FI57740B - Foerfarande foer framstaellning av pressad torvsubstrat - Google Patents

Description

Ε25?71 Μ /«vKUULUTUSJULKAISU >onÄA

ΛΓλ W ('1' UTLAGGN I NQSSKRI FT 5 V 7 4 0 C (4¾ Patentti myönnetty ΙΟ 10 1080 Patent meddelat (Si) Kv.ik.Va.3 C 05 F 11/04, A 01 G 9/10 SUOMI—FINLAND (21) Pf"ttB»k«iw«-Nm>t»M5fcmnt 760008 (22) H«kml«p<Uvt—An»0kn»nf»d>g 05.01.76 ' (23) Allniflivl—Glltl|h«t*dag 05.01.76 (41) Tulkit {ulkMal — BlMt offMClIg 07.07.76 PMMti-l. «ktawritatlKw «« Ν·*Λ^|ιI*·***»,».-

Patent- och ragiatarttyraltan ' Amekan uthgd oeh utUkriftM publiewvd 30.06.80 (32)(33)(31) Pyydetty «cuoilc«is—SagSrtf priority 06.01.75 USSR(SU) 20935¾¾ (71) Vsesojuzny Nauchno-Issledovatelsky Institut Torfyanoi Promyshlennosti, - Marsovo pole 5» Leningrad, USSR(SU) (72) Ivan Vasilievich Karpenko, Kolpino Leningradskoi oblasti, Viktor Ilich Chistyakov, Leningrad, Viktor Anatolievich Grachev, Leningrad, Antonina Alexeevna Simonova, Leningrad, Evgeny Iosifovich Gavrilchik, Leningrad, ussr(su) (7¾) Oy Kolster Ab (5¾) Menetelmä puristetun turvekasvualustan valmistamiseksi - Förfarande för framställning av pressed torvsubstrat

Keksintö liittyy kasvinviljelyyn ja sen kohteena ovat menetelmät maanviljelys-, puu-, koriste-, kukka ja muiden kasvien viljelyyn sopivien kasvualustojen valmistamiseksi, aivan erityisesti käsiteltävänä oleva keksintö koskee menetelmää puristettujen turvekasvualustojen valmistamiseksi.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan käyttää laajasti viljeltäessä siemenestä vihannes-, kukka-, koriste- ja puutaimia avomaalla ja lasin alla samoin kuin tehtäessä siirrettäviä koristeruohomattoja.

Tunnetaan useita menetelmiä turvekasvualustojen valmistamiseksi, joissa käytetään hieman hajotettuja (enintään 12 %) rahkasuoturvekerroksia, joilla on erinomainen veden ja ilman pidätyskyky ja kuitumainen rakenne. Jotta saataisiin viljelykasveille optimikasvuolosuhteet - runsaasti ravinteita, hivenaineita, vettä, ilmaa ja kiintoaineita - valmistetaan ravinnekasvualusta. Tällöin uutettu turve jauhetaan hienoksi ja kuivataan kosteuspitoisuuteen 12-20 %, siihen sekoi-tetaan kalkkipitoista ainesta 6-8 kg/mJ ja sekoitetaan. Seokseen lisätään tarvit- 2 57740 tavia epäorgaanisia makro- ja mikrolannoitteita 0,1-2 paino-#, jonka jälkeen seosta sekoitetaan perusteellisesti ravinteiden jakamiseksi tasaisesti kalkkipitoiseen turpeeseen. Jälkimmäiseen vaiheeseen liittyy suuria vaikeuksia.

Koska turpeen yläkerrosten tiheys (kaatopaino) on pieni ja hajoaminen vähäistä sen käyttöön liittyy huomattavia kuljetus- ja varastointikustannuksia. Siksi turvekasvualusta puristetaan brikeiksi, kuuliksi tai kakuiksi. Kostutettaessa ne kadottavat muotonsa ja palautuvat alkuperäiseen tilavuuteensa siis muuttuvat uudelleen turvemaaksi, jolla voidaan täyttää erilaisia astioita, esimeriksi laatikoita ja ruukkuja.

Myöhemmin tällaisessa kasvualustassa siemenestä kasvatetut taimet istutetaan kasvihuoneisiin tai avomaalle.

Uudelleenistutuksessa kasvin juuristo vaurioituu ja seurauksena on kasvin kasvun hidastuminen, kukinnan ja hedelmänmuodostuksen myöhästyminen ja sadon väheneminen.

