FI56790C - Faergloesningsmedel foer tryckkaensligt registreringsmaterial - Google Patents

Description

IT.'W . I Tri KUULUTUSJULKAISU

Ä UTLÄGGNI NGSSKMFT 5679Q

e^S (4S) ^ (51) Kv.ik.»/tnt.ci.· B 41 M 5/12 (21) P*t*nttlh»k*mui — P*(«ntan$eknln| (22) Hiktmltpllyl — AntPknlnpdif 11,!'?'.

(23) Alkupllyt —Glkl|h»t»di| l’.’ (41) Tullut |ulklt«li>l — Bllvlt ofT«ntll| ·,,0.\ V ·

Patentti· )a rekisterihallitus (44) NthxMMpmM „ kuuL)ulktl«un pym. —

Patent- och registerttyrelsen An»ök»n uclifd och utUkrlfttn publktrtd -1.) (32)(33)(31) Pyydetty •tuolkmit — Baglrd prlerlttt 1,71 ··.·,' l ί -v< ( i: " ·..··:.· · ’ 7 , :· LiL .1 · vh:·.: , ;’>· . Loui s , M: i , *·'.%*>» "· ( ) .···!:··, -r -*.r -v-.-·, .;r: , Mrirtin Wilbur F-irt-ir,

Kirfcw· i, Vi.·.· -:ri, LV ' ; ·:.) ·. 1.! *. “ r Ab ( !.) · :i:: 'b’Tk:i:; r**fcss*-«»rC':: *«*.:r.ia - FTirflLi5:;i:.rrr.·'J'·! - kkunril i r* :*··/:’"- r-τ; ·. *'r: ui

Tavanomaiset rekisteröintiainekset muodostuvat leimausnesteestä eli väristä Ja kiinte&Btä, tämän kanssa reagoivasta aineesta, Jotka on mahdollisimman tasaisesti levitetty väriä kantavalle Ja väriä vastaanottavalle paperille, Joita erottava este hävi&ä paineen vaikutuksesta. Eräs tällainen re-kisteröintiaines muodostuu ensimmäisestä paperista, Joka mahdollisimman tasaisesti sisältää paineessa rikkoutuvia kapseleita, joissa lelaausnesteenä en lluottlaeen liuotettua kromogeeniainesta sekä toisesta paperista, Jossa ensimmäisen arkin kapseleita vastapäätä on Jatkuva päällyste kiinteätä, hapanta herkistysainesta, joka reagoidessaan leimaueneste^n kanssa muodostaa värillisen reaktiotuotteen. Leimaus-.estettä sisältävien kapselien lukumääri Ja tilavuus riittävät muodostamaan Jatkuvan kuvion, kun niihin kohdistetaan kuvion muotoa noudattava paine.

Ensimmäisen paperin kapselien sisältämän leimamsnesteen koostumus voi vaihdella. Edellytyksenä on, että nestekoostumukset muodostavat värillisen jäljen reagoidessaan kiinteän aineen kanissa. Leimausnesteen yleisesti toivottavia ominaisuuksia ovat kapselien helppo täyttö tavanomaisin keinoin, 56790 2 hyvä säilyvyys kapseleissa enkä stabiilisuus suhteellisen korkeissa lämpötiloissa. On myös tärkeätä, että leimausnestsen Ja kiinteän aineen reaktiossa syntyvä Jälki kehittyy nopeasti, on haalietumissnkestävä sekä kestää kapillaari- tai muita pintailmiöitä valumatta tai pintaa karhentamatta.

Mieluiten lelmausneste on värittömän tai lähes värittömän kromogeenl-aineksen liuos. Joka siuodostaa värin Joutuessaan kosketukseen Ja reagoidessaan kiinteän, herkistävän aineknen kanssa.

Tällaisen aineksen etuna on, että rikkoutuessaan vahingossa käsille, vaatteille tai muille pinnoille se ei värjää niitä.

Tällaisten leimausnestelden kaneina reagoivia kiinteitä eli herklstys-aineita ovat hienojakoiset, happamet yhdisteet, Jotka neutraalimuodossaan ovat myös värittömiä tai melkein värittömiä. Tavallisesti käytetään orgaanisia polymeerejä Ja epäorgaanisia savia, Jotka levitetään paperin pinnalle sopivassa paperipinnoiteliimassa, esim. tärkkelyksessä, kaseiinissa, polymeerissä tai lateksissa.

