FI57324B - Kvicksilvergasurladdningslampa med laogt tryck - Google Patents

Kvicksilvergasurladdningslampa med laogt tryck Download PDF

Info

Publication number
FI57324B
FI57324B FI2884/74A FI288474A FI57324B FI 57324 B FI57324 B FI 57324B FI 2884/74 A FI2884/74 A FI 2884/74A FI 288474 A FI288474 A FI 288474A FI 57324 B FI57324 B FI 57324B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
low
pressure mercury
gas discharge
discharge lamp
lamp according
Prior art date
Application number
FI2884/74A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI288474A (fi
Inventor
Judicus Marinus Piet Verstegen
Dragutin Radielovic
Lambertus Wilhelmus Jo Manders
Original Assignee
Philips Nv
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Philips Nv filed Critical Philips Nv
Publication of FI288474A publication Critical patent/FI288474A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI57324B publication Critical patent/FI57324B/fi

Links

Classifications

    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01J—ELECTRIC DISCHARGE TUBES OR DISCHARGE LAMPS
    • H01J61/00—Gas-discharge or vapour-discharge lamps
    • H01J61/02—Details
    • H01J61/38—Devices for influencing the colour or wavelength of the light
    • H01J61/42—Devices for influencing the colour or wavelength of the light by transforming the wavelength of the light by luminescence
    • H01J61/44—Devices characterised by the luminescent material
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C09—DYES; PAINTS; POLISHES; NATURAL RESINS; ADHESIVES; COMPOSITIONS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; APPLICATIONS OF MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • C09K—MATERIALS FOR MISCELLANEOUS APPLICATIONS, NOT PROVIDED FOR ELSEWHERE
    • C09K11/00—Luminescent, e.g. electroluminescent, chemiluminescent materials
    • C09K11/08—Luminescent, e.g. electroluminescent, chemiluminescent materials containing inorganic luminescent materials
    • C09K11/70—Luminescent, e.g. electroluminescent, chemiluminescent materials containing inorganic luminescent materials containing phosphorus
    • C09K11/71—Luminescent, e.g. electroluminescent, chemiluminescent materials containing inorganic luminescent materials containing phosphorus also containing alkaline earth metals
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C09—DYES; PAINTS; POLISHES; NATURAL RESINS; ADHESIVES; COMPOSITIONS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; APPLICATIONS OF MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • C09K—MATERIALS FOR MISCELLANEOUS APPLICATIONS, NOT PROVIDED FOR ELSEWHERE
    • C09K11/00—Luminescent, e.g. electroluminescent, chemiluminescent materials
    • C09K11/08—Luminescent, e.g. electroluminescent, chemiluminescent materials containing inorganic luminescent materials
    • C09K11/74—Luminescent, e.g. electroluminescent, chemiluminescent materials containing inorganic luminescent materials containing arsenic, antimony or bismuth
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C09—DYES; PAINTS; POLISHES; NATURAL RESINS; ADHESIVES; COMPOSITIONS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; APPLICATIONS OF MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • C09K—MATERIALS FOR MISCELLANEOUS APPLICATIONS, NOT PROVIDED FOR ELSEWHERE
    • C09K11/00—Luminescent, e.g. electroluminescent, chemiluminescent materials
    • C09K11/08—Luminescent, e.g. electroluminescent, chemiluminescent materials containing inorganic luminescent materials
    • C09K11/74—Luminescent, e.g. electroluminescent, chemiluminescent materials containing inorganic luminescent materials containing arsenic, antimony or bismuth
    • C09K11/75—Luminescent, e.g. electroluminescent, chemiluminescent materials containing inorganic luminescent materials containing arsenic, antimony or bismuth containing antimony
    • C09K11/76—Luminescent, e.g. electroluminescent, chemiluminescent materials containing inorganic luminescent materials containing arsenic, antimony or bismuth containing antimony also containing phosphorus and halogen, e.g. halophosphates
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C09—DYES; PAINTS; POLISHES; NATURAL RESINS; ADHESIVES; COMPOSITIONS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; APPLICATIONS OF MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • C09K—MATERIALS FOR MISCELLANEOUS APPLICATIONS, NOT PROVIDED FOR ELSEWHERE
    • C09K11/00—Luminescent, e.g. electroluminescent, chemiluminescent materials
    • C09K11/08—Luminescent, e.g. electroluminescent, chemiluminescent materials containing inorganic luminescent materials
    • C09K11/77—Luminescent, e.g. electroluminescent, chemiluminescent materials containing inorganic luminescent materials containing rare earth metals
    • C09K11/7766—Luminescent, e.g. electroluminescent, chemiluminescent materials containing inorganic luminescent materials containing rare earth metals containing two or more rare earth metals
    • C09K11/7774—Aluminates
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C09—DYES; PAINTS; POLISHES; NATURAL RESINS; ADHESIVES; COMPOSITIONS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; APPLICATIONS OF MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • C09K—MATERIALS FOR MISCELLANEOUS APPLICATIONS, NOT PROVIDED FOR ELSEWHERE
    • C09K11/00—Luminescent, e.g. electroluminescent, chemiluminescent materials
    • C09K11/08—Luminescent, e.g. electroluminescent, chemiluminescent materials containing inorganic luminescent materials
    • C09K11/77—Luminescent, e.g. electroluminescent, chemiluminescent materials containing inorganic luminescent materials containing rare earth metals
    • C09K11/7783—Luminescent, e.g. electroluminescent, chemiluminescent materials containing inorganic luminescent materials containing rare earth metals containing two or more rare earth metals one of which being europium
    • C09K11/7784—Chalcogenides
    • C09K11/7787—Oxides

