FI57981C - Saett och anordning foer impregnering av fibermaterial foere kokning medelst pulsering av tryck mellan kokartryck och ett laegre tryck - Google Patents

Description

f izrzLTjrzi Γβ1 ku ulutusjulkaisu [bj (11) utlAggningsskrift 5 79 81 C Patentti myönnetty 10 11 1930

Patent neddelat ^ <S1) Kv.ik-Wct.3 D 21 C 1/10, 3/26 SUOMI—FINLAND (21) r^nt*ihyMmu*-i%t««»eiwiBf 761U05 (22) HiJc«fnl*p*Jv» —Aieöknlnpd·* 19.05.76 ' (23) Alkupilv*—GlMghMfdac 19.05.76 (41) Tulkit ]utkMal — Bllvlt offantllf ^ 76 puntti- J. raUtttrtmilttu.

Patent· och regiatentyrelaen ' AimMcm uti«*d och uti.*krifMn puMicorad 31.07.80 (32)(33)(31) Pjryiuny etuoHcuu»—BogtH prioritet 02.06.75

Ruotsi-Sverige(SE) 7506255-^ (71) Kamyr Aktiebolag, Verkstadsgatan 10, Karlstad, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Johan Christoffer Fredrik Carl Richter, Nice, Ranska-Frankrike(FR) (7*0 Leitzinger Oy (5^) Tapa ja laite kuituaineen kyllästämiseksi ennen keittoa keittopaineen ja alemman paineen välisen paineen sykkimisen välityksellä - Sätt och anordning för impregnering av fibermaterial före kokning medelst pulsering av tryck mellan kokartryck och ett lägre tryck

Keksintö kohdistuu kuitupitoisen aineksen jatkuvaan keittoon ja erityisesti kuituaineksen kyllästykseen ennen kuin se syötetään varsinaiseen keittimeen. Kuituaineksen tällainen esikyllästys muodostaa ligniinin poistoprosessin hyvin tärkeän osan ja tarkoittaa kuituaineksen ilma- ja kaasusisällön korvaamista kyllästys- tai keittones-teellä. Ilman tai kaasun pois pakottaminen tapahtuu tavallisesti höyryllä suoritetun höyrytyksen avulla pienessä ylipaineessa, mitä seuraa upotus keittonesteeseen korkeammassa paineessa ja lämpötilassa, mutta myös muiden menetelmien avulla, esimerkiksi ensin tyhjökäsitte-lyllä tai puristuksella ja sitten upotuksella ennen varsinaisen keiton aloittamista.

Suoritetaanpa kyllästys tavalla tai toisella tarvitaan tietyt varusteet, joita sekä taloudellisista syistä että tilan vaatimussyistä täytyy rajoittaa mahdollisimman paljon samanaikaisesti ottaen huomioon, että kyllästyksen täytyy olla mahdollisimman tehokas.

Tämän keksinnön mukaan kyllästys suoritetaan edellä käyvän höyrytyksen jälkeen paineenvaihteluiden avulla yksinkertaisella ja tehokkaalla tavalla kuituaineksen ollessa nesteen ympäröimä. Kyllästys paineen-

j r yo I

vaihteluiden avulla on aikaisemmin sinänsä tunnettu esimerkiksi ruotsalaisesta patentista 17H 656, jolle on pääasiallisesti tunnusomaista korvata paineenvaihteluilla kuituaineksessa oleva ilma keittoliuok-sella ja aikaansaada kuituaineksen valinnainen kyllästys sillä tavalla, että nopeasti kyllästyvä kuituaines poistetaan aikaisemmin kylläs-tystilasta kuin vaikeammin kyllästyvä kuituaines. Tämän patentin mukaan kyllästysprosessi tapahtuu pitkänomaisessa kyllästysastiassa, joka on sovitettu kaltevasti vaakatasoon nähden ja johon kuituaineksen ja keittolipeän seos syötetään paineen alaisena jonkin laitteen välityksellä ja josta se syötetään ulos toisen laitteen välityksellä. Astia on sisäpuolelta varustettu kuljettimella kyllästettävää kuitu-ainesta varten, joka on vajonnut keittolipeään, samanaikaisesti kun ilman poisto tapahtuu venttiilin kautta ja paineenvaihtelut aikaansaadaan tyhjöpumpulla ja/tai laskemalla pois nestettä vast, pumppaamalla sisään keittonestettä ja/tai käyttämällä painesäiliötä.

