FI58606B - Bandsaog - Google Patents

Description

rai «« kuulutusjulkaisu re/n/; [B] (11) UTLÄGGNINCSSKRIFT 5o6uo C ^ Patentti myönnetty 10 03 1931 yWgy Patent aeddelat ^ (51) K».lk?/lnt.CI.3 B 27 B 13/08 SUOMI — FINLAND (11) —**«"*“»M«d»g 2686/74 (22) H»k*ml»ptlvi — Aiuöknlnpdtf 13 · 09.74 (FI) (23) Alkupllvt—Glltlghuudtg 13.09*74 (41) Tullut JulklMktl — Bllvlt offmtllg 20.03.75

Patentti- ja rekisterihallitut /44) Nlhtivtkslpanon ]» kuuLJulluiwn pvm. — _ 0n

Patent· OCh registerstyrelsan AfttBkan uthgd och utUkrtftan pubikarad 2Ö. 11. oO

(32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prlorltet 19.09.73 Ruotsi-Sverige(SE) 7312757-3 (71) AB A K Eriksson, Parkgatan 5» S-570 30 Mariannelund, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Per-Olof Stenberg, Mariannelund, Ruotsi-Sverige(SE) (74) Berggren Oy Ab (54) Vannesaha - Bandsäg

Keksintö koskee vannesahaa, varsinkin puutavaran halkaisuun tarkoitettua, joka on varustettu jalustalla, johon sahan alinen vannepyörä on laakeroitu, ja ylisellä poikkipalkilla, joka kannattaa ylisen vanne-pyörän tapiksi muodostettua akselia ja on nostettavissa ja laskettavissa viimemainitun pyörän korkeusaseman asettelemiseksi, minkä lisäksi ylisen vannepyörän akseli on kallistettavissa sen geometrisen pi-tuuskeskiviivaan nähden kohtisuoran^, vaakasuoran akselin ympäri, molempien vannepyörien pyörintätasojen välisen kulman pystytasossa olevan projektion asettelemiseksi.

•

Edellä selitettyä tyyppiä oleva vannesaha on ennestään tunnettu esimerkiksi saksalaisesta 0S:sta 1 453 022. Kaikissa suurehkoissa vanne-sahatyypeissä esiintyy tarve vaihdella vannepyörien keskinäistä asemaa. Jos käytännön syistä annetaan sahan käyttömoottorin vaikuttaa alisen vannepyörän pyörintäakseliin, on käytännöllisintä varustaa ylinen vannepyörä niillä asetteluelimillä, jotka ovat tarpeen vastamainitun vaihtelun aikaansaamiseen. Tärkein asettelun tarve on se, että pyörien keskiviivojen välimatkaa on voitava vaihdella, toisaalta pienessä määrin ja verraten usein sahavanteen jännityksen asettelemiseksi ja 2 58606 toisaalta suuremmassa määrin niissä harvemmissa tapauksissa, jolloin vanne on vaihdettava. Lisäksi on niin, että sahan toimiessa vanteeseen vaikuttaa voimia, jotka pyrkivät siirtämään sen pois vannepyö-riltä. Tässä on toiselta puolen kyse samasta ilmiöstä, joka esiintyy voimansiirtohihnoissa ja toiselta puolen reaktiovoimista, jotka sahattavana oleva työkappale kohdistaa vanteeseen. Näiden häiriö-voimien olemassaolo tietää sitä, että ylisen vannepyörän asentoa on voitava asetella lisäksi kahdessa suunnassa, nimittäin muuttamalla vastaavasti sen pyörintäakselin kulma-asemaa toisaalta pysty-tasossa, kallistamalla, ja toisaalta vaakatasossa, kääntämällä.

