FI59551C - Foerfarande och anordning foer framstaellning av pneumatiskt daeck - Google Patents

Description

I55r7] M {11)KUULUTUSJULKAISU c Q C C Λ

Ma IJ UTLAGGNI NGSSKRIFT J 70 o 1 'S * ^ (51) K».ik?/i«.a.3 B 29 H 17/00 SUOMI—FINLAND (*D PtMnttltatkMnut — Ptt*fttan»eknin| 109 3/7 3 (22) Htk«mi«pftlv< —Afweknlnpdif 06.0U.73 * (23) Alkupllv·—GiM|h«ttdt| 06.0U.73 (41) Tullut )ulklMk*l — Riivit aftamll| 07.10.73 _ t i (44) Nlhtivtkiipenoo ja kuuL ullolsun pvm. — -

Patent- och registerstyrelsen ' ' AiwWcan uttagd och utUkriftM pubimnd 29.05.8l (32)(33)(31) Pyydetty ocuoUtaui—Boglrd prlorltat 06.0U. 72

Engianti-England(GB) 15707/72 Toteennäytetty-Styrkt (71) Dunlop Limited, Dunlop House, larder Street, St. James's, London SW1Y 6QR, Englanti-England(GB) (72) Eric Holroyd, High Legh Park, Ne^r Knutsford, Cheshire, Anthony Gerald Goodfellow, Maghull, Near Liverpool, Lancashire, James Neil McGlashen, Winstanley, Near Wigan, Lancashire, Englanti-England(GB) (7U) Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (5U) Menetelmä ja laite pneumaattisen renkaan valmistamiseksi - Förfarande och anordning för framställning av pneumatiskt däck Tämä keksintö koskee menetelmää pneumaattisen renkaan valmistamiseksi valamalla, joka rengas käsittää kantapaksunnokset, si-vuseinämät ja kulutusosan. Menetelmän tunnusmerkit ilmenevät oheisesta patenttivaatimuksesta 1.

Pneumaattinen rengas valmistetaan keksinnön mukaisesti kolmena osana, jotka käsittävät kaksi sivuseinämää ja kulutuspintaosan. Kan-tapaksunnossydänkappaleita voidaan sisällyttää sivuseinämiin yhdessä kumikantapaksunnoskappaleiden ja kordin tai tekstiilin tai muiden sivuseinämävahvisteiden kanssa, jotka haluttaessa voidaan asettaa muottionteloon ennen sivuseinämien valamista. Kulutuspinta voi samalla tavalla sisältää puskurikappaleen tai muunlaisen vahvikkeen, joka esimerkiksi voi olla tekstiilikordikudosta, teräskordikudosta tai suurmodulista polymerlainetta, joka voidaan koota tai ennalta muotoilla sydänkappaleen ympäri ennen kulutuspintaosan valamista.

Haluttaessa voidaan renkaan yksi tai useampi osa varustaa vahvikkeella, joka ulottuu tämän rengasosan ulkopuolelle. Rengasosa valetaan niin että vapaa vahvikeliuska jätetään ulkonemaan siitä. Vapaa vahvikeliuska pidetään poissa tieltä kun siihen liittyvä rengasosa saatetaan yhteyteen vieressä olevan rengasosan kanssa ja se 2 59551 painetaan tämän jälkeen kosketukseen viereisen rengasosan kanssa muodostamaan osien välisen liitoksen ylittävän osan ennenkuin kumi vul-kanoidaan.

Kumi voi olla mikä tahansa elastomeerinen, ristiinkytkeytyvä polymeeriänne, esimerkiksi luonnonkumi, butyylikumi, SBR, neopreni, etyleeni-propyleenikumi ja nitriilikumi tai näiden seos. Käytetty kumityyppi riippuu tietenkin valmiin renkaan halutuista ominaisuuksista ja sopivan kumin valinta ja yhdistäminen kutakin erikoistarkoitusta varten on kumitekniikasta hyvin tunnettua.

