FI57458B - Foerfarande foer belaeggning av en bana av arkmaterial - Google Patents

Description

γβΙ ^kuulutusjulkaisu ^Γα [bJ ν') ijTLAGG N I NGSSKRI FT 5 7458 ^ v ^ (51) Kv.lk?/lnt.C1.3 D 21 H 1/10 SUOMI —FINLAND (21) Pw«»ttll»ktmu· — PitMtaraBknlni 751963 (22) HakemtopUvi — AnaMcnlnpdag OU. 07 · 75 (23) AlkupUvi—Giltl|h«cadag OU.07.75 (41) Tullut JulklMkal — Bllvlt off«Kllg 05.01.76

Patentti· ja rekisterihallitut (44) NlhttvUcIpuon |. kuuL|ulk.lwn pvm.- , 0

Patent- och registerstyrelsen ΑηιβΙαη utlagd oeh utl.tkrlfun publicarad 30.0U.o0 (32)(33)(31) Pyydetty «tuolkaut —Begird priorltet OU.07-7^

Englanti-England(GB) 29729/71* (71) Wiggins Teape Limited, 3 Lincoln's Inn Fields, London WC2A 3EB,

Englanti-England(GB) (72) Neil George Douglas Robertson, Marlow, Buckinghamshire, Englanti-England(GB) (7Π) Oy Kolster Ab (5U) Menetelmä arkkimaista ainetta olevan rainan päällystämiseksi -Förfarande för beläggning av en bana av arkmaterial Tämän keksinnön kohteena on menetelmä arkkimaisen aineen päällystämiseksi ja erityisesti mikrokapseleilla päällystetyn paperin valmistamiseksi käytettäväksi paineherkissä jäljentävissä systeemeissä.

Eräs* tällainen systeemi, tunnettu siirtosysteeminä, koostuu yläarkista, jota kutsutaan CB-arkiksi ja joka on päällystetty alapinnaltaan mikrokapseleilla, jotka sisältävät väritöntä väriä muodostavaa ainetta, sekä alemmasta arkista, jota kutsutaan CF-arkiksi, joka on päällystetty yläpinnaltaan happamalla värillisesti reagoivalla aineella, esimerkiksi kaoliinilla, feriolihartsilla tai tietyillä orgaanisilla suoloilla. Useimpiin sovellutuksiin tarvitaan myös lukuisa määrä väliarkkeja, joita kutsutaan CFB-arkeiksi, joista kukin on päällystetty alapinnaltaan mikrokapseleilla sekä yläpinnaltaan happamilla värillisesti reagoivilla aineilla. Arkkiin kirjoitettaessa aiheutettu paine rikkoo mikrokapselit vapauttaen väriä muodostavan liuoksen alla olevalla arkilla olevaan happamaan aineeseen, jolloin tapahtuu kemiallinen reaktio, joka kehittää väri muodostajan värin.

Toinen tällainen systeemi on tunnettu nimellä riippumaton systeemi, joka koostuu vähintäin yhdestä sorkista, joka on päällystetty yläpinnaltaan 2 57458 sekä mikrokapseleilla että happamella värillisesti reagoivalla aineella. Tällöinkin arkille kirjoitettaessa aiheutettupaine rikkoo kapselit, jolloin väriä muodostava aine pääsee läheiseen värillisesti reagoivaan aineeseen, jolloin värinmuodostajän väri kehittyy.

Mikrokapselien lisäksi sisältää CB-, CFB sekä riippumaton arkki yleensä sideaineen sekä niinkutsutun suoja-aineen. Jälkimmäinen on suojeleva aine, joka suojelee kapselien ennenaikaiselta rikkoutumiselta, esimerkiksi varastoitaessa sekä arkkien käsittelyssä. Suoja-aine on luonteeltaan Mukkas-maista. Hiukkaset kannattavat tällöin arkkia mikäli se joutuu suhteellisen kevyen paineen alaiseksi, esimerkiksi käsittelyssä sekä varastoitaessa, jolloin ne suojaavat mikroskapseleita joutumasta sellaisen paineen alaiseksi, joka murtaisi ne. Kuitenkin mikäli ne saatetaan suuren paineen alaisiksi, kuten kirjoitettaessa tai konekirjoituksessa, on suoja-aineen antama suoja riittämätön estämään mikrokapseleita särkymästä.

Sideaine toimii adheesion aikaansaamiseksi mikrokapseleihin ja suoja-aineeseen peruspaperiin nähden.

Ylläesitetyssä kopiointisysteemeissä on toivottavaa, että mikrokapseleita sisältävä päällyste leviää täydellisesti sekä tasaisesti koko CB- , CFB- ja riippumattomien arkkien pinnalle, siten että varmistetaan arkin koko pinnan kyky aikaansaada kopio. On myöskin toivottavaa taloudellisista syistä käyttää alhaista päällystepainoa mikrokapseleita sisältävää seosta. Tasaisen päällystyksen sekä alhaisen päällystepainon halutun yhdistelmän aikaansaaminen aiheuttaa käytännöllisiä ja taloudellisia ongelmia, kuten seuraavassa esitetään.