Juuriston suojelemiseksi taimia kasvatetaan siemenestä esimerkiksi turve-ruukuissa, rei'itetyissä ja rei'ittämättömissä polyeteeniletkuissa ja säkeissä, jotka on täytetty turvekasvualusta-aineella tai muulla ravinnepitoisella kasvualusta-aineella. Tässä tarkoituksessa alalla tunnetaan myös puristettujen turve-väliaineiden, esimerkiksi brikettien, kuulien ja kakkujen käyttö, jotka on pakattu paperiin, kaproniin, polyeteeniin tai muihin verkkomaisiin tai rei'itettyihin suojuksiin niiden muodon säilyttämiseksi kostutettaessa. Mutta yksittäisten säiliöiden valmistukseen ja käyttöön liittyy huomattavia kustannuksia ja paljon käsityötä esimerkiksi istutettaessa siemenestä kasvatetut taimet uudelleen esimerkiksi laatikoihin ja hyllyihin. Lisäksi säiliöihin asetetut kasvualusta-aineet pyrkivät tiivistymään ajan mittaan ja siten ne menettävät taimien siemenestä kasvattamiseksi optimaalisesti vesi-ilmaominaisuutensa. Puristettujen turvealusta-aineiden valmistuksen yhteydessä vesi-ilmasuhdetta voidaan kontrolloida lisäämällä turvealusta-aine joustavasti vaahdotettuun polyuretaaniin täyteaineena vaahdotuksen yhteydessä ja näin saatu seos kuumapuristetaan. Tämä tunnettu menetelmä mahdollistaa myös yksittäisistutuskennojen muodostamisen halutun kokoisiksi kennostoiksi. Tällaiset kennostot vastustavat tehokkaasti muodonmuutoksia ja ovat varsin tukevia, jolloin ne tehokkaasti suojaavat juuristoa kuljetuksessa ja siemenestä kasvatettuja taimia uudelleen istutettaessa. Puristettujen turvekasvualustojen valmistuksessa on pyrkimyksenä parantaa ravinneturvekennos-tojen valmistusmenetelmää valitsemalla edullisempia syöttöturveseoksia ja lisäämällä huokoisia muodostavia aineita, aktivaattoreita ja vaahdon stabiloimisaineita.

57740 3

Mutta synteettisten aineiden käyttö puristettujen turveväliaineiden valmistuksessa synnyttää uusia vaikeuksia. Istutettaessa siemenestä kasvatettuja taimia jatkuvasti käytössä olevaan maahan ja polyuretaanivaahdosta ja muista synteettisistä aineista maaperään paljon saasteita koska ne eivät liukene ja hajoa maassa, siten syntyy synteettisten jätteiden keräys- ja poistamisongelmia.

Keksinnön kohteena on menetelmä puristettujen turvekasvualustojen valmistamiseksi, joilla on kuitumainen rakenne ja joissa on kiinteän, neste- ja kaasu-faasin optimisuhde, jolloin kasvualustasta tulee kyllin tukeva suojaamaan siemenestä kasvatettuja taimia kuljetuksen ja uudelleenistutuksen aikana. Tällöin vältytään synteettisten aineiden aiheuttamalta maaperäsaastutukselta istutettaessa uudelleen tällaisilla puristetuilla kasvualustoilla siemenestä kasvatettuja taimia ja lisäksi on mahdollista valmistaa yksittäisistutuskennoja, joilla on geometrisesti säännöllinen ja tukeva muoto liitettäviksi kennostoiksi.

Keksinnön kohteena on menetelmä puristettujen turvekasvualustojen valmis-tamiseksi lisäämällä kalkkipitoisia aineita, epäorgaanisia lannoitteita ja hivenaineita turvemassaan ja puristamalla tätä.

Keksinnölle on tunnusomaista, että turvemassaa kostutetaan sekoittaen kosteuspitoisuuteen 93~9T % vesiliuoksella, jossa on kalkkipitoisia aineita, epäorgaanisia lannoitteita ja hivenaineita, minkä jälkeen näin saatu kasvualusta puristetaan kosteuspitoisuuteen 85-88 % ja kuivataan lämpötilassa U0-105°C puristetun turvekasvu-alustan keskimääräiseen kosteuspitoisuuteen 15~60 %.

Menetelmän mukaisesti on mahdollista valmistaa puristettuja turvekasvualustoja, jotka ovat riittävän tukevia suojaamaan kasvien juuristoa kuljetuksen ja istutuksen aikana ja vältytään synteettisten aineiden aiheuttamasta maaperän saastutuksesta istutettaessa uudelleen kasvualustalla siemenestä kasvatettuja taimia. Puristetut turvekasvualustat valmistetaan yksittäisistutuskennoista muodostuvina kennostoina, joilla on geometrisesti säännöllinen ja tukeva muoto, mikä mahdollistaa puristettujen turvekasvualustojen käytön mekanisoinnin. Valmistettaessa turpeen orgaaniseen ainekseen perustuvia kasvualustoja kasveilla on tarjolla kaikki perusravinteet. Lisäksi maaperän rakenne, biokemialliset ominaisuudet ja faasisuhde peuranevat ja valosynteet-tiset prosessit vilkastuvat, koska hiilidioksidia vapautuu voimakkaasti maaperän ilmaan. Edelleen koska lämpökäsitellyissä, puristetuissa kasvualustoissa ei ole lainkaan tauteja aiheuttavia pieneliöitä, kaikki toimenpiteet kasvien suojelemiseksi taudeilta voidaan jättää pois.