Vaikka kumin tulee olla oleellisesti vulkanoimaton kun sitä käytetään renkaan osien muodostamiseksi, on sopivinta panna se alttiiksi tietylle käsittelylle ennen valamista sen "elävyyden" (muistin) tuhoamiseksi. Sopiva käsittely voi olla esimerkiksi jauhaminen, puristaminen tai muu mekaaninen tai lämpökäsittely, mutta se ei saa käynnistää kumin vulkanoimista. Toisin sanoen vaikka kumiin on tuotu tietty määrä energiaa, se on kuitenkin oleellisesti vulkanoimaton kun sitä käytetään rengasosien valamiseksi.

Tämä voidaan järjestää edellyttäen että kiinnitetään erikoista huomiota vulkanoimisnopeuden reometriarvon riippuvuuteen käytetyn kumiyhdisteen lämpötilasta. Yleensä nämä arvot muodostavat käyrän, jonka alkupäässä on tasanne, jossa vulkanoimisnopeus on hyvin pieni, ja tämän jälkeen seuraa nopea vulkanoimisnopeuden kasvu kun tietty lämpötila, "kynnys"lämpötila on saavutettu. Tässä keksinnössä jossa kumiyhdisteellä on tämän tapainen käyrä, pidetään yhdisteen lämpötila sopivimmin kynnyslämpötilan alapuolella koko käsittelyn, vala-mis- ja liitosvaiheiden aikana ja lämmitetään tämän jälkeen tämän lämpötilan yläpuolelle kun vulkanoiminen suoritetaan.

Muotti tai muotit, joita käytetään osien muodostamiseksi, saatetaan paineen alaisiksi syöttämällä sisään paineilmaa tai jotakin muuta sopivaa kaasua esimerkiksi typpeä. On sopivinta että paine 2 on ainakin 0,35 kg/cm , mutta huomattavasti suurempia paineita voidaan haluttaessa käyttää.

Normaalisti on sopivinta saattaa muotti alttiiksi paineelle syöttämällä paineen alainen kaasu muottionteloiden kehäympyrän kautta. Jos kuitenkin käytetään patriisimuotokappaleita muottiontelojen yhteydessä, voi tietyissä tapauksissa olla edullista syöttää kaasu sisään patriisimuotokappaleiden , esimerkiksi niiden napojen kautta.

Muottien pitäminen paineen alaisina aloitetaan ennen renkaan eri osia varten tarkoitettujen muottien avaamista ja pidetään yllä 59551 3 sopivimmin kunnes osat on liitetty yhteen tai joko jäähdytetty tai vulkanoitu (haluttaessa voidaan osat jäähdyttää yhteenliittämisen jälkeen ennenkuin vulkanoiminen on päättynyt). Paineen tarkoituksena on estää kaasun poistuminen lämpimästä yhdisteestä valamisen jälkeen, joka paine erikoisesti sivuseinämiä valettaessa toimii yhdessä salpaliuskan kanssa valukappaleen pitämiseksi muotin oikeassa osassa yhteenliittämisen suorittamiseksi. On huomattava että kaasun poistaminen lämpimästä yhdisteestä on erityisen epäedullista koska se aikaansaa rumaa kuoppaisuutta valetun rengasoan pinnassa ja huokoisuutta valmiissa tuotteessa, mikä voi johtaa renkaan rakenteen rikkoutumiseen käytössä.

Keksintö koskee myöskin valulaitteistoa renkaan valmistamiseksi, joka laitteisto käsittää muottiosien rajaaman kulutuspin-nan valuontelon, sekä muottiosien rajaamat kaksi sivuseinämien va-luonteloa, laitteet kumin esikäsittelemiseksi sitä oleellisesti vulkanoimatta, laitteet kumin syöttämiseksi muottionteloihin sekä laite renkaanosia kannattavien muottiosien saattamiseksi yhteen kolmen rengasosan tuomiseksi liitosyhteyteen. Laitteiston tunnusmerkit ilmenevät oheisesta patenttivaatimuksesta 5.

