FI56559C - Garnkrusningsapparat med krusningskammare - Google Patents

Description

ΓβΙ KUULUTUSjULKA.SU r γγγ λ ΉΒΓα [Β] (11) UTLÄGGNI NGSSKRIFT 56559 (^45) Patentti myönnetty 11 :2 1930

Patent meddelat V v ^ (51) Kv.lk.*/lnt.CI.* D 02 G 1/12 SUQM 1,,.,,1:1 LAN D (21) Patenttihakemus — Patentans6knln| 26^^/72 (22) Hakemlspllvi — Ansöknlnfsdag 27·09·72 (23) Alkupiivt—Glltlfhetsdaj 27.09.72 (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt offentllj 28.03.7¾

Patentti· ja rekisterihallitus (44) Nlht»vik.ipenon Ja kuul.julksi.un pvm—

Patent- och registerstyrelsen AnsBkan utlagd och uti.skriften publicerad 31.10.7 9 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prlorltet (71) Indian Head Inc., 1211 Avenue of the Americas, New York, New York, USA(US) (72) Alexander L. Trifunovic, Wycliffe, Delaware, USA(US) (7*0 Leitzinger Oy () Kiharruskammiolla varustettu langankiharruslaite - Garnkrusningsapparat med krusningskammare

Keksintö koskee yleisesti ottaen langankiharruslaitetta, jossa lankaa syötetään syöttötelojen välissä kiharruskammion päähän muodostamaan kiharretun langan kasauman eli lankamassan, jota siirretään eteenpäin kammiossa lankamassaan kohdistetulla paineella. Lanka muodostetaan kiharretuksi langaksi syötettäessä sitä syöttötelojen välistä lankamassaa vasten. Kiharretun langan muodostamaa lankamassaa rajoittava kammio on jaettu peräkkäisiin vyöhykkeisiin, joita ovat syöttöteloja seuraava kiharrusvyöhyke, kuumennusvyöhyke ja jäähdy-tysvyöhyke.

Eräänä tavoitteena tällaisen langakiharruslaitteen yhteydessä on aikaansaada tasainen kiharrusvaikutus ja erilaisten lankojen erilaisia käyttötarkoituksia vastaava kiharruspoimun pituus. Myös langan taivutuksen tai kiharruksen terävyyden säätö halutun kuohkeuden saavuttamiseksi kiharretusta lankatuotteesta on ollut eräs tavoite kammiokihartimia kehitettäessä. Esim. raskaimmilla lankadeniereillä, joita käytetään erityisesti mattolankoina, halutaan saavuttaa pitkä poimupituus ja terävät taivutuskulmat perättäisten poimujen välillä, jolloin lopulliseen tuotteeseen sijoitettuna tällä tavoin kiharrettu lanka antaa sopivan kuohkeuden.

2 S6559 Näitä päämääriä ja tarkoituksia silmälläpitäen on keksinnön kohteena kiharruskammiolla varustettu langankiharruslaite, jossa on kasautunutta lankamassaa rajoittava kammio, johon kuuluu kiharrus-, kuumennus- ja jäähdytysvyöhykkeet sovitettuna peräkkäisesti pitkin mainittua kammiota, langansyöttötelat asennettuna kammion tulokohtaan langan syöttämiseksi kiharrusvyöhykkeeseen ja kiharretun lankamassan kasaamiseksi kammioon, telaelimet, jotka on varustettu lankamassan tartuntapinnoilla, jotka ulottuvat kammioon kiharrus- ja kuumennus-vyöhykkeiden liitoskohdassa, ja käyttöelimet telaelimien pyörittämiseksi riippumatta niihin kohdistetusta lankamassan paineesta ki-harrusvyöhykkeessä, jolloin käyttöelimet toimivat telaelimien käyttämiseksi nopeudella, joka on määrätyssä suhteessa langan syöttöno-peuteen, joka määrätään syöttötelojen nopeudella.

