FI58463C - Fartyg foer transport av lastbaerande praomar - Google Patents

Description

-nrn^-i Cal Μ,ν KUULUTUSJULKAISU cox/r? «Mjg ^ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 5 84 6 3 C(45) Patentti .ry 'nr, t*;/ M CC 1721 ^ ¥ ^ (51) Kv.ik.Wa.3 B 63 B 35Λ2 SUOMI—FINLAND (21) PmnttllMfctinu· — PittnmwBfcnlng 35^/73 (22) HtkemtapBIv· — AMeknlngiftg 15· 11.73 ^ * (23) AlkiipUvt—15.11.73 (41) Tulkit julklMkff — Bltvlt offantllf 17.05.7^

Patentti- la rekisterihallitut ............. , . , ^ . (44) Nihtivilutpanen ji kuuL]u!k*l«m pvm. — P·!*0*· oeh registerstyralsen AnaMcan utltfd och utUkriftm publfeerid 31.10.80 (32)(33)(31) Pn^***r «tuelkeu*-»Begird pHoHtut 16.11.72

USA(US) 3O729I

(71) Inter-Hull, a Division of Trimariner Corp., Montgomery Street 105,

San Francisco, California 9^10^, USA(US) (72) Charles Robert Cushing, New York, N.Y., Stephen Phelps Henderson,

Kentfield, Calif., Paul Steven Wells, Mt. Vernon, Wash., USA(US) (7*0 Berggren Oy Ah (5M Alus lastattujen proomujen kuljettamista varten - Fartyg för transport av lastbärande pr&mar

Esillä oleva keksintö kohdistuu alukseen yhden tai useampien lastattujen proomujen kuljettamiseksi, johon alukseen kuuluu runko, johon on muodostettu korotettu keulaosa etummaisen kelluntavoiman aikaansaamiseksi alukselle tämän kaikilla syväyksillä, välikansi, joka on järjestetty rungon sisään ulottuen olennaisesti vaakasuorassa ja yhdensuuntaisesti rungon vesilinjojen kanssa, joka välikansi on tarkoitettu kannattamaan proomuja, ainakin yksi painolastitila, joka on järjestetty rungon sisään siten, että runko voi kellua ensimmäisellä matalalla syväyksellä painolas.titilan ollessa tyhjä, ja toisella suuremmalla syväyksellä painolastitilan ollessa täynnä, jolloin välikansi on upotettuna vedenpinnan alapuolelle siten, että proomut voivat kellumalla siirtyä tämän päälle ja ne voidaan kiinnittää alukseen, sekä sivuseinät, jotka ulottuvat ylöspäin välikan-nesta tiettyyn korkeuteen sen yläpuolelle keulasta pitkin ainakin osaa aluksen vasemmasta sivusta ja aluksen oikeasta sivusta muodostaen aluksen perään aukon, jonka kautta proomut voidaan helposti kuljettaa sisään ja ulos painolastisäiliön ollessa täytettynä.

Tämäntapaisia aluksia tunnetaan ennestään esimerkiksi US-patenttijulkaisujen 3 403 652 ja 3 587 505 perusteella. Näissä aluk- 2 58463 sissa ovat sivuseinät niin korkeat, että ne kaikissa aluksen asennoissa, myös kuormauksen ja purkamisen aikana, pysyvät vedenpinnan yläpuolella. Tästä taas on haittana se, että aluksen perässä olevassa lastausportissa syntyy juuri lastaus- ja purkausvaiheessa huomattavan voimakasta veden liikettä, mikä voi aiheuttaa vaurioita sekä proomuihin että itse alukseen.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa tämä haittapuoli ja tämän saavuttamiseksi on keksinnölle tunnusomaista se, että ainakin osat sivuseinistä ovat sovitetut sellaiseen korkeuteen, että ne ovat vedenpinnan alapuolella kun painolastisäiliö on täynnä sekä vedenpinnan yläpuolella kun painolastisäiliö on tyhjä, ja että keulasta etäisyyden päässä oleva rungon peränpuoleisempi osa on varustettu vesitiiviillä tornirakennelmalla, joka on aluksen kaikilla syväyksillä vedenpinnan yläpuolella antaen alukselle kellun-tavoiman.