Rengasosien valaminen muottionteloissa voidaan suorittaa millä tavanomaisella tavalla tahansa. Esimerkiksi voidaan käyttää sisä-tappivalua, tyhjövalua tai näiden kahden tavan eri yhdistelmiä levy-aineita varten. Tämän lisäksi voidaan valaminen suorittaa puristus-, suulake- tai ruiskuvalutekniikan avulla.

Laite kumin ennalta käsittelyä varten ennen valamista voi sopivasti olla ruiskumuotin puristusruuvi tai siirtoliike suulakemuotis-sa. Näiden menetelmien yhdistelmää voidaan käyttää, jolloin kumi syötetään suulaketilaan lämpötilaltaan suhteellisen alhaisen ruuvin avulla. Tästä syystä ei pelkkä painevalu ole suositeltavaa keksinnön mukaista menetelmää varten, mutta se voi olla tyydyttävä jos kumia voidaan "käsitellä" haluttuun asteeseen ennenkuin se syötetään painemuottiin.

Salpaliuskat on muotoiltu siten, että ne vastustavat rengas-osien liikettä muotissa, joka esimerkiksi johtuu kutistumisesta tai patriisikappaleiden poistamisesta viimeksimainittuja käytettäessä. Salpaliuska on sopivimmin myös muotoiltu siten, että se varmistaa että painekaasu, joka virtaa muottiin paineistamisen aikana,virtaa 4 59551 liuskan reunan yli muotin sen puolikkaan pinnalle, josta vastaava rengasosa irroitetaan, mutta ei virtaa rengasosan ja muottiontelon sen seinämän väliin, joka jää kannattamaan rengasosaa. Viimeksimainittu on erittäin ei-toivottavaa koska se aikaansaa rakkoilua tai vastaavia vikoja valmisteessa ja voi johtaa siihen, että rengas-osa nousee ylös muottiontelosta, jonka tulee kannattaa sitä.

Erikoisen edullinen salpaliuskan muoto on sellainen, joka käsittää paksumman osan, joka on liitetty valmisteen puolikkaaseen ohuemman osan avulla. Esimerkkejä sopivista salpaliuskoista esitetään oheisen piirustuksen kuvioissa 1, 2 ja 3 ja selostetaan tarkemmin seuraavassa.

Keksinnön mukaisesti rengas valetaan kolmessa osassa, käsittäen kulutuspinnan joka mahdollisesti sisältää puskuriosan ja kaksi sivuseinämää, jolloin kaikkien osien, so. sivuseinämien ja kulutus-pintaosan, valaminen voidaan suorittaa käyttämällä erikoista salpa-liuskaa ja muottipainetta kuten edellä on esitetty. Kulutuspinta-osaa valettaessa voi vaihtoehtoisesti osa kulutuspintaosan kulutus-pintakuvioista toimia salpaliuskana, ja samalla tavalla se muotti-osa, jolle kulutuspintaosa valetaan, voi olla kokoonpainuva tai vaihtoehtoisesti se voi olla litteä rengas, joka voi kannattaa tiivistys-kaistaa ja olla esimerkiksi vulkanoitua takertumatonta kumia kulu-tusrenkaan sisäprofiilin muotoilemiseksi. Ensinmainitussa tapauksessa voi kulutuspinnan muotoilukappale jäädä kulutuspintaosan sisään liittämisvaiheen jälkeen ja viimeksimainitussa tapauksessa kulutuspinnan muotoilurengas voidaan vetää kulutuspintaosasta ulos ennen liitäntävaihetta.

Kulutuspintamuotin saattaminen paineen alaiseksi ei ole oleellista, mutta se voi kuitenkin olla eduksi tiiviin yhteyden ylläpitämiseksi kulutuspintaosan ja kulutuspintamatriisin välillä estämään kaasun poistumisen lämpimästä valetusta kulutuspintakumista.