J '.uottlmen tehtävänä on toimia kromogeenikantajana Ja kromogeenin Ja happaman herkistysaineen välisen reaktion väliaineena. Yleensä kromogeeni liuotetaan liuottimeen liuokseksi, Joka kapseloituna voidaan levittää rekls-teröintipaperin toiselle puolelle. Liuottimen on kyettävä pitämään kromogeeni liuenneena kapselissa, siirtämään leimausneete herkistettyyn paperiin kapselia rikottaessa sekä edistämään värin kehittymistä reagoivassa, kiinteässä aineessa tai ainakaan se ei saa estää tätä kehittymistä. Koska varomaton käsittely saattaa vahingossa rikkoa kapselin, on liuoksen lisäksi oltava vaaratonta eikä se saa vahingoittaa ihoa, vaatteita tai ympäristöä.

Liuotin on tärkeä tekijä rekieteröintiaineksen laadun kannalta, Jonka tunnusmerkkejä ovat paperin lämmön- Ja varastointlkestävyys, värin kehittymisnopeus, värin kehittymisen laajuus Ja lelmau läljen pysyvyys. Kuitenkin on ko. alalla aikaisemmin kiinnitetty vain vähän huomiota liuottimiin Ja sen sijaan on keskitytty parantamaan kroraogeenejä Ja herkistysaineita. Liuottimina on käytetty harvoja yhdisteitä, esim. maaöljyjä Ja niiden Jakelta, tolueenia, perkloorieteenia, ksyleeniä, kloorattuja parafiineja, kloorattuja difenyylejä, alkyloituja difenyylejä, hydrattuja terfenyylejä, dloktyyliftalaattia Ja metyylisalieylaattia. Joskin monilla näistä liuottimista on saavutettu hyviä tuloksia viisoctikaisissa sovellutuksissa, tähän saakka ei kuitenkaan täysin ole otettu huomioon liuottimen tärkeää osuutta rekieteröintiaineksen suorituskyvyn kannalta.

Siten käsiteltävänä olevan keksinnön eräänä kohteena on tarjota nykyisiä parempia liuottimia Ja lluotinryhmiä käytettäviksi rekiateröintiainek-sisea parantamaan leimausmerkin kehittymisnopeutta, värinvoimakkuutta Ja kestävyyttä paperissa. Keksinnön :iäoä Ja muut kohteet käyvät ilmi seuraavasta 3 56790 kuvauksesta Ja esimerkeistä.

Paineherkiesä rekisterölntialneksissa käytettyjen kromogeenien parannetut liuottimet ovet alkyylisubstituoituja, aromaattisia hiilivetyjä, Jois-ea »1kyyliryhmä on noin 3 “ 12 hiiliatomia sisältävä suora hiilivety. Alkyy-liradlkaali voi olla kiinnittynyt aromaattiseen radikaaliin ketjun minkä tahansa hiiliatomin kohdalla. Käsiteltävänä olevaan keksintöön kuuluvat kaavaa E' H - CB - ir olevat yhdisteet, Joiden kaavassa R on 2-n. 11 hiiliatomia sisältävä suora a. -kyyliradikaali, R· on vety tai 1-n. 6 hiiliatomia sisältävä suora alkyyli-radikaali, Jolloin summa H ♦ Ä' on noin 2-11 hiiliatomia Ja Ar on aryylira-dikaali tai metyyllsubstituoitu aryyliradikaali, Joissa aryyllna on fenyyli, difenyyli Ja naftäiseni.

Nämä liuottimet kestävät paremmin lämpöä Ja kehittävät värin nopeammin muovilla tai savella päällystetyllä paperilla kuin vastaavat haarautuneet alkyy liar o maa ti t

Paineherkkiä rekisterölntipapereita, Joisea käytetään kromogeeneistä Ja käsiteltävänä olevan keksinnön parannetuista liuottimista muodostuvia värittömiä väriaineliuoksia, voidaan valmistaa hyvin tunnettujen, tavanomaisten menetelmien avulla. Kirjallisuudesta löytyy menetelmäkuvauksia sekä väriä kantavan paperin että muovilla tai savella päällystetyn alustapaperin valmistamiseksi, eivätkä tällaiset menetelmät muodosta osaa käsiteltävänä olevasta keksinnöstä. Kuitenkin voidaan tässä Julkistetuilla liuottimilla yleensä korvata tavanomaisia värilluottlmla paranneltujen reklsteröintlpape-rlen valmistamiseksi tällaisten tavanomaisten menetelmien avulla.

