FI56429C - Fasadelement med dubbel vaegg foer byggnader med oevertrycksventilations- eller luftkonditioneringsanlaeggning - Google Patents

Description

U^VI γβι m,KuuLUTusjULKAisu 56429 fl®* IBJ (11) utlAggningsskrift C (45) Patentti myönnetty 10 01 1930 £giue Patent meddelat ’ (51) Kv.lk.'/Int.CI.1 E 04 C 2/46 SUOMI FINLAND (21) Patenttlhtkemu* — Patvnunaeknlng 75130? (22) Hak*ml*pWvt — Anseknlngtdag 30.0U.75 (23) AlkuptWI—Glltlgh«t*dag 30.0U.75 (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt offantllg 13.12.75

Patentti- ja rekisterihallitut Ntotlvilulpwon j. kuuLJulk*un pvm.-

Patani och reglsterstyrelsen ' ' Amok·» uttagd och utUkrtfeon public·™! 28.09.79

(32)(33)(31) Pyydetty ttuolkeui —Begird priori»* 12.06. ?U

Sveitsi-Schweiz(CH) 8021/7^ (71) Elektrowatt AG, Bellerivestrasse 36, 8008 Zurich, Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Ernst Wild, Stäfa, Sveitsi-Schweiz(CH) (?U) Berggren Oy Ab (5I+) Ylipaineisella tuuletus- tai ilmastointilaitoksella varustettujen rakennusten kaksiseinämäinen julkisivuelementti - Fasadelement med dubbel vägg för byggnader med övertrycksventilations- eller luft-konditioneringsanläggning

Keksintö koskee ylipaineisella tuuletus- tai ilmastointilaitoksella varustettujen rakennusten kaksiseinämäistä julkisivuelementtiä, jossa on elementin toisen vaakasuoran reunan alueella elementin sisäseinässä poistoilman läpäisyaukko ja toisen vaakasuoran reunan alueella elementin ulkoseinässä poistoilman ulospuhallusaukko, jolloin aukot on _ yhdistetty toisiinsa uiko- ja sisäseinän välitilalla.

On ilmennyt, että sellaisilla julkisivuelementeillä varustettujen raken-nusten tuuletukseen tai ilmastointiin kuluva energia on hyvin vähäinen. Käytännössä näitä julkisivuelementtejä käytettäessä poistyönnet-tävä poistoilma pyyhkii jatkuvasti sisä- ja ulkoseinän välitilaa ja poistoilman poistuttua ulospuhallusaukosta se pyyhkii jatkuvasti julkisivuelementtiä, niin että sisäilma on jatkuvasti erotettu ulkoilmasta kahdella erittäin tehokkaalla lämpösululla.

Tämän sangen tehokkaan eristyksen (lasitetuilla ikkuna-aukoilla varustetuilla julkisivuelementeillä saadaan koko julkisivuelementille lasketuksi lämmönläpäisyluvuksi k vain 0,3-1 kcal/m^h°C) toimiessa aivan erityisen hyvin juuri jäätymispisteen alueella olevissa ja sen F 2k F 7/00 2 5642'j alapuolisissa ulkolämpötiloissa esiintyy lämpötilan laskiessa enemmän ilmiöitä, jotka ovat omiaan haittaamaan näiden julkisivu-elementtien lämpötalouden suhteen erityisen suotuisia ominaisuuksia. Nämä ilmiöt riippuvat poistoilman kosteuden tiivistymisestä tämän tullessa suoraan kosketukseen ulkoilman kanssa ja jäähtyessä hyvin nopeasti sen lämpötilaan. Oletetaan esimerkiksi, että sisälämpötilan ollessa 25°C ja suhteellisen kosteuden ollessa 25 % ilman kosteuspitoisuus nousee noin 10 g:aan kuivailmakiloa kohti, kun taas ilman lämpötilan ollessa 0°C kyllästyspistettä (suhteellinen kosteus = 100 %) vastaava vesipitoisuus on noin 4 g kuivailmakiloa kohti. Poistoilmaa ulostyönnettäessä tiivistyy siis huomattava määrä vettä, mikä johtaa lämpötilan ollessa jäätymispisteen alapuolella koko julkisivuosan jäätymiseen ja siten julkisivuelementtien ominaisuuksien huonontumiseen.