Description

R56r^ [B] (11)KUU>UTUSJULKAI*U CLHTOA
WA lJ 1 ' UTLÄCGN I NCSSKRIFT 3 ' 3 ^ ^ ^ ^ (51) Kv.lk.'/IntCI.· H 01 J 61/44 SUOMI — FINLAND (21) Ptt*nttlh*k<mu( — P*t*nt»n*öltnlng 288k/7h (22) Hakamlipilvi — Ameknlngadag 02.10.7^ (23) AJkuptlvt—Glltl|h*t*d** 02.10.71* (41) Tullut Julkiseksi — Blivlt offuntllg 06.0L. 75 PMMU. r.klfritatlttu. MN*MI*M|.l»g*l«.ri._
Patent- och regiatarrtyralMn AiwMun utUgd och utl.skrtfMn publkund 31.03.80 (32)(33)(31) Pyydetty t*uolk*M —B«glri priority 05.10.73
Hollanti-Holland(NL) 7313694 (71) N.V. Philips' Gloeilampenfabrieken, Eindhoven, Hollanti-Hollend(NL) (72) Judicus Marinus Pieter Jan Verstegen, Eindhoven, Dragutin Radielovic, Eindhoven, Lambertus Wilhelmus Johannes Menders, Eindhoven, Hollanti-Holland(NL) (7^) Oy Kolster Ab (5U) Pienipaineinen elohopeahöyrypurkauslamppu - Kvicksilvergasurladdnings-lampa med lägt try.ck
Keksintö liittyy pienipaineiseen elohopeahöyrypurkauslamppuun, jossa on kuori, joka sisältää elohopeamäärän ja jalokaasumäärän, ja joka on varustettu elektrodeilla» joiden välillä purkaus tapahtuu toiminnan aikana ja jossa on loistepäällys, joka säteilee näkyvää valoa, kun sen herättää ultraviolettisäteily, joka kehittyy elohopeakaasun purkauksessa· Keksintö liittyy tarkemmin määriteltynä tällaiseen lamppuun, joka on tarkoitettu yleisvalaistuskäyttöön ja jonka antaman säteilyn värin lämpötilalla on arvo 2300 - Θ000 K ja jolla saavutetaan sekä suurvalovirta että tyydyttävä värintoisto.
M. Koedam’in ja J.J. Opstelten'in eräässä äskettäisessä artikkelissa, joka julkaistiin julkaisussa "Lighting Research and Technology" voi. 3, n s o 3 (1971), sivulla 205, osoitetaan, että esineen värien tyydyttävä toisto voidaan saavuttaa valaisemalla esinettä säteilyllä, jonka kirjon jakaantuminen koostuu kolmesta kirjoviivasta. Tässä yhteydessä tarkoitetaan värin tyydyttävällä toistolla» että värin yleinen toistoindeksi Ra (kts. Comission Internationale de L'Eclairage'n julkaisua C.I.E. n:o 13, (1965)) on suuriarvoinen, esim. 80 tai suurempi.
2 57324 Tämän väin tyydyttävän toiston saavuttamiseksi on kirjoviivojen sijaittava kolmen määrätyn kirjoalueen sisällä, nimittäin yhden viivan kirjon sinisessä osassa 455 ja 485 nm välillä, yhden viivan keskustan vihreässä osassa 525 ja 560 nm välillä ja yhden viivan kirjon punaisessa osassa 595 ja 620 nm välillä. Kunkin viivan parhaan sijainnin mainituilla kirjoalueilla määrää haluttu säteilyn värin lämpötila, jolloin värin lämpötilan pienenevien arvojen myötä kolmen viivan paras sijainti on pitemmillä aallonpituuksilla kolmen alueen sisällä. Valitsemalla sopivasti kolmen kirjoviivan sijainti voidaan saavuttaa noin 6800 - 2300 K värin lämpötila-arvot, mikä käy ilmi Koedam'in ja Opstelten’in kirjoituksesta, jossa värin toistoindeksin arvo on joka tapauksessa 79 tai suurempi.
On hyvin suotavaa sovätaa käytännön lampuissa edellä mainittua periaatetta, jonka mukaan käytetään säteilyn lähdettä, joka säteilee kolmessa kirjoviivassa, koska näin voidaan toteuttaa värin tyydyttävä toisto yhdessä suuren valovirran kanssa. Näin saavutetaan valovirta, joka on suurempi kuin tunnettujen lamppujen, joilla on tyydyttävä värin toisto ja annetun säteilyn jatkuva kirjojakaantuminen. Mainittu käytännön sovellutus on mahdollinen esim. pienipaineisissa elohopeakaa-supurkauslampuissa, joissa käytetään loisteaineita, jotka antavat halutut säteilyt.
Kun po. tarkoitusta varten käytetään loisteaineita pienipainei-sessa elohopeakaasupurkauslampussa, on otettava huomioon se tosiseikka, että useimmat loisteaineet eivät anna viivasäteilyä. Monet tällaiset aineet säteilevät leviävässä viivassa tai nauhassa. Loisteaine voi vaihtoehtoisesti säteillä viivaryhmässä, jotka viivat vaivat yhdessä muodostaa säteilynauhan, useissa viivaryhmissä tai useissa säteilynau-hoissa. On huomattu, että värin tyydyttävä toisto on mahdollinen myös kirjon tällaisten jakaantumien kanssa, jotka poikkeavat viivamuodosta. Eräs edellytys on kuitenkin tällöin se, että limitystä ei esiinny lainkaan tai vain vähän säteilyjen kesken kolmen edellämainitun kirjoalueen sisällä. Eräs vaatimus on se, että vihreällä ja punaisella alueella loistavien aineiden säteily on pääasiallisesti vastaavasti 520-565 nm ja 590-630 nm aallonpituusalueilla, so. että näiden kolmen aineen antamasta säteilyenergiasta esiintyy vähintään 50 % mainituilla alueilla. Sinisellä alueella säteilevän aineen kohdalla on käytäännössä pääasiallisesti saatavissa aineita, joilla on nauhasäteilyj näiden aineiden kohdalla on vaatimuksena, että säteilynauhan leveyden puoli arvo (so. nauhan leveys mitattuna säteilyn voimakkuudella, joka on 50 % suurimmasta voimakkuudesta) on pienempi kuin 100 nm.
3 S7324 Käytettävien losteaineiden valinnassa seuraavilla tekijöillä on merkitys: tapahtuvan säteilyn kirjojakaantuminen ja väripiste, herättävän ultraviolettisäteilyn näkyväksi säteilyksi tapahtuvan muuntumisen tehokkuus, käyttökestävyys sekä huononeminen lampussa. Käyt-tökestävyydellä tarkoitetaan loisteaineen kykyä säilyttää loiste-ominaisuutensa, varsinkin tehokkuutensa, kun sitä käytetään lampussa. Lampussa tapahtuva huononeminen tarkoittaa loisteaineen valovirran pienentymistä sen kestoaikana lampussa.
Vihreällä alueella loistavan aineen osalta voidaan periaatteessa tehdä valinta useista tunnetuista loisteaineista.Erityisen sopivia ovat ne aineet, jotka aktivoidaan kaksiarvoisella mangaanilla tai ter-biumilla. Alankomaalaisessa patenttihakemuksessa n:o 7109983 kuvataan po. tarkoitusta varten tärkeimpinä, vihreänä loisteaineena villemiit-tiä (sinkkisilikaatti, joka aktivoidaan kaksiarvoisella mangaanilla: Zn2SiO^:Mn), jolla aineella on suuri tehokkuus. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää mangaanin aktivoimaa magnesiumgallaattia (MgGa^jj :Mn) tai mangaanin aktivoimaa galaattialuminaattia (Mg(Ga,Al)20it :Mn), joilla aineilla on vastaavia ominaisuuksia mutta jotka ovat verraten kalliita.
Villemiitin käyttöön liittyy joitakin häiritseviä haittoja. Tämä aine saa aikaan lampun epävakaan toiminnan seurauksena valovirran usein hyvin suuresta huononemisesta lampun kestoiän aikana ja myöskin seurauksena ei-parhaasta ja huonosti jäljennettävästä käyttökestä-vyydestä. Lampuissa, jotka sisältävät villemiittiä, voi tämän vuoksi esiintyä niiden antaman säteilyn hyvin haitallista värin vaihtelua kestoiän aikana. Lisäksi on huomattu, että villemiitin säteily on liian lyhytaaltoinen, niin että värin tyydyttävä toistoindeksi ei juuri ole mahdollinen, varsinkin värin alhaisilla lämpötiloilla.
Keksinnön eräänä tavoitteena on kehittää edellä mainitun periaatteen mukainen lamppu, joka sisältää aineen, joka loistaa kirjon vihreällä alueella suurella tehokkuudella ja jonka avulla voidaan välttää tunnetun villemiitin käyttöön liittyvät haitat. Keksinnön tavoitteena on lisäksi kehittää näitä lamppuja varten loisteaineiden sellaiset yhdistelmät, että koko alueella 2300 - 8000 K voidaan saavuttaa annetun säteilyn värin lämpötilat.
Keksinnön mukaisessa, pienipaineisessa elohopeahöyrypurkaus-lampussa on tyhjönpitävä, säteilevä kuori, joka sisältää elohopea-määrän ja jalokaasumäärän ja joka on varustettu elektrodeilla, joiden välillä tapahtuu purkaus toiminnan aikana, ja loistepäällys, joka sisältää kolme loisteainetta, joista ensimmäisen aineen säteilynauhan suurin aallonpituus on alueella 430 - 490 nm ja sen leveyden puoli 4 57324 arvo alle 100 nm, toisen aineen säteilyn aallonpituus on pääasiallisesti alueella 520 - 565 nm ja kolmannen aineen säteilyn aallonpituus on lähinnä alueella 590 - 630 nm, ja se tunnetaan siitä, että toinen lois-teaine aktivoidaan terbiumilla ja se määritellään seuraavista kaavoista jommallakummalla kaavalla: a) Cel-x-yLaxTby|V,EA1ll019 b) (Cel-x-yLaxTtV 2°3’nA12°3' joissa 0 £ x <1 0,50 0,20 ^y< 0,50 x + y^0,90 10^n^l2 ja joissa enintään 25 at.% alumiinia voidaan korvata galliumilla ja/tai skandiumilla ja magnesiumin voi korvata kokonaan tai osaksi sinkillä ja/tai berylliumilla.