Tämän keksinnön mukaan paineenvaihtelut voidaan suorittaa hyvin yksinkertaisella ja taloudellisesti edullisella tavalla liittyen Kamyr-tyyppisen jatkuvan keittimen syöttöön, jolloin syöttö alhaisesta korkeaan paineeseen tapahtuu nk. suurpainehanan välityksellä ja kuituaineksen varsinainen kuljetus tapahtuu nesteessä, joka pumpataan keittimen yläosaan, jossa neste erotetaan ja kulkee takaisin suurpainehanaan käytettäväksi uudelleen kuljetusväliaineena. Tällainen syöttöjärjes-telmä on tunnettu esimerkiksi ruotsalaisesta patentista 359 331. Kuituaines ja neste kuljetetaan suurpainehanasta 19 pumpun 20 avulla johtoa 21 pitkin tässä tapauksessa kyllästysastian yläosaan, jossa neste erotetaan laitteella 25, 27 ja johdetaan johtoa 23 pitkin takaisin pumppuun 20. Suurpainehanan muodostaa pääasiallisesti läpikulkevilla taskuilla varustettu roottori pesässä, joka on varustettu sisään- ja ulostulonysillä. Kun roottorin tasku on pystysuorassa asennossa, syötetään nesteen ja kuituaineksen seosta hanaan ja täytön tekemiseksi tehokkaammaksi nestettä vedetään hanan pesän alaosasta sihdin läpi pumppuun 35, joka palauttaa nesteen syöttöjohtoon. Ennen suurpainehanaa kuituaines ja neste ovat tavallisesti pienen, suunnilleen 1 ilmakehän ylipaineen alaisena, samalla kun johdossa 21 oleva kuituaines ja neste voidaan saattaa keittopaiietta vastaavaan paineeseen, esimerkiksi 10 ik. Suurpainehanan taskut ja pesä on rakennettu siten, että yksi tasku koko ajan pysyy täytettynä, samanaikaisesti kun toista taskua tyhjennetään, minkä vuoksi kuituaineksen virtaus syöttöjohdossa 21 muodostaa käytännöllisesti katsoen jatkuvan virran. Ennen kuin kuituaines tulee suurpainehanaan, sitä on tavallisesti käsitelty höyryllä, jolloin suuri osa ilmasta on pakotettu pois kuituaineksen huokosista. Varsinainen kylläs- 3 57981 tys keittonesteellä tapahtuu silloin keittonesteen sisääntullessa, joka kiertää suurpainehanan kautta ja syöttöjohdossa sekä tavallisesti myös tiettynä aikana keittimen yläosassa keittimen täyden paineen alaisena, mutta alemmassa lämpötilassa kuin keittovyöhykkeessä, jossa keit-toneste kuumennetaan esimerkiksi epäsuorasti kuumentamalla täyteen ke it*, tolämpötilaan. Tällaisessa Kamyr-keittimen syöttöjärjestelmässä täytyy korkeapainehanan roottorin taskua täytettäessä sisäänsyötettävän kui-tuaineksen uppoumalla nestettä tunkea pois täyttökiertokulusta ja vetää siivilälaitteen läpi säiliöön ja sieltä yhdessä ulkopuolelta tulevan tuoreen nesteen kanssa uudelleen pumpattavaksi suurpainejärjestel-mään, joka tavallisesti liittyy itse keittimeen. Tätä suurpainehanan negatiivista pumppuvaikutusta voidaan tämän keksinnön mukaan käyttää hyväksi paineen laskemiseksi keittimen syöttöjohdossa, mikä muodostaa aivan uuden menetelmän yksinkertaisella tavalla olemassa olevassa järjestelmässä aikaansaada kuituaineksen parannettu kyllästys. Keksintö käsittää myös laitteen tavan toteuttamiseksi. Se, mille tällöin haetaan suojaa, käy selville jäljempänä olevista patenttivaatimuksista.

