FI58142C - Saett att framstaella melamin-formaldehyd-hartsloesningar - Google Patents

Description

. . KUULUTUSJULKAISU e 04 j λ jgfA ro <11> UTLÄGGNINGSSK1IIFT

(45) 1 a t = n t -' i :: 1 L

(S1) Kv.ik.Vci.3 C 08 G 12/32, C 08 I 3/3* SUOMI —FIN LAND (#) 276/73 (22) HtkMnltpUvi—Anaeknlnftdtg 30.01.73 (23) AllwpUvi—GiMgHradag 30.01.73 (41) Tullut JulkMoi — Bltvtt «ffantNg 06.08.73 ]· rtkister!halittu· (44) Nlhtivtiulp^on |. kuuLJullua™, pvm.-

Patwrt- och r*glfter«tyr«lMn ' ' AmMan utbfd odi utLtkriftm publlcvrad 29.06.80 (32)(33)(31) Ρη«ι·«τ «uoikeu·—b^w prtoritet 05.02.72 28.07.72 Alankomaat-Nederländerna(NL) 7201532 72IOU02 Toteennäytetty-Styrkt (71) Stamicarbon B.V., van der Maesenstraat 2, Heerlen, Alankomaat-Nederländerna(NL) (72) Arie Tinkelenberg, Sittard, Alankomaat-Nederländerna(NL) (7^) Berggren Oy Ab (5^) Menetelmä melamiini-formaldehydi-hartsiliuosten valmistamiseksi -Sätt att framställa melamin-formaldehyd-hartslösningar

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää melamiini-fomaldehy-di-hartsiliuosten valmistamiseksi, joilla on parantuneet ominaisuudet.

Melamiini-formaldehydi-hartsiliuosten valmistus tapahtuu tavallisesti melamiinin ja formaldehydin reaktion avulla vesipitoisessa, alkalisessa väliaineessa, jossa formaldehydin ja melamiinin moo-lisuhde on välillä 1:1-6:1, edullisesti 1,5:1-2,5:1» pH-arvossa 8-10, ja lämpötilassa, joka on 85°C ja reaktioseoksen kiehumispisteen välillä. Tällä tavoin valmistettuja hartsiliuoksia käytetään pääasiallisesti paperin kyllästämiseksi edelleen lähtöaineena lami-naattien valmistamiseksi ja puristusjauheen perusaineena. Hartsi-liuoksen ja valmiiden tuotteiden ominaisuuksien parantamiseksi lisätään seokseen useassa tapauksessa hartsin valmistuksen aikana tai sen jälkeen yhtä tai useampaa yhdistettä modifioimisaineeksi.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada yksinkertainen ja halpa modifioimisaine, jota voidaan käyttää melamiini-formaldehydi-hartsi-liuosten valmistuksessa. Parannus koskee sekä hartsiliuoksen ominaisuuksia, kuten varastoimisstabiliteettia tai viskositeettiominai-sukksia, että myös modifioitua hartsia käytettäessä saadun valmiin tuotteen ominaisuuksia, kuten kiiltoa, pinnan tiiviyttä ja muotokappaleen tarttuvuutta puristuslevyyn tai matriisiin puristuskäsittelyn j älkeen.

2 58142

Nyt on todettu, että vesiliukoiset silikaatit ovat erittäin sopivia käytettäviksi melamiini-formaldehydri-hartsiliuosten valmistuksessa, erikoisestai valmistettaessa sellaisia hartsiliuoksia, jotka ovat tarkoitetut päällystettyjen lastulevyjen valmistuksessa käytetyn koristepaperin kyllstämiseen.

Keksinnön mukaisesti valmistetaan melamiini-formaldehydi-hartsiliuoksia melamiinin ja formaldehydin välisen reaktion avulla alkalisessa väliaineessa modifioimisaineita lisäten, ja keksinnölle on tunnusomaista se, että kondensaatioreaktion päättymisen jälkeen lisätään hartsiliuokseen vesiliukoista natriumsilikaattiliuosta, jolloin hartsiliuoksen pH pidetään arvossa alle 10.

Keksinnön mukaisen menetelmän erään edullisen toteuttamismuodon mukaisesti lisätään yhden tai useamman silikaatin vesiliuosta ennen kondensaatioreaktiota formaldehydinliuokseen ja/tai kondensaatioreaktion aikana reaktioseokseen. Silikaattiliuoksen alkalisuuden johdosta voidaan formaldehydiliuoksen pH-arvoa säätää ennen reaktion alkamista ja reaktioseoksen pH-arvoa reaktion aikana lisäämällä sili-kaattiliuosta tähän asti tavanomaisen natronlipeän tai soodan lisäämisen sijasta.