Tähän asti on ollut yleisenä käytäntönä levittää mikrokapseleita sisältävä päällyste paperille vesidispersiona alhaisella kiintoainepitoisuudel-la, sekä määrätä levitetyn päällysteen määrä ilmaveistä käyttämällä. Alhaisen kiintoainepitoisuuden omaava päällystekoostumus, esim. 18$ kiintoainetta, sallii käytettäväksi jokseenkin paksua märkää kalvoa, mikä varmistaa täydellisen peiton sekä antaa tulokseksi halutun alhaisen päällystepainon senjäl-keen kun vesi on haihdutettu pois. Edelleen aikaansaadaan hyväksyttävän tasainen päällyste, koska ilmaveitsi antaa tulokseksi päällysteen, joka pyrkii "seuraamaan" "kukkuloita sekä "laaksoja" paperissa, paremminkin kuin täyttämään "laaksoja" ja jättämään "kukkulat" pienemmälle päällystykselle. Kuitenkin edel-läesitetyllä päällystyksellä on lukuisia haittoja. Ensinnäkin alhaisen kiintoainepitoisuuden omaavan päällysteaine merkitsee sitä, että päällystetystä paperiradasta on haihdutettava suuria vesimääriä (suuren kiintoainepitoisuuden omaavaa seosta ei voida päällystää tyydyttävästi ilmaveistä käyttämällä, koska sen korkeampi viskositeetti merkitsee, että seoksen virtausominaisuudet eivät 5 57458 ole sopivia annostuksen valvomiseksi ilmasuihkulla). Toiseksi päällystyksessä mahdollinen nopeus rajoittuu "sumuuntumisongelman" vuoksi. Tämä johtuu siitä, että mittaava ilmasuihku pyrkii puhaltamaan nestepisaroita radasta, mikä aiheuttaa "sumua", joka voi laskeutua joko paperille, mikä aiheuttaa epätasaista päällystystä, taikka ilmaveitsen kärkeen, mikä häiritsee ilmaveltsen loikkaa-van ilmasuihkun tasaisuutta, sekä aiheuttaa päällystyksen epätasaisuuden lisääntymistä. Ongelma tulee kertautuvasti huonommaksi suuremmilla päällystys-nopeuksilla, koska leikkaavan ilmaveitsen paine on suurempi. Taitava toiminta voi vähentää tätä ongelmaa, mutta se edustaa rajoittavaa tekijää suurilla nopeuksilla. Kolmanneksi suoja-aineen osaset pyrkivät puhaltautumaan selktiivi-sesti pois radan märkäpäällystyksessä, vaikkakin tämäkin öhgelraa voidaan välttää jossakin määrin päällystimen taitavalla käytöllä. Neljänneksi ilma-veitsipäällystys on tehokasta vain käytettäväksi radoilla tiettyyn paksuuteen, mikäli tiedämme.

Ylläesitettyjä ongelmia on pyritty välttämään käyttämällä terä kaa-vausta ilmakaavauksen sijasta. Tällöin on kuitenkin vaikeaa aikaansaada haluttua alhaisen päällystepainon ja täydellisen tasaisen peiton yhdistelmää hyvällä päällystejäljellä. Täydellisen peiton aikaansaamiseksi on yhä välttämätöntä levittää jokseenkin paksu märkä päällyste, mutta terä ei normaalisti ole käyttökelpoinen alhaisen viskositeetin omaavan päällysteen kaavaamiseksi, esimerkiksi alle n. 200 cP Brookfield-viskositeetin. Alhaisen kiintoainepitoi-suuden omaavalla seoksella, joka sisältää mikrokapseleita, esim. 18fotn kiinto-ainepitoisuus, on tätä alhaisempi viskositeetti. Mikäli käytetään korkeamman kiintoainepitoisuuden omaavia suuremman viskositeetin aikaansaamiseksi, on tuloksena joka epätasainen päällyste taikka epätaloudellisen suuri päällyste-paino vedenpoiston jälkeen. Tämä ongelma pahenee sen tosiasian vuoksi, että vaikka levykaavaus antaa sileän pinnan, voi se aiheuttaa epätasoisen pinnan paksuuden, koska päinvastoin kuin ilmakaavauksessa ovat "laaksot" täysiä sekä "kukkuloilla" on pieni päällystemäärä.

Voidaan ajatella viskositeetin lisäämistä yksinkertaisesti sakeutinta lisäämällä. Kuitenkaan sakeutin ei lisää märän kalvon paksuutta ja tämänvuoksi tarvitaan edelleen epätaloudellisen paksua märkää päällystystä täydellisen peiton varmistamiseksi.

Mahdollisen suoja-aineksen mukanaolo päällysteseoksessa aiheuttaa lisäongelmia käytettäessä teräpäällystintä. Ensinnäkin terä voi aiheuttaa suoja-aineksen selektiivistä paistumista, joka sitten palaa päällysteammeeseen yhdessä ylimääräisen päällysteaineen kanssa, jonka veitsi poistaa. Tällöin pääl- 4 57458 lystysaltaassa olevan päällystysaineksen viskositeetti nousee, ja pienipainoi-sen päällystyksen kontrollointi vaikeutuu. Tämä ongelma on erityisen vakava kun ’täytetään selluloosakuitu suoja-aineena (selluloosakuitunöyhtä on tähänasti ollut mahdollisesti laajimmin käytetty suoja-aine, vaikkakin muitakin aineita on ehdotettu, esimerkiksi vehnätärkkelystä, rakeisia synteettisiä polymeerejä sekä tiettyjä mineraalisia aineita). Toiseksi suoja-aineksen osaset pyrkivät pakkautumaan veitsen kärjen taakse, mikä johtaa alhaisiin päällystepainojuoviin päällysteessä. Edelleen osat veitsestä voivat nousta toisinaan pakkautuneen suoja-aineksen päästämiseksi, mikä aiheuttaa "suikaleita", joissa oneri-tyisen korkea päällystemäärä.

Olemme nyt havainneet, että edellämainitut ongelmat, jotka tähänasti ovat liittyneet mikrokapseleita sisältävien seosten päällystämiseen taikka mikrokapseleita ja/tiettyjä suoja-aineita sisältävien seosten päällystämiseen, voidaan välttää, tai ainakin vähentää niitä, mikäli päällystekoostumus vaahdotetaan ennen päällysteen levitystä.

Keksinnön ensimmäiseen näkökohtaan viitaten, on aikaansaatu rainan päällystysmenetelmä päällystekoostumukselle, joka sisältää mikrokapseleita, mikä muodostuu koostumuksen vaahdotuksesta, vaahdotetun koostumuksen levittämistä rainalle, sekä koostumuksen kaavaamisesta rainalle haluttuun päällyste-painoon kaavarilaitteella, joka on kosketuksessa rainan kanssa.

Päällytekoostumus voi sisältää myöskin erityistä suoja-ainetta.

Keksinnön seuraavan kohdan mukaisesti on aikaansaatu papaeri, joka on päällystetty keksinnön ensimmäisen kohdan mukaisesti.

Kaavarilaite on edullisesti terä. Terä voi olla esimerkiksi jäykkä terä taikka edullisesti taipuisa terä. Taipuisalla terällä tarkoitetaan sellaista, joka taipuu rainan liikkeen suunnassa olellisesti samassa määrin koko terän leveyden poikki. Sen pinta rainaa vasten on täten kupera, ja kuperuuden aste voi olla sellainen, että raina kulkee tangentiaalisesti terään nähden, jolloin rainan ja terän kosketuskohta on terän kärki tai välin päässä tästä. Sitävastoin niinkutsuttu jäykkä terä taipuu vain vähäisessä määrin ja on kosketuksessa rainan kanssa kulmassa. Kyseinen menetelmä on tietenkin käyttökelpoinen kaikenlaisille taipuville terille, niinkutsutusta jäykästä terästä kulmakosketuksessa rainaan aina terään, joka taipuu riittävästi tangentti-aaliseen kosketukseen rainan kanssa. Mikäli halutaa voi terä olla osa virta-nippikääntöterä-päällystäjästä taikka niinkutsutusta Bill-terä päällystimestä (kuten on esimerkiksi brittiläisessä patentissa 1 115 133 esitetty) taikka niinkutsutusta Twin-terä päällystimestä (esimerkiksi kuten brittiläisessä patentissa 1 373 998 on esitetty). Allaslevitys on havaittu erityisen sopivaksi vaahdotetun päällysteseoksen levittämiseksi rainaan, erityisesti silloin kun kaavariosa on taipuisa terä.

