FI58429C - Foerfarande foer framstaellning av koncentrat innehaollande vaextprotein - Google Patents

Foerfarande foer framstaellning av koncentrat innehaollande vaextprotein Download PDF

Info

Publication number
FI58429C
FI58429C FI752166A FI752166A FI58429C FI 58429 C FI58429 C FI 58429C FI 752166 A FI752166 A FI 752166A FI 752166 A FI752166 A FI 752166A FI 58429 C FI58429 C FI 58429C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
hydrolysis
protein
mixture
acid
proteins
Prior art date
Application number
FI752166A
Other languages
English (en)
Other versions
FI58429B (fi
FI752166A (fi
Inventor
Stefano Orban
Original Assignee
Stefano Orban
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Stefano Orban filed Critical Stefano Orban
Publication of FI752166A publication Critical patent/FI752166A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI58429B publication Critical patent/FI58429B/fi
Publication of FI58429C publication Critical patent/FI58429C/fi

Links

Classifications

    • AHUMAN NECESSITIES
    • A23FOODS OR FOODSTUFFS; TREATMENT THEREOF, NOT COVERED BY OTHER CLASSES
    • A23CDAIRY PRODUCTS, e.g. MILK, BUTTER OR CHEESE; MILK OR CHEESE SUBSTITUTES; MAKING THEREOF
    • A23C11/00Milk substitutes, e.g. coffee whitener compositions
    • A23C11/02Milk substitutes, e.g. coffee whitener compositions containing at least one non-milk component as source of fats or proteins
    • A23C11/06Milk substitutes, e.g. coffee whitener compositions containing at least one non-milk component as source of fats or proteins containing non-milk proteins
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A23FOODS OR FOODSTUFFS; TREATMENT THEREOF, NOT COVERED BY OTHER CLASSES
    • A23JPROTEIN COMPOSITIONS FOR FOODSTUFFS; WORKING-UP PROTEINS FOR FOODSTUFFS; PHOSPHATIDE COMPOSITIONS FOR FOODSTUFFS
    • A23J3/00Working-up of proteins for foodstuffs
    • A23J3/30Working-up of proteins for foodstuffs by hydrolysis
    • A23J3/32Working-up of proteins for foodstuffs by hydrolysis using chemical agents
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
    • Y10STECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10S426/00Food or edible material: processes, compositions, and products
    • Y10S426/807Poultry or ruminant feed

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Polymers & Plastics (AREA)
  • Food Science & Technology (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Biochemistry (AREA)
  • Nutrition Science (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Fodder In General (AREA)
  • Feed For Specific Animals (AREA)
  • Peptides Or Proteins (AREA)
  • Dairy Products (AREA)
  • Beans For Foods Or Fodder (AREA)

