FI57901B - Pneumatiskt daeck foer lantbruks- och industritraktorer - Google Patents

Description

r»i ««kuulutusjulkaisu cnom

Wft 11 UTLÄGGNINOMKAIFT 3 /^ϋΐ 4§Sn& c Patentti ny3nr.etty 10 11 1930 ” Patent sieJdelat ^ J (SI) »JLWa·3 B 60 0 11/0* SUOMI—FINLAND W taHto·-»·** 760520 (22) Hslwiilsplhi—Awlti*ip<n 27-02.76 (FI) (23) AllwplM—GHMglM(*iaf 27*02.76 (41) Tul hit JulklMkai — MvK offumHg 23.11.76

Ntentti- )· roklstorihallltus (44) NfhttyiW^ |. kuuMufta*m rm. - θΛ

Pfttan* och rulltSfltywlMB ' AmMcm «kr» oeh utl.*krlft«n publtoMPUd 31.07.80 ' (32)(33)(31) Bjrjrduey turthuu» »nm prtefHut 22.05.75

Italia-Italien(IT) 23652 A/75 — (71) Societä Pneumatici Pirelli S.p.A., Piazzale Cadorna 5, 20123 Milano,

It alia-It ai ien (IT) (72) Guido Bertazzoli, Milano, Roberto Gironi, Milano, Angelo Resentini,

Milano, Italia-Italien(IT) (7¾) Berggren Oy Ab (51*·) Pneumaattinen rengas maatalous- ja teollisuustraktoreita varten - Pneu-matiskt dack för lantbruks- och industritraktorer

Keksintö kohdistuu maatalous- ja teollisuustraktoreiden pneumaattiseen renkaaseen, jossa on kulutuspinta ja siinä joukko ulkonevia vasteita asetettuina peräkkäin renkaan kehälle kahteen vierekkäiseen, välimatkan päässä toisistaan olevaan sarjaan renkaan ekva-toriaalitason vastakkaisille puolille, minkä ohessa kummankin sarjan ~ vasteet ulottuvat vinosti kulutuspinnan reunoista renkaan ekvatori- aalitasoa kohti ja ovat kulutuspinnan pituussuunnassa asetetut välimatkan päähän toisistaan, jonka suuruus on 1,5-6-kertainen vasteiden pituussuuntaiseen leveyteen nähden, joiden vasteiden sivuissa on useita reunoja. Keksinnön mukaista rengasta voidaan käyttää myös muissa samanlaisissa tai vastaavissa ajoneuvoissa, jotka on tarkoitettu ajoa varten helposti murenevalla, liukkaalla ja liejuisella maaperällä.

Puheena olevien renkaiden runko voi olla tyypiltään tavanomainen, nimittäin muodostettu ristikkäisistä säikeistä tai vyörenkaan tyyppinen, siis muodostettu säikeistä, joiden langat sijaitsevat meridiaani tasoissa tai muodostavat pienet kulmat sanottujen tasojen kanssa. Jälkimmäisessä tapauksessa, kuten tunnettua, renkaat on C * · · 57901 varustettu vahvikerakenteella, niin sanotulla välikerroksella» joka on asetettu runkoon kulutuspinnan alapuolelle.

Renkaiden käytön aikana, ennen kaikkea edellä mainituissa tyypillisissä maaperäolosuhteissa, toimivat kulutuspintakuvion vasteet yhdessä varmistaen siten tietyn vetovoiman syntymisen rengasrungon rakenteesta riippumatta, johon ne on muodostettu, uppoamalla maaperään enemmän tai vähemmän täydellisesti. Tästä seuraa, että renkaan vetokykyyn vaikuttaa sekä kulutuspinnan itsepuhdistumiskyky, joka vaikuttaa olakkeiden tunkeutumismahdollisuuteen maaperään että yksittäisten vasteiden mahdollisuus tunkeutua tasaisesti maa- - perään nopeasti ja tehokkaasti.