5 57458

Vaikkakin on havaittu edulliseksi, että kaavarielin on terä, ei sen välttämättä tarvitse olla sellainen. Sensijaan kaavarielin voi olla esimerkiksi Meyerin tanko taikka niinkutsutun Cham]£Lex päällystäjän tela.

Vaahdotettu päällysteseos voi sisältää laajasti vaihtelevan määrän ilmaa (taikl© muuta kaasua), esimerkiksi 25 $:sta 75 $:iin. Ilmapitoisuus on kuitenkin edullisesti 45 $:sta 70 $:iin. Rajat 25 $ ja 75 leivät esitä ylä ja alarajoja ilmapitoisuuksille, joita voidaan käyttää, vaikkakin kun ilmapitoisuus laskee alle ylläannetun arvon, tulevat ylläesitetyt perinteellisen teräpäällystyksen haitat esille. Jossakin määrin ylä- ja alailmapitoisuudot riippuvat muista muuttujista pällystekoostumuksessa, esimerkiksi sen kiinto-ainepitoisuudesta, viskositeetista ja muista lisäaineista.

Päällysteseoksen kiintoainepitoisuuden ei ole todettu olevan yleensä kriittinen niissä päällyksissä, joita on menestyksellisesti käytetty ja joiden kiintoainepitoisuus on vaihdellut laajoissa rajoissa. Vaahdotetun päällyste-koostumuksen käyttäminen sallii suurempien kiintoainepitoisuuksien käytön kuin perinteellisesti käytetytf esimerkiksi 50 $:n kiintoainepitoisuuksia taikka tämänkin ylittäviä. Yleensä on havaittu, että voi olla edullista käyttää suurempaa ilmapitoisuutta suurille kiintoainepatoisuuksille päällysteseoksessa.

Vaikkakin päällysteseoksen viskositeetti vaikuttaa melkein kaikkiin päällystystapahtumiin, on havaittu, että esilläoleva päällystysmenetelmä on käyttökelpoinen käytettäessä päällystyseoksia, joilla on laajalti vaihtele-vat viskositeetit, esimerkiksi 200 - 3 500 cP Brookfield, esim. paljolti sama alue kuin normaalisesti käytetään teräpäällystemenetelmissä paperiteollisuudessa. Viskositeetin vaihtelut voidaan aikaansaada kyseisessä menetelmässä valitsemalla ilmapitoisuus sopivasti. Menetelmä sekä ainekset, joita käytetään mikrokapselien valmistuksessa, ovat myös merkityksellisiä. Esimerkiksi päällysteseos, joka sisältää gelatiinia ja karboksimetyliselluloosaa (CMC) olevia mikrokapseleita voi olla viskositeetiltään suurempi kuin seos, joka sisältää urea-formaldehydi-kapseleita.

Pääosainen vaahdon kuplakoko sekä kuplakoon jakautuminen pääosakoon lähellä vaikuttaa seoksen viskositeettiin taikka päällystettävyyteen. Kapea kuplakoon jakautuminen pääosaisen koon läheisyydessä on suositeltava. Vaahdotetussa päällystekoostumuksessa käytetty kuplakoko oli esimerkkeinä suoritetuissa päällystyskoissa, joita jatkossa selvitetään, pääasiassa alueella 10 - 100yum ja pääasiallinen kuplakoko 30 - 50 jm.

Päällystettävän paperin luonne näyttää vaikuttavan lopullisen päällysteen ominaisuuksiin paljolti samalla tavalla kuin perinteellisessä terä- 6 57458 päällystyksessä on todettu. Peruspaperin vaikutus päällystysominaisuuksiin on hyvin tunnettu, eikä sitä tässä enään käsitellä.

Kyseessäoleva menetelmä voidaan suorittaa lukuisilla päällystys-nopeuksilla, esimerkiksi 250 m/minuutissa olevasta nopeudesta likimain 725 ra/min olevaan nopeuteen. Nämä luvut eivät kuitenkaan esitä prosessin rajoja.

Vaahdotusaineita voidaan käyttää laajoja valikoimia, vaikkakin on oltava varovainen sen suhteen, ettei vaahdotusaine reagoi mikrokapselien kanssa. Tällaista pyrkii tapahtumaan gelatiini/CMC-kapseleilla mikäli käytetään synteettisiä vaahdotusaineita, niinpä näille ja vastaavanlaisille mikrokapse-leille suositellaan luonnontuotteita olevia vaahdotusaineita. Sopiviin vaahdo-tusaineisiin kuuluvat seuraavat vesiliuokoiset polymeerit: polyvinyl alkoholi (PVA), luonnontuotteet, esim. proteiinit kuten gelatiini, kaseiini sekä soia-papu uute, saippua, sekä lisäksi ureaformaldehydi seinämäisille kapseleille synteettisiä pinta-aktiivisia aineita, erityisesti ei-ionisia pinta-aktiivisia aineita. Luetellut aineet eivät ole välttämättä kaikki sopivia käytettäväksi kaikkien mikrokapselien kanssa. Pitäisi tietenkin olla ilmeistä, että jotkin koostumukset voidaan vaahdottaa luotettavasti lisäämättä muita vaahdotusaineita. Esimerkiksi käytetty sideaine voi itse olla riittävä vaahdotusaine. Esimerkkeinä tähän luokkaan kuuluvista sideaineista ovat mainitut proteiinit sekä polyvinyl alkoholi.