Keksinnön pyrkimyksenä on nyt aikaansaada johdannossa esitetynlainen julkisivuelementti, jossa yleisesti ottaen ei esiinny enää sellaisia tiivistysilmiöitä sisälämpötilaa alemmissa ulkolämpötiloissa.

Tähän tarkoitukseen esitetään johdannossa esitetynlaista julkisivu-elementtiä, joka on keksinnön mukaisesti tunnettu siitä, että läpäi-syaukon virtauspoikkileikkaus on suurempi kuin poistopuhallusaukon virtauspoikkileikkaus ollen kuitenkin pienempi kuin välitilan virtauspoikkileikkaus ja että poispuhallusaukon alueelle on asennettu ulkoilman nousevan paineen mukaan toimiva takaiskuläppä sen virtaus-poikkileikkauksen kuristamiseksi, niin että läpäisyaukon ja poispuhallusaukon väliseen välitilaan muodostuu paineenlasku, joka on pienempi kuin rakennuksen sisätilassa vallitsevan vesihöyryn osapai-neen ja ulkoilmassa sisälämpötilaa alemmassa ulkolämpötilassa vallitsevan vesihöyryn osapaineen välinen erotus.

Yllättäen on todettu, että säätämällä läpäisy- ja ulospuhallusaukon sekä välitilan virtauspoikkileikkauksien mitat toisiinsa esitetyllä tavalla julkisivuelementin ulkosivulla ei esiinny pelättyä tiivistymistä. Nykyään ollaan taipuvaisia selittämään tämä yllättävä ilmiö siten, että välitilan ilmavirtauksen aiheuttavasta paine-erosta, joka on pienempi kuin rakennuksen sisällä vallitsevan ja ulkoilmassa vallitsevan vesihöyryn osapaineen erotus, on seurauksena sillä tavoin pienempi virtausnopeus, että poistoilman kosteus rientää ilman varsinaisen virtausnopeuden edelle ja aiheuttaa siten poistoilman sen välitilassa etenemän matkan mukaan edistyvän kuivumisen. Näin ollen poisto- 3 G G A 2 v ilman vesipitoisuus on sen poistuessa ulospuhallusaukosta aina jo niin vähäinen, että se ei enää tiivisty vedeksi.

Tähän ilmiöön vaikuttaa suotuisasti vesihöyryn ilmassa tapahtuvan diffuusionopeuden ja ilman vesihöyryssä tapahtuvan diffuusionopeuden välinen suhde, joka on tunnetusti kääntäen verrannollinen mainittujen kaasujen molekyylipainojen juuriin. Ilman keskimääräinen molekyy-lipaino on 28,98 ja vesihöyryn (kaasumaisen veden) 18. Siitä on tuloksena, että vesihöyryn diffuusionopeus ilmaan on noin 1,3 kertaa niin suuri kuin ilman diffuusionopeus vesihöyryyn.

Takaiskuläppä voi olla edullisesti yläreunastaan nivelletty, taipuisaa materiaalia oleva nauha, joka on lävistetty aukoilla. Siten ulospuhal-" lusaukon virtauspoikkileikkaus ei pienene nollaan, vaikka takaisku-läppä on täysin suljettu.

Toisaalta takaiskuläpän perään voi olla asennettu lisäläpäisyaukko, jonka takaiskuläppä voi ainakin osittain peittää alipaineen vallitessa ulkoilmassa. Siten välitilaan säädettyä paineenlaskua ei häiritse olennaisesti myöskään rakennuksen julkisivuelementtiin väliaikaisesti vaikuttava imu, joten välitilan virtausnopeuskin kasvaa vain epäolen-naisesti.

On tarkoituksenmukaista asentaa takaiskuläppä ulkoseinän sisäpuolelle sisäänpäin poikkeutetusti. Tällä saadaan julkisivuelementtiin sileä ulkopinta, jota halutaan ja johon pyritään määrätyissä tarkoituksissa.