Yleensä lisätään korkeintaan sellainen määrä vesiliukoista silikaattia, jonka Si02-pitoisuus vastaa hartsiliuoksen valmistuksen loppuvaiheissa noin 0,15 paino-#. Lisättävä maksimimäärä riippuu mm. käytetyn silikaatin laadusta mitä tulee sekä silikaatin sisältämään kationiin että kationin ja Si02:n väliseen moolisuhteeseen. Lisättäessä tetraetanoliammoniumsilikaattiliuosta (moolisuhde SiC^/kationi = 22), on hartsiliuoksen Si02-maksimipitoisuus noin 0,15 paino-# mahdollinen. Lisättäessä natriumsilikaattiliuosta (moolisuhde Si02/ Na20 = 3,3) on SiC^-maksimipitoisuus noin 0,10 paino-#.

Lisättäessä suurempia määriä silikaattiliuosta, aikaansaa tämä sellaisten hartsiliuosten muodostumisen, joilla on pienempi varastoi-misstabiilisuus ja aiheuttaa näissä liuoksissa geelinmuodostustaipu-muksen. Lisättäessä pienempiä määriä tällaista keksinnön mukaista silikaattiliuosta, saadaan sellaisia hartsiliuoksia, joilla on parantunut varastoimisstabiilisuus. Käytettäessä natriumsilikaattiliuosta riittää määrä, joka vastaa 0,08-0,09 paino-#:n suuruista Si02-pitoi-suutta hartsiliuoksissa useimmissa tapauksissa siihen, että pH pysyy ennen kondensaatioreaktiota ja sen aikana halutussa arvossa.

Näissä hartsiliuoksissa tapahtuu varastoitaessa vähemmän voimakas pH-arvon palautuminen ja vähemmän voimakas viskositeetin kasvu sellaisiin vastaaviin hartsiliuoksiin verrattuna, jotka on valmistettu 3 58142 käyttämällä soodaa tai natronlipeää pll-srvon säätävänä aineena.

Tarkoituksenmukaisia vesiliukoisia silikaatteja ovat m.m. litiumsilikaatti, natriumsilikaatti, kaliumsilikaatti ja kvaternääri-set ammoniumsilikaatit. Erinomaisia tuloksia aikaansaadaan käytettäessä natriumsilikaatin vesiliuoksia (nimitetään myös vesilasiksi). Erittäin sopivia ovat liuokset, joissa on 10-20 paino-2 Siesta.

Ennen kondensaatioreaktiota, sen aikana tai sen jälkeen voidaan lisätä myös muita modifioimisaineita. Keksinnön mukaisen silikaatti-lisäyksen vaikutus ilmenee kuitenkin kaikkein selvimmin muutoin modifioimat tornissa hartsiliuoksissa.

, Keksinnön mukaisen menetelmän erään toisen toteuttamismuodon mukaisesti sekoitetaan melamiini-formaldehydi-hartsiliuokseen konden-saatioreaktion päättymisen jälkeen vesipitoista silikaattiliuosta.

Täten saadut silikaattipitoiset hartsiliuokset soveltuvat erikoisesti paperin ja muiden kuituaineiden ja rainojen kyllästämiseen sekä tähän liittyvään kyllästetyn materiaalin laminaateiksi muodostamiseen. Silikaattipitoiset hartsiliuokset voidaan kuitenkin myös muodostaa erittäin hyvin puristusjauheiksi.

Silikaattiliuoksen lisäys melamiini-formaldehydi-hartsiliuokseen tarjoaa useita etuja. Paperin yms. kyllästäminen tällä tavoin saaduilla hartsiliuoksilla tapahtuu erittäin nopeasti ja kyllästykseen käytetty laitteisto voidaan käytön jälkeen puhdistaa erittäin helposti. Kyllästetyllä materiaalilla on kuivaamisen jälkeen kaunis ja tasalaatuinen pinta.