Keksinnön mukaisesti vihreää säteilyä varten käytettävillä aineilla on hyvin suuri tehokkuus, joka on verrattavissa villemiitin tai joka on jopa suurempi. Näissä aineissa on perusaluminaattihila, jonka kiderakenne on samanlainen kuin heksagonaalisen magnetoplumbiitin ja jota kuvataan lähemmin alankomaaläsessa patenttihakemuksessa n:o 7214Θ6 (kaava a) ja hakemuksessa n:o 7216765 (kaava b), joita ei ole vielä julkistettu. Mainituilla vihreillä loistealuminaateilla ei ole vain suurta tehokkuutta, vaan lisäksi hyvin tyydyttävä käyttökestävyys sekä valovirran hyvin vähäinen huononeminen lampussa.
Kolmessa mainitussa kirjoalueessa säteileviä lamppuja varten ehdotettujen vihreiden loistealuminaattien käytöstä on eräänä suurena etuna se, että näin voidaan saavuttaa lampun antaman säteilyn hyvin alhaiset värin lämpötilat (esim. arvosta noin 2300 K), samalla kun saadaan suuret värin toistoindeksiarvot. Villemiitin k^fctö tällaisissa lampuissa antaa epätyydyttävän värintoiston värin alhaisilla lämpötiloilla, koska, kuten jo mainittiin, villemiitin säteily on liian lyhytaaltoinen. Kokeet ovat myös osoittaneet, että vaikka kolmiarvoisen terbiumionin säteily on periaatteessa käyttökelpoinen vihreänä osana, niin kaikki terbiumin aktivoimat loisteaineet eivät ole sopivia, mikäli halutaan saavuttaa alhaiset värin lämpötilat. Tätä seikkaa voidaan selventää kuvion 1 avulla, jossa näytetään väriskaala x, y-C.I.E. kordi-naattatasossa. Väriskaalassa mustien kappaleiden viiva on näytetty värin lämpötiloilla 2500, 3000, 4000, 5000 ja 6000 K. Viite Hg osoittaa pienipaineisen elohopeakaasupurkauksen näkyvän kirjon väripistet-tä. Tämä elohopeakirjo on aina otettava huomioon, kun muodostetaan loisteaineiden seos pienipaineista elohopeakaasupurkauslamppua varten, koska tällaisen lampun antaman säteilyn osa, joskin se on pieni (esim.
7 % käytettäessä hyvin tehokkaita loisteaineita), koostuu näkyvästä 5 57324 elohopeasäteilystä. Elohopeakirjon vaikutus loistaainean väripistee-saan ilmenee tämän väripistaan siirtymisenä Hg-pistean suunnassa. Tämä vaikutus on sitä suurempi mitä pienempi on loisteaineen tehokkuus. Lisäksi loisteaineen alkuperäisen väripisteen siirtyminen x, y tasossa on sitä suurempi mitä kauempana tämä alkuperäinen pistä on Hg-pistees-tä. Kuviossa 1 näytetään keksinnön mukaisessa lampussa vastaavasti punaisena ja vihreänä osana käyttökelpoisten kahden aineen väripisteat R ja G ja tässä on otettu huomioon näkyvä elohopeakirjo. Lampun, jonka värin lämpötila on alle 2500 K, voi valmistaa väripisteiden R ja G loisteaineiden avulla, koska yhdysviiva RG väriskaalalassa leikkaa mustien kappaleiden viivan pisteen 2500 K oikealla puolella. Tämä seikka johtaa siihen, että tarbiumin aktivoiman loisteaineen on täytettävä erään vaatimukset. Aineella on ensiksikin oltava hyvin hallitseva vihreä säteily. Terbiumionin säteily koostuu ainakin 4 viivasta, nimittäin suunnilleen kohdissa 543,490,570 ja 610 nm. Kaksi ensimmäistä viivaa ovat yleensä vahvimmat ja näistä kahdesta viiva 543 nm on yleensä vahvempi. Terbiumin aktivoiman aineen vihreän [543 nm) ja sinisen (490 nm) säteilyn välinen suhde määrää myös aineen käyttökelpoisuuden. Jos suhde vihreä/sininen on liian pieni, voi käydä niin, että yhdysviiva RG ei enää leikkaa mustien kappaleiden viivaa pisteen 2500 K oikealla puolella. Toiseksi aineella on oltava suuri tehokkuus, koska elo-hopeakirjon vaikutus aineen väripisteeseen on suhteellisen suuri (piste G on kaukana pisteestä Hg). Jos tehokkuus on liian pieni, voi viiva RG sitä vastoin siirtyä niin, että ei enää saavuteta alle 2500 K värin lämpötilaa. Aineella on lopuksi oltava tyydyttävä käyttökestävyys ja vähäinen huononeminen lampussa. Mikäli tätä vaatimusta ei täytetä, niin lampun väri muuttuu sen kestoiän aikana.
On huomattu, että keksinnön mukaista lamppua varten ehdotetut, terbiumin aktivoimat aluminaatit tyydyttävät erittäin hyvin edellä mainitut vaatimukset. Kun käytetään sopivaa sinistä loisteainetta, on lisäksi mahdollista valmistaa keksinnön mukaisia lamppuja, joissa annetun säteilyn värin lämpötila on koko alueella 2300 - 8000 K.
Toinen, etu, joka saavutetaan käyttämällä terbiumin aktivoimia aluminaatteja tunnetun villemiitin asemesta, on se, että aluminaattien antaman säteilyn lumenekvivalentti on suurempi kuin villemiitin, niin että saadaan suuremmat valovirrat. Lisäksi aluminaattien väripisteen ja mustien kappaleiden viivan välinen etäisyys on lyhyempi kuin villemiitin väripisteen (kts. pistettä (W) kuviossa 1) ja tämän viivan välinen etäisyys. Kun aluminaatteja käytetään punaisten ja vihreiden loisteaineiden seoksena, on näin ollen käytettävä suhteellisesti enemmän 6 57324 tätä vihreää loisteainetta mustien Kappaleiden viivan saavuttamiseksi kuin villemiittiä käytettäessä. Tämä on hyvin edullista, koska vihreä loisteaine edistää huomattavassa määrin valovirtaa, niin että aluminaat-teja käytettäessä saavutetaan valovirrat, jotka ovat suurempia kuin villemiittiä käytettäessä.
On pantava merkille, että tunnetuissa lampuissa, joilla on värin tyydyttävä toisto ja annetun säteilyn jatkuva kirjojakaantuminen, on värin alhainen lämpötila (esim. 2500 K) mahdollinen vain siinä tapauksessa, ettö käytetään erillisiä absorptiokerroksia, millä tietenkin on hyvin haitallinen vaikutus lampun valovirtaan.
Keksinnön mukainen lampuissa käytetyissä, vihreissä loistealumi-naateissa herättävä energia siirtyy seriumista aktivoivaan terbiumiin.
On huomattu, että seriumin voi korvata osaksi lantanilla. Tällainen vaihto ei kuitenkaan yleensä anna mitään etuja. Yli 50 % seriummäärän korvaamista lantanilla ei käytetä, koska tällöin saataisiin aikaan herättävän säteilyn liian pieni absorptio. Tästä syystä seriumin korvaaminen lantanilla, joka on yhdistetty aktivoivan terbiumin kanssa, valitaan enintään 90 %:ksi (x+y 0,90). Terbiumsisältö y valitaan rajojen 0,20 ja 0,50 väliltä, koska tällöin voidaan saavuttaa suuret kvanttitehokkuu-det.
Keksinnön mukaisessa lampussa käytetään toisena vihreänä loiste-aineena mieluiten aluminaattia, jonka määrittelee kaava
Cs2-x-yLaxTby|V,gA1ii0i9» jossa 0 ^ x 4. 0,20 ja 0,20 <, y 4L 0,40, Näillä aineilla saavutetaan itse asiassa suurimmat valovirrat.
Keksinnön mukaisina parhaina pienipaineisina ebhopeakaasupur-kauslamppuina pidetään sellaisia, joissa käytetään kaksiarvoisen euro-piumin aktivoimaa ainetta ensimmäisenä sinisenä loisteaineena, koska näillä aineilla on erittäin sopiva säteilykirjo. Eräs tällainen tunnettu aine on strontiumkoloapatiitti, jonka aktivoi kaksiarvoinen europium (kts. mainittua alankomaalaista patenttihakemusta 71099B3), jonka säteilykirjo täyttää tyydyttävästi asetetut vaatimukset. Tämän aineen eräänä haittana on suhteellisen pieni tehokkuus ja lisäksi epätyydyttävä käyttökestävyys sekä huononeminen lampussa. Nämä huonot puolet on erityisen silmiinpistäviä, jos ainetta käytetään lampuissa, joilla on suhteellisen korkeat värin lämpötilat (> 4000 K).
Tunnetun strontiumkloroapatiitin käyttöön liittyvät haitat vältetään keksinnön mukaisen lampun eräässä parhaana pidetyssä toteutus-muodossa, jossa ensimmäisenä loisteaineena käytetään bariumin ja/tai strontiumin aluminaattia, jonka aktivoi kaksiarvoinen europium tai kak- 7 57324 siarvoinen europium ja kaksiarvoinen mangaani, jolla aluminaatilla on kuusikulmainen kiderakenne, joka muistuttaa kuusikulmaisten ferriittien rakennetta. Tällaiset aineet määritellään esim. kaavalla
BaxSryEUpA1^2°ig* jossa x + y + p = 1 ja 0,001 ^ p ^ 0,1 (kts. alankomaalaista patenttihakemusta 6715823) ja kaavalla
BaxSryEUplvInpA1^20ig* jossa x+y+p+q = 1, 0,001 4. p 4. 0,1 ja 0,001 £. q ^0,15 (kts. alankomaalaista patenttihakemusta 7214860). Näillä alumi-naateilla on magnetoplumbiitin kiderakenne (erään heksagonaalisen ferriitin) ja niillä on tyydyttävä käyttökestävyys ja vähäinen huononemi-- nen lampussa.