Tällainen laite tunnetaan brittiläisestä patenttijulkaisusta 924,998. Siinä on useita säätötela- tai -pyöräpareja asennettu peräkkäin pitkin kammiota syöttötelojen yläpuolelle. Lähinnä syöttöteloja oleva pyöräpari on asennettu syöttöteloihin nähden kohtisuorille akseleille, kun taas muut parit on asennettu syöttötelojen kanssa yhdensuuntaisille akseleille. Koska lähinnä syöttöteloja oleva pyöräpari on asennettu kohtisuoraan syöttötelojen akseleihin nähden, muodostuu kiharrusvyöhykkeeseen kasautuvaan lankamassaan kartiomaisesti kohti syöttötelojen päitä laajenevat osat, lankamassan kaventuessa kohti säätöpyöräparin välistä keskikohtaa. Tästä on seurauksena paineen vaihtelu pitkin syöttötelojen välistä puristuskohtaa, eli korkeampi paine syöttötelojen päissä ja matalampi syöttötelojen keskellä. Lisäksi säätöpyörät ulottuvat ainoastaan lyhyen osan kiharrusputken leveydestä, jolloin ne eivät voi tehokkaasti estää kiharruskammiossa vallitsevan paineen siirtymistä ylöspäin kuumennusvyöhykkeeseen.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan mainittua tyyppiä oleva parannettu langankiharruslaite, jossa saadaan toisaalta tasainen vas-tapaine kiharrusvyöhykkeeseen tasaisen kiharrustapahtuman varmistamiseksi ja toisaalta voidaan tehokkaasti eristää kiharruskammion paineen siirtyminen ylöspäin kuumennusvyöhykkeeseen.

Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi on keksinnön mukainen laite tunnettu siitä, että telaelimet on kiinteästi asennettu pyörimään yhdensuuntaisina syöttötelojen akseleiden kanssa ja kiharrus- ja kuu-mennusvyöhykkeiden liitoskohtaan sijoitettuna järjestetty ulottumaan lankamassaa rajoittavan kammion koko leveydellä säätämään itsenäises- 3 56559 ti lankamassan painetta kuumennus- ja jäähdytysvyöhykkeissä.

Seuraavassa keksinnön erästä suoritusesimerkkiä selostetaan lähemmin viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää kaaviollisena perspektiivikuvantona keksinnön mukaista kiharruskammiolla varustettua langankiharruslaitetta, jonka määrätyt osat on esitetty hajotettuna.

Kuvio 2 esittää kuviosta 1 pitkin viivaa 2-2 otettua leikkausta havainnollistaen säätötelaparin järjestelyä kiharrus- ja kuu-mennusvyöhykkeiden liitoskohdassa.

Kuviossa 1 esitettyyn langankiharruslaitteeseen kuuluu viittausnume-rolla 10 yleisesti esitetty kammio, jossa kiharretun langan massaa syötetään ylöspäin. Langansyöttökelalta 12 vedetään lankaa Y sopivan kiristysohjaimen 14 ja langan poikittaisen ohjaimen 18 kautta sekä ohjaimen 16 yli. Ohjain 16 liikkuu edestakaisin pyörivän ohjaimen 18 vaikutuksesta jakaen lankaa edestakaisin pitkin syöttötelojen 20 puristuskohtaa. Syöttötelat 20 ovat tavanomaiseen tapaan varustetut toisiinsa tarttuvilla hammaspyörillä niiden pyörittämiseksi samalla nopeudella. Moottori 22 käyttää syöttöteloja 20. Ohjain 18 saa pyö-rityskäyttönsä moottorin 22 käyttöakselilta hihnalla 24, jolloin ohjaimen 16 poikittaiset liikkeet ja langan syöttö edestakaisin pitkin syöttötelojen 20 puristuskohtaa tapahtuu suhteessa syöttötelojen lan-gansyöttönopeuteen.

Kun lanka Y kulkee syöttötelojen 20 puristuskohdan välistä, se joutuu kammion kiharrusvyöhykkeeseen 26, jossa se kasautuu kiharreuksi lankamassaksi.