Silikaattipitoisella hartsiliuoksella kyllästetyn ja kuivatun paperin haihtuvien aineiden pitoisuus voi olla hyvin välillä 4,5 ja 7 % ilman, että täten vaikutetaan valmistetun laminaatin laatuun, erikoisesti sen pinnan tiiviyteen. Tunnetuilla silikaattivapailla hartseilla kyllästettyjen papereiden haihtuvien aineiden pitoisuus on pal-" jon kriittisempi.

Erittäin tärkeätä on myös, että puristettaessa keksinnön mukaisella hartsilla kyllästetty paperi laminaattiin,ei tämä tartu puris-tuslevyyn. Tällöin pienenee laminaattipinnan vaurioitumisvaara huomattavasti, ja valmis tuote voidaan poistaa helpommin puristimesta.

Tällä tavoin saadun laminaatin pinta on tiiviimpi kuin sili-kaattivapaita hartsiliuoksia lisäämällä muodostettujen laminaattien. Sitäpaitsi ovat kiilto- ja halkeilukestävyys erinomaiset ja kulutuskestävyys usein jonkin verran parempi kuin tunnetuilla laminaateilla. Huomattava on edelleen, että saman kovettumisnopeuden aikaansaamiseksi on silikaattivapaa hartsiliuos saatettava pH-arvoon 7>5-8,kun taas

* 58142 I

ί i ί keksinnön mukainen hartsiliuos on saatettava sitä vastoin pH-arvoon ί 8,0-8,^. Tästä suhteellisen korkeasta pll-arvosta huo limatta voi haan j tällaista hartsiliuosta käyttää kuitenkin hyvin kovettuvien laminust- | tien valmistukseen, joilla on ainoastaan erittäin vähäinen halkeile- j mistaipumus. | Nämä edut ilmenevät kaikkein selvimmin lisättäessä, silikaatti j sellaiseen hartsiliuokseen, joka sisältää ainoastaan vähän modifioi- i misaineita tai ei sisällä näitä ollenkaan. Kuitenkin myös silloin, kun hartsiliuos sisältää muita modifioinisaineita, aikaansaa silikaat-tiliuoksen lisäys määrättyjä etuja erikoisesti kun hartsiliuosta ja/ tai hartsilla kyllästettyä paperia käsitellään epäedullisissa olosuhteissa. Tämän johdosta soveltuvat keksinnön mukaisesti muodostetut hartsiliuokset erittäin hyvin koristepaporin kyllästämiseen, joka puristetaan ns. pikapuristusmenetelrnän avulla lastulevylle päällystetyn lastulevyn valmistamiseksi. Kyllästys-hartsiliuoksen pH säädetään tässä tapauksessa edullisesti arvoon 7,'5-7,9·

Lisättäessä väkevää silikaattiliuosta melaniini-formaldehydi -hartsiliuokseen on höytälöitymisen ja geelinmuodostuksen vaara suhteellisen suuri. Tämän johdosta käytetään sekoituksessa, edullisesti sellaista liuosta, joka sisältää silikaattia 10-20 paino-* ja varsinkin noin 15 paino-*. Höytälöitymisen ja palautumattoman geelin muodostuksen välttämiseksi tulee silikäattiliuoksen lisäämisen aikana ja sen jälkeen hartsiliuoksen pH-arvon olla alle 10, ja edullisesti alle noin 9- Lisäämällä happoa voidaan pH pitää helposti näiden arvojen alapuolella.

Happo voidaan sekoittaa vähää ennen silikaattilisäystä tai samanaikaisesti silikaatin kanssa.Useissa tapauksissa lisätään niin paljon happoa, että samanaikaisesti muodostuu katalysoitu hartsiliuos, jonka pll-arvo on 8,0-8,4 tai 7,5-7,9.

On myös mahdollista sekoittaa tarvittavat määrät silikaatti-liuosta ja happoa ensin keskenään, jonka jälkeen saatu hapan silikaat-tiliuos voidaan lisätä hartsiliuokseen. On ilmeistä, että tällöin on kysymyksessä yksinkertainen ja edullinen menetelmä. Tämä hanan sili-kaattiliuos on voitava tällöin lisätä määrätynlaisen varaston kautta. Vaikeutena on tällöin kuitenkin se, että happamat silikaattiliuokset säilyvät huonosti. Riippuen hapon laadusta, pH-arvosta ja silikaatti-pitoisuudesta tapahtuu tällaisessa liuoksessa muutamien tuntien kuluessa, edullisimmassa tapuksessa muutamien päivien kuluessa, geelinmuo-dostus. Käytettäessä liuosta, jonka pll-arvo on yli noin 3 ja silikaattipitoisuus yli noin 3 paino-5? (Hiomina laskettuna), tapahtuu geelin- 5 58142 muodostus vieläpä muutamien sekuntien kuluttua.