Keksinnön muut edut, ensisijaisesti tunnusmerkit ja yksityiskohdat ilmenevät alivaatimuksista ja seuraavasta keksinnön kohteen suoritusesi-merkkien kuvauksesta.

Piirustuksessa esitetään:

Kuvio 1 leikkausta esivalmistetuista, keksinnön mukaisista julkisivu-elementeistä rakennetun rakennuksen julkisivun eräästä osasta, kuvio 2 kuvion 1 erästä yksityiskohtaa suuremmassa mittakaavassa, kuvio 3 leikkausta julkisivuelementin eräästä suoritusmuunnoksesta ulospuhallusaukon alueelta, ja kuvio 4 yksinkertaistettua leikkausta pitkin kuvion 3 viivaa 4-4.

, 56A2-J

Kuviossa 1 voidaan havaita kaksi pohjalaattaa 10, 11, joihin tukeutuu julkisivunpuolelta numerolla 12 merkitty julkisivuelementti. Julkisivuelementti 12 on kaksiseinämäinen ja siinä on sisäseinä 13 sekä ulkoseinä 14, joiden väliin jää vapaaksi välitila 15, jota voidaan käyttää esimerkiksi katkoviivoin esitetyn sälekaihtimen 16 sovittamiseen. Julkisivuelementin sisäseinässä 13 on ruudulla 17 lasitettu ikkuna-aukko 18 ja ulkoseinässä 14 kaksoislasilla 19 suljettu ikkuna-aukko 20. Julkisivuelementti 12 on yläpäästä kiinnitetty pulteilla ylempään pohjalaattaan 10 ja alapäästään se lepää pohjalaattaan 11 ankkuroidun, koukkumaisen tukiprofiilin 22 päällä. Pohjalaattojen 10, ~ 11 välissä sijaitsevasta tilasta 23 johtaa pohjalaatan 10 alapuolen alueelle julkisivuelementin sisäseinään 13 rakomaiseksi muodostettu läpäisyaukko 24 sisäseinän ja ulkoseinän väliseen välitilaan 15, kun - taas julkisivuelementin 12 vastakkaisen vaakareunan pituudelle on sen ulkoseinään 14 muodostettu välitilasta 15 ympäristöön johtava ulos-puhallusaukko 25· On huomattava, että sekä läpäisyaukko 24 että myös ulospuhallusaukko 25 ulottuvat käytännöllisesti katsoen julkisivuelementin koko pituudelle eli kohtisuorassa piirustustason suhteen olevaan ulottuvuuteen.

Esitetystä käy ilmi, että ylipaineen vallitessa tilassa 23 syntyy aina virtaus läpäisyaukosta 14 välitilan 15 läpi ulospuhallusaukkoon 25. Kaikissa tapauksissa muodostaa sekä läpäisyaukko 24 että myös ulospuhallusaukko kuristuskohdan, mistä aiheutuu se, että välitilassa 15 vaikuttava paine-ero on huomattavasti pienempi kuin tilan 23 ja rakennusta ympäröivän ulkoilman paineen välillä vallitseva paineenlasku.

Välitila 15 on verhottu ääntävaimentavaa materiaalia olevilla levyillä 28 sisäseinän 13 pohjalaattaan 11 liittyvän aluspalkin 26 ja ulkoseinän 14 aluspalkin 27 alueella. Lisäksi on välitilan 15 alaosaan aluspalk- — keihin 26 ja 27 asennettu samaten ääntävaimentavaa materiaalia olevat, U-muotoiset profiilit 29, 30 niin, että toisen profiilin 30 haara menee toisen profiilin 29 haarojen väliin. Sillä tavoin syntyy ulospu-hallusaukon 25 eteen vielä yksi kuristuskohta lisää, niin että välitilan 15 paineenlasku pienenee vielä entisestään. Profiilit 29 ja 30 muodostavat vielä lisäksi hyvin tehokkaan eristyksen äänivärähtelyjä vastaan, joita tulee ulospuhallusaukosta 25 ja jotka voisivat saada ruudun 17 värähtelemään mukana.