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten oheiseen piirustukseen, joka esittää kaaviollisesti syöttö- ja kyllästysjärjestelmän oleellisimpia osia ennen jatkuvasti toimivaa keitintä.

Kuviossa 1 tarkoittaa jatkuvaa keitintä, 2 suurpainehanaa, 3 kylläs-tystilaa, joka virtaussuunnassa päättyy tilaan 4, joka voi olla joko rakennettu yhteen keittimen 1 kanssa ja jolla voi olla sama läpimitta kuin sillä, kuten on esitetty piirustuksessa, mutta se voi olla myös erillään keittimestä ja liitetty tämän kanssa yksinomaan suppilomaisella yhdysosalla 5. Kummassakin tapauksessa yhdysosa 5 lähtee kyllästys-tilan pohjasta, aivan sen keskiosasta. Yhteysosassa 5 on avoin alapää 7 ja se on varustettu kuulaventtiilityyppisellä, hanatyyppisellä tai muun tyyppisellä venttiililaitteella 8, jolla on mahdollista avata ja sulkea yhdysosa. Kuten kuviossa on esitetty, yhteysjohtoa 5 ympäröi kokonaisuudessaan keittoneste, mutta jos edellä mainitun mukaan kyl-lästystila U on erillään keittimestä, ainoastaan yhteysjohdon 5 alaosa voi olla keittonesteen ympäröimä, missä tapauksessa venttiililaite 8 ei tule nesteen ympäröimäksi. Kun venttiililaite 8 suljetussa tilassa tulee erottamaan toisistaan keittimessä 1 ja kyllästystilassa M vallitsevan paineen, on olemassa vaara nesteen tietylle vuodolle, minkä vuoksi voi olla edullista antaa venttiilin olla nesteen ympäröimä, niin että vuotava neste jää keittotilaan.

Venttiililaitteella 8 on johdon 9 välityksellä yhteys ajansäätimen 10

la, t 1-i X I

- — - - ,J f 7 V I

kanssa, joka säädettävin aikavälein voi avata ja sulkea venttiililait-teen 8. Lisäksi ajansäädin 10 on kytketty johdon 11 välityksellä pai-nemittariin 12, joka estää venttiililaitteen 8 avaamisen ennen kuin kyllästystilassa k vallitseva paine on yhtä suuri kuin keittimen paine. Lisäksi ajansäädin 10 on kytketty johdon 13 välityksellä venttiiliin 14, joka on johdossa 15. Johdon 13 kautta venttiili 14 saa avaus-ja sulkuimpulssit ajansäätimestä, niin että venttiili 14 kuristaa virtauksen johdossa 15, kun venttiililaite 8 on suljettu ja avaa virtauksen, kun venttiililaite 8 on avoinna. Johdossa 15 virtaa periaatteessa saman korkeap paineen alaista nestettä kuin keittimessä, joka neste tulee johdosta 16 ja suurpainepumpusta 17, jota syötetään sopivalla keittonesteellä, kuten on esitetty nuolella 18. Johto 16 suurpainenes-teineen on myös kytketty keittimen alaosaan ja avaamalla, vastaavasti sulkemalla johdossa 16 oleva venttiili 19, joka yhteys-jjhdon 20 välityksellä saa impulssinsa keittimessä olevasta painemittarista 21, keittimessä vallitseva paine voidaan säätää haluttuun suuruuteen. Johtoon 16 on kytketty myös johto 22, joka johtaa painesäiliöön 23, jossa esimerkiksi voidaan ylläpitää nestetaso, jonka yläpuolella on kaasua. Säiliön toimintaa selitetään seuraavassa venttiilin 14 toiminnan yhteydessä.

