FI130394B - Parvekekaivo, rakennusosa ja parvekkeen vedenpoistojärjestelmä - Google Patents

Abstract

Parvekekaivossa on seinämä (10), jossa on ulkopinta, sisäpinta, ensimmäinen pää (12), ensimmäinen päätyosuus ensimmäisen syöksyputken (50) alapäähän (52) liittymistä varten, toinen pää (14) ja toinen päätyosuus toisen syöksyputken yläpäähän (54) liittymistä varten. Seinämän sisällä on kavennusholkki (30), jossa on toisen pään suuntaan osoittava purkupää, jonka ulkohalkaisija on pienempi kuin toisen päätyosuuden sisähalkaisija. Toisen päätyosuuden sisäpinnassa on ohjaimia (24) toisen päätyosuuden sisään sovitettavan syöksyputken yläpään ohjaamiseksi purkupään ympärille.

Description

Parvekekaivo, rakennusosa ja parvekkeen vedenpoistojärjestelmä

Keksinnön ala —Keksinnön kohteena on parvekekaivo, jossa on seinämä, jossa seinämässä on ul- kopinta, sisäpinta, ensimmäinen pää, ensimmäinen päätyosuus ensimmäisen syök- syputken alapäähän liittymistä varten, toinen pää ja toinen päätyosuus toisen syök- syputken yläpäähän liittymistä varten. Keksinnön kohteena on lisäksi rakennusosa ja parvekkeen vedenpoistojärjestelmä, joissa on keksinnön mukainen parvekekaivo. — Tekniikan taso

Kerrostaloissa olevat parvekkeet sijaitsevat yleensä päällekkäin siten, että ylemmän kerroksen parvekelaatta muodostaa alemman parvekkeen katon. Ylimmän parvek- keen yläpuolella voi olla erillinen kattolaatta, jonka yläpinnassa on vedeneriste. Par- vekkeille ja kattolaatalle satavan veden poistamiseksi parvekkeet varustetaan ve- —denpoistojärjestelmällä, joka käsittää parvekelaatoissa kohdakkain olevia parveke- kaivoja ja päällekkäisiä parvekekaivoja yhdistäviä syöksyputkia. Parvekekaivon ylä- pään ja syöksyputken alapään liitos on toteutettu siten, että parvekkeelle satava vesi pääsee virtaamaan parvekelaatalta kaivoon ja edelleen syöksyputkia pitkin ra- kennuksen ulkopuoliseen sadevesiviemäriin. Syöksyputket voidaan valmistaa muo- vista tai metallista, kuten ruostumattomasta teräksestä, alumiinista tai kuparista.

Kerrostalojen parvekelaatat valmistetaan tyypillisesti elementtitehtaalla ja valmis parvekelaatta asennetaan paikoilleen rakennukseen työmaalla. Parvekelaattojen asentamisen jälkeen rakennetaan parvekkeen vedenpoistojärjestelmä, jossa pääl- lekkäisissä parvekelaatoissa olevat parvekekaivot yhdistetään toisiinsa syöksyput-

S 25 — kella. Parvekelaatoissa olevien parvekekaivojen tulee siten sijaita tarkasti oikeilla

N paikoillaan parvekelaatassa, jotta parvekkeen vedenpoistojärjestelmän rakentami- 3 nen onnistuisi työmaalla suunnitellulla tavalla. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että ~ ulkopinnaltaan sileiden parvekekaivojen tukeminen liikkumattomasti valumuottiin on

I haasteellista. Parvekekaivot mitoitetaan siten, että niiden yläpää avautuu parveke- = 30 — laatan yläpintaan ja alapää avautuu laatan alapintaan, ts. parvekekaivon korkeus 2 on yhtä suuri kuin parvekelaatan paksuus parvekekaivon kohdalla. Koska parveke- a laattojen paksuus vaihtelee eri rakennuskohteissa, parvekelaattojen valmistajilla tu- a lee olla varastossaan erikorkuisia parvekekaivoja. Sopivan korkuisen parvekekai- von puuttuminen ratkaistaan elementtitehtaalla yleensä tapauskohtaisesti valmiste- — tulla erillisillä jatkopaloilla, joiden valmistaminen ja asentaminen hidastaa ja vaikeut- taa parvekekaivon kiinnittämistä valumuottiin. Em. syistä johtuen parvekekaivot ovat valmiissa parvekelaatassa usein hieman väärissä paikoissa tai kallistuneissa asen- noissa. Toisaalta tunnettujen parvekekaivojen ja niihin liitettävien syöksyputkien vä- liset asennustoleranssit ovat verrattain pienet. Tästä johtuen työmaalla joudutaan usein työstämään ja muokkaamaan syöksyputken päätä ja/tai parvekekaivoa voi- makkaasti, jotta liittäminen olisi mahdollista. Osien yhteensovittamisesta tulee täl- löin ylimääräisiä kustannuksia työn pitkittymisen myötä. Lisäksi asennustyön jälki ei usein täytä visuaalisia ja toiminnallisia vaatimuksia, mikä aiheuttaa reklamaatioita.

Epätäydellisesti toteutettu parvekekaivon ja syöksyputken liitos on altis vesivuo- doille, putken tukkeentumiselle ja jäätymiselle, mistä seuraa lisääntynyttä huollon ja — puhdistuksen tarvetta. Väärin asennettu parvekekaivo ei välttämättä toimi palotek- nisesti suunnitellulla tavalla, jolloin se muodostaa turvallisuusriskin.

Julkaisussa GB 684514 on kuvattu parvekekaivo, jossa on halkaisijaltaan muuttuva putkimainen seinämä. Kaivon yläosan halkaisija on suurempi kuin kaivon alaosan halkaisija. Kaivon sisällä, yläosan ja alaosan liittymäkohdassa on seinämään pin- — nasta ulkonevia levymäisiä ulokkeita yläosan sisään asennettavan syöksyputken alapään tukemista varten. Kaivon alapuolinen syöksyputki kiinnitetään kaivon ala- osaan tiiviillä muhviliitoksella. Muhviliitoksen onnistunut toteuttaminen edellyttää, että päällekkäiset kaivot ovat samalla pystylinjalla ja tarkasti kohtisuorassa asen- nossa parvekelaatan pintaan nähden. — Julkaisussa KR 20100010165 U on esitetty parvekkeen vedenpoistoputkiston liitos- holkki, joka käsittää vedenpoistoputken sisään ulottuvan suppilomaisen osuuden.