Kuten erityisesti kuviosta 2 ilmenee, ulospuhallusaukko johtaa välitilasta 15 porrastetusti alaspäin ja siinä on kaksi pystysuoraa, tois- . 5642 j 5 tensa suhteen siirretysti sijoitettua osaa 31 ja 32. Näiden osien välissä on kohtaan 34 nivelöity, taipuisaa, kumimaista materiaalia oleva takaiskuläppä 33, joka ulottuu ulospuhallusaukon 25 koko pituudelle. Takaiskuläpässä 33 on numeroilla 35 merkittyjä aukkoja, jotka estävät ulospuhallusaukon 25 koko virtauspoikkileikkausta sulkeutumasta takaiskuläpän 33 "sulkeutuessa". Ulospuhallusaukon 25 virtauspoikki-leikkaus, jonka määrää pääasiallisesti osien 31 ja 32 virtauspoikki-leikkaus, pienenee takaiskuläpän 33 "sulkeutuessa" pikemminkin yhä lähemmäksi aukkojen 35 määräämää mittaa. Siten ainakin aukkojen 35 alueella tapahtuu läpivirtausnopeuden huomattava kasvaminen, niin että välitilasta 15 lähtevä virtaus jatkuu siinä vallitsevasta pienemmästä paineenlaskusta huolimatta myös silloin, kun takaiskuläppä 33 työntyy ^ painehuipun johdosta kuviossa 2 esitettyyn asentoon. Jos ulkoapäin ei vaikuta mitään painehuippua, takaiskuläppä joutuu suurin piirtein kuviossa 2 katkoviivalla esitettyyn ja numerolla 33’ merkittyyn, "leijuvaan" asentoon.

Keksinnön mukaisen julkisivuelementin tämän suoritusmuodon eräs toinen tärkeä tunnusmerkki on siinä, että ulospuhallusaukon 25 sisäpään ja U-muotoisten profiilien 29 ja 30 välissä on vielä kertaalleen yksi vir-tauspoikkileikkauksen laajennus, joka muodostuu käytännöllisesti katsoen välitilan 15 alapäästä 15’· Tämä laajennus eli kahden kuristus-kohdan äärireunojen väliin sijoitettu virtauspoikkileikkauksen laajentuma toimii lisä-äänenvaimentimena, niin että ympäristön melu, kuten jo lyhyesti mainittiin, ei saa ruutua 17 värähtelemään eikä kykene ^ ollenkaan tunkeutumaan läpäisyaukosta 24 suoraan tilaan 23.

Sisäseinässä on ikkuna-aukon 18 yläpuolella kuitenkin läpäisyaukon 24 ^ alapuolella ulokemainen pidennys, jota voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin. Tämä pidennys 36 peittää esimerkiksi läpäisyaukon 24, niin että sitä ei nähdä tilasta 23 käsin. Tätä pidennystä J>6 voidaan edelleen käyttää valaisinkalusteen 37 kiinnitystasona ja sopivassa tapauksessa myös tukemaan vain kaaviomaisesti esitettyä, alaslasket-tua kattoa 38, joka on ripustettu välin päähän pohjalaatan 10 alasivus-ta sen kanssa yhdensuuntaiseksi. Koska tilasta 23 poistyönnettävä poistoilma voi poistua vain läpäisyaukosta 24, pyyhkii se vääjäämättömästi valaisinkalusteen 37 numerolla 37' merkittyjä, mahdollisesti sytytettyjä ja hukkalämpöä tuottavia lamppuja. Tämä poistoilma johtaa siten pois myös lamppujen 37' tuottaman hukkalämmön samalla niitä jäähdyttäen. Voidaan helposti havaita, että läpäisyaukon 24 virtaus- 6 5642 j poikkileikkausta, joka on kaikissa tapauksissa suurempi kuin poispuhal-lusaukon 25 vastaava, voidaan helposti säätää yksinkertaisin välinein, niin että välitilaan 15 säädettävä paineenlasku sovittuu tilassa 23 vallitsevaan ja tuuletus- tai ilmastointilaitoksen tuottamaan ylipaineeseen. On tietenkin pidettävä huolta siitä, että välitilan 15 paineenlasku, joka aiheuttaa poistoilman virtaamisen alaspäin, pysyy pienempänä kuin toisaalta rakennuksen sisällä vallitsevan vesihöyryn osapaineen ja toisaalta ulkona ulkolämpötilaa korkeammassa rakennuksen sisälämpötilassa vallitsevan vesihöyryn osapaineen välinen erotus.