Europiumilla ja vaihtoehtoisesti myös mangaanilla aktivoituja, hyvin suuren tehokkuuden omaavia aluminaatteja ovat bariumin ja/tai strontiumin sekä magnesiumin kolmen komponentin aluminaatit, joilla on heksagonaalinen ferriittirakenne ja joissa alumiinin atomimurto-osa on suurempi kuin 1,8 kertaa magnesiumin atomimurto-osa ja on myös suurempi kuin 3,7 kertaa bariumin ja/tai strontiumin atomimurto-osa ja joissa enintään 25 at.% verran alumiinia voi korvata galliumilla ja/tai skan-diumilla ja magnesiumin voi kokonaan tai osaksi korvata sinkillä ja/ tai berylliumilla. Näitä kolmen komponentin aluminaatteja (joita kuvataan alankomaalaisessa pat.hakemuksessa nso 7214862, jota ei ole vielä julkistettu) käytetään tämän vuoksi mieluiten ensimmäisenä loisteainee-na keksinnön mukaisessa lampussa.
Keksinnön mukaisen lampun eräässä parhaana pidetyssä toteutus-muodossa ensimmäinen loisteaine on kolmen komponentin aluminaatti, joka määritellään jollakin seuraavista kaavoista: C)A, Eu Mgo ai n l~p p 2-qMn^Al^g^27* d) ®5 5-x^ux*V*®6-y*V|ny^^55^94' J°issa A ja B edustavat ainakin joko bariumia tai strontiumia ja joissa 0,05 ^ p z. 0,20 0,25 4. x ^ 1,50 0 4. q/p < 1,5 0 4 y/x Z. 1,5
On huomattu, että heksagonaalisen ferriittirakenteen omaavien kolmen komponentin loistealuminaattien muodostamasta suuresta ryhmästä on kaavojen c) ja d) määrittelemällä aineilla parhaat ominaisuudet po. lampputyypissä käytettäviksi. Näin on varsinkin silloin, jos ainakin 50 at.% osasta Aon bariumia ja ainakin 50 at.% osasta B on strontiumia.
Edellä kerrottu osoittaa, että keksinnön mukaisessa lampussa käytetyt loistealuminaatit, joilla on heksagonaalinen kiderakenne( joka on samanlainen kuin heksagonaalisten ferriittien rakenne), voivat sisältää ei ainoastaan europiumia, vaan myös mangaania, aktivoivana β 57324 aineena. Jos nämä aluminaatit sisältävät mangaania, niin tapahtuu he-rätysenergian osan siirtymistä europiumista mangaaniin, Tässä tapauksessa aluminaatti ei säteile vain europiumnauhassa, vaan myös kaksiarvoisen mangaanin nauhassa (suurin aallonpituus noin 515 nm). Loiste aluminaatin samanaikainen aktivointi mangaanilla antaa sen edun, että lampun värintoistoindeksi kasvaa. Tässä tapauksessa saavutetaan hieman pienempi valovirta. Keksinnön mukaisella lampulla on mahdollista valita parhaan valovirran (aluminaatin aktivointi vain europiumi1la) ja parhaan värintoiston välillä ( aktivointi europiumin ja mangaanin avulla). Mangaani- ja europiumsisältöjen väliseksi suhteeksi valitaan mieluiten enintään 1,5 (kts q/p-arvon ylärajaa kaavassa c) ja y/x-arvon ylärajaa kaavassa d). Mainitun suhteen suuremmilla arvoilla mangaani-nauha on hallitseva, jolloin saavutetaan sekä valovirran suurempi pieneneminen että värintoistoindeksin pieneneminen.
Kolmiarvoisen europiumin aktivoimat aineet ovat lähinnä sopivia kolmanneksi loisteaineeksi keksinnön mukaisessa lampussa, kuten ytriu-min ja/tai gadoliniumin vanadaatit tai fosfaattivanadaatit, jotka aktivoidaan kolmiarvoisella europiumilla, tai ytriumin ja/tai lantanin oksisulfidit. Keksinnön mukaisessa lampussa käytetään kolmantena lois-teaineena mieluiten harvinaisen maametallin oksidia, joka aktivoidaan kolmiarvoisella europiumilla ja ilmaistaan kaavalla Ln20g:Eu^+, jossa Ln edustaa ainakin yhtä aineista ytrium, gadolinium ja lutetium. Nämä harvinaisen maametallin oksidit ovat hyvin tehokkaita punaisia loiste-aineita, joilla on po. tarkoitusta varten erittäin sopiva säteily.
Keksinnön mukaisen lampun eräässä erikoisessa, parhaana pidetyssä toteutusmuodossa loistepäällystys ei käsitä ainoastaan kolme mainittua loisteainetta, vaan lisäksi yhden tai useamman seuraavista lois-teaineista, jolloin jälkimmäisten määrä on enintään 50 paino-% antimonin aktivoima alkalimaahalofosfaatti, antimonin ja mangaanin aktivoima al-kalimaahalofosfaatti, tinan aktivoima alkalimaamagnesiumortofosfaatti, mangaanin aktivoima magnesiumarsenaatti ja mangaanin aktivoima magne-siumgermanaatti. On yllättävästi todettu, että kun korvataan osa edellä mainitussa kirjoalueissa säteilevästä kolmesta loisteaineesta mainituilla, tavanomaisilla loisteaineilla, on tällä vaihdolla suhteellisen pieni vaikutus lampun valovirtaan ja värintoistoon. Tällainen osittai nen vaihto on edullinen, koska tämä tekee lampun halvemmaksi. Mikäli lampun loistepäällystys sisältää enemmän kuin 50 paino-% verran mainittuja tavanomaisia loisteaineita, on seurauksena haitallinen pienennys valovirrassa ja/tai värintoistoindeksissä.
Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin viitaten joihinkin esimerkkeihin sekä piirustukseen, jossa: 9 57324 kuvio 1 esittää väriskaalaa x,y kordinaattatasossa, joka on mainittu edellä: kuvio 2 esittää kaaviomaista kuvantoa keksinnön mukaisesta, pie-nipaineisesta elohopeakaasupurkauslampusta: ja kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen lampun antaman säteilyn kir-joenergian jakaantumista.
Kuviossa 2 viitenumero 1 osoittaa keksinnön mukaisen, pienipai-neisen elohopeakaasupurkauslampun lasikuorta. Lampun molemmissa päissä on elektrodit 2 ja 3, joiden välillä tapahtuu purkaus lampun toiminnan aikana. Lamppu on varustettu jalokaasuseoksella, joka toimii syty-tyskaasuna, ja lisäksi pienellä elohopeamäärällä. Kuoren 1 sisäpuoli on päällystetty loistepäällystyksellä 4, joka sisältää keksinnön mukaisesti kolmen loisteaineen seoksen. Tämä seos voi olla tavanomaiseen tapaan kuorella 1, esim. suspensiona, joka sisältää kolme loisteainet-ta. Keksinnön mukaisessa lampussa voi tunnettuun tapaan olla heijastava päällystys näkyvää säteilyä varten lasikuoren 1 ja loistepäällys-tyksen 4 välissä, joka heijastava kerros ulottuu kuoren 1 osalla. Lisäksi on mahdollista poiketa kuvion 2 näyttämästä, suorasta putkimuo-dosta ja muodostaa lamppu kaarevaksi putkeksi, esim. sylinterimäiseksi renkaaksi. Keksinnön etuna on se, että tällainen heijastava päällystys tai putken kaareva muoto on myös mahdollinen lampuissa, joilla on erittäin tyydyttävä värintoisto annetun säteilyn alhaisella värin lämpötilalla. Alhaisen värin lämpötilan ja värin tyydyttävän toiston tällainen yhdistäminen on tähän asti ollut mahdollinen vain lampuissa, joissa on loistekerroksen lisäksi ollut ylimääräinen absorptiokerros. Käytännössä on hyvin vaikeaa varustaa tällaiset kaksikerroslamput heijastavalla päällystyksellä. Lisäksi on huomattu, että käytännössä ei juuri ole mahdollista valmistaa näitä lamppuja kaarevalla muodolla.
Seuraava taulukko I sisältää useiden keksinnön mukaisessa lampussa käytettävien loisteaineiden kaavat. Ensimmäisessä sarakkeessa kirjain ja numero ilmaisevat loisteaineen. Tätä ilmaisua käytetään seuraavassa po. loisteainetta varten. Kaavan (sarake 2) lisäksi taulukko I ilmoittaa näillä aineilla peitetyillä lampuilla suoritettujen mittausten tulokset. Ensiksi mainitaan loisteaineella varustetun lampun veripisteen x- ja y-kordinaatat. Toiseksi mainitaan valovirta (LO) lm/W:nä 100 käyttötunnin jälkeen. Viite QR ilmaisee absoluuttisen kvanttitehokkuuden (Iina), kun aine on herätetty lyhytaaltoisella ultraviolettisäteilyllä (lähinnä 254 nm). Sarakkeet max ja hwb osoittavat lopuksi annetun säteilyn huipun sijainnin kirjossa sekä vahvimman säteilynauhan leveyden puolen arvon. Kuviossa 1 näytetään eräiden taulukossa I mainittujen loisteaineiden väripiste.
10 57324 £ E £V.
SC 00 04 CM CM O «Λ O <Λ CM O «Γ\ Λ —' ΙΛ 00 CO VO * ΙΛ r\
O
«Λ
CM
X ^ r-
CE O r- r- τ~ O tfV O K~\ U*\ O O
SC -O r- T- t- ΙΛ 00 VO » L"\ ΙΛ '—' Ά - VO Ό VO -3 -3" J- -3- 0-3-3-
* S
«^ΜΒΜ· aaMMBM MM·» » · 00 Ov Cv Cv «Λ C“\ O Cv O «Λ «O [vj ^,-¾¾. Γ- Ov Cv Cv Cv Γν CO Ov C\ Ον «Λ ID tn O*'-' rv rv.
ro o v m _______________ _________________ ___________ co rv — CNi Λ O (0
ϊ* Ό VO «Λ Ό <— ov 00 CO O VO cm * -P
\ O VO VO VO CM CM -3" -3" VO CM r- Γνιω O E *- i
>—> i~f .(Ό E
--- f -p QJ
(0 ^ >1 <D
________ -P -C
- |— Γ Τ~ Γ ' ~~ 11 "H «H