Vaahdotettu dispersio voidaan aikaansaada millä tahansa tavallisella tavalla. On havaittu, että vaikkakin kuivassa tilassa mikrokapselit helposti särkyvät mekaanisen paineen alaisina, on mahdollista saattaa mikrokapselien vesisuspensio voimakkaiden leikkausvoimien alaiseksi, joita syntyy monissa suurinopeuksisja sekoittimissa, ilman että mikrokapseleihin aiheutuu merkittävää tuhoutumisvaikutusta. Täten tällaisia sekoittimia voidaan käyttää erillää vaahdotuslaitteistosta. Kahdentyyppisiä vaahdotuslaitteita, joita voidaan käyttää kyseessäolevassa menetelmässä, selvitetään tarkemmin esimerkkien avulla s euraava s sa.

Suoja-aineena vaahdotettavassa koostumuksessa voi olla esimerkiksi selluloosakuitunöyhtä, rakeinen tärkkelys, rakeiset synteettiset polymeerit, ontot taikka nestettä sisältävät kapselit, joiden koko on suurempi kuin koostumuksessa olevien mikrokapselien koko·, taikka määrättyä mineraalista ainetta, esimerkiksi talkkia taikka pigmenttejä, taikka muita erityisiä aineita, joiden koko on sopiva, ja jotka eivät ole hankaavia luonteeltaan, joita voidaan helposti lisätä seokseen ennen vaahdotusta.

Keksinnön saamiseksi helpommin ymmärrettäväksi, viitataan oheisiin piirroksiin, jotka esittävät kaaviomaisesti sekä esimerkinomaisesti laitteistoja, joita voidaan keksintöä toteutettaessa, sekä missä:

Kuvio 1 on lohkokaavio, jossa esitetään papexinpäällystyslaitteisto yleisenä toteutuksena; 7 57458

Kuvio 2 on juoksukaavio, joka esittää tällaisen koneen päällytys- ja vaahdotuskohtia;

Kuvio 3 on juoksukaavio vaihtoehtoisesta vaahdotuskohdasta; ja

Kuvio 4 on kaavio, joka esittää tapaa millä taipuisaa terää voidaan säätää sopimaan eriluontoisille päällystyskoostumuksille.

Ensin kuvioon 1 viitaten, koostuu paperinpäällystyskone aukikelaus-laitteesta 1 missä paperi 2 kelataan rullalta 3· Paperi johdetaan teloilla 4 teräpäällystyslaitteistolle 5* missä vaahdotettu vesipitoinen päällystys-koostumus, joka sisältää mikrokapseleita, erityistä suoja-ainetta sekä sideainetta, levitetään paperille 2. Päällysteen levityksen jälkeen päällystetty paperi 7 kuivataan kuivauslaitteistossa 8, sekä johdetaan rullaajalle 9, jossa se rullataan uudelleen rullalle 10 rullauslaitteistossa 11. Vaahdotettu päällystyskoostumus valmistetaan vaahdotuslaitteistossa 6, josta tässä selvitetään kaksi vaihtoehtoista laitteistoa. Vaahtoava päällystyekoostumus johdetaan vaahdotuslaitteistoon johdosta 6a, sekä ylimääräinen päällystyskoostumus palautetaan johdosta 6b uudelleen vaahdotettavaksi.

Viitaten nyt kuvioon 2, kulkee raina 2 päällystykseen kannatintelan 12 alapinnan ympäri ja sen kulkiessa näin, levitetään ylimäärin päälystyskoostu-musta 13 ryöppylevittimellä 14· Taipuisa terä 15» joka vaikuttaa telaa 12 vasten, silottaa päällysteen ja kaapii pois ylimääräisen päällystysseokseen, sekä säätää päällysteen toivottavan paksuiseksi. Tämänjälkeen kulkee päällystetty raina 7 kuivauslaitteistoon. Ylimmäinen poistettu päällystysneste kootaan roislcekaukalolla 29 ja palautetaan johdon 29a kautta kokooja säiliöin 17 uudelleenvaahdotettavaksi ja uudelleenkäytettäväksi.

Seuraavassa esitetään päällysteseoksen vaahdotustapaa. Tuore päällys-teseos johdetaan varastosäiliöstä 16 kokoojatankkiin 17, josta se pumpataan pumpulla 18 pyörrepuhdistimen tangentiaaliseen sisäänjohtoon 19, joka puhdistin on samanlainen kuin paperiteollisuudessa yleisesti käytetään paperimassan puh- j distuksessa ennenkuin sehulkee paperikoneen viiralle. Ilmaa johdetaan puhdistimen pyörteeseen revitetyllä putkella puhdistimen pohjasta. Ilmajohto on esitetty merkillä 20, johon on sijoitettu virtausmittari 21 lisätyn ilmamäärän valvomiseksi. Venttiili 22 sallii ilman johtamisen valvomisen, mikä tietenkin määrää ilmapitoisuuden ja täten vaahtotuotteen viskositeettia. Päällysteseoksen ja ilman sekoitus, joka tulee pyörrepuhdistajasta 19 kulkee voimakkaasti leikkaavaan sekoittimeen 23, esimerkiksi Oakesin putkisekoittimeen. Tällöin aikaansaadaan suuria kuplia sisältävää vaahtoa. Vaahto hienonnetaan tämän-jälkeen uudelleen pienempien kuulien aikaansaamiseksi johtamalla suuttimien 24 ja vaahtoputkien 25 muodostaman laitteiston läpi. Tässä tapauksessa laitteisto koostuu kolmesta laitteesta, jotka on asennettu yhdensuuntaisesti, jolloin yksi laite koostuu yhdestä suuttimesta ja yhdestä vaahtoputkesta jotka 8 57458 ovat sarjassa. Täten saatu vaahtoseos kulkee tämänjälkeen ryöppy-levittäjän e IA rainaan 2 levitettäväksi .Venttiilillä varustettu haaraputki 26 johtaa ilmapitoisuutta mittaavaan kennoon 27» jolla on mahdollista valvoa seoksen ilmanitoisuutta. Päällysteseos, joka johdetaan ilmapitoisuuden mittaukseen palautetaan kokoojasäiliöön 17 uudelleenvaahdotettavaksi ja uudelleenkcäytet-täväksi johdon 28 kautta.

Viittaamme nyt kuvioon 3* missä on esitetty vaihtoehtoinen vaahdon valmistuslaitteisto, mikä koostuu suljetusta putkijohtoon sijoitetusta sekoit-timesta 30, esimerkiksi suljetusta säiliöstä, joka sisältää pyörivän sekoitti-men, missä mikrokapseleita sisältävä vesipitoinen päällysteseos, jossa on lisäksi sideaine ja erityinen suoja-aine, vaahdotetaan. Sekoittimesta 30 2 dispersio syötetään paineenalaisena, likimain 1,75 - 2,1 kp/cm , pumpulla 31 sisäänsyöttöputkeen 32 ja tästä vaahdottajän jakoputkiin 33.