Suurpainehanan 2 toimintatapaa selitetään ainoastaan lyhyesti seuraavassa. Pystysuorassa asennossa oleva hanan roottorin tasku täytetään kuituaineksella, esitetty nuolella 30, johdon 31 kautta yhdessä johdosta 32 tulevan nesteen kanssa, jona voi olla sopivasti kyllästysnes-te tai varsinaiseen keittoprosessiin tarkoitettu neste. Hanan pesän alaosassa oleva nestemäärä vedetään siivilän kautta johtoa 33 pitkin pumppuun 34, joka neste pumpataan edelleen johtoa 35 pitkin takaisin johtoon 32 siivilälaitteen 36 kautta, josta poistetaan osa nestettä, joka vastaa kuituaineksen uppoumaa hanan roottorin taskussa, kuten on esitetty nuolella 37. Nesteen tällä kiertokululla pumpun 34 välityksellä varmistetaan hanan jokaisen roottorin taskun tehokas täyttö. Kun sitten tasku, joka nyt on täytetty kuituaineksella ja nesteellä, hanan roottorin pyörimisen johdosta tulee vaakasuoraan asentoon, taskun sisältö tulee nesteen kiertokulkuun tavallisessa tapauksessa suhteellisen korkean paineen alaisena, joka on se paine, joka esillä olevan keksinnön mukaan saatetaan vaihtelemaan halutuissa rajoissa keittimen paineen ollessa ylärajana ja johdossa 31 vallitsevan paineen ollessa alarajana. Laitteen välityksellä kyllästystilan osassa 4 olevan nesteen vetämiseksi vedetään nestettä johtoa 40 pitkin pumppuun 40, joka johdon 42 kautta pumppaa nestettä vaakasuorassa asennossa olevan roottorin taskuun ja kuljettaa kuituainesta ja nestettä olevan taskun sisällön joh- 5 57981 toa 3 pitkin tilaan 4. Johto 3 johtaa keskeisesti tilaan 4 ja edellä mainittu nesteen veto johtoa 40 pitkin voi sopivasti tapahtua sillä tavalla, että johto 3 päättyy suppilomaiseen putkeen 43, joka ulottuu kappaleen matkaa tilan 4 sisään. Putken 43 suuaukon 44 alapuolelle muodostuu sitten uppoavan kuituaineksen taso, samalla kun suuaukon 44 yläpuolelta, nestetilasta 45 nestettä voidaan vetää pois johdon 40 kautta. Järjestelmä tulee tällä tavalla siivilättömäksi, mutta jos käytetään tai halutaan tavallisempaa tapaa, nesteen veto voi tapahtua esimerkiksi tilan 4 kehän ympäri kulkevan rengasmaisen siivilän kautta, missä tapauksessa luonnollisestikaan ei tarvita suppiloa 43.

Putkessa 3 oleva kuituaines saatetaan suurpainehanan 2 jälkeen ensimmäisen kerran korkean paineen alaiseksi ja sitä on pidettävä kylläs-tystilana, jossa mahdollisesti kuituaineksessa jäljellä olevat ilma-kuplat puristuvat edelleen kokoon ja korvataan nesteellä. Mahdollisesti ulos pakotettu ilma purkautuu pois tilan 4 yläosasta. Jos halutaan pitempää viipymisaikaa kyllästystä varten, putkella 3 voi olla sopivasti verraten suuri läpimitta ja se voi olla muodostettu kartiomaiseksi, esimerkiksi alkaen kohdasta, jossa johto 15 kohtaa johdon 3, niin että johdolla 3 on tästä kohdasta alkaen vähitellen kasvava poikkileikkaus virtaussuunnassa suppiloon 43. Myös muut putken 3 muotoilut voivat tulla kysymykseen, esimerkiksi johto putken pystysuorassa osassa voidaan muodostaa pitkänomaiseksi astiaksi, jonka yläosasta kuituaines ja neste syötetään joko nestevirran välityksellä tai esimerkiksi kaavintyyp-pisen ulossyöttölaitteen avulla putkijohdon kautta tilaan 4.

