FI56561C - Foerfarande och anordning foer faergning av ett poroest textilmaterial under bildande av ett moenster - Google Patents

Description

-jrfH— -1 fBl ,,-v KUULUTUSJULKAISU rrrc! jtägr* LBJ (11) uTLAGGN I NGSSKRI FT »030 1

C (45) PntPntti myönnetty Π C2 1920 'S * ^ (51) Kv.lk.'/Int.CI.* 5 Of B

17 D 06 B 11/00 SUOMI—FINLAND ¢1) Patenttihakemus — Patentansöhning 3588/7*+ (22) Hakemispllvl — Ansflknlngsdag 12.12.7 *+ (23) Alkuptlvl — Giltighetsdag 12.12.7 4 (41) Tullut julkiseksi — Bllvlt offentllg 04.07.7 5

Patentti- ja rekisterihallitus Nihtivikslpanon j. kuuLjulkalsun pvm. -

Patent- och registerstyrelsen ' ' Aiuölun utlagd och utl.*kriften publlcerad 31.10.79 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Begird prlorltet 03.01.74 07.06.7*+, 30.07.7*+ USA (US) *+30526, 477461, *+93187 (71) Milliken Research Corporation, P.0. Box 1927, Spartanburg, South Carolina, USA(US) (72) Harold Lee Johnson, Spartantmrg, South Carolina, William Hogue Stewart, Jr., Spartanburg, South Carolina, USA(US) (7*+) Berggren Oy Ab (5*+) Menetelmä ja laite huokoisen tekstiiliaineen värjäämiseksi kuviota muodostaen - Förfarande och anordning för färgning av ett poröst textil-material under bildande av ett mönster Tämä keksintö koskee värien lisäämistä kuvioina huokoisiin tekstiili-aineksiin, erityisesti tekstiili-nukkakankaiden kuten mattojen kuvio-värjäystä.

Tekstiilikuituja ja kuituaineksia on jo kauan värjätty luonnon ja synteettisillä väriaineilla ja varsinkin koristaen painettu ainesten pinta tai pinnat väreillä määrätyissä toistuvissa muodoissa ja väreissä kuvion muodostamiseksi. Tällainen tekstiilikudosten väri-painanta on suoritettu joko laattapaino-, valssipaino- tai viira-painomenetelmällä .

Viime aikoina on esitetty tekstiiliaineiden, myös nukkamattojen painamista olennaisesti suihkuttamalla väriaineita liikkuvan ainesrainan pinnalle esim. niin kuin US-patenttijulkaisuissa 3 4*13 878 ja 3 570 275 ja brittiläisessä patenttijulkaisussa 978 452 on selitetty. Yleensä tähän käytetyt laitteet koostuvat useista värinsuihkutus-tangoista eli jakoputkista, jotka on sovitettu matkan päähän toisistaan pitkin tekstiiliainesrainan kulkusuuntaa ja joista jokaisessa on useita väriainesuuttimia sovitettuna poikkisuuntaisten välimatkojen 2 56561 päähän toisistaan kulkevan ainesrainan poikki. Kukin suulake voidaan aktivoida sopivalla sähköisellä, pneumaattisella tai mekaanisella laitteella luovuttamaan väriainetta liikkuvalle rainalle, ja kuvio-ohjaus väriaineiden luovuttamiseksi halutussa perättäisjärjes-tyksessä voidaan saada aikaan monenlaisilla tavanomaisilla ohjel-mointilaitteilla kuten mekaanisilla ohjausnokilla ja rummuilla, koodatuilla reikänauhoilla, magneettisilla nauhoilla ja tietokoneella.

US-patenttijulkaisuissa 3 443 878 ja 3 570 275 selitetään jatkuvasti virtaavien väriainevirtojen käyttö, jotka poikkeutetaan suunnastaan ilmasuihkulla tai mekaanisella poikkeuttimellä, niin että värivirta voidaan saattaa törmäämään värjättävään aineeseen tai kierrätettäväksi takaisin väriainesäiliöön.

Olisi varsin toivottavaa pystyä saamaan aikaan hyvin yksityiskohtaisia, teräviä ja monimutkaisia kuvioita siihen tapaan kuin saadaan tavanomaisissa kudontaprosesseissa, joissa käytetään monivärisiä lankoja, kuten Axminster- tai Wilton-kudontaprosesseissa. Tämän vuoksi nukkakankaiden kuviovärjäyksessä on äärimmäisen tärkeätä saada väriaine sijoitetuksi tarkoin määrin kankaan nukkalankoihin. Toivottavaa on, että väriaine lisätään niin pienin määrin, että se pystyy värjäämään yhden ainoan langan tai nukan tai vastaavan alueen, sopimattomasti imeyttämättä tai vaeltelematta nukkapinnan toisiin nukkiin. On näin ollen ilmeistä, että väriaineen määrän ja sijoituksen tarkkuus nukkakankaassa on äärimmäisen tärkeätä värjättäessä nukkakankaita monimutkaisin kuvioin.

Tietyt tekijät voivat vaikuttaa haitallisesti väriaineiden nukkakan-kaalle sijoittamisen tarkkuuteen. Kankaan liikkeen nopeuden on oltava tarkasti korreloitu väriaineiden lisäämisen kanssa. Jos väriaineen virtausnopeus vaihtelee sen maton kulkunopeuteen nähden, johon sitä lisätään, seurauksena on hankalia sävytys- ja sijoitus-tarkkuusprobleemoj a.

Tällaisten probleemoiden minimoimiseksi tämä keksintö koskee menetelmää huokoisen tekstiiliaineen, erityisesti nukkamaton, värjäämi-soksi kuviota muodostaen, jossa ainetta siirretään ainakin yhden, uineen i i i kkumi asuun liian nähden poikittain ulottuvan värisuutinrivin ohi ja kustakin värisuuttimesta jatkuvasti paineen alaisena purkautuvaa, värinestettä sisältävää suihkua suunnataan ainetta päin ja 3 56561 aineesta poispäin aineen siirtämisestä ja muodostettavasta kuviosta riippuen, sekä laitetta tämän menetelmän suorittamiseksi, johon laitteeseen kuuluu kuljetin aineen siirtämiseksi, ainakin yksi poikittain kuljettimeen nähden sovitettu rivi värisuuttimia, laite paineen alaisen värinesteen jatkuvasti pumppaamiseksi ulos värisuutti-mista, suutinkohtaiset suunnan poikkeuttamislaitteet ja kuvionohjaus-laite, joka ohjaa suunnan poikkeuttamislaitteita siihen varastoitujen kuviotietojen avulla, jotka tiedot laukaistaan kuljettimen liikkumisesta toimivalla sykelaitteella. Keksinnön mukainen menetelmä ja laite tunnetaan pääasiallisesti patenttivaatimusten 1 ja 11 mukaisista tunnusmerkeistä.

Tämän menetelmän mukaan ainetta kuljetetaan suhteellisessa liikkeessä väriä luovuttavien suuttimien riviin nähden, joka on poikittaissuuntainen aineen liikkeeseen nähden, nestemäisen väriaineen virta luovutetaan jatkuvasti jokaisesta suulakkeesta ja ohjataan valinnaisesti pois aineesta tai aineeseen, siihen aikaansaatavan kuvion mu- 56561 il kaisesti,ja jossa väriainevirtojen valinnaista virtausta säädetään ku-vioinformaatioerillä toistuvina jaksoina väriainevirtojen ohjaamiseksi niin, että jokainen värijakso alkaa sen vaikutuksesta, että aine on liikkunut ennaltamäärätyn matkan, kaikki väriainevirrat voidaan ohjata aineelle kunkin jakson aikana ennaltamäärätyksi ajanjaksoksi, virtoja ohjataan kuvioinformaation mukaan jokaisena ajanjaksona, ja jokaisessa jaksossa pidetään lepoaika, jonka kuluessa kaikki rivin väriainevirrat ovat ohjattuina pois aineesta. Tällä tavoin tietty pinta-ala kankaasta saadaan värjätyksi toistuvilla, keskeytyvillä värinlisäyksillä, keskeytymättömän, jatkuvasti tälle alueelle virtaavan virran sijasta. Esimerkiksi jos halutaan muodostaa jatkuva, täysi väriviiva pitkin kankaan pituutta tietyn värivirran alle, värivirta ei törmää kankaaseen jatkuvasti koko viivan pituudella, vaan sen sijaan väriä lisätään erillisinä lisäyksinä ohjaamalla virta ajoittain pois, korrelaatiossa kankaan liikkeen kanssa. Näin saadaan paljon tarkempi niiden värimäärien säätö,.joita kankaalle voidaan lisätä ja samalla saadaan minimoiduksi väriaineen epätarkan sijoittumisen mahdollisuus kankaan mahdollisen virheellisen liikkeen johdosta väriä lisättäessä halutulle kankaan alueelle.

Lisäapuna tarkkojen väriainemäärien annostelemisessa nukkakankaalle keksinnön ensisijaisessa sovellutusmuodossa on laite virtojen lisäämistä varten kankaalle valinnaisesti vaihdeltavina aikaosina kunkin jakson mainitun ajanjakson kuluessa, mikä tekee mahdolliseksi yksilökohtaisesti säätää yksityisistä virroista lisättyä värimäärää. Monimutkaisen sävytyksen aikaansaamiseksi ja/tai eri värisuihkutangoista tulevien värien haluttaessa sekoittamiseksi "in situ".