Vaahdotettu päälysteseos poistuu putkistosta 34 ja putkesta 35 sekä syötetään ryöppylevittäjälle 36, johon on kytketty taipuisa teräpäällystin. Ylimääräinen päällysteseos poistetaan altaaseen 37 sekä syötetään takaisin pumpulla 38 johdon 39 kautta sekoittimeen 30 uudelleenkäytettäväksi. Lisä-päällysteyhdisteitä voidaan syöttää joko kuivana taikka dispersiona sekoittimeen 30 johdos a 40 uudelleenkierrätettyyn dispersioon. Paineenalaista ilmaa syötetään mittalaitteeseen 41 kompressorilla 42 taikka senkaltaisella laitteella, jolloin laite 41 syöttää säädetyn määrän ilmaa putkeen /|0.

Syötetyn ilman määrä ilmaistaan mittalaitteella 41 ja se säädetään halutun suuruiseksi.

Kuvioon 4 viitaten, missä on esitetty taipuisa kaavari 43, joka vastaa telaa 44 vasten. Kaavari on tuettu pidikkeeseen, jota on yleisesti merkitty numerolla 45· Kaavarien pidikkeet ovat hyvin tunnettuja paperinpäällyrtys-teollisuudesta, eikä pidikkeen 45 rakennetta selvitetä tässä yksityiskohtaisemmin. Pidikkeen 45 asema sekä kaavarin asema ovat säädettäviä, ns. teräkul-man a sekä terän ulkoneman säätämiseksi kuten paperinpäällystysteollisuudessa on yleisesti tunnettua. Teräkulma a on kulma vastetelan tangentin, kaavarin kosketuskohdassa, sekä terän välillä kohdassa missä se lähtee pidäkkeestä. Terän ulkonema on terän pitimen 45 ja terän kärjen välinen ero, taipumattomassa tilassaan.

Teräkulma ja terän ulkonema voidaan säätää halutulla tavalla kyseiselle päällystettävälle materiaalille sopivaksi. Yleensä on toivottavaa lisät?: teräkulmaa silloin kun päällystettävän seoksen viskositeetti lisääntyy.

3 57458

Suositeltava terän ulkonema ei kuitenkaan näytä olevan riippuvainen seoksen viskositeetista, sitä on toivottavaa siintää vain (lyhentää) suuremmilla seoksen viskositeeteilla. Terän paksuus ei ole krittinen ja tyypillinen terän paksuus on noin 0,25 mm.

Keksintöä selvitetään seuraavansa esimerkkien avulla.

Esimerkit 1-70 Nämä esimerkit ovat päällysteajoja, jotka on suoritettu osoittamaan kyseisen menetelmä laaja-alaisuutta sekä että sitä voidaan käyttää erityisesti : a) seoksille, joiden ilmapitoisuus ja viskositeetti on erilainen b) seoksille, joiden kapseleilla on erilainen kapseliseinämateriaali c) seoksille, joilla on erilainen kiintoainepitoisuus d) erilaisten peruspaperien päällystykseen e) eri nopeuksiin päällystyksiin f) erilaisiin päällystepainoihin g) erilaisia suoja-aineita sisältäville päällystyksille Päällystysajejen koetulokset on esitetty seuraavassa taulukossa: ίο 5 74 5 8

Taulukko 1

Esimerkki Pääl- Ilma- Viskosl- Pääl- Pääl- Huom

No lyste- pitoi- teetti lyste lyste- seos suus g/m^ laatu tyyppi 1 A 5Θ 430 6,1 erinomainen 2 A 57 520 6,8 3 A 60 520 3*8 erittäin hyvä 4 A 58 455 5*4 erinomainen 5 A 59,5 457 5,4 6 A 47,5 175 5,4 erittäin hyvä 7 A 57,7 515 6,2 erinomainen 8 A 63 610 5.8 " 9 A 59,5 550 6,4 10 B 55 700 6,4 " 11 B 50 500 7,0 erittäin päällystys- hyvä nopeur 550 m/min 12 B 55 850 6,0 erittäin päällyetys- hyvä nopeus 725 m/min 13 B 65 I56O 6,6 erittäin hyvä 14 B 37 440 6,6 hyvä 15 B 27 320 6,1 16 B 56 910 5,6 erinomainen 17 B 59 1120 6,9 erittäin hyvä 18 B 62,5 900 6,7 " n 57458

Taulukko 1 (jatkoa)

Esimerkki Pääl- Ilma- Viskosi- Pääl- Pääl- lluom

No. lyste- pitoi- teetti lys;J;e lyste- tyyppi suus g/m*- laatu 19 3 62,5 700 6,7 hyvä 20 B 56 600 6,4 hyvä 21 3 70 1820 7,0 erittäin hyvä 22 B 70 1580 6,9 erinomainen 25 3 67 1080 7,4 hyvä 24 B 55,0 1200 5,7 erittäin hyvä 25 3 55 1200 5,9 " 26 3 55 1200 5,0 hyvä 27 3 55 1200 5,5 " 28 B 55 1500 5,6 " 29 B 55 1100 5,7 kohtalainen 50 B 55 1100 5,5 51 3 57 1070 5,8 52 3 52,5 520 4,9 " PVA-sideaine 55 B 61,5 550 5,6 hyvä PVA-sideaine 54 B 64 640 6,7 erittäin PVA-sideaine hyvä 55 B 66,5 625 6, 4 56 B 57,5 700 6,8 erinomainen 57 B 55 440 6,9 " Vaahdon perus-

paperi2 58 g/nT

58 B 56,5 640 6,8 kohtalainen konekiiltoinen sileä puoli 59 B 54,5 520 7,1 hyvä konekiiltoinen rosoinen puoli 40 B 60,5 980 6,1 erittäin vaahdon perus- hyvä paperio 52 g/m 41 3 62,5 820 6,2 hyvä Vehnätärkkelys suoja-aineena 12 57458

Taulukko 1 (jatkoa)