Käsiteltävänä olevan keksinnön lluottlnla käytetään mieluiten yhdistettyinä yhteen tai useampaan tavanomaiseen, normaalisti värittömään kromogee-nlin. Eräs tällainen kromogeeniryhmä muodostuu värittömistä, aromaattisista kaksoissldoksia sisältävistä orgaanisista yhdisteistä, Jotka ret^goldessaan happanen herkistysaineksen kanssa muuttuvat poolieemmaksi, konjugoiduksi Ja värilliseksi muodoksi. Erittäin suositeltavaan kromogeeniryhmään kuuluvat ftalldltyypplset yhdisteet, esim. kldeviolettllaktoni, so. 3,J-bis-(p-dime-tyyllaminofenyyli)-6-diaetyyllaminoftalidl Ja malakllttivlhreälaktoni, so.

3,3-bis-(p-dimetyyliaminofenyyli)-ftalidi. Kulta kromogeenisla ftalidiJohdannaisia ovat J»3“Me~(p~*”diProPyyllaainofenyyli.)-i“talidi, jt3-bls-(p-ne-tyyllaminofenyyli)-ftalidi, 3-(i>nyyli)«3-(indol-3-yyli)-rtalldit, esim. 3-(p-dimetyyliominofenyyli)-3-( 1,2-dinetyyli-indol4-3-yyli)-ftalidi, 3,3-bis-( f’enyyli«indol»3**yyAi)“f tai idit, esim. 3»3-bie-(l»2-dinetyyli-indol-3-yyli)-ftalidi, 3-(fenyyli-3-heterosykliseBti substituoidut) italidlt, esim. 3-(p- 4 S6790 l dinetyylift*inofenyyli)-3-(l-metyylipyr-3-yyli)-6-dimetyylia*inoftalidi,indoli, kerbateolisubetituoidut ftalidit, esim. 3,3-bis-(l,2-dimetyyli-indol-3-yyli)- 5-dimetyyliaminoftalidi Ja 313-bis-(9-etyylikarbatsol-3-yyli)-5-dinetyylia-minoftalidi sekä substituoidnt indoliftalidit, euim. 3-(l,2-dimetyyii-indol- 3-yyli)-3-(2-metyyli-indol-3-yyli)-rtalidi.

Muita tämän keksinnön toteuttaaissssa käyttökelpoisia, kromogeenisia väriyhdisteitä orat ayös indolisubstituoldut pyroaellitidit, esla. 3,5-bis-(p-dietyyliftminofenyyli)-3,5-bis-(1,2-dia*tyyli-indol-3-yyli)-pyroaellitidi, 3,7-bis-(p-dietyyliaminofenyyli)-3,7-bi β-(1,2-dimetyyli-indol-3-yyli)-pyro-aellitidi, 3,3,7•7”tstrakis-(l,2-diaetyyll-indol-3“y7li)-pyroaellitidi, 3.3,5.5-tetrskis-(1,2-dia#tyyli-indol-3-yyli)-pyroaellitidi, leukauraaiinit Ja substituoidut leukauraaiinit, esim. p-ksylyylileukauraailnl Ja fenyyli-leukauraaiini. Häihin yhdisteisiin kuuluvat ayös ortohydroksibentsoaseto-fenoni, 2,4-bis-[p~(p-dimetyyliaminofenyyliatso)-anilino]-6-hydroksi-sym.-trlatsiini, R,3»3“tri*®tyyli-indolino-benteoepiropyraanit Ja R,3,3-triae-tyyli«indolino-(!l-naftoepiropyraanit.

T11Ä. Mainittujen kromogeenlen ohella voidaan käyttää apuväriainetta haalistuaisen estämiseksi. Monilla ftalidiyhdisteille, esia. kidevioletti-laktonille on oainaista nopea värin kehittynlnen Ja värin haalistuainen ajan aittaan. Sopiva apuväriaine on bentsoyyllleukoaetyleenlslni, Joka paperille Joutuessaan hapettuu vähitellen pysyväksi siniseksi väriksi. Thdlstäaällä ftalidikromogeeni Ja tällainen väritön, hapettuva apuvärlaine saadaan koos-tuaus, Joka kehittää värin nopeasti Ja keet*£ haalistumatta.