Kuvatuntyyppisessä hyvässä kulutuspinnassa rajoittaa tilaa peräk- ~ käisten vasteiden välillä kehän suunnassa yleensä vasteisiin kaarevasti yhdistetty yksinkertainen rengastyyppinen kiertopinta.

Kun tällainen kulutuspintakuvio saadaan aikaan suoraan renkaan valamisen ja kovettamisen avulla, kuten normaalisti tapahtuu, on havaittu, että valamisen aikana kovettumattoman kulutuspintanauhan muodostava kumiseos on taipuvainen virtaamaan kohti valusyvennyksiä, jotka on tarkoitettu vasteiden muodostamiseksi kulutuspintanauhaan, saaden näin lopullisessa renkaassa aikaan huomattavia eroja renkaan rungon ja/tai vahvike-elementit, renkaan niin sanotun välikerroksen, peittävän kumiseoksen paksuudessa kahden peräkkäisen vasteen välisellä alueella. Käytännössä vasteiden kannan vieressä olevan kulu-tuspintakumiseoksen paksuus on pieni (nimittäin pienempi kuin vaadittu paksuus), kun taas sanotun alueen keskikohdalla seoksen paksuus on suurempi kuin vaadittu ja toivottu paksuus. Seurauksena on, että joudutaan yleensä käyttämään kulutuspintanauhaa, jonka paksuus — on suurempi kuin mitä tarkalleen ottaen tarvittaisiin, sen varmistamiseksi, että lopullisessa renkaassa vasteiden kantojen vieressä olevan kumiseoksen paksuus on riittävä suojatakseen kunnollisesti renkaan sisärakennetta renkaan käytön aikana, ja kumin liikamäärä hyväksytään kahden peräkkäisen vasteen välisen alueen keskikohdalla.

Tämä johtaa ilmeisestikin kumin tuhlaukseen ja lisäksi rajoittaa muodonmuutoksien tapahtumista renkaan käytön aikana, minkä seurauksena kulutuspinta joutuu mahdollisten murtumisten ja väsymisvauri-oiden alaiseksi.

57901 3

Lisäksi valamisen aikana kulutuspintanauhan kumiseoksen virtaaminen muotin syvennyksiä kohti saa aikaan renkaan sisärakenteessa olevien vahvikelankojen vääntymisen, jonka seurauksena lopullinen rengas ei käyttäydy yhtenäisellä tavalla. Paksuudeltaan suuremman kovettamat-toman kulutuspintanauhan käyttöönotto tähän tarkoitukseen johtaa renkaan vahvikelankojen siirtymisen muodostaman haitan suurenemiseen valamisen aikana.

Edellä mainittujen haittojen eliminoimiseksi on jo ehdotettu käytettäväksi tämänlaatuisissa renkaissa kulutuspintaa, jossa peräk--- käisten vasteiden välisten pintojen kuperuus on muutettu kehän suun nassa pääasiassa tasaisiksi tai myös koveriksi pinnoiksi. Tämä johtaa sanottujen vasteiden välisen alueen keskikohdalla olevan kulutuspintakumin paksuuteen, joka ei ole suurempi kuin itse vasteiden kantojen vieressä olevan kulutuspintakumin paksuus.

On kuitenkin havaittu, että tällainen kulutuspinta, vaikkakin se mahdollistaa mainittujen renkaan valamisen aikana esiintyvien haittojen poistamisen, ei ole edullinen kulutuspinnan itsepuhdistuskyvyn suhteen renkaan ollessa käytössä ja sen seurauksena olevan kulutus-pintavasteiden tunkeutumiskykyyn nähden maaperään.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on tästä syystä saada aikaan maatalous- ja teollisuustraktoreiden rengas, jossa kulutuspinta, sen lisäksi, että edellä mainitut haitat eliminoituvat, on erittäin tehokas renkaan käyttöä ajatellen, erityisesti vasteiden väliin ^ kerääntyvän maan poistumiseksi ja itse renkaan vetokyvyn parantami seksi .