Esimerkki Päällyste-,Ilma- Viskosi- Päällyste- Päällyste- Huorn No. seos- pitoi- teetti g/m' laatu tyyppi suus 42 G 40 920 6,5 kohtalainen 4? C 55 1550 6,1 hyvä 44 D 6? 2740 6,5 kohtalainen /5 7) 61,5 5100 5,9 46 C 64 I44O 6,9 erittäin hyvä 47 E 50 880 8,0 49 E 55 1000 7,6 " 49 E 50 1220 7,9 hyvä 50 F 60 2200 5,9 erittäin hyvä 51 F 57 1700 6,5 kohtalainen 52 F 60 2900 6,1 55 F 50 2100 6,5 hyvä 54 F 55 2840 6,4 55 F 62 3400 5,7 " 56 F 57 2900 5,8 57 F 57 2800 5,5 kohtalainen 58 F 60 3400 6,1 " 59 F 25 1680 5,8 60 F 55 3120 6,1 hyvä 61 F 70 2860 4,0 kohtalainen 62 F 56 2200 6,1 hyvä 63 F 48 1760 6,0 " 64 F 55 1600 6,5 erittäin hyvä 65 F 63 25ΟΟ 6,1 erinomainen 66 F 59,5 2460 5,7 67 F 57 2600 3,2 kohtalainen 68 F 56,5 2350 6,2 hyvä 69 F 50 2560 6,0 erittäin hyvä PVA-sideaine 70 G 51 2680 4,4 erinomainen PVA-sideaine 15 57458

Paitsi niissä tapauksissa, joissa sarakkeessa Mhuomautuksia", on ylläole- Λ vassa taulukossa peruspaperi 49 g/m da laadultaan sellaista”, jota yleisesti käytetään CB-arkkien kaupallisessa valmistuksessa, päällystys suoritettiin nopeudella 250 m/min pilot-mittalsella päällystimellä, selluloosakuitunöyhtää käytettiin suoja aineena sekä sideaineena ja vaahdotusaineen käytettiin kaseiinia, paitsi päällystystyypeissä E ja F, joita selvitetään myöhemmin. Vaahto muodostettiin kaikissa tapauksissa samalla tavalla kuin kuvion 2 yhteydessä on esitetty ja jokaisessa tapauksessa päällyste levitettiin ryöppylevittimellä ja kaavattiin taipuisalla terällä. Päällysteen paksuuden vaihtelut aikaansaatiin vaihtelemalla sopivasti teräkulmaa ja terän ulkonemaa. Viskositeetti mitattiin kaikissa tapauksissa Brookfield-viskosimetriä käyttäen nopeudella 100 l/min. Havaitaan, että joissakin tapauksissa, tietty ilmapitoisuus antoi erilaisen viskositeetinnousun samalla päällystekoostumuksella. Eräänä 8*,ynä tähän on ajateltu olevan erilaisen kuplakoon vaikutus vaahdossa, ja on seurausta jossain määrin ilmapitoisuuden käsisäädöstä.

Selvitys taulukossa 1 käytettyihin päällysteseokslin on seuraava: A - 18 $ kiintoainetta sisältävä seos, jossa kapselit valmistettiin hiukkastamalla gelatiinin, karbokslmetyllselluloosan ja polyvinylmetylieetterin ja mal*iinianhydridin kopolymeerin veslseoksesta (tätä tekniikkaa on selitetty yleisesti brittiläisen patentin 1 053 933 esimerkissä 1, paitsi, että siinä on käytetty arabikumia karbokslmetyllselluloosan asemesta).

B - 23 $ kiintoainetta sisältävä seos, missä kaapelit olivat samanlaisia kuin A:ssa.

C - 28 i» kiintoainetta sisältävä seos, missä kapselit olivat samanlaisia kuin A:ssa.

D - 33 i* kiintoainetta sisältävä seos, missä kapselit olivat samanlaisia kuin A:ssa.

E - 33 i» kiintoainetta sisältävä seos, missä kapselien seinämät olivat ureaformaldohydihartsia.

«s < F - 38 56 kiintoainetta sisältävä seos, missä kapselit olivat samanlaisia kuin E:ssä.

G - 46 i» kiintoainetta sisältävä seos, missä kapselit olivat samanlaisia kuin E:ssä.

i» kuiva-aineesta tyypit Kapselit 82,2 A - D Solka-nöyhtä * 14*8

Kaseiini tai PVA 3*0 14 57458 tyypit A - S Kapselit 84»4

Vehnätärkkelys 12 y 6

Kaseiini tai FVA 3,0 tyypit Kapselit 81,5 E & F Solka-nöyhtä 14,7 Tärkkelys (sideaineena) 3»8 (Jalan Ell, Laing-National Limited*n toimittama)

Triton X-I65:ttä käytettiin myös seoksissa E ja F vaahdotusaineena määrä 4 ia aktiivista ainetta kokonalsseoksen kiintoaineesta.

Viittaukset vaahdolla käsiteltyyn paperiin vastaavat peruspaperia, joka on tehty kuten brittiläisessä patentissa 1 329 409 on yleisesti kuvattu.

Muutamia tyypillisiä teräparametreja, joita on käytetty taulukon 1 tulosten aikaansaamisessa on esitetty yksityiskohtaisesti seuraavassa (kaikki viskositeetit ovat Brookfield-vlskositeetteJa, 100 r/min):

1) Seos tyyppiä A

38 i ilmaa sisältävälle seokselle, jonka viskositeetti oli 430 cP, ja p jota levitettiin määrä 6,1 g/m , olivat teräparametrit: ulkonema 36,3 mm paksuus 0,234 mm teräkulma 26°

_2)_ Seos tyyppiä B

38 i ilmaa sisältävälle seokselle", jonka viskositeetti on 700 cP,

Ja jota levitettiin määrä 6,8 g/m2, olivat teräparametrits ulkonema 56,3 mm paksuus 0,234 mm teräkulma 38° 15 57458

3l Seos tyyppiä C

67 i° ilmaa sisältävälle seokselle, jonka viskositeetti oli I64O cP, ja p jota levitettiin 6,5 g/m , olivat teräparametrit: ulkonema 36,5 mm paksuus 0,254 mm teräkulma 43Ό

4) Seos tyyppiä D

51 i» ilmaa sisältävälle vaahdotetulle seokselle, jonka viskositeetti oli 2560 cP, ja jota levitettiin määrä 4,4 g/m , olivat teräparametrit: ulkonema 25,4 mm paksuus 0,254 mm teräkulma 52,5°

Esimerkki 71 Tämä esimerkki havainnollistaa paperirainan päällystystä päällystys-seoksella, joka on vaahdotettu kuviossa 3 esitetyllä laitteistolla.