Tilan 4 pohjaosa voi olla vähän kartiomainen yhdysosaan 5 johtavaa keskeistä poistoaukkoa kohti. Tämän pohjan yläpuolelle voidaan sijoittaa kaavintyyppinen laite kuituaineksen alaspäin syöttämisen varmistamiseksi. Kaavinlaite 50 voi ulottua akselin 51 välityksellä pystysuorasti ylöspäin suppilon 43 läpi, jonka seinän läpi se on tiivistetysti sovitettu ja on pyöritettävissä käyttölaitteen 52 välityksellä.

Tilassa 4 tulee edellä mainitun mukaan muodostumaan laskeutuvan kuitu-aineksen taso, esimerkiksi taso 53, joka voidaan sallia laskeutua esimerkiksi tasolle 54. Tasojen 53 ja 54 asetus ja säätö voi tapahtua sopivasti säätimellä 55, joka johdon 5B välityksellä on yhteydessä keit-timestä lähtevässä ulostulevaa valmiiksi keitettyä kuituainesta sisältävässä putkessa 58 olevan venttiilin 57 kanssa.

Seuraavassa selitetään, kuinka keksinnön mukainen, edellä selitetty sovellutusesimerkki toimii. Edellytetään, että esimerkiksi höyrytettyä kuituainesta, jona tavallisesti on hienojakoinen puu, nk. lastut tai myös hienojakoinen muu raaka-aine, kuten bambu, bagassi, ruoho, ruoko tai olki, syötetään jatkuvana virtana 30 johtoa 31 pitkin suurpaineha-naan 2, jolla ylläpidetään kaksi kiertokulkua. Toinen kiertokulku suur-painehanan taskujen täyttämiseksi tapahtuu pumpun 34 avulla ja ylimää-räneste syötetään ulos johdon 37 kautta, joka neste tavallisesti yhdistetään johdetun tuoreen krittonesteen kanssa, joka on esitetty nuolella 18. Toinen kiertokulku suurpainehanan kautta tapahtuu pumpun 41 välityksellä ja se syöttää edellä mainitun mukaan kuituainesta keittimen yläosaan. Keitin 1 ja tila 4 pidetään täysin nesteellä täytettynä ja samoin on laita myös johdon 3, suppilon 43 ja suppilon 5 kanssa. Pumppu 17 pitää johdon 16 ja painemittarin 21 välityksellä keittimen 1 ja jos venttiililaitteen 8 edellytetään olevan avoinna, myös johdon 3 ja tilan 4 tietyssä, keittoprosessille välttämättömässä ylipaineessa, esimerkiksi 10 - 20 ik, joka on korkeampi kuin lämpötilaa vastaava paine. Kuten on esitetty, johto 16 sen sijaan, että se on suoraan yhdistetty keittimeen, voi olla liitetty kierrätysjärjestelmään keittimen sisällön kuumentamiseksi, kuten seuraavassa on esitetty. Venttiili 14 edellytetään suljetuksi ja painesäiliö 23 on pumpun 17 toimittaman korkean paineen alaisena. Keittimessä tapahtuu esittämättä jätetyn kuumennus-laitteen avulla kuituaineksen kuumentaminen keittonesteen kierrätysjärjestelmän välityksellä haluttuun lämpötilaan esimerkiksi 170*C. Keittimessä voi tapahtua myös pesu, nk. vastavirtapesu toisessa kiertokulussa, jota ei ole esitetty, koska sillä ei ole merkitystä keksinnön selittämiselle. Valmiiksi käsitelty kuituaines syötetään jatkuvana virtana johdon 58 kautta seuraavaan käsittelyvaiheeseen, jota ei ole esitetty, mutta jona voi olla esimerkiksi jatkuva uutturipesu.