Antamalla välikannen päällä olevan veden olla yhteydessä ympäröivän veden kanssa ei synny mitään välikannen päällä olevan veden synaamista liikettä, riippumatta ympäröivän meren tilasta.

Ellei olisi mitään yhteyttä meren kanssa, aiheuttaisivat aluksen liikkeet keinumisliikkeen vedelle, joka on suljettu välikannen päälle. Tämä liike tulisi erittäin epästabiiliksi ja saattaisi aluksen keinumaan sellaisessa laajuudessa, että lastausoperaatio tulisi mahdottomaksi. Proomut, jotka on jo lastattu laivaan, siirtyisivät veden kanssa välikannen yli ja iskisivät laivan sivuja vasten ja lastattavia proomuja ei voitaisi suunnata oikella tavalla sisäänmeno-aukon kanssa. Yhteys meren kanssa estää sellaisten liikkeiden syntymisen ja parantaa aluksen stabiilisuutta, kun proomuja lastataan tai puretaan.

Keksinnön mukaisessa aluksessa voi vesi vapaasti olla yhteydessä lastitilan kanssa, kun proomuja sijoitetaan välikannen päälle ja irrotetaan tästä. Täten vältetään vesivirtaus proomun sivuja ja aluksen sisäseinien välisten kapeiden tilojen välillä. Tämä vaikutus estäisi proomun oikeaa ohjausta ja vaatisi rakenteen, missä on halutut pitkät kanavat proomun sivujen ja rahtialuksen seinien välissä.

Upotettavista sivuseinistä seuraa se etu, että on olemassa tuloväylä vedelle aluksen perässä olevan sisäänmenoaukon lisäksi, kun alus on upotettuna proomujen lastaamista varten. On olemassa vastaava menoväylä vedelle, kun runko vapautetaan upotuksesta ja sijoitetaan kuljetusasentoon.

Koska sivuseinät ovat veden yläpuolella silloin, kun rahti-alus ei ole upotettuna ja se kuljettaa proomuja, saadaan aikaan 3 58463 oleellinen varalaita laivan sivuille, kun tämä on kulussa.

Keulassa olevalla torniseinällä saadaan aikaan varalaita aluksen keulaan, jotta helpotetaan rahtialuksen liikettä kovassa me-renkäynnissä.

Etuna siitä, että on torniseinät aluksen keulassa sekä vasemmanpuoleiset ja oikeanpuoleiset torniseinät aluksen peräosassa, on se, että siten stabiloidaan alusta sen lastaamisen ja purkamisen aikana. Keulan- ja peränpuoleiset torniseinät saavat aikaan stabiili-suuden pituussuunnassa ja varakellumisvoimaa ja peränpuolella olevat vasemman- ja oikeanpuoleiset seinät saavat aikaan aluksen poikittais-stabiilisuuden ja varakellumisvoimaa.

Varakellumisvoimalla saadaan varmuustekijä törmäykseen, vuodon tai muun odottamattoman vaikeuden sattuessa ja edelleen aikaansaadaan vasemman- ja oikeanpuoleisilla torniseinillä siltoja tai työpaikkoja proomujen lastaamiseksi aluksen perästä, ja laitteita, joilla päästään aluksesta proomuihin.

Koska torniseinät ovat keulaosassa, keskilaivassa ja perä-osassa, sijaitsevat nämä lastatun proomun joka nurkan kohdalla siten, että proomuja voidaan kiinnittää silloin, kun sivuseinät ovat vielä upotettuina.