On kuitenkin osoittautunut vaikeaksi konstruoida vannesahoja, joissa yhtäaikaa on kaikki nämä kolme asettelumahdollisuutta. Niinpä mainitun saksalaisen OS:n mukaisessa sahassa on vain kaksi niistä, ylisen vannepyörän akseli on nostettavissa ja laskettavissa sekä kallistettavissa pystytasossa, mutta ei ole käännettävissä vaakatasossa. Probleema olisi tietenkin helposti ratkaistavissa,jos saha voitaisiin varustaa suurella määrällä nivelvarsia, karoja, hammaspyöriä tai vastaavia. Ne voimat, jotka asianomaisten komponenttien on pystyttävä siirtämään, ovat kuitenkin sitä suuruusluokkaa, että tämän kaltainen laite tulisi varsin kömpelöksi. Lisäksi se olisi monimutkainen ohjailla, ainakin siinä mielessä, että vastaava asettelutyö olisi aikaa viepää.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan edellä selitettyä tyyppiä oleva vannesaha, joka täyttää ne kaksi sinänsä vastakkaista vaatimusta, että se on sekä rakenteeltaan tukeva ja yksinkertainen että varustettu asettelumahdollisuudella kaikissa mainituissa kolmessa suunnassa. Keksinnön mukainen vannesaha on varustettu jalustalla, johon sahan alinen vannepyörä on laakeroitu, ja ylisellä poikkipalkilla, joka kannattaa ylisen vannepyörän tapiksi muodostettua akselia, ja on nostettavissa ja laskettavissa viimeksimainitun pyörän korkeusaseman asettelemiseksi, minkä lisäksi ylisen vannepyörän akseli on kallistettavissa sen geometriseen pituuskeskiviivaan nähden kohtisuoran, vaakasuoran akselin ympäri vannepyörien pyörin-tätasojen välisen, pystytasoon projisoidun kulman asettelemiseksi, ja vannesaha! Ie on tunnusomaista se, että mainittu poikkipalkki on jäykästi yhdistetty pystysuuntaisen hydrau.l isylinterin rnännänvarren yläpäähän ja voi kiertyä tämän geometrisen pituuskeskiviivan ympäri vannepyörien pyörintäakseleiden välisen, vaakatasoon projisoidun 3 58606 kulman asettelemiseksi, jolloin se osa jalustasta, joka sijaitsee vannepyörien välissä, on putken muotoinen ja toimii männänvarren hydraulisylinterinä, jonka lisäksi elimet on sovitettu ylisen van-nepyörän akselin kiertoaseman asettelmiseksi hydraulisylinterin pituuskeskiviivan ympäri sekä sen kiinnittämiseksi eri asentoihin.

Edellä mainitulla sovituksella saavutetaan mm. seuraavat edut. Esimerkiksi vanteen vaihdon yhteydessä voidaan hyvin nopeasti tehdä suuria muutoksia vannepyörän akseleiden välimatkassa ilman että niiden keskinäinen kulma-asento silti muuttuu. Tämä siis tapahtuu pelkästään hydraulisylinterin avulla. Muita etuja on se, että saadaan hyvin vähän liikkuvia osia, varsinkin kun hydraulilaitteen sylinterinä on koneen jalustan pilarimainen osa. Lisäksi voidaan saavuttaa suuria voimia kohtuullisilla mekanismin mitoilla.

Keksintöä selitetään seuraavassa oheisen piirustuksen yhteydessä, jossa kuvio 1 on perspektiivikuvanto keksinnön mukaisesta vannesa-hasta, kuvio 2 esittää suuremmassa mittakaavassa ja osaksi leikattuna pilarijalustan yläpäätä, poikkipalkkia sekä näihin liittyviä yksityiskohtia, ja kuvio 3 esittää kuvion 2 mukaista laitetta pää-tykuvantona.