11 57740

Tukeviin kennostoihin kootut kylvö- ja istutuskennot eivät tarvitse säiliöitä ja niitä voidaan käyttää kaikilla alustoilla mm. betonilla, lankuilla ja maanpinnalla. Kukin kenno samoin kuin koko kennostokin muodostaa vahvan säiliön, joka mahdollistaa juuriston kehittymisen ja suojaa sitä vaurioilta. Lisäämällä ennalta määrätty määrä makro- ja mikroravinteita nestemuodossa alusta-aineet saavat tasaisen rakenteen ja puristetun kasvualustan jokaisen kennon kiinteä, neste-, ja kaasufaasi saa halutun suhteen. Valmistamalla puristettuja kasvualusiakennostoja yksittäisruukkujen, kakkujen ja brikettien asemasta säästetään huomattavasti kustannuksia kuljetettaessa, varastoitaessa ja istutettaessa uudelleen siemenestä kasvatettuja taimia. Lisäksi säästetään kuljetus- ja varas-tointikustannuksia ennen kennostojen käyttöä taimien siemenestä kasvattamiseksi.

Puristettuihin kasvualustoihin käytettävien epäorgaanisten ravinteiden koostumus ja määrä voi vaihdella laajasti johtamatta silti ominaisuuksiltaan aikaisempia puristettuja turvekasvualustoja huonompiin tuotteisiin, joten niitä voidaan käyttää kasvatettaessa mitä erilaisimpia viljelykasveja. Esimerkkeinä siemenestä kasvatettavista vihanneksista mainittakoon kurkku, tomaatti, kaali, kerä- ja lehtisalaatti, tilli ja selleri, siemenestä kasvatettavista kesäkukista petunia, leijonankita, asteri, sinnia, salvia ja begonia, ruukuissa kasvatetuista koristekasveista ja -kukista krysanteemi, värinokkonen, pelargonium, parsa ja hydrogea, puulajien taimista kuusi, mänty, lehtikuusi ja seetri, siemen- tai kivihedelmätaimista omena, päärynä, luumu ja kirsikka ja koriste- ja marjapensaista sireeni, jasmiini, Sambucus, angervo, viivimarja, Rhamnus ja karviaismarja.

Puristetun turvekasvualustan käytön yhteydessä tapahtuvan kostumisen nopeuttamiseksi alkuperäistä turvemassaa kostutetaan mieluiten vesiliuoksella, joka lisäksi sisältää 0,1-0,2 paino-# pinta-aktiivisia aineita kuivasta turpeesta laskettuna.

Keksinnön vaihtoehtoisessa toteuttamismuodossa käytetään pinta-aktiivisina aineina rasvahappojen sulfaatteja ja sulfonaatteja.

Keksinnön muut käyttökohteet ja edut käyvät alan ammattimiehelle ilmeiseksi menetelmän yksityiskohtaisesta kuvauksesta ja sen sovellutusesimerkeistä, jotka esitetään seuraavassa.

Koska turve on kolloidi se sinänsä säätää turvekasvualustan kiinteän, neste- ja kaasufaasin välistä optimisuhdetta. Alan aikaisemmissa puristetuissa alusta-aineissa, esimerkiksi hienoksi jauhetusta ja kuivatusta turpeesta valmistetuissa briketeissä, kuulissa ja kakuissa tilavuus kasvaa kostutettaessa, jolloin optimihuokoiskoko palautuu ja alusta-aineen tarvittavat vesi-ilmaominai-suudet säilyvät. Ilma-vesisuhteet tunnetaan siemenestä kasvatettavien taimien 5 57740 turvekasvualustoilla suoritetuista käytännön kokeista. Jos siis turvekasvualustan tilavuus on pidettävä vakiona puristettaessa, on säädettävä optimihuokoistilavuus, jonka on säilyttävä muodostuneessa kennostossa. On havaittu, että alkuperäisen rakenteensa säilyttävät turveharkot lujittuvat kuivuessaan. Siten kasvualusta saa tukevan muodon kuivattaessa kasvualustaa, joka on valmistettu alkuperäisen kuiturakenteen säilyttäneestä turpeesta.

Niinpä tämän menetelmän mukaan puristettujen turvekasvualustojen valmistamiseksi rahkasuoturpeesta, joka on hieman hajonnut (15 #:iin saakka) ja eristetty ja tuotettu turvesuosta ilman esikäsittelyä, poistetaan juurenkappaleet. Sitten automaattisesti annosteltu turvemäärä lisätään säiliöön, johon samalla panostetaan vesiliuos, jossa on kalkkipitoisia aineksia, epäorgaanisia ravinteita ja hivenaineita. Suositeltavia kalkkipitoisia aineksia ovat esimerkiksi kalkki-jauho, sammutettu kalkki, poltettu kalkki, kalkkisintteri, merkeli, dolomiitti-jauho ja kivipöly.

