FI100521B - Menetelmä kloorifenolipitoisen veden puhdistamiseksi ja kloorifenolin hajoittamiseksi - Google Patents

Menetelmä kloorifenolipitoisen veden puhdistamiseksi ja kloorifenolin hajoittamiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI100521B
FI100521B FI932500A FI932500A FI100521B FI 100521 B FI100521 B FI 100521B FI 932500 A FI932500 A FI 932500A FI 932500 A FI932500 A FI 932500A FI 100521 B FI100521 B FI 100521B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
chlorophenol
water
process according
purification
chlorophenols
Prior art date
Application number
FI932500A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI932500A0 (fi
FI932500A (fi
Inventor
Erkki Salmenlinna
Kalevi Koskinen
Original Assignee
Akvaterra Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Akvaterra Oy filed Critical Akvaterra Oy
Priority to FI932500A priority Critical patent/FI100521B/fi
Publication of FI932500A0 publication Critical patent/FI932500A0/fi
Priority to AU67986/94A priority patent/AU6798694A/en
Priority to PCT/FI1994/000223 priority patent/WO1994027912A1/en
Publication of FI932500A publication Critical patent/FI932500A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI100521B publication Critical patent/FI100521B/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C02TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02FTREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02F3/00Biological treatment of water, waste water, or sewage
    • C02F3/02Aerobic processes
    • C02F3/04Aerobic processes using trickle filters
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C02TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02FTREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02F9/00Multistage treatment of water, waste water or sewage
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C02TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02FTREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02F1/00Treatment of water, waste water, or sewage
    • C02F1/28Treatment of water, waste water, or sewage by sorption
    • C02F1/286Treatment of water, waste water, or sewage by sorption using natural organic sorbents or derivatives thereof
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C02TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02FTREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02F1/00Treatment of water, waste water, or sewage
    • C02F1/30Treatment of water, waste water, or sewage by irradiation
    • C02F1/32Treatment of water, waste water, or sewage by irradiation with ultraviolet light
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C02TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02FTREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02F1/00Treatment of water, waste water, or sewage
    • C02F1/46Treatment of water, waste water, or sewage by electrochemical methods
    • C02F1/469Treatment of water, waste water, or sewage by electrochemical methods by electrochemical separation, e.g. by electro-osmosis, electrodialysis, electrophoresis
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C02TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02FTREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02F2101/00Nature of the contaminant
    • C02F2101/30Organic compounds
    • C02F2101/36Organic compounds containing halogen
    • C02F2101/363PCB's; PCP's
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C02TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02FTREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02F2103/00Nature of the water, waste water, sewage or sludge to be treated
    • C02F2103/06Contaminated groundwater or leachate
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C02TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02FTREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02F3/00Biological treatment of water, waste water, or sewage
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02WCLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO WASTEWATER TREATMENT OR WASTE MANAGEMENT
    • Y02W10/00Technologies for wastewater treatment
    • Y02W10/10Biological treatment of water, waste water, or sewage
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02WCLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO WASTEWATER TREATMENT OR WASTE MANAGEMENT
    • Y02W10/00Technologies for wastewater treatment
    • Y02W10/30Wastewater or sewage treatment systems using renewable energies
    • Y02W10/37Wastewater or sewage treatment systems using renewable energies using solar energy

Landscapes

  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Hydrology & Water Resources (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Environmental & Geological Engineering (AREA)
  • Water Supply & Treatment (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Biodiversity & Conservation Biology (AREA)
  • Microbiology (AREA)
  • Processing Of Solid Wastes (AREA)
  • Treatment Of Water By Oxidation Or Reduction (AREA)