Erinomaisia tuloksia saadaan silloin, jos silikaatti lisätään hartsiliuokseen stabiloidun happaman vesiliuoksen muodossa. Tällainen liuos sisältää vesiliukoista silikaattia, suhteellisen voimakasta happoa, kuten tolueenisulfonihappoa, sulfamiinihappoa, suolahappoa, rikkihappoa tai muurahaishappoa ,j a 10-15 paino-"', stabiloidusta liuoksesta laskettuna, yhtä tai useampaa vesiliukoista, liuoksessa suunnilleen neutraalisti reagoivaa orgaanista stabiloivaa yhdistettä, jotka kuuluvat ryhmään, jonka muodostavat 1- ja moniarvoiset alkoholit, täydellisesti tai osittain eetteröidyt moniarvoiset alkoholit, dialkyyli-„ happosrnidit, dialkyylisulfoksidit ja laktaamit, ja joiden pH-arvo on välillä 0,5 ja 3,0 ja SiC^-pitoisuus 2-15 paino-# stabiloidusta liuoksesta laskettuna.

Esimerkkejä tarkoituksenmukaisista yhdisteistä ovat run. ety-leeniglykoli, nronyleeniglykoli, glyseroli, dietyleeniglykoli, triety-leeniglykoli, tetraetyleeniglykoli, dipropyleeniglyko1i, fenoksieta-noli, monoetyyli-, mononetyyli-, monopropyyli- ja morobutyylieetterit, jotka on johdettu dietyleeniglykolista, dietyleeniglykolin ja triety-leeniglykolin alemmat dialkyylieetterit, dimetyylisulfoksidi, dietyy-lisulfoksidi, dimetyyliformamidi, dietyyliformamidi, v-butyrolaktaami, fi-valerols.ktaami , e-kaprolaktaami ja N-metyylipyrrolidoni. Edullisesti käytetään sellaisia liuoksia, joideri-pH-arvo on 0,5-1,5, SiOj-pitoi-suus 3-8 paino-# ja st&biloimisaine-pitoisuus 20-^0 paino-#, ja joissa käytetään tolueenisulfonihappoa. Edullisia stabiloivia yhdisteitä ovat etyleeniglykoli, dietyleeniglykoli, trietyleeniglykoli ja näiden glykolien alemmat monoalkyyli- ja dialkyylieetterit.

Stabiloitu hapan, vesipitoinen silikaattiliuos valmistetaan siten, että silikaatin vesiliuokseen lisätään hapon vesiliuosta siksi, kumes pH on saavuttanut halutun arvon, ja tämän jälkeen tähän seokseen lisätään yhtä tai useampaa stabiloivaa yhdistettä. Häitä liuoksia voidaan säilyttää huoneen lämpötilassa 1-3 tai useampia kuukausia.

Edullisesti lisätään sellainen silikaattimäärä, joka vastaa 0,2-1,5 paino-# SlC^ta silikaattipitoisesta hartsiliuoksesta laskettuna millä hyvänsä mainitulla tavalla. Pienempää määrää käytettäessä voidaan tuskin todeta lisäyksen vaikutusta, kun taas suurempia määriä lisättäessä ei aikaansaada mitään etuja ja silikaattipitoisen hartsi-liuoksen geelinmuodostusvaara kasvaa. Erinomaisia tuloksia aikaansaadaan lisättäessä hartsiliuokseen natriumsilikaattiliuosta (vesilasia) sellainen määrä, joka vastaa hartsiliuoksessa noin 0,3-0,7 paino-#:n suuruista SiC>2"Pitoisuutta. Vesiliukoisen silikaatin se määrä, joka 6 58142 voidaan lisäisi korkeintaan hartsiliuokseen ilman peelinmuodostiis- tai sanenemisvaaraa, riippuu tämän silikaatin laadusta. Lisättäessä tetra-etanoliammoniumsilikaattiliuosta (SiC^/kationi = 22), on hartsi liuoksen SiC^-pitoisuus korkeintaan noin 1,5 paino-# suotava, kun taas natriumsilikaattiliuosta (SiOg/HapO = 3,3) lisättäessä ori hartsi liuoksen Si02:den maksimipitoisuus 0,8-0,9 paino-#.