Keksinnön mukainen menetelmä mahdollistaa vulkanoimattomien rengasosien valamisen ja niiden yhdistämisen ilman vahingoittumis-vaaraa. Jos nämä vulkanoimattomat osat valettaisiin ilman tämän keksinnön mukaisia vaiheita, olisivat ne hyvin herkästi vaurioituvia ja paikaltaan siirtyviä. Niinpä esimerkiksi vulkanoimattomat osat pyrkisivät tarttumaan kiinni patriisimuotteihin kun viimeksimainitut poistetaan, mikä johtaisi epätyydyttävään valamiseen. Keksinnön mukainen menetelmä poistaa nämä vaikeudet kuten seuraavassa esitetään lähemmin ja mahdollistaa tyydyttävien, vahingoittumattomien 59551 5 renkaiden valmistuksen oleellisesti vulkanoimattomista osista. Aikaisemmat menetelmät renkaiden valamiseksi kahdessa tai useammassa osassa ovat tavallisesti vaatineet ainakin yhden osan osittaisen vulka-noimisen jotta vältyttäisiin vahingoilta. Näitä osittain vulkanoitu-ja osia ei voida liittää yhteen tyydyttävästi ellei liimaa käytetä. Tämä keksintö eliminoi kaikki nämä vaikeudet ja lisävaiheet.

Eräs toinen etu johtuu siitä, että koska rengasosat liitetään yhteen muottiosien avulla ennenkuin vulkanoiminen on alkanut, tulevat ne olemaan toisiinsa sopivia yhteenliittämistä varten, so. haluttu valmiste voidaan muotoilla suhteellisen vähäisin häiriöin. Häirintäastettä säädetään säätämällä rengasosiin syötetyn kumin määrää sen varmistamiseksi, että renkaan osien yhteen liitettävät pinnat, joita osia muotinosat kannattavat, tulevat tiiviiseen yhteyteen keskenään kun muottikappaleet liitetään yhteen. On ilmeistä, että liiallinen häirintä liitoksia muodostettaessa voi johtaa epätyydyttävään tuotteeseen, koska liiallinen häirintä tässä yhteydessä voi aiheuttaa seinämien paksuuden liiallista suurenemista laitosalueella .

Kuten edellä on mainittu, ilmenee vulkanoimattomia kumiosia valettaessa hyvin voimakas pyrkimys osien siirtymiseen tai repeyty-miseen ennenkuin ne voidaan liittää yhteen ja ne pyrkivät esimerkiksi tarttumaan kiinni patriisimuotteihin viimeksi mainittuja poistettaessa. Tästä syystä tämän keksinnön mukaiset toiminnalliset laitteet, so. salpaliuskat puolikkaiden pitämiseksi vastaavissa onteloissa, ovat hyvin tärkeitä. Tätä tekniikkaa voidaan kehittää edelleen päällystämällä se osa muotista, josta valettu vulkanoimaton rengasosa poistetaan, sopivalla takertumattomalla aineella, esimerkiksi poly(tetrafluorietyleenillä) ja karhentamalla se osa muotista, joka kannattaa rengasosaa. Karhentaminen voidaan esimerkiksi suorittaa suihkupuhalluksella.

Keksintö esitetään vain esimerkin avulla viitaten oheiseen piirustukseen, jossa kuviot 1, 2 ja 3 esittävät poikkileikkauksia sopivan muotoisista salpaliuskoista ja kuvio 4 kaaviomaisesti menetelmää ja laitetta pneumaattisen renkaan valmistamiseksi.

Kuviossa 1 valettu rengasosa 20 (esitetty kaaviomaisesti) muotoillaan salpaliuskalla 21 varustettuna. Salpaliuskassa 21 on leikattu pinta 22, joka on viisto siten, että paineen alainen kaasu, joka syötetään muottiin nuolen A suunnassa, muuttaa suuntaa leikattujen pintojen yli, eikä siitä syystä joudu valetun osan ja itse 6 59551 muotin pinnan väliin, so. kaasun pyrkimys tulla valetun osan pinnan 26, so. valmiin tuotteen ulkopinnan ja itse muotin pinnan väliin pienenee tehokkaasti.

Kuviossa 2 esitetään toisella tavalla muotoiltu salpaliuska. Tämä liuska on yhdistetty valettuun rengasosaan 20 kapean valuosan ja -kaulan 23 avulla. Valmiin valutuotteen viimeistely helpottuu tämän kapean osan 23 ansiosta. Liuska on myös tällöin varustettu viistopinnalla 22 kaasuvirtauksen ohjaamiseksi.