Description

100521
MENETELMÄ KLOORIFENOLIPITOISEN VEDEN PUHDISTAMISEKSI JA KLOORIFENOLIN MAJOITTAMISEKSI - FÖRFARANDE FÖR REN6ÖRING AV KLORFENOLHALTIGT VATTEN OCH NEDBRYTNING AV KLORFENOL
5 Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmä kloorifenolipitoisen veden puhdistamiseksi.
Suomessa, kuten muissakin pohjoisen havumetsävyöhykkeen 10 maissa, on sahatavaraa suojattu erilaisten sienien aiheuttamaa sinistymää vastaan kemikaalikäsittelyllä. Viime vuosikymmeninä eniten käytetyissä suojausaineissa tehoaineina ovat olleet erilaiset kloorifenoliyhdisteet, useimmiten penta-, tetra- ja trikloorifenolit.
15
Suojausmenetelminä on käytetty kourukastelu-, nippujen upotus- tai sumutusmenetelmiä. Kourukastelussa yksittäiset sahatavarakappaleet kasteltiin suojausaineliuoksessa. Nippujen upotusmenetelmässä kokonaiset sahatavaraniput upotettiin 20 hetkeksi suojausaineliuosta sisältävään altaaseen. Sumutus-' menetelmässä sahatavaran pintaan suututettiin suojausaineliuosta .
Suojausmenetelmien puutteellisten varotoimien vuoksi erityi-25 sesti kourukastelumenetelmästä ja nippujen upotusmenetelmästä saattoi päästä valumaan ympäristöön merkittäviäkin määriä suojausaineliuosta. Tiedon puutteen ja/tai huolimattomuuden johdosta saatettiin suojausainealtaita tyhjentää suoraan maaperään. Myös erilaisissa häiriö- tai onnettomuustilan-30 teissä saattoi ympäristöön päästä huomattavia määriä suo-jausainetta.
Kloorifenolien haitalliset vaikutukset ihmisten terveyteen • on tunnistettu Suomessa 1960- ja 1970-luvuilla, mutta niiden 35 ympäristöriskit ymmärrettiin vasta 1980-luvun alussa. Kloo-rifenolipitoisten sinistymänestoaineiden käyttö kiellettiin Suomessa ja useissa muissa maissa 1980-luvun lopulla, mutta muutamissa maissa niiden käyttö on edelleen sallittua.
2 100521
Maahan jouduttuaan kloorifenolit saattoivat adsorboitua maaperään tai kulkeutua pinta- ja sadevesien mukana vesistöihin tai pohjaveteen. Maaperään pintakerroksissa kloori-5 fenolit hajoavat osittain biologisesti, mutta vähänkin syvemmällä ne ovat osoittautuneet varsin pysyviksi yhdisteiksi. Sahalaitosten alueilta kloorifenoleja on löydetty vielä vuosikymmeniä sen jälkeen, kun sahatavaran sinisty-mänestotoiminta alueella on päättynyt.
10
Vesistöissä kloorifenolit kulkevat vesivirtausten mukana ja painuvat vähitellen pohjasedimenttiin. Vesistössä kloorifenolit voivat joutua pieneliöiden ja kalojen kautta myös ihmisten ravintoketjuun aiheuttaen terveydellistä vaaraa. 15 Pohjavesiin päässeet kloorifenolit ovat kaikkein hankalimpia, koska siellä ne eivät hajoa luontaisesti riittämättömän lämmön, hapen sekä vähäisen bakteeritoiminnan vuoksi. Pohjavedessä kloorifenolit voivat myös helposti joutua yhdyskuntien talousveteen terveysriskin aiheuttajiksi.
20
Kloorifenolipitoisia sinistymänestoaineita on Suomessa käytetty noin 24.000 tonnia. Koko maailmassa niiden vuosittainen käyttö oli noin 50.000 tonnia 1970-luvulla. Kloori-fenolipitoinen maaperä ja vesi ovat erityisesti sahalaitos-25 ten ja niiden lähiympäristöjen pulma. Saha-alueiden käyttötarkoituksen muuttuminen (esim. asuintonteiksi) edellyttää alueiden puhdistamista kloorifenoleista. Samoin erityisesti kloorifenoleista saastuneen pohjaveden puhdistaminen on katsottu välttämättömäksi sen aiheuttaman akuutin tai poten-LJ0 tiaalisen terveysriskin takia.