~ Keksinnölle on tunnusmerkillistä, että ainakin kahden vierekkäisen vasteen välisessä kulutuspinnan osassa on ulkonevia särmiä ja kulutuspinnan tasaisia elementtipintoja, sekä että särmät muodostavat kahden vierekkäisen tasaisen pinnan välisen yhdysviivan.

US-patenttijulkaisusta 3 587 703 ovat kylläkin renkaan kulutus-pinnan sellaiset osat tunnetut, jotka sijaitsevat vetävien elimien välissä, mutta nämä osat ovat sylinteripinnan osia, joiden profiili sivulta nähtynä on suora (sylinterin emäviiva) tai kovera, kun taas säteittäisleikkauksessa nähtynä pinnanosien profiili on kupera (sylinteripinnan leikkauksen ulkokehän kaari). Saksalaisesta patenttijulkaisusta 1 908 257 ovat lisäksi tunnetut renkaan kulutuspinnan 57901 n vasteiden väliset kaarevat osat, joissa on ulkonemia, jotka on suunnattu säteittäisesti ulospäin. Ulkonemat eivät kuitenkaan ole keksinnön mukaisia särmiä, jotka muodostuvat kahden pinnan leikatessa toisensa.

Näiden patenttijulkaisujen mukaiset renkaat eivät myöskään edistä kulutuspinnan itsestään puhdistumista käytön aikana ja tästä johtuvasta eivät myöskään vasteiden tarttumista maahan.

Kulutuspinta voi sinänsä tunnetulla tavalla sisältää vasteet, jotka ulkonevat vinosti sen reunoista lähtien ainoastaan osalle sen pintaa, siis kohtaamatta renkaan ekvatoriaalista tasoa, tai vasteet, jotka ulottuvat niin kauas, että ne kohtaavat tämän tason, tai vasteet, jotka kulkevat tämän tason yli tietyn matkan verran.

Rengas on lisäksi tunnettu siitä, että renkaan jokaisen säteittäisen tai yhden sarjan vasteiden suuntaisen, renkaan ekvatoriaalitason leikkäavan leikkaustason profiilissa on murtoviiva, jonka suoraviivaiset osat liittyvät toisiinsa siten, että ne sijaitsevat kahden viereisen särmän välissä. Kahden viereisen särmän väliset osat voivat myös olla koverat. Särmät voidaan sitä paitsi muodostaa renkaan kehäviivoilie, ja muutamat särmistä voivat olla vasteiden reunojen jatkeita.

Keksinnön erään sovellutuksen mukaisesti kummankin sarjan vierekkäiset vasteet yhdistävät särmät ovat vinossa renkaan ekvatoriaali-tason suhteen, kunkin särmän muodostaessa sanotun tason kanssa ajoneuvon etenemissuunnassa 0-90°:n kulman.

Keksinnön mukaan kummankin sarjan vierekkäiset vasteet yhdistävät särmät voivat olla symmetrisesti vinossa ekvatoriaalitason suhteen.

Keksinnön eräälle sovellutusmuodolle on sitä paitsi tunnusmerkillistä, että kahden vierekkäisen vasteen välisessä kulutuspinnan osassa on tasaisia peräkkäisiä, askelmaisia elementtipintoja, ja että särmät rajaavat askelman.

Keksintöön sisältyy myös sellainen sovellutusmuoto, että vasteiden välisen kulutuspinnan osan syvyys, mitattuna vasteiden säteen suunnassa uloimman pinnan suhteen, vähenee asteittain kulutuspinnan joka sivuvyöhykkeestä ekvatoriaalitasoa kohti siirryttäessä.

5 57901

Lisäksi voi vasteiden välisen kulutuspinnan osan tasaisten askel-maisten elementtipintojen jono olla symmetrinen renkaan ekvatoriaa-litason suhteen.

Särmät, jotka lähtevät tai eivät lähde vasteen kulmista, voivat ulottua vieressä olevan vasteen sivupintaan niin, että ne yhtyvät tämän vasteen kulmiin.

