FI58904C

FI58904C - Foerfarande foer rening av avvatten innehaollande fenoliska foereningar

Info

Publication number: FI58904C
Application number: FI772069A
Authority: FI
Inventors: Mirja Salkinoja-Salonen
Original assignee: Enso Gutzeit Oy
Priority date: 1977-07-01
Filing date: 1977-07-01
Publication date: 1981-05-11
Also published as: AT376191B; GB1561576A; JPS5413663A; CH642609A5; FR2395957A1; CA1099829A; SE427266B; DE2807529A1; NO780609L; US4169049A; DE2807529C2; ATA209378A; JPS5711719B2; FI58904B; BR7802028A; IT7848952A0; SE7801146L

Description

ι Μ .... KUULUTUSJULKAISU

4&Γα ^ (11) UTLÄGGNINCSSKRIFT 58904 C (45) Patentti ~yEnnetty il 05 1001 ^ v ^ (51) Kv.ik.3/iiit.ci.3 C 02 F 3/34, 3/04 SUOMI —FINLAND (21) P«*enttlh«kemu* — PatMitmeknlni 772069 (22) HaktmUpiMl — AMflknlnpdai 01.07.77 (23) AlkupUvt—GHtlghutadag 08.12.77 (41) Tullut |ulklMktl — Bllvlt offtntllf 09.06.79

Pentti- j· rekisterihallitua NihavUcip^on j. kuuLiuHa.™ pvm. - r»t*nt· OCh regitterstyralMn ' AntfMnn utlugd och utUkrffun publkcrtd 30.01.8l (32)(33)(31) Pyy*«tty ttuolkuu» —Β«|ΙΗ prlorltat (71) Enso-Gutzeit Osakeyhtiö, Kanavaranta 1, 00l60 Helsinki 16,

Suomi-Finland(FI) (72) Mirja Salkinoja-Salonen, Helsinki, Suomi-Finland(Fl) (71*) Oy Heinänen Ab .(5^) Menetelmä fenolisia yhdisteitä sisältävän jäteveden puhdistamiseksi - Förfarande för rening av avvatten innehällande fenoliska föreningar Tämän keksinnön kohteena on menetelmä fenolisia yhdisteitä sisältävän jäteveden puhdistamiseksi, jossa menetelmässä puhdistettavaa vettä johdetaan biosuodattimeen kuuluvan, puun kuorta sisältävän kerroksen läpi.

Fenolisia yhdisteitä sisältävän jäteveden biologinen puhdistuskä-sittely on tullut tunnetuksi brittiläisestä patenttijulkaisusta 1 445 752. Fenoliset yhdisteet ovat tässä tapauksessa yhdisteitä, joissa on hydroksyyliryhniien lisäksi ainoastaan hiilivetysubsti-tuentteja, ja menetelmässä käytettäville bakteereille on ominaista se, että ne vaativat nitraatteja tai nitriittejä.

Selluloosatehtaiden jätevedet sisältävät runsaasti aromaattisia yhdisteitä, kuten fenoleja ja aromaattisia karboksyylihappoja, joita muodostuu puun sisältämän ligniinin hajotessa. Ligniinin 2 58904 hajoamistuotteiden ja kloorin reagoidessa keskenään selluloosan valkaisuprosessin yhteydessä muodostuu edelleen kloorattuja fenoleja. Valkaisujäteveden mukana ne joutuvat vesistöön, missä ne tutkimusten mukaan eivät sanottavasti hajoa. Varsinkin klooratut fenolit ovat erittäin myrkyllisiä ja muodostavat nykyisin merkittävimmän Suomen vesistöjä myrkyttävän aineryhmän. Myrkyllisyytensä vuoksi niitä ei voida käsitellä käyttäen mainitun brittiläisen patenttijulkaisun 1 445 752 mukaista menetelmää ja bakteeristoa.

Sulfaattiselluloosatehtaiden valkaisujätevedet johdetaan nykyisin useimmiten käsittelemättöminä vesistöön. Viime aikoina on tuotu esiin ajatus valkaisujätevesien käsittelystä väkevöimä1lä, haihduttamalla ja lopuksi polttamalla, jolloin vesistöjen saastuminen vältettäisiin. Valkaisuvesien analyysit osoittavat kuitenkin niiden sisältävän poly-kloorattuja fenoleja, jotka kuumennettaessa kondensoituvat dioksiineiksi. Dioksiinit puolestaan eivät hajoa alle 800°C:n lämpötiloissa, joten dioksiinien muodostuminen polton yhteydessä näyttää todennäköiseltä. Koska dioksiinit, varsinkin tetraklooridibentsodioksiini ("Seveson myrkky”), ovat erittäin myrkyllisiä, ei jäteveden polttaminen voi ratkaista kloorattujen fenolien muodostamaan jäteongelmaa. Valkaisujäteveden puhdistaminen aktiivilietelaitoksessa ei myöskään käy päinsä, sillä klooratut fenolit tappavat bakteerikannan ja saattavat laitoksen toimintakyvyttömäksi.

Kirjallisuudesta on löydettävissä tietoja, joiden mukaan klooratut aromaattiset yhdisteet voivat hajota bakteeritoiminnan vaikutuksesta. Esimerkiksi lehtiartikkelissa Chemtech, E), 1 (1976), s. 62-69 on esitetty eräiden pestisideinä käytettyjen kloorattujen fenolien luonnossa tapahtuva hajoamisprosessi. Vastaavanlaisia tietoja on myös julkaisussa Advancsin Applied Microbiology, voi. 18, Academic Press, 1974, New York, s. 75-130. Näille hajoamisprosesseille on kuitenkin ominaista se, että ne tapahtuvat hyvin hitaasti, eikä niillä tästä syystä ole ollut käytännön sovellutuksia.

Tämän keksinnön tarkoituksena on muodostaa teollisesti käyttökelpoinen menetelmä, jolla kloorattuja fenoleja sisältävät jätevedet voidaan käsitellä vaarattomiksi ennen niiden laskemista vesistöön. Keksintö perustuu tähän tarkoitukseen soveltuvan bakteeripopulaatien aikaansaamiseen biosuodattimessa ja sille on tunnusomaista se, että biosuodattimen puun kuorta sisältävään kerrokseen muodostetaan bakteeripopulaatio, joka käsittää yhden tai useampia Helsingin 3 58904 yliopiston yleisen, mikrobiologian laitokseen ta 1letusmerkinnöi1lä YM 134-202 ja YM 241-26Θ talletetuista bakteerikannoista, jotka on muodostettu pakkaamalla biosuodattimiin havupuun kuoriruohetta sekä kloorattujen ja kloorautumattomien fenolien ja aromaattisten karboksyylihappojen likaamasta vesistöstä otettua bakteeripitoista vettä, mutaa, liejua tai kuorijätettä ja syöttämällä biosuodattimiin tämän jälkeen mainittuja aineita sisältävään vettä, jolloin bakteerikannoille on ominaista kyky sietää kloorattujen ja kloorautu-mattomien fenolien ja aromaattisten karboksyylihappojen läsnäolo ja käyttää niitä ainoana hiilenlähteenä, ja että biosuodatinta käytetään kloorattuja fenoleja sisältävän jäteveden puhdistamiseen jot> tamalla jätevesi suodattimen kuorikerroksen läpi.