Turvemassaan lisättyjen kalkkipitoisten aineiden määrä riippuu niiden kalsiumpitoisuudesta sekä kasvualustalle halutusta pH-arvosta. Kasvualustan pH riippuu kasvuympäristön reaktiokyvystä ja kalkkipitoisten aineiden määrä määräytyy samalla tavoin. Jos kalkkipitoiset aineet sisältävät esimerkiksi kalsiumkarbonaatin ohella magnesiumia (dolomiittijauhoa ja dolomiittipitoista kalkkikiveä: CaCO^ + MgCO^) ja merkeliä (dolomiittijauhoa) molemmat jäkimmäiset komponentit ovat suositeltavia, koska ne antavat turvekasvualustalle sekä kalsiumia että magnesiumia. Käytettäessä kalkkijauhoa, liitua, sammutettua kalkkia ja kalk-kisintteriä turvemassaan lisätään magnesiumsulfaattia. Suositeltavat epäorgaaniset ammoniakkityppeä, nitraattityppeä, fosforia, kaliumia ja magnesiumia sisältävät lannoitteet ovat ammonofos, diammonofos, kaliumnitraatti, ammoniumnitraatti, ammoniumsulfaatti, superfosfaatti, kaliumsuola ja magnesiumsulfaatti. Epäorgaanisten lannoitteiden määrät riippuvat niiden tehoainemääristä sekä siitä, että N:P:K-suhde on pidettävä määritetyissä rajoissa.

Kasvityypistä riippuen tämän keksinnön puristetut turvekasvualustat sisältävät vaihtelevia määriä epäorgaanisia lisäaineita, joiden N:P:K-suhteet ovat esimerkiksi 1:1:1,5, 1:2:1, 1,5:1:1 ja 1:1,5:2.

NPK-lisäysten määrä voidaan laskea seuraavasta kaavasta: P = K · d/x · GT (100 - U/ ) jossa P = kunkin lannoitteen määrä g d = käytetyn tehoaineen määrä g x = tehoaineiden prosentuaalinen osuus G^, = turvemassan paino kg U/ = turvemassan kosteus-# K = N-NH^-, P^O^.- ja K20-kerroin 6 57740

Mieluiten kasvualustaan lisätään 100 grammaa kohti absoluuttikuivaa turvetta hivenaineita: 100-180 mg MgO, 1-1,5 mg MnO, 1,5-2 mg B, 0,5-1,2 mg Cu, 0,006 mg Co, 1-1,2 mg Mo, 0,6-1,00 mg Fe ja 0,3~0,U mg Zn.

Turvemassaa laimennetaan vesiliuoksella, jossa on kalkkipitoisia aineksia, epäorgaanisia lannoitteita ja hivenaineita kosteuspitoisuuteen 93~97 % ja sekoitetaan mekaanisella lapasekoittimella. Mainittu kosteuspitoisuus riittää pilkkomaan turvetta muodostavat kasvit osikseen (varsiksi, lehdiksi ja juuriksi) ja sopii erinomaisesti nestemäisen massan valmistamiseksi, joka on helposti puristettavissa kasvualustakennoiksi. Turvetta muodostavien kasvien pilkkoutuessa epäorgaaniset komponentit imeytyvät liuoksesta sekoituksen aikana.

Jotta puristettu turvekasvualusta kostuisi nopeammin ennen siemenien kylvämistä, on valmistuksen yhteydessä aktivoitava sen hydrofiilisiä ominaisuuksia.

Tällöin lisätään ravinnekasvualustan valmistuksen yhteydessä pinta-aktii-visia aineita vesiliuokseen, joka sisältää kalkkipitoisia aineksia, epäorgaanisia lannoitteita ja hivenaineita. Mieluiten pinta-aktiiviset aineet ovat anioniaktii-visia valmisteita, esimerkiksi rasvahappojen sulfaatteja ja sulfonaatteja tai sulfanolia, jotka on saatu alkyloimalla bentseeniä olefiineilla, sulfonoimalla ja neutraloimalla ja ei-ionogeenisiä valmisteita, esimerkiksi alkyylifenolien polyhydroksietyleenieettereitä, jotka on valmistettu kondensoimalla orgaanisia, aktiivista vetyä sisältäviä aineita (alkyylifenoleja) etyleenioksidin kanssa.

Yllä mainituilla valmisteilla on erinomaisia kostutusominaisuuksia ja ne ovat maanviljelyksen tuntemista aineista myrkyttömimmät. Lisäksi kaikki nämä valmisteet hajoavat biologisesti, joten ne eivät myrkyllisyydeltään saastuta maaperää uudelleenistutuksen jälkeen,

Mainittuja pinta-aktiivisia aineita lisätään kalkkipitoisia aineksia, epäorgaanisia lannoitteita ja hivenaineita sisältävään vesiliuokseen 0,1-0,2 paino-$ kuivasta turpeesta laskettuna.

Koostumukseen yllä mainittuina määrinä lisätyt pinta-aktiiviset aineet saavat alusta-aineen imemään kosteutta määritetyissä rajoissa, siis UOO-8OO %.

Näin valmistettu, turvekasvualustana tunnettu turvemassa voidaan nyt puristaa. Puristamalla turvekasvualusta saa määrätyn tilavuuden. Massa levitetään määräpaksuiseksi kerrokseksi ja puristetaan hydraulisissa vaakapuristimissa muotonsa säilyttäväksi koossa pysyväksi tuotteeksi, jolla on määrätty huokoisuus.