Kuvio 3 esittää erityisen sopivaa salpaliuskatyyppiä. Sillä on kaikki kuvion 2 mukaisen liuskan tunnusmerkit, mutta muodostaa pienen kulman X° valuosan normaalin kanssa. X° voi sopivasti olla aina 45°:seen asti. Tällä tavalla estetään että kaksi salpaliuskaa liittyy yhteen kun osat yhdistetään toisiinsa pintaa 24 pitkin.

Molempien salpaliuskojen yhteenliittyminen voi aiheuttaa ei-haluttua liitosdeformaatiota.

Kuvio 4 esittää kaaviomaisesti menetelmän toimintavaiheita ja laitetta renkaan valmistamiseksi. Kuvio 4a esittää renkaan sivu-seinämien valamista ja sivuseinämien liittämistä kulutuspintaan ja kuvio 4b kulutuspintaosan valamista. Kuten kuviossa on esitetty asetetaan vaiheessa A sivuseinämäyksiköt 30 keskilaatan 31 eri puolille. Laatta 31 on varustettu ympyränmuotoisilla kohoumilla 32 ja sivuseinämäyksiköt on varustettu vastaavalla uralla 33, jonka syvyys on hieman suurempi.

Laatta 31 on varustettu tuloaukosta 35 johtavilla kanavilla 34, joka johtaa ruuvi-injektorista laatan pintaan renkaanmuotöisten kohoumien keskiviivalla ja sivuseinämäyksiköt 30 sisältävät urasta 33 valupintaan 3b johtavia kanavia 42, joka pinta on muotoiltu muodostamaan osan valuontelosta renkaan sivuseinämää varten.

Valmistusprosessin aikana sivuseinämäyksiköt 30 yhdistetään laattaan 31 niin että kohouma 32 toimii yhdessä uran 33 kanssa siir-tokammion muodostamiseksi ja kumia puristetaan kanavien 34 kautta täyttämään näin muodostetun kammion. Kappaleet 36 ja kantapaksun-nokset 37 asetetaan paikalleen sivuseinämäyksiköiden valupinnoille 36.

Vaiheessa B saatetaan valupinnoilla 40 varustettu valupuristus-laattapari 39 tiiviisti sivuseinämäyksiköitä 30 vasten sivuseinämä-valuonteloiden 41 muodostamiseksi. Tämän jälkeen valupuristimeen puristetaan paineen avulla kumia siirtokammiosta kanavien 42 kautta sivuseinämävaluonteloihin 41·

Valupuristuslaatat 39 ovat varustetut salpaliuskaurilla (ei esitetty), jotka ovat valupintojen 40 kohdalla.

7 59551

Vaiheessa C muotti tai muotin sisältävä tila saatetaan alttiiksi paineelle ja valupuristuslaatat 39 nostetaan irti sivuseinämä-yksiköistä 30. Salpaliuskaurilla varustetut laatat 39 estävät tehokkaasti ilman pääsemisen valetun sivuseinämän ja pinnan 40 väliin ja edistävät valoksen pitämistä kiinni laatassa niin että valetut sivuseinämät irtaantuvat sivuseinämäyksiköistä ja tulevat puristus-laattojen kannattamiksi.

Sivuseinämäyksikkö 30 ja keskilaatta 31 poistetaan tämän jälkeen ja ovat taas valmiina vaihetta A varten.

Vaiheessa D puskurikerros muotoillaan muotoilukappaleelle 43.

Vaiheessa E muotoilukappale 43 puristetaan kahden puristuslaa-tan 44 ja 45 väliin yhdessä renkaan 46 kanssa, joka on samakeskinen muotoilukappaleen kanssa. Renkaan 46 sisäpinnassa on kulutuspinta-kuvio ja rengas 46, muotoilukappale 43 ja yläpuristuslaatta 45 määrittelevät yhdessä valuontelon renkaan kulutuspintaosaa varten. Muotoilukappale 43 on varustettu viistopinnalla 47 ja ylälaatta 45 on varustettu vastaavalla pinnalla 4Ö siten, että kulutuspintaosaan muodostuu viistosivupinnat, jotka yhdistetään valettujen sivuseinä-mien vastaaviin pintoihin.