Käytettäessä menetelmää tri- ja tetrakloorifenoleja sisältävän valkaisujäteveden puhdistamiseen muodostetaan biosuodattimeen bakteeripopulaatio, joka sisältää ainakin yhden talletettuihin bakteerikantoihin YM 241-268 kuuluvan, trikloorifenolissa kasvavan kannan sekä ainakin yhden mainittuihin bakteerikantoihin kuuluvan, tetrakloorifenolissa kasvavan kannan. Kun valkaisujätevettä johdetaan tämän jälkeen biosuodattimen läpi, hajoavat muös mainitut yhdisteet bakteeritoiminnan vaikutuksesta.

Keksinnön perustana on havainto, jonka mukaan sulfaattiselluloosa- tehtaiden valkaisujätevesien saastuttamissa vesistöissä elää runsas mikrobisto. Tällaisista vesistöistä otetuista muta- ja kuorinäyt- 4 6 teistä on löydetty 10 -10 kpl eläviä mikrobisoluja millilitrassa.

On siis olemassa eliöitä, jotka kasvavat aromaattisten ligniinin hajoamistuotteiden ja jopa kloorattujen fenolien läsnäolosta huolimatta. Nämä luonnossa elävät mikrobipopulaatiot eivät sellaisinaan pysty elämään valkaisimon ylikaatovesissä, joissa mainittujen aineiden pitoisuus on noin 20-50 kertaa korkeampi. Tällainen populaatio on kuitenkin mahdollista valmistaa laboratoriossa ymppäämällä mainittuja bakteeripitoisia muta- ja kuori näytteitä biosuodattimeen. Tällä tavalla on aikaansaatu bakteeripopulaatio, joka kasvaa kloorattuja fenoleja sisältävässä valkaisujätevedessä ja joka samalla puhdistaa valkaisujäteveden biologisesti. Niinpä veden ruskea väri häviää biosuodattimessa ja aromaattisten karboksyylihappojen sekä kloorattujen ja kloorautumattorni en fenolijohdannaisten pitoisuudet alenevat merkittävästi.

Käsiteltäessä valkaisujätevettä keksinnön mukaisella menetelmällä 4 58904 on huomattavampana etuna se, että kloorattujen fenolien joutuminen vesistöön voidaan estää tarvitsematta turvautua toimenpiteisiin, jotka johtavat vaarallisten dioksiinien muodostumiseen. Lisäksi menetelmä voidaan toteuttaa käyttämällä sinänsä tunnettuja biosuo-dattimia, joilla on esim. poistettu jätevesistä pahanhajuisia, rikkipitoisia yhdisteitä. Biosuodattimeen kuuluu kerros puun kuorta, sopi-vimmin männynkuorirouhetta, johon bakteerit kiinnittyvät.

Puhdistustehon kannalta on edullista kierrättää puhdistettavaa jätevettä useampia kertoja biosuodattimen läpi. kun biosuodattimeen johdetaan sopivasti ilmaa muodostuu puhdistusprosessiin osittain aerobiset ja osittain anaerobiset olosuhteet. Alustavat kokeet osoittavat, että parhaat puhdistustulokset saadaan jäteveden kulkiessa vuorotellen aerobisen ja anaerobisen vaiheen kautta. Anaerobista vaihetta varten voidaan vesi kierrättää biosuodattimesta erilliseen anaerobisäiliöön, joka voi niinikään olla puun kuorella täytetty biosuodatin. Kierrätyksen asemesta voidaan puhdistus suorittaa myös kolmivaiheisena prosessina, jossa jätevesi johdetaan aluksi biosuodattimeen aerobisiin olosuhteisiin, sen jälkeen anaerobisäi1iöön ja lopuksi jälleen aerobisiin olosuhteisiin.

Puhdistettaessa sulfaattiselluloosatehtaan valkaisujätevesiä on edullista sekoittaa kloorausvaiheen ja alkalivaiheen jätevettä keskenään veden PH:n säätämiseksi puhdistusprosessin kannalta edulliseen arvoon, jolloin neutralointi on tarpeetonta. Sopiva pH on kokeissa saavutettu, kun sekä kloorausvaiheen että alkalivaiheen jäteveden osuus seoksessa on noin 50 %.

Keksinnön valaisemiseksi selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti bakteeripopulaation rikastamista sekä suoritettuja puhdistuskokeita ja niistä saatuja tuloksia.

Vesistöstä sulfaattiselluloosatehtaan valkaisimon lähistöltä otettiin näytteitä, jotka olivat vettä, pohjamutaa, rantaliejua ja märkäkuorimon kuorimujua. Näytteet olivat peräisin osittain aerobisista ja osittain anaerobisista olosuhteista ja elävien mikrobiso-lujen määrä näytteissä oli 10^-10 kpl/ml. Kloorattujen fenolien esiintyminen vesistössä eräällä näytteenottopaikalla on esitetty taulukossa I.

Valkaisujätevettä puhdistava bakteeripopulaatio muodostettiin labo- 5 58904 ratoriolaitteistoiSsa, joissa tärkeimpänä osana oli biosuodatin. Biosuodattimina käytettiin sisääntulo- ja ulosmenoputki1la varustettuja lasiastioita, joihin pakattiin paksuhko kerros männynkuorirou-hetta sekä edellä mainittuja luonnosta saatuja näytteitä. Näytteiden keskinäiset sekoitussuhteet poikkesivat toisistaan eri laitteistoissa. Kussakin laitteistossa biosuodatin oli mainittujen putkien välityksellä yhdistetty tilavuudeltaan huomattavasti suurempaan anaerobi-säiliöön. Biosuodattimeen johdettava vesi oli syötettävissä sisään-menoputkea myöten biosuodattimen yläosaan, josta se valui kuorirouhe-kerroksen läpi alaspäin. Sisäänmenoputkeen syötettiin myös ilmaa niin, että biosuodattimeen muodostui laaja aerobinen vyöhyke. Ylimääräinen ilma johdettiin biosuodattimen kannen läpi ulos. Biosuodattimen pohjalle valunutta vettä kierrätettiin peristalttisen pumpun avulla anaerobisäiliön kautta takaisin biosuodattimen yläpäähän. Vesi oli kuitenkin mahdollista ohjata myös anaerobisäiliön ohi.