Tämä tapahtuu poistamalla vettä turvemassasta esim. 97 #:sta 88 tai 89 Ji:iin. Puristettaessa kasvualusta saa määrätyn muodon ja määrätyt mitat. Tavallisesti puristetut väliaineet valmistetaan kennoina, joiden mitat ovat 50 x 50 cm tai 100 x 100 cm ja paksuus h tai 5 cm.

7 57740

Ylimääräinen vesi ja siihen liuenneet aineet sekä vähäinen määrä suspen-doituja hiukkasia poistetaan väliaineesta puristuksen aikana. Siksi puristusvesi mieluiten kierrätetään uudelleen. Puristusvesi syötetään suodattimen läpi, joissa suspentoituneet, mekaaniset hiukkaset poistuvat ja palautetaan säiliöihin syöte-nesteenä liuosten valmistamiseksi ja muuhun käyttöön prosessissa. Lisäkustannukset korvautuvat veden ja mineraalien kulutuksen vastaavasti vähentyessä.

Puristetut kennot kuljetetaan hihnakuljettimella ilmakuumentimiin, joissa kuuma höyry tai kaasu poistaa lisää vettä turvekasvualustasta. Kuivaus suoritetaan lämpötilassa 1+0-105°C lopputuotteen keskimääräiseen kosteuspitoisuuteen, joka on vähintään 15 %·

Turpeen kuivaaminen aiheuttaa palautumattomia muutoksia sen kolloidikompo-nentissa muuttaen turpeen ja siitä valmistettujen tuotteiden hygroskooppisia ominaisuuksia. Valmistettaessa puristettuja väliaineita päämääränä on saada erittäin huokoisia ja riittävän hygroskooppisia tuotteita. Niinpä kuivauspro-sessin on oltava sellainen, että se ei vaikuta turpeen hygroskooppisiin ominaisuuksiin. Tämä päämäärä saavutetaan kuivaamalla puristettuja väliaineita enintään 105°C:een lämpötilassa. Lämpötilan alaraja, 1+0°C, johtuu siitä, että tämän alittavassa lämpötilassa kuivuminen hidastuu huomattavasti laadun parantumatta. Säätelemällä lämpötilaa mainituissa rajoissa kuivausaikaa voidaan kontrolloida ilman hygroskooppisuuden menetyksen pelkoa ja lopputuotteelle voidaan antaa haluttu muoto.

Lopputuotteen lopullisen keskimääräisen kosteuspitoisuuden on oltava vähintään 15 %, koska tämän rajan alapuolella turvekasvualusta tulee täysin hydrofobiseksi. Jos puristettuja kasvualustoja aiotaan varastoida pidempään, niiden lopullisen kosteuspitoisuuden on oltava suurempi liiallisen kuivumisen estämiseksi.

Puristettuihin ja kuivattuihin kennoihin siemenille leikataan'vakoja ja porataan reikiä. 5 mm leveät ja 25-30 mm syvät vaot leikataan turvekennojen pintaan taso-sivuleikkureilla tai sahalla sen (ja siinä siemenestä viljeltyjen taimien) jakamiseksi yksittäiskennoiksi mitoiltaan esimerkiksi 50 x 50 mm tai 100 x 100 mm. Samoin tällaisia vakoja voidaan muodostaa raakaharkkoon.

Rei’ät kunkin kennon keskustaan siemeniä, siemenestä kasvatettavia taimia tai istukasoksia varten porataan mieluiten siten, että kennon pinta on rosoinen ja ettei siinä ole tiiviitä osia, jolloin muodostuu optimiolosuhteet siemenien itämiseksi tai taimien ja istukasoksien kasvamiseksi.

Lopputuotteet pinotaan ja lähetetään myymälään tai käyttäjälle. Myymälässä puristetut turvekennot eivät kaipaa erityisiä toimenpiteitä. Niitä voidaan säilyttää suojakelmun tai katoksen alla. Pintojen korkeutta ei ole rajoitettu.

8 57740

Puristetut turvekasvualustat ovat riittävän tukevia suojaamaan kasvien juuristoa kuljetuksen ja uudelleenistutuksen aikana, ne eivät saastuta maaperää ja koska ne muodostavat yksittäisistutuskennoista koostuvia kennostoja, joilla on geometrisesti säännöllinen ja tukeva muoto, joten taimien siemenestä kasvatus ja uudelleenistutus on helppo mekanisoida niiden avulla.