Keksinnön toisen aspektin mukaan saadaan aikaan laite edellä selitetyn menetelmän suorittamiseksi, joka laite käsittää kuljettimen värjättävän aineen kuljettamiseksi, ainakin yhden suulakerivin, joka sijaitsee poikittain lähellä kuljetinta, laitteet nestemäisen väriaineen pumppaamiseksi jatkuvina virtoina suulakkeiden kautta, suulakekohtaiset suunnastapoikkeuttamislaitteet, jotka normaalisti poikkeuttavat väri-virtojen suunnan poispäin kuljettimella kulkevasta aineksesta, kohdis-tuslaitteen, joka kuljettimen liikkeen perusteella antaa ajoitussignaa-leja, jotka rajoittavat perättäisiä toimintajaksoja, jotka vastaavat kuljettimen liikkeen osia, kuvion ohjauslaitteen, joka voidaan saattaa valinnaisesti ohjaamaan suunnastapoikkeamislaitteita säilötyn informaation perusteella niin, että ne saattavat valikoidun väriainevirran ' 5 S6561 törmäämään ainetta vasten yhtenä tai useampana ajanjakso-osana kunkin jakson puitteissa, ja ajoituslaitteen, joka määrää mainitunlaisen ajanjakso-osan keston ajanjaksoksi, joka on lyhempi kuin jakson kesto ja on määrätty riippumatta mistään jaksonkeston vaihteluista.

Keksintö selitetään seuraavassa lähemmin oheisen piirustuksen yhteydessä, jossa on esimerkkinä esitetty eräs keksinnön sovellutusmuoto ja j ossa:

Kuvio 1 on kaaviollinen sivukuvanto tekstiiliaineiden suihkuvärjäys-ja painantalaitteesta, kuvio 2 on suurennettu kaaviollinen tasokuvanto kuvion 1 mukaisen laitteen värinsuihkutusosasta, kuvio 3 on kaaviollinen pysty sivukuvanto kuvion 2 mukaisesta värin-lisäysosasta, esittäen vain yhtä suihkutankoa, kuvio 4 on yksityiskohtaisempi perspektiivikuvanto kuvion 3 mukaisesta värisuihkutangosta ja esittää sen toiminnallista yhteyttä värinsyöttö-järjestelmäänsä ja laitteen kuvionohjauskomponentteihin, kuvio 5 on suurennettu kaaviollinen leikkauskuvanto kuvion 4 mukaisesta värisuihkutangosta, kuvio 6 on aikadiagramma, joka esittää värivirtojen perättäisiä ruiskutuksia värjättävään nukka-aineeseen, kuvio 7 on lohkodiagramma elektronisesta kohdistusjärjestelmästä, kuvio 8 on lohkodiagramma kuvionohjauslaitteesta, kuvio 9 on kuvioon 8 liittyvä aikadiagramma, kuvio 10 on lohkodiagramma kuvion 8 pääohjauspöydästä, kuvio 11 on lohkodiagramma yhdestä kuvion 8 jakelulaitteesta, kuvio 12 on lohkodiagramma suihkutangon suihkutusaikojen keston ohjaus- piiristä, ja kuvio 13 on lohkodiagramma osajaksojen ohjauspiiristä.

Kuvio 1 esittää suihkuvärjäyslaitetta mattolaattojen kuviovärjäystä varten. Laite koostuu syöttöpöydästä 10, josta mattolaattoja 11 siirretään värinlisäysosan 14 kaltevan kuljettimen 12 alapäähän, jossa vä-rinlisäysosassa laatat sopivasti kuviovärjätään useiden suihkutanko-jen, joita yleisesti on merkitty viitenumerolla 16, ohjelmoidulla toiminnalla, jotka tangot haluttaessa suihkuttavat väriaine- tai muita nestevirtoja laatan nukkapinnalle tämän kulkiessa ohi. Kuvioidut laatat siirretään värinlisäysosasta moottorien 22, 24 käyttämillä kuljettimilla 18,20 höyrykammioon 26, jossa väriaineet kiinnitetään.

6 S6561 Höyrykammiosta 26 värjätyt laatat kuljetetaan vesipesurin 28 läpi liian, kiinnittymättä jääneen väriaineen poistamiseksi ja kulkevat sitten kuumailmakuivurin 30 läpi keräyspöydälle 32, jolle kuivatetut laatat pinotaan. Selvää on, että tätä kuljetusjärjestelmää voidaan käyttää kuljettamaan muitakin aineita kuten jatkuvia, leveässä koneessa kudottuja nukkamattoja värjättäviksi, jos laite varustetaan tavanomaisilla syöttö- ja poistolaitteilla.

Yksityiskohtia laitteesta on esitetty kuvioissa 2-5. Kuvio 2 on suurennettu kaaviollinen tasokuvanto kuvion 1 mukaisesta värinsuihkutusosasta 14 ja siitä näkyvät päätön kuljetin 12, jota kannattavat ketjut ja ketjupyörät (esittämättä) on sopivasti asennettu liikkumaan pyörivillä akseleilla 34, 36, joista toista, 36, käyttää moottori 38. Suorakulmion tai neliön muotoisten mattolaattojen kuviovärjäystä varten kuljettimen 12 pinta on varustettu sarjalla erotus- eli välikeripoja 40, jotka asettavat laatat tarkasti paikoilleen matkan päähän toisistaan kuljettimen kannatussäleille. Kuljettimen liikkuessa laatat kulkevat peräkkäin olennaisesti samanlaisten suihkutankojen 16 läheltä ja alitse, joista suihkutangoista viisi, 42-50 on kaaviollisesti esitetty matkan päässä toisistaan pitkin kuljettimen kulkutietä tämän koko leveydelle ulottuvina.

Niin kuin parhaiten näkyy kuvioista 3 ja 4, joissa selvyyden vuoksi on esitetty vain yksi suihkutanko 42, kukin näistä rakenteellisesti olennaisesti samanlaisista suihkutangoista käsittää joukon erillisiä suihkusuuttimia 52 sijoitettuina pitkin tankoa ja asetettuina suuntaamaan väriainetta ohuina värivirtoina eli -suihkuina nukkamattolaattojen pintaa kohti näiden kulkiessa ohi. Kuhunkin suihkutankoon kuuluu värin syöttöjakoputki 54 (kuvio 5), joka on yhteydessä suihkusuuttimiin 52 ja johon syötetään nestemäistä väriainetta erillisestä väriainesäiliös-tä 56. Pumppu 58 toimittaa nestemäistä väriainetta säiliöstä 56 paineen alaisena jatkoputkeen 54 ja suihkusuuttimiin 52. Käynnin aikana nestemäistä väriainetta suihkuaa jatkuvasti ohuina virtoina eli suihkuina suuttimista 52 kuviovärjättävää pintaa kohti.

Kunkin suihkusuuttimen lähellä, suorassa kulmassa sen aukkoon nähden on ilmansyöttöputken 62 (kuvio 5) suutinaukko 6l. Kukin ilmaputki 62 on varustettu omalla erillisellä solenoidiventtiilillään 64 (kuvio 4). Solenoidiventtiileihin syötetään ilmaa ilmakompressorista 66.

Joskin kunkin suihkutangon venttiilit on kuvioissa 2 ja 3 esitetty selvyyden vuoksi vain yhdellä venttiilisymbolilla 64, jokaisen suihku- 7 56561 tangon jokaista suihkusuutinta varten on oma solenoidiventtiilinsä ja oma ilmansyöttöputkensa, niin että kutakin yksityistä värisuihkua voidaan suihkukohtaisesti ohjata. Venttiileitä ohjataan kuvionohjaus-laitteella eli -mekanismilla siten, että jatkuvasti virtaaviin värisuih-kuihin kaikkiin normaalisti törmää ilmavirta poikkeuttaen värisuihkun suunnastaan keräysaltaaseen eli kaukaloon 95, josta väriaine kierrätetään takaisin johtoa 95a myöten säiliöön 56. Kuvionohjauslaite 68 käsittää digitaalikytkinlaitteen, jossa on magneettinen nauhakuljetus kuvioinformaation säilyttämistä varten. Yleensä toistuvien kuvioiden värjäystä varten magneettinauha voi olla varustettu toistuvalla informaatiosarjalla, jota siirretään solenoidiventtiileihin kunnes haluttu lukumäärä laattoja on tullut kuviovärjätyksi. Piirustuksen mukaisessa tapauksessa kymmenen laatan (viiden parin) sarja on sovitettu matkan päähän toisistaan kuljetushihnalle, ja kuvionohjauslaite alkaa toimia kun ensimmäisen laattaparin etureuna ilmestyy ensimmäisen suihkutangon 42 alle. Sitten informaatiota magneettinauhasta ja kytkinlaitteesta syötetään solenoidiventtiilien sulkemiseksi ja avaamiseksi.

Jokainen solenoidiventtiili on normaalisti auki, päästäen ilmasuihkun törmäämään jatkuvasti virtaavaa väriainesuihkua vasten poikkeuttaen kaikki värisuihkut suunnastaan suihkutankojen keräyskaukaloihin takaisin kierrätettäviksi. Kun ensimmäinen mattolaattapari kulkee ensimmäisen suihkutangon alitse ja kuvionohjauslaite alkaa toimia, eräät normaalisti avoimista ilmaventtiileistä sulkeutuvat, niin että vastaavat värisuihkut eivät joudukaan poikkeamaan suunnastaan, vaan törmäävät suoraan tekstiiliaineksen pintaan. Tällä tavoin avaamalla ja sulkemalla solenoidi-ilmaventtiilejä halutussa järjestyksessä tekstiili-aineelle saadaan muodostumaan haluttu värikuvio tekstiiliaineksen kulkiessa ohi.

Suihkuvärjäyslaitteen käydessä jatkuvasti tekstiiliainetta kuljettavan kuljettimen nopeus saattaa hiukan vaihdella tai ainelaattojen asema muulla tavoin muuttua, mikä saattaa aiheuttaa sen, että laatoille muodostuva värikuvio ei osu kohdalleen värjättävään aineeseen. Tämän varalta kone on varustettu laitteella kuvionohjauslaitteesta 68 ilma-venttiileihin tulevien signaalien alkamishetken korreloimiseksi kuljettimen aseman kanssa. Niin kuin kuvioissa 2 ja 3 kaaviollisesti on esitetty, ohjausjärjestelmään kuuluu synkronoimiskytkin 70, siirtojärjestelmä 72 ja elektroninen kohdistusjärjestelmä 74. Kytkin 70 joutuu jaksottain kosketukseen mekaanisen laukaisusormen 76 kanssa, joka on kiinnitetty kuljettimen 12 reunaan, ja siirtojärjestelmä 72 on 8 S6561 toiminnallisessa yhteydessä akselin 36 kanssa kuljettimen 12 mekaanisen liikkeen muuttamiseksi sähköisiksi sykkeiksi joita nimellisesti tapahtuu joka millimetrillä.