Valmistettiin kaksi päällysteseosta, josta toisen mikrokapselit sisälsivät arabikumia sekä toiset mety]iselluloosaa yhtenä seinämäaineena muiden ollessa gelatiini sekä polyvinyl metylieetteri- maleiinianhydrini kopolymee-ri. Suoja-aineena oli selluloosakuitunöyhtä sekä sideaineen kaseiini.

Kaikissa tapauksissa oli koostumus: mikrokapseleita 82,2 paino-osaa selluloosakuituja 14,8 " kaseiinia 3»0 "

Seuraavat kokeet suoritettiin sitten kaikilla päällysteseoksilla. Päällysteseos valmistettiin kiintoainepitoisuudella 18 $ ja pH säädettiin natriumhydroksidilla yli 10,5:ksi.

Päällysteseos vaahdotettiin haluttuun ilmapitoisuuteen vaahdotuslait-teistossa, joka on esitetty kuviossa 3. Vaahdon ilmapitoisuutta valvottiin laitteella, joka mittasi painetta, jonka vaahtopilari aiheutti, jonka korkeus pidettiin vakiona ylijuoksulla.

Päällysteseoksen kiintoainepitoisuudessa ei havaittu nousua päällyste-ajon aikana.

Vaahdotettu päällysteseos levitettiin paperirainalle ryöppylevitti-mellä ja ylimääräinen seos poistettiin taipuisalla terällä.

Vertaileva päällysteajo suoritettiin käyttäen vaahdottamatonta päällysteseosta, joka levitettiin telalevittimellä, johon kuului ilmaveitsikaava- ri.

Päällystetty paperi testattiin tämänjälkeen toiminnallisten ominaisuuksien suhteen vertailevassa esimerkissä 1 esitetyllä tavalla, jotka tulokset on esitetty taulukossa II: 57458 +

H

ρ •ρ I CO

ti at ci f* g\ lp» co r— o- rt oi co a} a> co co

Λ -H

in i> + *

H

-P

P

1 0) •H 0)

U -P Φ *H -P CO

P ö cm vo ·*φ cm to

rt <D VO VO MO lO VO

H -P « Sh « -w o ö

•H

rt P.

0) CM

+> a

CO \ O O VO H O

qO ·»·»·»* «t I—I V.O C*— VO Ό

iH

:cj P*

Pr o a •rl •H pr -p co aö Φ *Ö wj ω H p pr H -P CU ·Η a M iH *rl a rt

CO <M X -O

O O ij H O O O lO O H

„v, Λ1 o o crv m o m WJ

M CO O O VO CM CM ro tj P rH £j ° rH > W H H .

P

rt kö

£H CD

co an P o Ή 2 -P Λ1 co rt h •h a rt

0 rt S

+» lO VO rH CO -P -H

•h ίο 'φ ^ +5 m

Pr on rt >0 a Λ oi

rH 'rt CD

m ai m . > rt © a 3 rt rt rt 45

•P I U

01 c t rt >> I >

n -p :rt S

a , -H p. -P Ö i>» t>> S rt -p rt •Ρ Pr Pr > :ra rt rt

•H Pr rt P< rt W H ·Ρ -P

> :o rc :o h p r 1 n rt ω !>> <d s ' ® m o >» > ►a (« IH Ή l~< M rt rH Jj I :rt Ή Ό r-l rt

ra r'5 -P

rt -p n a ο es ω

iH iH |'l rt *r| "P

rt Ö · H O S

:rt p w o p :rt Ö Ä .M ---; p! p

:rt iH n p vl *H

a P> ,o r-i ,»-· :rt •H td ?! r-1 cj rt fr ci rt fi CO «4 i' Oi «jJ + 17 57458

Yllämainittujen esimerkkien toiminnallisten ominaisuuksien yhdenmukaisuus sekä päällysteseoksen kiintoaineksen nousun puuttuminen kierrätyssysteemissä, osoittavat, että terien alle ei kasaannu selluloosakuituja. Tuotetut paperit osoittivat päällysteen tasaista jakautumista ja tasaista arkin pintaa. Esimerkki 72 Pällysteseos koostui seuraavista osasista:

Mikrokapseleita 82,2 osaa kuiva-aineesta

Selluloosakuituja 14»8 "

Kaseiinia 3,0 "

Natriumhydroksidia 0,4 " (20 io liuos) ja siitä valmistettiin 24»5 i° kiintoainesta sisältävä seos, joka vaahdotettiin kuten esimerkissä 71 on esitetty, jolloin vaahtoa vaahdon ilmapitoisuudet olivat 48 °!° ja 58 Tämä levitettiin paperirainalle ryöppylevittimellä ja ylimääräinen päällyste kaavittiin taipuisalla terällä. Päällystetyllä paperilla oli hyvä päällysteen näkö ja arkin taso. Paperi testattiin toiminnallisten ominaisuuksien suhteen, jotka tulokset on annettu taulukossa III.

Viskositeetti cP Ilmapitoisuus Päällystepäino Kalenteri- Tuhrautu- 2

Brookfield i g/m intensi- miskestä-

Spindle 3 teetti vyys + 100 l/min # + 260 48 6,2 63 88 970 58 6,0 58 89 + Näitä kokeita kuvataan vertailevassa esimerkissä I jäljestäpäin.

Esimerkki 73

Valmistettiin samanlainen päällysteseos kuin esimerkissä 7?» jonka kiintoainepitoisuus oli 23 i· Seos vaahdotettiin esimerkissä 71 kuvatulla systeemillä ilmapitoisuuden 54 i> saavuttamiseksi. Viskositeetin havaittiin olevan 470 cP. Vaahdotettu päällysteseos levitettiin rainalle telalevit-timellä ja ylimääräinen päällyste kaavittiin pois taipuisalla terällä pääl-lystepainon 6,3 g/m saavuttamiseksi. Päällystetty paperi antoi kalanteri-in-tensiteetin 60 i ja tuhrautumisvastuksen 86 io.

Vertaileva esimerkki I

Kyseisellä menetelmällä päällystetyn paperin toiminnallisten ominaisuuksien havainnollistamiseksi on annettu taulukossa IV alla kalanteri-in-tensiteetin (Cl) ja tuhraantumisvastuksen suhteen papereilla, jotka on valmistettu yhdellä taulukon I menetelmällä sekä papereilla, jotka on valmistettu is 57458 perinteellisillä menetelmillä. Kussakin tapauksessa seos sisälsi kaseiiniside-ainetta, selluloosakuitunöyhtää suoja-aineena sekä gelatiini/karboksimetyli-selluloosa/polyviny?netyl-eetteri-maleiinihappoanhydrini kopolymeerikapse-leista, sekä terä oli taipuisa terä.