Esimerkki 1

Turpeesta, jota nostetaan kaikkina vuoden aikoina (turveyläkerros, hajoaminen 10-prosenttinen, pH 2,77 ja kosteuspitoisuus 92,9 %) poistettiin puutähteet . .. 3 . ....... ...

ja panostettiin 10 m lapasekoittimella varustettuun säiliöön, jollaista käytetään valmistettaessa turveravinnealustaa. Turpeen määrä vastasi 500 kg kuivaa turvetta. Turvemassaa laimennettiin sekoittaen vesiliuoksella, joka sisälsi 50 kg kalkkijauhoa ja epäorgaanisia lannoitteita: 15 kg fosfaattilannoitetta, 19 % P^Oj., 7,5 kg kaliumkarbonaattisuolaa, Uo % K^O ja 15 kg ammoniumsulfaattia, 21 % N. Laimennus tapahtui vesipitoisuuteen 9^,7 %· Sekoittamalla homogenoitua turvekasvualusta-ainetta syötettiin hydrauliseen vaakapuristimeen, jossa poistettiin vettä puristetun kasvualustan kosteuspitoisuuteen 85,9 %· Puristettu kasvualusta oli suorakulmainen harkko (50 x 50 cm, paksuus h cm). Raakaharkko asetettiin hyllyvaunun tasolle. Kun vaunun kaikki tasot olivat täyttyneet, vaunu siirrettiin ilmakuumentimeen, jossa harkot kuivuivat lämpötilassa 105°C ennalta määrättyyn kosteuspitoisuuteen 30 %.

Pyörösahoilla varustetulla koneella leikattiin 3 cm syviä vakoja 5 cm välein 'neliö'kuviona kuivattujen ja puristettujen kennojen pintaan ja siemeniä varten porattiin rei'ät jokaiseen näin saatuun neliömäiseen kennoon.

Näin saadussa puristetussa kasvualustassa, pH 6,^9, viljeltiin siemenestä vihannestaimia, esimerkiksi tilliä, sipulia ja salaattia. Saatiin korkealuokkaisia taimia.

Esimerkki 2

Rahkasuoturpeesta (hajoaminen 7 %* pH 3,0 ja kosteuspitoisuus 92 %) pois- .... . . . 3 tettun puutähteet, panostettiin 500 kg kuivaa turvetta vastaava määrä 10 m säiliöön turvealusta-aineen valmistamiseksi ja laimennettiin vesiliuoksella, jossa oli 20 kg liitua, 5»5 kg kaliumnitraattia, 3,3 kg superfosfaattia, 2,5 kg ammoniumnitraattia ja 2 kg magnesiumsulfaattia. Liuokseen lisättiin seuraavia määriä hivenaineita: 500 g MgO, 6 g MnO, 8 g B, 3 g Cu, 5 g Mo, lt g Fe ja 1 >5 g Zn. Laimentamista jatkettiin kunnes väliaineen kosteuspitoisuus oli 97 %· Samalla seosta sekoitettiin lapasekoittimella tasajakoisuuden saavuttamiseksi. Näin valmistettua kasvualustaa puristettiin hydraulisessa vaakapuristimessa kosteuspitoisuuteen 88 %. Tuote oli suorakulmainen harkko mitoiltaan 50 x 50 cm, paksuus 4 cm. Raakaharkko siirrettiin hyllyvaunulla ilmakuumentimeen, jossa harkko kuivattiin lämpötilassa 100°C kosteuspitoisuuteen 29 %.

9 57740

Lopputuotetta, jonka pH oli 6,02 ja N:P:K-suhde 2,5:1:3, käytettiin kurkuntaimien viljelemiseksi siemenestä.

Tällöin harkkoon leikattiin 3 cm syviä vakoja 10 cm välein ’neliö'-kuviona ja saatiin 25 neliömäistä kennoa. Jokaiseen kennoon porattiin istutusreikä.

Kun kasvihuoneeseen oli istutettu uudelleen kasvualustassa kasvatetut kurkuntaimet , ne jäivät sataprosenttisesti eloon.

Käytettäessä turvekasvualustaa, jonka mitat ovat 10 x 10 x 4 cm, voitiin kasvattaa taimia siemenestä lannoittamatta:

Esimerkki 3

Rahkasuoturpeesta (hajoaminen 7 %> pH 3,0 ja kosteuspitoisuus 92 %) pois- ..... . . . .... 3 - tettun puutahteet ja panostettiin 500 kg kuivaa turvetta vastaava maara 10 m säiliöön turvekasvualustan valmistamiseksi ja laimennettiin vesiliuoksella, jossa oli 20 kg liitua, 5,5 kg kaliumnitraattia, 3,3 kg superfosfaattia, 2,5 kg ammo-niumnitraattia ja 2 kg magnesiumsulfaattia. Liuokseen lisättiin seuraavia määriä hivenaineita: 500 g MgO, 6 g MnO, 8 g B, 3 g Cu, 5 g Mo, 4 g Fe ja 1,5 g Zn. Liuokseen lisättiin myös pinta-aktiivisia aineita, so. alkyylifenolien polyhydrok-sietyleenieettereitä 500 g. Liuosta kaadettiin säiliöön, kunnes kasvualustan kosteuspitoisuus oli 97 %- Samalla seosta sekoitettiin lapasekoittimella tasajakoi-suuden saavuttamiseksi. Valmistettu kasvualusta puristettiin hydraulisessa taso-puristimessa kosteuspitoisuuteen 88 %. Puristamalla saatiin neliömäinen harkko, jonka mitat olivat 50 x 50 cm, paksuus 4 cm. Puristettu raakaharkko siirrettiin hyllyvaunulla ilmakuumentimeen, jossa harkko kuivattiin lämpötilassa 100°C kosteuspitoisuuteen 29 %·

Lopputuotteessa, joka oli tarkoin saman näköinen kuin esimerkissä 2, pH oli 6,02 ja N:P:K-suhde 2,5:1:3. Kasvualustaa, joka kostui täysin 30 minuutissa, käytettiin kasvatettaessa siemenestä kurkuntäimiä.

