FI59382B - Anordning foer belaeggnings av de fyra kanterna hos en flerglasruta med taetningsmaterial - Google Patents

Description

RÄFl [B] (1l)KWULUTUSjULKAISU

l J V ' UTLÄGGNINGSSKMFT 0 7OOZ

C(4S) Patentti myönnetty 10 00 1931 (S1) Kv-fk-Ca^C 03 0 27/10 // B 65 G 49/06, K } E 06 B 3/66 SUOMI-FINLAND 0D Pttunttlhukuimi· — PauntaMSkning 752861 (22) Htktmtepilv·—AmBtalnpdif 11+.10.75 (23) AlkuplM—GNdglMMrfkg lU.10.75 (41) Tulkit (ulklMkal — BMvtt off«ndl| l6. OU. 76 MMMU-I· r«kltt«rltwltttu· (M NHitMktfrinM |. hMii|iilta)Mn pm.— P*tent- oeh r«fiat«r>tyr*(Mn ' ' AnaMan «bfd odMicUkrlfcM· puMfcurad 30.0^.81

(32)(33)(31) »Vr^«y utuoJkme—ft«|trd priorit* 15 .10.7U

Ranska-Frankrike(FR) 7U3W>UO

(71) Saint-Gobain Industries, 62, Bd Victor-Hugo, F-92209 Neuilly sur Seine,

Ran ska-Frankrike(FR) (72) Alain Mercier, Courbevoie, Yves Fournier, Ghalon-sur-Saone, Ranska-Frankrike (FR) (7*0 Berggren Oy Ab (5I+) Laite monikert siiasi ruudun neljän syrjän päällystämiseksi tiivisteaineella -Anordning för beläggning av de fyra kanterna hos en flerglasruta med tät-ningsmaterial

Keksintö koskee monikertalasiruudun neljän syrjän päällystämistä muo-vikitillä, so. polymeroituvalla aineella.

Tiedetään, että eristävät monikertalasiruudut koostuvat useista lasilevyistä, joita erottavat kehänmyötäiset väliketiivisteet, jotka yleensä ovat muoviainetta. Näillä väliketiivisteillä on kaksi tehtävää: toisaalta ne varmistavat lasilevyjen välisten ilmatilojen tiiviyden, estäen ilmakehän höyryjen ja tomun sisään kulkeutumisen, ja toisaalta ne pysyttävät mainitut lasilevyt kiinteästi paikoillaan toisiinsa nähden halutun matkan päässä toisistaan. Käytännössä nämä väliketiivisteet koostuvat sisäisestä nauhasta, joka on ensimmäistä, polyisobutyleenityyppistä muoviainetta, ja ulkoisesta kitistä, joka on toista, silikoni- tai polysulfidityyppistä elastomeerimuovia.

Sisäinen nauha muodostetaan usein suulakepuristamalla samanaikaisesti kaksi nauhaa, joista toinen sisältää kuivattavia aineita ja toinen ei niitä sisällä. Tämä kaksoisnauha toimii paksuusvälikkeenä ja erottaa lasilevyt toisistaan niin että niiden välissä voidaan pysyttää haluttu ilmatila. Ulkoinen kitti ruiskutetaan mainitun nauhan ja 2 59382 lasilevyjen reunojen väliin; erinomaisten tartuntaominaisuuksiensa ansiosta se pysyttää koko yhdistelmän oikeassa asennossa samalla varmistaen sen tiiviyden.

Näiden eristävien ruutujen valmistus tapahtuu automaattisilla tuotantolinjoilla, jotka käsittävät pääasiassa kuljetus- ja käsittelyeli-miä sekä suulakepuristuskoneen sisäisen nauhan pursottamista varten paikalleen ja päällystyskoneen lasiruudun syrjien päällystämiseksi ulkoisella silikoni- tai polysulfidikitillä.

Suomalaisessa patenttihakemuksessa n:o 75 2799 selitetään uudenlainen menetelmä ja laite monikertalasiruudun syrjien päällystämiseksi, joka on varustettu keskistyslaitteella, joka koostuu kahdesta ohjauskiskosta, jotka voivat siirtyä itsensä suuntaisina lähestyen toisiaan tai loitoten toisistaan symmetrisesti koneen keskiviivaan nähden, joutuakseen nojaamaan lasiruudun kahta vastakkaista syrjää vasten, jotka sitten samanaikaisesti päällystetään kitillä, antamalla lasiruudun kulkea ohi ohjauskiskojen välissä, kahdella päällystyssuuttimella, joista yksi sijaitsee kummankin ohjauskiskon päässä, kiskoon kiinnitettynä niin että se liikkuu sen liikkuessa. Tällä laitteella voidaan samanaikaisesti päällystää monikertalasiruudun kaksi vastakkaista syrjää ja sillä saadaan aikaan huomattava valmistusnopeuden suureneminen verrattuna ennestään tunnettuihin laitteisiin.

Monikertalasiruudun kaikkien neljän syrjän päällystämiseksi tällaisella laitteella on kuitenkin välttämätöntä tarttua uudelleen ennestään kahdelta syrjältään päällystettyyn lasiruutuun ja sovittaa se asianmukaiseen paikkaan laitteen päähän, jonka läpi sen on kuljettava toinen kerta kahden jäljellä olevan vastakkaisen syrjän päällystämiseksi yhtä aikaa.

4

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on välttää tämä varjopuoli ja siinä tarkoituksessa saada aikaan laite monikertalasiruudun syrjien päällystämiseksi, jonka avulla aines voidaan hyödyntää käytännöllisesti katsoen 100 #:sti. Tässä laitteessa lasiruudut eivät koskaan palaa taaksepäin, mikä aiheuttaisi kuollutta aikaa, vaan sen sijaan koko ajan etenevät samaan suuntaan, seuraten toisiaan lyhyen matkan päässä. Tämän ansiosta päällystyssuuttimet toimivat käytännöllisesti katsoen keskeytyksettä pysähtyen vain niiksi lyhyiksi ajanjaksoiksi, jotka vastaavat perättäisiä lasiruutuja erottavia välimatkoja.

3 59382

Keksintö tarkoittaa näin ollen laitetta monikertaruudun neljän syrjän päällystämiseksi tiivisteaineella, johon laitteeseen kuuluu ensimmäinen kuljetin monikertaruudun kuljettamiseksi vaakasuorassa asennossa ensimmäisen päällystysaseman toisiaan vastapäätä sijaitsevien ruiskutussuuttimien välitse kahden keskityselimen ohjaamana, monikertaruudun kahden yhdensuuntaisen syrjän päällystämiseksi, ja toinen kuljetin ensimmäiseltä päällystysasemalta vaakasuorassa asennossa tulevan monikertaruudun kuljettamiseksi toisen päällystysaseman kahden toisiaan vastapäätä sijaitsevan ruiskutus-suuttimen välitse monikertaruudun kahden muun yhdensuuntaisen syrjän päällystämiseksi, ja keksinnön mukainen laite on tunnettu ensimmäisen kuljettimen ja toisen kuljettimen välillä sijaitsevista havaintielimistä monikertaruudun etureunan ja takareunan välimatkan mittaamiseksi, jotka havaintielimet ohjaavat laitetta toisen päällystysaseman ruiskutussuutinten saattamiseksi mainittua välimatkaa vastaavalle etäisyydelle toisistaan, sekä välineistä monikertaruudun siirtämiseksi ensimmäiseltä kuljettimelta toiselle kuljettimelle samalla kiertäen monikertaruudun laskemiseksi ruis-kutussuuttimiin nähden keskitetyssä asemassa toiselle kuljettimelle.