Biosuodattimia perkoloitiin 17-20°C:n lämpötilassa sulfaattisellu-loosatehtaan ja valkaisimon purkuvesistön vedellä, joka sisälsi kloorattuja fenoleja taulukossa I esitetyn analyysin mukaisesti. Vesi, jonka pH oli 7-Θ, oli suoritettujen mittausten perusteella noin 20-kertainen laimennus valkaisimon ylikaatovesistä. Noin 6 viikon perko-loinnin jälkeen laitteistoon oli muodostunut runsas mikrobisto. Bakteereja oli paitsi kierrätetyssä vedessä, runsaasti myös biosuodattimen kuorirouhekerrokseen kiinnittyneenä. Bakteeritiheyden noustua nestefaasissa riittävän korkeaksi biosuodattimeen alettiin syöttää laimentamatonta klooraus- ja alkalivaiheiden ylikaatovettä. Näiden vesien analyysit on polykloorattujen fenolien osalta esitetty taulukossa I. Polykloorattujen fenolien lisäksi valkaisujätevedet sisälsivät noin 200-kertaisen määrän erilaisia kloorautumattomia ligniinin hajoamistuotteita sekä mahdollisesti myös monokloorattuja fenoleja, joiden analyysiä ei suoritettu. Syötön jatkuessa populaation tiheyttä ja laatua biosuodattimessa tarkkailtiin jatkuvasti. Todettiin, että syötettäessä klooraus- ja alkalivaiheiden ylikaato-vesi sekoitussuhteessa noin 1:1 (pH noin 6) biosuodattimessa oleva mikrobipopulaatio säilyi ja alkoi puhdistaa suotimeen syötettyä vettä.

Valkaisujäteveden syötön aikana tapahtuva populaation kasvu osoittaa, että valkaisujätevedessä on riittävästi ravinteita bakteeri kannan ylläpitämiseen. Jäteveden puhdistumisen ulkoisena merkkinä oli ruskean värin häviäminen ja analyysit osoittavat kloorattujen fenolien pitoisuuden alenevan huomattavasti. Parhaat tulokset saavutettiin 6 58904 puhdistettaessa seosta, jossa oli 50 % klooraus- ja 50 % alkali-vaiheen jätevettä. Seoksen pH oli noin 6, lämpötila 13-17°C ja puh-distusaika 3 vrk, jona aikana vesi kiersi 2-3 kertaa biosuodattimen läpi. Puhdistustulokset on esitetty taulukossa I. Taulukossa yhtenä ryhmänä esitetyt "muut klooratut aromaatit" ovat alkyylisubstituoi-tuja polykloorattuja fenoleja ja difenoleja. Useimpien fenoliryh-mien osalta tuloksia on pidettävä hyvinä ja käsittelyäjän ja -olosuhteiden optimoinnin myötä niitä voitaneen edelleen parantaa.

Dikloorifenolien kohdalla puhdistumista ei sanottavasti tapahtunut, mutta näiden määrä on alle 10 % polykloorattujen fenolien kokonaismäärästä. Kloorattujen fenolien lisäksi jätevedestä saadaan poistetuiksi samassa yhteydessä myös seuraavia myrkyllisiä fenolijohdannaisia ja aromaattisia karboksyylihappoja: vani1jahappo, veratri-happo, ferulahappo, syringahappo, sinappihappo, guajakoli, fenoli, kanelihappo, hydrokanelihappo, bentsoehappo ja parahydroksibentsoe-happo. Puhdistuksen aikana veden kloridipitoisuus, joka oli aluksi alle 20 mg/1 Cl , kasvoi arvoon yli 200 mg/1 Cl . Viiden vuorokauden mittaisessa kokeessa veden BHT-arvo putosi puoleen alkuperäisestä. Sekoittamattomalla alkalivaiheen va1 kaisujätevedellä suoritetuissa puhdistuskokeissa tulokset olivat taulukossa esitettyjä huomattavasti huonommat. Näin oli laita myös silloin, kun jätevesi kierrätettiin anaerobisäiliön ohi. Onkin ilmeistä, että kloorattujen fenolien ja niiden johdannaisten biologinen hajotus epäorgaanisiksi klooriyhdisteiksi vaati useampivaiheisen puhdistus-prosessin, jossa puhdistettava vesi joutuu ainakin kerran aerobisiin ja kerran anaerobisiin olosuhteisiin.

Toisessa kokeessa, jossa käytettiin samalla tavalla muodostettua bakteeripopulaatiota, saatiin kaikki sulfaattiselluloosan valkaisu-prosessin yhteydessä syntyneet klooratut fenolijohdannaiset hajoamaan käsiteltäessä valkaisujätevettä biosuodattimella. Jäljempänä sivulla 11 on esitetty kromatogrammit eräästä käsittelemättömästä valkaisujätevedestä sekä samasta vedestä 6 vrk:n puhdistuskäsittelyn jälkeen. Taulukossa 2 sivulla 12 on esitetty kloorattujen fenolien pitoisuuksia eräissä valkaisuprosesseissa muodostuneissa jätevesissä ja taulukossa 3 sivulla 13 on esitetty puhdistustulokset tärkeimpien yhdisteiden osalta. Nämä taulukot eivät ole tyhjentäviä · , sillä ne sisältävät vain ne yhdisteet, jotka on voitu määrittää massa-spektrometrisesti. Näiden lisäksi valkaisujätevesissä esiintyy muitakin kloorattuja fenoliyhdisteitä, joita ei ole vielä nimetty. Kromatogrammien perusteella on kuitenkin voitu todeta, että kaikki 7 58904 nämä yhdisteet hajoavat Keksinnön mukaisessa puhdistuskäsittelyssä.

Puhdistuslaitteistoon rikastettu bakteeripopulaatio on lukuisista bakteerikannoista muodostuva sekapopulaatio, joka poikkeaa täysin esim. yhdyskuntajätevesiä puhdistettavissa aktiivilietelaitoksissa toimivasta mikrobitloorasta. Tämä sekapopulaatio poikkeaa myös siitä mikrobistosta, joka elää luonnossa valkaisimoiden purkuvesistöissä, sillä viimeksimainittu ei sellaisenaan kykene puhdistamaan valkaisu-jätevettä. Kaikille sekapopulaation bakteereille on yhteistä kyky sietää kloorattujen ja kloorautumattomien fenolien ja aromaattisten karboksyylihappojen läsnäolo valkaisujätevedessä esiintyvinä pitoisuuksina ja ainakin osan niistä todettiin sietävän kloorattuja fenoleja noin 100-kertaisina pitoisuuksina taulukossa I esitettyihin valkaisu jätevesiin verrattuna. Bakteereille on lisäksi ominaista se, että ne pystyvät käyttämään aromaattisia yhdisteitä hiilen ja energian lähteenä ja eräät niistä pystyvät käyttämään myös kloorattuja fenoleja.