Tällöin harkon pintaan leikattiin 3 cm syviä vakoja 10 cm välein 'neliö'-kuviona ja saatiin 25 kennoa. Jokaiseen kennoon porattiin istutusreikä. Istutettaessa uudelleen kasvihuonemaahan kasvatetut kurkuntaimet jäivät sataprosenttisesti eloon.

Käytettäessä turvekasvualustaa, jonka mitat olivat 10x10x4 cm, voitiin kasvattaa taimia siemenestä lannoittamatta.

Esimerkki 4

Rahkasuoturpeesta (hajoaminen 7 %* pH 3,0 ja kosteuspitoisuus 92 %) pois-

.. ... R

tettun puutahteet, panostettiin 500 kg kuivaa turvetta vastaava määrä 10 m säiliöön turvekasvualustan valmistamiseksi ja laimennettiin vesiliuoksella, jossa 10 57740 oli 20 kg liitua, 5,5 kg kaliumnitraattia, 3,3 kg superfosfaattia, 2,5 kg ammo-niumnitraattia ja 2 kg magnesiumsulfaattia. Liuokseen lisättiin seuraavia määriä hivenaineita: 500 g MgO, 6 g MnO, 8 g B, 3 g Cu, 5 g Mo, h g Fe ja 1,5 g Zn. Liuosta kaadettiin säiliöön, kunnes kasvualustan kosteuspitoisuus oli 97 %· Samalla seosta sekoitettiin lapasekoittimellä tasajakoisuuden saavuttamiseksi. Valmistettuja kasvualustoja puristettiin hydraulisessa tasopuristimessa kosteuspitoisuuteen 88 %. Puristamalla saatiin neliömäinen harkko, jonka mitat olivat 50 x 50 cm ja paksuus h cm. Puristettu raakaharkko siirrettiin hyllyvaunulla ilmakuumentimeen, jossa harkko kuivattiin lämpötilassa h0°C kosteuspitoisuuteen ho %.

Lopputuotetta (pH 6,02 ja N:P:K-suhde 2,5:1:3) käytettiin kasvatettaessa siemenestä kurkuntaimia.

Tällöin harkon pintaan leikattiin 3 cm syviä vakoja 10 cm välein 'neliö'-kuviona ja saatiin 25 kennoa. Jokaiseen kennoon porattiin istutusreikia. Istutettaessa uudelleen kasvihuonemaahan tällaisissa kasvualustoissa siemenestä kasvatetut kurkuntaimet, ne jäivät sataprosenttisesti eloon.

Käytettäessä turvekasvualustaa, jonka mitat olivat 10 x 10 x h cm, voitiin kasvattaa taimia siemenestä lannoittamatta.

Esimerkki 5

Rahkasuoturpeesta (hajoaminen 12 %, pH 2,7 ja kosteuspitoisuus 90 %) ... ... 1 poistettiin puutahteet, panostettiin 500 kg kuivaa turvetta vastaava määrä 10 m säiliöön turvekasvualustan valmistamiseksi ja laimennettiin vesiliuoksella, jossa oli 25 kg liitua 5»5 kg kaliumnitraattia, 3,3 kg superfosfaattia ja 2,5 kg ammo-niumnitraattia sekä seuraavia määriä hivenaineita: 600 g MgO, 5 g MnO, 10 g B, 5 g Cu, 30 mg Co, 6 g Mo, 5 g Fe ja 2 g Zn. Liuosta kaadettiin säiliöön, kunnes kasvualustan kosteuspitoisuus oli 93 %· Samalla seosta sekoitettiin lapasekoit-timellä tasajakoisuuden saavuttamiseksi. Valmistettu kasvualusta puristettiin hydraulisessa vaakapuristimessa kosteuspitoisuuteen 85 %· Puristamalla saatiin neliömäinen harkko, jonka mitat olivat 50 x 50 cm, paksuus h cm. Puristettu raakaharkko siirrettiin hyllyvaunulla ilmakuumentimeen, jossa harkko kuivattiin lämpötilassa h0°C kosteuspitoisuuteen 35,8 %.

Lopputuotetta, pH 5,05, käytettiin kasvatettaessa siemenestä kaalintaimia.

Tällöin harkon pintaan leikattiin 3 cm syviä vakoja 5 cm välein 'neliö'-kuviona ja saatiin 100 kennoa. Jokaiseen kennoon porattiin istutusreikä. Istutettaessa uudelleen avomaahan tällaisissa kasvualustoissa siemenestä kasvatetut taimet jäivät sataprosenttisesti eloon. Käytettäessä määrättyjä määriä mik-roravinteita sisältäviä turvekasvualustoja voitiin kaalintaimia kasvattaa siemenestä lannoittamatta.