Ensimmäinen ja toinen päällystysasema, ja ensimmäinen ja toinen kuljetin sekä niihin liittyvät elimet voivat olla sitä tyyppiä, joka on yksityiskohtaisesti selitetty edellä mainitussa patentissa, varsinkin mitä tulee lasiruutujen keskistyslaitteeseen ja kuljetinten kulkeman matkan säätölaitteisiin.

Välineet monikertaruudun siirtämiseksi ensimmäiseltä kuljettimelta toiselle käsittävät esimerkiksi pystypilarin, joka voi kääntyä akselinsa ympäri kääntölaitteen ohjaamana, joka pilari kannattaa tar-tuntaelimillä, kuten imukupeilla varustettua vartta, joka on tarkoitettu saattamaan tartuntaelimet kosketukseen monikertaruudun kanssa.

Ensimmäisen ja toisen kuljettimen välillä sijaitsevat havaintielimet voivat käsittää vasteen, jota ensimmäisen kuljettimen kuljettaman monikertaruudun etureuna työntää edellään ja jota vastetta kannattaa vastapainon tai sitä vastaavan vaikutusta vastaan kahden ket-jupyörän yli kulkeva ketju, joista ketjupyöristä toinen on kiinnitetty potentiometriin, joka siten ilmaisee lukeman, joka on suhtees- Η 59382 sa monikertaruudun etureunan ja takareunan välimatkaan, ja joka potentiometri on kytketty laitteeseen, joka ohjaa toisen päällys-tysaseman ruiskutussuutinten asettelua.

Keksinnön muut edut ja ominaisuudet selviävät seuraavasta yksityiskohtaisesta selityksestä, joka annetaan oheisen piirustuksen yhteydessä. Piirustuksessa: kuvio 1 on kaaviollinen, hajotettu perspektiivikuvanto, joka esittää koko päällystyslaitetta, kuvio 2 on sähköinen lohkodiagramma, joka esittää toisen päällys-tysaseman keskitysyhdistelmän moottorin ohjauksen säätölaitteita,ja kuvio 3 on perspektiivinen kokonaiskuvanto laitteesta, ja esittää eri sähköisten katkaisimien ja havaitsimien sijoitusta.

Kuvion 1 mukainen laite käsittää tietyn määrän yhdistelmiä, joilla on eri tehtävät ja joista on käytetty viitekirjäimiä A-J, nimittäin: kaksi päällystysasemaa A ja B, jotka on tarkoitettu suorittamaan päällystys lasiruudun 5 kahdelle ensimmäiselle yhdensuuntaiselle syrjälle 1 ja 2 ja sitten vastaavasti ruudun kahdelle muulle syrjälle 3 ja i», ensimmäinen kuljetin C, joka liittyy ensimmäiseen päällystys-asemaan A ja on taroitettu saattamaan lasiruutu 5 kulkemaan aseman A ruiskutussuutinten 6 ja 7 välitse, toinen kuljetin E, joka liittyy toiseen päällystysasemaan B ja on tarkoitettu saattamaan lasiruutu 5 kulkemaan toisen aseman ruiskutussuutinten 8 ja 9 välitse, laite D lasiruudun 5 siirtämiseksi kuljettimelta C kuljetti-melle E, aseman A ylävirran puolella syöttökuljetin F, jolla lasiruudut ovat pystyasennossa, ja käsittelylaite H, joka on tarkoitettu tarttumaan lasiruutuun 5 ja asettamaan se vaakasuorana asemaan A liittyvälle kuljettimelle C, ja aseman B alavirran puolella käsittelylaite I, joka on tarkoitettu siirtämään lasiruutu 5 kuljettimelta E seuraavalle työasemalle J.

Jokainen edellä mainittu laiteyhdistelmä selitetään seuraavassa yksityiskohtaisesti, ja samoin niiden jokaisen toimintatapa.

5 59382

Ensimmäisen päällystysaseman A ylävirran puolella sijaitseva syöttö-kuljetin P koostuu joukosta vaaka-akselisia rullia 10, joita kannattaa alusta 11 ja pyörittää kahdella nopeudella pyörivä moottori 12 ketjupyörien 13 ja 14 välityksellä, jotka on kytketty toisiinsa pykälä-hihnalla tai ketjulla 15·

Lasiruudut 5 siirtyvät sitten syrjillään 2 rullilla 10 seisten ja pysytettyinä hiukan vinossa pystyasennossa useiden lasin kuljetuslaitteissa nykyisin käytettyä tyyppiä olevien pallorullien avulla, joita piirustuksen selventämiseksi ei ole esitetty.

Alustan 11 päällä sijaitseva keskistyslaite käsittää päättömän köyden 16, joka kulkee kahden köysipyörän 17 ja 18 yli, joista toista, 18, pyörittää nollausmoottori 19 kytkimen 20 välityksellä. Köyden 16 alajuoksulle on kiinnitetty sakara 21 ja sen yläjuoksulle kaksi optista ohikulun havaitsinta Cy ja C^.

Laite F toimii seuraavalla tavalla:

Edetessään nuolen K suuntaan lasiruudun 5 etureuna 3 ottaa tietyllä hetkellä mukaansa sakaran 21. Tästä aiheutuu se, että ilmaisimet Cy ja C-^, jotka on kiinnitetty köyteen 16, kulkevat vastakkaiseen suuntaan yhtä pitkän matkan. Kun lasiruudun 5 peräreuna 4 ohittaa ilmaisimen Cy optisen akselin, kuljettimen F käyttömoottoriin 12 lähtee ohjaussignaali, joka saa aikaan sen, että moottori siirtyy pienelle nopeudelle. Ruutu 5 jatkaa etenemistään pienellä nopeudella kunnes sen takareuna 4 ohittaa havaitsimen C-^ optisen akselin, jolloin havaitsin lähettää pysäytyssignaalin kuljettimen F moottoriin 12.

Sakara 21 ja havaitsin C-^9 sijaitsevat alunperin molemmat kuljettimen C lasiruutua kannattavan laitteen (myöhemmin selitettävän vaunun 62) keskiviivalla kuljettimen C ollessa alunperin lepoasennossa. Selvää on, että ruudun 5 vaikuttaessa sakaraan 21, tämä viimeksimainittu ja havaitsin C^ loittonevat toisistaan, jolloin kytkin 20 luistaa, yhtä pitkän matkan keskiviivan L^ molemmin puolin, samoin kuin sekin, että kun havaitsin on lasiruudun 5 peräreunan 4 kohdalla, lasiruudun keskiviiva M on kuljettimen C vaunun keskiviivan L^ kohdalla.

On syytä huomauttaa, joskin se piirustuksen selvyyden vuoksi on jätetty esittämättä, että sakaraan 21 kuuluu mikrokatkaisin, joka pysyy 6 59382 avoinna kunnes lasiruudun 5 etureuna 3 alkaa ,nojata mainittuun sakaraan, havait s int en ja lähettämien signaalien kytkemiseksi rin nan, ruudun 5 etureunan kulkiessa niiden optisen akselin ohi.