Sekapopulaatiossa esiintyvien bakteerikantojen eristämiseksi otettiin biosuodattimesta nestenäytteitä, joissa bakteerien määrä oli n. g 10 kpl/ml. Näytteet laimennettiin niin, että bakteeripitoisuus laski noin miljoonasosaan alkuperäisestä, ja laimennettua nestettä pipetoitiin sarjalla maljoja, joissa oli agarilla hyydytetty elatusalusta. Elatusalustojen koostumukset eri maljoilla poikkesivat toisistaan ja elatusaineina käytettiin vani1iinihappoa (va), veratrihappoa (ve), ferulahappoa Cfe), parahydroksibentsoehappoa (pohb), syringahappoa (sy) ja 2346-tetrakloorifenolia (2346 f). Lisäksi elatusalustoissa käytettiin epäorgaanisia suoloja kuten CaCl^, FeSO^, MgSO^, NH^Cl ja KF^PO^. Bakteerien annettiin kasvaa huoneenlämpötilassa 2-7 vrk, jona aikana maljoille syntyi bakteeri-pesäkkeitä. Kukin erilainen pesäketyyppi eristettiin maljalla ja puhdistettiin normaaliin tapaan. Puhtaat bakteerikannat on talletettu Helsingin yliopiston yleisen mikrobiologian laitokseen kyImäkuivauspreparaatteina, joiden talletusmerkinnät ovat YM 134-202 ja YM 241-26Θ.

Eristetyt bakteerikannat ja niiden tärkeimmät ominaisuudet on esitetty taulukossa 4 sivulla 14 . Kunkin bakteerikannan erityiskoodiin sisältyy lyhenne sen elatusaineen nimestä, jossa ko. kanta on rikastettu. Bakteerien muista ominaisuuksista voidaan mainita, että ne käyttävät nitraattia mutta eivät maitoa, gelatiinia, tärkkelystä, tyrosiinia tai selluloosaa ja että ne eivät kykene θ 58904 tuottamaan rikkivetyä.

Valtaosa sekapopulaation bakteerikannoista kuuluu Bergeys Manual'in (1974) luokituksen ryhmiin 7-8 ja fluoresoivat bakteerit kuuluvat sukuun Pseudomonas ryhmässä 7. Populaatiosta löydettiin myös pieniä määriä ryhmään 3 kuuluvia tupellisia bakteereja (Sphaerotilus, Leptothrix), ryhmään 4 kuuluvia ulokkeellisia ja/tai varrellisia bakteereja (Hyphomicrobium, Caulobacter), ryhmään 5 kuuluvia spirokeettoja (Spirochaeta) ja ryhmään 6 kuuluvia spiraalimaisia ja käyriä bakteereja (Spirillum). Näitä kantoja ei kuitenkaan ollut mahdollista eristää ja tallettaa elävinä.

Va1 kaisujätevedessä elävän bakteeripopulaation muodostuminen voidaan nykyisen biologisen tietämyksen valossa selittää sillä, että populaation rikastuksen yhteydessä aikaansaadaan olosuhteet, joissa potentiaalisesti aromaattisten aineiden hajoitukseen sopivat mikrobit elävät yhdessä korkeassa eliötiheydessä. Tällä luodaan edellytykset näiden mikrobien keskinäiseen geenivaihtoon. Geenivaihdossa aktiivisimpia ovat todennäköisesti ns, plasmidit, jotka ovat kromosomista irrallaan esiintyviä usein hajoitusentsyymien geenejä koodaavia perimäyksikköjä. Näille on ominaista helppo siirtyvyys mikrobisolus-ta toiseen solujen päästessä välittömään kosketukseen. Riittävän ajanjakson kuluttua geenivaihdon seurauksena on syntynyt joukko mikrobeja, joiden entsyymivarustus on riittävä aromaattisten yhdisteiden hajottamiseen.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön erilaiset sovellutus-muodot eivät rajoitu esitettyyn valkaisujäteveden puhdistusprosessiin vaan voivat vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa. Niinpä menetelmällä voidaan käsitellä mitä tahansa jätevettä, jossa on kloorattuja fenoleja. Biosuodattimeen muodostettava bakteeri-populaatio voi tällöin vaihdella koostumukseltaan puhdistettavan jäteveden laadun mukaan. Esimerkiksi valkaisuvettä puhdistettaessa kaikki tarvittavat geenit eivät ole yhdessä bakteerikannassa, vaan puhdistuminen edellyttää sopivan mikrobiseoksen käyttöä. Lisäksi on huomattava, että bakteerien lisääntyessä niiden ominaisuudet voivat muuttua ja että bakteerilajia ei tästä syystä voida määritellä ehdottomasti ominaisuuksiensa perusteella. Yleensä katsotaan, että bakteerit kuuluvat samaan lajiin, jos niiden ominaisuuksista 80 % on samoja.

s 58904

Keksinnön mukainen menetelmä ei myöskään rajoitu kierrätykseen vaan puhdistus voidaan suorittaa johtamalla jätevesi esim. kolmen peräkkäisen säiliön läpi. Keskimmäiseen säiliöön järjestetään tällöin anaerobiset olosuhteet ja ensimmäinen ja viimeinen ja säiliö ovat biosuodattimia, joihin johdetaan sopivasti ilmaa aerobisen bakteeri-toiminnan ylläpitoa varten. Ei ole myöskään mitenkään välttämätöntä, että puhdistukseen kykenevän bakteeripopulaation rikastus suoritetaan samassa biosuodattimessa, missä varsinainen puhdistusprosessi tapahtuu. Niinpä patenttivaatimusten mukainen bakteeripopulaatio voidaan ympätä valmiina biosuodattimen kuorikerrokseen, jolloin jäteveden puhdistusprosessi on heti käynnistettävissä.

10 58904 co 3 -Ρ ti o\° o\° o\° U o\° o\° CO :(0 :(0 •H to :(0 O O O :(0 O m uo E m co in Eracn "3 3 τι Λ Λ Λ ·η /V Av q_ -P 0) 0) c ω 03 sz

-f—I

(D I—( > \ CO -H &0

3 (0 E

(0 03

(-. > CN

οω (oo(o xi n n n o 0 4-> ·»

<-h :(0 O

^ ·*-) ω I—I .—( (0 c 0) :(0

Q) O

-C :(0 •h :<0 (ο ·γη ε > co r-H QJ .