Julkaisussa KR 102209778 B1 on kuvattu viemäriputken jatkokappale, jossa on sy- linterimäinen yläosa ja alaosa, joka käsittää kolme sisäkkäistä seinämää. 0 Julkaisussa FI 128377 B on kuvattu elementtikaivojärjestelmä veden poisohjaa-

S 25 — miseksi rakennusten ulko- ja/tai kylmätiloista, joissa on olennaisesti suora pystyput- 3 kiosuus. = Julkaisussa JP S4618017 Y1 on kuvattu putkiyhde, jonka päissä on kaksi halkai-

E sijaltaan erisuuruista sylinterimäistä osuutta ja niitä yhdistävä kartiomainen osuus. 2 Keksinnön tavoitteena on tuoda esiin parvekekaivo, rakennusosa ja parvekkeen ve- a 30 —denpoistojärjestelmä, joilla voidaan vähentää tunnettuun tekniikkaan liittyviä puut-

S teita. Keksinnön mukaiset tavoitteet saavutetaan parvekekaivolla, rakennusosalla ja vedenpoistojärjestelmällä, joille on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisissä pa- tenttivaatimuksissa. Keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitse- näisissä patenttivaatimuksissa.

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Keksinnön kohteena on parvekekaivo, jossa on seinämä, jossa seinämässä on ul- kopinta, sisäpinta, ensimmäinen pää, ensimmäinen päätyosuus ensimmäisen syök- syputken alapäähän liittymistä varten, toinen pää ja toinen päätyosuus toisen syök- — syputken yläpäähän liittymistä varten. Seinämän sisällä on kavennusholkki, jossa on toisen pään suuntaan osoittava purkupää, jonka purkupään ulkohalkaisija on pie- nempi kuin toisen päätyosuuden sisähalkaisija ja toisen päätyosuuden sisäpinnassa on ohjaimia toisen päätyosuuden sisään sovitettavan syöksyputken yläpään ohjaa- miseksi purkupään ympärille. —Keksinnön mukaisen parvekekaivon eräässä edullisessa suoritusmuodossa maini- tuissa ohjaimissa on seinämään yhdistyvä ensimmäinen pää ja toinen pää ja ohjai- met ovat ainakin osalta pituuttaan seinämän sisäpinnasta seinämän sisäosaa kohti kallistuneena. Edullisesti mainitut ohjaimet ovat joustavia osia.

Keksinnön mukaisen parvekekaivon eräässä toisessa edullisessa suoritusmuo- — dossa ainakin yhden ohjaimen toisessa päässä on kitkaelin tai kitkaa lisäävä muo- toilu, joka on järjestetty asettumaan toisen paatyosuuden sisään sovitettavan syök- syputken yläpään seinämää vasten. Kitkaa lisäävä muotoilu voi yksinkertaisimmil- laan olla toisen pään reunassa oleva terävä tai suora kulma, jonka on järjestetty painautumaan syöksyputken seinämää vasten. —Keksinnön mukaisen parvekekaivon vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa seinämän sisäpinnassa on rajoitin toisen paatyosuuden sisään sovitettavan syök- syputken yläpään sisäänmenosyvyyden rajoittamista varten.

Keksinnön mukaisen parvekekaivon vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa & mainitut ohjaimet on muodostettu työstämällä seinämään ohjaimen muotoa vas- n 25 taava ura ja taivuttamalla uran rajaama seinämän osa seinämän sisäosaa kohti.

I Edullisesti ura on työstetty laserilla leikkaamalla.

I Keksinnön mukaisen parvekekaivon vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa = ensimmäisen päätyosuuden sisäpinnassa on tukikieliä ensimmäisen syöksyputken 2 kannattelemista varten. Edullisesti mainitut tukikielet käsittävät seinämän sisäpin-

AN 30 — nasta etäisyyden päässä olevan ohjausreunan ensimmäisen päätyosuuden sisään

S sovitettavan syöksyputken alapään keskittämistä varten ja ohjausreunasta olennai- sesti suoraan kulmaan kääntyvän tukireunan.

Keksinnön mukaisen parvekekaivon vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa ohjausreunassa on yläpää ja alapää, joka yläpää on lähempänä seinämän ensim- mäistä päätä kuin alapää ja lähempänä seinämän sisäpintaa kuin alapää. Tukikiel- ten vinot ohjausreunat ohjaavat tällöin kiilaamalla ensimmäisen päätyosuuden si- — sään sovitettavan syöksyputken alapään paikoilleen tukireunaa vasten.

Keksinnön mukaisen parvekekaivon vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa mainitut tukikielet on muodostettu työstämällä seinämään läpimenevä tukikielen muotoa vastaava ura ja taivuttamalla uran rajaama seinämän osa seinämän sisä- osaa kohti. Edullisesti ura on työstetty laserilla leikkaamalla. —Keksinnön mukaisen parvekekaivon vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa seinämä on muodoltaan putkimainen, edullisesti sylinterimäinen. Tällainen seinämä voidaan valmistaa tavanomaisesta markkinoilla olevasta putkesta katkaisemalla putkesta sopivan mittainen osa.

Keksinnön mukaisen parvekekaivon vielä eräs edullinen suoritusmuoto käsittää sei- naman ensimmäiseen ja/tai toiseen päähän järjestettävän jatkokappaleen. Edulli- sesti jatkokappale on liitettävissä teleskooppimaisesti seinämän toiseen päähän.

Keksinnön mukaisen parvekekaivon vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa seinämässä on tartuntaelimiä parvekelaatan raudoitukseen, valumuottiin ja/tai be- tonivaluun kiinnittymistä varten. Edullisesti mainitut tartuntaelimet on kiinnitetty sei- namaan irrotettavasti. Irrotettavat tartuntaelimet voivat olla ruuveja, jotka on kierretty paikoilleen parvekekaivon seinämään muodostettuun kierteelliseen tai kierteettö- mään reikään. Tartuntaelinten irrotettavuudesta on etua erityisesti silloin, kun par- vekekaivo asennetaan valmiiseen rakennusosaan porattuun reikään. Tällaisessa en asennustavassa tartuntaelimet voidaan poistaa, jolloin reikä voidaan mitoittaa tar-

S 25 — kasti parvekekaivon seinämän ulkomittojen mukaan.

LÖ

<Q Keksinnön mukaisen parvekekaivon vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa = seinämä on materiaaliltaan metallia, edullisesti ruostumatonta terästä. = = Keksinnön mukaisen parvekekaivon vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa 2 kavennusholkki on irrallinen seinämän sisään sovitettu osa, jossa on tulopää, jolla a 30 on seinämän sisäpintaa vasten tiukasti ja vesitiiviisti asettuva ulkopinta. Edullisesti

S kavennusholkki on materiaaliltaan elastomeeria tai polymeeria tai metallia.

Keksinnön mukaisen parvekekaivon vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa seinämän ulkopinnassa on ohjaimien kohdalla palokatkomateriaalia, joka palokatkomateriaali peittää ohjaimien kohdalle seinämään muodostuneet reiät aina- kin osittain, edullisesti olennaisesti kokonaan.

Keksinnön kohteena olevassa laattamaisessa rakennusosassa on yläpinta ja ala- pinta. Rakennusosa käsittää ainakin yhden edellä selostetun keksinnön mukaisen 5 —parvekekaivon, jonka ensimmäinen pää avautuu rakennusosan yläpintaan ja toinen pää avautuu rakennusosan alapintaan. Edullisesti parvekekaivo on asennettu pai- koilleen rakennusosaan rakennusosan valmistuksen yhteydessä.