Sellaisen hartsi liuoksen stabiilisuus, johon silikaattiliuosta on sekoitettu, kestää 1/2 - 3 vrk. tämän silikaatin määrästä riippuen. Katalysoitu 0,6 paino-# Si02:ta. sisältävä hartsiliuos on stabiili 12-16 tuntia. Tämän stabiloimiskestävyydon johdosta voidaan valmistaa sellainen määrä katalysoitua ja silikaattipitoista hartsia, joka riittää yhden työpäivän ajan tai yhteen kerrokseen. Sekoitettaessa katalysoitu silikaattipitoinen hartsiliuos ^-5-kertaisen tilavuusmäärän kanssa katalysoimatonta silikaattivapaata tai ainoastaan vähän silikaattia sisältävää hartsiliuosta, saadaan sellainen hartsiliuos, jonka stabiilisuus säilyy useampia vuorokausia. Silikaattipitoisen hartsiliuoksen jäännöksiä ei täten tarvitse heittää pois.

Keksinnön mukaisen menetelmän molempia toteuttamismuotoja voidaan käyttää erikseen tai yhdistelmänä. Haluttaessa valmistaa sellainen hartsiliuos, jonka silikaattimäärä on noin 0,3-0,7 % SiC^ , on edullista jo sitä valmistettaessa sekoittaa siihen vesiliukoista silikaattia pH-arvon säätämiseksi ja lisätä vasta vähän ennen käyttöä loppu tarvittavasta silikaattimäärästä.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetään silikaatin vesi-liuosta. Tällainen liuos voi sisältää esim. pitkää varastoimisaikaa käytettäessä sellaisia silikaattiosasia, joilla on peilimäinen tai kolloidaalinen luonne. Silikaatfiliuoksella ymmärretään tässä yhteydessä sellaisia veden ja silikaatin ja sopivassa tapauksessa muiden lisäaineiden yhdistelmiä, joita käytännön tarkoituksissa voidaan käyttää liuoksena ja joissa silikaatin suurin osa esiintyy liukoisessa muodossa.

Kolloidaalisen piihapon, jota nimitetään myös nimellä "Sili-kasol", lisääminen melamiini-formaldehydi-hartsiliuokseen määrissä, jotka vastaavat 0,05 ~ 1,5 paino-# Siesta hartsiliuoksissa, vaikuttaa tuskin hartsiliuoksen tai siitä valmistettujen tuotteiden ominaisuuksiin eikä aikaansaa keksinnön mukaisella, menetelmällä saavutettavia etuja.

Xondensaatioreaktio tapahtuu, kuten jo on kuvattu, tavanomaisella tavalla. Reaktioviiliainecn voi sopivassa tapauksessa muodostaa myös veden ja alkoholin seos.

7 58142

Esimerkki I

A/almistetaan silikaattipitöinen melamiini-f orina ldehydi-hart-siliuos, jolloin reaktioastiassa 690 osaa 30 f:sta formaliinia saatetaan lisäämällä 18 #:sta vesilasiliuosta (SiO^/NaO = 3,3) pll-arvoon 9,0, tämän jälkeen lisätään 504 osaa melamiinia ja 90 osaa vettä, ja seosta kuumennetaan lämpötilassa 95°C siksi, kunnes on saavutettu veden kestävyys 1,1 g vettä/1 g hartsia.

Reaktion jälkeen saatetaan liuoksen pH vesilasia lisäämällä arvoon 9,7. Hartsiliuos sisältää sellaisen määrän natriur.silikaattia, joka vastaa 0,08 paino-!? SiC>2:ta. Vertailun vuoksi valmistetaan samalla tavoin hartsiliuoksia käyttäen kuitenkin natronlipeää ja soodsliuos-ta pH-arvon säätöaineena.

Näitä kolmea hartsiliuosta verrataan keskenään sekä viskositeetin että pH-arvon muutosten suhteen varastoitaessa niitä lämpötilassa 20°C. Viskositeettimittausten tulokset on esitetty taulukossa 1. Keksinnön mukaisesti valmistetun hartsin viskositeetti kasvaa kaikkein vähiten. Silikaattipitoisen hartsin pH-arvo pysyy 25 vuorokautta arvossa 9,7, soodaa käyttäen saadun hartsiliuoksen pH-arvo laskee 20 vuorokauden aikana arvosta 9,7 arvoon 9,6, kun taas natronlipeän avulla valmistetun hartsiliuoksen pll-arvo 15 vuorokauden kuluessa arvosta 9,7 arvoon 9,1.