T- ^ > (0X10 0X3X10 (0

(0 CD CO

0 -5i -P CO

^ t—i :(0 -H

01 < —> E

=> E

-I <0 -)

< QO

H- O

-P

(0

tl E

:θ :(0 O

-P :(0 ti co E _si •r-4 (Q (0 (Ό (0 (Ό (Ό ω ·Η ·ιΗ ω qj > -si Ή

-P -P -H

•rH ·γΗ Q.

.-H -P -P

O -H (0 (0 CH (0 >

CU O I E 3 rH

-P «+- -Si -H -PO -P \ rH -rH (0 (h ‘rH tl -P bd -p.—ic0"-)O 1-1(0 oE>—i -P -rl O -Si (0 O O tl \ H .—I O 3 rH C-P 03 C\l &0 rH O (0 -P OO -Si 01 3 >£

:(0 O C ,r_) Ql ·Η -H M- -P -rH O

E C 01 (0 E ti ti ·Η <0 -P CN1 .e m *f 3 ·η o -P t· L co i

>> 4- -H bfl Xl o -rH O O :(0 O

U -rl tl -rl -rl rH Cfl O O > CNI

01 tl O (-1 (h -Si -Si -P rH rH '—I C3 ·ιΗ

-P O O O O -H O -rl Ji -Si 01 i rH

CO OrHOOti-PrHIO CO O >1

•rl r-H-Sir-IrH-PQlOtl-P

Xl -Si -rl _Si Ji E c -P 3 II II II

_C -rl ti Ή -rl (0 Ή 01 01 3 >- C3I— O O ··-> O 4- I— E (0X10 11 . 58904

Kloorifenolin poistuminen pienoisbiosuotimessa.

v Tehtaan A C- ja E-vaiheiden ylikaatovesien 1:1-seos, joka on kiertänyt suotimessa 6 vrk. Ylempi kromatogrammi on sisäänmeno ja alempi P5-pienoisbiosuotimesta ulostuleva, molemmissa vesimäärä 0,03 ml. Luvut ovat kloorifenoliyhdisteiden reten-tioaikoja (min).

ίο/» · 7<3 12,e

?A

·* I

!

V.7 I

—rA· ^ ^ —r · ..._____li___ Jl _

Suurimmat piikit ylemmässä kromatogrammissa aiheutuvat seuraavista yhdisteistä (retentioajat merkitty sulkeisiin): (2,4) 2,4,6-trikloorifenoli, (3,4) 2,4,5-trikloorifenoli, (4,2) 4,5-diklooriguajakoli, (5,2) 2,3,4,6-tetrakloorifenoli, (7,3 ja 7,4) triklooriguajäkoli, isomeerejä, (9,7) ’3,4,5-trikloori- 2,6-dimetoksifenoli, (10,4) tetraklooriguajakoli, (10,9) penta-kloorifenoli, (12,8) tetrakloorikatekoli.

58904 12 , «j Λ, ηι ^ J· OOOO'tfCO'ONtO^-OOO OOflr- j; 3 *>. cx > o m m —cuio-e-iocovcn it- · m •5, ” 1— CM O V CO .— ISr- It OOOr-

Q_ JX Or— CO 10 CO

— Ο Ο ΙΟ O CO CM VO 00 OOtOtf r-s r^ 10

Vt I r— I— CO — loinsa T- (Or- · <f (O LU I— I— CM m (I CTl Ό _ r- cq ία) - m n in o n <ί co cu ro m >s· 0010 m I I— 0 xi ,s. imo · in.......oco «βω i— ι-ωωοοιπι-β· cvjii Ό >\ 3 :c at 3 e·— ο 1— η ΝΜι-ΌβΟβι-ίί <t win σι ro m O "h I SCn ·— m CO c «sf · ·— I— CM··.— I— -co

•r- C CU) D CM IO CM CM CO

o ω ·<- +0 Ό O)

·<- 3 Oi— ro O m OO CO CO CO I— OOMOO «iOU

c 4-» ia \ 1 V o <010 - co · 1— r— co · · · m co «co •r- -r- v O LU CM «β· Oi— l— Oi— ID II O) — O lΛ r—

C «i- -SC

c -MO 1— J- οο®·αΜθοοσι«ί(θ!θο tornin

O Oil- I rs Ci-r-VOCVICMCO · VO i— . CO

f· «3 UI n CM r— CO m tl 00

•I- &. M CO

S- M- E

O Λ CO O -IV, r— n U) o OO C\J IM 10 1—CO I— CM 00 m 10

O C C-M C-s,Xifn OIO IO CCMi— · ·r- «CM · Oi— · CO

I— 3 dl- O -«E I— ·— I— O ro ro II e -Ji M (O (O 10 -*-> -V in n) « .

E ω 3 O "Oi— + M OOOOCMlfm«f (MUlr-O rn m LO

a) Ji E -c · xi - ω i— /— -cMCM«a-i— »«o»— .co •ι-me oui -σ 1—00 mm co »1 «e- ιλ m c 01 (— 3 ω r— ai -I- 3 > «ι-i— c_> *wcMCMCT»coTJcors.cnin-oO-a o m m 0 ra E o ~s, Xi - coco · · c · ·· · c · c rs.· ro

M E O J O Oi— OOOOr— i— Il CM

(Oi— O ω -M

(O +4 H· -r—

Ji (O i- -r f— COQ. Οι— Λ (*) 00 (O Olin O m «t O CM

•r- M 0) J- I 3C -« |«s CM · Cs · i— r— e · · m CO

r— .e ji o lu «n O·—co mm ro >. ω -·- o μ l/lr* c «-oJi <_) ro rsemrsinoj<iorsOO.M oo

ω -I— E -I- Ssii·· VOlO · ·ι— I— ... ..oo CM

-σ i- o o c o m m cm -»— ·—10 -e- co ·— •i- ω cl ω a> m ω ,, i— «o o«cMoc\iromcoer-cMOio i— ro o £ « ui · m i so io co co m r-s · m »cm m · · cm •r- M i~ n} s: ΙΛ >Jj ro CM I— -e- ·— I~S r— M- CM CM -— C>J COr-^· > O fa w w Jr 1 το·-- c_> <o o o rs. i— os m oi c. o en co co O to en

f— (O 0)X (n νΣΟ * -— ... i— · CO «rt- · · CM

ι e ΕΞ e u_ o m O·— O ro — f— cm ro en lu .Li ω S ω ^ co -

Ji ·(-> ia o ia :c o s- -i- uj N NOCMCMCMmcONOnm.- r- •o >. Ji en o + STu, m e co · -— co i— CL-r- O -r- < υ OCO fSsr- I (O -M O.