Rengas 46 on varustettu kanavilla 50, jotka johtavat ruuvipu-ristusyksiköstä 49 renkaan sisäpintaan ja kulutuspinnan muodostava kumi ruiskutetaan siten valuonteloon.

Vaiheessa F irroitetaan valulaatat 44 ja 45 valamisen jälkeen valetusta kulutuspintaosasta syöttämällä paineilmaa muottiin. Puskurin muotoilukappale 43 poistetaan ja rengas 46 irroitetaan ruis-kutusyksiköstä 49· Saattaa olla tarpeetonta varustaa renkaan kulu-tuspintaosa erillisellä salpaliuskalla koska kulutuspintarenkaan kannattama kulutuspintaosa voi itse toimia salpaliuskana.

On ilmeistä, että kaikissa tähän asti selitetyissä vaiheissa on ruuvipuristuslaitteella käsittely nostanut kumin lämpötilaa sellaiseen pisteeseen, jossa se voidaan valaa, mutta se on sen lämpötilan alapuolella, jossa mikään merkittävämpi vulkanoiminen alkaa. Tämä lämpötila riippuu sen reometrikäyrän muodosta, joka ilmaisee vulka-noimissuhdetta käytetyn kumiyhdisteen lämpötilaan. Näissä käyrissä on yleensä alkutasanne, jossa vulkanoimisnopeus pysyy hyvin alhaisena, mutta kun tietty lämpötila, "kynnyslämpötila", on saavutettu nousee vulkanoimisnopeus nopeasti. On saatu selville, että vaiheita A-F huolellisesti ohjaamalla ja suunnittelemalla nämä kaikki voidaan suorittaa siten, että kumin lämpötila pysyy kynnyslämpötilan alapuolella. Eri kumilaatuja voidaan käyttää renkaan eri osissa 8 59551 edellyttäen että niiden reometrikäyrät ovat riittävissä määrin samanlaiset, jotta ne voisivat vulkanoitua yhdessä korotetussa lämpötilassa, jotta niiden väliset liitokset tulisivat tarpeeksi vahvoiksi .

Vaiheet A, B ja C voidaan suorittaa samanaikaisesti kuin vaiheet D, E ja F, ja vaiheessa G kulutuspintarenkaan 46 kannattama kulutuspintaosa asetetaan valupuristuslaattojen 39 väliin, jotka kannattavat sivuseinämiä. Valupuristuslaatat nostetaan ylös kulu-tuspintarengasta varten siten, että sivuseinämät ja kulutuspintaosa tulevat yhteyteen toistensa kanssa renkaanmuotoisia viistopintoja pitkin. Tässä vaiheessa kumi on vielä lämmintä, mutta kynnyslämpö-tilan alapuolella. Lämpötilaa nostetaan nyt tähän asti vulkanoimat-toman kumin vulkanoimiseksi. Haluttaessa paineenalaista ilmaa tai höyryä voidaan syöttää muottiin tässä vaiheessa renkaan painamiseksi tiiviisti valupintoja vasten vulkanoimisen aikana.

Lopuksi valulaatat erotetaan taas, vulkanoitu rengas poistetaan muotista ja valuliuskat leikataan pois.

Renkaan kulutuspintaosa voidaan haluttaessa valmistaa koveralla sisäpinnalla, jotta se yhtyisi tasaisemmin sivuseinämän ääriviivaan. Tässä tapauksessa muotoilukappale 43, jolle kulutuspintaosa valetaan, voi olla kokoonpainuva tai peitetty muotoillulla välike-renkaalla, joka esimerkiksi on valmistettu vulkanoidusta etyleeni-propyleenikumista, joka sallii sylinterimuotoisen muotoilukappaleen poistamisen ja joka tämän jälkeen on valmis poistettavaksi kulutus-pinnan sisäpuolelta.