Keksinnön mukaiseen vannesahaan kuuluu jalusta, joka käsittää pilarin 1, joka ulottuu olennaisesti vannepyörien, alisen 2 ja ylisen 3, välille. Pilarin 1 yläosa on muodostettu hydraulisylinteriksi 4, jossa voi pystysuunnassa liikkua tukeva männänvarsi tai vastaavasti uppomäntä 5. Tämä kannattaa yläpäällään poikkipalkkia 6, jonka poikkileikkaus tässä tapauksessa on U-muotoinen. Varsi 5 ja palkki 6 ovat jäykässä yhteydessä keskenään, esimerkiksi pulteilla tai hitsillä kiinnitettyinä. Palkin 6 sisässä sijaitsee ylisen vannepyörän 3 kan-natusakseli 7, jota voidaan kallistaa vaakasuoran akselin 8 ympäri. Vannepyörä 3 on laakeroitu sen akselitapin ulkopäähän, joka muodostuu kallistusakselin 8 toiselle puolelle. Akselia 7 voidaan täten pitää kaksivartisena vipuna, jossa akselitappi on toisena vartena ja jossa toisen varren vapaa pää - niinkuin selvimmin näkyy kuviosta 2 - toimii yhdessä akselin 7 kallistusasentoa muuttavan laitteen 9 kanssa. Tänä laitteena voi olla kara, jota voidaan kiertää käsi-pyörällä ja joka on kierrelomistuksessa palkin 6 uuman kanssa. Ja-lustaputken 4 ulkosivuun on hitsattu kannatin 10, jossa on reikä, jonka läpi pistää tanko 11, jonka yläpää on yhdistetty palkkiin 6 H 58606 ja jonka alapäässä on vastelaippa 12. Elimet 10-12 toimivat var-muuslaitteina, joka alkaa toimia siinä tapauksessa, että sahavan-ne 13 katkeaa. Täten estetään männänvartta 5 tällaisessa tilanteessa tunkeutumasta ulos sylinteristä.

Pilariputken 4 ulkosivulla on myös kaksi listanmuotoista laippaa 15 ja 16, jotka ovat pystysuuntaiset ja sijaitsevat keskinäisellä etäisyydellä, joka olennaisesti ylittää viivottimen 14 paksuuden, joka sekin on yhdistetty palkin 6 uumaan. Viivottimen alapää sijaitsee poikittaisen, kierrelomistuksessa laipoissa 15* 16 olevien reikien kanssa olevan akselin päiden 17 ja 18 välissä, ja se on yhdistetty akseliin pyöriväksi mutta siirtymättömäksi. Näillä elimillä voidaan muuttaa pyörän akselin 7 suuntaa vaakatasossa, jolloin vastaava liike siirtyy akseliin sen kautta, että koko palkki 6 kiertyy männänvarren 5 ympäri. Akselin kiinnittämiseksi varmasti aseteltuun asentoon se on varustettu vastamuttereilla. Akselin päät ovat poikkileikkaukseltaan neliön .\,r ’ 5 58606 muotoiset niin, että asettelu voidaan suorittaa yksinkertaisesti vain tavallisen siirtoavaimen avulla. Verrattuna ennestään tunnettuihin, samaan tarkoitukseen käytettäviin mekanismeihin tämä laite on raken-teellisestikin erittäin yksinkertainen sen ansiosta, että palkki 6 on voimaa siirtävässä yhteydessä jalustan kanssa vain yhdessä ainoassa kohdassa, nimittäin hydraulisylinterissä, minkä ansiosta voidaan käyttää hyväksi männänvarren mahdollisuutta kiertyä sylinterin sisässä.

Keksintöä sovellettaessa on luonnollisesti mahdollista suurestikin poiketa tässä valittua sovellutusmuotoa edustavista rakenteellisista yksityiskohtaratkaisuista. Vain yhtenä esimerkkinä mainittakoon, että palkkia 6 voi vaihtoehtoisesti kannattaa hydraulisylinteri, mikä ratkaisu kuitenkin vaatii letkuyhteyden sylinteriin ja on valmistustalou-delliseltakin kannalta vähemmän edullinen.