Niin kuin kuviosta 2 parhaiten näkyy, siirtojärjestelmä 72, joka voi olla mekaanista, optista tai sähkömagneettista tyyppiä, on mekaanisesti kytketty akseliin 36 hammaspyörien 78 välityksellä halutun sykemäärän lähettämiseksi kuljettimen kulkeman matkan senttimetriä kohti. Esillä olevassa tapauksessa siirtojärjestelmä 72 on varustettu sellaisella hammasvälityksellä, että se lähettää kymmenen sähkösykettä kulkumatkan senttimetriä kohti.

Siirtojärjestelmästä 72 signaalit kulkevat elektronisen kohdistusjär-jestelmän 7^ kautta kuvionohjauslaitteeseen 68 kuljettimen viedessä mattolaattoja suihkutankojen ohi. Signaalit lähetetään laukaisemaan yksityiset suihkutangon suihkut nukka-ainetta kohti vasta sen jälkeen kun aine on edennyt ennaltamäärätyn, ennaltavalitun matkan suihkutan-koasemiin nähden. Esimerkiksi jos halutaan kuviovärjätä tupsunukka-matto, jossa tupsuriviväli on 2,5 mm sekä pituus- että poikkisuunnassa, suutinten välimatka suihkutangossa on 2,5 mm keskiöstä toiseen, ja kohdistusjärjestelmän signaalit, jotka aktivoivat kuvionohjauslaitteen, asetellaan niin, että niitä on neljä signaalia kuljettimen kulkumatkan senttimetriä kohti.

Sinä aikavälinä, joka vastaa kuljettimen 2,5 mm kulkumatkaa, kuvionoh-jauslaite pystyy kohdistamaan värivirrat nukkamattoon valituiksi ajanjaksoiksi. Niin kuin parhaiten näkyy kuvion 6 aikasuorasta, niin sen jälkeen kun kuvionohjauslaite on saanut aktivoivan signaalin E kohdistus järjestelmästä 74, se on säädetty lähettämään signaaleja valittujen ilmaventtiilien sulkemiseksi ja siten kohdistamaan väriainetta vastaavista väriainesuihkuista nukkamattoon. Kunkin ilmaventtiilin suljettu-naolon kestoa (jolloin värisuihkuun ei kohdistu ilmasuihkua) voidaan vaihdella tietyn ajanjakson puitteissa sopivin keinoin kuten analogi-tai digitaaliajoittimen avulla.

Sen ajanjakson T kesto, jonka aikana valitut ilmaventtiilit voidaan saattaa toimintaan, asetetaan ajon alkaessa, ja se on yhdenmukainen kunkin aikavälin I aikana, vaikka aikavälien I pituus voi vaihdella.

Sen ajanjakson pituutta valittaessa, jonka aikana kuvionohjauslaite voi lähettää toimintasignaaleja tietyn suihkutangon venttiileille, 9 S6561 on huomattava, että pisin ajanjakso joka voidaan valita, on niin paljon lyhyempi kuin lyhin aikaväli I, jonka voidaan odottaa esiintyvän, että jokaiseen aikaväliin jää lepoaika Q, joka oh riittävän pitkä huomioonottaen venttiilien kytkentänopeudet, elektroninen ajoitusvirhe ja kuljettimen nopeuden vaihtelut.

Kuljetin ja nukkamatto voivat esimerkiksi kulkea sellaisella nopeudella, että toimintasignaaleja lähetetään kuvion ohjauslaitteeseen nimellisesti 82 millisekunnin aikavälein I. Se kiinteä ajanjakso T tämän aikavälin I puitteissa, jonka ajanjakson T aikana värisuihkuja voidaan kohdistaa nukkapintaan, asetetaan 25 millisekunniksi, ja varsinaiset kohdistusajat tämän jakson puitteissa ohjelmoidaan AUKI-KIINNI-toimin-tajaksoksi. Ajanjakso T voidaan jakaa tietyksi lukumääräksi aikaosia esim. 31:ksi, ja kukin ilmaventtiili voidaan signaalein määrätä pysymään suljettuna valittuna lukumääränä näistä aikaosista C, mikä muodostaa toiminnan AUKI-oloajan. Jäljellä olevat aikaosat, joina venttiili on auki poikkeuttaen värisuihkun sivuun, muodostaa tällöin toiminnan KIINNI-oloajan AUKI-KIINNI-ajanjakson T puitteissa. Tämä järjestely on erityisen edullista silloin kun halutaan saada aikaan eri suihku-tangoista tulevien väriaineiden sekoittuminen "in situ". Niinpä voidaan nähdä, että jos suihkutangoista kahdessa on primääriväreinä sinistä ja keltaista, voidaan saada aikaan erilaisia vihreitä sävyjä kohdistamalla väriä perättäin maton samaan pisteeseen, jolloin toisesta suihkutangosta tuleva värierä antaa sinisen värisuihkun ja toisesta suihkutangosta tuleva värierä antaa keltaisen värisuihkun.

Jos värjäystoimituksessa ei käytetä "in situ"-sekoittamista, vaan värjäys on tarkoitus suorittaa kohdistamalla haluttuja väriaineita valituille alueille vain yhdestä haluttua väriä sisältävästä suihku-tangosta, toimintaan saatettaviksi valitut ilmaventtiilit voivat pysyä suljettuina koko ajanjakson T. Tämän ajanjakson kesto on valittava värjäystoimituksen alkaessa nukkamaton luonteen, värisuihkujen viskositeetin ja virtausnopeuden ym. mukaan niin, että kankaaseen kohdistettu väriainemäärä on riittävän suuri täysin peittämään halutun tupsun tai tupsut niiden tyveen saakka, imeytymättä tai vuotamatta naapuria alueelle.

Selvää on, että värisuutinten kulloinenkin koko ja välimatka, käytetyn väriaineen viskositeetti, nukkamaton kuhunkin kohteeseen kohdistettavan väriaineen määrä ym. vaihtelevat riippuen kulloinkin värjättä- 10 S6561 vän maton ominaisuuksista. Nukkamattojen kuviovärjäyksessä saatu ko-kemus osoittaa, että matoilla, joiden tiheys on 500-1500 g/m ja tupsun korkeus 3,2-3,8 mm, saadaan hyviä tuloksia tällä prosessilla jos värisuihkujen välimatka on 2,5 mm ja suutinten koko 0,25-0,65 mm (jolloin suihkun pituuden suhde läpimittaan on 5/13). Lisäksi erittäin sopiviksi mattoja värjättäessä on todettu välillä 50-1000 olevat väriaineen viskositeetit. Värisuihkujen paine voi tyypillisesti vaihdella välillä 0,56-1,05 kp/cm2.

Selvää on, että sallintasignaalien E, aikavälien I, niiden ajanjaksojen T, joina signaalit voidaan lähettää kuvionohjauslaitteesta venttii-leihin, ja toimintajakson lepojaksojen Q tarkat arvot voivat vaihdella riippuen monista parametreista, esimerkiksi maton nopeudesta, matossa käytettyjen nukkalankojen tiheydestä ja tyypistä, nukkaan kohdistettujen minimivärierien halutusta välimatkasta, väriaineiden viskositeetista ja suihkutuspaineesta, venttiileiden minimikytkentänopeudesta jne. Käytännön kokemuksen mukaan edellä selitettyä värjäyslaitetta käytettäessä kuviovärjäämään nukkamattoa, joka kulkee 9 metrin minuut-tinopeudella, siten että mattoon lisätään 300 % nestemäistä väriainetta nukkalankojen painosta laskettuna ja värisuutinten minimivälimatkan ollessa 2,5 mm pitkin mattoa, sallintasignaalien E väliaika on 16,5 millisekuntia. Se ajanjakso T, jonka aikana laukaisusignaaleja voidaan lähettää, kestää 15 millisekuntia, niin että lepoajaksi Q jää 1,5 millisekuntia. Tämä on minimilepoaika, joka tarvitaan 1,5 millisekuntia kestävän venttiilin kytkentäajan saamiseksi (ilmaventtiilien kytken-tänopeus) jos venttiilit halutaan pysyttää KIINNI-asennossa koko AUKI-KIINNI-jaksoaika T. Aika Q on mieluimmin vähintään noin 5 % sallintasignaalien väliajasta I.

Kuten edellä on selitetty, nukkamatto kulkee kaltevalla kulkutiellä väriainesuihkujen kohdistuessa siihen. Kaltevuuskulma valitaan niin, että saavutetaan tasapaino sen haitallisen vaikutuksen, joka painovoimalla on väriainesuihkun suuntautumiseen ja väriaineen valumiseen tai leviämiseen sen jälkeen kun se on suihkutettu nukan pintaan, ja sen vaatimuksen välillä, että suihkutangon ja nukkapinnan välimatkan on oltava niin suuri, että kierrätysväri keräysaltaasta eli -kaukalosta valuu pois omalla painollaan ja väriaineen mahdollinen tippuminen suih-kutangosta matolle saadaan minimoiduksi. Kaltevuuskulma vaakasuoraan nähden voi olla 15-50°. Erityisen sopivaksi on todettu 25°.