Taulukko 1 Valmistettu käyttäen

Vesilasia Natronlipeää Soodaa

Viskosi- Viskosi- Viskositeetti Lisäys teetti Lisäys teetti Lisäys cp % cp l cp %

Alkuarvot 25 - 30 - 26 5 vrk. kuluttua 26 4 33 10 28 7,5 10 vrk. kuluttua 27 8 36 20 30 15,5 " 15 vrk. kuluttua 27,5 10 4l 36 31,5 21 20 vrk. kuluttua 28 12 - - 32,5 25 25 vrk. kuluttua 29 16 - -

Esimerkki II

Esimerkissä 1 kuvatulla tavalla valmistetaan hartsiliuoksia, joilla on erilaiset kondensaatioasteet (ilmaistu vedenketokykynä g vettä/g hartsia) käyttäen pH-säätöaineena sekä keksinnön mukaisesti vesilasia että vertailun vuoksi myös natronlipeää ja soodaa. Tämän jälkeen määrättiin näiden modifioimattomien hartsien kestävyys lämpötilassa 20°C. Tulokset on esitetty taulukos-sa 2.

8· 58142

Taulukko 2 Maksimikestävyys vrk. erilaisia kondensaatioasteita käytettäessä 1,25 g/g 1,15 g/g 1,05 g/g 0,95 g/g 0,85 g/g

Vesilasi 26 26 22 19

Sooda 20 20 19 13 10

Natronlipeä - 15 10 7

Esimerkki III

Natriumsilikaattiliuoksen lisäys melamiini-formaldehydi-hartsi-liuokseen ja silikaattipitoisten hartsiliuosten käsittely.

60 l:n suuruisessa teräsreaktioastissa valmistetaan tavallisella tavalla melamiini-formaldehydi-hartsiliuos, jossa formaldehydin ja melamiinin moolisuhde on 1,62:1 ja käyttäen seuraavia mukana kon-densoituja modifioimisaineita: £-kaprolaktaami (3,4 paino-#), o-,p-tolueenisulfonamidi (seos, jossa on 40 # o-tolueenisulfonamidia ja 60 # p-tolueenisulfonamidia) (4,35 paino-#) ja kidesokeri (1,8 paino-#). Nämä prosenttimäärät on laskettu melamiinista. 30 #:nen formaliini saatettiin ennen reaktion alkua lisäämällä 13 paino-#:sta natriumsilikaattiliuosta (Si02/Na2Ö = 3,3) pH-arvoon 9,2. Tällöin muodostui hartsiliuos, jonka vedellä laimennettavuus oli 0,7 g vettä/1 g hartsia, teoreerrinen kiinteäainepitoisuus 55 paino-# ja Si02~pitoisuus 0,086 paino-#.

Useampia tämän hartsiliuoksen näytteitä saatetaan - lisäämällä sopivassa tapauksessa samalla 13,7 paino-#:sta natriumsilikaattiliuosta - sekoittamalla muurahaishapin kanssa määrättyyn pH-arvoon. Täten saaduilla katalysoiduilla hartsiliuoksilla kyllästetään koris-tepapereita, kuivataan määrättyyn haihtuvan aineen pitoisuuteen ja tämän jälkeen puristetaan lastulevyihin lämpötilassa 150°C ja pai-2 neessa 20 kg/cm . Tällöin käytetään seuraavia käsittelyjaksoja: 3 minuutin kuumentamista, 6 minuutin seisottamista ja 3 minuutin jäähdyttämistä. Tämän jälkeen tutkitaan täten saatujen laminaattien ominaisuudet. Kaikissa tapauksissa on halkeilemiskestävyys hyvästä erinomainen, ja aikaansaadaan erittäin hyvä kestävyys sekä höyryä että kiehuvaa vettä vastaan.

Kiilto määritellään silmämääräisesti. Pinnan tiiviys määrätään lisäämällä ja hankaamalla määrätty määrä mustaa kenkävahaa. Mitä suurempi on pinnalle jäljelle jäävien mustien kohtien määrä sitä vähäisempi on pinnan tiiviys.