Kloorifenolipitoisen maaperän puhdistamiseen on kehitetty edullinen kompostointimenetelmä. Siinä saastunut maa-aines kootaan aumaksi, jossa luodaan otolliset olosuhteet kloori-35 fenolien biologiselle hajoamiselle. Hajottamistyön tekevät maaperässä luontaisesti esiintyvät mikrobit (bakteerit ja 3 100521 entsyymit). Tärkeää on, että kompostissa on mikrobien toiminnan kannalta sopiva lämpötila, happamuus (pH), kosteus, ravinnemäärä ym. olosuhdetila. Kompostissa ei myöskään saa olla biologista hajotustoimintaa estäviä tekijöitä, kuten 5 muita myrkkyaineita.
Mikäli maaperässä ei ole ollenkaan tai riittävästi kloorifenolien hajottamiseen soveltuvia bakteereja, niitä voidaan kasvattaa erillisissä puhdas- tai sekaviljelmissä ja lisätä 10 niitä kompostiin. Biologista hajottamista voidaan vielä tehostaa erilaisten bioreaktoreiden tai lietteytyksen avulla.
Kloorifenolipitoisen maa-aineksen puhdistaminen biologisesti 15 on sahalaitoksille hyvin sopiva ja edullinen, joskin hidas puhdistusprosessi. Suotuisissa olosuhteissa maaperän kloori-fenolipitoisuus saadaan kompostoimalla pienenemään 2-3 vuodessa 1-5 %:iin alkuperäisestä pitoisuudestaan. Puhdistettu maaperä voidaan käyttää myöhemmin täyttömaaksi, viheriö rakentamiseen tms. käyttöön.
Jos maa-aines on erittäin paljon kloorifenolien saastuttama, sen varmin puhdistamistapa on polttaminen. Terminen hajottaminen on kuitenkin varsin kallista ja se tulee kysymykseen 25 vain rajoitetussa määrin.
Kloorifenolipitoisen veden puhdistamiseen on useita eri menetelmiä. Veden puhdistamiseen kloorifenoleista on käytetty lähinnä biologisia menetelmiä esim. jätevesipuhdistamojen •30 tai muun lietekäsittelyn yhteydessä. Puhdistusta on voitu tehdä myös erillisissä bioreaktoreissa joko seka- tai puh-dasviljelmissä tuotetun bakteerikannan avulla. Kloorifenolit voidaan erottaa vedestä myös aktiivihiili- tai muun suodatuksen avulla ja hävittää ne sitten polttamalla tai kompos-35 toimalla suotimet. Kloorifenolien puhdistaminen vedestä on aina edellyttänyt bioreaktorin, suodatinyksikön tai vastaa- 4 100521 van puhdistuslaitoksen rakentamista» Tämä nostaa puhdistamisen investointi- ja käyttökustannukset kohtuuttoman korkeiksi. Siten niitä ei kuitenkaan ole tiettävästi vielä käytetty täysimittaisissa puhdistusprojekteissa, vaan tiedot perustu-5 vat laboratorio- ja pilot plant- mittakaavan kokeisiin.
Kloorifenolipitoisen veden puhdistaminen biologisesti tapahtuu periaatteessa samoin kuin pilaantuneen maa-aineksen biologinen puhdistaminen. Luodaan sellaiset olosuhteet 10 (lämpötila, pH, ravinteet ym.), joissa kloorifenolia hajottavat mikrobit pystyvät toimimaan. Tarvittaessa puhdistus-prosessiin lisätään bakteeriviljelmissä kasvatettu bakteerikanta. Biologinen puhdistuminen tehdään tavallisimmin joko olemassa olevissa jäteveden puhdistuslaitoksissa ja tarkoi-15 tusta varten rakennetuissa bioreaktoreissa. Tavallisissa aktiivilietemenetelmään perustuvissa jäteveden puhdistamoissa kloorifenolit voivat kuitenkin aiheuttaa häiriöitä muuhun puhdistusprosessiin, joten sen kloorifenolien puhdistuskapasiteetti on pieni. Bioreaktoreissa hajottajabakteerit 20 pyritään sitomaan bioreaktorin täyteaineeseen tai leijupedin kantaja-aineeseen, jotta ne eivät huuhtoutuisi käsiteltävän veden mukana pois prosessista. Edullisissa olosuhteissa veden biologisella puhdistuksella voidaan päästä 99 %:n puhdistusasteeseen, joskin menetelmä on varsin herkkä pro-25 sessihäiriöille.
Kloorifenolien valokemiallisessa hajottamisprosessissa kloorifenolipitoinen vesi altistetaan ultraviolettisäteilylle. UV-säteily voi tulla auringosta tai sitä voidaan tehdä 30 keinotekoisesti. Valokemiallisessa hajotuksessa päästään lähes täydelliseen puhdistukseen, mutta esim. veden sameus tai likaisuus pienentävät nopeasti puhdistustehokkuutta.