Keksinnön mukaan on edullista, että välikannella on heikosti positiivinen kaarevuus. Erittäin suuren kaarevuuden tarpeen, suuren vedenpoistomäärän aikaansaamiseksi, eliminoi se tosiasia, että väli-kansi on oleellisesti proomujen täyttämä, jotta estetään suuren vesimäärän kerääntyminen.

Etuna kaarevuudesta on se, että proomu tehokkaasti jakaa välikannen sen kölin yläpuolella sijaitsevaa keskilinjaa pitkin ja jakaa kannen päälle kerääntyvän veden osiin proomun kummallekin puolelle siten, että suuren, vapaan vesipinnan synty estyy.

Välikansi on kuitenkin sopivimman siinä määrin tasomainen, että voidaan kuljettaa tasapohjaisia proomuja, jotka ovat oleellisesti yleisesti käytettyjen proomujen kaltaisia, niin että vältetään uusien proomujen, rakentaminen.

Keksinnön mukaan voidaan välikannen etuosa ja siihen rajoittuvat sivuseinät tehdä viistoiksi sopiakseen yhteen proomun keula-muodon kanssa. Proomut konstruoidaan tavallisesti siten, että rungolla on viisto etuosa vedessä tapahtuvan siirron helpottamiseksi, ja esitetty sekä kuvattu rahtialus on konstruoitu proomun viiston etuosan mukaiseksi.

Etuna siitä, että välikannen etuosa ja sivuseinät sopivat 4 58463 muodoltaan proomun viistoon muotoon, on se, että täten minimoidaan rahtialuksen kokonaispituus, joka vaaditaan saman lastimäärän kannattamiseksi. Aluksen pituuden supistus vähentää myös rakennevaati-muksia ja parantaa aluksen jäykkyyttä. Lisäetuna siitä, että muotoillaan välikannen etuosa ja sivuseinät proomun viistoon muotoon, on virtaviivaisuustekijä, mikä aiheuttaa aluksen tehokkaamman hydrodynaamisen rakenteen. Vielä etuna siitä, että muotoillaan rahti-alus viistoon proomurakenteeseen, on se, että tämä aikaansaa tehokkaamman hydrodynaamisen rakenteen itse proomuille.

Välikansi on sopivimmin kapeneva välikannelle johtavaa, perässä olevaa sisäänmenoaukkoa kohti.

Etuna tästä on se, että sallitaan proomun keinuminen, kun tätä juuri lastataan ja se ei ole täysin taaempien torniseinien suojaamana.

Keksinnön mukaisessa aluksessa on leveyden ja syväyksen väli-linen suhde sopivimmin noin 4,6/1, mikä on oleellisesti korkeampi kuin normaalissa rahtialuksessa.

Etuna siitä, että aikaansaadaan suuri suhde leveyden ja syväyksen välille, on se, että saadaan aikaan leveä lastitila, joka sallii suhteellisen suurien proomujen käytön. Koska proomut lastataan yhteen ainoaan tasoon, on lastitilan leveys olennaisesti kriittisempi kuin sen korkeus.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin esimerkin muodossa ja viittaamalla oheisiin piirustuksiin.

Kuvio 1 esittää perspektiivikuvaa aluksesta tyhjänä.

Kuvio 2 esittää alusta lastausasennossa, varustettuna proomulla, jota parhaillaan lastataan.

Kuvio 3 esittää alusta täyteen lastattuna kuljetusasennossa.

Kuvio 4 esittää kuvaa perästäpäin, esittäen lastattua ja tuettua proomua aluksessa.

Kuvio 5 esittää perspektiivisesti yksityiskohtaa etummaisen proomun etuosasta, mikä sopii yhteen välikannen ja sivuseinän muotoon sovitetun osan kanssa.

Kuviot 6a, B ja C esittävät ylhäältäpäin kuvasarjaa, mikä esittää tapaa vetää proomuja alukseen.