Kuituainekselle 30 on voitu suorittaa esimerkiksi höyrytys höyrytysas-tiassa ylipaineessa noin 1 ik. Kun suurpainehanan 2 roottorin tasku on kierretty vaakasuoraan asentoon, kuituaines joutuu äkkiä periaatteessa saman paineen alaiseksi kuin mikä vallitsee keittimen yläosassa, jos ei oteta lukuun staattisen paineen eroa, jolloin kuituaines joutuu paine-kyllästyksen alaiseksi lämpötilassa, joka on alhaisempi kuin varsinainen keittolämpötila ajaksi, joka vastaa kuljetusaikaa suurpainehanasta 2 kohtaan, jossa kuituaines edellä mainitun mukaan kuumennetaan itse keittimessä. Tätä aikaa voidaan pidentää, jos putki 3 tehdään paksummaksi tai edellä mainitun mukaan astian muotoiseksi, kartiomaiseksi tai lieriömäiseksi, mutta olosuhteet ovat jatkuvasti samat kuin edellä on mainittu. Kuituaines muodostaa tason, jota voidaan vaihdella tasojen 53 ja 54 välillä tilassa 4, josta kuituaines laskeutuu syöttölaitteen 50 välityksellä suppilon 5 läpi, jonka suuaukon alapuolella keittimessä 7 57981 pysyy taso, joka on vähän toinen kuin kuituaineen muu taso. Viimeksi mainitun kuituaineksen tason yläpuolella olevasta nestetilasta suppilon 5 ja keittimen seinän välistä esimerkiksi esittämättä jätetyn putkijohdon välityksellä voidaan vetää nestettä pois tunnettuun tapaan ilman siivilöitä, kuumentaa epäsuorasti lämmönvaihtimessa ja palauttaa keittimen kuituaineksen ja nesteen sisältöön keskeisesti keittimeen tai sen kehälle. Näin voidaan kuumennus aikaansaada edellä mainittuun lämpötilaan sopivalla tavalla.

Keksintöä, jonka pääasiallisena tarkoituksena on parantaa kuituaineksen kyllästystä, voidaan nyt soveltaa edellä selitettyyn, käynnissä olevaan tavalliseen kiertokulkuun johtamalla paineenvaihteluita putkeen ja/tai astiatilaan, jolloin kuituaines liikkuu suurpainehanasta 2 vent-tiililaitteeseen 8. Tämä aikaansaadaan siten, että aikarele 10 säädettävin jaksoin saatetaan avaamaan ja sulkemaan venttiililaitteen 8 samanaikaisesti, kun se saa impulssin painemittarista 12, joka impulssi vaikuttaa venttiiliin 14 suurpainenesteen johtamiseksi johdossa 3. Venttiilin 14 edellytetään olevan kokonaan tai osittain suljettu, kun venttiili 8 on suljettu. Suurpainehana 2 jatkaa kuten tavallisesti kuitu-aineksen syöttämistä johdon 3 kautta tilaan 4, nestettä vedetään johdon 40 kautta pumppuun 41 ja täyttökiertokulku toimii pumpun 34 välityksellä myös kuten tavallisesti. Sen ansiosta, että uppoumaneste otetaan järjestelmästä kohdassa 37, vähenee nestemäärä kiertokulussa pumpun 41 välityksellä ja paine tässä kiertokulussa tulee laskemaan. Sen ansiosta, että ajansäädin 10 lähettää impulssin venttiiliin 14, voidaan sitä nyt vähän avata ja johdon 15 kautta tulee nestettä pumpusta 17 kulkemaan johtoon 3 ja näin voidaan säilyttää paine nesteen kiertokulussa, johon johto 3 kuuluu, tiettynä paineena, joka on alempi kuin keittimen paine. Tasapainottamalla tällä tavalla poisjohdettua vast, sisään tuotua nestemäärää voidaan paine säilyttää halutulla tasolla. Tietyn ajan kuluttua tässä alemmassa paineessa, joka aika on asetettavissa ajansäätimeen 10, on haluttua jälleen nostaa paine syöttökierto-kulussa, johon johto 3 kuuluu, alkuperäiseen korkeaan keittimen paineeseen ja tämä tapahtuu silloin, kun venttiili 14 vastaanottaa impulssin sen kokonaan avaamiseksi. Tällöin pumppu 17 tulee toimittamaan suur-painenestettä johdon 15 kautta samanaikaisesti, kun myös painesäiliö 23 johdon 22 kautta auttaa mahdollisimman lyhyenä aikana saada johtoon 3 tarvittava nestemäärä. Johto 15 voi sopivasti olla kytketty johtoon 3, niin että tuleva neste niin sanoen työntää kuituainesta liikesuunnassaan. Kun painemittari tuntee, että tilassa 4 vallitseva paine on suunnilleen yhtä suuri kuin paine, joka on mitattu painemittarilla 21 keit-timessä, ajansäädin 10 avaa venttiililaitteen 8 ja sulkee venttiilin 14.