Myös sähkökemiallisessa prosessissa voidaan kloorifenolit 35 hajottaa vedestä lähes täydellisesti. Kloorifenolipitoinen vesi, johon on lisätty sähkönjohtokykyä lisäävää ainetta, 5 100521 esim. suolaa, johdetaan elektrolyysilaitteeseen. Liuoksen läpi kulkeva sähkövirta hajottaa kloorifenolit. Prosessia säädetään sähkövirran ja -jännitteen sekä katalyytin avulla.
t 5 Kloorifenolien terminen hajottaminen eli poltto tapahtuu samoin kuin maa-aineksenkin poltto. Edellytyksenä ovat korkea lämpötila, riittävä happi ja riittävä viipymä. Tuloksena on kloorifenolien lähes täydellinen hajoaminen. Menetelmä on kallis ja siten vain harvoin sopiva kloorifenolipi-10 toisen veden puhdistamiseen.
Adsorptio ei ole varsinaisesti kloorifenolien puhdistus-menetelmä, vaan siinä vedessä olevat kloorifenolit sidotaan johonkin muuhun aineeseen, josta ne on helpompi hävittää. 15 Tehokkaimpia adsorptioaineita ovat esim. aktiivihiilet.
Niihin adsorboituva kloorifenoli voidaan hävittää joko biologisesti kompostoimalla tai termisesti polttamalla.
Kaikilla edelläkuvatuilla menetelmillä voidaan hyvissä 20 olosuhteissa ja erityisillä laitteilla puhdistaa kloori- fenolipitoista vettä. Menetelmät ja laitteet ovat kuitenkin kalliita ja melko herkkiä olosuhdemuutoksille. Niin ollen puhdistustulos jollakin edellä esitetyllä menetelmällä tehtynä ei aina ole riittävän hyvä.
25 Näistä seikoista johtuen kynnys puhdistamistoimenpiteiden aloittamiseen on ollut korkea, eikä yhtään täysmittaista kloorifenolipitoisen veden puhdistusprojektia ole toistaiseksi käynnistynyt. Erityisesti sahateollisuudessa, jonka 30 toiminnan piirissä kloorifenolien puhdistustarve on suuri, puhdistuskustannusten suuruus ja puhdistusprosessien epävarmuus ovat estäneet puhdistusoperaatioiden käynnistämisen.
Keksinnön mukaisesti nyt käytetään useampi vaiheista mene-35 telmää kloorifenolipitoisen veden puhdistamiseksi. Edellä esitetyn mukaisella menetelmällä saavutetaan aina tarvitta- 6 100521 van hyvä puhdistustulos, prosessiin kohdistuvista olosuhde-muutoksista, veden kloorifenolipitoisuuden vaihteluista tai vastaavista häiriötekijöistä huolimatta. Keksinnön mukaiselle menetelmälle tunnusomaiset piirteet on esitetty patentti-5 vaatimuksessa l. Keksinnön mukaisessa menetelmässä kloori-fenolipitoisen veden puhdistus suoritetaan yhtäaikaisesti sahatavaran tuotannollisen jalostamisen kanssa. Mainittu puhdistusmenetelmä koostuu puhdistusosavaiheista, joissa vaiheissa hyödynnetään sahatavaran tuotannolliseen jalostuk-10 seen liittyviä prosessivaiheita. Olennaista on, että puhdistusprosessit sijoitetaan sahatavaratuotantoon liittyviin prosesseihin (liitännäisprosesseihin) sillä tavalla, että niiden käyttäminen ei edellytä mitään uusia laitehankintoja sahalaitokselle. Vaiheittainen puhdistusmenetelmä sijoite-15 taan liitännäisprosesseihin sopivalla tavalla peräkkäin tai rinnakkain siten, että mahdolliset häiriöt itse tuotantoprosessissa, liitännäisprosessissa tai puhdistusprosessissa eivät sanottavasti vaikuta koko puhdistusprosessin lopputulokseen.
20
Sahatavaratuotantoon liittyvissä prosesseissa voidaan kloo-rifenolipitoisen veden puhdistamiseen käyttää ilman lisälaitteita fotolyysiä, bioreduktiota, adsorptiota ja termistä haj oittamista.
25
Keksinnön mukaisesti sahatavaratuotannon liitännäisproses-seista puhdistustarkoitukseen kuuluvat kuorellisen tukkiva-raston vesikastelu, kuoren välivarastointi ja kuoren poltto.