0(00(00. Vt — OOlOOrfls-ίΝσιΟΝσΐ o —,-1-)--- H (O (O Uljn M NCVIrsNCMO -IO Oi i— c_) 4-) o -M X) -4 .— cm «rt* rs.

e s- o -<= « 3 due +) ω -4 ,— m ro m ro co cm .— o oo io cm en i > 4-> 3 4-> i— c_> s ό en rs · en «corn r— o m 3 .4 cm o o m

O S- (O 3 E Ji (O

3 Ji 3 t/l «· 4-> ·- I E -M ·.- · · ro >> ai (O -—»—

Ji 4J Ό -rj · . O ^s

-— O -r- !_ £C -H

(0 :o ai o ω ω e >£+»-* . 4-» <4- e (0 C ·<- Q I- 3 «Λ M r— •i- 4) jc m ai •Ji O 0) I—

Ji -r- · M CO O

:o r— -i- e ai m 3 >> Oi— O E E O-

Ol com,— — (O

-*Ss -i— -I— -I— O) Ji “O i— 3 i— i— I— «t- (O —- I -i— (O 4J ra

> O O O ----1-1 löi- «r- £ E M

«r- f--r-CCJii-(0-i-"O -— SN E >. C

O i— i— ω 0) (O O 3 ·— CM Ji -i- O Cnro M -r O O O 4-> ra

Ji OOM-i*-T-jOcno i ro r— Ji ε E en m ι ι i m -o

Ss C C -I- ··— (Oi— -i-Ji-r-T-jOO) ΙΛ O O UJ UJ LU 0) (O

>,00 0)a»i-l-3Jii-(Ol-iaCM - Ell III -MU.

m rs ΐμίμ o o cue o «o o 3 ω ia :«j ω lu lu o o o «r- m C O) -I- -«- O O -I- L- O (O O DlV Ji S- >11111 L >,

CM :« — L. L_ -— ι— L- M I— 3 -- -r- -r- M Ji O Q I X UI :«J M

H oojiJi o tui en Ji i- i- i- :« ai ι ι ι ι ι :««r- - o o -<-·»- o m o ο o ε cnxuiuxx ε ΙΟ o ·> :κι ι—ι— L-S_i— ι i-i-V-ooo m 311111 yo

Ji M«r-> JiJiMMJilOMOMi— ι— I— ·|- m LU o O LU LU -r-irej

Ji (O-o-i- -r- -r- I I -ι— “ I O I Ji Ji Ji (Ο -ι— I \ s.. I I 0) E

3 (θ(ο:(θ o-oiomOeuii— in m m m e ra u a u u u i— Ji»— CX I I “ ·· I ·» «Ji « L μ L O Ji II II !

3 ·ι-3 0 ΙΟββ’ίΙΛΠΜ’τ-βμ CM Ji ι— Il II II M II

ίο ι— 3 -n •«.-.««ι_.α>ωα» ο (O -ο*σ I— >- CX «=c CM CM CM CM M* CM ro μ m μ CX M XC S»r—CMCO-e-m cv

I . I

I 03 I

I +-» I — 1? i-a£C l*«. O' Γ— CM Γ-·. Ol *--> o o | · ...

οι ·<-> I— Ocoo-ioocmoio Γ η λ λ /1 ϊχί«| cnco 5 O 7 U 4 . t •r- I Ο r— (N CO O' I O' * · · · · o > ! cn o co — voOr^Ooo qj L- cn o m ·— cn O cn o , cn :*ί o «— «— .— | u- in I cm I II ooo^ooocooIoo jr κι o v r-~ o v σι O on

r— OO — — r— I

•r* (O CO i j α; (θ*η cvi m o 1 ro ε *-> «/»I · · · ; · ai o i «o cQooOOO r^Oinoioo ai — -r- ίο en v to v m o a +-> o jq .c ; o > o ai ! >»*-*-»- ' ι/i n u co m *— I en e io · · · i ·

t-CC >, «CCn-000|V.T3COOiOO

T3 ω n +-> en v oo v en o oo 0- 0 » e; «— D JIt W i ! «λ > £s s:------------- :o o r» co •r- P L- · I · L- 4-> ai CQOT3 10. 0 0T30 0il^ aitoo «e ovin o v o o. en lO m II O * i

E . O

O -t-> CQ "O

4-> O JZ O· IO cu > σι o > " ai · · · ! · •r-οι »— «co*ao-csjOOr^O|co o··- o v co o v en o I en e+Jja >— f— r-

3 O I

C > L. ---j-------'T

a> 3 as i •o—io j f— oo ! co ai n ο<λόό-οοοοο’ο- 4-» · . en v io o o o o en o :o <z ·- ·— ·— ·— i— i 4-» E j ό o · a> 1 _c ··- o as co l >) (Λ Ό -*-> CM . in r— r- 4) <U l/l ΙΛ i } · ·— >+-·>» oicooocgoOOcnooo oai+Ji/! ό i o O oö o v en o en C4-»CC XII r— r— r- / ai :o ai ·<- ai ; , a_ ·>-> o Ό |_ , 3 0 0 · e o s- 3 [in cm ud m oo ai-r-dm I · · · . .

•r-> O ··— «C tn "Ο I— O CO "O CO O r— 3 -se o .o en v «s- en v en o en 4-> r— ·«- O 3 ; 4-10 0 1- >.___......... ......V ·· o > ·>- ai ·<- . ! i_ e— O OI :

O C— O «i CO O *0- CM VO

0 >4 o *»— · ... . 1 .

>— e h .ο «co^OOOOo-Or^om jc c->- o i σι vr>«r^cn v en o ' en :ra o s- oi r— ' e ex e o ai o o -o co o· io ··- o E e -£ · ; · α-·«->ο aicoo-ocou-o-oooicn E ra i i— ovcoo-ovoooo •r- C *>-> "r~ ·— r- r- r- 01 3 3 -O .

X > V O

l. ·»- 4-> L.