Käsittelylaite H koostuu kehyksestä 22, johon kuuluu useita imukup-peja 23· Kehys 22 kääntyy kampiakselin muotoisen akselin 25 keskisen osan 20 ympäri toimisylinterin 26 vaikutuksesta. Tämä akseli 25 on kiinnitetty kiertokenkeen 27, joka on yhdistetty toimisylinteriin 28. Toimisylinterin vaikutuksesta akseli 25 kääntyy kiinteissä laakereissaan 29 ja 30, millä on se vaikutus, että akselin 25 keskiosa 24 lähenee lasiruudun 5 tasoa, niin että imukupit 23 puristuvat ruutua vasten. Kun tämä lähentyminen on tapahtunut ja kun imukuppeihin 23 on kehitetty tyhjö, toimisylinteri 26 kallistaa kehystä 22 akselin 25 keskisen osan 24 ympäri saattaen lasiruudun 5 vaaka-asentoon kuljetti-melle C.

Päällystysasemat A ja B koostuvat olennaisesti kahdesta keskistyskis-kosta 31 ja 32 ja vastaavasti 33 ja 34, jotka voivat siirtyä itsensä suuntaisina, symmetrisinä koneen yleiskeskiviivaan nähden, tullen nojaamaan lasiruudun 5 kahta vastakkaista syrjää 1 ja 2 vastaavasti 3 ja 4 vasten.

Päällystys suoritetaan yhtä aikaa lasiruudun kahdelle vastakkaiselle syrjälle saattamalla nämä kulkemaan päällystyssuutinten 6 ja 7 ja vastaavasti 8 ja 9 välitse, jotka on kiinnitetty ohjauskiskoihin 31 ja 32 ensimmäisellä päällystysasemalla ja 33 ja 34 toisella päällystys-asemalla.

Aseman A keskistyskiskot 31 ja 32 käsittävät joukon kiinteitä akseleita 35, joilla keskistysrullat 36, jotka on tarkoitettu joutumaan kosketukseen lasiruudun 5 vastakkaisten syrjien 1 ja 2 kanssa, vapaasti pyörivät helpottaakseen lasiruudun kulkua.

Aseman B keskistyskiskoihin 33 ja 3^ liittyy yhdistelmä liikkuvia akseleita 37, jotka on kiinnitetty varsiin 38 vastaavasti 39, jotka ovat koneen yleiskeskiviivan suuntaiset ja asennettu pyöriviksi laakerei-hin 40, 41, 42, 43, joita keskistyskiskot kannattavat; kullekin akselille 37 on vapaasti pyöriväksi asennettu keskistysrulla, ja yksi yhdistelmän akseleista 37 on yhdistetty toimisylinteriin 45, 46, jota ohjauskiskot kannattavat, sillä tavoin, että nämä kaksi keskistysrul- 7 59382 layhdistelmää voidaan siirtää symmetrisesti koneen yleiskeskiviivaan nähden, kosketukseen lasiruudun 5 vastakkaisten syrjien 3 ja 4 kanssa.

Päällystysasemille A ja B kuuluu tietenkin molemmille alusta, jota piirustuksen selvyyden vuoksi ei ole esitetty. Alustat kannattavat kahteen suuntaan kahdella nopeudella pyörivää moottoria 47, 48, joka pyörittää ruuvia 49 ja vastaavasti 50, jotka kumpikin käsittävät kaksi osaa 51, 52 ja vastaavasti 53, 54, jotka on kierteitetty vastakkaisiin suuntiin.

Ohjauskiskoihin 31, 32 ja 33, 34 kuuluu kumpaankin kaksi vastakkaisiin suuntiin kierteitettyä mutteria (esittämättä), jotka toimivat yhdessä ruuvien 49, 50 vastaavien osien 51, 52 ja 53, 54 kanssa.

Lisäksi kummankin ohjauskiskon kummankin pään lähellä on palloholkit (esittämättä), jotka liukuvat kiskoja 55, 56 ja vast. 57, 58 myöten.

Päällystysaseman A keskistyskiskojen sisäpuolella ja kuljettimen C vaunua keskiviivan L ympärillä on joukko pallokannattimia (esittämättä), joiden tarkoituksena on ottaa vastaan lasiruutu 5, silloin kun käsittelylaite H kallistaa sen lähes pystysuorasta asennosta kuljetti-mella F vaakasuoraan asentoon ohjauskiskojen 31 ja 32 väliin.

Tällaista kannatustasoa ei ole päällystysasemalla B, koska, sen johdosta että ruudun 5 syrjät 1 ja 2 on päällystetty ensimmäisellä päällystysasemalla A, kannatuspallot tahriintuisivat hyvin nopeasti poly-sulfidistä ja vuorostaan tahrisivat seuraavien ruutujen alapinnat.

Päällystysasemalla B on sen sijaan suomalaisen patentin n:o (pat.hak. n:o 75 2805 ) mukainen ruudun kannatuslaite (esittämättä).

Tämä laite on tarkoitettu välttämään lasiruudun tahriintumista ruudun aikaisemmin kitillä päällystettyjen syrjien 3 ja 4 kosketuksen kautta kannatuselimiin.

Kuljettimet C ja E liittyvät päällystysasemiin A ja vastaavasti B ja sijaitsevat ohjauskiskojen 31, 32 ja vastaavasti 33, 34 välissä niiden suuntaisina. Piirustuksen selvyyden vuoksi kuljettimet on esitetty kuvioissa 1 ja 3 päällystysasemien A ja B ohjauskiskojen alapuolella.

Nämä kuljettimet C ja E käsittävät vaunun 62 vast. 63, jotka on varustettu tartuntalaitteella, kuten keskisellä imukupilla 64, 65- Imu- 8 59382 kuppi 64 voi ala-asemasta, joka on esitetty täysin viivoin kuviossa 1, siirtyä yläasemaan, joka on esitetty katkoviivoilla tässä samassa kuviossa. Sen sijaan imukuppi 65 on kiinteällä korkeudella.

Vaunut 62 ja 63 liukuvat esittämättömien palloholkkien varassa kiskoja 66, 67 ja vastaavasti 68, 69 myöten, jotka ovat kummankin päällys-tysaseman A ja B ohjauskiskojen suuntaiset ja kiinnitetty laitteen alustaan. Vaunuja 62 ja 63 kuljettaa kumpaakin ketju 70, 71, joka kulkee kahden ketjupyörän 72, 73 ja 74, 75 yli.

Ketjupyörät 73 ja 75 ovat käyöttöpyöriä ja niitä pyörittää kahteen suuntaan pyörivä moottori 76 vast. 77·

Ensimmäisen päällystysaseman A alavirran puolella on laite joka on tarkoitettu kannattamaan lasiruudun 5 etuosaa sillä aikaa kun ruutu kulkee päällystyssuutinten 6 ja 7 välitse.