11 56561

Kuvio 7 esittää kohdistusjärjestelmää 74. Kun laukaisusormi 76 aktivoi synkronoimiskytkimen 70 juuri silloin kun ensimmäinen kuljetti-mella oleva mattolaatta saavuttaa suihkutangon 42, se asettaa uudelleen liipaisinpiirit 65, 67 ja laskin/komparaattoreiden 71, 73, 75 laskinosat. Laskin/komparaattorin 71 komparaattorissa asetetaan käsin lukemaan (esitetty käsinaseteltavassa digitaaliosoittimessa 71a lukemana 10), joka sallii tämän lukumäärän kellosykkeitä päästä laskin/ komparaattoreihin 71 ja 72 ennen laskinosan 71 ja liipaisinpiirin 65 uudelleen asettamista mikä pysäyttää kellon värähtelyn.

Laskin/komparaattorin 73 komparaattoriosaan asetetaan lukema (esitetty käsinaseteltavassa digitaali-indikaattorissa 73a lukemana 25), joka sallii tämän lukumäärän kellosykkeitä päästä laskinosaan 73 ennen kuin laskin/komparaattorista 73 lähtee syke. Tämä syke pääsee laskin/komparaattoriin 75 takaisin, asettamaan uudelleen laskin/ komparaattorin 73 ja kuvionohjausmekanismiin 68. Saatuaan sykkeen laskin/komparaattorista 73 mekanismi 68 lähettää yhden säilyttämästään kuviosignaaleista hetkellisesti sulkemaan yhden tai useamman solenoi-diventtiilin, niin että vastaavat värisuihkut pääsevät törmäämään mattolaattoihin. Kun laskin komparaattori 73 on vastaanottanut tietyn lukumäärän sykkeitä laskin/komparaattorista 73 (esitetty käsinaseteltavassa. digitaaliosoittimessa 75a lukemana 980), se lähettää signaalin liipaisinpiiriin 67 tämän liipaisinpiirin asettamiseksi ja'"JA"-portin 77 sulkemiseksi, niin että enempiä näitä signaaleita eli sykkeitä ei pääse laskin/komparaattorista 73 kuvionohjauslaitteeseen. Osoitti-men 75a osoitus valitaan kuvionohjauslaitteen yhden toimintajakson aikana värjättävän mattolaattalukumäärän tai tekstiilirainapituuden mukaan.

Siirtojärjestelmän 72 senttimetriä kohti lähettämä sykelukumäärä kerrotaan laskin/komparaattorilla 71 ja sitten jaetaan laskin/komparaattorilla 73 sykeluvun (senttimetriä kohti) redusoimiseksi, tässä esimerkissä, tekijällä 10/25· Tätä suhdetta voidaan asetella asettelemalla osoittimia 71a ja 73a sillä tavoin, että kuvio sopii tarkasti laattoihin. Tällä tavoin saadaan kompensoiduksi sellaiset tekijät kuin esimerkiksi kuljettimen 12 kuluminen.

Kuvio 8 esittää lohkodiagrammaa kuvionohjauslaitteesta 68. Pääkoje-laudan 80 tulojohto 84 on kytketty tietokoneeseen 69, tulojohto 86 on kytkettynä elektroniseen kohdistusjärjestelmään ja lähtöjohto 85 12 66561 tietokoneeseen 69. Kojelaudassa 80 on lisäksi kahdeksan lähtöjohtoa 8l kahdeksaan jakolaitteeseen 82. Kahdeksan suihkutankoa, sellaista kuin suihkutanko 42, on kytketty kukin omaan jakolaitteeseensa 82 johdoilla 96 ja kussakin niissä on suihkutangon kytkintaulu 98 kytkettynä solenoidiventtiilitauluun 100 johdolla 102.

Kussakin kahdeksassa suihkutangossa on 1560 suutinta, joita ohjaa 1560 solenoidiventtiiliä. Tietokoneesta 69 tuleva kuvioinformaatio käsittää eriä joissa on 8 x 1568 informaatioerää ja kellosykettä.

Kun kuljetin 12 on siirtynyt 2,5 mm, elektroninen kohdistusjärjestelmä 74 lähettää sallintasykkeet kojelautaan 80, joka sitten johtoa 85 myöten pyytää erän kuvioinformaatiota tietokoneelta 69. Tietokone antaa tällöin lähtösarjabittivirran kuviotietoja, joka sisältää myös kellosykkeet ja joka syötetään johtoa 84 myöten kojelautaan 80.

Kuvio 9 esittää tietokoneesta 69 lähtevää sarjainformaatioformaattia normaalia jaksoajoa varten. Kojelauta 80 pelkistää informaation ja kellosykkeet kahdeksaksi 1568 bitin ryhmäksi, jotka kukin lähetetään yhteen kahdeksasta jakolaitteesta 82. Kunkin ryhmän ensimmäiset 1560 bittiä antavat kuvioinformaation suihkutangon kutakin 1560 suutinta varten ja viimeisiä kahdeksaa bittiä ei normaalijaksoajossa käytetä.

Kuvio 10 esittää kaaviollisesti kojelaudan 80 sitä virtapiiristöä, jolla kuvioinformaatio ja kellosykkeet pelkistetään. Kojelautaan 80 kuuluu kaksi johtoa 84a, 84b, jotka ottavat vastaan kuvioinformaation ja vastaavasti kellosykkeet tietokoneesta 69. Kellosykkeet syötetään ensimmäiseen dekooderiin 118, ja kuvioinformaatio syötetään toiseen dekooderiin 138.

Molemmat dekooderit 118, 138 saavat osoiteinformaation osoitelaskimes-ta 140 johtoja 142, ja vastaavasti 144 myöten, ja ohjaavat vastaanottamansa bitit asianomaisiin kahdeksaan jakolaitteeseen johtoja 146, 148 myöten saamansa informaation perusteella. Osoitelaskin 140 lisää lukemaansa yhdellä kun kojelauta 80 on vastaanottanut ennaltamäärätyn lukumäärän kellosykkeitä, yhden johdoista 146, 148 tunnistamiseksi ja sitten joukon informaatiobittejä ja kellosykkeitä kytkemiseksi näin tunnistettuun johtopariin. Osoitelaskimen 140 lukeman lisäämiseksi yhdellä johto 84b on lisäksi kytketty kertatoimiseen multivibraattoriin 152, jonka positiivinen lähtösyke syötetään laskin/komparaattoriin 160.

13 S6B61

Sinänsä tunnetulla tavalla, kun laskin/komparaattori on laskenut tietyn lukeman, lähtösyke lähetetään NAND-porttiin 176, jonka toinen sisääntulo on yhdistetty multivibraattoriin 152. Portin 176 ulostulo syötetään osoitelaskimeen 140 laskentasisääntuloon sen lukeman lisäämiseksi yhdellä.

Kun tietokoneesta 69 ei enää tule kellosykkeitä, mikä osoittaa, että kaikki kuvioinformaatio on toimitettu, osoitelaskin 140 asettuu nollaan. Tätä varten johto 84b on kytketty myös johtoa 183 myöten myös uudelleen laukeavaan multivibraattoriin 182, jonka ulostulo on kytketty laskimen 140 pää-uudelleenasetus-sisääntuloon. Multivibraattori 182 laukeaa jatkuvasti uudelleen eikä niin ollen lähetä negatiivista (uudel-leenasetus)-ulostulosignaalia ennen kuin kellosykkeitä ei enää saavu sen sisääntuloon. Lisäksi laskin l60 asettuu uudelleen sitten kun se on laskenut mainittuun tiettyyn lukemaan saakka. Tätä varten portin 176 ulostulo syötetään myös kertatoimiseen multivibraattoriin 188. Kertatoimisen multivibraattorin 188 ulostulo syötetään NOR-porttiin 192, joka toisena sisääntulonaan saa johtoa 184 myöten uudelleenlaukea-van multivibraattorin 182 sisääntulon ulostulon. Portin 192 ulostulo syötetään laskimen l60 pää-uudelleenasetus-sisääntuloon.

Dekooderi 138 ohjaa vastaanottamansa informaation eri ulostuloihin 148, asianomaisiin jakolaitteisiin 82 syötettäväksi. Niin kuin kuvion 9 informaatioformaatista näkyy, sarjabittivirran ensimmäiset 1568 bittiä ohjataan ensimmäiseen jakolaitteeseen, toiset 1568 bittiä toiseen jako-laitteeseen jne. · Tätä varten laskin 140 lisää lukemaansa yhdellä kutakin 1568 kellobittiä kohti. Samalla tavoin dekooderi 118 ohjaa kello-sykkeet kunkin suihkutangon johtoon 146.

Kun kuvioinformaatio ja kellosykkeet on pelkistetty kahdeksaksi 1568 bitin ryhmäksi, kunkin jakolaitteen 82 tehtävänä on dekoodata kukin vastaanottamansa ryhmä kolmeksitoista 120 bitin alaryhmäksi, joista jokainen vastaa 120 x 2,5 mm matkaa kuljettimen 12 leveydestä. Tässä käytetään samaa pelkistystekrriikkaa kuin kuviossa 10, joten sitä ei yksityiskohtaisesti esitetä eikä selitetä. Lyhyesti sanottuna kahdessa dekooderissa (toinen informaatiota ja toinen kellosykkeitä varten) on kummassakin neljätoista lähtöjohtoa 224, 226 (kuviot 11 ja 13).

Krui i.rnmäisel L20 bittiä syötetään ensimmäisiin lähtöjohtoihin, toiset 120 bittiä toisiin lähtöjohtoihin jne. Yhden jakolaitteen vastaanottaman 1568 bitin ryhmän viimeiset kahdeksan informaatio- ja kellosykebit- lii 56561 tiä ohjataan mainittujen kahden dekooderin neljänsiintoista lähtöjohtoihin 224, 226.