Tällöin yhtyvät tila 4 ja keitin 1 suppilon 5 välityksellä ja paine säilyy samassa arvossa pumpun 17 ja venttiilin 19 kautta. Vaihto korkeasta matalaan paineeseen ja uudelleen korkeaan paineeseen on nyt tapahtunut ja toistetaan kokonaisuudessaan tietyn ajan kuluttua. On todettu edulliseksi, että vaihto korkeasta matalaan paineeseen tapahtuu kolme kertaa 1-5 minuutin aikana ja että ajansäädin 10 asetetaan siten, että paine pysyy korkeana pitemmän ajan kuin matalana. Edullisimmin paine pidetään matalana 5-30 sekuntia ja korkeana 10 - 60 sekuntia .

Keksinnöllä, kuten se edellä on selitetty , on mahdollista kuituainek-sen tavallisessa nesteen syötössä jatkuvasti toimivaan keittimeen aikaansaada hyvin yksinkertaisilla välineillä kuituaineksen parempi kyllästys keittonesteellä siten, että sopivin aikavälein vaihdellaan painetta varsinaisessa syöttöosassa. Keksintöä voidaan soveltaa kaikkiin jatkuviin keittomenetelmiin, koska kaikkia näitä varten pätee aikaansaada mahdollisimman tasainen ja tehokas kyllästys erityisellä kylläs-tysnesteellä tai kuituaineksen keittonesteellä. Suurpainehana 2, joka ilman mekaanista vaikutusta kuituainekseen syöttää kuituainesta verraten matalasta verraten korkeaan paineeseen ja jota on käytetty käytännössä sadoissa laitoksissa, on osoittautunut olevan hyvin luotettava sekä hyvä kone ja on nyt voitu käyttää hyväksi lisätoimintaan nesteen negatiivisen pumppuvaikutuksen ansiosta, ts. nk. uppoumanesteen ulos laskemiseksi. Luonnollisesti nesteen mahdollinen vuoto hanan suur-painepuolelta sen matalapainepuolelle vaikuttaa samaan suuntaan, mutta tämä määrä on tavallisesti pieni verrattuna uppoumanestemäärään.

Keksintö ei ole rajoitettu edellä esitettyyn edulliseen sovellutusesimerkkiin, vaan voi vaihdella seuraavien patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (12)