Description

E25CT ΓΒΐ rt« «UULUTUSJULKAISU ς fi A O Q
«Ha W (11) utlAggninqsskiiipt c(45) ----1 ·;Λ ,?'?1 (S1) Kv.ik?/inta3 A 23 0 11/00, A 23 J 1/14, A 23 K 1/18 SUOM I —FI N LAN D (21) P«t*ntUhtk«mu* —P«tentti»eiu>ln| 752166 (22) HakemltpUvt — AfMBknlnfSdlg 29*07.75 ^ ^ (23) Alkupllvft—GUtlghttsdtg 29 * 07 * 75 (41) Tulhit |ulkl»*kil — Blhrlt offmcllg 31*01.76
Pmntti. 1. Mfci.Mrih.mtu. (4« „„
Patent· ocn reglstarityrelaen ' AntfMcin utltfd oeh utl.tkrifun pubHcw-ad 31 * 10. Ö0 (32)(33)(31) Pyri «tty «tuolini» priority 30.07 * 71*
Italia-Italien(lT) 52350 A/7^ (71)(72) Stefano Orban, Bagni di Tivoli (Prov. of Rome), Italia-Italien(lT) (7*0 Berggren Oy Ab (5*0 Menetelmä kasviproteiinipitoisten tiivisteiden valmistamiseksi - Förfarande för framställning av koncentrat inneh&llande vaxtprotein Tämä keksintö tarkoittaa menetelmää kasviproteiinipitoisten tiivisteiden valmistamiseksi. Tarkemmin sanottuna tämä keksintö koskee menetelmää, jolla aikaansaadaan kasvikunnasta peräisin olevia proteiineja, jotka soveltuvat korvaamaan maidon proteiineja nuorten nisäkkäiden ruokinnassa.
Erikoisesti tämä keksintö kohdistuu sellaisten kasvikunnasta peräisin olevien proteiinien valmistukseen, joiden ominaisuudet ravitsemisen, haluttavuuden ja helpon sulavuuden suhteen ovat luonnollisen maidon kaltaiset.
Kuten nuorista nisäkkäistä tiedetään, niin maidon luonnollinen imeminen on hyvin tärkeätä, koska näiden eläimien ruoansulatus elämän ensimmäisessä vaiheessa on kykenemätön suorittamaan täysikasvuisissa eläimissä tapahtuvaa monimutkaista toimintaa.
Toisaalta nuorten eläinten, kuten nuorten vaskoiden ruokkiminen äidinmaidolla osoittautuu usein epätaloudelliseksi, koska näiden eläinten 58429 kuluttamalle huomattavalle maitomäärälle ei aina löydetä sopivaa ja kannattavaa korviketta.
On myöskin kallista ja vaikeata suorittaa äidittömien eläinten ruokkimista tai liian suurien porsaspahnueiden tai kaksoisvuonien elossa pysyttämistä.
Tähän saakka esiintyneet, kaupallista mielenkiintoa herättäneet tuotteet ovat koskeneet lehmän maidon korvaamista; mainitut tuotteet muodostuvat pääasiassa vähärasvaisesta maitopulverista, johon on lisätty rasvaa, vitamiineja, sokeria ja kivennäissuoloja.
Kalleutensa lisäksi mainittujen tuotteiden haittana on se, että ne ovat tiukasti sidoksissa lehmänmaidon tuotantoon; siis eläinten ruokintaan käytetty maitomäärä ei siten ole käytettävissä ihmisten ruokkimiseksi .
Tämän keksinnön mukaan vähärasvaisen maidon korvikkeina käytetään proteiini-tiivisteitä, joita on saatu erilaisista proteiinipitoisista kasviraaka-aineista, nimittäin soija- ja maapähkinäjauhosta, risiinistä, rapsista, pumpulista, auringonkukasta, maissigluteenista, riisistä, jne.
Näiden raaka-aineiden proteiinipitoisuus on 20-75 % kuiva-aineesta, lisäksi niissä on pieni osa proteiinittomia, enemmän tai vähemmän hiilihydraatteja sisältäviä määriä, luonnonkuituja ja kivennäissuoloja.
Fysiologiselta kannalta katsoen näiden raaka-aineiden proteiiniton osa on eräs niistä pääasiallisista tekijöistä, jotka sopivan vaihtoehdon puuttuessa estävät niiden käytön nuorten eläinten ruokinnassa.
Tästä johtuu, että näiden raaka-aineiden proteiinittoman osan täytyy olla sopivasti muutettavissa assimiloituvaksi tuotteeksi jotta sitä voitaisiin käyttää ruokintatarkoituksiin tai mikäli se on mahdotonta, tämä osa on erotettava ja poistettava proteiinipitoisesta osasta taloudellisesti sopivalla menetelmällä.
Biologiselta kannalta katsoen ei kasviproteiinien ravintoarvo ole sama kuin maidon proteiinien koska niissä olevat välttämättömät aminohapot ovat sekä määrältään että laadultaan erilaiset.
58429 Tämän haitan torjumiseksi ja kasviproteiinien biologisen arvon saamiseksi mahdollisimman samanlaiseksi kuin maidon proteiinien on välttämätöntä lisätä kasviproteiineja tai tasapainoittaa seokset puhtaalla aminohapolla tai puhtaiden aminohappojen seoksilla tai sopivasti muunnetuilla halvoilla eläinproteiineilla.
Proteiinien välttämättömien aminohappojen lisäksi nuorten nisäkkäiden ruokinnassa varsinaisen proteiinin kemiallis-fysikaalisella muodolla on huomattu olevan perustavaa laatua oleva merkitys.
Koska maidon proteiinien fysikaalis-kemiallinen muoto on erilainen kuin kasviproteiinien on välttämätöntä antaa viimeksimainituille sopivaa fysikaalis-kemiallista käsittelyä jotta niistä saataisiin fysiologisesti helposti sulavia ja assimiloituvia.
Siis tämän keksinnön tarkoitus on valmistaa "kasviproteiinipitoisia tiivisteitä", jotka koostuvat proteiinipitoisesta osasta, helposti sulavista ja assimiloituvista hiilihydraateista ja kivennäissuoloista.
Näihin "tiivisteisiin" voidaan lisätä vaihtelevia määriä rasvaa.
Tyypillinen "kasviproteiinitiivisteen" kokoomus on seuraava: kosteutta 2-13 % proteiinipit.aineksia 20-95 % rasvoja 0-45 % hiilihydraatteja 1-60 % kuona-aineita 2-13 % Tämän keksinnön perustan selvittämiseksi tarkastellaan yksilöllisesti niistä erilaisia komponentteja, jotka muodostavat tämän keksinnön kohteen.
Proteiinipitoiset ainekset. Proteiinipitoisten tiivisteiden valmistamiseen käytetyt proteiinipitoiset raaka-aineet ovat öljypitoisista siemenistä uutettuja jauhoja, nimittäin soijasta, maapähkinöistä, auringonkukasta, seesamista, pumpulista, rapsista jne; on myös mahdollista käyttää tiettyjä palkokasvien aineksia, joissa on suhteellisen " 58429 paljon proteiinia, kuten härkäpavuissa, pavuissa sekä tiettyjä hii-vatyyppejä.