Kun suihkutangon kuvioinformaatio ja kellosykkeet näin on ryhmitetty kolmeksitoista 120 bitin ryhmäksi, jakolaite 82 varastoi nämä bitit kolmentoista vaihtorekisteriryhmän sarjaan. Kunkin ryhmän kukin rekisteri pystyy säilyttämään neljä kuvioinformaatiobittiä, ja niin ollen informaatiodekooderin (esittämättä) kutakin lähtöjohtoa 224 myöten tuleva informaatio tulee vaihdetuksi kolmeenkymmeneen rekisteriin niin, että saadaan yksi 120 bitin vaihtorekisteri. Kuviossa 11 on esitetty vain kaksi näistä rekistereistä 228, 290. Ensimmäinen vaihto-rekisteri 228 saa kuvioinformaation johtoa 224 myöten, johtoa 226 myöten ja kääntölaitteen 292 kautta saapuvien kellosykkeiden sisään-päästäminä. Jokaisessa näissä kolmessakymmenessä vaihtorekisterissä on neljä lähtöjohtoa 296,yksi kutakin neljää säilytettyä bittiä varten, kytkettynä yhtenä sisääntulona neljään vastaavaan toiminnalliseen differentiaalivahvistimeen 298. Ensimmäisen vaihtorekisterin 288 neljäs vaihe on kytketty toisen vaihtorekisterin sisääntuloon jne., niin että kaikki 120 bittiä saadaan vaihdetuksi 30 rekisteriin. Jokaisen toimin-tavahvistimen 298 toinen sisääntulo on kytketty mittauspistejohtoon 302, jonka jännitettä käytetään ohjaamaan vahvistimen johdon 304 kautta eri solenoidiventtiileitä ennaltamäärätyksi ja vaihtelevaksi suljettu-naoloajaksi rekistereissä säilytetyn kuvioinformaation mukaan.

Ne neljä bittiä, jotka ovat säilössä esimerkiksi rekisterissä 228, edustavat logiikkaa nolla tai yksi ja voivat vastata 0 V ja +5 V tasoja. Kunkin toimintavahvistimen 218 ulostulo riippuu siitä, onko jännite johdossa 296 suurempi vai pienempi kuin jännitetaso mittauspistejohdos-sa 302. Vain siinä tapauksessa, että informaatiobitin jännite ylittää mittauspistejännitteen, vahvistimen ulostulo on sellainen, että se aktivoi solenoidiventtiilin ja päästää väriainetta virtaamaan vastaavan suuttimen kautta mattolaatalle. Se aika, jona solenoidiventtiili on aktivoituna, määrää lisäksi mattolaatalle lisätyn väriaineen määrän. Lisäksi bittejä vaihtorekistereihin kuormattaessa mikään solenoidi-venttiileistä ei saa olla kuvioinformaation ohjaamana; tämän vuoksi tämän kuormausjakson aikana käytetään niin korkeata mittauspistejänni-tetasoa, että vahvistimet 298 eivät pääse muuttamaan tilaansa ja antamaan tehoa solenoidiventtiileille.

Kuvio 12 esittää sitä virtapiiriä, jolla saadaan aikaan sopivat mittauspistej ännitteet edellä selitettyjen tehtävien suorittamiseksi.

15 S6S61

Kuviossa on esitetty kolmetoista samanlaista solenoidiventtiilien toiminnan estintä 306, yksi kutakin kolmeatoista jakolaitteessa 82 säilössä olevaa 120 bitin ryhmää varten. Jokaiseen estimeen 306 kuuluu toimintavahvistin 308, jonka ulostulo on kytketty käsikytkimeen 310, jossa on koskettimet 310a, 310b ja 310c. Jokaisen vahvistimen 308 yksi sisääntulo on kytketty +3 voltin lähteeseen, jonka muodostaa viisi diodia 316. Jokaisen vahvistimen 308 toinen sisääntulo on johtoa 318 myöten kytketty NAND-portin 320 ulostuloon, jonka portin toinen sisääntulo on kytketty suihkutangon sulkureleeseen 322 ja toinen sisääntulo laukaisu-multivibraattorin 278 ulostuloon. Estinten 306 ulostulo on johdon 302 mittauspistejännite, joka syötetään asianomaisen mainituista kolmestatoista 120 bitin sarjasta toimintavahvistimiin 298.

Kuormauksen aikana uudelleenlaukeava multivibraattori 268 laukeaa koko ajan takaisin johtoa 146 myöten saapuvien kellosykkeiden vaikutuksesta. Näin ollen laukaisumultivibraattori 278 ei laukea. NAND-portti 320 ei niin ollen toimi, ja johtoa 318 myöten asianomaisiin vahvistimiin 308 menevä sisääntulo on +5 volttia. Koska tämä +5 voltin sisääntulojännite on suurempi kuin vahvistinten 308 toiseen sisääntuloon vaikuttava +3 V, näiden vahvistinten ulostulojännite on +15 V.

Sen johdosta vahvistinten 298 toiseen sisääntuloon vaikuttaa ulostulo-johtoa 300 myöten kosketinten 310a, 310c kautta +15 voltin jännite. Koska informaatiobittien jännite ei ylitä +5 volttia, toimintavahvis-timet 298 eivät voi muuttaa tilaansa solenoidiventtiilien toiminnan sallimiseksi kuormauksen aikana. Lisäksi tämä verraten korkea +15 voltin mittauspistejännite myös estää virtapiirin kohinaa aiheuttamasta vahvistinten 298 kytkeytymistä kuormauksen aikana. Käsikytkimen 310 koskettimet 310a ja 310b voidaan sulkea yhden vaihtorekisterin ja niin ollen jonkin suihkutangon toiminnan estämiseksi mainitulla +15 voltin jännitteellä johtoa 326 myöten.

Kuormauksen jälkeen uudelleenlaukeava multivibraattori 268 ei enää saa kellosykkeitä; tämän johdosta syntyy ulostulosignaali multivibraat-torin 278 laukaisemiseksi kun tämä signaali siirtyy negatiiviselle puolelle. Sitten multivibraattori 278 kehittää johtoon 286 laukaisu-sykkeen, jonka kesto on suhteellinen kondensaattorin 280 varaukseen, joka saadaan vastuksen 282 kautta johdosta 284. Johto 284 on yhdistetty kytkettyyn vaimentimeen (esittämättä), joka voidaan kytkeä niin, että saadaan sellainen varausjännite, että laukaisusykkeen kestolla on valittu arvo väliltä 4,5-12 msek tai väliltä 4,5-47 msek.

16 S6S61

Laukaisusyke syötetään toisena sisääntulona porttiin 320, joka, suihku-tangon sulkureleen 322 suljettuna ollessa, pystyy antamaan 0 voltin ulostulosykkeen johtoon 318. Koska tämä jännite on pienempi kuin lähteen 312 antama +3 volttia, vahvistin 308 vaihtaa tilaansa ja kehittää +2 volttia. Näin ollen johtoa 302 myöten vaikuttaa +2 voltin mittaus-pistesignaali jokaisen vahvistimen 398 (kuvio 11) toiseen sisääntuloon. Koska jokaisen vahvistimen 298 toinen sisääntulojännite on joko 0 tai +5 volttia vastaten vaihtorekistereissä säilössä olevaa kuvioinformaa-tiota, vahvistimet 298 vaihtavat tilaansa tästä informaatiosta riippuen. Lisävarmistukseksi siitä, että minkään suihkutangon 42 suulekkeet 52 eivät ohjaudu kuvioinformaation mukaan ennen kuin tämän suihkutangon vaihtorekisterit ovat täysin kuormatut, uudelleenlaukeavan multi-vibraattorin 268 kesto sen jälkeen kun kellosykkeitä ei enää saavu, on likimäärin 25 mikrosekuntia multivibraattorin 278 laukeamisen viivyttämiseksi.

Vahvistinten 298 (kuvio 11) ulostulot 304 on kytketty solenoidiventtii-liportissa 100 (kuvio 8) oleviin transistoriohjäimiin, joiden jokaisen kollektoripiirissä on solenoidiventtiilin käämi tämän venttiilin sulkemiseksi kun vastaava informaatiobitti on "1", mittauspistejohdon jännitteen ollessa 2 V.

Jos kuljetushihna liikkuu verraten nopeasti, kojelauta 80 voi pyytää uutta kuvioinformaatiota tietokoneesta 69 sillä aikaa kun jakolaite 82 aiheuttaa sen, että väriainetta virtaa mattolaatalle edellisen kuvioinformaation mukaan. Tätä tilannetta sanotaan liikanopeudeksi ja se saattaa sattua silloin kun on asetettu verraten pitkä suihkutusaika. Kuljetin 12 voi nimittäin olla siirtynyt 2,5 mm, aiheuttaen sen, että elektroninen kohdistusjärjestelmä 74 on kehittänyt sallintasykkeen kojelautaan 80 uuden kuvioinformaation pyytämiseksi sillä aikaa kun suihkutusmultivibraattori 278 kehittää verraten pitkäkestoista toimin-tasykettä johtoa 286 myöten. Tämä haitallinen tilanne voidaan havaita kuvion 12 mukaisen liikanopeuden suojapiirin avulla ja voidaan korjata joko hidastamalla kuljetushihnan nopeutta tai lyhentämällä toiminta-aikaa.

Tähän liikanopeuden suojapiiriin kuuluu kertatoiminen multivibraatto-ri 344, jonka sisääntulo on yhdistetty NAND-portin 346 ulostuloon ja ulostulo yhdistetty johtoa 350 myöten varoituspiiriin 352. Portti 346 saa johtoa 146 myöten kellosykesisääntulon ja toisena sisääntulona multivibraattorin 278 laukaisusykkeen.

17 56561

Jos portti 346 saa sekä kellosykkeen että laukaisusykkeen, se osoittaa, että suihkutanko suihkuttaa samaan aikaan kun jakolaite vastaanottaa uutta kuvioinformaatiota. Tässä tilanteessa portti 346 pystyy antamaan ulostulosykkeen, jonka negatiivinen transitio laukaisee multi-vibraattorin 344. Multivibraattorin 344 ulostulo syötetään sitten va-roituspiiriin 352, joka käsittää ensimmäisen ja toisen transistorin 354 ja 356. Transistorit alkavat toimia antaen virtaa varoituslait-teelle, esimerkiksi lampulle 358. Kun laitteen hoitaja näkee lampun 358 palavan, hän voi lyhentää suihkutusaikaa tai hidastaa kuljetushih-nan nopeutta.