57981

1. Tapa kuitupitoista ainesta jatkuvasti keitettäessä vaihtelevan paineen avulla aikaansaada kuituaineksen esikyllästys nesteen täyttämässä keittimen (1) ja syöttölaitteen (2) välillä olevassa syöttö- ja kylläs-tystilassa (3, 4), joka on varustettu laitteella (43, 40) nesteosan erottamiseksi, joka palautetaan kiertokulussa syöttölaitteeseen (2) li-säkuituaineksen kuljettamiseksi ja joka tila on yhteydessä keittimen (1) kanssa toistuvasti, jaksottaisesti avattavan ja suljettavan venttiili-laitteen (8) kautta, tunnettu siitä, että paine kyllästystliassa (3, 4) vaihtelee siten, että paine pidetään pääasiallisesti samana keittimen (1) korkean paineen kanssa, kun venttiililaite (8) tiettynä aikana avautuu ja että paine kyllästystilassa (3, 4), kun venttiili-laite (8) tiettynä aikana on suljettu, alennetaan halutuksi matalaksi paineeksi sopivasti kyllästystilasta (3, 4) poislasketun nesteen (37) sopivalla tasapainotuksella syöttölaitteen (2) negatiivisen pumppuvai-kutuksen ja kyllästystilaan (3, 4) johdetun säädettävän määrän suur-painenestettä välityksellä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa, tunnettu siitä, että suurpainenesteen osittain muodostaa neste, joka lähinnä tulee paine-säiliöstä (23), joka pidetään paineen alaisena nestettä keittimeen (1) johtamista varten tarkoitetun suurpainepumpun (17) välityksellä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tapa, tunnettu siitä, että määrä suurpainenestettä kyllästystilaan (3, 4) säädetään venttiilin (14) välityksellä, joka ajansäätimen (10) välityksellä asetettavin aikavälein antaa pienemmän nestemäärän tai ei mitään nestemäärää tai suuremman halutun nestemäärän tahdissa saman ajansäätimen (10) ohjaaman kyllästystilan (3, 4) ja keittimen (1) välisen venttiililaitteen (8) sulkemisen vast, avaamisen kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tapa, tunnettu siitä, että paine kyllästystilassa (3, 4) mitataan siihen sijoitetulla paineentunteella (12), joka on yhdistetty saman ajansäätimen (10) kanssa kuin kyllästystilan (3, 4) ja keittimen (1) välinen venttiililaite (8).

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tapa, tunnettu siitä, että ajansäädin (10) säädetään siten, että vaihto korkeasta matalaan paineeseen tapahtuu 3 kertaa 1-5 minuutin aikana.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tapa, tunnettu siitä, että m 57981 ajansäädin (10) säädetään siten, että paine pysyy korkeana pitemmän ajan kuin se pysyy matalana.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen tapa, tunnettu siitä, että paine pidetään alhaisena 5-30 sekuntia ja korkeana 10 - RO sekuntia.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tapa, tunnettu siitä, että kyllästystila (3, 4) pidetään täytettynä nesteellä ja osittain täytettynä kuituaineksella.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen tapa, tunnettu siitä, että kyllästystilassa (3, 4) lähinnä keitintä (1) on kuituaineksen alaspäin kulkeva virtaus ja että siinä ylläpidetään kuituaineksen taso, joka voi vaihdella ylemmän (53) ja alemman (54) säädetyn tason välillä, jota säädetään keittimestä (1) lähtevässä kuituaineksen johdossa (58) olevan venttiilin (57) välityksellä.

10. Laite jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukaista jatkuvaa syöttöä ja kyllästystä varten, jonka pääasiallisesti muodostaa peräkkäin suurpainehana (2), kuljetus- ja kyllästystila (3, 4) kuituaineksen nestekuljetusta varten ja jatkuva keitin (1), tunnettu siitä, että kyllästystila (3, 4) ensimmäisessä osassaan (3) on liitetty johtoon (15), jossa on venttiili (14) nesteen säädettäväsii, jaksottaisesti syöttämiseksi suurpainepumpusta (17) painesäiliöineen (23) ja että kyllästystila (3, 4) lähinnä keitintä (1) olevassa osassaan on varustettu vetolaitteella (43, 40) nestettä varten paluujohtoineen (40) tällaista suurpainehanaan (2) vedettyä nestettä varten sekä että kyllästystilan (4) ja keittimen (1) välinen venttiililaite (8) on kytketty aikareleeseen (10), joka vuorostaan on kytketty a) säätöventtii-liin (14) suurpainenesteen syöttämiseksi kyllästystilaan (3, 4) ja b) kyllästystilassa (3, 4) olevaan paineentuntimeen (12).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että kyllästystilan (4) ja keittotilan (1) välinen venttiililaite (8) on sijoitettu mainittujen tilojen (4, 1) väliseen putkimaiseen yhdysosaan (5), joka on nesteen ympäröimä.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaavintyyppinen syöttölaite (50) on sovitettu kyllästystilaan (4) vent-tiililaitteen (8) yläpuolelle kuituaineksen syöttämiseksi keittimeen (1). 57981