Kuviossa 1 esitetään alus asennossa proomujen kuljettamiseksi, mutta proomut poistettuina. Alus on kokoonlaitettu pääasiassa rungosta 10, mikä ulottuu välikannesta 11 alas köliin ( ei esitetty) asti. Sivuseinä 12 on sijoitettu välikannen 11 reunaan ja se ympäröi väli-kantta täysin, paitsi aluksen perästä. Useita torniseiniä on sijoitettu sivuseinän 12 päälle. Etummainen torniseinä 13 on sijoitettu sivuseinän keulaosan päälle korotetun keulaosan aikaansaamiseksi.

Pari keskeisiä torniseiniä 14 ja 15 on sijoitettu keskilaivaan, joista toinen keskeinen torniseinä 14 sivuseinän vasemmalle laidalle ja keskeinen torniseinä 15 sivuseinän oikealle laidalle. Pari taempia torniseiniä on sijoitettu aluksen peräosaan, joista taaempi torni-seinä 16 sivuseinän vasemmalle laidalle ja taaempi torniseinä 17 5 58463 sivuseinän oikealle laidalle. Sarja aukkoja 19 muodostaa pääsyn väli-kanrelta 11 ympäröivään mereen välikannelta tapahtuvaa veden ulos-juoksua varten.

Kuviossa 1 esitetty suoritusmuoto on mieluimmin tarkoitettu kuljettamaan proomuja, mitkä sisältävät haihtuvaa luonnonkaasua ja siksi on tuuletustorvi 18 asennettu aluksen perään. Ainoa päälira-kennelma aluksessa, sillan ja miehistötilojen 20 lisäksi, sijaitsee taen pien torniseinien 16 ja 17 kohdalla ja sitä käytetään kannattamaan ohjauskoppia 21, mikä on ripustettu välikannen 11 päälle. Pääli-rakennelma on kokoonpantu kulkuradasta 22, mikä on liitetty aluksen torviin 23 ja 24. Torvien 23 ja 24 käyttö, mitkä ovat olennaisia joka tapauksessa ohjauskopin 21 ja aluksen perusrakenteen kannattamiseksi, aikaansaa päälirakennelman ehdottoman minimin. Tämä pääli-rakennelman puute laskee aluksen painopistettä ja yksinkertaistaa suuresti tehokkaan ja stabiilin runkomuodon rakennetta.

Koska käytetään ainoastaan yhtä lastia kannattavaa kantta, voi koko runko olla kokoonpantu painolastitankeista. Nämä painolasti-tankit ovat tyhjiä, kun alus on kuviossa 1 esitetyssä asennossa, mutta ne voidaan täyttää merivedellä välikannen upottamiseksi ja aluksen sijoittamiseksi proomujen lastausasentoon, kuten esitetään kuviossa 2. Rungossa olevat painolastitankit on olennaisesti täytetty merivedellä siten, että välikansi 11 ja sivuseinät 12 ovat upotettuina ja ainoastaan etummainen torniseinä 13, keskeiset torniseinät 14 ja 15 ja peränpuoleiset torniseinät 16 ja 17 ovat vedenpinnan yläpuolella. Sivuseinän ja torniseinien yhdistelmä aikaansaa monitaso-rakenteen, mikä on osaksi veden yläpuolella ja osaksi upoksissa, kun runko on lastausasennossa. Välikansi on riittävästi upotettu vähäisen liikkumistilan aikaansaamiseksi välikannen ja kelluvan proomun 30 pohjan välille.