Edellä on käsitelty normaalijaksoajoa. Tällaisen ajon aikana, kun mattolaatan linja on suihkutangon alla, suuttimista 52 suihkuaa ennal-tamäärätty, yhdenmukainen määrä väriainetta tietokoneeseen säilötyn kuvioinformaation mukaisesti. Suunnitellussa kuviossa saattaa kuitenkin olla tarpeen käyttää erilaisia väriväkevyyksiä samalla mattolaatan linjalla. Esimerkiksi tietyn linjan ulommat osat voivat vaatia vaaleanvihreätä väriä ja sisäosat taas tummempaa vihreätä. Tämä sävy-ero saadaan aikaan seuraavassa selitettävän osajaksoajon avulla.

Kuvio 13 esittää jaksonohjauspiiristöä, jolla voidaan saada aikaan joko normaalijakso- tai osajaksoajo. Tämä virtapiiristö tarvitaan vain kuvion 8 jakolaitetta #1 varten, J-K-liipaisinpiirin 360 ja J- ja K-sisääntulot on yhdistetty neljänteentoista informaatiojohtoon 214 ja sen T- eli liipaisinsisääntulo on yhdistetty neljänteentoista kello-johtoon 226. Kuviossa 13 esitetyt nimenomaiset johdot 224, 226 siirtävät kumpikin osaltaan niitä kahdeksaa ylimääräistä eli synkronoimis-bittiä, jotka on esitetty kuviossa 9. Liipaisinpiirin 360 ulostulo syötetään kertatoimiseen multivibraattoriin 364, joka lähettää ulos-tulosykkeen johtoa 366 myöten. Multivibraattorin 364 ulostulosykkeen kesto eli leveys on yhtä suuri kuin minkä tahansa jakolaitteen 94 mak-simi-aktivaatioaika ja se saadaan varaamalla kondensaattori 368 vastuksen 370 kautta kytketystä vaimentimesta (esittämättä), samalla tavoin kuin multivibraattorin 278 (kuvio 12) kondensaattori 280 varataan.

Multivibraattorin 364 ulostulo syötetään toiseen kertatoimiseen multivibraattoriin 370, joka aktivoituu johdon 366 signaalin muuttuessa negatiiviseksi. Multivibraattorin 370 ulostulo syötetään johtoon 85 (katso myös kuviota 8), joka johtaa takaisin tietokoneeseen pyytämään uutta kuvioinformaatiota kutakin kahdeksaa jakolaitetta varten.

18 56561

Tietokone antaa erän kuvioinformaatiota joko kuvion 7 mukaisen kohdistus järjestelmän sykkeen E johdosta tai multivibraattorista 370 tulevan sykkeen johdosta.

Normaalijaksoajon aikana jokaisen kahdeksan 1568 bitin ryhmän kahdeksan synkronointibittiä ovat kaikki logiikkaa 0, niin kuin kuviosta 9 näkyy. Nämä kahdeksan bittiä syötetään neljättätoista johtoa 224 myöten liipaisinpiiriin 360. Koska kaikki nämä bitit ovat nollia, liipaisinpiiri 360 ei muuta tilaansa, niin että mitään ulostuloa ei synny multivibraattorin 364 aktivoimiseksi. Näin ollen multivibraat-tori 370 ei laukea, joten uutta kuvioinformaatiota ei pyydetä ennen kuin kohdistusjärjestelmästä 74 tulee seuraava syke E.

Osajaksoajossa informaatioformaattiin sisältyy parittomia ja parillisia jaksoja, joista parittomissa jaksoissa ainakin yhdessä ja mieluimmin kaikissa kahdeksassa synkronointibitti on logiikkaa 1. Parillisen jakson kahdeksan synkronointibittiä ovat kaikki nollia.

Osajakson parittoman eli ensimmäisen jakson aikana J-K-napoihin ilmestyy informaatiobitti 1, ja kello laukaisee liipaisinpiirin 360 sen T-navasta, siten saattaen liipaisinpiirin laukaisemaan multivibraattorin 364. Multivibraattori 364 kehittää tällöin signaalin, jonka kesto on yhtä pitkä kuin minkä tahansa jakolaitteen 82 maksimi aktivaatio-aika, kondensaattorista 368. Negatiiviseksi siirtyessään tämä signaali sitten laukaisee multivibraattorin 370, joka antaa sallintasykkeen kuvioinformaation pyytämiseksi parillista jaksoa varten kaikkiin jako-laitteisiin 82.

Tietokone 69 antaa tällöin lisäerän kuvioinformaatiota, jossa synkro-nointibitit kaikki ovat nollia, niin että uutta kuvioinformaatiopyyntöä ei tapahdu ennen kuin kohdistusjärjestelmä 74 antaa uuden sykkeen E.

Osajaksoajossa kuvioinformaation pariton jakso antaa informaation en-naltamäärätyn väriainemäärän lisäämiseksi mattolaatan linjalle. Parillisen jakson aikana kuvioinformaatio antaa informaation lisäväriaineen lisäämiseksi sitä tarvitseville mattolaatan tämän linjan osille, siten lisäten väkevyyttä näissä osissa ja antaen erilaisia sävyjä tietystä väristä.

Osajaksoajossa parillisen jakson informaatiota ei saa pyytää niin kauan kuin jokin jakolaitteista 82 vielä toimii vaihtorekistereihin säilötyn 56561 19 parittoman jakson informaation mukaan. Muussa tapauksessa parillisen jakson kuvioinformaatio tulee vaihdetuksi rekistereihin ennen kuin parittoman jakson informaatio on käytetty halutun väriainemäärän lisäämiseksi. Tämän estämiseksi multivibraattorin 364 ulostulosykkeen kesto eli leveys on yhtä pitkä kuin minkään jakolaitteen maksimi aktivaatio-aika, ja tässä käytetään hyväksi sitä* että informaation kuormaamisen välillä mainittuihin kahdeksaan jakolaitteeseen 82 on likimäärin 1 millisekunnin viive.

Tarkemmin sanottuna kojelaudan 80 pelkistämä informaatio kuormataan ensiksi jakolaitteeseen ΦΦ1, ja tämä vaatii likimäärin 1 millisekunnin. Sitten pelkistetty informaatio kuormataan jakolaitteeseen #-2 ja tämä vaatii toisen millisekunnin. Tämä jatkuu niin, että jakolaitteiden t^I ja i=h8 kuormausaikojen välillä on likimäärin kahdeksan millisekunnin viive. Jos esimerkiksi jakolaitteen 82 maksimiaktivaatioaika on 10 millisekuntia ja tämä astetaan jakolaitteeseen #3> niin tämä jakolaite ^3 ei saa parillisen jakson informaatiota ennen kuin se on lopettanut värilisäyksensä. Kun jakolaite ΦΦ1 saa parittoman jakson informaation, multivibraattori 364 kehittää ulostulosykkeen jonka kesto on 10 millisekuntia. Kun jakolaite #1 on toiminut 2 millisekuntia, jakolaite on kuormattu ja alkaa toimia 10 millisekunniksi. Kun vielä 6 millisekuntia on kulunut, jakolaite #Ί voi olla valmis parillisen jakson informaation kuormausta varten (jos sen aktivaatioaika on vain 8 millisekuntia); mutta sykekestoa multivibraattorista 364 on vielä jäljellä 2 millisekuntia (ja jakolaitteessa #3 on jäljellä 4 millisekuntia toiminta-aikaa). Sitten, kun vielä 2 millisekuntia on kulunut, multivibraattori 370 laukeaa ja parillisen jakson informaatiota pyydetään, jolloin jakolaitteessa #3 on enää 2 millisekuntia toiminta-aikaa jäljellä. Vihdoin, kun vielä 2 millisekuntia on kulunut, parillisen jakson informaatio vaihdetaan jakolaitteen 3 rekistereihin heti kun se on saanut loppuun parittoman jakson informaation mukaisen toiminnan. Tällaista osajaksoajoa käytettäessä ja ottaen huomioon se aikaviive, joka kuluu kuvioinformaatiota 8 jakolaitteen 82 rekistereihin kuormattaessa, parillisen jakson informaatiota voidaan pyytää myöhempien jakolaitteiden vielä toimiessa parittoman jakson informaation mukaan. Tämän ansiosta haluttu kuvio voidaan saavuttaa varsin tarkasti, koska kuljetin on liikkunut vain äärimmäisen pienen matkan ennen kuin väriainetta ruiskuaa väkevyyden suurentamiseksi mattolaatan tietyn linjan tietyillä osilla.

20 S6561

Suihkutangot 42-50 toimivat jatkuvasti, ja niiden välimatka voi olla esimerkiksi 25 cm. Tämän johdosta eri suihkutankoja koskevan kuvio-informaation tietokoneessa 69 on oltava magneettinauhalla niin pitkän matkan päässä toisistaan, että se vastaa sitä aikaa, minkä mattolaatan linjan siirtyminen 25 cm yhden suihkutangon kohdalta seuraavan kohdalle vaatii. Niinpä jos suihkutanko 4Φ-1 suihkuttaa punaista väriainetta ja suihkutanko #2 suihkuttaa vihreätä väriainetta ja kaksi naapuriosaa mattolaatan linjalla on tarkoitettu värjättäväksi punaisella ja vastaavasti vihreällä väriaineella, niin tietokoneeseen säilötyn informaation on oltava hajoitettuna siten, että kun nämä linjan osat ovat suihkutangon #-1 alla, punaista väriainetta suihkuaa toiselle linjan osalle ja kun tämä laatan linja on kulkenut 25 cm, vihreätä väriainetta suihkuaa toiselle linjan osalle.