Keksinnön mukaisen rakennusosan eräs edullinen suoritusmuoto on betoninen par- vekelaatta tai rakennuksen vesikaton osa, edullisesti parvekkeen betoninen katto- — laatta.

Keksinnön kohteena oleva parvekkeen vedenpoistojärjestelmä käsittää ainakin yh- den parvekekaivon ja ainakin yhden parvekekaivoon liitetyn syöksyputken. Parve- kekaivo on edellä selostettu keksinnön mukainen parvekekaivo.

Keksinnön etuna on, että se helpottaa syöksyputken yläpään liittämistä parvekekai- — voon, koska keksinnön mukaisen parvekekaivon ja syöksyputken liitos sallii tunnet- tuja parvekekaivoja suuremmat toleranssit parvekekaivon sijainnissa ja asennossa.

Parvekekaivo ohjaa siihen liitettävän syöksyputken yläpään oikeaan sijaintiin ja asennussyvyyteen ja kannattelee syöksyputkea yläpäästä asennustyön aikana, mikä helpottaa ja nopeuttaa asennustyötä. — Lisäksi keksinnön etuna on, että sen puhdistaminen ja huoltaminen on helppoa, koska parvekekaivoon liitettyä syöksyputkea voi pyörittää ja nitkutella paikoillaan.

Näillä toimenpiteillä voidaan esimerkiksi hajottaa kaivoihin muodostuneita tukoksia ja jääkappaleita.

N

N Keksinnön erään suoritusmuodon erityisenä etuna on, että sen valmistaminen on

BO 25 — nopeaa ja yksinkertaista, koska parvekekaivon seinämästä ulkonevat osat voidaan

N valmistaa yksikertaisesti leikkaamalla osat osittain irti seinämästä ja taivuttamalla

I leikatut osat parvekekaivon sisäosaa kohti. Parvekekaivon keskeiset rakenneosat - voidaan siten valmistaa kaivon seinämää muotoilemalla ilman hitsaamalla kiinnitet- 2 täviä irrallisia osia.

N

N 30 —Keksinnön erään toisen suoritusmuodon erityisenä etuna on, että se on monikäyt-

N töinen, koska jatkokappaleen avulla samaa parvekekaivoa voidaan käyttää eripak- suissa laattarakenteissa. Sama parvekekaivo soveltuu käytettäväksi sekä parveke- laatoissa, että parvekkeen kattolaatoissa.

Piirustusten lyhyt selostus

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1a = esittää esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaista palokatkollista —parvekekaivoa yläviistosta kuvattuna, kuva 1b — esittää kuvan 1a esittämää parvekekaivoa korkeussuunnassa halkileikat- tuna, kuva 1c — esittää keksinnön mukaista parvekekaivoa yksinkertaistettuna poikkileik- kauskuvana, kuva2a esittää esimerkinomaisesti kuvien 1a ja 1b esittämää parvekekaivoa par- vekelaattaan asennettuna, kuva 2b — esittää esimerkinomaisesti parvekekaivon ja syöksyputken alapään ja yläpään välistä liitosta poikkileikkauskuvana, kuva 3a = esittää esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaisen parvekekaivon — edullista suoritusmuotoa yläviistosta kuvattuna, kuva 3b — esittää kuvan 3a esittämää kattokaivoa korkeussuunnassa halkileikat- tuna ja kuva 3c — esittää esimerkinomaisesti erästä toista keksinnön mukaisen parvekekai- von edullista suoritusmuotoa sivulta kuvattuna. 0 20 —Keksinnön yksityiskohtainen selostus

N

O n Kuvassa 1a on esitetty esimerkinomaisesti eräs keksinnön mukainen parvekekaivo <Q ylaviistosta kuvattuna ja kuvassa 1b on esitetty kuvan 1a parvekekaivo korkeus- = suunnassa halkileikattuna. Seuraavassa molempia kuvia selostetaan samanaikai- = sesti. a 2 25 Parvekekaivossa on muodoltaan sylinterimäinen seinämä 10, jossa on ensimmäi- a nen pää 12 ja toinen pää 14. Molemmat päät ovat avoimia päitä. Seinämässä on

S ensimmäiseen päähän rajoittuva ensimmäinen päätyosuus ensimmäisen syöksy- putken alapäähän 32 liittymistä varten ja toiseen päähän 14 rajoittuva toinen pääty- osuus toisen syöksyputken yläpäähän 54 liittymistä varten (kuva 2). Seinämä on — materiaaliltaan metallia, edullisesti ruostumatonta terästä. Parvekekaivot asennetaan paikoilleen rakennukseen siten, että vesi virtaa parvekkeelta kaivon si- sään avoimen ensimmäisen pään kautta ja poistuu kaivosta avoimen toisen pään kautta. Seinämän avoin ensimmäinen pää muodostaa ainoan veden virtausreitin kaivon sisään ja seinämän sisäpinta rajaa sadeveden virtausreitin parvekekaivon — sisällä.

Parvekekaivon seinämän ensimmäisessä päätyosuudessa on joukko L-kirjainta muistuttavia tukikieliä 16, jotka ulottuvat seinämän sisäpinnasta seinämän sisäosaa kohti. Tukikielet toimivat kannatineliminä, jotka kannattelevat parvekekaivon ensim- mäiseen päätyosuuteen liitettävää ensimmäistä syöksyputkea. Syöksyputken ala- — pää tuetaan tukikielten varaan ensimmäisen päätyosuuden sisään siten, että syök- syputken alapään ja parvekekaivon seinämä väliin jää olennaisesti tasaleveä ren- gasmainen rako (kuva 2a).

Parvekekaivon sisällä on elastomeeristä tai polymeeristä valmistettu kavennus- holkki 30, jossa on tulopää 32 ja purkupää 34 (kuva 1b). Tulopään ulkohalkaisija on — olennaisesti yhtä suuri kuin seinämän 10 sisähalkaisija siten, että tulopään ulkopinta asettuu tiukasti ja vesitiiviisti seinämän sisäpintaa vasten. Purkupään ulkohalkaisija on pienempi kuin tulopään ulkohalkaisija, jolloin purkupään ulkopinnan ja seinämän sisäpinnan väliin jää purkupään ympäri kiertävä rako. Tulopää ja purkupää on muo- doltaan sylinterimäisiä osuuksia ja niitä yhdistää muodoltaan rengasmainen kaulus. — Kavennusholkki on sijoitettu seinämän sisään siten, että tulopää on lähempänä sei- nämän ensimmäistä päätä 12 kuin purkupää. Kavennusholkki pysyy paikoillaan sei- nämän sisällä tulopään ulkopinnan ja seinämän sisäpinnan välillä vaikuttavan kitkan avulla.