Tämä kannatuslaite koostuu joukosta ulkoisia rullia 78 ja sisäisiä rullia 79, joiden akselit ovat vaakasuorat. Rullien 79 välinen sivut-tainen välimatka on pienempi kuin pienimmän koneen läpi kulkemaan joutuvan lasiruudun leveys, ja niiden asema on kiinteä. Rullia 78 kannattavat sen sijaan vipuvarret 80, jotka kääntyvät laitteen alustaan 82 kiinnitettyjen akseleiden 8l ympäri. Piirustuksen selvyyden vuoksi vipuvarret 80, akselit 8l, alusta 82 ja sen apulaitteet on esitetty vain laitteen toisella puolella. Selvää on, että laite toiselta puoleltaan on symmetrinen.

Vipuvarsista 80 yhden alapää jatkuu alaspäin nivelhaarukkana 86 ja niveltyy akselin 27 avulla toimisylinterin 89 männänvarren päähän 88, joka toimisylinteri on toisesta päästään akselilla 90 kiinnitetty alustaan 82. Kun toimisylinteri 89 aktivoituu, männänvarren liike siirtyy nivelhaarukan 86 ja kiertokangen 85 välityksellä kaikkien rullien 78 liikkeeksi ylöspäin tai alaspäin. Rullat 78, jotka normaalisti ovat ala-asemassa, siirtyvät yläasemaan, kannattamaan ruutujen 5 reunoja, joiden leveys ylittää noin 4 cm:11a rullien 78 kahden rivin välimatkan, niin kuin jäljempänä tarkemmin selitetään.

Vaunu 62 siirtyy ylävirran puolisesta lähtöasemastaan, jossa imukupin 64 keskiviiva L-j_ sijaitsee ruudun ja keskistyslaitteen keskiviivan M kohdalla, alavirran puoliseen saapumisasemaan, jota kuviossa 1 esit- 9 59382 tää keskiviiva L^, ja päinvastoin, jolloin rajakatkaisimet Fc8 ja Fc9 (katso kuviota 3) määräävät nämä asemat.

Vaunu 63, mitä siihen tulee, siirtyy sillä tavoin, että sen imukupin keskiviiva siirtyy ylävirran puolisesta asemasta alavirran puoliseen asemaan N2 ja päinvastoin. Nämäkin asemat määrätään mikroraja-katkaisimilla Fc 4l ja C 45 (katso kuviota 3)> joiden toiminta selitetään yksityiskohtaisemmin jäljempänä.

Niinkuin jo on mainittu, kuljettimet C ja E sijaitsevat päällystys-asemien A ja B ohjauskiskojen 31, 32 ja 33* 34 välissä ja näiden oh-jauskiskojen kaikkien ohjailuelinten yläpuolella, so. kiskojen 55, 56 ja 53» 58 ja ruuvien 49, 50 yläpuolella. Lisäksi ensimmäisen pääl-lystysaseman A vaunun 62 imukuppi 64 nousee ja laskee siten, että kun se on yläasemassaan, se tarttuu ruutuun 5» joka lepää kannatuspalloil-la (esittämättä). Kuten jäljempänä selitetään, toisen päällystysase-man B vaunun 63 imukuppi 65 on korkeudeltaan kiinteä.

Päällystysasemien A ja B välissä sijaitsee laite D lasiruudun 5 nostamiseksi ensimmäiseltä kuljettimelta C ja sen syöttämiseksi toiselle kuljettimelle E. Piirustuksen mukaisessa tapauksessa tällä laitteella voidaan saattaa ruutu 5 kääntymään 90° omassa tasossaan. Tämä kääntö-laite koostuu pystytuesta, joka käsittää pystysuoran pilarin 95 ja vaakasuoran varren 96, joka on varustettu tartuntalaitteilla kuten imukupeilla 97» 98 ja 99· Pilarin 95 tyvi on kiinnitetty vipuvarteen 100, jota liikuttaa toimisylinteri 101.

Imukuppeja 97» 98 ja 99 kannattaa varsi 102, joka on kiinnitetty toi-misylinterin 104 pystysuoraan männänvarteen 103. Nämä imukupit voivat toimisylinterin 104 vaikutuksesta olla joko yläasemassa tai ala-asemassa.

Pilari 95 on asennettu painelaakerille (esittämättä), niin että se voi kääntyä edestakaisin keskiviivansa ympäri toimisylinterin 101 vaikutuksesta kaksoisnuolen 0 suunnissa, rajakatkaisinten Fc 21 ja Fc 22 välillä, asemasta, jossa keskisen imukupin keskiviiva 98 on tarkasti vaunun 62 keskiviivan jatkeella, kun viimeksimainittu keskiviiva on alavirran puolisessa asemassaan L2, asentoon, jossa keskisen imukupin keskiviiva on tarkasti vaunun 63 keskiviivan jatkeella, kun tämä 011 ylävirran puolisessa asemassaan N·^.

10 59382

Eri työvaiheiden suoritus selitetään jäljempänä yhdessä matkan loppu-tai alkukatkaisinten roolin kanssa, jotka selitetään tässä vaiheessa.

Toisen päällystysaseman B ylävirran puolella sijaitsee laite, joka on tarkoitettu mittaamaan lasiruudun 5 puolipituus; tähän laitteeseen kuuluu vaste 105, jota kannattaa ketju 106, joka kulkee kahden ketju-pyörän 107 ja 108 yli. Ketjupyörä 108 on sähköohjatun jarrun 109 välityksellä yhdistetty potentiometriin 110. Ketjupyörä 107 on kiinnitetty rumpuuh, joka ei näy kuviossa 1 ja jonka yli kulkee lanka 111, johon on ripustettu vastapaino 112.

Lasiruudun 5 puolipituuden mittauslaite toimii seuraavalla tavalla.

Kun vaunu 62, joka kannattaa lasiruutua 5 imukupillaan 64, joka on yläasennossaan esitetty katkoviivoilla, etenee matkansa päähän L2 saakka, lasiruudun 5 etureuna 3 joutuu nojaamaan vastetta 105 vasten ja kuljettaa tätä alavirtaan päin matkan, joka riippuu ruudun pituusmitasta, ja tarkemmin sanottuna sen puolipituuden verran, koska lasi-ruudun geometrinen keskipiste yhtyy imukupin 64 keskiviivaan ja koska lisäksi vaunun 62 keskiviivan alavirran puolinen asema L2 on aina sama ja mikrorajakatkaisimen Fc 9 määräämä, josta jäljempänä tulee puhe.

Siirtyessään alavirtaan päin vaste 105 vetää mukanaan ketjua 106 ja pyörittää niin ollen ketjupyöriä 107 ja 108. Tästä seuraa toisaalta potentiometrin 110 pyörintä ja toisaalta vastapainon 112 nouseminen, kunnes vaunu 62 saapuu matkansa päähän.

Kun laite D sitten on nostanut ruudun 5 vaunulta 62 ja tämä saapuu alavirran puoleiseen asemaansa, se aktivoi, niin kuin jäljempänä yksityiskohtaisemmin selitetään, mikrorajakatkaisimen Fc 22, joka vapauttaa jarrun 109· Vastapaino laskeutuu takaisin, jolloin ketjupyörä 107 pyöriessään vie vasteen 105 lähtöasemaan, uutta, seuraavan lasiruudun puolipituuden mittausta varten.