Kemiallisessa hydrolyysissä hiilihydraatteja ja kivennäissuoloja sisältävä proteiinipitoinen osa muuttuu hajaantumistuotteiksi, joko veteen liukeneviksi tai hajaantuviksi sekä täysin helposti sulaviksi ja assimiloituviksi.
Proteiinien muuttaminen hydrolyysin avulla suoritetaan hapoilla ja hydroksideilla sopivassa lämpötilassa ja väkevyydessä; näin käsitellyt proteiinit hajaantuvat seokseksi, jossa on toisiinsa nähden määrätyssä suhteessa albumooseja, peptoneja, peptidejä ja aminohappoja.
Proteiinien happohydrolyysi tehdään mieluimmin suolahapolla ja/tai fosforihapolla kun taas emäksisessä hydrolyysissä käytetään natrium-hydroksidia, soodaa ja/tai sammutettua kalkkia; näistä hydrolyyseistä aiheutuvat kivennäissuolat integroituvat biologisesti valmiin tuotteen kanssa.
Happohydrolyysiin on mahdollista lisätä sitruuna- ja/tai maitohappoa 2-10 %, laskettuna tarpeellisesta epäorgaanisen hapon määrästä. Emäksiseen hydrolyysiin on mahdollista lisätä magnesiumoksidia 2-5 % hydro-lyysiin käytettyyn emäkseen nähden.
Hapon ja emäksen väkevyys riippuu siitä ajasta ja siitä lämpötilasta, jossa hydrolyysit suoritetaan, mieluimmin 0,2-10 % happojen suhteen ja 0,1-5 % emäksisiin aineksiin nähden.
Hydrolyysin astetta voi pitää saavutettuna kun 50-95 % alkuperäisistä proteiineista on muuttunut liukeneviksi proteiineiksi ja kun 5-30 % typen kokonaismäärästä on muuttunut amiinitypeksi.
Lämpötila voi vaihdella 80°C - 125°C ja hydrolyysiin käytetty aika 2-12 tuntiin.
Käytännöllisimmäksi menetelmäksi osoittautui kahden hydrolyysin suorittaminen samanaikaisesti, toinen happamalla (väliaineella) ja toinen emäksisellä; kun nämä kaksi hydrolyysiä yhdistetään saadaan hajaantuneiden proteiinien ohella muodostelma kivennäissuoloja, jotka kokonaan tai osittain muodostavat lopullisen tuotteen kivennäisjaoksen.
5 58429
Kasviproteiinien biologisen arvon lisäämiseksi on mahdollista käyttää erilaisten kasviproteiinien sekoituksia tai tasapainoittaa hydrolysaat-tia eläinproteiineilla, nimittäin verijauheella, kalajauholla, liha-jauheella, jotka ovat sopivasti muutetut assimiloituviksi tuotteiksi samalla menetelmällä kuin kasviproteiineihin käytetyllä.
Toinen tapa kasviproteiinien tasapainoittamiseksi on integroida ne käyttämällä välttämättömiä aminohappoja, nimittäin met ioni i.nia, 1 ,y — siiniä, tryptofaania jne..
Hiilihydraatit. Normaalisti raakoihin kasviksiin sisältyvät hiilihydraatit ovat erilaisia: monosakkarideja, kuten glukoosi, disakkarideja, kuten sakkaroosi tai polysakkarideja, kuten tärkkelys ja selluloosa; voi myös esiintyä pentosaaneja tai hivensakkarideja.
Elimistö ei pysty käyttämään hyväkseen kaikkia kasvijauheissa esiintyviä hiilihydraatteja.
Joitakin niistä, kuten glukoosia voidaan fysiologisen muotonsa takia käyttää sellaisenaan; polysakkarideja kuten tärkkelystä ja sentapaista täytyy käsitellä sopivasti ja muuttaa se yksinkertaisemmaksi sokeriksi jotta se assimiloituisi; toiset kuten hivensakkaridit, esim. raffinoosi ja stakioosi osoittautuvat vahingollisiksi ruoansulatuskoneiston toiminnalle ja samoin luonnonkuitu on vahingollinen mikäli sen prosenttimäärä ylittää 2 %.
Mikäli raaka-aineissa on runsaasti kuituja tai selluloosaa niin ne on poistettava proteiinipitoisesta osasta tavanomaisin menetelmin.
"Proteiinipitoisiin tiivisteisiin” voidaan lisätä hiilihydraatteja kuten glukoosia, dekstroosia, sakkaroosia jne.
Rasvat. Proteiinipitoisten tiivisteiden valmistukseen käytettävissä kasvikunnan raaka-aineissa on vähän rasva-aineita (ei yli 5 %)· Teknologisista ja ravitsemussyistä voitaisiin vaatia eläinkunnasta peräisin olevien rasva-aineiden lisäämistä, esim, naudantalia, laardia, kalanmaksaöljyä tai kasviöljyjä tai niiden seoksia.
On osoitettu, että proteiinipitoisten tiivisteiden rasvojen emulgoi-minen juoksevassa tilassa on hyvin edullista, koska rasvat kuivuttuaan 6 58429 näyttävät olevan välittömästi yhtyneet proteiinipitoiseen osaan.
Tässä muodossa rasva-aineet näyttävät olevan helpommin sulavia ja assimiloituvia nuorille eläimille.
Kivennäissuolat. Kasvikunnasta peräisin olevien raaka-aineiden sisältämien suolojen samoin kuin hydrolyysistä reaktiona saatujen kiven-näissuolojen koostumus muodostuu kalsium-, fosfori-, natrium-, kalium-, magnesium- jne. suoloista sekä hivenaineista kuten raudasta, mangaanista, koboltista ja jodista.
Nämä suolat voidaan integroida lisäämällä sopiva sekoitus kivennäis-suoloja kun taas hivenaineitakin voidaan lisätä aminohapon yhdisteenä.
’’Proteiinipitoisia tiivisteitä” voidaan käyttää maidon korvikkeiden valmistuksessa. Niihin sekoitetaan ennalta määrätyn käyrän mukaan maidon johdannaisia, kuten vähärasvaista maitoa, rasvasekoitteista vähärasvaista maitoa, maitoheraa, täysin rasvatonta maitoa, sokeria, kivennäissuoloja, hivenaineita, vitamiineja ja kasvihormoneja.
Nyt on mahdollista määritellä tämän keksinnön erikoistarkoitukseksi sellainen menetelmä maitoa korvaavien kasviproteiinipitoisten tiivisteiden valmistamiseksi nuorten nisäkkäiden ruokintaa varten, joka on tunnettu siitä, että ainakin yksi kasvijauho, jonka proteiinipitoisuus on 20-75 % saatetaan lievälle happohydrolyysille alttiiksi käsittelemällä sitä 80-120°C:n lämpötilassa 0,2-10 % happoa sisältävällä liuoksella ja hydrolyysiä säädetään siten, että ainakin 50 % proteiineista muuttuu liukoisiksi ja 5-30 % proteiineista muuttuu vapaiksi aminohapoiksi, että sama määrä ainakin yhtä kasvijauhoa, jonka proteiinipitoisuus on 20-75 % saatetaan lievälle alkalihydro-lyysille alttiiksi käsittelemällä sitä 0,1-5 % alkalia sisältävällä liuoksella ja hydrolyysiä säädetään siten, että ainakin 50 % proteiineista muuttuu liukoisiksi ja 5-30 % proteiineista muuttuu vapaiksi aminohapoiksi, että happohydrolysaatti ja alkalihydrolysaat-ti sekoitetaan keskenään ja seoksen pH säädetään arvoon 6,7-7,1) ja että neutraloituun hydrolysaattiseokseen sekoitetaan perusteellisesti ravitseva määrä rasvoja pysyväksi emulsioksi.