Kuviossa 3 esitetyssä julkisivuelementin 12 yksityiskohdassa on havaittavissa pohjalaatan 11 kohdalla osa sisäseinää 13, osa ulkoseinää 14, niiden välissä olevan välitilan 15 alaosa ja välitilan 15 alaosan alueella ulkoseinän 14 läpi menevä ulospuhallusaukko 25. Ulospuhallusaukon 25 kohdalle on sisäseinän 13 ja ulkoseinän 14 väliin asennettu pääasiallisesti Z-mu.otoinen koteloprofiili 40, jonka alempi haara 4l toimii samalla sisäseinän 13 ja ulkoseinän 14 välisenä välikkeenä ja pohjalaatan 11 yläpuolella olevan välitilan 15 ja sen alapuolella olevan välitilan välisenä erotusseinänä. Z-muotoisen koteloprofiilin 40 keskihaara on tehty kaksiseinämäiseksi. Tässä keskihaarassa on pääasiallisesti pohja 42 ja ylempi väliseinä 43, jotka rajoittavat yhdessä vaakasuoraan kulkevan kammion 44. Pohjassa 42 on yksi tai useampi aukko 45 ja samoin on ylemmässä väliseinässä 43 yksi tai useampi aukko 46. Kammion 44 sisään on asennettu takaiskuläppä 33, joka muodostuu tässä tapauksessa kevyestä ja taipuisasta materiaalista ja on mitoitettu ja ripustettu niin, että se voi peittää joko aukot 45 tai aukot 46. Takaiskuläppä 33 muodostuu esimerkiksi molemmista päistä ripustetusta nauhasta, joka ulottuu tietyllä taipumalla pitkittäisesti kammion 40 läpi eli on kohtisuorassa piirustustason suhteen. Ylemmässä - väliseinässä 43 on lisäksi kaksi ohivirtausaukkoa 47, 48, joista toista voidaan säätää sen virtauspoikkileikkauksen suhteen liukupellillä 49 ja säätöruuvilla 50. Aukot 46, 47 ja 48 avautuvat kanavaan 51, jonka yläpuolta rajoittaa koteloprofiilin 40 ylempi haara 52. Kanavasta 51 lähtee ulkoseinässä 14 oleva ulospuhallusaukko 25, joka avautuu puolestaan poistokanavaan 53- Kuten kuviosta 4 ilmenee, on poisto-kanava 53 yksi niistä kahdesta kanavasta, jotka on muodostettu ulkoseinän 14 ulkosivulle kiinnitettyyn, kaksinkertaiseen U-profiiliin 54. Vaakasuoraan asennettu U-profiili 54 on molemmista päätyosistaan avoin. Kanavan 53 alapuolella sijaitsee U-profiilissa 54 yhdensuuntainen ja molemmista päistä avoin läpivirtauskanava 55· Poistokanava 7 5642: 53 on jonkin verran lyhyempi kuin U-profiili 5^ ja sen molemmissa päissä on kevyet, kääntyvät läpät 56, 57, joiden vapaat päät ulottuvat kanavan 55 sisään.

Otaksukaamme nyt, että ulkoilmassa eli ulkoseinän 14 ulkopuolella ei ole ensiksi mitään ilman liikettä aiheuttavaa barometrisen ilmanpaineen poikkeamaa. Rakennuksen sisätilaan eli sisäseinän 13 sisäsivuun kohdistuu ylipaine. Tämän johdosta välitilaan 15 muodostuu nuolen 58 (kuvio 3) suuntainen poistoilmavirtaus ja tämä poistoilma menee au-koista 45 kammioon 44, pitää läpän 33 tietyssä määrin leijuvassa tilassa, menee aukoista 46, 47 ja 48 kanavaan 51 ja sieltä ulospuhallusaukon 25 läpi poistokanavaan 53· Sieltä poistoilma virtaa sekä nuolen 59 _ että myös nuolen 60 suuntaan kanavan 53 päihin, missä läppä 56 ja läppä 57 nousee ylös ja poistoilma pääsee U-profiilin 5^ päästä ulkoilmaan.