Proomu vedetään paikalleen köysillä 31 ja 32, mitkä on kiinnitetty proomun 30 keulaan ja liitetty vinttureihin 33 ja 34, mitkä on sijoitettu proomun 30 aiotun kiinnityspaikan eteen. Ilmaisua vintturi käytetään kuvaamaan vetolaitetta, mutta on selvää, että perinteisiä laitteita voidaan myös käyttää. Köysi 35 on kiinnitetty proomun 30 keulaan sen oikealle sivulle ja on liitetty vintturiin 36, mikä on peräänpäin proomun keulan aiotusta kiinnityspaikasta, joten köydet 35 ja 32 kulkevat ristiin. Köysi 35 kiertyy proomun keulan ympärille ja saa aikaan yhdessä köyden 31 sekä vastaavan oikeanpuoleisen parin kanssa proomun 30 asennon ja käyttäytymisen ohjauksen sen lastauksen aikana. Pari oikeanpuoleisia köysiä muodostuu kö.y- 6 58463 destä 32 ja piilossa olevasta köydestä, mikä on kiinnitetty proomun keulaan sen vasemmalle sivulle ja liitetty piilossa olevaan vintturiin, mikä on taemmassa oikeanpuoleisessa torniseinässä 17* Jotta saadaan aikaan proomun 30 lisäohjaus sen kulkiessa peränpuoleisen sisäänmenoaukon läpi välikannelle 11, on ulostyöntyvät rullat sisään-menoaukon kummallakin puolella. Ulostyöntyvä rulla 37 vasemmalla puolella esitetään ulostyönnetyssä asennossa ja vastaavasti ulostyöntyvä ohjausrulla on proomun piilossa esitetyssä kuvassa. Rahtialuksen lisäsuojaksi on jäykät suojurit 38, mitkä kulkevat jokaisen sivuseinän 12 sisäsivua pitkin, jotta estetään kosketus proomun ja sivuseinän välillä.

Kun toinen ja kolmas proomu lastataan alukseen, käytetään peräkkäin peränpuoleisia vinttureita etuköysien vetämiseen. Vinttu-reita 33 ja 34 ei voida käyttää, koska ensimmäinen proomu 30 on tiellä. Taemman proomun 42 lastaus kuvataan esimerkillä kuvioissa 6 A-C. Köydet 70 ja 71 on kiinnitetty proomun 42 keulan vastakkaisille puolille ja ne kulkevat vinttureihin 72 ja 73* mitkä ovat taemmassa oikeanpuoleisessa torniseinässä 17. Kun ne on kiinnitetty, kuten esitetään kuviossa 6A, ovat köydet 70 ja 71 ristissä. Vastaava pari köysiä 74 ja 75 on ristissä kiinnitetty vinttureihin 76 ja 77, mitkä ovat taemmassa vasemmanpuoleisessa torniseinässä 16.

Kun proomua 42 vedetään alusta kohti (kuvio 6A) huolehtii kaksi paria ristiinmeneviä köysiä proomun paikkaohjauksesta. Kun proomu saavuttaa peränpuoleisen sisäänmenoaukon välikannelle 11, tarttuvat ulostyöntyvät rullat 37 (kuvio 6B). Sen jälkeen kun proomun keula on kulkenut ulostyöntyvien rullien 37 ohi, kiinnittyvät köydet 71 ja 75 taempiin vinttureihin 73 ja 77 ja kiertyvät proomun keulan ympärille, kuten esitetään kuviossa 6C. Tässä asennossa aikaansaa kaksi ryhmää risteäviä köysiä keulanpuoleisen ja peränpuoleisen ohjauksen proomulle, samoin kuin sivu- ja pituusohjauksen. Vetoköysien ja oh-jausköysien toiminnat käytetään proomujen lastaamiseksi. Lastausta-pahtumaa voi valvoa henkilö, mikä on sijoitettu ylösripustettuun ohjauskoppiin 21, ja torniseinät muodostavat työskentelytasoja miehistölle, joita tasoja voidaan käyttää proomujen lastaamisessa ja kiinnittämisessä.