Tämän keksinnön lluottiaet ovat kaavaa Γ R - CH - Ar olevia suoraketjuisia alkyylisubstituoituja aromaattisia yhdisteitä Ja niiden seoksia. Kaavasra R on 2-n. 11 hiiliatomia sisältävä suora alkyyliradi-kaali, R’ on vety tai 1-n. 6 hiiliatomia sisältävä suora alkyyllradikaali. Jolloin summa E ♦ 8' on n. 2-3* hiiliatomia Ja Ar on aryyllradikaall tai metyylisubstltuoitu aryyllradikaall, Joissa aryylina on fenyyli, difenyyli Ja naftaleeni.

Suositeltavia liuottimia, Joissa R* on vety tai metyyli, voidaan valmistaa alkyloimalla sopivaa aromaattia suoraketjuisella alkyylihalogenidll-la tai vastaavasti 1-olefiinilla. Erityisen suositeltavia liuottimia ovat suora butyylidifenyyli, suora heksyylidifenyyli, suora oktyylldifenyyli, suorien Cg-C^g -alkyylidifenyylien seokset, suora heksyylinaftaleeni, suora oktyyllnaftäiseni, suorien Cg-Cj^-alkyylinaftaimenien seokset, suora heksyy-libentseeci, suora oktyylibentseeni, suorien Cg-C^-alkyyllbentseenien seokset, suora dodesyyllbentseenl Ja näiden seokset.

5 56790 Tämän keksinnön liuottimet voivat muodostaa seoksia yhden tai υ e etunaan liuottimen tai laimentimen kanssa, Jotka eivät ole suoraketjuisia alkyyli-aromaattiyhdieteitä. Erityisesti voidaan tämän keksinnön liuottimia sekoittaa esim. O-n. 5 osaan laiaenninta kutakin liuotinosaa kohti, jolloin lalnenti-nena on kivsnnäis- tai kasvisöljy, esim. keroseeni, parafiiniöljy, bensiini-Jakeet, puuvillasieaenöljy, kookosöljy tai rapsiöljy. Näiden laimentiaien tehtävänä on muuttaa liuottimen fysikaalisia ominaisuuksia, esim. viskositeettia ja höyrynpainetta Ja ne saattavat olla toivottuja käsittely- Ja pro-sessisyistä. Laimentlmet saattavat myös vähentää liuottimien kokonaiskustannuksia ja joissakin tapauksissa ne voivat parantaa liuottimen tehoa erityisesti haalistumisen tai pinnan nukkautumlsen suhteen.

Liuottimet voivat myös sisältää määrättyjä lisäaineita, joiden erityistarkoituksena on muuttaa tai säätää nesteen lopullisia ominaisuuksia. Tällaisia lisäaineita ovat esim. viskositeetin säätöaineet, höyrynpalneen säätöaineet, jäätymispistettä alentavat aineet, hajuneatoalneet, hepettumlses-toalneet, väriaineet jne.

Kromogeenialnes liuotetaan mieluiten sopivaan lluottimeen rekisteröin-tinesteeksi, Joka pystyy reagoimaan happanen, kiintoän aineen kanssa. Hapan aines voi olla Levis-hapon tapainen yhdiste, so. se vastaanottaa elektronin kroaogeenistä, Jolloin kromogeeni muuttuu värilliseksi· Lisäksi hapan, kiinteä aines toimii lelmausnesteen adnorbolntlaineena Ja muodostunut merkki siirtyy siihen. Yleisesti käytettyjä happamia aineksia ovat happanet savet ja happanet orgaaniset polymeerit, esim. fenolipolymeerit, fenoliasetyleeni-polyneerit, maleiinihappo-hartsimuovit, osittain tai täysin hydrolysoidut styreeniäsieiinianhydridisekapolyneerit, eteenimalellnianhydridlsekapoly-meerit, karboksipolymetyleeni, osittain tai täysin hydrolysoitu vinyyliae-tyylieetteri-malellnianhydridisekapolymeeri sekä niiden seokset.