Esillä olevaa keksintöä voidaan käyttää minkä tahansa halutun kuvion muodostamiseen kankaalle, ja erityisen sopiva se on ei-geometristen kuvioiden, kuten itämaisten tai kukkakuvioiden muodostamiseen, jotka vaativat yksityiskohtaisesti väritettyjä alueita joiden ulottuvuudet ovat pienet ja epäsäännölliset.

Tekstiiliaines voi olla pitkä pätkä tupsunukka-mattoainesta, josta voidaan leikata useita kappalemattoja. Kuvio voi tällöin olla kappale-mattokuvio, joka muodostetaan perättäisille osille tästä pitkästä ai-nepätkästä sen jatkuvasti kulkiessa värisuihkusuulakkeiden alitse ja edelleen viimeistelyprosessien kautta niin kuin kuvion 1 yhteydessä on selitetty.

Vaikka keksintö edellä on selitetty niiden erityisen vaikeiden probleemojen yhteydessä, jdtka liittyvät nukkakankaiden ja varsinkin mattojen kuviovärjäykseen, on huomattava, että esillä olevan keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta voidaan käyttää tyydyttävästi muidenkin huokoisten tekstiiliaineiden kuten loimilankapeitteiden, kudottujen ja neulottujen kankaiden sekä huovikkeiden jne. värjäämiseen.

Analogiajoittimen käyttöä suihkutusajan ohjaukseen on selitetty kuvion 12 yhteydessä. Osajaksoajossa tai kuvion 6 yhteydessä selitetyssä sen laajennuksessa voidaan käyttää useita analogiajoittimia, jotka kytketään toimintaan perättäin eripituisten suihkutusaikojen aikaansaamiseksi niille kahdelle aikaosalle joihin T on jaettu.

56561 21

Esillä olevan keksinnön mukaista menetelmää havainnollistetaan seu-raavilla esimerkeillä:

Esimerkki 1

Antron-nailon tyyppiä 838 olevia kaksoiskerrottuja,17,7 kierrosta 10 cm:lie S-kierrettyjä katkokuitulankoja, joiden puuvillaluku on 2,04, liimataan karkealla palttinalla lujitetulle huovikealustalle, niin että muodostuu leikkonukkainen liimattu matto, jossa on 53 langan- päätä 10 cm kohti poikkisuunnassa ja 71 langanpäätä 10 cm kohti pituus- , 2 suunnassa. Matto, jossa nukkalankapamo on 1370 g/m ja nukan korkeus 6,5 mm, leikataan 46 x 46 cm kokoisiksi laatoiksi. Laatat harjataan keveästi nukan nostamiseksi pystyyn, ja asetetaan edellä selitetyn suih-kuvärjäyskoneen kuljettimelle 12. Kuljettimessa on sopivat ohjaimet laattojen asettamiseksi tarkasti paikoilleen 5 cm päähän toisistaan. Kuvionohjauslaitteessa käytetään tietokoneessa kehitettyä kuvion-ohjausnauhaa värinesteen suihkuttamiseksi laatoille niin, että saadaan syntymään tasavälein jaettu kuvio jossa on 36 kappaletta 2,54 x 2,54 cm neliöitä kussakin laatassa. Jokainen suihkutanko tulee luonnollisesti toimintakyvyttömäksi aina kun se ylittää ohjaimen.

Käytetyn värinesteen koostumus on seuraava:

Komponentti Paino-osia

Muurahaishappoa (90 55) 2,5 '“Progalan PCN-2 0,6 2

Chemco Antifoam 73 Special 1,0 ^Polygum CP 0,7 ^Tectilon Blue 4G 200 % 0,1

Vettä 95,1 100,0 "^Seos kostutus- ja pinta-aktiivisia aineita - Chemical Processing of Georgia 2

Alkoholiseos - Chemical Processing of Georgia ^Modifioitua luonnonkumisakeutinta - Polymer Southern ^Väriainetta Acid Blue 40 - Ciba Geigy Värinesteen pH on 2,3 ja viskositeetti 54 cp mitattuna Brookfield Viscometerillä (malli LVF) käyttäen 4Φ- 1 karaa 60 kierroksen minuutti- nopeudella .

22 S6561

Suihkuvärjäyskone asetetaan värjäämään kymmenen edellä selitettyä laattaa värjäysjaksossa, joka laukaistaan käyntiin kuljettimen ohjaaman, kuljettimeen nähden tarkasti sijoitetun mikrokytkimen signaalilla.

2 Värin syöttöjakoputken paine on 0,92 kp/cm ja llmansyöttöjakoputken 2 paine 0,56 kp/cm . Kuljettimen viivanopeus on 18 m minuutissa. Ilmalla suunnastaan poikkeutetut värisuihkut, joiden läpimitta on 0,35 mm ja kanavan pituus 33,2 mm, on jaettu 2,5 mm keskiövälein pitkin suihku-tankoja poikkisuunnassa, so. kohtisuorassa suunnassa maton liikkeeseen nähden. Väriaineen virtaama yhden suihkusuuttimen läpi on 35 ml minuutissa, jatkuvana virtana mitattuna. Mainittu neliöiden kuvio saadaan aikaan suihkuttamalla värinestesuihkuja, joiden kesto on 24 millisekuntia, laattojen haluttuihin kohtiin aina kun kuljetin (ja niin ollen laatat) ovat kulkeneet 2,5 mm värisuihkujen kiinteään asemaan nähden. Välimatka värisuihkusuuttimesta nukan pintaan on likimäärin 3,8 cm.

Kuviovärjättyjä laattoja höyrytetään sitten 4 minuuttia jatkuvalla hih-nahöyryttimellä kyllästyshöyryolosuhteissa (100°C, 1 ata). Laattojen poistuessa höyryttimestä sarja vesisuihkusuuttimia huuhtelee laattoj'en selkäpuolta ja kylmää ilmaa puhalletaan niiden etusivulle. Sitten laatat kulkevat pesurin läpi, joka suihkuttaa ympäristönlämpöistä vettä etupintaan ja imee sen pois, jolloin tarkoituksena on poistaa jäljellejäänyt sakeutin, kemikaalit ja kaikki kiinnittymätön väriaine. Laatat kuivatetaan sitten pyörivässä, rumputyyppisessä kuivurissa 135°C:ssa. Kuivurista poiston jälkeen laatat asetetaan tasaiselle, vesipintaiselle pöydälle 5 minuutiksi ennen tarkastusta ja pakkausta.

Esimerkki 2

Kehrättyjä, kaksoiskerrottuja 15,7 kierrosta 10 emille S-kierrettyjä Anso (Allied Chemical) nailonlankoja, joiden puuvillaluku on 2,24, muodostetaan tupsuiksi 4 mm, 3,65 mm leveällä leikkonukka-tupsutus-koneella Typar (DuPont polypropyleeni) huoviketaustalle. Nukan korkeus on 13,5 mm. Värjäyksen ja viimeistelyn, johon sisältyy keritse- , p minen, jälkeen nukan korkeus on 12,7 mm ja pmtakuitupaino 1150 g/m .

Näytteiden valmistamiseksi edellä selitetty matto leikataan 46 cm pitkiksi, 23 cm leveiksi palasiksi. Näytepalat värjätään sitten tausta-sävyllä upottamalla palanen värinesteastiaan (koostumus annetaan jäljempänä) 8 sekunniksi ja ajamalla se sitten tavanomaisen tyynypuristi-men läpi värinestejäämän alentamiseksi 100 35: iin pintalankojen painosta. Tämän taustasävyvärinesteen koostumus on seuraava: 56561 23

Komponentti Paino-osaa

Polygum CP (Polymer Southern) 0,9

NaH2P0 0,4

Na2HP0i) 0,1

Merpacyl Yellow 4G (jauhetta) (DuPont) 0,02108

Merpacyl Red G (jauhetta) (DuPont) 0,00420

Merpacyl Blue 2GA (jauhetta) (DuPont) 0,00700

Vettä 98,568

Valmiin seoksen pH on 6,3 ja viskositeetti 62 cp mitattuna Brookfield Viscometerillä (malli LVF), käyttäen karaa #Ί 60 kierroksen minuutti-nopeudella.

Taustavärjätyt näytteet asetetaan sitten suihkuvärjäyskoneen kuljet-timelle ja ajetaan kahden perättäisen suihkutangon alitse 1,8 metrin minuuttinopeudella. Kahta väriä lisätään sitten eri suihkutangoista tupsunukkaiselle mattonäytteelle, ja näidoi kahden värinesteen koostumukset esitetään jäljempänä. Kummassakin suihkutangossa on 0,50 mm nimellisläpimittaiset värisuuttimet, joiden kanavan pituus on 3*2 mm ja joiden keskiviivat ovat 2,54 mm päässä toisistaan. Suihkutankojen 2 välimatka on 30,5 cm. Paine on molemmissa värinjakoputkissa 0,98 kp/cm . . . 2 ja molemmissa llmanjakoputkissa 0,70 kp/cm . Vänvirtaama yhdestä suihkusta, jatkuvasti mitattuna, on 120 ml/min ja suihkusuuttimet sijaitsevat likimäärin 3,8 cm päässä nukkapinnasta.

Väriseokset

Komponentti Paino-osaa

Polygum CP (Chem. Process of Ga.) 1,0

Muurahaishappoa (90 %) 1,5

Chemco Antifoam 73 Special (Chem.Process of Ga) 1,0

Progalan PCN-2 (Chem.Process of Ga) 0,6 Väriä I tai II (seur. taulukosta)

Vettä ad. 100 pH = 2,5.

Viskositeetti = 145 cp. (Brookfield malli LVF, kara ^1, 30 kierr/min).