ov r- vo rv. rv ,_ *λ , "3 +j £** ' rv vo p* ιλ 09 cv mc * · I OOr-CVir-Λ,ΙΙ .Ηω
• ·····« [+J4J
Q) O OOOCOO 4Jrtj -p____- . .. _ :_____ ! c cl m i m p wv cv T- r- j cv Ov . -p m
CL Ov Ov V\ VO 1 VO -3 -3- (U -P
H X CV| I I Ό t— r- 1 p- I— t— | I Q_ m f-t · ···*··· ,·Η
:«Ό O O 0 0*0 0 0 (DrtJ
> I -P 1-1 m tn h-l Ή tv ------------ , ra ε
O rv i O
f\i (Ό -10 O i— rj vo , 30 (Ό H * Z, ‘ (0 r-l m *-« tv. ira « ^ r* O rt w w O CM · VO O Ιη n *“ O -3- C *- rv ^ T? *- vo CvCr-^ r-ι r- 00 O S -< -ί < I—I O int-CMOr-v^-v to < cm oo l-v · to e, «- cm 2 O O cv -H o ΓΗ O £ ---- r» o o ö ie n <; : 3 > rv «rv 00 r, X cm c, ote r- o • o 00 »- r- o to o · · O · · r- · < P5 X «CO; JO O C · C X X «Λ r-cc (-> p p e e e e · to ta ta ra r» ta ta statataczor > o «λ cv* ta o. x x e o CO Cv m · ov o. cv · I 1 te ·.· ID O * · · Cr-CMtfVGO-i ^ « tr- T- r-tS0CfHCj(Ch o >* >* ^CCRtoQtqy) *· ·*
(S
.5 r- T- <V| rv *- cm rv -3 «n vo < o « pjtstqncQo.anö 11 57324
Lamppujen toiminnan tarkistamiseksi, varsinkin valovirran huononeminen eräiden käytettävien loisteaineiden kestoiän aikana, valmistettiin koelamppuja (40 W-tyyppiä), joista jokainen sisälsi vain yhden loisteaineen. Taulukko II ilmoittaa jokaisen koelampun kohdalla valo-virran (lm/W:nä) mitatun arvon 0,100,1000 ja joissakin tapauksissa 2500 käyttötunnin kuluttua. Selvä kuva huononemisen määrästä saadaan valovirran arvosta ilmaistuna valovirran prosenttilukuna 100 tunnin kohdalla. Taulukon II ensimmäinen sarake ilmoittaa kirjoalueen, jossa aine säteilee. Käytetty loisteaine on merkitty sarakkeessa 2 edellä mainituilla kirjaimilla ja numeroilla.
Taulukko II
Väri Loisteaine 0 „ £ 100 u # lOOO u $> 2500u £ G1 108.9 102.3 106.4 100 104.4 93.1 -
Vihreä G2 1) 104.5 102.0 102.5 100 99.7 97.3 96.7 94.3 (w) 2) 105.0 111.0 94.0 100 83.7 89.0 69.0 73Λ| B1 21.5 101.9 21.1. 100 19.9 94.3 19.3 92.4
Sininen B6 26.0 101.6 25.6 100 24.4 93.3 B7 · 12.5 105.1 11.9 100 - - - : R1 69.2 104.5 66.2 100 63.9 93.3
Punainen r2 66.6 102.9 64.7 100 62.2 96.1 R3 68.1 103.7 65.7 100 63.Ο 93.9 - - | 1 2 « loisteaineen G2 määrittelee sama kaava kuin aineen Gl, mutta se kuuluu eri valmistuserään.
2 lamppu (W) on otettu mukaan vain vertailun vuoksi. Tämä lamppu sisältää tunnettua viillemiittiä (Zn2SiO^-Mn^+) loisteaineena, jota käytetään muissa kuin keksinnön mukaisissa lampuissa.
Taulukko II näyttää selvästi, että keksinnön mukaisesti vihreinä loisteaineine käytettävillä aineilla on hyvin suuri valovirta ja tämän hyvin vähäinen huononeminen. Erityisesti huononemisen on todettu olevan huomattavasti parempi kuin villemiitin, jota on tähän asti käytetty po. tarkoitukseen. Taulukko näyttää lisäksi useiden sinisten loiste- j aineiden edullisuuden keksinnön mukaisessa lampussa käytettyinä. On j myöskin ilmeistä, että europiumin aktivoimia aluminaatteja, joilla on * heksagonaalinen ferriittirakenne (Bl, B6), pidetään parempina kuin tun- j nettua, europiumin aktivoimaa strontiumkloroapatiittia (B7), koska nämä aluminaatit antavat paljon suuremman valovirran ja niiden huononeminen f on lisäksi vähemmän epäedullinen. Punaisia loisteaineita sisältävillä 12 57324 lampuilla tehdyt mittaukset osoittavat, että näillä aineilla on suuret -..f·' valovirrat ja ne antavat erinomaisen lampputoiminnan,
Laskemalla on tarkistettu, mitkä valovirran (lm/W) ja värintois-toindeksin (Ra) arvot saavutetaan keksinnön mukaisten loisteaineiden määrätyllä yhdistelmällä annetun säteilyn värin lämpötilan eri arvoilla. Lasku suoritettiin neljän eri sinisen loisteaineen kohdalla, nimittäin aineiden Bl, B2, B3 ja B4. Yhdistelmä sisältää kaikissa tapauksissa aineet G1 ja R3 vastaavasti vihreinä ja punaisina loisteaineina. Näiden laskujen tulokset on näytetty taulukossa III.
' Taulukko III
Sininen Tapahtuvan säteilyn värin lämpötila
loiste- 23ΟΟ K 3000 K VOOO K 63ΟΟ K
ain8 lm/V Ra lm/V Ra lm/V Ra ]m/V Ra B1 80 83 79 82 77 80 70 76
Bk 80 83 79 86 77 90 71 90 \ -B2 79 83 77 83 72 83 - B3 79 8¾ 77 87 71 91 -
Taulukko III näyttää, että on mahdollista saavuttaa valovirran arvot noin 0O:stä (värin alhaisella lämpötilalla) 70:een lm/W (värin suurella lämpötilalla). Miltei kaikissa tapauksissa mahdollinen värin-toistoindeksi Θ0 tai suurempi. Värin lämpötilan määrätty arvo saavutetaan loisteaineiden määrätyllä yhdistelmällä valitsemalla oikein yhdistelmän kolmen aineen painoprosenttiluku ja siten niiden suhteellinen edistävä vaikutus valovirtaan. Taulukko näyttää, että loisteaineiden määrätyllä yhdistelmällä voidaan valmistaa lamppuja, joilla voidaan kattaa haluttujen värin lämpötilojen koko alue (noin 2500 K:sta 6500 Kseen ja yli). Tämä on tietenkin hyvin edullista, koska tarvitaan vain kolme loisteainetta (valittu parhaalla tavalla) pienipaineisten eloho-peakaasupurkauslamppujen valmistamiseksi ja niillä voi saada aikaan kaikki lampputyypit.
Esimerkit A-D
A, Kuvion 2 mukainen lamppu, jonka teho oli 40 W toiminnan aikana, varastettiin loistepäällystyksellä, joka sisälsi 3 paino-% verran ainetta Bl, 30 paino-% verran ainetta G1 ja 67 paino-% verran ainetta R3, Mittaamalla värin lämpötila (Tk), värintoistoindeksi (Ra), valo-virta 0 tunnin kohdalla (LOg lm/W:nä) sekä valovirta 100 tunnin kohdal- 13 57324 la tLO^gg lm/W:nä) saatiin seuraavat tulokset:
Tk Ra Loq LOioq 2600 85 80.8 79.2 B. lamppu, joka oli varustettu samalla loisteaineella kuin esimerkissä A, mutta määrillä: 7 paino-% verran ainetta BL, 29 paino-% verran ainetta G1 ja 64 paino-% verran ainetta R3, mitattiin seuraa-vastu:
Tk Ra L00 L0100 3000 S5 82.6 60.0 C. Lamppu, joka sisälsi samat loisteaineet kuin edellä kuvatut lamput esimerkeissä A ja B, määrillä: IB paino-% verran Bl, 34 paino-% verran G1 ja 48 paino-% verran R3, antoi seuraavat mittaustulokset:
Tk Ra 100 L0100 4000 65 83.5 80.5
Kuviossa 3 näytetään tämän lampun antaman säteilyn kirjoenergian jakaantuminen. Aallonpituus\on merkitty nm:nä kuvion 3 kaavion vaakasuoralle akselille. Annetun säteilyn energia E aallonpituuden vakioin-tervallia kohden on merkitty mielivaltaisissa yksiköissä pystyakselille. Viite Hg ilmaisee näkyvät elohopeaviivat. Vertauksen takia valmistettiin lamppu, jonka värin lämpötila oli 4000 K ja joka oli aivan samanlainen kuin edellä kuvattu lamppu, mutta jossa aine G1 oli korvattu tunnetulla villemiitillä.
Tässä lampussa, joka ei ole keksinnön mukainen, värintoistoin-deksi on Ra = 80 ja valovirta 0 tunnin kohdalla LOg * 73.2 lm/W.
D. Lamppu, jonka loistepäällystys koostui 26 paino-%:sta ainetta B5, 23 paino-%:sta ainetta G1 ja 51 paino-%:sta ainetta R3 antoi seuraavat mittaustulokset:
Tk Ra , L00 L0100 4000 87 80.0 77.5
Keksinnön mukaisten, esimerkeissä C ja D kuvattujen lamppujen vertailu näyttää vaikutuksen sinisen loistealuminaattien samanaikaisesta aktivoinnista mangaanin kanssa: lampulla D on suurempi värintoisto-indeksi ja hieman pienempi valovirta.
Kun keksinnön mukaisessa lampussa korvataan kolmen loisteaineen muodostaman yhdistelmän osa yhdellä tai useammalla tavanomaisella loisteaineella, on tällä vaihdolla suhteellisen pieni vaikutus lampun vä-rintoistoindeksiin ja valovirtaan. Jos esim. keksinnön mukaisessa lam pussa, jossa värin lämpötila Tk = 3000 K, kolmen loisteaineen B4, G1 ϊ 14 57324 ja R3 seoksesta korvataan 25 paino-% määrä antimonin ja mangaanin aktivoimalla kalsiumhalofosfaatilla (värin lämpötila 3000 K), voidaan todeta, että valovirralla (100 tunnin· kohdalla) on oleellisesti sama arvo (noin 79 lm/W) ja Ra-arvo on pienentynyt vain noin 5 pisteellä (86:sta noin öiseen). Lampussa, joka sisältää loisteaineiden B4, G1 ja R3 saman yhdistelmän, mutta jossa Tk = 4000 K, todetaan valovirran olevan oleellisesti sama (noin 7B lm/W) ja Ra-arvon pienentyneen vain noin 5 pisteen verran (90:stä noin 85:een) halofosfaatin määrän ollessa sama (25 paino-%). Kun tehdään analoginen vaihto, todetaan, 6500 K lampussa valovirran pysyvän samana (71 lm/W) ja Ra-arvon pysyvän samana (noin 92).