Lasiruudun puolipituuden mittauslaite on sähköisesti kytketty toisen päällystysaseman ohjauskiskojen 33 ja 34 liikettä ohjaavaan kahdella nopeudella pyörivään moottoriin 48 pyörinnän asemoinnin servomekanis-min välityksellä, joka on yksityiskohtaisesti esitetty kuviossa 2.

Tästä kuviosta näkyy, että potentiometri 110 on kytketty moottoriin 48 elektronisen tyristori-variaattorin 113 välityksellä, jolloin moot- n 59382 tori 48 on toisaalta mekaanisesti kytketty takometriseen dynamoon 114 ja hidastusvaihteen 115 välityksellä reaktion vastaanottavaan potentiometriin 116, joka on potentiometrin 110 kaltainen.

Potentiometri 110 ilmaisee vertailuarvon ja potentiometri 116 ilmaisee takaisinkytkentäarvon, jota verrataan vefctailuarvoon.

Takometrinen dynamo 114 puolestaan lähettää signaalin, joka on moottorin 48 nopeuden funktio.

Kyseessä on tavanomainen pyörinnän asemoinnin servomekanismin asennus, eikä sen toimintaa, joka on sinänsä hyvin tunnettu, tässä enempää selitetä.

Moottorin 48 ohjauksesta lasiruudun 5 puolipituuden mittauslaitteella on tuloksena, niin kuin seuraavassa yksityiskohtaisemmin selitetään, toisen päällystysaseman B ohjauskiskojen 33 ja 34 sijoittuminen etukäteen toisistaan välimatkan päähän, joka vastaa lasiruudun 5 syrjien 3 ja 4 välimatkaa.

Toisen päällystysaseman B alavirran puolella sijaitsee käsittelylaite I, johon kuuluu nostokehys 117, joka kannattaa useita imukuppeja 118. Tämä kehys on kiinnitetty akseliin 119* joka pyörii laakereissa 120 ja 121. Toimisylinterin 122 vaikutuksesta ja vivun 123 välityksellä kehys 117 voi siirtyä vaakasuorasta asennosta pystysuoraan asentoon nuolen R suunnassa, sillä tavoin, että se vie lasiruudun pystyasennossa alavirran puolella olevalle työasemalle J.

Työasema J on esitetty varsin kaaviollisesti kuviossa 1, kuljettimena, jonka päällä ruudut 5 etenevät pystyasennossa polymeroimisuuniin, jota ei ole esitetty.

Kuvioon 3, joka muuten on täysin samanlainen kuin kuvio 1, on merkitty, selvyyden vuoksi kaaviollisesti, tärkeät rajakatkaisimet ja havait-simet, joiden avulla laitteen toiminta voidaan ymmärtää. Eräät näistä katkaisimista on jo aikaisemmin mainittu, mutta siitä huolimatta seuraavassa esitetään täydellinen luettelo niistä, jotka esiintyvät kuviossa 3:

Cj tarkoittaa havaitsinta, joka reagoi lasiruudun 5 peräreunan 4 ohikululle ja laukaisee moottorin 12 hidastumisen, i2 59382 C-^g tarkoittaa havaitsinta, joka reagoi lasiruudun 5 peräreunan 4 ohikululle ja pysäyttää moottorin 12, lasiruudun 5 tällöin ollessa keskistettynä keskiviivaan M nähden,

Fc 15 tarkoittaa rajakatkaisinta, jonka aktivoi kehys 22, ollessaan vaaka-as enno s s a,

Fc 14 tarkoittaa rajakatkaisinta, johka aktivoi kehys 22, ollessaan pystyasennossa,

Cj tarkoittaa keskistyskiskon 32 kannattamaa havaitsinta, joka ruudun 5 syrjän 1 ohi kulkiessa pysäyttää moottorin 47, - Fc 17 tarkoittaa katkaisinta, joka ohjauskiskon 32 ohi kulkiessa vaikuttaa toimisylinteriin 89 rullien 78 liikkeen laukaisemiseksi, - Fc 20 tarkoittaa kuljettimen F keskistyslaitteen rajakatkaisinta alkuasemassa, CCE1 tarkoittaa havaitsinta, joka lasiruudun 5 etureunan 3 ja perä-reunan 4 ohi kulkiessa laukaisee moottorin 76 pienen nopeuden ja ensimmäisen päällystyksen, - Fc 5 tarkoittaa rajakatkaisinta, jonka aktivoi ohjauskisko 32, saapuessaan ohjauskiskojen suurimman välimatkan asemaan ja joka pysäyttää moottorin 47, - Fc 18 tarkoittaa rajakatkaisinta, joka ohjaa vaunun 62 moottorin 76 hidasta nopeutta sen palatessa ylävirran puoliseen asemaansa,

Fc 29 tarkoittaa vaunun 62 rajakatkaisinta, joka ohjaa moottorin 76 hidasta nopeutta alavirran puolista asemaa kohti,

Fc 8 tarkoittaa vaunun 62 ylävirran puoliseen asemaan paluun raja-katkaisinta, joka pysäyttää moottorin 76,

Fc 9 tarkoittaa vaunun alavirtaan päin kulkeman matkan rajakatkaisinta, joka pysäyttää moottorin 76, aiheuttaa varren 102 laskeutumisen ja laukaisee moottorin 48 käynnistyksen,

Fc 36 tarkoittaa pilarin 95 varren 102 rajakatkaisinta ala-asemassa, joka pysäyttää toimisylinterin 104,

Fc 35 tarkoittaa pilarin 95 varren 102 rajakatkaisinta yläasemassa, joka pysäyttää toimisylinterin 104,

Fc 22 tarkoittaa pilarin 95 alavirtaan päin tapahtuvan liikkeen rajakatkaisinta, joka pysäyttää toimisylinterin 101,

Fc 21 tarkoittaa pilarin 95 ylävirtaan paluuliikkeen rajakatkaisinta, joka pysäyttää toimisylinterin 101, CCE 2 tarkoittaa havaitsinta, joka lasiruudun 5 etureunan 1 ohi kulkiessa laukaisee moottorin 77 hitaan nopeuden ja toisen päällystyksen,

Fc 41 tarkoittaa vaunun 63 ylävirran puoliseen asemaan paluun rajakatkaisinta, joka pysäyttää moottorin 77, 13 59382 - Fc 42 tarkoittaa rajakatkaisinta, joka ohjaa vaunun 63 moottorin 77 hidasta nopeutta sen palatessa ylävirran puoliseen asemaan, - C44 tarkoittaa havaitsinta, joka lasiruudun 5 etureunan 1 ohi kulkiessa laukaisee moottorin 77 hitaan nopeuden, C45 tarkoittaa vaunun 63 alavirtaan kulkeman matkan rajahavaitsin-ta, jonka aktivoi lasiruudun 5 etureunan ohikulku, moottorin 77 pysäyttämiseksi , - Fc 47 tarkoittaa käsittelylaitteen I rajakatkaisinta pystyasennossa,

Fc 78 tarkoittaa rajakatkaisinta, jonka aktivoi kuljettimelle pystyasennossa sijoitettavaa lasiruutua pitelevän, edestakaisin kääntyvän varren 130 saapuminen pystyasentoon. Kun tämä katkaisin Fc 78 aktivoituu, se palauttaa käsittelylaitteen I vaaka-asentoon.