. jo o ai ai . · o (- xt-x ό e r— ai - — - ««- E ai . o ·—

·<- 4-> O O

i— ai ·«- 3 o E a.

e ·«— CM *r— ra •r- -r- ai -O --- «— I r- i— i— a- i o o o o ·— io 4J xe : ecu »·.— ·γ-0| e ai ai o T- cu o <— ·«->, o a- <4- o ·— I .v o o; ·<->

*f“ -r- I— O *r“ 01 X 3 O

eexect-4->oc7> i- o o o ai o o ·»-)·<— i tn oot-S-oxcoui >>

»— r— 4-> ·.— . » Z3 O -M

tn x x ai s. x i. en o' ··-

•r· ·<— +1 O -r- O *i~ f— I ΙΟ LL I oi>oi-x:w M

αι·4-»4->ιο«— 4->r— o -r- o :o

X 4J|| I «XIXOLC E

3 oioino-oino·— 4->. ai ·— -r- »»4_> »L.j^;iai li 3 Ό; υ· *0·00 CZ o- 4-> ·Γ- tn 4-> ra jc' « « «oi »aiL «jc -o /

1— >-j CM CM CM Q_ CO 4-> 4-> «O·. >- V

14 TAULUKKO 4 5 890 4.

LUETTELO PIHHSTirmOSESSISSA TOIMIVISTA BAKTEEREISTA SAATUJEN PU-DA3 VILJELMIEN ERÄISTÄ OMINAISUUKSISTA

Kantanunerot war F^uor*~ KäyttAS ainoana hiilen- Ja energianlähteenä: Erityisiä tuntomerkkejä t 3 K senesl _ * m jt + Klr ?£-*οΓ<<<·-*··οί··χ'τ>βι·χι ιϊa ill BSifsIaiisililBsalsIf "‘i l Ini 3 a

Te 151 s s s & pf "1 £ ’‘ä s s ä * t · | · sjss f f rs 2

Gran-negatlivisla aerobisia aaivojo Ja kokkeja (Luokitusryhmä 7)* pre vai YV134 a neg + ♦ + 4 4 4 + 4 4 4 4 ♦ gnsva2 VU135 a neg 4 + 4 + 4.4.4. + 4. + + + — gnavafl YUi3? a neg 4+4 44 44 '44 44 gnsvaS YM241 a neg 444 44 4 4 444 Kaavaa trikloorfenolissa (50ng/ gnsvaS VM138 a neg 444 44 44+4- , gnsva? YV139 a neg ♦+ 4444 4 44 44444 gnsvaB YU140 a neg 444 4 444 4 444 4 gnsvaS YM141 a neg 444 444 444 44444 gnsvalO YM142 a neg 44 * 444,4 4 4 4 4444 gnsvall ΥΜ1Λ3 a neg 444 444 >4 444 4 gnsva12 YU171 a neg 4 4 4 44 · 4 4444 + gnsva13 YV172 a neg 4 4 4444 44444 . gnsvel* YV144 a neg + 4 4 44 44 44444 gnsva15 VM242 neg + 4 ♦ 44444 4 444 44 4 Kasvaa trikloorfenolissa (50mg, gnsval6 VM243 a neg 444 1 t + 44444 Kasvaa trikloorfenolissa (lOOmg/ gnava17 YV145 a neg - 44 44 44 4444 g ns vai 9 YU147 a neg 4+4 44 44. 444 4 gnsva20 YM148 a neg - 44 4 44 44 44444 gnaveZI VV 188 a neg 4 4444444 4 444 gnsve23 YV1B9 a neg 4 4444444 4 444 gnsve23 W190 a neg 4 444 44 4 4 444 gnave24 VM191 a neg 4 4444444 4 444 gnsve25 VU192 a neg 4 44444 4 4 + _ 4 + + gnsve26 YM193 a neg 4 4444444 4 444 gnsve28 W194 a neg 4 4444444 4 444 gnsve29 VM195 a neg 4 4444444 4 444 gnsveSO ΥΜ1Θ0 a neg 4 4444444 4 444 gnsve31 ΥΜ1Θ1 a nog 4 4444444 4 444 gnsve32 VW 182 a neg 4 ♦ 44444 4 4444444 gnsvo34 YV19S a neg 4 4444 44 444 gnsve35 YU197 a neg 4 44.4444 444

gnsve38 YU244 a neg 4 4444 4 4 Kasvaa trlkloorfonollssa (lOtH

pnsfe49 VM153 a neg 4 4444444 4 444 gnsfeSO ΥΜίθβ a neg 444 44 + 44 4 +4 + 44 + gnsfo51 YM154 a neg 4 44444 4 4444444 gnsfe52 YU164 a neg + 44 4 4 4 + + + +4 + gnsfe53 YM245 a neg + 4 4 ♦ 4 44 4 4 + Kasvaa trikloorfenolissa (50mg/.

gnsfe54 YM 185 a neg 4 4 4 444444 4 4 4 gnsfe55 YM155 a neg 4 44444 4 +4+ 44 + gnsfe57 YM1S6 a neg 4 444444 + 4 + 4 gnsfe58 VV 185 a neg 444 44 4444 4 gnsfe59 YM157 a neg 4 444 44' 44444 gnspohb61 VV 158 a neg — 44444 4 444 444 gnapohb62 ΫΜ159 a neg 4 444444444 444 gnapohb63 YU160 a nag 4 44 + 4444+444444 gnspohb67 YM162 a neg + '444444 4 4 44444 gnspohb68 YM163 a nag 4 44 4 444.4 gnspchb7l YU246 a nag + 44 4 44444 Kasvaa trikloorfenolissa (50mg/

Selityksi!: a - aerobinen, f - fakultatilvisaati aerobinen neg- graa negatiivinen var- gram variaabeli pom- granpoeltllvlnen lllkfcusiakyky: 4 - liikuntakykyinen} - - lllkunttfcyvytBn flisresenssl: 4 tarkoittaa, ett! kyseinen brfcteerl fluoresoi

Kantnnuncrot tn o r Fluaro- Kyky käyttää ainoana hiilen- Ja energianlähteenä: trltylslfi tuntomerkkejä m x- 5· 2 C aenssl . _ _ S f & SH n y ?t:? Π S ·<“ ? SI ’ E3 i t f ί Λ Ä Λ ί Ιέ l 2 s g S § I I 2 l § 6s ss - li s s - < S8904