Seuraavassa esimerkissä kuvataan tavanomaisten menetelmien avulla tapahtuvaa suoraketjuisten alkyylisubstituoitujen aromaattlliuottialen valmistusta, jolloin määrättyä aromaattia alumllnlkloridlalkyloldaan 1-olefUnilla.

Suoraketjuisen heksyylidifenyylin valmistus.

Reaktiokolviin lisätään 462 g difenyyllä ja kuumennetaan 80°Cteen. Lisätään 2,0 g AlCl^ Ja kolvia huuhdellaan 5»5 g»11a kloorivetykaasua. Lämpötila pidetään 75° ~ 80°Ctssa ja samalla lisätään hitaasti kahden tunnin aikana 151 g bekseeni-lttä. Hekseenl-ltn lisäyksen päätyttyä reagoivia aineita eeleotetaan reektiolämpötilaaea 15 minuuttia Ja huuhdellaan sitten 15 minuuttia typellä. Typplhuuhtelun Jälkeen reaktloseoe neutraloidaan lisäämällä 2,9 E kalslumhydroksidia Ja 2,7 ml vettä. Beaktlotuote euodatetaan ja Halataan, jolloin saadaan reagoimatonta difenyyllä Ja 197 E heksyylidlfe-nyyliä värittömänä öljynä, kp. 166° - 180° C/530 Pe.

Samalla tavoin valmistetaan euoraketjulnen butyylldifenyyli buteeni-listä 6

S67 y O

ja difenyylistä. Tuot· saadaan vaaleankeltaisena tisleenä, kp. 140° - 177°C/ 21'; Ta.

Suoraketjuinen oktyylinaftuleeni valmistetaan samalla tavoin käyttäen kuitenkin heptaanla liuottimena. Oktyylinaftäiseni saadaan talteen reaktiovä-liaineesta vaaleankeltaisena tisleenä, kp. 145° ** 167°C/120 Pa.

Erilaisten liuottimien vaikutus värlnkehittymisen nopeuteen ja voimakkuuteen määritettiin laboratoriomenetelmän avulla, jrasa valmistettiin kokeiltavaa liuotinta Ja siihen liuotettua kromogeenlä sisältävä leimausneste, neste siirrettiin savella tai muovilla päällystetylle paperille Ja värinke-hittymlsen voimakkuus Ja nopeus mitattiin heijastuamittarilla.

Seursaviesa esimerkeissä valmistettiin standardileimausneste liuottamalla 0,5 g kideviolettilaktonia 10 gtaan liuotinta sekoittaen Ja liukenemisen niin vaatiessa lämmittäen 100° - 120°^teen. Liuos jäähdytettiin huoneenlämpötilaan, ympättiin muu teolla kromogeenikiteellä ja seisotettiin useita vuorokausia silloin tällöin sekoittaen yllkyllästymisen estämiseksi.

▼ärinkehityskokeessa lelnausnestettä siirrettiin lääketiputtimella poiklttaisvyöhykkeeksl 5,2 cm leveälle, Joko savella tai muovilla päällystetylle aluetapaptrieulkaleelle. Sekuntikello käynnistettiin Ja vyöhyke levitettiin parranajoterällä paperisulkaleella. Viiden sekunnin väliajoin välittömästi päällystämisen jälkeen ja sen jälkeen ennalta määrätyin väliajoin mitattiin paperin heijastus Photovoltheijastuemittarilla. Mittari kalibroitiin osoittamaan 100 heijastusta, kun mitattiin pelkällä liuottimelle kostutetun, valkoisella standardiposlllnllevyllä olovan paperin heijastusta. Kuivan leimatun paperin lopulliset heijaetusmlttaukeet suoritettiin 16 tunnin kuluttua, Jolloin mittari oli kalibroitu näyttämään 100 £tn heljaetusta kuivalla, leimaamattomalla paperilla.. "Prosentuaalinen väri" eli värinkehitty-misen voimakkuus laskettiin kaavaeta 100 - heijaatusarvo, so. mitä euurempl prosentuaalinen väriarvo on, sitä tummempi on kehittynyt väri.