Parvekekaivon seinämän toisessa päätyosuudessa on joukko seinämän läpäiseviä 2 25 — reikiä 22 (kuva 1c), jotka sijaitsevat rinnakkain välimatkan päässä toisistaan koko

N seinämän piirin pituudella. Seinämän ulkopinnalla on ainakin yksi kerros nauhan

BO muodossa olevaa palokatkomateriaalia 36 siten, että palokatkomateriaali peittää

N olennaisesti kokonaan seinämässä olevat reiät 22 ja ulottuu yhtenäisenä nauhana

I koko seinämän ympäri. Palokatkomateriaali on sinänsä tunnettua korkeassa läm- = 30 — pötilassa voimakkaasti laajenevaa palamatonta grafiittipohjaista materiaalia, jota 2 käytetään läpivientien ja aukkojen palokatkoissa. Palokatkomateriaalin ympärillä on a kutistesukka, joka puristaa palokatkoanauhan tiukasti seinämän ulkopintaa vasten.

O

N Parvekekaivo on tarkoitettu asennettavaksi parvekelaattaan tai parvekkeen katto- laattaan. Parvekelaatat ja parvekkeiden kattolaatat ovat useimmiten raudoitetusta — betonista — valmistettuja — elementtejä, — joihin —parvekekaivot — asennetaan pääsääntöisesti paikoilleen elementin valmistusvaiheessa. Parvekekaivon seinä- mässä on ruuveja 40, jotka on kierretty paikoilleen parvekekaivon seinämään muo- dostettuihin reikiin siten, että ruuvin kanta jää seinämän ulkopuolelle. Ruuvit toimivat tartuntaeliminä, joiden avulla seinämä voidaan kiinnittää parvekelaatan raudoituk- seen ja/tai valumuottiin siten, että seinämä pysyy luotettavasti paikoillaan betonin valun aikana. Valmiissa parvekelaatassa ruuvit varmistavat lujan tartunnan parve- kekaivon sileäpintaisen seinämän ja kovettuneen betonin välillä.

Parvekekaivot voidaan asentaa paikoilleen myös parvekelaatan tai kattolaatan val- mistamisen jälkeen. Tällöin laattarakenteeseen muodostetaan asennusreikä, jonka — sisään parvekekaivo asennetaan. Jos asennusreikä on selvästi parvekekaivon hal- kaisijaa suurempi, parvekekaivo voidaan kiinnittää asennusreikään jälkivalulla. Jos asennusreikä on olennaisesti parvekekaivon halkaisijan suuruinen, parvekekaivo voidaan kiinnittää laattaan juotosvalulla, liimalla tai tiukalla sovituksella. Tällöin ruu- vit voidaan tarpeettomina ruuvata irti seinämästä ennen parvekekaivon asennusta. — Kuvassa 1c on esitetty esimerkinomaisesti eräs keksinnön mukainen parvekekaivo yksinkertaistettuna poikkileikkauskuvana. Kuvassa 1c ei ole esitetty parvekekaivoon kuuluvia tukikieliä eikä ruuveja.

Kuvassa 1c näkyvät seinämän 10 läpäisevät reiät 22 ovat muodoltaan pitkänomai- sia soikeita aukkoja, jotka jakautuvat tasaisesti seinämän piirin pituudelle. Reikien muotoa ei ole rajoitettu em. muotoon, vaan niiden muoto voidaan valita halutulla tavalla. Kuvassa kavennusholkki 30 on sijoitettu seinämän sisään sellaiselle etäi- syydelle seinämän ensimmäisestä päästä 12 ja toisesta päästä 14, että purkupää 34 asettuu seinämän korkeussuunnassa suunnilleen reikien 22 kohdalle, mutta se voi sijaita seinämän korkeussuunnassa myös ylempänä tai alempana. e]

S 25 Osarefi'istä on muotoiltu siten, että reiän alapäähän muodostuu reiän yläpäätä kohti

LÖ osoittava liuskamainen ohjain 24. Ohjaimet on taitettu tyviosastaan seinämän sisä-

I osaa kohti siten, että ohjain on seinämän kuvitteelliseen keskiakseliin nähden vi- = nossa asennossa. Ohjaimet ohjaavat parvekekaivon toiseen päätyosuuden sisään = sijoittuvan syöksyputken yläpään 54 seinämän rajaaman alueen keskelle siten, että 5 30 — syöksyputken yläpää asettuu kavennusholkin 30 purkupään 34 ympärille jäljem- io pana kuvatulla tavalla.

S

N Kuvassa 1c seinämän ulkopinnalla oleva nauhamainen kerros palokatkomateriaalia 36 peittää olennaisesti kokonaan seinämässä olevat reiät 22 ja ulottuu yhtenäisenä nauhana koko seinämän ympäri. Palokatkomateriaalin ympärillä on kutistesukka 38,

joka puristaa palokatkonauhan tiukasti seinämän ulkopintaa vasten. Reikien on hyvä olla kokonaan peitettyjä, jotta betonisen parvekelaatan valun yhteydessä tuore betoni ei pääse työntymään reikien läpi seinämän sisäpuolelle. Reikiä ei kuitenkaan tarvitse välttämättä peittää kokonaan palokatkomateriaalilla, vaan reiät voidaan peit- tää osittain palokatkomateriaalilla ja osittain jollakin muulla materiaalilla, kuten tei- pillä tai palokatkomateriaalin kiinnittämisessä käytettävällä kutistesukalla. Palokat- komateriaalin ja reikien keskinäisen sijainnin tulee kuitenkin olla sellainen, että tuli- palotilanteessa voimakkaasti laajeneva palokatkomateriaali pääsee purkautumaan reikien läpi seinämän sisään ja tukkimaan seinämän sisätilan, jolloin tulipalon leviä- — minen parvekekaivon kautta parvekkeelta toiselle estyy.

Kutistesukan sijaan palokatkomateriaali voidaan kiinnittää seinämään jollakin muulla sopivalla puristuselimellä, kuten kiinnityspannalla, teipillä, verkolla tai metal- lilangalla tai liimaamalla. Kiristyspanta voi olla vetorasitusta kestävä metallinen panta, jonka leveys on yhtä suuri kuin palokatkomateriaalinauhan leveys. Tällainen — metallinen panta voidaan muotoilla ja mitoittaa siten, että se estää laajenevan palo- katkomateriaalin leviämisen seinämästä poispäin ja pakottaa laajenevan palokatko- materiaalin tunkeutumaan reikien läpi seinämän sisään.

Kuvassa 2a on esitetty esimerkinomaisesti eräs keksinnön mukainen parvekekaivo teräsbetonista valmistettuun parvekelaattaan 100 asennettuna. Parvekekaivo on asennettu parvekelaattaan parvekelaatan valmistuksen yhteydessä tukemalla par- vekekaivo paikoilleen parvekelaatan valumuotiin ja valamalla valumuottiin betonia.