57740

Esimerkki 6

Rahkasuoturpeesta (hajoaminen 12 %, pH 2,7 ja kosteuspitoisuus 90 %) .. ... 3 poistettiin puutähteet, panostettiin 500 kg kuivaa turvetta vastaava määrä 10 m säiliöön turvekasvualustojen valmistamiseksi ja laimennettiin vesiliuoksella, jossa oli 25 kg liitua, 5,5 kg kaliumnitraattia, 3,3 kg superfosfaattia ja 2,5 kg.ammoniumnitraattia sekä seuraavia määriä hivenaineita: 600 g MgO, 5 g MnO, 10 g B, 5 g Cu, 30 mg Co, 6 g Mo, 5 g Fe ja 2 g Zn. Liuosta kaadettiin säiliöön, kunnes kasvualustan kosteuspitoisuus oli 93 %· Samalla seosta sekoitettiin lapasekoittimella tasajakoisuuden saavuttamiseksi. Valmistettu kasvualusta puristettiin hydraulisessa vaakapuristimessa kosteuspitoisuuteen 85 %. Puristamalla saatiin neliömäinen harkko, jonka mitat olivat 50 x 50 cm, paksuus U cm. Raakaharkko siirrettiin hyllyvaunulla ilmakuumentimeen, jossa harkko kuivattiin lämpötilassa 100°C kosteuspitoisuuteen 20 %.

Lopputuotetta, pH 5»05, käytettiin kasvatettaessa siemenestä kaalintaimia.

✓ Tällöin harkon pintaan leikattiin 3 cm syviä vakoja 5 cm välein 'neliö'-kuviona ja saatiin 100 kennoa. Jokaiseen kennoon porattiin istutusreikä. Istutettaessa uudelleen avomaahan tällaisessa kasvualustassa siemenestä kasvatetut taimet jäivät sataprosenttisesti eloon. Käytettäessä määrättyjä määriä hivenaineita sisältäviä turvekasvualustoja, voitiin siemenestä kasvattaa kaalintaimia lannoittamatta.

Esimerkki 7

Rahkasuoturpeesta (hajoaminen 10 %, pH 2,9 ja kosteuspitoisuus 92 %) pois- . . ... 3 tettun puutähteet, panostettiin 500 kg kuivaa turvetta vastaava maara 10 m säiliöön turvekasvualustan valmistamiseksi ja laimennettiin vesiliuoksella, jossa oli 20 kg liitua ja 9,*+ kg epäorgaanista lannoitetta, joka sisälsi 16 % N, 16 % ja 16 % K^O. Liuosta kaadettiin säiliöön, kunnes kasvualustan kosteuspitoisuus oli 95 %· Samalla seosta sekoitettiin lapasekoittimella tasajakoisuuden saavuttamiseksi. Valmistettu kasvualusta puristettiin hydraulisessa tasopuris-timessa kosteuspitoisuuteen 86 %. Puristamalla saatiin neliömäinen harkko, jonka mitat olivat 100 x 100 cm, paksuus U cm. Raakaharkko siirrettiin hyllyvaunulla ilmakuumentimeen, jossa harkko kuivattiin lämpötilassa 100° kosteuspitoisuuteen 15 %.

Lopputuotetta käytettiin siirrettävien koristeruohomattojen valmistamiseksi.

Tällöin harkon pintaan leikattiin 0,8 cm syviä vakoja 5 cm välein 'neliö'-kuviona. Jokaisen näin saadun neliömäisen kennon keskustaan porattiin istutusreikä. Vaot ja istutusrei*ät toimivat ruohonsiemenien suunnistajina ja samalla järjestelmänä, joka syöttää vettä ja ilmaa juuristoon harkon sisällä. Järjestettäessä ruohomattoja sisällä, on kasvualustan lämpötilan oltava 18-22°C ja valaistuksen 5 000-7 000 luksia/m^.

Claims (3)

12 57740

1. Menetelmä puristettujen turvekasvualustojen valmistamiseksi lisäämällä kalkkipitoisia aineita, epäorgaanisia lannoitteita ja hivenaineita turvemassaan ja puristamalla tätä, tunnettu siitä, että turvemassaa kostutetaan sekoittaen kosteuspitoisuuteen 93-97 % vesiliuoksella, jossa on kalkkipitoisia aineita, epäorgaanisia lannoitteita ja hivenaineita, minkä jälkeen näin saatu kasvualusta puristetaan kosteuspitoisuuteen 85-88 % ja kuivataan lämpötilassa **0-105°C puristetun turvekasvualustan keskimääräiseen kosteuspitoisuuteen 15-60 %.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä puristettujen turvekasvualustojen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että syöttöturvemassaa kostutetaan vesiliuoksella, jossa lisäksi on 0,1-0,2 paino-# pinta-aktiivisia aineita kuivan turpeen määrästä laskettuna.

3· Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä puristettujen turvekasvualustojen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että pinta-aktiiviset aineet ovat rasvahappojen sulfaatteja ja sulfonaatteja.