Leituausneriteen lämmönkestävyyn määritettiin kuumentamalla nestettä hitaasti 150° - 160°Cteen ja pitämällä sitä tässä lämpötilassa noin 15 - 60 minuuttia. Tämän Jälkeen liuoksen annettiin Jäähtyä huoneenlämpötilaan ja nesteen mahdolliset värinmuutoknet merkitään muistiin. Sitten tätä IsImus-neetettä käytettiin yllä kuvatulla tavalla värlnkehltyekokeeaaa lämpökäaitts-lyn värlnkehltyllien nopeuteen ja voimakkuuteen vaikuttavien seikkojen selvittämiseksi slkupsrälslluoksssn verrattuna.

Näiden kokeiden tulokset ilmenevät taulukosta I, josta nähdään tämän keksinnön liuottimien ylivoimainen suorituskyky Ja suoraketjulaten alkyyli-substituoltujen aromaattien sdulllsuus verrattuina haarautuneisiin alkyyll-substltuoltulhin yhdisteisiin. Taulukossa määritelty mines on vmln esimerkkinä eikä käsiteltävänä oleva keksintö rajoitu siihen.

7 S6790 «β -rt 3 CM ·** 4->

-4 3 Irt H :« 3 > M

»H

BC O® CD UN rj- KN CD |— Ti -f NN

•p4 Ή VO CfV UN UN VO VO UN UN t}· MO VO

O C M G rt 3 t: *> 4> I pH II II CVJ CM pH CD I CD f— C VD VO UN Ti LTV u*v Ή ·

u rt G

:rt C -h > rt a

4* ON VO O C— PN Γ~~ H CO KNO KN

QXH Ti rr 'ti- NN *i Tf pH Ti KN CM

Φ O · G .* Λ •H C 0) ph rt e rt *">

rt rt O rf on on KN irvo ovi— cm TT O

3 NN Tj· NN CM CM CM KN Ti CM CM

♦» n · C SJI v *> (I rt -H rt

O JS

h «O O^t pH CD CM CM VO LfN pH O VO

III JH CM pH pH H H Ni CM pH

c ·>& e ** Φ M -4 r

O β rt O II B

> -4 rt VO

H Ή O O

rt rt -4 rH (H

rt rt ·

M K 3 J< G

4» +* 0¾¾. —4 r

0-4 c rt o B CM UN

M JS Φ -4 O LTV CM O Γ— -4 «H

J4 ® β B uv vo ή m o pH MM

SM O rt pH VO :rt :rt pH c u ** > > 3 -H Oi H*

“ :S · SS

> n rt o N HV OO CNJ KN

jrtrtNi cm r<v vn on u-n äB jd C O -4

« -4¾¾. β H

M M HfO pH pH vOO O kn •H :rt O pH CM KN t}· KVKV Tj·

< > KN

e rt c c Φ M Φ Φ c 2 g a

*H *H *H «H

C rt P. rt rt Φ *> 4»

a Pl μ iH pH

m rt φ e> Φ rt

O m β ·* -W

3 2 G r: c c 2 -h rt rt rt *o rt :o -4 pH φ o φ 4» ® 4> o.

—4—4 pH pH pH —4 pH —4 —H

M M rt rt rt IHrt U U

xt xl rt rt rt rrtrt :rt ®

t» > ►► > ►► > Β I

—4 «H —4

—H · · C pH pH

pH O C · K -4 I -4 Φ I kk

SB-4 BpHh>-4 h* cl M

G UN pH UN rt pH «pH

• pH K pH 4> pH K pH I «m rt «M ►» \ «M ^ k \ . -41

-4 0** O rt O -*J O .* tJO

•e o 3 o aojrf o · -4 ph

—40.0 0-400 o rt -4 pH O

pH VO VO pH UN UN C K

a K Ö H C C pH KCpH t C pH t· k I

-4 KO 4» O K O H*0 4* « 5»

4* 4» 4» p P 4» p 4» 4* p P 4* p pm M VO

o 3 rt ·£ g W4* M Λ 4» H -4 rt ♦» 5 4» Φ C.' 4* 3 Ort4* 3 -4 i 4* O fl 4* 3 a 9 4> 3 o SS -4

-4 9· 4* pH 3 · 3· H* · β · 4* · CpH

•a * G 3 k □ ti4*g 3 · 4* c d j> t 4» κ

• aa rt k c 3 rt c 3 «h d e 3-4 m rt K

»4·· M G · « U Φ Φ U m Φ Φ H pH C o c § 3 5 3£33 §33 3 CS 3 9 3 fc 3 § £ se s s r s s s scsi rasi rs r rs • · * · · ♦ ·

·< 05 O O U b. O

56790 s

Taulukon I liuottimien tarkemmat tiedot ovati Liuotin A. Valmistettu buteenl-lxstä ja buteeni-2«cta.