Kovettumisaste määrätään Kiton-kokeen avulla. Reagenssin muodostaa liuos, jossa on 2,5 ml 3 #:sta "Kitonechtrot BL"-väriaineen liuosta 1 litrassa 2-n suolahappoa. Laminaatin pinnalle lisätään 5 tippaa reagenssia ja peitetään kellolasilla. Tunnin kuluttua huuhdo- 9 58142 taan pinta vedellä ja tämän pinnan värjäytymisen voimakkuus määrätään. Mitä voimakkaampi on hartsin kovettuminen sitä pienempi on pinnan värjäytyminen.

Hartsi liuoksen ja sen avulla saatujen päällystetty jen lastulevyjen ominaisuudet on esitetty taulukossa 3· Arvot ovat seuraavat: 1 = erinomainen, 2 = hyvä, 3 = välttävän hyvä, 4 = huono ja 5 = erittäin huono.

Taulukko 3

Kokeen % SiO~:ta pH ennen % haihtuvia Pinnan Kiilto Kovettuni o hartsiliuok- kyllästä- aineita tiiviys misaste sessa mistä (Xiton-koe) 1 0,086 8,3 5,87 3-¾ 1-2 3 2 0,086 8,3 5,39 2 1-2 3 3 0,086 8,0 6,22 3-¾ 1 2-3 k 0 ,086 8,0 5»6l 1-2 1 2 5 0,086 8,0 4,91 1-2 1 1-2 6 0,086 7,7 6,48 3-4 1 2 7 0,086 7,7 5,86 1-2 1 2 8 0,086 7,7 5,03 1 1 1-2 9 0,086 7,4 6,67 312 10 0,086 7,4 5,76 2-3 1 2 11 0,086 7,4 5,48 1 1 1-2 12 0,086 7,4 4,92 2 11-2 13 0,340 ' 8,3 6,51 4-5 1-2 2 1H 0,340 8,3 5,75 2 1 1-2 15 0,340 8,3 4,07 1-2 1 2 16 0,340 8,0 7,13 222 " 17 0,340 8,0 5,83 222 18 0,340 8,0 4,84 1 11-2 19 0,340 7,7 7,63 2. 1 1-2 20 0,340 7,7 5,71 1 1 1-2 21 0,340 7,7 4,61 2 1 1-2 22 0,730 8,3 6,59 232 23 0,730 8,3 5,79 1-2 2 2 24 0,730 8,3 4,68 1-2 1-2 2-3 25 0,730 8,0 6,86 1 2-3 2 26 0,730 8,0 5,82 1 2 1-2 27 0,730 8,0 5,43 122 28 0,730 8,0 4,32 212 10 581 42

Esimerkki IV

A. Varastoimiskestävän happaman silikaattiliuokscn valmistus ja käyttö. Tähän sekoitetaan 425 p;:ssa. 25 paino-#: sta tolueeni sulfo-nihappomonohydraatin vesiliuosta, samalla sekoittaen ja käyttäen nesteen pinnan alapuolelle päättyvää putkea, 340 p; natriunsilikaatti-liuosta (18 paino-#; moolisuhde f.iC^ ^NajO = 3>3). Tähän seokseen lisätään tämän jälkeen 235 F trietyloeniRlykoli-monoetyylioetteriä.

Saadun liuoksen pH-arvo on noin 1,2.ja varastoimiskestävvys noin 60 vrk. lämpötilassa 18°C.

B. Tavanomaisella tavalla valmistetaan melamiini-formaldehy-di-hartsiliuos, jossa formaldehydin ja melamiinin välinen moolisuhde on 1,65:1 käyttäen 18 %:sella natriumsilikaattiliuoksella pH-arvoon 9,0-9,2 saatettua formaldehydin vesiliuosta.

Tähän hartsiliuokseen lisätään 7,6 paino-#, hartsiliuoksesta laskettuna, kohdassa A valmistettua stabiloitua silikaattiliuosta.

Tämän jälkeen lisätään noin 0,1 paino-# 18 #:sta silikaatin vesiliuosta niin, että syntyy modifioitu hartsiliuos, jonka pll-arvo on noin 7,6. Tätä hartsiliuosta käytetään paperin kyllästämiseksi, joka tämän jälkeen muodostetaan laminaateiksi. pikapuristusmenetelmällä. Laminaatit voidaan poistaa helposti puristimesta ja niillä on erinomaiset ominaisuudet, kuten kiilto, pinnan tiiviys, halkeamiskostävyys ja kemiallinen ja mekaaninen kestävyys.