Claims (9)

1. Pienipaineinen elohopeakaasupurkauslamppu, jossa on tyhjön-pitävä säteilevä kuori (1), joka sisältää elohopeamäärän ja jalokaa-sumäärän ja joka on varustettu elektrodeilla (2, 3), joiden välillä purkaus tapahtuu toiminnan aikana, ja loistepäällyksellä (4), joka sisältää kolme loisteainetta, joista ensimmäisellä aineella on sätei-lynauha enintään 430 - 490 nm aallonpituusalueella ja sen leveyden puoli arvo on alle 100 nm, toisen aineen säteily on pääasiallisesti 520 - 565 nm aallonpituusalueella ja kolmannen aineen säteily on pääasiallisesti 590 - 630 nm aallonpituusalueella, tunnettu siitä, että toisen loisteaineen aktivoi terbium ja sen määrittelee seu-raavista kaavioista jompikumpi kaava a) Cel-x-yLaxTbyM8A1H°19 b> (Cel-x-ylaxTby>2 °3 ' nA12°3 joissa 0 ·< x <0,50 0,20 < y ^ 0,50 x + y ^ 0,90 10 -< n < 12 ja että enintään 25 at. % määrä alumiinia voidaan korvata galliumilla ja/tai skandiumilla ja magnesium voidaan kokonaan tai osaksi korvata sinkillä ja/tai berylliumilla.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pienipaineinen elohopeakaasupurkauslamppu, tunnettu siitä, että toisen loisteaineen määrittelee kaava a) ja että 0 x ^0,20 ja 0,20 y -c.0,40.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen pienipaineinen elohopeakaasupurkauslamppu, tunnettu siitä, että ensimmäisen loisteaineen aktivoi kaksiarvoinen europium.
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen pienipaineinen elohopeakaasupurkauslamppu, tunnettu siitä, että ensimmäinen loisteaine on bariumin ja/tai strontiumin aluminaatti, jonka aktivoi kaksiarvoinen europium ja kaksiarvoinen europium ja kaksiarvoinen mangaani ja jolla on heksagonaalinen kiderakenne, joka on samanlainen kuin heksa-gonaalisten ferriittien rakenne.
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen pienipaineinen elohopeakaasupurkauslamppu, tunnettu siitä, että ensimmäinen loisteaine on kolmen komponentin aluminaatti, joka on saatu bariumista ja/tai strontiumista ja magnesp^pj-sta ja jossa alumiinin atomimurto-osa on 16 57324 enemmän kuin 1,8 kertaa magnesiumin atomimurto-osa ja on myöskin enemmän kuin 3,7 ketaa bariumin ja /tai strontiumin atomimurto-osa, ja että enintään 25 at. % alumiinia voidaan korvata galliumilla ja/ tai skandiumilla ja magnesiumin voi korvata kokonaan tai osaksi sinkillä ja/tai berylliumilla.
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen pienipaineinen elohopeakaasu-purkauslamppu, tunnettu siitä, että ensimmäisen loisteaineen määrittelee jompikumpi seuraavasta kaavasta
0. Al-pEupM«2-qMnqA116°27 d) B5,5-xEuxMg6-yMnyA155°9H joissa A ja B edustavat ainakin joko bariumia tai strontiumia ja joissa 0,05 < P <: 0,20 0,25 <: x < 1,50 ° < q/p ^ 1,5 0 -c y/x ^1,5
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen pienipaineinen elohopeakaasu-purkauslamppu, tunnettu siitä, että ainakin 50 at. % A:sta on bariumia ja ainakin 50 at. % B:stä on strontiumia.
8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen pienipaineinen elohopeakaasupurkauslamppu, tunnettu siitä, että kolmas loisteaine on harvinaisen maametallin oksidi, jonka aktivoi kolmi-arvoinen europium ja jonka määrittelee kaava Ln20^:Eu^+, jossa Ln edustaa ainakin yhtä aineista ytrium, gadolinium ja lutetium.
9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen pienipaineinen elohopeakaasupurkauslamppu, tunnettu siitä, että lois-tepäällys sisältää ainakin yhden loisteaineen ryhmästä: antimonin aktivoima alkalimaan halofosfaatti, antimonin ja mangaanin aktivoima alkalimaan halofosfaatti, tinan aktivoima alkalimaan magnesiumortofos-faatti, mangaanin aktivoima magnesiumarsenaatti ja mangaanin aktivoima magnesiumgermanaatti, määrän ollessa enintään 50 paino-/S. ' '/f Λ f ·' π 57324
FI2884/74A 1973-10-05 1974-10-02 Kvicksilvergasurladdningslampa med laogt tryck FI57324B (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
NL7313694.A NL164697C (nl) 1973-10-05 1973-10-05 Lagedrukkwikdampontladingslamp.
NL7313694 1973-10-05

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI288474A FI288474A (fi) 1975-04-06
FI57324B true FI57324B (fi) 1980-03-31

Family

ID=19819750

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI2884/74A FI57324B (fi) 1973-10-05 1974-10-02 Kvicksilvergasurladdningslampa med laogt tryck

Country Status (21)