Esitetyssä sovellutusesimerkissä kammion kiharrusvyöhyke 26 on muodostettu nokkakappaleiden 28 ja 30 seinämien väliin. Nokkakappalei-den 28 ja 30 alapäät tiiviisti mukailevat syöttötelojen 20 pintoja langan vastaanottamiseksi, kun sitä syötetään syöttötelojen puristuskohdan kautta kiharretun lankamassan kasaamiseksi. Nokkakappaleiden 28 ja 30 sivuseinämät ulottuvat syöttötelojen puristuskohdasta säätöteloihin 32 ja 34 saakka, joita myöhemmin tarkemmin selitetään. Kiharrusvyöhyke 26 ulottuu syöttötelojen 20 puristuskohdasta nokka-kappaleiden 28 ja 30 seinämien rajoittamana säätöteloihin 32, 34 saakka, jolloin tätä kiharrusvyöhykettä on merkitty kirjaimella A kuviossa 1.

4 56559 Lähellä nokkakappaleiden 28 ja 30 yläpäätä on pari säätöteloja 32 ja 34, jotka on järjestetty pyöritettäväksi akseleiden ympäri, jotka ovat yhdensuuntaiset toistensa kanssa ja myöskin yhdensuuntaiset syöttötelojen 20 pyörintäakseleiden kanssa. Telojen 32 ja 34 akseleiden yhdensuuntaisuus syöttötelojen 20 akseleiden kanssa on tärkeää ottaen huomioon langan poikittaisohjaimen 18, 16 vaikutus syöt-töteloihin 20 nähden. Kuten on jo todettu, syöttää langan poikittais-ohjain lankaa edestakaisin syöttötelojen 20 puristuskohdan pituuden yli. Koska telat 32 ja 34 ovat yhdensuuntaiset syöttötelojen kanssa, niin nämä telat 32 ja 34 saavat aikaan tasaisen vastapaineen kiharretulle lankamassalle pitkin koko syöttötelojen puristuskohdan pituutta .

Telat 32 ja 34 toimivat siis lankamassan paineensäätöteloina ja ne ovat sovitetut ulottumaan kiharrusvyöhykkeen A yläpään kohdalla molemmin puolin kammiota lankamassaa rajoittavan kammion koko leveydellä. Telojen 23 ja 34 yläpuolella alkaa kiharruskammion kuumennus-vyöhyke ja kuumennusvyöhykkeen yläpuolella on jäähdytysvyöhyke.

Telat 32 ja 34 ovat kiinteästi asennetut pyörimään akseleillaan, jotka on kammion ulkopuolella yhdistetty hammaspyörillä 36, jolloin telat pyörivät samanaikaisesti. Tela 32 saa pyörityskäyttönsä sen käyttöakselille kytketyllä hihnalla 38 moottorin 22 käyttöakselilta, joka käyttää myös syöttöteloja 20. Siten teloja 32 ja 34 käytetään määrätyllä nopeudella suhteessa syöttötelojen 20 nopeuteen ja siten myös suhteessa syötetyn langan nopeuteen kun se tulee kiharrusalueel-le 26 telojen 20 puristuskohdasta.

Esitetyssä suoritusesinterkissä kummallakin telalla 32 ja 34 on siten muodostettu pinta, että telat tehokkaasti tarttuvat kiharretun langan kasautuneeseen massaan kun se tulee ylöspäin nokkakappaleiden 28 ja 30 rajoittamasta kiharrusvyöhykkeestä telojen 32 ja 34 väliin. Sopivimmin telat 32 ja 34 ovat varustetut tartuntapinnoilla, jotka on saatu aikaan muodostamalla hammaspyörän kaltaiset hammastukset telojen kehälle. Tämä näkyy parhaiten kuviosta 2.