ϊ 1 I I I I i III f £ § a I H * s* e £ § e J07UH

I i |?| I s ί % l H ^1 r **£ g I £ & I il · a a s|0 ? ?| ’ p

Gram-negatllvlsla aerobisia sauvoja Ja kokkeja (jatkuu) gnspohb72 YM 166 a nog 444 4a·* 4 4 *4**4 gnspohbTd YM247 a nog 4 4 4 4 4 4 Kasvaa tetrakloorfenolissa(100mg/i gnapohb75 YM 167 a nog 4 4444444 44444 Pesäkkeet Ilmaisia gnspohb77 YM248 a nog 4 4 44 4444 Kasvaa tetrakloorfenolissa(50ns/i) gnapohb7e YM 169 a neg 4444 444 4 44444 gnssyQI ΥΜ16Θ a neg 4 44 444444 444' gnssyGE VW1'/0 a neg 4 44444 4.44 44444 gnsayEM ΥΜ2Λ9 a reg 4 44 4 44 4 44 44444 gnasySS YM250 a neg 4444 44 4444 4 44 Kasvaa trikloorfenolissa (50mg/l) gnssy87 YM200 e neg 4 44 444 44444 Pesäkkeet keltaisia gnssySS YM173 a neg * 4 4444 gnssy89 YM201 a neg 4 44 4 4 4 44444 Pesäkkeet keltaisia gnesy90 YM20S a neg 444 444 44 4 444 4 Pesäkkeet keltaisia gnssy91 YM176 e neg 4 44444 4 4 Pesäkkeet keltaisia gnaey92 YM177 n neg - 4 4 4 4 4 4 Pesäkkeet keltaisia gnasySS YM178 a neg 4 44444 4 4 Pesäkkeet keltaisia gnssySS YM 179 a neg 4 4 4 4 4 4 4 Pesäkkeet keltaisia gnssy96 YM2S1 a neg 4 ,44 4 44 Kasvaa tetrakloorfenolissateOng/i) gnssylOO YM2S2 a neg 4 4444 44 Kasvaa trikloorfenolissa (50mg/ 1) gne2346f1(B YM2& a neg 4 4 4 4 4 Kasvaa tatrokloorfenoli 533( lOQng/l) a

Grara-negatilvisia fakultatiivlaesti aerobisia sauvoja Ja kokkeja (Liekitusryhmä 8'): gnsvaS YM 136 f neg 444· 4444 4444 gnsvalB YM146 f neg 444 4444 44 gnsve27 YM149 f neg 4 4444444 44444 gnave33 YV183 f neg 4 4444444 4 444 gnsve36 ΥΜ19Θ f nBg 4 4444444 4 444 gnsveS7 YM 199 f neg 4 4444444*444 gnefedl YM 150 f neg 4 444 44 4 44 -44444 gnsfe47 YV151 f nog 4 4 4 44444 4 444 gnspahb&l YM254 f neg 4 444444 444 Kasvaa trlkloorfcnolisso(50mg/l) gnspohb69 YU1G5 f neg 4 ^44444 4 4444444 gnepotib73 YM255 f neg 4 4444 44 44444 Kasvaa trikloorronolisso(50mg/l) gnepohb76 YM256 f neg 4*4 4 *4444 * 4 44*44 Pesäkkeet limaisia gnspohbOO YM257 f rug 4 4444' 4 * 44 Kasvaa trikloorfenolissa (l00mg/l) gnssy93 YM10? f neg 4 444444 4 4 44*44 Keltaiset pesäkkeet gntkf97 YI.CS8 f neg 4444 4 4 Kasvaa tetrakloorfenolissa (50mg/l) gns2346fl0l Y1.1259 f neg * 4 44· 4 44444 Kasvaa tetraklooorfenolissa(lOOng/l

Grant-varloabeleja aerobisia sauvoja Ja kokkeja gvsfeOZ YM260 e vai- * 4 * 4 + 4 4 gvsfe43 YM151 a var ♦ 444 4 4-44 4 4*4 gvsfe04 YM261 a var* 4 4 4 ♦ * gvsfed6 YM262 a var* 4 444 44 Kasvaa trlkloorfenolissa(SOmg/l) gvsfedO YM263 a var* 4 * ♦ ♦ *4**4 gvspohb66 YM161 a var* 444 ♦ 4*4444 gvssye5 YM 174 a var- 4 ♦ 4444 Keltaiset pesäkkeet gvssy9G YM264 a var* 4 44 ** * 4 4 44444 Kasvaa trikloorfenolissa (SOng/l)

Gronr-vorlaabeleja fakultatliviaesti aerobeja sauvoja Ja kokkeja gvsfeSG YM265 f var 4 4 44 4 4 * 4 444*4 Kasvaa trikloorfenolissafSOmg/ l) gvspohbTO YM266 f var 4 4* 444*44444 Kasvaa trikloorfenolissa (SOng/l) gvasy99 YM267 f var * *44 4 44*44 Kasvaa trikloorfenolissa (50mg/l)

Oramp ositilvisat bakteerit! gppohb79 YM268 f poa 4 4 4 4 44 Kasvaa trikloorfenolissa (lOQg/l)

Claims

16 PATENTTIVAATIMUKSET 5 8 904

1. Menetelmä fenolisia yhdisteitä sisältävän jäteveden puhdistamiseksi, jossa menetelmässä puhdistettavaa vettä johdetaan biosuodatti-meen kuuluvan, puun kuorta sisältävän kerroksen läpi, tunnet- t u siitä, että puun kuorta sisältävään kerrokseen muodostetaan bakteeripopulaatio, joka käsittää yhden tai useampia Helsingin yliopiston yleisen mikrobiologian laitokseen tailetusmerkinnöi1lä YM 134-202 ja YM 241-268 talletetuista bakteerikannoista, jotka on muodostettu pakkaamalla biosuodattimiin havupuun kuorirouhetta sekä kloorattujen ja kloorautumattomien fenolien ja aromaattisten karboksyylihappojen likaamasta vesistöstä otettua bakteeripitoista vettä, mutaa, liejua tai kuorijätettä ja syöttämällä biosuodattimiin tämän jälkeen mainittuja aineita sisältävää vettä, jolloin bakteerikannoille on ominaista kyky sietää kloorattujen ja kloorautumattomien fenolien ja aromaattisten karboksyylihappojen läsnäolo ja käyttää niitä ainoana hiilenlähteenä, ja että biosuodatinta käytetään kloorattuja fenoleja sisältävän jäteveden puhdistamiseen johtamalla jätevesi suodattimen kuorikerroksen läpi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että biosuodattimen puun kuorta sisältävään kerrokseen muodostetaan bakteeripopulaatio, joka sisältää jonkun talletettuihin bakteerikantoihin YM 241-268 kuuluvan, trikloorifenolissa kasvavan kannan sekä jonkun mainittuihin bakteerikantoihin kuuluvan, tetrakloorifenolissa kasvavan kannan, ja että biosuodatinta käytetään tri- ja tetrakloori-fenoleja sisältävän jäteveden, kuten sulfaattise 1luloosatehtaan valkaisujäteveden puhdistamiseen.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että biosuodattimella puhdistetaan vettä, jossa on noin 50 % kloora-usvaiheen ja noin 50 % a 1 ka 1ivaiheen valkaisujätevettä.