Seuraavilla piirustuksessa esittämättömillä vakuostaateilla on seu-raavat tehtävät: WBB: tyhjöä on käsittelylaitteen H imukupeissa 23, VVE 1: tyhjöä on vaunun 62 imukupissa 64, - WET: tyhjöä on pilarin 95 imukupeissa 97, 98 ja 99, VVE 2: tyhjöä on vaunun 63 imukupissa 65, - WE 3: tyhjöä on käsittelylaitteen I imukupeissa 118.

Sähköisiä yhteyksiä, samoin kuin lukuisia sekundaareja katkaisimia, joiden selittäminen ei vaikuta mitään keksinnön ymmärtämiseen ja joiden käyttö sitäpaitsi on alan ammattimiehelle tuttua, ei ole esitetty, eikä niitä oteta huomioon seuraavassa toiminnan selityksessä.

Kun kuljettimen F pystyasennossa kuljettaman lasiruudun 5 peräreuna saavuttaa havaitsimen C19, moottoriin 12 lähtee pysäytyssignaali, kuljettimen F rullat pysähtyvät, ja ruutu 5 keskistetään.

Samalla hetkellä käsittelylaitteen H imukuppeihin 23 kohdistuu tyhjö, ja toimisylinteri 28 saa ohjaussignaalin ja laukaisee, kiertokangen 27 ja akselin 25 välityksellä, kehyksen 22 lähentymisen ruutua 5 kohti. Tällöin imukupit 23 tarttuvat ruutuun 5· Tällä hetkellä vakuostaatti WBB toteaa, että imukupeissa 23 on tyhjö ja lähettää ohjaussignaalin, joka laukaisee toimisylinterin 26 liikkeen, saaden aikaan käsittelylaitteen H keinuliikkeen. Kun kehys 22 saapuu vaaka-asentoon, se aktivoi rajakatkaisimen Fc 15, joka lähettää ohjaus- 59382 14 signaalin yhtä aikaa imukuppien 23 tyhjön keskeyttämiseksi, toimisy-linterin 26 liikkeen suunnan muuttamiseksi kehyksen 22 nostosuuntaan, moottorin 19 käynnistämiseksi keskistyslaitteen saattamiseksi valmius-asentoon ja vihdoin moottorin 47 käynnistyksen laukaisemiseksi pääl-lystysaseman A keskistyskiskojen 31 ja 32 lähentämiseksi toisiinsa.

Keskistyskiskojen lähentyessä toisiaan kehys 22 nousee pystyasentoon ja aktivoi rajakatkaisimen Pc 14, joka lähettää toimisylinterille 26 pysäytyssignaalin. Kiskojen 31 ja 32 lähestymisliikkeen aikana ruutu 5 lepää esittämättömillä kannatuslaitteilla, jotka sijaitsevat molemmin puolin vaunua 62.

Kun kiskon 32 kannattama havaitsin havaitsee lasiruudun 5 reunan 1 kulkevan sen optisen akselin ohi, se lähettää signaalin, joka saattaa moottorin 47 siirtymään pienelle nopeudelle.

Kun havaitsin C4, jota samoin kannattaa kisko 32, havaitsee lasiruudun 5 reunan 1 kulkevan ohi sen optisen akselin, se lähettää signaalin, joka yhtä aikaa aiheuttaa moottorin 47 ja siten ohjauskiskojen liikkeen pysähtymisen, vaunun 62 imukupin 64 nousuliikkeen käynnistymisen, tämän saman imukupin saattamisen tyhjön alaiseksi, ja tolmisylinterin 89 ohjaamisen nostamaan kannatusrullat 78.

Kapeiden lasiruutujen tapauksessa ohjauskisko 32 lähestyy ohjauskis-koa 31 niin paljon, että se kulkee havaitsimen Pc 17 editse ja aktivoi sen, mikä aiheuttaa rullien 78 laskeutumisen.

Kun imukuppi 64 saapuu yläasemaansa, lasiruutu 5 nojaa sitä vasten, ja tämän imukupin vakuostaatti VVE 1 lähettää ohjaussignaalin, joka aiheuttaa vaunun 62 moottorin 76 käynnistymisen, jolloin vaunu jättää kosketuksensa ylävirran puoliseen rajakatkaisimeensa Pc 8.

Sillä aikaa pitkittäiskeskistyslaite on palannut alkuasemaansa ja sakara 21 aktivoi rajakatkaisimen Pc 20, joka lähettää pysäytyssignaa-lin moottoriin Pc 19.

Kuljettimen F tuoma seuraava lasiruutu joutuu vuorostaan vastaamaan etureunallaan sakaraa 21, ja jakso toistuu samalla tavoin kuin juuri on selitetty.

15 59382

Vaunun 62 edetessä ylävirran puolisesta asemastaan keskiviivansa edustamana, alavirran puolista asemaansa kohti, jota edustaa sen keskiviiva L2, lasiruudun 5 etureuna 3 joutuu leikkaamaan hiukan päällys-tyssuuttimien 6 ja 7 ylävirran puolella sijaitsevan havaitsimen CCE 1 optisen akselin. Havaitsin CCE 1 lähettää tällöin signaalin, joka samanaikaisesti saattaa moottorin 76 siirtymään pienelle nopeudelle ajaksi, jonka ennalta määrää esittämätön, tavanomainen ajoituslaite, sekä käynnistää polysulfidilla päällystyksen tietyn viiveen jälkeen, jonka samoin määrää ajoituslaite. Käytyään pienellä nopeudella tämän viiveen ajan, moottori 76 palaa suurelle nopeudelle. Sen ansiosta, että moottori 76 on siirtynyt pienelle nopeudelle, ruudun sivureunat 1 ja 2 painautuvat hellävaraisesti päällystyssuuttimia 6 ja 7 vasten.

Kun lasiruudun peräreuna vuorostaan leikkaa havaitsimen CCE 1 optisen akselin, tämä lähettää signaalin, joka saattaa moottorin 76 siirtymään pienelle nopeudelle tavanomaisen ajoituslaitteen ennaltamäärää-mäksi ajaksi, ja pysäyttää polysulfidipäällystyksen viiveen jälkeen, jonka samoin määrää ajoutuslaite. Moottori 47 saa uudelleen virtaa ohjauskoskojen 31 ja 32 loitontamiseksi toisistaan ja niiden siirtämiseksi suurimman välimatkan asemaansa - joka asema saavutetaan, kun katkaisin Pc 5, havaitessaan ohjauskiskon 31, lähettää moottorin 47 pysäytyssignaalin-.

Pienellä nopeudella kuluneen ajan jälkeen moottori 76 palaa suurelle nopeudelle; pienellä nopeudella ei ole muuta tarkoitusta kuin helpottaa ruudun 5 irtoamista suuttimista 6 ja 7.

Tällä välin ruudun 5 etureuna 3 saapuu kosketukseen vasteen 105 kanssa ja työntää sitä, mistä seuraa, että potentiometri 110 pyörii vastapainon 112 vaikutsta vastaan.