Betonin kovettumisen jälkeen parvekekaivo on kiinteä osa parvekelaattaa. Parve- kekaivo mitoitetaan siten, että sen korkeus, ts. ensimmäisen ja toisen pään 12, 14 välinen etäisyys, on olennaisesti yhtä suuri kuin parvekelaatan paksuus parvekekai- von kohdalla. Parvekekaivo sijoitetaan parvekelaatan alapinnan 104 tasoon nähden & olennaisesti pystyasentoon siten, että parvekekaivon ensimmäinen pää avautuu

N parvekelaatan yläpintaan 102 ja toinen pää avautuu parvekelaatan alapintaan 104.

S Parvekelaatan yläpinnassa voi olla parvekekaivon kohdalla kaukalomainen syven- = nys, ns. loiskekuppi, jolloin syvennyksen sivupinta ja pohja ovat osa parvekelaatan

E 30 — yläpintaa. Parvekekaivon ensimmäinen pää avautuu tällöin syvennyksen pohjaan. 2 Parvekekaivo on osa rakennuksen parvekkeiden sadevesijärjestelmää, joka käsit- a tää parvekelaattoihin ja ylimmän parvekkeen kattolaattaan sijoitettuja parvekekai-

S voja ja päällekkäisiä parvekekaivoja yhdistäviä syöksyputkia 50. Parvekelaatan ylä- puolisen syöksyputken alapää 52 liitetään parvekekaivon ensimmäiseen päähän 12 — siten, että syöksyputken alapään reuna asettuu tukikielten 16 tukireunoja vasten.

Tukikielten ohjausreunat keskittävät alapään parvekekaivon keskelle, jolloin alapään ulkopinnan ja parvekekaivon seinämän sisäpinnan väliin jää rengasmainen rako 19, jonka kautta parvekkeen yläpinnalla oleva vesi voi virrata parvekekaivoon.

Sadevesi voi siis virrata parvekelaatassa olevan parvekekaivon sisään joko ko. par- vekelaatan yläpintaa pitkin tai yläpuoliselta parvekkeelta tulevan syöksyputken — kautta. Kaikki sadevesi virtaa kuitenkin rakennukseen paikoilleen asennettuun sa- devesikaivoon aina seinämän avoimen ensimmäisen pään kautta. Jos parveke- laatta on ylimmän kerroksen parvekelaatta, jonka yläpuolella ei ole kattoa, parveke- kaivon ensimmäiseen päähän ei liitetä syöksyputkea. Tällöin parvekelaatan ensim- mäiseen päähän asennetaan tukikielten varaan tukeutuva ritiläkansi, jonka läpi vesi — voi virrata parvekkeelta parvekekaivon sisään.

Parvekelaatan alapuolisen toisen syöksyputken yläpää 54 liitetään parvekekaivon toiseen päähän 14 siten, että syöksyputken toinen pää asettuu kavennusholkin 30 purkupään 34 ympärille. Kavennusholkki ohjaa näin parvekekaivon sisään virran- neen veden toisen syöksyputken sisään.

Palokatkomateriaali 36 sijaitsee parvekekaivon seinämän 10 ulkopuolella etäisyy- den päässä seinämän ensimmäisestä ja toisesta päästä, jolloin palokatkomateriaali on seinämää vasten asettuvaa pintaansa lukuunottamatta kauttaaltaan betonin ym- päröimä. Parvekelaatan betoni muodostaa näin palokatkomateriaalin ympärille tuli- palotilanteessa muotonsa ja lujuutensa säilyttävän kotelon, joka estää palokatko- — materiaalin laajenemisen seinämän pinnasta ulospäin. Tulipalotilanteessa kuumat palokaasut voivat päästä sadevesikaivon sisään esimerkiksi syöksyputkien sulami- sen vuoksi, jolloin parvekekaivon seinämä ja sen ulkopuolella oleva palokatkoma- teriaali kuumenee. Kuumenemisen seurauksen palokatkomateriaali laajenee voi- makkaasti ja tunkeutuu seinämässä olevien reikien läpi seinämän sisään tukkien — palokaasujen virtausreitin ja estäen näin tulipalon etenemisen parvekkeelta toiselle. & Seinämän sisällä oleva kavennusholkki voi sulaa tai palaa tulipalotilanteessa. Mikäli

N kavennusholkki pysyy osittain tai kokonaan palamattomana paikoillaan, se puristuu

S laajenevan palokatkomateriaalin paineessa kokoon, jolloin sen läpi ei pääse virtaa- = maan palokaasuja.

I

, 30 — Kuvassa 2b on esitetty esimerkinomaisesti keksinnön mukaisen parvekekaivon ja 2 syöksyputken 50 alapään 52 ja yläpään 54 välinen liitos poikkileikkauskuvana. Par- a vekekaivon seinämässä 10 on seinämän ensimmäiseen päähän 12 rajoittuva en-

S simmäinen päätyosuus, jossa on seinämän sisäpinnasta esiin työntyviä, seinämän rajaaman tilan keskiosaa kohti osoittavia tukikieliä 16. Tukikielet muistuttavat muo- — doltaan L-kirjainta, joka on pisimmästä pystysuuntaisesta reunastaan kiinni seinä- män sisäpinnassa. Tukikielissä on tukireuna 18, joka on olennaisesti suorassa kulmassa seinämän sisäpintaan nähden ja tukireunan kanssa olennaisesti suoran kulman muodostava ohjausreuna 20.

Tukikielet toimivat kannatineliminä, jotka kannattelevat parvekekaivon ensimmäi- seen päätyosuuteen liitettävää ensimmäistä syöksyputkea 50. Syöksyputken ala- péaa 52 liitetään parvekekaivoon laskemalla alapää ensimmäisen päätyosuuden si- sään siten, että alapään reuna asettuu tukikielten tukireunoja 18 vasten. Syöksyput- ken asennusvaiheessa tukikielten ohjausreunat 20 ohjaavat syöksyputken alapäätä ja keskittävät liitettävän syöksyputken alapään seinämän keskelle siten, että syök- syputken alapään ja parvekekaivon seinämän väliin jää olennaisesti tasaleveä ren- —gasmainenrako 19 (kuva 2a). Ohjausreunan suurin etäisyys seinämän sisäpinnasta määrittää raon leveyden. Edullisesti ohjausreunan suurin etäisyys on 3-5 mm. Oh- jausreuna voi olla myös seinämän sisäpintaan lähden vinossa asennossa siten, että ohjausreunan yläpää on lähempänä seinämän sisäpintaa kuin ohjausreunan ala- pää. Ohjausreunan yläpäällä tarkoitetaan sitä ohjausreunan päätä, joka on lähim- —pänä seinämän ensimmäistä päätä 12. Tällöin ohjausreunat toimivat ohjaavina ja keskittävinä vinoina pintoina, jotka ohjaavat syöksyputken ensimmäisen pään par- vekekaivon seinämän keskelle. Ohjausreunan yläpään ja tukikielen yläreunan väli- sessä kulmassa voi olla viistepinta 21, joka helpottaa syöksyputken asentamista tukikielten rajaaman piirin sisään.