30 Sahalaitoksilla on poikkeuksetta tukkivarasto, jonka suuruus - vastaa noin 1 - 6 kk sahausta. Tukit varastoidaan yleensä kuoripäällisinä sahan kentälle pinotuissa kasoissa. Lämpimänä vuodenaikana, joka kestää toukokuusta lokakuuhun, tukki-varastoa kastellaan vesisuihkuilla. Jatkuva vesisuihkutus 35 7 100521 estää erilaisten hyönteisten tunkeutumisen tukkien kuoren alle, jossa ne aiheuttaisivat puuainekseen laatutappioita.
Keksinnön mukaisessa menetelmässä kloorifenolipitoista vettä 5 johdetaan tukkien kasteluveden joukkoon. Vesikastelu toimii tällöin kloorifenolien hajottamisprosessin osana kloori» fenolien valokemiallisen hajoamisen (fotolyysi) muodossa. Vesisuihkussa kloorifenolit joutuvat auringonvalon UV-sätei-lyn vaikutukseen ja hajoavat fotolyyttisesti. Tukkien kaste-10 luvettä kierrätetään jatkuvasti, joten fotolyysiä tapahtuu koko sen ajan, kun UV-säteilyä on saatavilla.
Kasteluveden kierron aikana vesi vähitellen samenee ja fotolyysin teho heikkenee. Kasteluvesikierrossa vesi valuu 15 tukkipinojen päältä maahan ja sieltä vesien keräilyaltaa-seen. Maan pinnassa vesi joutuu yhteyteen maaperässä olevien hajottajamikrobien kanssa, jolloin käynnistyy kloorifenolien biologinen hajoaminen (bioreduktio). Tukkien kastelukautena sioreduktiolle on yleensä otolliset olosuhteet, koska lämpöä 20 prosessin käynnistymiselle on riittävästi. Käynnistyttyään bioreduktio jatkuu vielä, vaikka lämpötila laskisi alle 10 JC:n.
Kastelukierron aikana osa vedessä olevista kloorifenoleista 25 tarttuu puun kuoreen (adsorptio). Tukkien kuorinnan jälkeen «uori välivarastoidaan tavallisesti aumoihin jopa useiden Kuukausien ajaksi. Aumoissa kuori toimii kuten komposti ja luo siten erinomaiset edellytykset kloorifenolien bioreduk-tion jatkumiselle.
Sahatavaran kuivaukseen tarvitaan lämpöenergiaa. Tätä tuotetaan tavallisimmin sahalaitoksen omassa lämpökeskuksessa, jossa polttoaineena käytetään tukkien kuorta. Kuoriauman bioreduktiossa säilyneet kloorifenolit hajotetaan kuorenpol-25 tossa termisesti. Kun poltossa lämpötila on kyllin korkea (yli 850 °C) sekä happiylimäärä ja viipymä (3 sek) ovat 8 100521 riittävät, kloorifenolit hajoavat täysin vaarattomiksi yhdisteiksi.
Kuten edellä käy selville, kloorifenolien hajottaminen onnistuu sahatavaratuotannon liitännäisprosesseissa erin-5 omaisesti ilman minkäänlaisia lisälaitteita. Myöskään käyttökustannukset eivät lisäänny normaaliin sahaustoimintaan verrattuna. Lisäksi eri puhdistusprosessien käyttäminen peräkkäin varmistaa sen, että kloorifenolien hajoaminen on riittävää, vaikka yksittäisissä liitännäisprosesseissa tai 10 puhdistusprosesseissa tapahtuisi käyttö- tms. häiriöitä.
Puhdistusprosessin tehoa voidaan tarvittaessa vielä parantaa lisäoperaatioiden tai lisäaineiden avulla, mikäli se katsotaan taloudellisesti edulliseksi. Esimerkiksi fotolyysin 15 tehoa voidaan parantaa järjestämällä kloorifenolipitoiselle vedelle oma "kirkkaan veden" kierto ennen sen yhdistämistä sameampaan kasteluvesikiertoon. Fotolyysin teho on parempi, mitä kirkkaampi vesi on.
20 Myös bioreduktiota voidaan tehostaa lisäämällä kuoriaumaan erikseen viljeltyjä, nimenomaan kloorifenolien hajottamiseen sopivia bakteereja tai entsyymejä. Myös ravinteiden hallittu lisääminen voi parantaa bioreduktiota, mutta toisaalta niillä saattaa olla haitallisia vaikutuksia joko vesistö-25 päästöihin tai polton ilmapäästöihin.
Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin esimerkkien avulla viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa 30
Kuvio 1 esittää puhdistusprosessin kulkua liitännäisproses-sien yhteydessä.