Kun vaunu 62 saapuu lähelle ylävirran puolista asemaansa, se aktivoi vaunun kulkumatkan rajakatkaisimen Pc 29. Katkaisin lähettää ohjaussignaalin, joka saattaa moottorin 76 siirtymään pienelle nopeudelle. Sitten vaunu, matkaansa jatkaen, aktivoi rajakatkaisimen Fc 9, joka lähettää ohjaussignaalin, joka pysäyttää moottorin 76. Vaunu pysähtyy tällöin alavirta-asemaansa L2·

Potentimetrinkin pyörintä pysähtyy, ja potentiometri ilmaisee arvon, joka riippuu ruudun 5 syrjien 3 ja 4 välimatkasta tietyn kartoimen mukaan.

« 59382

Niin kuin näkyy, vaunu 62 suorittaa matkan, jonka pituus on kiinteä, kahden rajakatkaisimen, ylävirran puolella Pc 8 ja alavirran puolella Fc 9 välillä, jonka pituuden näiden rajakatkaisinten asemat kerta kaikkiaan määräävät.

Kun ohjauskiskot 31 ja 32 ovat suorittaneet keskistyksen, so. tarkasti sillä hetkellä, jolloin lasiruutu on suljettuna rullien 36 väliin ja jolloin lasiruudun reuna 1 on vaikuttanut havaitsimeen C4, ruudun geometrinen keskispiste sijaitsee tarkasti imukupin 64 keskipisteen kohdalla. Vaunun 62 koko liikkeen aikana imukupin 64 tyhjö pysyttää ruudun tässä asemassa.

Kun vaunu 62 saapuu katkaisimen Fc29 kohdalle, se hidastuu ja sitten pysähtyy, saapuessaan katkaisimen Fc 9 kohdalle. Tämä katkaisin saattaa yhtä aikaa pilarin varren 102 laskeutumaan ja moottorin 48 käynnistymään.

Pyörinnän asemoinnin servomekanismin ohjaamana moottori 48 siirtää ohjauskiskot 33 ja 34 keskinäiselle etäisyydelle, joka vastaa ruudun 5 syrjien 3 ja 4 välimatkaa.

Kun varsi 102 saapuu ala-asemaansa, se aktivoi rajakatkaisimen Fc 36, joka pysäyttää ohjaustoimisylinterin 104 ja laukaisee tyhjön imukup-peihin 97, 98, 99-

Kun vakuostaatti WET toteaa tyhjön imukupeissa 97, 98, 99, se lähettää signaalin, joka katkaisee tyhjön vaunun 62 imukupissa 64, käynnistää tämän imukupin paluun ala-asemaan, sisäänvedettävien rullien 78 paluun ala-asemaan, kuljettimen C vaunun 62 paluun ylävirtaan päin, sekä varren 102 nousun lasiruudun nostamiseksi.

Kun varsi 102 saapuu yläasemaansa, se aktivoi rajakatkaisimen Fc 35, joka lähettää signaalin tätä vartta ohjaavan toimisylinterin 104 pysäyttämiseksi, ja samanaikaisesti toimisylinterin 101 toiminnan käynnistämiseksi niin, että pilari 95 kääntyy, kääntäen alavirtaan päin vartta 96 ja siten myös imukupeissa 97, 98, 99 kiinni riippuvaa lasi-ruutua 5· Tämä kääntöliike alkaa pienellä nopeudella ja jatkuu sitten suurella nopeudella, päättyen pienellä nopeudella.

i7 59382 Näitä nopeuden muutoksia ohjaa varsi 100, joka aktivoi esittämättömiä sekundaarikatkaisimia.

Tämän kääntöliikkeen aikana vaunu 62 jatkaa paluumatkaansa alavirtaan päin. Se hidastuu ohittaessaan katkaisimen Pc 18 ja pysähtyy sitten saapuessaan rajakatkaisimen Pc 8 kohdalle. Tällöin vaunu on uudelleen pysähtyneenä ylävirta-asemaansa, valmiina vastaanottamaan uuden lasi-ruudun. Kun pilarin 95 varsi 100 aktivoi rajakatkaisimen Fc 22, tämä lähettää signaalin, joka pysäyttää toimisylinterin 101, käynnistää varren 102 laskeutumisen, ja vapauttaa potentiometrin 110 jarrun 109.

Kun varsi 102 saapuu ala-asemaansa, se aktivoi rajakatkaisimen Fc 36. Tämä lähettää signaalin, joka muuttaa vartta 102 ohjaavan toimisylinterin 104 liikkeen suunnan, katkaisee tyhjön imukupeissa 97, 98, 99, käynnistää keskistysrullien 44 ohjaustoimisylinterit 45 ja 46 ja vihdoin, lyhyen viiveen jälkeen, jonka aikana keskistysrullat ehtivät toimia, saa aikaan tyhjön vaunun 63 imukuppiin 65.

Vakuostaatti VVE 2 toteaa tällöin tyhjön imukupissa 65 ja lähettää signaalin, joka aiheuttaa vaunun 63 käyttömoottorin käynnistyksen.

Päällystystoimitus asemalla B käy käytännöllisesti katsoen identtisellä tavalla kuin edellä on selitetty ensimmäisen aseman A yhteydessä, niin että moottori kulkee pienellä nopeudella keskistyskiskojen tullessa kosketukseen ja erotessa kosketuksesta lasiruudun kanssa jne, sitä mukaa kuin vaunu etenee, ja havaitsin CCE 2, joka on sijoitettu niin kuin sen homologi CCE 1 ensimmäisellä asemalla, hiukan päällystyssuutinten 8 ja 9 ylävirran puolelle, havaitsee lasiruudun 5 etureunan 1 ja peräreunan 2.

Sillä aikaa kun lasiruudun syrjien 3 ja 4 päällystys on käynnissä, varsi 102 nousee uudelleen, ja yläasemaan saapuessaan aktivoi ylisen rajakatkaisimen Fc 35. Tämä lähettää signaalin, joka pysäyttää toimi-sylinterin 104 liikkeen ja saattaa pilarin 95 palaamaan, aiheuttaen toimisylinterin 101 käynnistyksen. Tämä paluukääntyminen jatkuu kunnes varsi 100 aktivoi rajakatkaisimen Fc 21, joka lähettää signaalin, joka pysäyttää toimisylinterin 101 liikkeen. Pilari 95> sen varsi 96 ja imukupeilla 97, 98, 99 varustettu varsi 102 ovat pysähtyneinä ylävirta-asemaansa.

Samalla tavoin kuin ensimmäisellä päällystysasemalla, tässäkin vau- 18 59382 nun ohikulku aiheuttaa moottorin hidastumisen ja sitten sen pysähtymisen, tässä tapauksessa kuitenkin näitä toimintoja ohjaa lasiruudun etureuna. Kun tämä kulkee havaitsimen C44 ohitse, vaunun käyttömootto-ri 77 siirtyy pienelle nopeudelle.

Kun reuna aktivoi havaitsimen C45, tämä sama moottori 77 pysähtyy, imukupit 118 nousevat lasiruutua vastaan, ja niihin syntyy tyhjö.

Kun vakuostaatti VVE3 toteaa tyhjön imukupeissa 118, se lähettää signaalin, joka käynnistää toimisylinterin 122, nostaa käsittelylaitteen I ja käynnistää moottorin 77 pyörimään vaunun 63 paluusuuntaan. Kun vaunu aktivoi katkaisimen Fc 42, moottori 77 siirtyy pienelle nopeudelle ja, kun se aktivoi rajakatkaisimen 41, tämä lähettää signaalin, joka pysäyttää moottorin. Vaunu on tällöin pysähtyneenä ylävirta-asemaansa N]_.