Mainitut kasviproteiinipitoisten tiivisteiden valmistamiseen käytetyt raaka-aineet ovat pääasiallisesti edellä lueteltuja, soijajauhetta, 7 58429 maapähkinää, risiiniä, rapsia, pumpulia, auringonkukkaa, maissiglutee-nia, riisiä jne.
Aikaansaadulle proteiinipitoiselle tiivisteelle on tunnusomaista seuraava koostumus: kosteutta 2-13 % proteiinipit.aineksia 20-95 % rasvoja 0-4 5 % hiilihydraatteja 1-60 % kuona-aineita 2-13 %
Kuten edellä on mainittu niin happo- ja emäshydrolysaatteihin voidaan niiden biologisen arvon nostamiseksi lisätä eläinkunnasta saatuja proteiineja kuten verijauhetta, lihajauhetta ja kalajauhoa assimiloituviksi saatettuina.
Muussa tapauksessa kasviproteiineja voidaan tasapainoittaa lisäämällä välttämättömiä aminohappoja kuten metioniiniä, lysiiniä, tryptofaania jne.
Toiset joskus välttämättä lisättävät aineet ovat hiilihydraatteja, nimittäin glykoosia, dekstroosia, mannoosia jne.
Lopuksi, jos rasva-aineiden määrä on niukka (alle 5 %:n) on tarpeen yhdistää selostetulla menetelmällä aikaansaatuihin kuiviin kasviproteii-nipitoisiin tiivisteisiin joko eläimellistä alkuperää olevia rasva-aineita kuten naudantalia, laardia, kalanmaksaöljyä tai yleensä kasviperäisiä kasviöljyjä. Mieluimmin nämä lisäykset tehdään emulgoi-malla mainitut rasvat proteiinipitoiseen tiivisteeseen ja kuivaamalla homogenisoitu tuote sen jälkeen.
Mainitun proteiinipitoisen tiivisteen suolaankin voidaan yhdistää kivennäissuolojen seoksia ja lisäksi on mahdollista lisätä hivenaineita aminohappojen kompleksisuoloina.
Seuvaavassa selostetaan muutamia esimerkkejä "proteiinipito isteri tiivisteiden” valmistamisesta tämän keksinnön mukaisesti.
8 58429
Esimerkki 1
Proteiinipitoinen tiiviste soijajauhosta a) Happohydrolyysi - Haponkestävästä materiaalista kaksipohjaiseksi valmistettuun, tavanomaisella sekoittajalla varustettuun reaktoriin kaadetaan 500 litraa vettä ja 3-100 kg kaupallista laatua olevaa suolahappoa tai 1-50 kg kaupallista laatua olevaa fosforihappoa tai näiden kahden hapon sekoitusta.
Happoliuokseen lisätään hitaasti ja koko ajan hämmentäen 100 kg kuorittua ja hienoksi jauhettua soijajauhoa; hydrolyysiä jatketaan 2-12 tunnin ajan 80°C- 120°C lämpötilassa. Hydrolyysin kestoaika riippuu hapon väkevyydestä, lämpötilasta ja aikaansaatavan hydrolyysin asteesta.
Hydrolyysiä voidaan pitää päättyneenä kun vähintäin 50 % uuttojauhojen proteiinisisällöstä liukenee pH:n ollessa 6,5-8 ja kun amiinitypen määrä on 5 % typen kokonaismäärästä.
b) Emäksinen hydrolyysi - Kaksoispohjaiseen, sekoittajalla varustettuun reaktoriin kaadetaan 500 litraa vettä, johon hitaasti lisätään 100 kg kuorittua ja hienoksi jauhettua soijajauhoa ja 0,5-20 kg nat-riumhydroksidia tai 1-25 kg sammutettua kalkkia tai näiden kahden aineen sekoitusta. Hydrolyysi suoritetaan 80°C - 120°C lämpötilassa 2-12 tunnin ajan. Hydrolyysin kestoaika riippuu emäksen väkevyydestä, lämpötilasta sekä aikaansaatavan hydrolyysin asteesta.
Hydrolyysiä voidaan pitää päättyneenä kun vähintäin 50 % uuttojauhon proteiinisisällöstä on liuennut pH:n ollessa 6,5-8 ja amiinitypen määrä on ainakin 5 % typen kokonaismäärästä.
c) Neutralointi. Reaktion päätyttyä kumpikin hydrolysaatti kaadetaan kuten yllä on kuvailtu, sekoittajalla varustettuun reaktoriin. Tuotteen pH on 7*
Mikäli pH on joko liian korkea tai liian matala on tarpeellista korjata sitä sopivasti joko suolahapolla tai natriumhydroksidilla tai sammutetulla kalkilla kunnes saavutetaan 6,7 ja 7,1 välillä oleva pH.
Neutraloitua tuotetta tiivistetään tyhjössä kunnes kuiva-ainepitoisuus on 30-50 %. Tuote kuivataan sitten tavanomaisin menetelmin, mieluimmin sumutuskuivaamalla.
9 58429
Happamaan ja emäksiseen hydrolyysiin pannun aineen suhteen ei välttämättä tarvitse olla 50 % ja se saattaa vaihdella tarpeen mukaan.
Esimerkki 2
Proteiinipitoinen tiiviste kasviproteiiniseoksista a) Proteiinien erottaminen. Kaksinkertaisella pohjalla ja sekoitti-mella varustettuun reaktoriin on kaadettu 1000 litraa vettä, jonka lämpötila on 1-5°C; koko ajan hämmentäen on lisätty 50 kg maapähkinän, 50 kg soijan, 50 kg auringonkukan, 50 kg seesamin uuttojauhoa.
Proteiinipitoisten raaka-aineiden määrää ja laatua voidaan vaihdella; on mahdollista lisätä tai poistaa tiettyjä raaka-aineita, tuoda muita aineita valmistukseen kuten esim. pumpulin, rapsin, risiinin jne. uuttoj auhoa.
Sekoitettaessa lisätään natriumhydroksidia kunnes saavutetaan pH
8,5-11.
Sekoittamista jatketaan kahden tunnin ajan, jonka jälkeen neste poistetaan suodattamalla tai linkoamalla.
Tulokseksi saadaan noin 700 litraa nestettä, joka liuenneiden proteiinien lisäksi sisältää kivennäissuoloja ja hiilihydraatteja.
Tämä neste jaetaan kahteen osaan ja hydrolysoidaan; toinen osa hapolla ja toinen emäksellä.
b) Happohydrolyysi. Haponkestävään reaktoriin on kaadettu 350 litraa edellä mainitulla tavalla valmistettua nestettä, joka on neutraloitu suola- tai fosforihapolla. Neutraloituun nesteeseen on lisätty 3-100 kg kaupallista laatua olevaa suolahappoa tai 1-50 kg kaupallista laatua olevaa fosforihappoa tai näiden kahden hapon sekoitusta ja sekoitus on jätetty hydrolysoitumaan 2-12 tunnin ajaksi 80°C-120°C lämpötilaan.