Country Link
US (1) US3937998A (fi)
JP (1) JPS5821672B2 (fi)
AR (1) AR204932A1 (fi)
AT (1) AT355135B (fi)
BE (1) BE820682A (fi)
BR (1) BR7408172D0 (fi)
CA (1) CA1033158A (fi)
CH (1) CH611071A5 (fi)
DE (1) DE2446479C3 (fi)
DK (1) DK141421B (fi)
ES (1) ES430660A1 (fi)
FI (1) FI57324B (fi)
FR (1) FR2246977B1 (fi)
GB (1) GB1458700A (fi)
IL (1) IL45766A (fi)
IN (1) IN142786B (fi)
IT (1) IT1022568B (fi)
NL (1) NL164697C (fi)
NO (1) NO144553C (fi)
SE (1) SE392656B (fi)
ZA (1) ZA746064B (fi)

Families Citing this family (96)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US4088923A (en) * 1974-03-15 1978-05-09 U.S. Philips Corporation Fluorescent lamp with superimposed luminescent layers
NL7512188A (nl) * 1975-10-17 1977-04-19 Philips Nv Werkwijze voor het aanbrengen van luminescerend materiaal op een glazen drager.
GB1589964A (en) * 1976-09-03 1981-05-20 Johnson Matthey Co Ltd Luminescent materials
NL7612158A (nl) * 1976-11-02 1978-05-05 Philips Nv Lagedrukkwikdampontladingslamp.
NL181470C (nl) * 1977-08-23 1987-08-17 Philips Nv Lagedrukkwikdampontladingslamp.
NL179215C (nl) * 1977-01-19 1986-08-01 Philips Nv Luminescerend scherm, alsmede lagedrukkwikdampontladingslamp.
NL182998C (nl) * 1977-05-06 1988-06-16 Philips Nv Lagedrukkwikdampontladingslamp.
JPS5842590B2 (ja) * 1977-08-30 1983-09-20 株式会社東芝 けい光ランプ
JPS5919412B2 (ja) * 1978-01-30 1984-05-07 三菱電機株式会社 けい光ランプ
JPS5821380B2 (ja) * 1978-09-05 1983-04-28 株式会社東芝 螢光ランプ
EP0010991A3 (en) * 1978-11-06 1980-05-28 Westinghouse Electric Corporation Light source for illuminating objects with enhanced perceived coloration
US4305019A (en) * 1979-12-31 1981-12-08 Westinghouse Electric Corp. Warm-white fluorescent lamp having good efficacy and color rendering and using special phosphor blend as separate undercoat
US4315192A (en) * 1979-12-31 1982-02-09 Westinghouse Electric Corp. Fluorescent lamp using high performance phosphor blend which is protected from color shifts by a very thin overcoat of stable phosphor of similar chromaticity
US4357559A (en) * 1980-03-17 1982-11-02 General Electric Company Fluorescent lamp utilizing phosphor combination
US4315193A (en) * 1980-03-18 1982-02-09 Westinghouse Electric Corp. High-pressure mercury-vapor lamp which has both improved color rendition and light output
US4678966A (en) * 1980-06-13 1987-07-07 Gte Products Corporation Fluorescent lamp having two phosphor layers
US4463286A (en) * 1981-02-04 1984-07-31 North American Philips Lighting Corporation Lightweight electronic ballast for fluorescent lamps
US4431942A (en) * 1981-11-04 1984-02-14 North American Philips Electric Corp. Color-corrected hid mercury-vapor lamp having good color rendering and a desirable emission color
NL8203040A (nl) * 1982-07-30 1984-02-16 Philips Nv Lagedrukkwikdampontladingslamp.
FI72837C (fi) * 1983-04-25 1987-07-10 Philips Nv Laogtrycks-kvicksilveraongurladdningslampa.
US4631144A (en) * 1985-03-25 1986-12-23 General Electric Company Aluminate phosphor
US4638214A (en) * 1985-03-25 1987-01-20 General Electric Company Fluorescent lamp containing aluminate phosphor
US4623816A (en) 1985-04-22 1986-11-18 General Electric Company Fluorescent lamp using multi-layer phosphor coating
NL8502025A (nl) * 1985-07-15 1987-02-02 Philips Nv Lagedrukkwikdampontladingslamp.
US4847533A (en) * 1986-02-05 1989-07-11 General Electric Company Low pressure mercury discharge fluorescent lamp utilizing multilayer phosphor combination for white color illumination
EP0239923B1 (en) 1986-04-04 1995-01-25 General Electric Company Fluorescent lamp using multi-layer phosphor coating
US4923425A (en) * 1987-06-12 1990-05-08 Gte Products Corporation Fluorescent lamp with a predetermined CRI and method for making
US4857798A (en) * 1987-06-12 1989-08-15 Gte Products Corporation Fluorescent lamp with silica layer
GB8823691D0 (en) * 1988-10-08 1988-11-16 Emi Plc Thorn Aquarium lighting
US5105122A (en) * 1989-08-18 1992-04-14 U.S. Philips Corporation Electrodeless low-pressure mercury vapor discharge lamp
US5045752A (en) * 1989-10-24 1991-09-03 General Electric Company Minimizing mercury condensation in two layer fluorescent lamps
JP3149444B2 (ja) * 1991-01-30 2001-03-26 東芝ライテック株式会社 低圧水銀蒸気放電灯
CA2103366A1 (en) * 1992-03-27 1993-09-28 Gustaaf A. Wesselink Low-pressure mercury discharge lamp and illumination panel provided with such a lamp
US6137217A (en) * 1992-08-28 2000-10-24 Gte Products Corporation Fluorescent lamp with improved phosphor blend
US5714836A (en) * 1992-08-28 1998-02-03 Gte Products Corporation Fluorescent lamp with improved phosphor blend
ES2127243T3 (es) * 1992-09-23 1999-04-16 Koninkl Philips Electronics Nv Lampara de descarga en mercurio a baja presion.
US5854533A (en) * 1992-10-19 1998-12-29 Gte Products Corporation Fluorescent lamps with high color-rendering and high brightness
US5838101A (en) * 1992-10-28 1998-11-17 Gte Products Corporation Fluorescent lamp with improved CRI and brightness
CN1082090A (zh) * 1993-08-06 1994-02-16 上海跃龙有色金属有限公司 高性能磷酸盐绿色荧光粉及其制造方法
JP3405049B2 (ja) * 1995-05-29 2003-05-12 日亜化学工業株式会社 残光性ランプ
US6600175B1 (en) 1996-03-26 2003-07-29 Advanced Technology Materials, Inc. Solid state white light emitter and display using same
CN1199415A (zh) * 1996-08-30 1998-11-18 菲利浦电子有限公司 低压汞放电灯
EP0858492B1 (en) * 1996-08-30 1999-12-29 Koninklijke Philips Electronics N.V. Low-pressure mercury discharge lamp
EP0917557A1 (en) * 1997-06-03 1999-05-26 Koninklijke Philips Electronics N.V. Luminescent material
EP1030339B1 (en) * 1997-11-06 2004-05-19 Matsushita Electric Industrial Co., Ltd. Phosphor material, phosphor material powder, plasma display panel, and processes for producing these
US6144152A (en) * 1997-12-19 2000-11-07 U.S. Phillips Corporation Luminescent screen for low pressure mercury discharge lamp with specific emission range
GB2334033A (en) 1998-02-09 1999-08-11 Isis Innovation Self activated rare earth oxide nanoparticles
WO2000036051A1 (en) 1998-12-17 2000-06-22 Isis Innovation Limited Ternary oxide particles
US6531814B1 (en) * 2000-02-17 2003-03-11 General Electric Company Fluorescent lamp coating and coating recycling method
US6528938B1 (en) 2000-10-23 2003-03-04 General Electric Company Fluorescent lamp having a single composite phosphor layer
US6531823B2 (en) * 2000-12-18 2003-03-11 Koninklijke Philips Electronics N.V. Fluorescent colortone lamp with reduced mercury
US7282848B2 (en) 2003-05-22 2007-10-16 General Electric Company Fluorescent lamp having phosphor layer that is substantially free from calcium carbonate
JP5226929B2 (ja) * 2004-06-30 2013-07-03 三菱化学株式会社 発光素子並びにそれを用いた照明装置、画像表示装置
US7808181B1 (en) 2005-03-31 2010-10-05 Koninklijke Philips Electronics N.V. High intensity discharge lamp with terbium halide fill
DE602005024791D1 (de) * 2005-06-30 2010-12-30 Lightlab Sweden Ab Elektronen- und Photonenquelle mit gegenseitiger Verstärkung
US8947619B2 (en) 2006-07-06 2015-02-03 Intematix Corporation Photoluminescence color display comprising quantum dots material and a wavelength selective filter that allows passage of excitation radiation and prevents passage of light generated by photoluminescence materials
US20080074583A1 (en) * 2006-07-06 2008-03-27 Intematix Corporation Photo-luminescence color liquid crystal display
US20080029720A1 (en) * 2006-08-03 2008-02-07 Intematix Corporation LED lighting arrangement including light emitting phosphor
US20080151143A1 (en) * 2006-10-19 2008-06-26 Intematix Corporation Light emitting diode based backlighting for color liquid crystal displays
US20080192458A1 (en) * 2007-02-12 2008-08-14 Intematix Corporation Light emitting diode lighting system
US7972030B2 (en) * 2007-03-05 2011-07-05 Intematix Corporation Light emitting diode (LED) based lighting systems
US8203260B2 (en) * 2007-04-13 2012-06-19 Intematix Corporation Color temperature tunable white light source
US7703943B2 (en) * 2007-05-07 2010-04-27 Intematix Corporation Color tunable light source
US8783887B2 (en) 2007-10-01 2014-07-22 Intematix Corporation Color tunable light emitting device
US7915627B2 (en) 2007-10-17 2011-03-29 Intematix Corporation Light emitting device with phosphor wavelength conversion
US8567973B2 (en) * 2008-03-07 2013-10-29 Intematix Corporation Multiple-chip excitation systems for white light emitting diodes (LEDs)
US8740400B2 (en) 2008-03-07 2014-06-03 Intematix Corporation White light illumination system with narrow band green phosphor and multiple-wavelength excitation
US20100027293A1 (en) * 2008-07-30 2010-02-04 Intematix Corporation Light Emitting Panel
US8822954B2 (en) * 2008-10-23 2014-09-02 Intematix Corporation Phosphor based authentication system
US8390193B2 (en) * 2008-12-31 2013-03-05 Intematix Corporation Light emitting device with phosphor wavelength conversion
US8651692B2 (en) * 2009-06-18 2014-02-18 Intematix Corporation LED based lamp and light emitting signage
US20110110095A1 (en) * 2009-10-09 2011-05-12 Intematix Corporation Solid-state lamps with passive cooling
US8779685B2 (en) * 2009-11-19 2014-07-15 Intematix Corporation High CRI white light emitting devices and drive circuitry
US20110149548A1 (en) * 2009-12-22 2011-06-23 Intematix Corporation Light emitting diode based linear lamps
US8807799B2 (en) 2010-06-11 2014-08-19 Intematix Corporation LED-based lamps
US8888318B2 (en) 2010-06-11 2014-11-18 Intematix Corporation LED spotlight
US8946998B2 (en) 2010-08-09 2015-02-03 Intematix Corporation LED-based light emitting systems and devices with color compensation
US8957585B2 (en) 2010-10-05 2015-02-17 Intermatix Corporation Solid-state light emitting devices with photoluminescence wavelength conversion
US9546765B2 (en) 2010-10-05 2017-01-17 Intematix Corporation Diffuser component having scattering particles
KR20130139938A (ko) 2010-10-05 2013-12-23 인터매틱스 코포레이션 포토루미네센스 파장 변환을 구비한 고체상태 발광 디바이스 및 표지판
US8604678B2 (en) 2010-10-05 2013-12-10 Intematix Corporation Wavelength conversion component with a diffusing layer
US8610341B2 (en) 2010-10-05 2013-12-17 Intematix Corporation Wavelength conversion component
US8614539B2 (en) 2010-10-05 2013-12-24 Intematix Corporation Wavelength conversion component with scattering particles
US9004705B2 (en) 2011-04-13 2015-04-14 Intematix Corporation LED-based light sources for light emitting devices and lighting arrangements with photoluminescence wavelength conversion
US8992051B2 (en) 2011-10-06 2015-03-31 Intematix Corporation Solid-state lamps with improved radial emission and thermal performance
US20130088848A1 (en) 2011-10-06 2013-04-11 Intematix Corporation Solid-state lamps with improved radial emission and thermal performance
US9365766B2 (en) 2011-10-13 2016-06-14 Intematix Corporation Wavelength conversion component having photo-luminescence material embedded into a hermetic material for remote wavelength conversion
US9115868B2 (en) 2011-10-13 2015-08-25 Intematix Corporation Wavelength conversion component with improved protective characteristics for remote wavelength conversion
EP3240052A1 (en) 2012-04-26 2017-11-01 Intematix Corporation Methods and apparatus for implementing color consistency in remote wavelength conversion
US8994056B2 (en) 2012-07-13 2015-03-31 Intematix Corporation LED-based large area display
CN102888224A (zh) * 2012-09-07 2013-01-23 彩虹集团电子股份有限公司 一种紫外激发或真空紫外激发绿色荧光粉的制备方法
US20140185269A1 (en) 2012-12-28 2014-07-03 Intermatix Corporation Solid-state lamps utilizing photoluminescence wavelength conversion components
US9217543B2 (en) 2013-01-28 2015-12-22 Intematix Corporation Solid-state lamps with omnidirectional emission patterns
CN105121951A (zh) 2013-03-15 2015-12-02 英特曼帝克司公司 光致发光波长转换组件
US9318670B2 (en) 2014-05-21 2016-04-19 Intematix Corporation Materials for photoluminescence wavelength converted solid-state light emitting devices and arrangements
EP3274765A4 (en) 2015-03-23 2018-10-17 Intematix Corporation Photoluminescence color display