Taulukko IV

Kiintoainepi- Levitysme- Päällyste- Kalanteri- Tuhrautumis- 2 toisuus netelmä paino g/m intensiteetti vastus $ 1o 18 i» Tela ilmaveit- 5,5 56 89,6 si 23 $> Tela/terä s , .q . Qn Λ (vaaMotettu) 6’5 49>4 S0>° 25 # Tela/terä Λ Λ (vaahdottamaton 5 ,4 74, 25 $ Ryöppy/terä 6,4 45,5 87,0 (vaahdotettu) 23 # Ryöppy/terä ς 7 47 0 77 Λ (vaahdottamaton) ·*’' i/,4

Havaitaan, että saadut tulokset kyseisellä menetelmällä ovat verrattavissa perinteellisellä ilmaveitsipäällystyksellä saavutettuihin, ja täten kyseisellä menetelmällä päällystetty paperi on toiminnallisilta ominaisuuksiltaan hyväksyttävää. Kuitenkin kahdessa esimerkissä, missä käytettiin taipuisaa terää vaahdottamattomalla seoksella, antavat huonot tulokset tuh-rautumisen keston suhteen, mikä osoittaa että suoja-ainetta ei ole levitetty riittävästi ja tasaisesti paperille.

Kalanteri-inteneiteettitesti, jota on yllä kuvattu, on standarditesti paineherkillä kopiointimenetelmillä ja se sisältää kapseleilla päällystetyn paperisuikaleen panemisen reagoivan päällystetyn paperin päälle (esim. CF-pa-peri) ja yhteensaatettujen peperisuikaleiden johtamisen kalanterin läpi, jota kuormitetaan sopivalla paineella kapselien murtamiseksi (esim. 1,4 kp/cm). Saatujen painojälkien intensiteetit 48 tunnin jälkeen sekä niiden taustat mitataan sitten opasimetrilla, jolloin kalanteri-intensiteetti ilmaistaan 15 57458 prosentteina, joka vastaa: (painatuksen reflektanssi) x 100 jaettuna (taustan reflektanssi). Täten mitä alhaisempi painon intensiteetti on sitä tehokkaampi on paino.

Turhaantumisvastustesti, myöskin standardi paineherkille kopiointisys-teemeille on suunniteltu mittaamaan kapseleiden vastusta ennenaikaista murtumista vastaan ja se sisältää painonalaisen, yhdessäreagoivan päällystetyn arkin vetämisen kapseleilla päällystetyn arkin yli, sekä saadun painojäljen reflektanssin sekä taustalukemien mittaamisen yhdessäreagoivalta arkilta.

Tulos ilmoitetaan prosentteina kuten kalanteri-intensiteettikin. Kuitenkin tuhraantumisvaikutuksella tarkoittaa korkea tulos parempaa vastusta ennenaikaisen murtumisen suhteen.

Vertaileva esimerkki II

On aikaisemmin todettu, että teräspäällystekniikan käyttäminen vaahditta-mattomilla päällysteseoksilla johtaa suoja-aineen selektiiviseen poistumiseen päällysteseoksesta terän vaikutuksesta, ja suoja-aineen palautumiseen pääl-lysteseokseen levitysammeeseen ylimääräisen poistetun pää]lystysaineen kanssa. Tämä esimerkki osoittaa tätä vaikutusta.

Suoritettiin 30 minuutin päällysteajot alunperin yhdenmukaisilla vaahdotetulla ja vaahdottamattomalla päällysteseoksella, jotka sisälsivät selluloosaksi tunöyhtää suoja-aineena. Seos levitettiin ryöppylevittimellä sekä kaavittiin taipuisalla terällä. Alkuperäiset kiintoainepistoisuudet olivat 23 Kokeiden jälkeen ei todettu mitattavaa kiintoaineksen pitoisuuden nousua vaahdotetulla seoksella, mutta vaahdottamattoman seoksen kiintoainepitoisuus oli 27 <fo. Tämä kiintoainepitoisuuden nousu johtuu edelläesitetystä suoja-aineen selektiivisestä poistumisesta ja sen palautumisesta päällysteseokseen, joka tulee päällystykseen.

Esimerkki toistettiin sitten käyttäen vehnätärkkelystä suoja-aineena selluloosakuitunöyhän sijasta, ja jälleen havaittiin kiintoainepitoisuuden nousu 23 $:sta 27 $:iin vaahdottamattomalla seoksella, kun taas vaahdotettu! seoksen kiintoainepitoisuus pysyi muuttumattomana.

Vertaileva esimerkki III

Tämä esimerkki havainnollistaa myös sitä seikkaa, että suoja-aineen valikoiva poistuminen aiheutuu vaahdottamattoman seoksen käytöstä.

Käytettiin seostyyppiä B, sekä päällystettiin sitä vaahdotettuna ja vaahdot tamatt omana käyttäen ryöppylevitintä sekä jäykkäälaahausterää ylimääräisen päällysteseoksen poistamiseksi. Selluloosakuitunöyhtää käytettiin suoja-aineena. Saatu paperi testattiin sitten tuhraantumisvastuksen suhteen kuten edellä on selvitetty. Vaahdotetulle päällysteseokselle tuhraantumisvastus oli 89 tfo sekä vaahdottamattomalle päällysteseokselle 84 mikä osoitti, että jälkimmäinen oli herkempi ennenaikaiselle kapselien särkymiselle, ts, se sisälsi vähemmän suoja-ainetta.

Claims (6)

1. 20 57458
2. 1. Menetelmä arkkimaista ainetta olevan rainan päällystämiseksi päällyste-koostumuksella, joka sisältää, mikrokapseleita ja hienojakoista suoja-ainetta, tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat vaiheet: koostumus vaahdotetaan, vaahdotettu koostumus levitetään rainalle, koostumus säädetään haluttuun päällystepainoon kaapimella, joka on kosketuksessa päällystekoos-tumuksen kanssa rainalla ja päällystetyn rainan annetaan kuivua sellaisen rainan muodostamiseksi, jossa on ei-vaahtomainen päällyste.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaavin on teräkaavin.
4. 3· Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaavin on taipuisa teräkaavin. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaahdotettu koostumus levitetään rainalle ryöppylaitteella.
5. 5· Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaahdotetun koostumuksen kaasupitoisuus on 25~70 %.
6. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaahdotetun koostumuksen kaasupitoisuus on b^-JO %.