Hydrolyysin kestoaika riippuu hapon väkevyydestä, lämpötilasta ja aikaansaatavasta hydrolyysin asteesta.
Hydrolyysiä voidaan pitää päättyneenä kun vähintäin 50 % proteiini-sisällöstä on liukenevaa pH:n ollessa 6,5-8 ja amiinitypen määrän ollessa vähintäin 5 % typen kokonaismäärästä.
10 58429 c) Emäksinen hydrolyysi. Kaksinkertaisella pohjalla ja sekoittimella varustettuun reaktoriin on kaadettu 350 litraa kohdassa a) todetulla tavalla valmistettua nestettä.
Koska tämä neste on emäksistä niin se voidaan hydrolysoida sellaisenaan tai lisätään 0,25-10 kg natriumhydroksidia tai 0,5-12,5 kg sammutettua kalkkia tai näiden kahden aineen sekoitusta, joka jätetään hydrolysoitumaan 2-12 tunnin ajaksi 80°C-120°C lämpötilassa.
Hydrolyysin kestoaika riippuu emäksen väkevyydestä, lämpötilasta ja aikaansaatavan hydrolyysin asteesta.
Hydrolyysiä voidaan pitää päättyneenä kun vähintäin 50 % uuttojauhon proteiinisisällöstä on liuennut pH:n ollessa 6,5-8 ja amiinitypen määrä on vähintäin 5 % typen kokonaismäärästä.
d) neutralointi suoritetaan samalla tavalla kuin esimerkissä 1. Esimerkki 3
Rasvasekoitteinen proteiinipitoinen tiiviste a) Happohydrolyysi. Suoritettu kuten ensimmäisen esimerkin kohdassa a) ja toisen esimerkin kohdassa b).
b) Emäksinen hydrolyysi. Suoritettu kuten ensimmäisen esimerkin kohdassa b) ja toisen esimerkin kohdassa c).
c) Neutralointi. Kun neutralointi on suoritettu kuten ensimmäisen esimerkin kohdassa c) ja toisen esimerkin kohdassa d), niin tuote tiivistetään tyhjössä kunnes sen kuiva-ainepitoisuus on 30-50 %.
d) Rasvasekoituksen valmistaminen. Sulatusastiässä kuumennetaan 90-95 kg eläinrasvoja tai kasviöljyjä 50-60°C:n lämpötilassa. Sulatettuun rasvaan lisätään 1-6 % lesitiiniä tai 0,1-2 % mono- ja/tai di-glyseridistä stearaattia tai lesitiinin ja glyseriinistearaatin sekoitusta tai myös jotakin muuta emulgoivien aineiden sekoituksesta saatua emulgoivaa ainetta.
Tästä sekoituksesta otetaan 10-100 kg ja emulgoidaan se proteiinipitoi-sen tiivisteen kanssa (30-50 % kuiva-ainetta). Rasvasekoitteinen tuote kuivataan sen kuljettua homogenoijän läpi.
11 58429
Esimerkki 4
Maitoa korvaava "S.L."-rehu vasikoille
Vaakasuorassa tai pystysuorassa ilmatiiviisti suljettavassa jauhesekoit-timessa sekoitetaan 83,5 kg rasvasekoitteista proteiinipitoista tiivistettä 15.7 kg maitoherajauhetta 0,8 kg vitamiinipitoista kivennäisiä integroivaa ainetta.
Täten saadun tuotteen koostumus on seuraava:
Vettä 5 %
Luonnonproteideja 29,0 %
Luonnonlipidejä 32,0 % f
Luonnonkuituja 1,0 ? > kuiva-aineesta
Kuona-aineita 9,5 %
Typettömiä uutteita 38,5 % J
Vasikoille suoritetut ruokintakokeet.
Ruokintakoe on tehty vasikoille "S.L."-rehulla neljännessä esimerkissä selostetulla tavalla, sekoitettuna suhteessa 25~50 % "N"-maitokor-vikkeeseen, jota on kaupan kansainvälisillä markkinoilla ja joka on sangen tunnettu.
"N"-maitokorvikkeen koostumus on seuraava:
Vettä 5,0 %
Luonnonproteideja 22,0 % Λ
Luonnonlipidejä 18,0 % I
Luonnonkuituja 0,5 % f kuiva-aineesta
Kuona-aineita 7,5 % I
Typettömiä uutteita 52,0 % )
Koe on suoritettu 60 vasikalle (5^ koirasta ja 6 naarasta) edelleen jaettuina seuraavasti:
Tarkistusryhmä: 20 vasikkaa (18 koirasta ja 2 naarasta) keskipaino 56.8 kg. Tätä ryhmää ruokittiin pelkästään "N"-maitokorvikkeella.
Koeryhmä: 40 vasikkaa (36 koirasta ja 4 naarasta) keskipaino 56,2 kg.
12 58429 Tätä ryhmää ruokittiin "S.L."-rehulla ja "N"-maitokorvikkeella suhteessa 25-50 %.
Eläimiä pidettiin sopivissa puuhäkeissä, kukin omassaan, niitä ruokittiin sangosta ja ne punnittiin 2 viikon välein.
Alkuannos oli 200 grammaa päivässä jaettuna kahteen 1:10 laimennettuun annokseen ja sitä annettiin yhtä paljon sekä tarkistus- että koeryhmälle.
Ruokinta-annosta suurennettiin joka neljäntenä päivänä 50 grammalla. Koeryhmän eläinten käyttäessä *!5:nnestä päivästä alkaen parhaalla mahdollisella tavalla hyväkseen rehua, tarkistusryhmän ruokinta-annosta lisättiin 50 grammalla joka neljäntenä päivänä ja koeryhmän 100 grammalla .
Koeryhmä jaettiin 85 päivän kuluttua kahteen, 20 eläintä käsittävään ryhmään A ja B.
Koeryhmä jatkoi sellaisen rehuannoksen syömistä, jossa oli 25 % "S.L."-rehusekoitusta ja 75 % "N"-maitokorviketta, kun taas ryhmässä B "S.L."-rehun osuus oli nostettu 40 $:iin ja "N"-maitokorvikkeen osuus laskettu 60 #:ϋη.
Seuraavien 15 päivien kuluttua "S.L."-rehun prosenttimäärä oli nostettu 4 5 $:iin ja viimeisinä 25 päivinä 50 %:iin.
Koe lopetettiin 150 päivän kuluttua kun useimmat vasikat olivat saavuttaneet ja ylittäneet 200 kg:n painon.
Tämä koe osoitti että: 1) "S.L."-rehun ja "N"-maitokorvikkeen sekoitusta, jota syötettiin suhteessa 25~50 % - 75_50 %t siedettiin täysin ja se on ruokahalua kiihottava.
2) Eläinten terveydentila osoittautui parhaaksi mahdolliseksi kokeen aikana.
3) Muuntoindeksi sekä painonlisäystä osoittavat luvut olivat miltei samat sekä tarkistus- että koeryhmässä kuten seuraavasta taulukosta ilmenee.
13 58429
Painon lisäys Rehun kulutus Muunto- Keski- indeksi arvo %
Tarkistusryhmä 132,4 kg 230,55 kg 1,74 57,0
Koe
Ryhmä A 145,5 kg 245,20 kg 1,68 59,2
Ryhmä B 146,6 kg 245,20 kg 1,67 59,7" 4) Koeryhmän eläimet olivat samassa ajassa Uhonneet enemmän kuin tarkistusryhmän eläimet ja tämä viittasi kasvatukseen tarvittavan ajan lyhenemiseen.
Vasikoiden teurastuskokeet antoivat seuraavat tulokset: teurastuksen tuotto oli 58,5 % koeryhmän elämistä ja sama tuotto saatiin tarkistus-ryhmästä.
"S.L."-rehulla ruokittujen eläinten "valkoisen lihan" organoleptiset ominaisuudet eivät muutu "N"-maitokorvikkeella ruokittuihin nähden.