Kulutuspintaosan ja sivuseinämien välisten liitosten viisto-kulman ja asennon ei tarvitse olla kuten piirustuksessa on esitetty, vaan oleellista on että liitos on sijoitettava siten, että osat voidaan puristaa yhteen kun laatat 39 painetaan kulutuspintarenkaan 46 päälle vaiheessa G.

Claims (5)

9 59551

1. Menetelmä pneumaattisen renkaan valmistamiseksi valamalla, joka rengas käsittää kantapaksunnokset, sivuseinämät ja kulutusosan, tunnettu siitä, että menetelmässä: a) vulkanoituva mutta vulkanoimaton kumi saatetaan alttiiksi käsittelylle, joka on riittävä tuhoamaan kumin "elävyyden" mutta ei aloittamaan vulkanoitumistapahtumaa; b) muodostetaan rengas mainitusta kumista ainakin kolmena erillisenä osana, joita ovat kulutuspintaosa ja kaksi suviseinämäosaa, pakottamalla mainittu kumi rengasmaisiin onteloihin, jotka muottien osat rajaavat, joista kummankin mainitun, sivuseinämän valuontelot rajaavan muotin yksi osa on varustettu uralla kaasutiiviin salpalius-kan muodostamiseksi, joka liuska edesauttaa muodostettujen sivusei-nämäosien pysymistä kyseisessä muottiosassa muottia avattaessa; c) avataan rengasosien muotit, jolloin ainakin ne muotit, joilla sivuseinämät on valettu avataan paineistetussa tilassa siten, että painekaasua johdetaan sivuseinämien muottiosien väliin, jolloin painekaasun pääseminen muodostettujen rengassivuseinämien taakse estetään mainituilla kaasutiiviillä salpaliuskoilla; sekä tämän jälkeen sinänsä tunnetusti: d) kohdistetaan renkaan osia kannattavat muottiosat uudelleen siten, että rengasmuotin kyseiset osat ja kyseiset rengasosat tulevat kosketuksiin; e) liitetään renkaan osat yhteen kuumentamalla niitä kaasupai-neen alaisina.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yksi tai useampi osa renkaasta varustetaan vahvikkeella, joka ulkonee tästä rengasosasta, jolloin rengasosa valetaan siten, että vahvikeliuska ulkonee siitä, joka liuska pidetään pois tieltä silloin kun rengasosa saatetaan kosketuksiin siihen liitettävän ren-gasosan kanssa, minkä jälkeen liuska puristetaan kosketuksiin viereisen rengasosan kanssa sillan muodostamiseksi osien välisen liitoskohdan yli ennen kumin vulkanoimista.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valumenetelmä on ruiskuvalumenetelmä ja että kumin esikäsittely aikaansaadaan alhaislämpötilaisella ruiskutusruuvilla sekä valutapahtumaan liittyvällä puristuksella.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sivuseinämämuotit puristetaan keskuslaattaa vasten, jos- 59551 10 ta kumi syötetään muotteihin.

5. Valulaitteisto renkaan valamiseksi patenttivaatimuksen 1 mukaisella tavalla, joka laitteisto käsittää muottiosien (43, 44, 45, 46. rajaaman kulutuspinnan valuontelon, sekä muottiosien (30, 39) rajaamat kaksi sivuseinämien valuonteloa, laitteet (49) kumin esikäsit-telemiseksi sitä oleellisesti vulkanoimatta, laitteet (31, 32, 33) kumin syöttämiseksi muottionteloihin sekä laite renkaanosia kannattavien muottiosien (39, 46) saattamiseksi yhteen kolmen rengasosan tuomiseksi liitosyhteyteen, tunnettu laitteista paineistetun kaasutilan aikaansaamiseksi ainakin sivuseinämämuottiosien (30, 39) väliin muottia avattaessa, joista kummankin sivuseinämämuotin yksi osa (39) on varustettu uralla salpaliuskojen (21) muodostamiseksi valetun sivuseinämän osan siirtymisen estämiseksi tästä osasta.