Kuviossa 1 puhdistettavaa kloorifenolipitoista vettä johde-35 taan kasteluvesialtaaseen (1), josta kasteluvettä pumpataan pumpulla (2) suuttimille (3). Vesisuihkulla (4) kastellaan kuorellisten tukkien pinot (5) . Kun vesi joutuu kastelu- 9 100521 vesialtaassa (1) ja vesisuihkussa (4) alttiiksi auringonvalon UV-säteilylle (6), tapahtuu vedessä olevien kloorifenolien valokemiallista hajoamista eli fotolyysiä.
5 Kasteluvesi tunkeutuu tukkipinoissa (5) puun kuoreen ja vedessä olevat kloorifenolit tarttuvat kuoreen. Tapahtuu kloorifenolien adsorboitumista.
Tukkipinojen (5) päältä vesi valuu maata (7) pitkin takaisin 10 kasteluvesialtaaseen (1). Maaperässä olevat mikrobit alkavat hajottaa biologisesti niiden kanssa kosketuksiin joutuneita kloorifenoleja. Tapahtuu kloorifenolien bioreduktiota.
Varastoinnin jälkeen tukit viedään kuorittaviksi kuorima-15 koneelle (8). Puusta erotettu kuori kuljetetaan kuoren väli-varastoaumoihin (9). Aumoihin voidaan imeyttää vielä kaste-luvesialtaan (1) ylijuoksuvesi (10). Aumoissa (9) tapahtuu kuoren lämpiämistä ja samalla ylimääräisen veden haihtumista. Järjestämällä aumoihin vielä riittävä hapensaanti (11) 20 esim. salaojaputkien avulla, muodostuu aumoista biologisia komposteja, joissa jatkuu kloorifenolien bioreduktio.
Aumoista (9) kuori kuljetetaan lämpökeskukseen (12), jossa kuori muutetaan polttamalla lämpöenergiaksi. Kun poltto '25 tapahtuu yli 850 °C:n lämpötilassa, riittävällä happiylimää-rällä ja riittävällä viipymällä, kuoressa vielä jäljellä olevat kloorifenolit hajoavat termisesti haitattomiksi yhdisteiksi.
30 Oleellista keksinnössä on, että kloorifenolipitoisen veden puhdistamiseen käytetään sahalaitoksella jo olemassa olevia prosesseja niin, ettei puhdistamista varten tarvitse välttämättä hankkia uusia laitteita tai välineitä. Tämä menetelmä ei myöskään edellytä lisäaineiden, kuten hajottajabakteeri-35 en, entsyymien, ravinteiden tai kemikaalien käyttöä. Näin saadaan sekä investointi- että käyttökustannukset alhaisiksi ja puhdistustoimenpiteiden aloittamiskynnys matalaksi.
10 100521
Lisälaitteiden tai -aineiden käyttö on kuitenkin mahdollista, jos se katsotaan tarpeelliseksi ja edulliseksi puhdis-tustehon lisäämisen kannalta. Menetelmään voidaan tarvittaessa lisätä esimerkiksi elektrolyysi vaihe, suodatusvaihe tai 5 vastaava. Lisäksi mainittujen puhdistusvaiheiden järjestystä voidaan muuttaa ja joitain osavaiheita voidaan tarpeen mukaan lisätä. Puhdistusmenetelmää käytetään ja sovelletaan siinä järjestyksessä kuin se sahan tuotantoprosessin ja ao. puhdistusmenetelmän kannalta on tarkoituksenmukaista.
10
Keksintö soveltuu erityisesti puu- ja sahatavarateolliseen tuotantoon, alan asiantuntijalle on kuitenkin itsestään selvää, että keksinnön mukaista menetelmää voidaan myös käyttää ja soveltaa muihinkin siihen soveltuviin tuotanto-15 prosesseihin ja laitoksiin. Keksinnön mukainen menetelmä on ensisijaisesti tarkoitettu kloorifenolipitoisesta kemikaalista saastuneen veden puhdistamiseen, joka vesi johdetaan tuotantolaitokseen pääasiallisesti laitoksen ulkopuolelta, kuten saastuneesta vesistöstä, pohjavedestä ym. Mikäli 20 kloorifenolipitoista kemikaalia käytetään itse tuotantolaitoksessa, soveltuu keksinnön mukainen menetelmä myös esitetyn kloorifenolipitoisen veden tai vastaavan puhdistamiseen.
Alan asiantuntijalle on selvää, että keksinnön erilaiset 25 sovellutusmuodot eivät rajoitu edellä esimerkkinä esitettyyn vaan voivat vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (11)