On havaittu, että kuvatunlaisen kulutuspinnan sisältävät keksinnön mukaiset pneumaattiset renkaat sisältävät sen lisäksi, että niissä " vasteiden välissä olevalla alueella sijaitsevan kulutuspinnan kumi- seos on tasaisesti jakautunut, huomattavia etuja renkaiden käytön suhteen. Kuvatunlaisten särmien olemassaolo ainakin vasteiden välis-sä olevalla kulutuspinnan osalla saa nimittäin aikaan kulutuspinnan paremman itsepuhdistuskyvyn ja helpottaa huomattavasti vasteiden väliin pakkautuneen maan poistumista renkaan käytön aikana. Näin muodostetut kulutuspinnan vasteet tunkeutuvat käytännössä jatkuvasti erittäin tehokkaasti maaperään, jolloin renkaan tarttumisominaisuudet suuresti parantuvat.

Esillä oleva keksintö tulee helpommin ymmärrettäväksi seuraavasta selityksestä, jossa keksintöä kuvataan pelkästään ei-rajoittavina esimerkkeinä oheisiin piirustuksiin viitaten. Piirustuksessa: kuva 1 esittää osittaista päälliskuvaa keksinnön mukaisen renkaan kulutuspinnasta keksinnön ensimmäisen sovellutusmuodon mukaisesti; kuva 2 esittää osittaista perspektiivikuvaa kuvan 1 renkaan kulutus-pinnasta leikattuna toisaalta säteen suuntaista tasoa pitkin ja ~ toisaalta yhden vastesarjan suuntaisessa tasossa; kuva 3 esittää osittaista perspektiivikuvaa kuvan 1 renkaan kulutus-pinnasta leikattuna toisaalta pituussuuntaisessa tasossa ja toisaalta säteen suuntaisessa tasossa; kuva 4 esittää osittaista päälliskuvaa keksinnön mukaisen renkaan kulutuspinnasta erään toisen sovellutusmuodon mukaisesti; kuva 5 esittää osittaista perspektiivikuvaa kuvan 4 mukaisen renkaan kulutuspinnasta leikattuna toisaalta säteen suuntaisessa tasossa ja toisaalta yhden vastesarjan suuntaisessa tasossa; 57901 kuva 6 esittää ostitaista perspektiivikuvaa kuvan 4 mukaisen renkaan kulutuspinnasta leikattuna toisaalta pituussuuntaisessa tasossa ja toisaalta säteen suuntaisessa tasossa.

Kuva 1 esittää osittaista päälliskuvaa maatalous- ja teollisuus-traktoreissa käytettävän renkaan kulutuspinnasta 1. Renkaan koko on 12.4-28. Keksinnön tämän sovellutusmuodon mukaisesti kulutuspinta 1 sisältää vasteet 2 ja 3 asetettuina peräkkäin renkaan kehää pitkin, vasteiden 2 muodostaessa osan yhdestä sarjasta ja vasteiden 3 muodostaessa osan toisesta, vierekkäisestä sarjasta. Kuten voidaan havaita, sijaitsevat vasteet 2 ja 3 välimatkan päässä toisistaan renkaan ekva-toriaalisen tason leikkaussuoran A-A vastakkaisilla puolilla uloten vinosti kulutuspinnan reunoista siten, että ne leikkaavat sanotun tason leikkaussuoran A-A ja kulkevat sen yli tietyn matkan verran.