Tukikielet on muodostettu työstämällä seinämään läpimeneviä tukikielen muotoa vastaavia uria siten, että urien rajaama alue on kiinni seinämässä vain yhden tuki- kielen reunan kautta. Tämän jälkeen urien rajaama alue on käännetty seinämän sisään siten, että tukikieli osoittaa olennaisesti seinämän sisäosaa, edullisesti sei- nämän kuvitteellista keskiakselia kohti. Urat voidaan muodostaa sopivalla työstö- menetelmällä kuten jyrsimällä tai edullisesti laserilla leikkaamalla. Tukikielten luku- & määrä voidaan valita halutusti. Edullisesti tukikieliä on vähintään kolme kappaletta

N ja vierekkäisten tukikielten väliset etäisyydet ovat olennaisesti yhtä suuret. Tukikie-

S let voidaan mitoittaa siten, että ohjausreunojen kautta piirretty ympyrä on olennai- = sesti yhtäsuuri kuin syöksyputken alapään ulkohalkaisija, jolloin tukikielten varaan

E 30 — tuettu syöksyputken alapää ei pääse liikkumaan sivusuunnassa. Tällainen liitos ei + kolise eikä resonoi esimerkiksi kovassa tuulessa. Vaihtoehtoisesti tukikielet voidaan

N mitoittaa niin, että ohjausreunojen kautta piirretty ympyrä on suurempi kuin syöksy-

N putken alapään ulkohalkaisija. Tällöin tukikielten varaan tuettua syöksyputken ala-

N päätä voi hieman liikuttaa sivusuunnassa, mistä on hyötyä parvekekaivoa puhdis- — tettaessa ja huollettaessa.

Parvekekaivon seinämän 10 toiseen päähän 14 rajoittuvassa toisessa päätyosuu- dessa on seinämän sisäpinnasta esiin työntyviä ohjaimia 24, joiden tehtävänä on ohjata parvekekaivon toisen päätyosuuden sisään sijoittuvan syöksyputken yläpää 54 seinämän rajaaman alueen keskelle siten, että syöksyputken yläpää asettuu ka- vennusholkin 30 purkupään 34 ympärille. Ohjaimet on muodostettu muotoilemalla seinämän läpi ulottuvan reiän 22 reiän reuna siten, että reiän alapäähän muodostuu reiän yläpäätä kohti osoittava liuskamainen ohjain 24. Reiän alapäällä tarkoitetaan reiän piirin sitä osuutta, joka on lähimpänä seinämän toista päätä 14 ja reiän ylä- päällä tarkoitetaan reiän piirin sitä osuutta, joka on lähimpänä seinämän ensim- — mäistä päätä 12. Reiät ovat muodoltaan pitkänomaisia soikeita aukkoja, jotka jakau- tuvat tasaisesti seinämän piirin pituudelle. Reikien muotoa ei ole rajoitettu em. muo- toon, vaan niiden muoto voidaan valita halutulla tavalla.

Seinämässä olevat reiät ja niiden reunasta ulkonevat ohjaimet on muodostettu työs- tämällä seinämään läpimenevä reiän muotoinen ura jollakin sopivalla työstömene- — telmällä, kuten jyrsimällä tai edullisesti laserleikkauksella. Ohjaimet on taitettu sei- nämän sisäosaa kohti siten, että ohjain on olennaisesti koko pituudeltaan tai osalta pituuttaan seinämän kuvitteelliseen keskiakseliin nähden vinossa asennossa. Oh- jainten lukumäärä voidaan valita halutusti. Edullisesti ohjaimilla varustettuja reikiä on vähintään kolme kappaletta siten, että vierekkäisten ohjainten väliset etäisyydet ovat olennaisesti yhtä suuret. Kuvassa 2b tukikieliä on neljä kappaletta ja ne sijait- sevat seinämän piirin neljännespisteissä olevissa rei'issä 22.

Kuvassa 2b esitetyt ohjaimet 24 on muodostettu reikien 22 sisään siten, että ohjai- men ulkoreunan muoto on erilainen kuin reiän piirin muoto. Ainakin osa rei'istä voi- daan muotoilla myös siten, että reiän muoto on samanlainen kuin ohjaimen muoto.

Tällöin ohjaimet muodostetaan työstämällä seinämään ohjaimen muotoa vastaava & läpimenevä ura ja taittamalla uran rajaama alue seinämän sisäosaa kohti, jolloin

N seinämään avautuu ohjaimen muotoinen reikä. Ohjaimen muodostamisen yhtey-

S dessä seinämään muodostuneet reiät peitetään olennaisesti kokonaan seinämän = ulkopinnalle asennettavalla palokatkomateriaalilla.

I

E 30 — Syöksyputken yläpää 54 liitetään parvekekaivoon työntämällä yläpää parvekekai- 2 von toisen päätyosuuden sisään. Vinossa asennossa seinämän sisällä symmetri- a sesti sijaitsevat ohjaimet pakottavat syöksyputken pään seinämän keskelle. Parve-

S kekaivon sisällä on ainakin yksi seinämästä ulkoneva rajoitin 26. Rajoitin on suora- kareen muotoinen levymäinen uloke, joka on muodostettu työstämällä seinämään — rajoittimen muotoa vastaava ura ja taivuttamalla uran rajaama osuus seinämästä seinämän sisäosaa kohti. Rajoittimien pituus seinämän säteen suunnassa on mitoitettu siten, että se ulottuu parvekekaivon sisään työntyvän syöksyputken ylä- pään 54 kulkureitille, jolloin se estää syöksyputken siirtymisen liian syvälle parveke- kaivon sisään. Rajoittimet on sijoitettu seinämään siten, että ne ovat kauempana seinämän toisesta päästä 14 kuin ohjaimien 24 vapaat päät, jolloin syöksyputken — yläpää ulottuu rajoittimeen osuessaan ohjaimien vapaiden päiden yläpuolelle.

Ohjaimet on taivutettu vinoon asentoon siten, että niiden vapaiden päiden määrittä- män ympyrän piiri on hieman pienempi kuin syöksyputken yläpään piiri. Liuskamai- set ohjaimet ovat samaa metallimateriaalia kuin seinämä, jolloin ne toimivat pienillä muodonmuutoksilla kimmoisen lehtijousen tavoin. Ohjaimien joustavuus mahdollis- taa sen, että syöksyputken yläpään työntyessä ohjaimien päiden välistä ohjaimet taipuvat hieman seinämän sisäpintaa kohti. Samalla ohjaimien päät puristuvat leh- tijousen tavoin tiukasti syöksyputken seinämää vasten. Metallista valmistettujen oh- jaimien päätysivujen suorakulmainen reuna toimii syöksyputken pintaa vasten pai- nautuvana kitkaelimenä, joka estää syöksyputken valumisen alaspäin asennustyön — aikana.