Rajakatkaisimet Fc 21 ja Fc 22, jotka rajoittavat pilarin 95 kääntymistä, on sijoitettu sillä tavoin, että kääntymiskulma on yhtä suuri kuin se kulma, jonka verran lasiruutu on saatettava kääntymään, so. piirustuksen tapauksessa 90°.

Kun käsittelylaitteen I kehys 117 saapuu pystyasentoonsa, se aktivoi rajakatkaisimen Fc 47, joka lähettää signaalin, joka pysäyttää toimi-sylinterin 122 liikkeen ja katkaisee tyhjön imukupeissa 118. Lasiruutu on tällöin luovutettuna alavirran puoliselle työasemalle J pystyasennossa.

Sitä pitelee hetkellisesti paikallaan pystyasentoon laskeutunut varsi 130, joka tähän pitelyasentoon saapuessaan aktivoi rajakatkaisimen Fc 78. Tämä lähettää signaalin, joka palauttaa käsittelylaitteen I vaaka-asentoon ja myös saattaa imukupit 118 laskeutumaan.

Sen sijaan että vaunu 62 aina kulkee kiinteän ja ennaltamäärätym matkan, vaunu 63, joskin se aina alkaa kulkunsa samasta ylävirran puoli-sesta pisteestä 93 rajakatkaisimen Fc 4l ansiosta, se pysähtyy ala-virran puoliseen asemaansa eri kohdissa, jotka riippuvat lasiruudun 5 mitoista, koska ruudun etureuna 1 on se, joka aktivoi rajakatkaisi-ir.en C 45.

Riippumatta siitä, mitkä lasiruudun mitat ovat, sen etureuna 1 pysähtyy aina samaan kohtaan, joka sijaitsee vaakasuoran etäisyyden x päässä « 59382 käsittelylaitteen I akselista 119. Tämä välimatka x on yhtä suuri kuin pystysuora välimatka y, joka erottaa mainitun akselin sen kuljettimen tasosta, joka muodostaa alavirran puolisen työaseman J. Näin ollen, kun käsittelylaite I on pystyasennossaan, lasiruutujen syrjät 1 lepäävät kuljettimella, olkootpa ruutujen mitat mitkä tahansa.

Edellä olevasta selityksestä käy ilmi, että laitteen kaikki elimet toimivat täydellä teholla. Toisin sanoen, silloin kun ensimmäisen lasiruudun päällystysjakso on päättynyt, seuraavan ruudun jakso on likimäärin puolessa välissä, ja kolmannen ruudun jakso on alkamassa.

Claims (6)

20 59382

1. Laite monikertalasiruudun neljän syrjän päällystämiseksi tiivisteaineella, johon laitteeseen kuuluu ensimmäinen kuljetin (C) mo-nikertaruudun (5) kuljettamiseksi vaakasuorassa asennossa ensimmäisen päällystysaseman (A) toisiaan vastapäätä sijaitsevien ruisku-tussuuttimien (6, 7) välitse kahden keskityselimen (31, 32) ohjaamana, monikertaruudun kahden yhdensuuntaisen syrjän (1, 2) päällystämiseksi, ja toinen kuljetin (E) ensimmäiseltä päällsytysasemalta vaakasuorassa asennossa tulevan monikertaruudun kuljettamiseksi toisen päällystysaseman (B) kahden toisiaan vastapäätä sijaitsevan ruiskutussuuttimen (8, 9) välitse monikertaruudun kahden muun yhdensuuntaisen syrjän (3, 4) päällystämiseksi, tunnettu ensimmäisen kuljettimen (C) ja toisen kuljettimen (E) välillä sijaitsevista havaintielimistä (105» 106, 107, 108, 110) monikertalasiruudun (5) etureunan (3) ja takareunan (4) välimatkan mittaamiseksi, jotka hävain-tielimet ohjaavat laitetta (48) toisen päällystysaseman (B) ruis-kutussuutinten (8, 9) saattamiseksi mainittua välimatkaa vastaavalle etäisyydelle toisistaan, sekä välineistä (95, 96, 97, 98, 99, 100, 101, 102, 103, 104) monikertaruudun siirtämiseksi ensimmäiseltä kuljettimelta (C) toiselle kuljettimelle (E) samalla kiertäen monikertaruudun laskemiseksi ruiskutussuuttimiin (8, 9) nähden keskitetyssä asemassa toiselle kuljettimelle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että välineet monikertaruudun siirtämiseksi ensimmäiseltä kuljettimelta toiselle käsittävät pystypilarin (95), joka voi kääntyä ak-selinda ympäri kääntölaitteen (101) ohjaamana, joka pilari kannattaa tartuntaelimillä, kuten imukupeilla (97, 98, 99) varustettua vartta (96), joka on tarkoitettu saattamaan tartuntaelimet kosketukseen monikertaruudun kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että pilarin (95) kääntymiskulma on yhtä suuri kuin se kulma, jonka verran monikertaruutu on saatettava kääntymään sen saattamiseksi asennosta, jossa se on lähtiessään ensimmäiseltä päällystysasemal-ta (A) siihen asentoon, jossa päällystettävät syrjät (3, 4) ovat oikeassa asennossa toiselle päällystysasemalle (B) sisään tuloa varten.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, jossa toinen kuljetin (E) on sitä tyyppiä, johon kuuluu ainakin yksi, edestakaisin liikkuvan vaunun (63) kannattama keskinen tartuntaimukuppi (65), tunnettu siitä, että pilari (95) on sovitettu viemään moniker- 21 59382 taruutu sen kääntymisliikkeen päättyessä siihen asemaan, että monikertaruudun symmetria-akseli on yhdentyneenä keskisen imukupin (65) keskiviivan kanssa, kun vaunu (63) on lähtöasemassaan (N^).

5. Patenttivaatimuksen 3 ja 4 mukainen laite, jossa mainittu ensimmäinen kuljetin (C) on sitä tyyppiä, johon kuuluu edestakaisin siirtyvä vaunu (62), joka on varustettu ainakin yhdellä keskisellä tartunta-imukupilla (64), tunnettu siitä, että kun vaunu (62) on pääteasemassan (I^), imukupin (64) keskiviiva ja pilarin (95) varren (96) tartuntalaitteen (97, 98, 99) symmetria-akseli yhtenevät.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen kuljettimen (C, E) välillä sijaitsevat havaintielimet käsittävät vasteen (105), jota ensimmäisen kuljettimen kuljettaman monikertaruudun etureuna (3) työntää edellään ja jota vastetta kannattaa vastapainon tai sitä vastaavan (112) vaikutusta vastaan kahden ketjupyörän (107, 108) yli kulkeva ketju, joista ketjupyöristä toinen on kiinnitetty potentiometriin (110), joka siten ilmaisee lukeman, joka on suhteessa monikertaruudun etureunan (3) ja takareunan (4) välimatkaan, ja joka pontentiometri on kytketty laitteeseen (48), joka ohjaa toisen päällystysaseman (B) ruiskutussuutinten (8, 9) asettelua.