Vasteet 2 ja samaten vasteet 3 ovat vastaavasti toisistaan välimatkan päässä, jonka suuruus on 170 mm, vasteiden kulutuspinnan pituussuuntaisen leveyden d^ ollessa 33 mm. Tavallisesti kukin näistä vasteista sisältää monikulmion muotoisen pään 2a ja 3a, joka kuvassa 1 on esitetty renkaan ekvatoriaalisen tason leikkaussuoran A-A kohdalla, ja sivusuuntaisen pitkän osan 2b ja vastaavasti 3b, jonka pituussuuntainen poikkileikkaus on puolisuunnikkaan muotoinen. Vierekkäisten vasteiden 2 välisellä kulutuspinnan osalla 4 samoin kuin vastaavalla vasteiden 2 välisellä kulutuspinnan osalla 4 samoin kuin vastaavalla vasteiden 3 välissä sijaitsevalla kulutuspinnan osalla 4 sijaitsevat särmät 5 ulottuvat vasteiden 2 ja 3 sivupintaan asti liittyen sanottujen vasteiden kulmiin. Sanotut särmät 5 sijaitsevat renkaan kehäviivoilla. ”

Kuvassa 1 esitetty maatalous- ja teollisuustraktoreissa käytettävä rengas näkyy kuvassa 2 osittaisena perpektiivikuvana osan kulutus-pinnasta ollessa leikattuna säteen suuntaista tasoa pitkin ja toisen osan leikattuna yhden vastesarjan suuntaista tasoa pitkin renkaan ekvatoriaalista tasoa leikaten. Kuva 2 esittää renkaan 6 kulutus-pintaa 1, jossa vasteiden suuntaista tasoa pitkin leikatun osan poikkileikkaus esittää leikkausta otettuna millä alueella tahansa vasteiden 3 välissä olevan kulutuspinnan osalla. Kuten voidaan havaita, on profiiliosa T-^ kahden vierekkäisen särmän 5 ja 5’ välissä sanotulla alueella olevan kulutuspinnan osan muodostamana suoraviivainen, samoin suoraviivainen on myös profiiliosa T.^ - T£ särmän 5' ja viereisen särmän 5" välissä. Kuten edellä on esitetty, voivat keksinnön mukaisessa kulutuspinnassa sanotut profiiliosat 7 57901 olla koveria tai vaihtoehtoisesti, koveria ja suoraviivaisia.

Se kulutuspinnan 1 osa, leikattuna säteen suuntaista tasoa pitkin, joka kuvassa 2 liittyy vasteisiin 2, käsittää kahden vierekkäisen särmän 5 ja 5’ välissä olevan profiiliosan P-P^, joka muodostuu sanottujen vasteiden 2 välillä olevasta kulutuspinnan osasta. Tämä osa on myös suoraviivainen samoin kuin profiiliosa - P^ kahden vierekkäisen särmän 5’ ja 5" välissä. Nämäkin profiiliosat voivat kuitenkin keksinnön mukaisessa kulutuspinnassa olla koveria tai vaihtoehtoisesti koveria ja suoraviivaisia, ja ne on kaarevasti — liitetty toisiinsa.

Kuva 3 esittää rengasta 6, joka sisältää kulutuspinnan osittaisena _ perspektiivikuvana, toisaalta leikattuna säteen suuntaista tasoa ja toisaalta pituussuuntaista tasoa pitkin. Pituussuuntainen leikkaus on tehty pitkin kulkutuspinnan osaa, joka sijaitsee kulutuspinnan reunan ja ekvatoriaalisen tason leikkaussuoran välillä. Kuviosta 3 näkyy, että jokaiseen kulutuspinnan osaan 4, joka sijaitsee vierekkäisten vasteiden välissä, muodostuu poikkileikkauksessa suora viiva L. Kuten edellä on esitetty voi keksinnön mukaisessa kulutuspinnassa tämä jatkuva viiva olla kovera.