Claims (5)

1¾ 58429
1. Menetelmä kasviproteiinirehun valmistamiseksi käytettäväksi luonnon maitoa korvaavana perusaineena nuorten nisäkkäiden ruokinnassa, jolloin kasvi jauho on saatettu sellaiseen muotoon, että proteiini-fraktio hajoaa helposti sulaviksi johdannaisiksi, suuri osa polysakkarideja hajoaa yksinkertaisemmiksi sokereiksi, entsyymit tuhoutuvat ja sulatusta häiritsevät oligosakkaridit tulevat poistetuiksi, tunnettu siitä, että ainakin yksi kasvijauho, jonka proteiinipitoisuus on 20-75 % saatetaan lievälle happohydrolyysil-le alttiiksi käsittelemällä sitä 80-120°C:n lämpötilassa 0,2-10 % happoa sisältävällä liuoksella ja hydrolyysiä säädetään siten,että ainakin 50 % proteiineista muuttuu liukoisiksi ja 5**30 % proteiineista muuttuu vapaiksi aminohapoiksi, että sama määrä ainakin yhtä kasvijauhoa, jonka proteiinipitoisuus on 20-75 % saatetaan lievälle alkalihydrolyysille alttiiksi käsittelemällä sitä 0,1-5 % alkalia sisältävällä liuoksella ja hydrolyysiä säädetään siten, että ainakin 50 % proteiineista muuttuu liukoisiksi ja 5~30 % proteiineista muuttuu vapaiksi aminohapoiksi, että happohydrolysaatti ja alkalihydrolysaatti sekoitetaan keskenään ja seoksen pH säädetään arvoon 6,7-7,1, ja että neutraloituun hydrolysaattiseokseen sekoitetaan perusteellisesti ravitseva määrä rasvoja pysyväksi emulsioksi.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että happohydrolyysiin käytetään suolahappoa, fosforihappoa tai niiden seosta.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkalihydrolyys.iin käytetään natriumhydroksidia, kal-siumhydroksidia tai niiden seosta.
1. Pörfarande för framställning av ett växtproteinfoder för an-vändning som ett naturlig mjölk ersättande basmaterial vid utfod-ring av unga däggdjur, varvid växtmjöl har omvandlats tili en sädan form, att proteinfraktionen sönderdelas tili lätt smältbara derivater, en stor del av polysackariderna sönderfaller tili enk-lare socker, enzymerna förstörs och de smältningen störande oligo-sackariderna blir avlägsnade, kännetecknat därav, att ätminstone ett växtmjöl med en proteinhalt av 20-75 % underkastas
FI752166A 1974-07-30 1975-07-29 Foerfarande foer framstaellning av koncentrat innehaollande vaextprotein FI58429C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
IT5235074 1974-07-30
IT52350/74A IT1018766B (it) 1974-07-30 1974-07-30 Procedimento per la preparazione di concentrati proteici vegetali prodotti ottenuti e mangimi sostitutivi del latte che li contengono