Kuvassa 3a on esitetty esimerkinomaisesti eräs keksinnön mukaisen parvekekaivon edullinen suoritusmuoto yläviistosta kuvattuna ja kuvassa 3b sama suoritusmuoto korkeussuunnassa halkileikattuna. Seuraavassa molempia kuvia selostetaan sa- manaikaisesti. — Kuvissa 3a ja 3b esitetyn parvekekaivon suoritusmuoto on ns. kattokaivo, joka sijoi- tetaan parvekkeen kattolaattaan tai rakennuksen vesikattorakenteisiin. Tässä kek- sinnön suoritusmuodossa on olennaisesti samanlainen muodoltaan sylinterimäinen seinämä 10, kuin kuvissa 1a-1c selostetussa parvekekaivossa. Seinämässä on lä- pimeneviä reikiä 22, joiden yhteydessä on kuvissa esittämättömiä ohjaimia ja sei- 2 25 naman ulkopinnalla on nauhamainen kerros palokatkomateriaalia 36. Seinämän si-

N sällä on kuvissa esittämätön kavennusholkki.

LO

I Kuvien esittämä suoritusmuoto poikkeaa edellä selostetusta keksinnöstä siinä, että = seinämän ensimmäisessä päässä on muodoltaan pyöreä, levymäinen asennus- = laippa 56. Asennuslaippa on materiaaliltaan metallia, edullisesti ruostumatonta te- 5 30 rasta. Asennuslaipan keskellä on aukko 58, jonka halkaisija on olennaisesti yhtä io suuri kuin seinämän ensimmäisen pään halkaisija. Asennuslaippa on kiinnitetty au-

N kon reunoista hitsaamalla vesitiiviisti kiinni seinämän ensimmäiseen päähän. Asen-

N nuslaippa voi olla pinnanmuodoltaan tasainen tai lievästi katkaistun kartion muotoi- nen.

Kattokaivo asennetaan rakennuksen vesikattoon tai kattolaattaan siten, että asen- nuslaippa jää päällekkäisten bitumikermikerrosten väliin. Kattokaivon ensimmäi- seen päähän ei liitetä syöksyputkea, joten seinämässä ei myöskään ole tukikieliä syöksyputken kannattelemista varten. Tyypillisesti kattokaivo asennetaan vesikaton — valmistuksen yhteydessä vesikaton tai kattolaatan rakenteissa olevaan valmiiseen reikään, joten siinä ei myöskään tarvita tartuntaelimiä betonivaluun tarttumista var- ten.

Kattokaivo voidaan asentaa sellaisiin vesikattorakenteisiin, joissa palokatkomateri- aali ei tule betonin tai minkään muun tulipalossa lujuutensa ja muotonsa säilyttävän —rakennusosan kokonaan ympäröimäksi. Tällöin palokatkomateriaalin tulee olla ul- kopinnaltaan olennaisesti kokonaan tulipalossa lujuutensa säilyttävän osan, kuten metallisen pannan tai putken ympäröimä. Mikäli kattokaivo asennetaan betoniseen kattolaattaan muodostettuun reikään, palokatkomateriaali voi olla kiinnitetty seinä- mään edellä selostettuun tapaan kutistesukalla, teipillä, verkolla tai metallilangalla. — Kuvassa 3c on esitetty esimerkinomaisesti eräs toinen keksinnön mukaisen parve- kekaivon edullinen suoritusmuoto yläviistosta kuvattuna. Tämä suoritusmuoto on muutoin samanlainen kuin kuvissa 1a ja 1b esitetty parvekekaivo, mutta siinä on lisäksi seinämän 10 toiseen päähän 14 kiinnitetty jatkokappale 42. Jatkokappaleen halkaisija on yhtä suuri kuin seinämän halkaisija ja se on samaa materiaalia kuin — seinämä. Jatkokappaleen pituus voidaan valita halutusti. Edullisesti pituus on 2-5 cm. Jatkokappale on kiinnitetty seinämään jatkokappaleen ja seinämän toisen pään välisen puskuliitossauman ympäri kiertävällä teipillä 44. Jatkokappaleen avulla sa- maan parvekekaivoa voidaan käyttää paksuudeltaan erilasissa parvekelaatoissa.

Jos parvekekaivon pituus on sopiva ilman jatkokappaletta, se poistetaan helposti — teippi irrottamalla. Jatkokappale voidaan kiinnittää seinämän toisen pään sijaan tai & lisäksi myös seinämän ensimmäiseen päähän edellä selostetulla tavalla. Seinämän

N eri päihin kiinnittävät jatkokappaleet voivat olla eripituisia, mikä lisää jatkokappaleilla 3 varustetun parvekekaivon soveltuvuutta eripaksuisiin parvekelaattoihin.

I Kuvassa 3c esitetyssä suoritusmuodossa jatkokappale on halkaisijaltaan yhtä suuri - 30 kuin seinämän toinen pää. Jatkokappaleen sisähalkaisija voi olla myös olennaisesti 2 yhtä suuri kuin seinämän toisen pään ulkohalkaisija, jolloin jatkokappale voidaan a sovittaa teleskooppimaisesti seinämän toisen pään ympärille. Vaihtoehtoisesti jat-

S kokappaleen ulkohalkaisija voi olla olennaisesti yhtä suuri kuin seinämän toisen pään sisähalkaisija, jolloin jatkokappale voidaan sovittaa teleskooppimaisesti seinä- man toisen pään sisäpuolelle. Tällaisilla teleskooppimaisesti toimivilla jatkokappa- leilla varustetun parvekekaivon seinämän korkeutta voidaan säätää portaattomasti.

Edellä esitetyssä selostuksessa parvekekaivon kavennusosa oli materiaaliltaan elastomeeriä tai polymeeriä. Näistä materiaaleista valmistettu kavennusosa sulaa tai ainakin menettää muotonsa tulipalotilanteessa, jolloin seinämän reikien kohdalla sijaitseva kavennusosa ei estä palokatkomateriaalin tunkeutumista seinämän si- — sään. Kavennusosa voi olla myös tulipalon lämpötilassa lujuutensa ja/tai muotonsa säilyttävä kappale, joka on valmistettu esimerkiksi metallista, kuten teräksestä. Täl- lainen kavennusosa on sijoitettava seinämän sisäpuolelle korkeussuunnassa joko reikien yläpuolelle tai alapuolelle.