Jos nyt ulkoseinän 14 ulkosivuun kohdistuu tuuli, niin on ensiksi lähdettävä siitä, että tämä tuuli ei käytännöllisesti katsoen koskaan satu ulkoseinään 14 kohtisuorasti. Paikallaan pysyvää virtauspainetyynyä ei siis muodostu käytännöllisesti katsoen milloinkaan, vaan ulkoseinän 14 ulkosivua pitkin muodostuu virtaus, jossa vallitsee barometristä painetta1 korkeampi paine. Tämä virtaus menee jompaankumpaan suuntaan U-profiilin 54 läpi sillä seurauksella, että toinen läpistä 56, 57 sulkeutuu. Mutta koska virtaus on käytännöllisesti katsoen esteetöntä läpivirtauskanavassa 55, toinen läpistä 56, 57 avautuu " tämän virtauksen vaikutuksesta ja silloin poistokanavassa 53 oleva poistoilma imeytyy injektiovaikutuksen johdosta mukaan ja kulkeutuu pois.

Jos ulkoseinän 14 ulkosivu sijaitsee sitä vastoin rakennuksen suojan-puoleisella sivulla, nimenomaan tuulensuunnasta poispäin olevalla sivulla, niin rakennuksen tälle sivulle kehittyy barometrista ilmanpainetta pienempi paine. Tästä alipaineesta aiheutuisi, että sisätilan 23 ja ulkoilman välinen paineenlasku ja siten myös välitilan 15 paineen-lasku tulisi hetkellisesti suuremmaksi. Tässä tapauksessa poistoilman virtausnopeus kammion 44 läpi suurenee hetkellisesti, läppä 33 nousee ylös ja vaikeuttaa yhä lisääntyvässä määrin aukkojen 46 läpi menevää virtausta. Vaikka aukot 46 ovatkin takaiskuläpän 33 sulkemat, jäävät ohivirtausaukot 47 ja 48 kuitenkin vielä auki, niiden virtauspoikki-leikkaus ei kuitenkaan riitä siihen, että rakennuksen ulkopuolella 8 SS 42 3 vallitseva alipaine pääsisi vaikuttamaan koko voimallaan välitilaan 15 siinä määrin, että välitilaan 15 säädetty paineenlasku häiriintyisi oleellisesti.

U-profiili 54 voidaan molempine kanavineen 53, 55 ja läppineen 56, 57 - sellaisten rakennusten julkisivuelementeistä, joihin tuuli vaikuttaa harvoin - jättää myös pois. Tässä tapauksessa läppä 33 toimii tilapäisen virtauspaineen vallitessa ulkoseinän 14 ulkosivulla vain varsinaisena takaiskuläppänä. Myös tällöin voi olla tarpeen toimia niin, että takaiskuläppä 33 ei sulje täydellisesti aukkoja 45, vaan että ne vain supistuvat voimakkaasti. Esitetyssä suoritusesimerkissä aukot 45 on varustettu sivuilta kohoutumilla 61, joita vasten takaiskuläppä tulee lepäämään, jolloin voimakkaasti supistettu virtaus-poikkileikkaus jää auki. Kohoutumien 6l asemasta voi pohjassa 42 olla aukkojen 45 sivulla myös ohivirtausaukkoja (samoin kuin ylemmässä väliseinässä 43). Sama koskee muuten ylempää väliseinää 45, jossa voi ohivirtausaukkojen 47 ja 48 sijasta olla aukkojen 46 sivulla olevia kohoutumia.