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI752166A FI752166A (fi) 1976-01-31
FI58429B FI58429B (fi) 1980-10-31
FI58429C true FI58429C (fi) 1981-02-10

Family

ID=11276819

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI752166A FI58429C (fi) 1974-07-30 1975-07-29 Foerfarande foer framstaellning av koncentrat innehaollande vaextprotein

Country Status (16)

Country Link
US (1) US4054677A (fi)
JP (1) JPS5133074A (fi)
AR (1) AR204042A1 (fi)
AU (1) AU501050B2 (fi)
BE (1) BE831228A (fi)
CA (1) CA1055303A (fi)
CH (1) CH604558A5 (fi)
DE (1) DE2533488C3 (fi)
DK (1) DK344075A (fi)
ES (1) ES439610A1 (fi)
FI (1) FI58429C (fi)
FR (1) FR2280323A1 (fi)
GB (1) GB1519164A (fi)
IT (1) IT1018766B (fi)
NL (1) NL7509100A (fi)
YU (1) YU195975A (fi)

Families Citing this family (27)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
ATE7353T1 (de) * 1978-08-25 1984-05-15 Unilever Nv Milchersatzprodukte und verfahren zu ihrer herstellung.
FR2496408A1 (fr) * 1980-12-18 1982-06-25 Distrival Sa Procede de stabilisation de produits nutritionnels liposolubles degradables, produits obtenus et application dietetique et therapeutique
JPS57129643A (en) * 1981-02-03 1982-08-11 Nippon Kagaku Shiryo Kk Composition containing fat or oil for substitute dairy product for livestock farming
IN162583B (fi) * 1983-07-22 1988-06-11 Novavis Int
US4614653A (en) * 1983-07-26 1986-09-30 Cargill, Incorporated Milk replacer and method of feeding
DE3482551D1 (de) * 1983-10-26 1990-07-26 Kanebo Ltd Proteinhaltiges emulgiermittel, dessen herstellung und dieses enthaltende emulgierte kosmetische zusammensetzung.
AU3749785A (en) * 1983-11-29 1985-06-13 Holm Christensen Biosystemer Aps A method of feeding ruminants
US4618670A (en) * 1984-03-12 1986-10-21 Novavis Intercontinental, Ltd. Method for production of useful substances from soymeal
JPH0679543B2 (ja) * 1986-07-09 1994-10-12 日清製粉株式会社 酸性化代用乳
AU611366B2 (en) * 1988-02-12 1991-06-06 Kao Corporation Milk replacer for infant cattle and method for breeding infant cattle using the same
ES2034593T3 (es) * 1988-09-26 1993-04-01 Unilever N.V. Procedimiento para la preparacion de proteinas hidrolizadas mejoradas.
DE68910771T2 (de) * 1988-09-26 1994-03-31 Unilever Nv Verfahren zur Herstellung von verbessertem Proteinhydrolysat.
DE3927118C2 (de) * 1989-08-17 1993-11-04 Hungaromix Agrarfejlesztoe Kft Verfahren zur energiesparenden herstellung von an tierischen und pflanzlichen aminosaeuren reichem und/oder mit milchsaeure angereichertem proteinkonzentrat
BE1004025A5 (nl) * 1990-03-13 1992-09-08 Amylum Nv Samenstelling voor de bereiding van kalverkunstmelk en daaruit bereide kalverkunstmelk.
NL9000774A (nl) * 1990-04-02 1991-11-01 Feedpro B V I O Werkwijze voor het inactiveren van mykotoxine.
JPH04335859A (ja) * 1991-05-13 1992-11-24 Fuji Oil Co Ltd 粉乳の製造方法
US6387420B1 (en) * 1996-12-23 2002-05-14 Juhani Vuorenmaa Procedure for preparing a food additive, and an additive and its use
GB9801835D0 (en) * 1998-01-29 1998-03-25 Cerestar Holding Bv Calf milk replacer
MXPA02010643A (es) * 2000-04-26 2004-05-17 Land O Lakes Inc Un metodo de tratamiento de proteinas de soya y un producto de proteina de soya producido mediante este metodo.
GB0221746D0 (en) 2002-09-19 2002-10-30 Cerestar Holding Bv Composition for replacing milk powder
US8034372B2 (en) * 2003-03-05 2011-10-11 Nestec, Ltd. Dietary supplement for athletic pets
US8309144B2 (en) * 2004-04-21 2012-11-13 Isp Investments Inc. Use of a cruciferous protein hydrolysate as a depigmentation agent or for a cosmetic and/or pharmaceutical composition
US20080026101A1 (en) * 2007-06-14 2008-01-31 Gary Nickel Food products
RU2496328C2 (ru) * 2011-12-09 2013-10-27 Федеральное Государственное Бюджетное Образовательное Учреждение Высшего Профессионального Образования Дальневосточный Государственный Аграрный Университет Способ приготовления соево-белковых кормовых продуктов
RU2729216C1 (ru) * 2019-10-02 2020-08-05 Федеральное государственное бюджетное образовательное учреждение высшего образования "Дальневосточный государственный аграрный университет" (ФГБОУ ВО Дальневосточный ГАУ) Способ приготовления белково-концентратной добавки
FI4049538T3 (fi) 2021-02-26 2024-03-20 Tecnivet Nutricion Y Servicios Veterinarios S L Hydrolyysimenetelmä jauhemuodossa olevan hydrolysoituneen kuivaelintarvikkeen saamiseksi
CN115736089A (zh) * 2022-11-21 2023-03-07 华南理工大学 一种酸水解植物蛋白液及其制备方法