Kuva 4 esittää osittaisena päälliskuvana maatalous- ja teollisuus-traktoreissa käytettävän renkaan kulutuspintaa 7, renkaan ollessa kokoa 12.4-36. Rengas on muodostettu keksinnön toisen sovellutus-muodon mukaisesti. Kulutuspinta 7 sisältäää pääasiassa kuvan 1 kanssa analogisella tavalla vasteet 8 ja 9 järjestettyinä kahteen sarjaan, joista kumpikin on sijoitettu renkaan ekvatoriaalisen tason leikkaussuoran A'-Ar suhteen vastakkaisille puolille. Kulutuspin-^ nassa oleva kukin vaste sisältää myös monikulmion muotoisen pään 8a ja vastaavasti 9a sekä sivusuuntaisen pitkän osan 8b ja vastaavasti 9b, joka on pituussuuntaiselta poikkileikkaukseltaan puoli-suunnikkaan muotoinen. Kunkin pään sivu on pituusuunnassa renkaan suhteen pääasiassa ekvatoriaalitason leikkaussuoralla A'-Af. Vasteet 8 ja 9 ovat vinossa sanottuun ekvatoriaaliseen tasoon nähden, kunkin vasteen ollessa välimatkan päässä samaan sarjaan kuuluvasta vierekkäisestä vasteesta. Tämä välimatka on 164 mm, ja vasteiden .kulutuspinnan pituussuuntainen leveys on 44 mm.

8 57901

Vasteiden välisessä kulutuspinnan osassa 10 on särmät 11, 11', 11'' jne. sekä vastaavasti 12, 12', 12* * jne., jotka muodostavat vasteista lähtevät pitkät osat mainitulla kulutuspinnan osalla. Ne ulottuvat vierekkäisten vasteiden sivupintaan.

Kuten voidaan havaita muodostaa särmä 11’ vasteen 8 pään 8a särmän 13 jatkeen vasteen 8 ja vasteen 8' välissä olevalla kulutuspinnan osalla päättyen jälkimmäisen vasteen sivupintaan. Saman sarjan vierekkäiset vasteet 8 ja 8' yhdistävät särmät 11 ja 11’ ja toisen sarjan vierekkäiset vasteet 9 ja 9? yhdistävät särmät 12 ja 12' ovat symmetrisesti vinossa ekvatoriaalisen tason leikkaussuoran A'-A' suhteen. Särmät 11' ja 12’ muodostavat vastaavasti leikkaussuoran A'-A* kanssa suuruudeltaan ^5° olevan kulman a ja β, ja särmät 11 ja 12 muodostavat sanotun leikkaussuoran kanssa suuruudeltaan 29° olevan kulman a' ja β?. Nuoli kuviossa ilmaisee ajoneuvon pyörinnän suunnan.

Kuva 5 esittää kuvan b tavoin keksinnön mukaista maatalous- ja teollisuustraktoreissa käytettävää rengasta osittaisena perspektiivikuvana leikattuna toisaalta säteen suuntaista tasoa pitkin ja toisaalta (tarkemmin sanoen alueella, jossa kulutuspinta on kosketuksessa vasteiden 9 kanssa) sanottujen vasteiden 9 suuntaista tasoa pitkin renkaan ekvatoriaalitasoa leikaten. Kuten voidaan havaita, on kahden vierekkäisen särmän 11’' ja 11f T * välissä oleva sanotun kulutuspintaosan muodostama profiiliosa suoraviivainen.

Pääasiassa suoraviivaisia ovat myös vastaavasti särmän 11'’' ja vierekkäisen särmän 12’ sekä särmän 12' ja särmän 12 välissä olevat profiiliosat . Suoraviivaiset osat voidaan liittää säteittäi- sesti sanottuihin särmiin, kuten on esitetty osan yhteydessä, joka on liitetty kaarevasti särmään 11111.

Kuten edellä on esitetty voivat tämänkin sovellutusmuodon mukaisessa kulutuspinnassa mainitut profiiliosat olla koveria tai vaihtoehtoisesti koveria ja suoraviivaisia.

Säteen suunnassa leikattu kulutuspinnan osa 10, joka kuvassa 5 liittyy vasteisiin 8, ilmaisee, että myös särmien 11' ja 11 välissä oleva, vasteiden 8 välissä sijaitsevan sanotun kulutuspinnan osan muodostama poikkileikkausosa P^ - P^ on suoraviivainen. Myös tämä profiiliosa voi olla kovera. Kun kulutuspinnan säteen suuntainen leikkaustaso leikkaa useampia kuin kaksi vierekkäistä särmää, voi- 9 57901 vat näin muodostuneet profiiliosat olla joko suoraviivaisia tai koveria ja liittyä kaarevasti toisiinsa.