Family Cites Families (3)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US3114067A (en) * 1959-06-26 1963-12-10 Thorn Electrical Ind Ltd Fluorescent lamp particularly suited to illumination of objects containing red
US3858082A (en) * 1970-12-10 1974-12-31 Westinghouse Electric Corp Warm white lamp with normal output and improved color rendition
BE788540R (fr) * 1971-09-10 1973-03-08 Westinghouse Electric Corp Lampes

Also Published As

Publication number Publication date
IL45766A (en) 1977-02-28
US3937998A (en) 1976-02-10
DK518174A (fi) 1975-06-02
IL45766A0 (en) 1974-12-31
AR204932A1 (es) 1976-03-19
NO743577L (fi) 1975-05-05
AU7389174A (en) 1976-04-08
BR7408172D0 (pt) 1975-07-22
DE2446479B2 (de) 1979-01-18
DE2446479C3 (de) 1979-09-20
ATA792774A (de) 1979-07-15
NL164697C (nl) 1981-01-15
DK141421B (da) 1980-03-10
ZA746064B (en) 1976-04-28
ES430660A1 (es) 1976-10-16
NO144553B (no) 1981-06-09
SE7412399L (fi) 1975-04-06
BE820682A (fr) 1975-04-03
NO144553C (no) 1981-09-16
AT355135B (de) 1980-02-11
GB1458700A (en) 1976-12-15
SE392656B (sv) 1977-04-04
CA1033158A (en) 1978-06-20
FR2246977B1 (fi) 1980-06-27
FI288474A (fi) 1975-04-06
JPS5821672B2 (ja) 1983-05-02
DE2446479A1 (de) 1975-04-17
DK141421C (fi) 1980-10-06
NL7313694A (nl) 1975-04-08
IT1022568B (it) 1978-04-20
IN142786B (fi) 1977-08-27
FR2246977A1 (fi) 1975-05-02
JPS5061887A (fi) 1975-05-27
CH611071A5 (fi) 1979-05-15
NL164697B (nl) 1980-08-15

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI57324B (fi) Kvicksilvergasurladdningslampa med laogt tryck
US4602188A (en) Low-pressure mercury vapor discharge lamp
US4623816A (en) Fluorescent lamp using multi-layer phosphor coating
CN86104700A (zh) 低压水银蒸气放电灯
EP0124175B1 (en) Low-pressure mercury vapour discharge lamp
JPS5919412B2 (ja) けい光ランプ
US4705986A (en) High color rendering fluorescent lamp
CN101689472B (zh) 用于放电灯的发光材料混合物和放电灯、尤其是低压汞放电灯
FI72836C (fi) Kvicksilverlampa med laogt tryck.
US5614783A (en) Fluorescent lamp including fired non-luminescent material
NL8600023A (nl) Lagedrukkwikdampontladingslamp.
US4751426A (en) Fluorescent lamp using multi-layer phosphor coating
JP2000510647A (ja) コンパクトな省エネルギーランプ
US20100141114A1 (en) Illuminant mixture for a discharge lamp and discharge lamp, in particular an hg low-pressure discharge lamp
EP0331738A1 (en) Green light emitting rare gas discharge lamp
FI60087B (fi) Gasurladdningslampa
JPS6228539B2 (fi)
JP2010533942A (ja) 放電ランプ、および放電ランプ用の蛍光体結合物
JP2010533942A5 (fi)
JPH0586364A (ja) 蛍光ランプ
JPH05109387A (ja) 電球色蛍光ランプ
KR920007132B1 (ko) 녹색발광 희가스방전램프
KR100924517B1 (ko) 형광램프
JPS5842942B2 (ja) けい光ランプ
JP2002298787A (ja) 蛍光ランプ