Kuviossa 3 esitetään alus täyteen lastattuna ja kuljetus-asennossa. Välikansi on veden yläpuolella ja on olennaisesti täytetty proomuilla 30, 4l ja 42. Vaikkakin kolmiproomuinen muoto, mikä esitetään, on edullinen, on keksintö yhtä hyvin sopiva johonkin muuhun proomumäärään. Sivuseinä 12 on myös veden yläpuolella ja muodostaa 7 58463 yhteistoiminnassa torniseinien kanssa ylimääräisen lisälaidan alukselle, kun tämä on kulussa. Kuvatussa suoritusmuodossa on välikannen 11 ja sivuseinien 12 muodostama tilavuus täytetty proomuilla ainakin 90 %. Aluksen perässä täyttää proomu 42 olennaisesti sisäänmenoaukon ja se ottaa suunnilleen 85 % sen pinnasta, mikä antaa riittävän suojan peränpuoleista merenkäyntiä vastaan.

Esitetyt proomut on ensi kädessä tarkoitettu sisältämään haihtuvaa luonnonkaasua ja täytyy välttämättä olla tuuletussys.teemi. Esitetyssä aluksessa on sisäänrakennettu tuuletussysteemi siten, että proomuissa on tuuletusputket 43, jotka ovat kiinnitettävissä aluksen vasemmalla sivulla olevaan vastaavaan putkeen. Putki 44 on yhdistetty sisäputkella (ei esitetty) tuuletustorveen 18 aluksen vasemmalla laidalla. Tämä systeemi antaa yhtenäisen rakenteen aluksen perässä olevan luonnonkaasuhöyryn ylimäärän tuuletukselle (jos sitä ylipäänsä esiintyy) tavalla, minkä lasketaan minimoivan ne riskit, mitkä esiintyvät luonnonkaasun kuljetuksessa. Laskuaukot 19 ovat haihtuvan luonnonkaa-sun uloslaskua varten tarkoituksettoman häiriön tapauksessa.

Järjestelyt jokaisen proomun tarkaksi asennoimiseksi ja kiinnittämiseksi kuljetusasentoon esitetään kuviossa 4. Kun proomu edelleen on kelluva, kuten esitetään katkoviivalla piirretyllä vesi-linjalla 51, ja se on siirretty oletettuun kuljetusasentoon, lasketaan peräkkäin asennetut työntö- ja vetotangot 52, mitkä on kiinnitetty viereiseen torniseinään 53, tarttumaan vastaaviin, ristimäisiin vasteosiin 54, mitkä on asennettu proomuun. Työntö- ja vetotankoja käytetään asettamaan proomu 30 tarkasti keskilaivaan siten, että proomun painopiste suuntautuu rahtialuksen keskilinjaan. Sen jälkeen kun proomu on asetettu paikalleen laivan poikittaissuunnassa, nostetaan kartiomaiset tapit 55, mitkä on asennettu välikanteen tarttuakseen osaksi proomun alasivulla oleviin vastaaviin aukkoihin 56. Aukossa 56 on kartiomainen osa, kuten esitetään, joten kun kartiomainen tappi 55 työnnetään ulos, kiinnittyy proomu 30 suunnilleen kuljetus-asentoonsa. Kun rahtialus 10 vapautetaan painolastista välikannen 11 kohottamiseksi vedenpinnan yläpuolelle ja aluksen saattamiseksi kuljetusasentoon, kuten esitetään vesilinjalla 57, laskeutuu proomu 30 välikannelle 11 ja kartiomainen tappi tarttuu täysin vastaavaan kartiomaiseen aukkoon 56, jotta proomu asettuu tarkasti ja varmistetaan kuljetusasentoon, kuten esitetään.

Sivuseinän 12 etuosan ja välikannen 11 etuosan välinen muotovastaavuus etummaisen proomun 30 keulan kanssa kuvataan kuviossa 5. Välikansi 11 viettää alaspäin, kuten kuvataan kaltevalla tasolla 58463 61 ja sivuseinä 12 kapenee sisäänpäin, kuten esitetään koveralla pinnalla 62, jotta muodostuu molemmin puolin kapeneva pinta, mikä muodoltaan sopii yhteen proomun 30 keulan kanssa. Tämä muotovastaavuus tekee aluksen runkomuodon virtaviivaiseksi ja minimoi aluksen sen pituuden, mikä vaaditaan tietyn proomumäärän vastaanottamiseksi.