Liuotin B. Valmistettu buteeni-lxn Ja buteeni-2/p-tert.-butyylidifenyylin 50t50-seokseeta.

Liuotin C. Valmistettu oktseni-1*stä*

Liuotin D. Valmistettu di-isobutyleeniatä.

Liuotin E. Valmistettu sek. -amyylihalogenidista.

Liuotin E. Valmistettu hekseenl-l:ntä.

Liuotin G. Valmistettu hekseenl-lin okteeni-ltn ja dekeeni-ltn seoksesta.

Taulukon I arvot ilmentävät seuraavia käsiteltävänä olevaan keksintöön liittyviä vaikutuksia.

Vftrinkehltysnopeus. Verrattaessa kohtaa A kohtaan B ja kohtaa C kohtaan 1) havaitaan, että "suorat" alkyyliyhdisteet kehittävät värin nopeammin kuin "haarautuneet" yhdisteet.

Värinkehltyksen voimakkuus. Kalkkien suorien alkyyllliuottinien kehittämä väri on noin 60 - 64 kun "haarautuneiden" alkyyliliuottimien vastaava arvo on 44 - 58 f>. Verrattaessa kohtaa A kohtaan B ja kohtaa C kohtaan D huomataan, että suorat yhdisteet kehittävät värin hieman, sutta selvästikin paremmin kuin vastaavat haarautuneet yhdisteet.

Väriliuoksen lämaönkestäTyys. Verrattaess kohtien A, B, C Ja P kuumennettuja ja kuumentamattomia näytteitä huomataan, että kuumentaminen kaikissa tapauksissa vaikuttaa haitallisesti värinkehittymisen nopeuteen Ja voimakkuuteen, mutta tällainen haitta on selvästi pienempi suoralla alkyyli-cinekaella A Ja C kuin haaraa tunteella alkyyllaineksella B ja D. Siten on selvää, että suorat yhdisteet kestävät paremmin lämpöä kuin vastaavat haarautuneet yhdisteet.

Suorien alkyyliaromaattien parempi lämaönkestävyys ilmenee myös itse leimausnesteen lämmön aiheuttamasta värjäytymisestä. Vertaamalla taulukon I kohtia A, B, C Ja D havaitaan, että kuumennettaecsa suorat alkyyliyhdisteet värjäytyvät vaalean meripihkan tai vaaleankeltaisiksi kun taas vastaavat haarautuneet yhdisteet tulevat tummemman meripihkan värisiksi.

TIU mainitun lisäksi näyttää suorilla alkyyliaromaattiväriliuottimillp kehitetty väri olevan haalistumiskeatävämpi kuin vastaavilla haarautuneilla alkyyliyhdisteillä kehitetty väri. Esim. suora butyylidiienyyli (liuotin A), Jonk» kehittämä maksimiväriarvo oli 60, ai neljän kuukauden kuluttua ollut haalistunut lainkaan, kun taas haarautunut butyylidlfenyyll (liuotin B) oli haalistunut arvosta 58 arvoon 56. Kuumennetuista näytteistä suora yhdiste haalistui arvosta 58 arvoon 54 ja haarautunut yhdiste arvosta 53 arvoon 48.

Joskin tämän keksinnön suositeltavana toteuttamismuotona on kaksl-arkkijärjestelmä. Jossa hapan aluata-alnes on toimessa orkissa ja krcmo- β··η1& Ja liuotinta sisältävä lslme.usnsste on toisessa arkissa, josta

9 567'JO

leimausneste vapautuu happamelle ainekselle paineen vaikutuksesta, keksintö ei rajoitu pelkästään tällaisiin järjestelmiin. Painehsrkässä rekisteröintijärjestelmässä on ainoana tärkeänä vaatimuksena, että ennen paineen käyttämistä kroaogeeni Ja hapan herkietysalnes ovat erillään eli reagoimattoaassa tilassa Ja että painetta käytettäessä täaän keksinnön uudet liuottinet vapautuvat niin, että kroaogeeni Ja hapan aines reagoivat keskenään. Hiinpä on aahdollieta säilyttää kroaogeeni Ja hapan aines kuivassa ja reagoimattoaassa tilassa Jollakin tavallisella alueta-aineella Ja pelkkä liuotin erillisellä alustalla. Painetta käytettäessä liuotin vapautuu kromogeenln Ja happaaen aineksen seokseen Ja edistää paikallista reaktiota Ja värin kehittymistä.