Edellä on selostettu eräitä keksinnön mukaisen parvekekaivon, laattamaisen raken- —nusosan ja parvekkeen vedenpoistojärjestelmän edullisia suoritusmuotoja. Keksintö ei rajoitu edellä selostettuihin ratkaisuihin, vaan keksinnöllistä ajatusta voidaan so- veltaa eri tavoin patenttivaatimusten asettamissa rajoissa. e]

N

O

N

LÖ

<Q

NN

I a a <t 00

N

LO

N

N

O

N

Viitenumeroluettelo: seinämä 44 teippi 12 ensimmäinen pää 50 —syöksyputki 14 toinen pää 52 alapää 16 — tukikieli 54 —yläpää 18 tukireuna 56 asennuslaippa 19 rako 58 aukko ohjausreuna 100 parvekelaatta 21 — viistepinta 102 yläpinta 22 reikä 104 alapinta 24 ohjain 26 — rajoitin kavennusholkki 32 tulopää 34 purkupää 36 palokatkomateriaali 38 —kutistesukka ruuvi n 42 jatkokappale

S

N

LÖ

<Q

NN

I

= < 00

N

LO

N

N

O

N

Claims (22)

Patenttivaatimukset

1. Parvekekaivo, jossa on seinämä (10), jossa seinämässä on ulkopinta, sisä- pinta, ensimmäinen pää (12), ensimmäinen päätyosuus ensimmäisen syöksyputken (50) alapäähän (52) liittymistä varten, toinen pää (14) ja toinen päätyosuus toisen — syöksyputken (50) yläpäähän (54) liittymistä varten ja seinämän (10) sisällä on ka- vennusholkki (30), jossa on toisen pään (14) suuntaan osoittava purkupää (34), jonka purkupään (34) ulkohalkaisija on pienempi kuin toisen päätyosuuden sisähal- kaisija, tunnettu siitä, että kavennusholkki (30) on irrallinen seinämän (10) sisään sovitettu osa, jossa on tulopää (32), jolla on seinämän (10) sisäpintaa vasten tiukasti ja vesitiiviisti asettuva ulkopinta ja toisen päätyosuuden sisäpinnassa on ohjaimia (24) toisen päätyosuuden sisään sovitettavan syöksyputken (50) yläpään (54) oh- jaamiseksi kavennusholkin (30) purkupään (34) ympärille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen parvekekaivo, tunnettu siitä, että maini- tuissa ohjaimissa (24) on seinämään (10) yhdistyvä ensimmäinen pää ja toinen pää jaohjaimet(24) ovat ainakin osalta pituuttaan seinämän (10) sisäpinnasta seinämän (10) sisäosaa kohti kallistuneena.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen parvekekaivo, tunnettu siitä, että mai- nitut ohjaimet (24) ovat joustavia osia.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen parvekekaivo, tunnettu siitä, että aina- — kin yhden ohjaimen (24) toisessa päässä on kitkaelin tai kitkaa lisäävä muotoilu, joka on järjestetty asettumaan toisen päätyosuuden sisään sovitettavan syöksyput- ken (50) yläpään (54) seinämää vasten.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen parvekekaivo, tunnettu siitä, että & seinämän (10) sisäpinnassa on rajoitin (26) toisen paatyosuuden sisään sovitetta- n 25 — van syöksyputken (50) yläpään (54) sisäänmenosyvyyden rajoittamista varten. O

~

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen parvekekaivo, tunnettu siitä, että I mainitut ohjaimet (24) on muodostettu työstämällä seinämään (10) läpimenevä oh- = jaimen (24) muotoa vastaava ura ja taivuttamalla uran rajaama seinämän (10) osa 2 seinämän (10) sisäosaa kohti. LO N S 30

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen parvekekaivo, tunnettu siitä, että N ensimmäisen päätyosuuden sisäpinnassa on tukikieliä (16) ensimmäisen syöksy- putken (50) kannattelemista varten.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen parvekekaivo, tunnettu siitä, että mainitut tu- kikielet (16) käsittävät seinämän (10) sisäpinnasta etäisyyden päässä olevan oh- jausreunan (20) ensimmäisen päätyosuuden sisään sovitettavan syöksyputken (50) alapään (52) keskittämistä varten ja ohjausreunasta (20) olennaisesti suoraan kul- maan kääntyvän tukireunan (18).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen parvekekaivo, tunnettu sitä, että ohjausreu- nassa (20) on yläpää ja alapää, joka yläpää on lähempänä seinämän (10) ensim- mäistä päätä (12) kuin alapää ja lähempänä seinämän (10) sisäpintaa kuin alapää.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7—9 mukainen parvekekaivo, tunnettu siitä, että — mainitut tukikielet (16) on muodostettu työstämällä seinämään (10) läpimenevä tu- kikielen (16) muotoa vastaava ura ja taivuttamalla uran rajaama seinämän (10) osa seinämän (10) sisäosaa kohti.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen parvekekaivo, tunnettu siitä, että seinämä (10) on muodoltaan putkimainen, edullisesti sylinterimäinen.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen parvekekaivo, tunnettu siitä, että se käsittää seinämän (10) ensimmäiseen (12) ja/tai toiseen päähän (14) järjestettä- vän jatkokappaleen (42).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen parvekekaivo, tunnettu siitä, että mainittu jatkokappale (42) on liitettävissä teleskooppimaisesti seinämän (10) toiseen päähän (14).

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen parvekekaivo, tunnettu siitä, että seinämässä (10) on tartuntaelimiä parvekelaatan raudoitukseen, valumuottiin ja/tai S betonivaluun kiinnittymistä varten. O N e

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen parvekekaivo, tunnettu siitä, että mainitut K 25 — tartuntaelimet on kiinnitetty seinämään irrotettavasti. E

16. Jonkin patenttivaatimuksen 1-15 mukainen parvekekaivo, tunnettu siitä, että + seinämä (10) on materiaaliltaan metallia, edullisesti ruostumatonta terästä. 00 N a

17. Jonkin patenttivaatimuksen 1-16 mukainen parvekekaivo, tunnettu siitä, että S kavennusholkki (30) on materiaaliltaan elastomeeria, polymeeria tai metallia.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 9—17 mukainen parvekekaivo, tunnettu siitä, että seinämän (10) ulkopinnassa on ohjaimien (24) kohdalla palokatkomateriaalia (36), joka palokatkomateriaali (36) peittää ohjaimien (24) kohdalle seinämään (10) muo- dostuneet reiät ainakin osittain, edullisesti olennaisesti kokonaan.

19. Laattamainenrakennusosa, jossa on yläpinta (102) ja alapinta (104), tunnettu siitä, että se käsittää ainakin yhden jonkin patenttivaatimuksen 1-18 mukaisen par- vekekaivon, jonka ensimmäinen pää (12) avautuu rakennusosan yläpintaan (102) ja toinen pää (14) avautuu rakennusosan alapintaan (104).

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen rakennusosa, tunnettu siitä, että parveke- — kaivo on asennettu paikoilleen rakennusosaan rakennusosan valmistuksen yhtey- dessä.

21. Patenttivaatimuksen 19 tai 20 mukainen rakennusosa, tunnettu siitä, että se on betoninen parvekelaatta (100) tai rakennuksen vesikaton osa, edullisesti parvek- keen betoninen kattolaatta.

22. Parvekkeen vedenpoistojärjestelmä, joka käsittää ainakin yhden parvekekai- von ja ainakin yhden parvekekaivoon liitetyn syöksyputken (50), tunnettu siitä, että mainittu parvekekaivo on jonkin patenttivaatimuksen 1-18 mukainen parvekekaivo. e] N O N LÖ <Q NN I a a < 00 N LO N N O N