Kuva 6 esittää rengasta kuvien 4 ja 5 tapaan osittaisena perspektiivikuvana, jossa kulutuspinta 7 on leikattu toisaalta säteen suuntaista tasoa ja toisaalta pituussuuntaista tasoa pitkin, joka kulkee sillä kulutuspinnan alueella, joka sijaitsee kulutuspinnan reunan ja ekvatoriaalisen tason leikkaussuoran välissä leikaten vasteet 8. Kuten voidaan havaita, ilmaisee kulutuspinnan pituussuuntainen poikkileikkaus, että kukin vierekkäisten vasteiden vä-" Iissä oleva kulutuspinnan osa 10 muodostaa murtoviivan, joka sisäl tää kaksi suoraviivaista osaa L' ja L*' liitettyinä kaarevasti toisiinsa. Samoin myös muut sanotulla kulutuspinnan alueella olevat -· pituussuuntaiset poikkileikkaukset muodostavat murtoviivan, joka sisältää suoraviivaisia osia, tai yksinkertaisen jatkuvan suoran viivan, riippuen siitä, leikkaako pituussuuntaisen poikkileikkauksen taso yhden tai useamman särmän vai eikö se ollenkaan leikkaa niitä. Lisäksi, kuten edellä on esitetty, renkaan sanotuista pituussuuntaisista poikkileikkauksista seurauksena olevat viivat voivat olla koveria tai sisältää koveria osia, jotka vaihtelevat suoraviivaisten osien kanssa, niiden ollessa kaarevasti liitettyinä toisiinsa.

Kuvista 5 ja 6 ilmenee, että kulutuspinnanosa 10, joka sisältää särmät 11, 11', 11'' jne,, on muodostettu joukosta peruspintoja, jotka seuraavat toisiaan porrasmaisessa järjestyksessä, kunkin särmän muodostaessa porrasmaisen elementin. Näissä kuvissa esitetyssä ^ tapauksessa jokaisen kahden vasteen 8 ja 9 välissä olevan kulutus- pinnanosan muodostavan peruspintajoukon porrasmainen järjestys on symmetrinen renkaan ekvatoriaaliseen tasoon nähden.

On selvää, että esillä oleva keksintö ei ole rajoittunut edellä esitettyyn, vaan että se sisältää kaikki mahdolliset seuraavien patenttivaatimusten puitteissa olevat sovellutukset.

Claims (10)

10 57901

1. Pneumaattinen rengas maatalous- ja teollisuustraktoreita varten, jossa on kulutuspinta (1; 7) ja siinä joukko ulkonevia vasteita (2, 3; 8, 9) asetettuina peräkkäin renkaan (6) kehälle kahteen vierekkäiseen, välimatkan päässä toisistaan olevaan sarjaan renkaan ekvatori-aalitason vastakkaisille puolille, minkä ohessa kummankin sarjan vasteet (2, 3; 8, 9) ulottuvat vinosti kulutuspinnan (1; 7) reunoista renkaan ekvatoriaalitasoa kohti ja ovat kulutuspinnan pituussuunnassa asetetut välimatkan päähän toisistaan, jonka suuruus on 1,5-6 -kertainen vasteiden pituussuuntaiseen leveyteen nähden, joiden vasteiden sivuissa on useita reunoja, tunnettu siitä, että ainakin ~ kahden vierekkäisen vasteen (2, 3; 8, 9) välisessä kulutuspinnan (1; 7. osassa (^; 10) on ulkonevia särmiä (5; 11, 12) ja kulutuspinnan tasaisia elementtipintoja, sekä että särmät muodostavat kahden vierekkäisen tasaisen pinnan välisen yhdysviivan.