Kaikissa tapauksissa julkisivuelementin 12 kuvattu muodostus sen ulos-puhallusaukon 25 alueella pyrkii siihen, että välitilassa 15 säilyy poistoilman virtauksen määräävä paineenlasku itsetoimisesti takaisku-läpän 33 liikkeiden ansiosta myös äärimmäisissä painevaihteluissa, nimittäin sisätilan 23 ja ulkoilman välistä vesihöyryn osapaine-eroa pienemmällä arvolla, koska rakennuksen sisälle tuuletus- tai ilmas-tointilaitoksen puhaltimilla tuotettu ylipaine sopeutuu lyhyessä ajassa ulkoilman paineolosuhteisiin, niin että välitilan 15 paineenlasku heilahtelee vain hyvin ahtaissa rajoissa.

On huomattava, että vesihöyryn osapaine, erityisesti ilmastoiduissa rakennuksissa, vaihtelee 6:sta enintään 12 elohopeapatsasmillimetriin, vastaten noin 78-156 vesipatsasmillimetriä, kun lämpötila on 20-25°C ja suhteelliset kosteusarvot 40-60 %. Sen mukaan kyseessä on siis tämän vesihöyryn osapaineen suhteellisen kapea muutosalue ja riittää, jos läpäisyaukon 24, poispuhallusaukon 25 ja välitilan 15 virtauspoik-kileikkaukset säädetään toistensa suhteen siten, että välitilassa 15 vaikuttava paineenlasku on pienempi kuin noin 2,3 elohopeapatsasmilli-metriä tai noin 40 vesipatsasmillimetriä, koska vesihöyryn osapaine on jopa 0°C lämpötilassa ja 100 % suhteellisessa ilmankosteudessa vain noin 4,5 elohopeapatsasmillimetriä tai noin 58 vesipatsasmilli- 9 5642.

metriä. Vesihöyryn osapaineet lämpötilan ja suhteellisen ilmankosteuden eri arvoja kohti saadaan muuten hyvin helposti taulukoiden avulla ja ammattimiehelle ei tuottane mitään vaikeuksia mitoittaa läpäisyau-kon 24, ulospuhallusaukon 25 ja välitilan 15 virtauspoikkileikkauksia virtauslakien avulla niin, että välitilassa 15 vaikuttava paineenlasku on pienempi kuin eri tapauksia varten mainittujen taulukoiden avulla saatujen vesihöyryn osapaineiden välinen erotus.

Claims (17)

1. Ylipaineisella tuuletus- tai ilmastöintilaitoksella varustettu jen rakennusten kaksiseinämäinen julkisivuelementti (12), jossa on elementin toisen vaakasuoran reunan alueella sen sisäseinässä (13) poistoilman läpäisyaukko (24) ja toisen vaakasuoran reunan alueella elementin ulkoseinässä (14) poistoilman ulospuhallusaukko (25), jolloin aukot (24, 25) on yhdistetty toisiinsa uiko- ja sisäseinän välisellä välitilalla (15), tunnettu siitä, että läpäisyaukon (24) virtauspoikkileikkaus on suurempi kuin poispuhallusaukon (25) virta-uspoikkileikkaus ollen kuitenkin pienempi kuin välitilan (15) virtauspoikkileikkaus ja että poispuhallusaukon (25) alueelle on asennettu " ulkoilman nousevan paineen mukaan toimiva takaiskuläppä (33) sen vir-tauspoikkileikkauksen kuristamiseksi, niin että läpäisyaukon (24) ja poispuhallusaukon (25) väliseen välitilaan (15) muodostuu paineenlasku, -joka on pienempi kuin rakennuksen sisätilassa (23) vallitsevan vesihöyryn osapaineen ja ulkoilmassa sisälämpötilaa alemmassa ulkolämpö-tilassa vallitsevan vesihöyryn osapaineen välinen erotus.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen julkisivuelementti, tunnet-t u siitä, että takaiskuläppä (33) on yläreunastaan (34) nivelöity, taipuisaa materiaalia oleva nauha,johon on tehty aukkoja (35) (kuvio 2).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen julkisivuelementti, tunnet-t u siitä, että takaiskuläppä (33) on asennettu ulkoseinän (14) sisäpuolelle sisäänpäin siirretystä (kuvio 3).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen julkisivuelementti, tunnet-t u siitä, että välitilaan (15) on välittömästi poispuhallusaukon (25) eteen asennettu ääntävaimentavia kappaleita (28, 29, 30, 15’)·