Claims (8)

9 58463

1. Alus yhden tai useampien lastattujen proomujen kuljettamiseksi, johon alukseen kuuluu runko (10), johon on muodostettu korotettu keulaosa etummaisen kelluntavoiman aikaansaamiseksi alukselle tämän kaikilla syväyksillä, välikansi (11), joka on järjestetty rungon sisään ulottuen olennaisesti vaakasuorassa ja yhdensuuntaisesti rungon vesilinjojen kanssa, joka välikansi on tarkoitettu kannattamaan proomuja (30), .ainakin:yksi painölaatitila, joka on järjestetty rungon sisään siten, että runko voi kellua .ensimmäisellä matalalla syväyksellä painolastitilan ollessa tyhjä, ja toisella suuremmalla syväyksellä painolastitilan ollessa täynnä, jolloin välikansi (11) on upotettuna vedenpinnan alapuolelle siten, että proomut voivat kellumalla siirtyä tämän päälle ja ne voidaan kiinnittää alukseen, sekä sivuseinät (12), jotka ulottuvat ylöspäin välikannesta (11) tiettyyn korkeuteen sen yläpuolelle keulasta pitkin ainakin osaa aluksen vasemmasta sivusta ja aluksen oikeasta sivusta muodostaen aluksen perään aukon, jonka kautta proomut (30) voidaan helposti kuljettaa sisään ja ulos painolastisäiliön ollessa täytettynä, tunnettu siitä, että ainakin osat sivuseinistä (12) ovat sovitetut sellaiseen korkeuteen, että ne ovat vedenpinnan alapuolella kun painolasti-säiliö on täynnä sekä vedenpinnan yläpuolella kun painolastisäiliö on tyhjä, ja että keulasta etäisyyden päässä oleva rungon (10) perän-puoleisempi osa on varustettu vesitiiviinä tornirakennelmalla (14-17), joka on aluksen kaikilla syväyksillä vedenpinnan yläpuolella antaen alukselle kelluntavoiman.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen alus, tunnettu siitä, että rungon leveyden ja syväyksen välinen suhde on suunnilleen 4,6/1.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen alus, tunnettu siitä, että tornirakennelma (14-17) käsittää pari peränpuoleista tornisei-nää (16, 17), sivuseinän (12) oikealla vast, vasemmalla sivulla, joissa peränpuoleisissa torniseinissä (16, 17) on vesitiiviit korotukset, jotka ovat vedenpinnan yläpuolella rungon kaikilla syväyksillä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen alus, tunnettu siitä, että tornirakennelma (14-17) lisäksi käsittää pari keskeistä torni-seinää (14, 15), jotka oh järjestetty aluksen keskiosaan sivuseinän oikeanpuoleiseen vast, vasemmanpuoleiseen osaan, joissa keskeisissä torniseinissä (14,.15) on vesitiiviit korotukset, jotka. o.v,at vedenpinnan yläpuolella aluksen kaikilla syväyksillä. 10 58463

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen alus, tunnettu siitä, että välikansi (11) on kapeneva perää kohti.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen alus, tunnettu siitä, että välikannella (11) on heikosti positiivinen kaarevuus.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen alus, tunnettu siitä, että välikannen (11) etuosa ja sivuseinän etuosa ovat kapenevia so-piakseen muodoltaan etummaisen proomun (30) keulaosaan.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen alus, tunnettu siitä, että välikansi (11) on olennaisesti tasomainen ja on tarkoitettu kannattamaan pohjaltaan olennaisesti tasomaisia proomuja.