Johtuen siitä, että telojen 32 ja 34 akselit ovat yhdensuuntaiset syöttötelojen 20 akseleiden kanssa, tulee lankamassan paine tasaisesti säädetyksi kiharrusvyöhykkeessä A. Siten tämä paine kiharrus-vyöhykkeessä on erillinen ja riippumaton siitä paineesta, jota voidaan haluta tai joka voi vallita kammion kuumennus- ja jäähdytys- 5 56559 vyöhykkeissä, jotka sijaitsevat telojen 32 ja 34 yläpuolella. Vaihtelemalla telojen 32 ja 34 käyttönopeutta, voidaan telojen alapuolella lankamassaan syöttösuunnassa taaksepäin suuntautuvan paineen määrää lisätä tai pienentää. Siten lisäämällä tai vähentämällä tätä vastapainetta, voidaan kiharruskammion tulokohdassa lankaan muodostuvien kiharrusten eli poimujen pituutta tehokkaasti lisätä tai pienentää. Joka tapauksessa keksinnön mukaisia säätöteloja 32 ja 34 käytettäessä on lankamassaan kiharrusvyöhykkeessä kohdistuva paine erillinen kuumennus- ja jäähdytysvyöhykkeissä vaikuttavasta paineesta, olkoonpa se kitkavastuspainetta tai järjestettyä vastapainetta.

Säätötelat 32 ja 34 ovat kuviosta 2 ilmenevällä tavalla välin päässä toisistaan siten, että ylöspäin liikkuva lankamassa tulee tartuntaan, mutta sitä ei vahingoiteta tai sotketa. Säätötelojen 32 ja 34 nopeuden valinnalla voidaan asettaa lankamassan vastapaine kiharruskam-miossa suhteessa teloilla 20 kiharrusvyöhykkeeseen syötetyn langan määrään. Telojen 32 ja 34 käyttövoimalla aikaansaadaan tarpeellinen voima lankamassan liikuttamiseksi ylöspäin kuumennus- ja jäähdytys-vyöhykkeiden läpi.

On ymmärrettävää, että teloilla 32 ja 34 voidaan käyttää myös muuta kuin hammastettua tartuntapintaa, kuten uria tai karhennuksia. Tämän mukaisesti tulee valita telojen väli sen määrän vaihtelemiseksi, millä langantartuntapinta ulottuu kammioon. Tärkeää on se, että pinta on sopiva kullekin lankamassalle huomioonottaen lankamassan pai-neolosuhteet ja muut kiharruskammiossa vaikuttavat tekijät. Joka tapauksessa telojen tartuntapinnan tulee olla sellainen, että se sopivasti tarttuu lankamassaan antaen sille säädetyn vastapaineen kiharrusvyöhykkeessä ja että lankaa edelleen syötetään kuumennus- ja jääh-dytysvyöhykkeisiin halutulla paineella näissä kahdessa vyöhykkeessä.

Vaikka säätöteloja on kuvattu telaparin muodossa, niin on ymmärrettävää, että joissakin olosuhteissa voidaan käyttää myös yksinkertaista telaa sopivalla langantartuntapinnalla varustettuna. Tässä tapauksessa yksi tela puristaa lankamassaa kiharrusvyöhykeosan yläpään seinämää vastaan erottaen siten kiharrusvyöhykkeessä vallitsevan lankamssan paineen kuumennsu- ja jäähdytysvyöhykkeissä vallitsevasta lankamassan paineesta.

Koska telat 32 ja 34 ovat kytketyt pyörimään yhdessä hammaspyörillä 36, voidaan niitä käyttää yhdellä voimanlähteellä, kuten mootorilla 6 56559 22, joka käyttää myös syöttöteloja 20. Kuitenkin teloja 32 ja 34 sekä toisaalta syöttöteloja 20 voidaan käyttää myös erillisillä voimanlähteillä. Kuitenkin telojen 32 ja 34 käyttönopeuden tulee olla määrätyssä suhteessa langansyötön määrään, joka määrätään syöt-tötelojen 20 pyörintänopeudella, jolloin saavutetaan halutut, optimaaliset olosuhteet paineen säädössä.