On llaelstä, että voidaan ajatella liuottlaen ja leiaausalneksen monia muita järjestelyjä, ulkomuotoja Ja suhteita niitä alusta-arkille tai -rainalle kapseloitaessa Ja sijoitettaessa ja tällaiset järjestelyt kuuluvat käsiteltävänä olevan keksinnön patenttisuojapiiriin. Hiinpä esia. on aahdollieta päällystää yksittäinen paperi tai alusta-aine täaän Järjestelmän kaikilla komponenteilla muodostamaan itsetoimiva yksikkö, joka piirtimellä tai anulla esineellä painettaessa leiaaa paperin pinnalle. Tällaiset paperit sopivat erityisen hyvin käytettäviksi austeettomissa rekisteröintilaitteissa.

Siten käsiteltävänä olevan keksinnön suojapiiriin kuuluvat paineherkät rekisteröintipaperijärjestelaät, joissa tärkeimpinä leiaausaerkin reagoidessaan muodostavina aineina käytetään kroaogeeniainesta, hapanta herkistypainetta ja liuotinta, Joka on suoraketjuinen alkyyliaroaaattinen yhdiste. Ko. alan asiantuntijalle on selvää, että valmistettaessa paineherkkiä rekiste-röintipaperijärjestelaiä voidaan näitä .reagoivia aineita vaihdella ja yhdistellä monin tavoin. Tällaiset vaihtelut Ja yhdistelyt riippuvat esia* valitusta kromogesnialnestyypistä, päällysteen luonteesta ja sen lisäystavasta, käytettyjen alusta-aineiden määrästä ja järjestelmän käyttötarkoituksesta. Hiinpä käsiteltävänä oleva keksintö ei rajoitu yllä olevan kuvauksen ja esimerkkien yksityiskohtiin.

Claims (6)

10 $6790 Patenttivaatimukset s

1. Paineherkkä rekisteröinti järjestelmä, tunnettu siitä, että sen muodontuvat a) roina- tai arkXi-aluata-aines, b) leimausmcrkin muodontavat, moi ui tulle alusta-ainekselle toistensa viereen asetetut ketnponentit, jotka muodostuvat kromocccniainckoesta ja mainitun kromogeenisinuksen kanana reagoivasta, lÄvirhnppo-tyyppioeotä elektroni akseptoriainckscsta, jotka joutuessaan reagoivaan kosketukseen muodostavat leimausmcrkin, sek£ c) mainitun Jeimauamcrkin muodostavan kronoaeenikomponentin paineessa vapautuva liuotinneste» joka on kaavaa H* j, R - CH - Ar oleva yhdiste» jonka kaavassa R on 2 - n. 11 hiiliatomia sisältävä suora alkyyii radikaali» R' on vety tai 1 - n. 6 hiiliatomia sisältävä suora alkyyliradik&nli, jolloin summa R ♦ R' on n. 2 - 11 hiiliatomia ja Ar on aryyliradikaali tai mctyylisubotituoitu oryylirndikoali, joissa aryylinä on fenyyli» difenyyli tai naPtaleeni.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä» tunnettu siitä» että LcviUmppotyyppinen elcktroninkEoptoriaines on hapanta savea tai happamia orgaslisiä polymeerejä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä» että kranogeeniaines liuotetaan liuotinnesteeseen ennen liuottimen paineella vapauttamista. 1». Patenttivaatimuksen 1 inukninen järjestelmä, tunnettu siitä» että leimausmcrkin muodostavat komponentit ja liuotin ovat samalla alusta-paperilla.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä» tunnettu siitä, että kromogeeniaines on ftalidiyhdiste.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että liuotinneste-on suora butyylidifenyyli, suora heksyylidifenyyli , suorien Cg “ C^Q-alkyylidifcnyylien seos tai suora oktyylinaftalecni. 11 S6790 Patantkravj