Family Cites Families (7)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US2295643A (en) * 1941-04-23 1942-09-15 Harshaw Chemicald Company Mineral feedstuff
GB810813A (en) * 1955-11-11 1959-03-25 Glaxo Lab Ltd Improvements in or relating to human dietary preparations
AT211154B (de) * 1958-05-27 1960-09-26 Geigy Ag J R Verfahren zur Herstellung eines Futtermittels als Milchersatz für Jungtiere
US3080234A (en) * 1960-12-06 1963-03-05 Pfizer & Co C Method of improving the efficiency of amino acid diets
US3397991A (en) * 1964-04-03 1968-08-20 Robert A. Johnson Blended protein isolation process and product
US3391001A (en) * 1965-02-26 1968-07-02 Griffith Laboratories Production of flavorful protein hydrolysate
US3698912A (en) * 1969-07-01 1972-10-17 Morton Norwich Products Inc Process for making nutrient composition

Also Published As

Publication number Publication date
BE831228A (fr) 1975-11-03
ES439610A1 (es) 1977-06-01
AU8308475A (en) 1977-01-20
FR2280323A1 (fr) 1976-02-27
AR204042A1 (es) 1975-11-12
IT1018766B (it) 1977-10-20
GB1519164A (en) 1978-07-26
FI58429B (fi) 1980-10-31
NL7509100A (nl) 1976-02-03
DE2533488B2 (de) 1981-07-23
FR2280323B1 (fi) 1981-08-07
YU195975A (en) 1982-02-28
FI752166A (fi) 1976-01-31
DE2533488A1 (de) 1976-06-16
DK344075A (da) 1976-01-31
JPS5133074A (fi) 1976-03-19
AU501050B2 (en) 1979-06-07
CH604558A5 (fi) 1978-09-15
US4054677A (en) 1977-10-18
DE2533488C3 (de) 1982-05-13
CA1055303A (en) 1979-05-29

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI58429C (fi) Foerfarande foer framstaellning av koncentrat innehaollande vaextprotein
Rojas et al. Factors affecting the nutritive value of cottonseed meal as a protein source in chick diets
JP5232831B2 (ja) 油料種子ミールの分別および処理
CN100435648C (zh) 饲料组合物和喂食动物的方法
CA2885068C (en) High protein milk replacers containing non-milk proteins and feeding methods and systems thereof
AU2024201629A1 (en) Plant protein concentrates
US5738866A (en) Method for achieving the same level of milk and milk component yield in ruminants fed a low crude protein diet
CN105611842A (zh) 含蛋白质的膳食组合物及其制备方法和应用
WO2001084949A2 (en) Protein and lipid sources for use in aquafeeds and animal feeds and a process for their preparation
AU2001258113A1 (en) Protein and lipid sources for use in aquafeeds and animal feeds and a process for their preparation
Arntfield et al. Meal nutrition and utilization
Yong-Gang et al. Crambe meal: a review of nutrition, toxicity and effect of treatments
CN109247450A (zh) 一种早期断奶仔猪饲料的配制方法
KR102636514B1 (ko) 가공된 단백질 제품
US4391839A (en) Method of modifying the conformation of food and feed proteins
Drew Canola protein concentrate as a feed ingredient for salmonid fish
CN107114564A (zh) 含水合磷脂的预混饲料的制备方法
CA2408551C (en) Protein and lipid sources for use in aquafeeds and animal feeds and a process for their preparation
KR960014847B1 (ko) 가축용 사료 조성물
CA1112506A (en) Digestible protein foodstuffs and feeds
RU2152732C1 (ru) Белково-липидный кормовой продукт
Näsi et al. Evaluation of undehydrated barley feed fractions and dried oat feed fractions from integrated starch-ethanol process in diets of growing pigs
CA3208088A1 (en) Feed ingredient derived from biomasses of soybean meal
CN104522369A (zh) 一种促进消化的成甲配合饲料及其制备方法
Šakienė Biotechnological solutions for preparation of sustainable and safe plant proteins through the use of low-waste and/or non-waste technologies

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed

Owner name: ORBAN, STEFANO