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen julkisivuelementti, tunnet-t u siitä, että ääntävaimentavina kappaleina on paisuntatila (15’) sekä välitilaan (15) virtaussuuntaan nähden poikittaisesti ulottuvia ohjauslevyjä (29, 30).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen julkisivuelementti, tunnet-t u siitä, että ohjauslevyt (29, 30) ja paisuntatila (15') on kytketty tässä järjestyksessä välitilan (15) virtaussuunnassa katsottuna poispuhallusaukon (25) eteen.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen julkisivuelementti, tunnet- 5642: 11 t u siitä, että läpäisyaukko (24) ja poispuhallusaukko (25) on muodostettu rakomaisiksi ja että ne ulottuvat yhdessä välitilan (15) kanssa käytännöllisesti katsoen julkisivuelementin (12) koko vaakasuoralle pituudelle.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen julkisivuelementti, tunnet-t u siitä, että takaiskuläpän (33) perään on kytketty ainakin yksi läpäisyaukko (46), joka voidaan ainakin osittain peittää takaiskuläpäl-lä (33) ulkoilmassa esiintyvien alipaineiden vallitessa (kuvio 3)·

9· Patenttivaatimuksen 8 mukainen julkisivuelementti, tunnet-t u siitä, että takaiskuläppä (33) on vaakasuoraan, pitkittäiseen kammioon (44) sovitettu, nauhamainen elementti, joka on ripustettu kam-" mioon (44) sen pohjan (42) ja sen katon (43) välissä sekä poikittain oman tasonsa suhteen liikkuvaksi, jolloin kattoon (43) on muodostettu lisäläpäisyaukko (46) ja pohjaan (42) ainakin yksi välitilaan (15) yhteydessä oleva sisäänpäästöaukko (45).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen julkisivuelementti, tunnet-t u siitä, että lisäläpäisyaukon (46) ja/tai sisäänpäästöaukon (45) yhteyteen takaiskuläpän (33) vaikutusalueen ulkopuolelle on sovitettu ohivirtausaukkoja (47, 48), joilla on pienempi virtauspoikkileik-kaus.

10 Γ>342

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen julkisivuelementti, tunnet-t u siitä, että lisäläpäisyaukon (46) ja/tai sisäänpäästöaukon (45) yhteyteen on sovitettu elimiä (6l), jotka estävät takaiskuläppää (33) sulkemasta vastaavaa aukkoa (46 tai 45) täydellisesti.

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen julkisivuelementti, tunnet-t u siitä, että lisäläpäisyaukko (46) avautuu kanavaan (51)* josta lähtee ulkoilmaan johtava poispuhallusaukko (25).

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen julkisivuelementti, tunnet-t u siitä, että sisäänpäästöaukko (45) on asennettu lisäläpäisyaukon (46) alapuolelle.

14. Patenttivaatimuksen 9 mukainen julkisivuelementti, tunnet-t u siitä, että lisäläpäisyaukko (46) ja sisäänpäästöaukko (45) on muodostettu rakomaisiksi. is 5642-'

15. Patenttivaatimuksen 9 mukainen julkisivuelementti, tunnet-t u siitä, että takaiskuläpän (33) yhteyteen sovitetut aukot (45, 46) muodostuvat kukin yhdestä porausrivistä.

16. Patenttivaatimuksen 12 mukainen julkisivuelementti, tunnet-t u siitä, että poispuhallusaukko (25) avautuu vaakasuoran, pitkittäisen poistokanavan (53), jonka molemmat päät voidaan sulkea nivelöidyil-lä läpillä (56, 57) (kuvio 4), yhdelle pitkittäissivulle.

17· Patenttivaatimuksen 16 mukainen julkisivuelementti, tunnet-t u siitä, että poistokanavan (53) suuntaisesti on asennettu molemmista päistä avoin läpivirtauskanava (55), jonka virtaustilaan ulkonee läppien (56, 57) vapaat päät (kuvio 4).