Kuten kuviossa 2 on esitetty, ympäröi teloja 32 ja 34 laaja välitila. Tämä on tärkeää siitä syystä, että saavutetaan lankamassan parempi ja esteetön liike ylöspäin kiharrusvyöhykkeestä 26 kuumennusvyöhyk-keeseen. Jos telojen 32 ja 34 kehien ja kammion seinämän välille järjestetään tiivis välys, niin lankafilamentit pyrkivät kiertymään ja murtumaan telojen hammastusten ja seinämien väliin.

Sen aseman yläpuolella, jossa telojen 32 ja 34 tartuntapinnat ulottuvat kammioon 10, alkaa kuumennusvyöhyke. Siten säätötelat 32 ja 34 ovat sijoitetut kiharrusvyöhykkeen ja kuumennusvyöhykkeen väliseen liitoskohtaan. Kuumennusvyöhykkeen jälkeen lankamassa joutuu jäähdytysvyöhykkeeseen. Kuumennus- ja jäähdytysvyöhykkeen käsittävää kammion pituutta on kuviossa 1 merkitty kirjaimella B.

Kuumennusvyöhyke on muodostettu laatikkomaiseksi kammiorakenteeksi, jonka sisäpinnalla on yhdensuuntaisesti ulottuvia harjanteita 40. Luonnollisesti kammion puoliskot 42 ja 44 ovat kumpikin varustetut sopivilla kuumennusvälineillä (ei esitetty) näiden osien lämpötilan kohottamiseksi ja kiharretun lankamassan käsittelylämpötilan saavuttamiseksi. Harjanteiden 40 tarkoituksena on toimia kuumennusvyöhykkeessä kammion tartuntapinta-alan pienentämiseksi, jolla se on kosketuksessa lankamassan kanssa. Täten vähennetään lankamassaan kohdistuvaa kitkapainetta sen liikkuessa ylöspäin kuumennusvyöhykkeen läpi.

Kammionpuoliskojen 42 ja 44 muodostaman kuumennusvyöhykkeen yläpuolella laatikkokammio jatkuu tankoelimenä, joka on varustettu yhdensuuntaisilla tangoilla 46 sijoitettuna kammion kehän ympäri jäähdytysvyöhykkeen muodostavassa kammion osassa. Tankolaatikon tangot 46 ovat jatkona yksittäisille harjanteille 40, jolloin kiharretun lankamassan kulku on rajoitettu ja ohjattu täten kuumennusvyöhykkeestä jäähdytysvyöhykkeeseen.

7 S6559

Lankaan kohdistuva paine on tiettyyn määrään asti riippumaton kit-kavastuksesta, jonka lanka kohtaa liikkuessaan pitkin harjanteiden 40 ja tankojen 46 muodostamia kiskoelimiä kuumennus- ja jäähdytys-vyöhykkeissä. On toivottavaa käyttää säädettyä lankamassan vasta-painetta kuumennus- ja jäähdytysvyöhykkeissä niin, että saavutetaan haluttu terävä kiharruskulma lankafilamenteissa. Tämän aikaansaamiseksi on järjestetty haravaosan 48 muodossa olevat hidastuselimet, joissa on piikkejä 50. Hidastuselin on kääntyvästä asennettu, jolloin piikit 50 voidaan painaa sisäänpäin kammion jäähdytysvyöhyke-osan yhdensuuntaisten tankojen 46 välistä, jolloin piikit koskettavat lankamassaa ja siten aikaansaavat vastuksen langan liikkeelle jäähdytysvyöhykkeen kautta. Tämä aikaansaa vastapainetta lankamas-saan kuumennus- ja jäähdytysvyöhykkeissä säätötelojen 32 ja 34 yläpuolelle. Haravamainen hidastuselin 48 voi olla varustettu sopivalla varrella 52, jonka ulkopäässä on paino 54. Painolla 54 voidaan määrätä hidastuselimen aiheuttama vastapaine.