100521
1. Menetelmä kloorifenolipitoisesta kemikaalista saastuneen 5 veden puhdistamiseksi ja kloorifenolin Majoittamiseksi, jossa menetelmässä kloorifenolipitoinen kemikaali on pää* asiallisesti pinta* ja sadeveden mukana huuhtoutunut vesistöön ja/tai adsorboitunut maaperään ja sieltä edelleen kulkeutunut pohjaveteen, josta sitä johdetaan puhdistetta-10 vaksi, tunnettu siitä, että kloorifenolipitoisten yhdisteiden hajoittamiseksi saastunut vesi kerätään altaaseen (1), samalla se altistetaan UV*säteilylle sekä johdetaan kuorimattomien tukkipinojen (5) päälle, saastuneen veden yhdisteet adsorboituvat osaksi puunkuoreen sekä pinojen (5) alla 15 olevaan maakerrokseen (7) puhdistuen biologisesti, jonka jälkeen vesi johdetaan takaisin altaaseen (1), esitetyn yhden tai useamman kasteluvesikierron jälkeen puu kuoritaan ja kloorifenolipitoisten yhdisteiden biologiseksi puhdistamiseksi kuori saatetaan välivarastoaumoihin (9), joista 20 aumoista (9) kuori kuljetetaan poltettavaksi, edullisesti lämpökeskukseen (12) kloorifenolipitoisen kemikaalin lopulliseksi hajottamiseksi.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 25 että kloorifenolipitoisen veden kasteluvesikierto on jatkuva.
3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kasteluvesikierto johdetaan käsitellys- 30 tä tukkipinosta käsittelemättömään tukkipinoon.
4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukkipinon (5) kloorifenolipitoinen veden kastelu suoritetaan suihkuttamalla. 35 100521
5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että välivarastoaumoihin (9) ohjataan tarvittaessa ilmaa (11) tarvittavan hapensaannin varmistamiseksi. 5
6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aumoihin (9) imeytetään kasteluvesial-taasta (1) kloorifenolipitoista vettä (10).
7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kloorifenolipitoinen vesi johdetaan ensiksi kirkkaanvedenkiertoon ennen sen yhdistämistä kaste-luvesikiertoon.
8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kloorifenolipitoinen kemikaali on puu-ja sahatavarateollisuudessa käytetty sinistymänestoaine erityisesti penta-, tetra- ja/tai trikloorifenolipitoinen J yhdiste. 20
9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puu- ja sahatavarateollisuuden tuotantoon liittyvien osaprosessien yhteydessä kloorifenolipitoi-sen veden puhdistamiseksi prosesseissa olevat puhdistusosa- 25 vaiheet ovat sopivimmin fotolyysi, bioreduktio, adsorptio ja terminen hajoittaminen.
10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmään lisätään tarvittaessa 30 hajoittajabakteereita, entsyymejä, kemikaaleja ja/tai ravin teita.
11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmään lisätään elektrolyysi- 35 ja/tai suodatusvaihe. 100521
FI932500A 1993-06-01 1993-06-01 Menetelmä kloorifenolipitoisen veden puhdistamiseksi ja kloorifenolin hajoittamiseksi FI100521B (fi)