.24 56S61 Väriaineet

Suihkutanko I Suihkutanko II paino-osaa paino-osaa

Verona - Isalan Yellow NW (250 5?) 0,10000 0,375

Ciba Geigy - Tectilon Blue 46 (200 %) 0,00132 0,00496

Allied Chem. - Alizerine Violet NRR 0,00100 0,00392 0,10232 0,38288 Värit suihkutetaan kankaan halutuille alueille 24 millisekunnin kestoisina suihkuina.

Kuviovärjäyksen jälkeen näytteitä höyrystetään 8 minuuttia kyllästys-höyryolosuhteissa (100°C, 1 ata) ja pestään sitten kylmällä vedellä, ajetaan telapuristimen läpi ja kuivatetaan 120°C:ssa.

2 Värjätyt näytteet vahvistetaan selkäpuolelta 1070 g:11a m kohti la- p teksiliimaa ja 140 g/m pintapainoisella SB-34 kudotulla Polypack (Patchogue-Plymouth Company) (100 % polypropyleenikuitua). Näytteet keritään näytteen keritsemiskoneella.

Claims (18)

5656] 25

1. Menetelmä huokoisen tekstiiliaineen, erityisesti nukkamaton, värjäämiseksi kuviota muodostaen, jossa ainetta siirretään ainakin yhden, aineen liikkumissuuntaan nähden poikittain ulottuvan väri-suutinrivin ohi ja kustakin värisuuttimesta jatkuvasti paineen alaisena purkautuvaa, värinestettä sisältävää suihkua suunnataan ainetta päin ja aineesta poispäin aineen siirtämisestä ja muodostettavasta kuviosta riippuen, tunnet tu siitä, että kunkin värisuihkun selektiivistä suuntaamista ohjataan kuvioinformaatiota (kuvio 9) sisältävillä tietolohkoilla toisiaan seuraavien jaksojen (I) aikana, jolloin jokainen jakso (I) laukaistaan sillä, että aine on liikkunut yhtä kuvioyksikköä vastaavan matkan, että suuntaaminen ainetta päin kunkin jakson (I) aikana tapahtuu vain edeltä käsin määrätyn aikajakson (T) aikana, jota seuraa lepoaika (Q), jolloin kaikki väri-suihkut ovat ohjattuina aineesta poispäin ja joka lepoaika on ainakin yhtä pitkä kuin värisuihkujen suuntausta ohjaavan laitteen (91, 92) palautumisaika.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että edeltä käsin määrättyjen aikajaksojen (T) aikana värisuihkut suunnataan vain yhden tai useamman aikaosan (C) aikana ainetta päin, mainittujen aikaosien (C) muodostaessa yhdessä aikajakson (T).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että värisuihkuja ohjataan kunakin aikaosana (C) tietolohkon avulla kuviota määräävästä tietolähteestä (69) ja että tietolohko jakson (I) ensimmäistä aikaosaa (C) varten päästetään tietolähteestä (69) jakson (I) alkamisen (E) johdosta ja että jokainen tietolohko, paitsi se, joka koskee jakson (I) viimeistä aikaosaa, ohjaa tietolohkon päästämistä seuraavaa aikaosaa (C) varten.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että edeltä käsin määrätyt aikajaksot (T) ovat suunnilleen yhtä pitkät.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että väri syvyys määrätään jakson (I) aikana tapahtuvan värisuihku-vaikutuksen ajallisen keston avulla. 26 S6661

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kuvioyksikköä vastaava matka on suunnilleen sama kuin aineen yhden silmukan pituus tai vierekkäisten nukkien välinen etäisyys liikkumissuunnassa.

7· Patenttivaatimuksen 1 tai 6 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että yhdessä rivissä olevien värisuihkujen lukumäärä on olennaisesti sama kuin aineen silmukoiden tai vierekkäisten nukkien lukumäärä liikkumissuuntaan nähden poikkisuunnassa.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että käytetään useita värisuutinrivejä (50-5*0, jotka aineen liikkumissuunnassa ovat etäisyyden päässä toisistaan, ja kunkin rivin värisuihkuja poikkeutetaan siten kuin poikkeutus kullakin jaksolla (I) on määritelty.

9· Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kunakin aikajaksona (T) värisuihkuja ohjataan kuviotietoa sisältävästä lohkosta (kuvio 9)» joka tieto saadaan sarjamuodossa tietolähteestä (69), niin että kuhunkin suutinriviin (50-5*0 kuuluvat bitit ovat ryhmitettyinä, ja bittiryhmät jaetaan rekistereihin (288, 290), jotka vastaavat rivejä (50-5**) ja joissa on rivin suuttimia vastaavat vaiheet, jolloin kuhunkin vaiheeseen osuva bitti määrää osuuko siihen kuuluvan värisuuttimen värisuihku aineeseen vaiko ei.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen menetelmä, tunnet -t u siitä, että jokaista värisuihkua ohjataan kunakin aikajaksona (T) vastaavalla tietobitillä ja että muodostuu tietobitin (296) ja aikajakson tai sen aikaosan pituuden määräävän aikasykkeen (302) välinen looginen tuote, niin että värisuihku voi osua aineeseen vain yhdellä tietobitin arvolla ja silläkin vain aikasykkeen kestäessä.

11. Laite jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, johon laitteeseen kuuluu kuljetin (12) aineen siirtämiseksi, ainakin yksi poikittain kuljettimeen nähden sovitettu rivi värisuuttimia, laite paineen alaisen värinesteen jatkuvasti pumppaamiseksi ulos värisuuttimista, suutinkohtaiset suunnan poikkeuttamis-laitteet ja kuvionohjauslaite, joka ohjaa suunnan poikkeuttamislait-teita siihen varastoitujen kuviotietojen avulla, jotka tiedot laukaistaan kuljettimen liikkumisesta toimivalla sykelaitteella, 27 56561 tunnettu siitä, että sykelaite (7*0 on kytketty kuljetti-meen (12) siten, että se aina sen jälkeen kun kuljetin on liikkunut yhtä kuvioyksikköä vastaavan matkan kehittää laukaisusykkeitä (E), jotka osoittavat toiminnan toisiaan seuraavia jaksoja (I), joiden aikana kuvionohjauslaite (9*0 ohjaa suunnan poikkeuttamis-laitteitä varastoitujen kuviotietojen mukaisesti, niin että valitut värisuihkut yhden tai useamman aikaosan (C) aikana kunkin jakson (I) sisällä osuvat aineeseen, ja että laitteeseen kuuluu ajoitus-laite (278, 280, 282) joka määrää kunkin aikaosan (C) pituuden siten, että tämä on lyhyempi kuin jakso ja riippumaton mistään jakson kestoajan vaihteluista.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu tietolähde (69) aikaosiin (C) kuuluvine tieto-lohkoineen, kuvionohjauslaitteessa (9*0 oleva varastolaite (288, 290. tietolohkojen varastoimiseksi ja laite joka sykelaitteesta tulevasta jokaisesta laukaisusykkeestä (E) käynnistyy ja aikaansaa tietolohkon siirron tietolähteestä (69) varastolaitteeseen (288, 290).

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuvionohjauslaitteeseen (9*0 kuuluu laite (360, 36*1, 370), joka on herkkä valituille tietolohkoille ja siirtää niiden johdosta uuden tietolohkon tietolähteestä (69) varastolaitteeseen (288, 290), niin että muodostuu yhden tai useamman aikaosan (C) sarja jakson (I) sisällä, ja että aikaosasarjän täyttämä aikajakso (T) on pienempi kuin yhden jakson (I) kesto.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuvionohjauslaitteeseen (9*0 kuuluu virtapiiri (kuvio 13), joka estää tietojen siirtämisen mihinkään suunnanpoikkeuttamislait-teeseen, niin kauan kuin nämä ovat ohjattuina ja mahdollistavat kyseisen värisuihkun kohdistumisen aineeseen.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 11-14 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että sykelaitteessa (72, 7*0 on muuntaja (72), joka lähettää kuljettimen yhtä suuria liikkumisaskeleita vastaavia matka-sykkeitä, ja säädettävä sykeluvun kertomis- ja/tai jakamislaite (68-7**), joka aikaansaa laukaisusykkeet (E) nopeudella, joka on säädettäväsi! suhteellinen lähetettyjen matkasykkeiden nopeuteen. 2 8 56661

16. Jonkin patenttivaatimuksen 11-15 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että kuvionohjauslaite (94) varastoi yhden tietobitin kutakin värisuutinta varten, jonka bitin arvo määrää, jääkö vastaava värisuihku suunnaltaan poikkeutetuksi vai kohtaako se aineen, että ajoituslaite (278, 280, 282) kehittää aikasykkeen (302), joka määrää aikaosan (C) pituuden, ja että laitteessa on laite aikasykkeiden ja tietobittien välisten loogisten tuotteiden muodostamiseksi sellaisten sykkeiden (304) muodostamista varten, jotka laitekohtaisesti ohjaavat suunnan poikkeuttamislaitteita niin, että kukin värisuihku voi kohdata aineen vain yhdellä siihen kuuluvan tietobitin arvolla ja silloinkin vain aikasykkeen aikana.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 11-16 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että kuvionohjauslaitteessa (94) on ylinopeuden suoja-piiri (346, 3^4, 352), joka kehittää varoitussignaalin jakson (I) keston ollessa liian lyhyt suhteessa ennalta valittuun aikajaksoon (T).

18. Jonkin patenttivaatimuksen 11-17 mukainen laite, tunnet-t u useista värisuutinriveistä (50-54), jotka ovat matkan päässä toisistaan kuljettimen (12) liikkumissuunnassa, useista rekistereistä (288, 290) kuvionohjauslaitteessa tietolohkon varastoimiseksi, jotka tiedot kuuluvat kaikkien rivien kaikkiin suuttimiin, jolloin kukin rekisteri varastoi yhtä suutinriviä vastaavan bittiryhmän, tietolähteestä (69), joka lähettää binäärisiä tietoja sarjamuodossa, ja kytkennöistä (138, 140), jotka jakavat bitit kuhunkin rekisteriin kuuluviin ryhmiin.