Keksinnön mukaisten säätötelojen 32 ja 34 järjestämisen ansiosta saavutetaan lisää joustavuutta myös kiharruskammion pituuden järjestelyssä.

Haravaosan 48 muodostaman langan hidastuselimen jälkeen lankamassa joutuu kehyslaatikon kautta tarkkailukehykseen 56, joka on käänty-västi sovitettu kohdasta 58 ja joka lepää kiharretun langan kasautuman päällä. Kehys on yhdistetty reostaattiin 60, joka säätää langan kehimisnopeuden riippuen lankamassan yläpään korkeusvaihteluista jäähdytysvyöhykkeen tankolaatikossa. Kehintälaite vetää kiharrettua lankaa kasautumaan päästä ja tarkkailukehyksen 56 yhdensuuntaisten tankojen välistä. Poistuessaan kiharretun langan kasautumasta lanka kulkee jäähdytysvyöhykkeen tankokehyksestä ulos ohjainsil-mukoiden 62 ja 64 kautta ja sitten poikittaisohjaimen 66 yli, joka sijoittaa lankakierrokset varastokelalle 68, jota käytetään moottorilla 70. Moottorin 70 nopeus on säädettävissä reostaatin 60 asetuksella siten, että lankamassan yläpään asema jäähdytysvyöhykkeessä pidetään suhteellisen vakiona, jolloin kela pyörii nopeammin tai hitaammin.

Claims (5)

8 56559

1. Kiharruskammiolla varustettu langankiharruslaite, jossa on kasautunutta lankamassaa rajoittava kammio, johon kuuluu kiharrus-, kuumennus- ja jäähdytysvyöhykkeet sovitettuna peräkkäisesti pitkin mainittua kammiota, iangansyöttötelat (20) asennettuna kammion tulokohtaan langan syöttämiseksi kiharrusvyöhykkeeseen (26) ja kiharretun lankamassan kasaamiseksi kammioon, telaelimet, jotka on varustettu lankamassan tartuntapinnoilla, jotka ulottuvat kammioon kiharrus- ja kuumennusvyöhykkeiden liitoskohdassa, ja käyttöelimet (22) tela-elimien pyörittämiseksi riippumatta niihin kohdistetusta lankamassan paineesta kiharrusvyöhykkeessä, jolloin käyttöelimet toimivat telaelimien käyttämiseksi nopeudella, joka on määrätyssä suhteessa langan syöttönopeuteen, joka määrätään syöttötelojen (20) nopeudella, tunnettu siitä, että telaelimet (32, 34) on kiinteästi asennettu pyörimään yhdensuuntaisina syöttötelojen akseleiden kanssa ja kiharrus- ja kuumennusvyöhykkeiden liitoskohtaan sijoitettuna järjestetty ulottumaan lankamassaa rajoittavan kammion koko leveydellä säätämään itsenäisesti lankamassan painetta kuumennus- ja jääh-dytysvyöhykkeissä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen langankiharruslaite, tunnettu siitä, että telaelimiin kuuluu telapari, jonka telat (32, 34) on sijoitettu kammion vastakkaisille sivuille kiharuus-ja kuumennusvyöhykkeiden väliseen liitoskohtaan, jolloin kummankin telan tartuntapinta ulottuu kammion sisään ja teloja (32, 34) käytetään samalla nopeudella.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen langankiharruslaite, tunnettu siitä, että telaparin telat (32, 34) on yhdistetty kammion ulkopuolella olevilla hammaspyörillä (36) pyörimään samanaikaisesti .

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen langankiharruslaite, tunnettu siitä, että telaparin telojen (32, 34) ulkopinnalla on hammaspyörän kaltainen hammastus langantartuntapinnan muodostamiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen langankiharruslaite, tunnettu siitä, että kammion kiharrusvyöhykettä (26) rajoittavat seinämät (28, 30) erkanevat toisistaan syöttötelojen (20) puristus-kohdasta telaelimiä (32, 34) kohti mentäessä.