Priority Applications (3)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI932500A FI100521B (fi) 1993-06-01 1993-06-01 Menetelmä kloorifenolipitoisen veden puhdistamiseksi ja kloorifenolin hajoittamiseksi
AU67986/94A AU6798694A (en) 1993-06-01 1994-05-31 Method for purifying chlorophenol-containing waters
PCT/FI1994/000223 WO1994027912A1 (en) 1993-06-01 1994-05-31 Method for purifying chlorophenol-containing waters

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI932500 1993-06-01
FI932500A FI100521B (fi) 1993-06-01 1993-06-01 Menetelmä kloorifenolipitoisen veden puhdistamiseksi ja kloorifenolin hajoittamiseksi

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI932500A0 FI932500A0 (fi) 1993-06-01
FI932500A FI932500A (fi) 1994-12-02
FI100521B true FI100521B (fi) 1997-12-31

Family

ID=8538050

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI932500A FI100521B (fi) 1993-06-01 1993-06-01 Menetelmä kloorifenolipitoisen veden puhdistamiseksi ja kloorifenolin hajoittamiseksi

Country Status (3)

Country Link
AU (1) AU6798694A (fi)
FI (1) FI100521B (fi)
WO (1) WO1994027912A1 (fi)

Families Citing this family (3)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
SE508657C2 (sv) * 1996-09-30 1998-10-26 Torbjoern Elowson Förfarande och anläggning för rening av ett förorenat vatten i samband med bevattning av ett vedråvaruupplag
CN101948171B (zh) * 2010-08-20 2012-10-03 北京大学 修复卤代烃和硝酸盐污染地下水的一种渗透性反应墙方法
RU2696391C1 (ru) * 2018-12-25 2019-08-01 Федеральное государственное бюджетное образовательное учреждение высшего образования "Ивановский государственный химико-технологический университет" (ИГХТУ) Способ очистки воды от 2,4-дихлорфенола

Family Cites Families (5)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI58904C (fi) * 1977-07-01 1981-05-11 Enso Gutzeit Oy Foerfarande foer rening av avvatten innehaollande fenoliska foereningar
CA1112007A (en) * 1978-10-25 1981-11-10 Melvin Z. Poliakoff Composition for treating wood
FI793914A (fi) * 1979-12-13 1981-06-14 Enso Gutzeit Oy Foerfarande foer att rena avloppsvatten vid svaevlagerreaktor
US4287038A (en) * 1980-05-08 1981-09-01 Uop Inc. Purification of chlorophenolic derived compounds
FI67181C (fi) * 1982-07-21 1985-02-11 Tapio Saalasti Foerfarande och anlaeggning foer separering av fast material saosom fibrer sediment eller slam fraon vatten foer aoteranvaendning

Also Published As

Publication number Publication date
FI932500A0 (fi) 1993-06-01
WO1994027912A1 (en) 1994-12-08
AU6798694A (en) 1994-12-20
FI932500A (fi) 1994-12-02

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US10982400B2 (en) Structure for an aquatic space and method for conserving large bodies of water
Stewart et al. Floating islands as an alternative to constructed wetlands for treatment of excess nutrients from agricultural and municipal wastes–results of laboratory-scale tests
Lens et al. Direct treatment of domestic wastewater by percolation over peat, bark and woodchips
US8021551B2 (en) Eco-treatment system
JP5591899B2 (ja) 微生物活性制御物質供給装置並びにこれを利用した環境浄化方法及びバイオリアクター
Masbough et al. The effectiveness of constructed wetland for treatment of woodwaste leachate
Hedmark et al. Review of environmental effects and treatment of runoff from storage and handling of wood
KR101238262B1 (ko) 오폐수처리능을 가지는 미생물제제와 그의 제조방법 및 오폐수 정화방법
Mackenthun The phosphorus problem
FI100521B (fi) Menetelmä kloorifenolipitoisen veden puhdistamiseksi ja kloorifenolin hajoittamiseksi
CN108341552A (zh) 一种萜烯树脂生产废水处理工艺和系统
Mustafa et al. Applications of constructed wetlands and hydroponic systems in phytoremediation of wastewater
EP0641744A4 (en) CLEANING DEVICE.
CN110857236A (zh) 生态河湖水下森林构建方法
JP5005479B2 (ja) 水の浄化方法
Abeliovich Water pollution and bioremediation by microalgae: Water purification: Algae in wastewater oxidation ponds
JP2849020B2 (ja) 湖沼や池のような滞留性水域の水質保全システム
JP2005313093A (ja) 植物性固体物質を用いた排水中窒素の除去方法
RU2142919C1 (ru) Способ очищения природных и сточных вод и устройство "плавучая отмель" для его осуществления
EP1963587A2 (fr) Procede et installation d'exploitation de nappe d'eau souterraine
JP2004209312A (ja) 有機系廃水の処理装置及び処理方法
Prihatini et al. Performance of Floating wetland to reduce the organic matter in river water
Yeh et al. Constructed wetlands review
Frankowski The treatment of wood leachate using constructed wetlands
JP2006255577A (ja) 休耕田を利用した水質浄化方法

Legal Events

Date Code Title Description
MA Patent expired