2. Vaatimuksen 1 mukainen rengas, tunnettu siitä, että renkaan jokaisen säteittäisen tai yhden sarjan vasteiden (2, 3; 8, 9) suuntaisen, renkaan ekvatoriaalitason leikkaavan leikkaustason profiilissa on murtoviiva, jonka suoraviivaiset osat (esim. P1-P2, T-Tl) liittyvät toisiinsa siten, että ne sijaitsevat kahden viereisen särmän (esim. 5', 5" ja 5» 5') välissä.

3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen rengas, tunnettu siitä, että särmät (5; 11, 12) on muodostettu renkaan kehäviivoille.

4. Vaatimuksen 3 mukainen rengas, tunnettu siitä, että ainakin muutamat särmistä (5; 11, 12) ovat vasteiden (2, 3; 8, 9) reunojen jatkeita.

5. Vaatimusten 1-3 mukainen rengas, tunnettu siitä, että kummankin sarjan vierekkäiset vasteet (2, 3; 8, 9) yhdistävät särmät (5; 11, 12) ovat vinossa renkaan ekvatoriaalitason suhteen, kunkin särmän muodostaessa sanotun tason kanssa ajoneuvon etenemissuunnassa 0-90°:n kulman. 1 Vaatimuksen 5 mukainen rengas, tunnettu siitä, että kummankin sarjan vierekkäiset vasteet (2, 3; 8, 9) yhdistävät särmät (5; 11, 12) ovat symmetrisesti vinossa ekvatoriaalitason suhteen. 57901

7. Vaatimusten 1-6 mukainen rengas, tunnettu siitä, että kahden vierekkäisen vasteen (2, 3; 8, 9) välisessä kulutuspinnan osassa on tasaisia peräkkäisiä, askelmaisia elementtipintoja, ja että särmät (5; 11, 12) rajaavat askelman.

8. Vaatimusten 1-7 mukainen rengas, tunnettu siitä, että vasteiden (2, 3; 8, 9) välisen kulutuspinnan (1; 7) osan (4; 10) syvyys, mitattuna vasteiden säteen suunnassa uloimman pinnan suhteen, vähenee asteittain kulutuspinnan joka sivuvyöhykkeestä ekvatoriaali-tasoa kohti siirryttäessä.

9. Vaatimuksen 7 tai 8 mukainen rengas, tunnettu siitä, että vasteiden (2, 3; 8, 9) välisen kulutuspinnan (1; 7) osan (4; »·- 10) tasaisten askelmaisten elementtipintojen jono on symmetrinen renkaan ekvatoriaalitason suhteen.

1. Pneumatiskt däck för lantbruks- och industritraktorer, inne-hallande en slitbana (li 7) med ett antal utskjutande anslag (2,3i 8,9) som är anordnade efter varandra pä däckets (6) periferi i tvä bredvid varandra liggande och pä ett avständ frän varandra befintliga serier pä motsatta sidor om däckets ekvatorialplan, varvid anslagen (2,3; 8,9) i de bäda serierna sträcker sig snett frän slitbanans (1; 7) kanter mot däckets ekvatorialplan och är i slitbanans längd-riktning anordnade pä ett avständ frän varandra, vars storlek är 1,5~6 gänger anslagens bredd i deras längdriktning, varjämte an-~ slagens sidor är försedda med flera kanter, kännetecknat av att en ätminstone mellan tvä bredvid varandra liggande anslag (2,3; 8,9) belägen del (4; 10) av slitbanan (1; 7) är försedd med -- utskjutande kanter (5; 11,12) och jämna elementytor pä slitbanan, samt att kanterna bildar förbindningslinjen mellan tvä bredvid varandra befintliga jämna ytor. 1 Däck enligt krav 2,kännetecknat avi profilen i varje radiellt eller i riktning med anslagen (2,3; 8,9) i en serie gäende skärningsplan som skär däckets ekvatorialplan, förefinnes en brottlinje, vars rätlinjiga delar (exv. P1-P2, T-Tl) förenas med varandra sä att de befinner sig mellan tvä bredvid varandra belägna kanter (exv. 5', 5" och 5, 5’)·