FI126565B

FI126565B - Ilmanvaihtoikkuna

Info

Publication number: FI126565B
Application number: FI20145778A
Authority: FI
Inventors: Petri Hänninen; Jyrki Jaskari
Original assignee: Skaala Production Oy
Priority date: 2014-09-05
Filing date: 2014-09-05
Publication date: 2017-02-15
Also published as: EP3189203A2; WO2016034979A3; EP3189203B1; WO2016034979A2; FI20145778A

Description

Keksinnön nimitys

Ilmanvaihtoikkuna

Keksinnön ala

Keksintö liittyy rakennus- ja ilmanvaihtotekniikan alaan, tarkemmin vaatimuksen 1 johdanto-osan mukaisiin ilmanvaihtoikkunoihin.

Teknistä taustaa HAUTAU GmbH:n myötävirtalämmönvaihtimella varustettu ilmanvaihtolaitteen Ventra® 301 (esite on kirjoitushetkellä ladattavissa osoitteesta http://hautau.de/index.php?id=79&L=1; Ventra® on Hautau GmbH:lie ainakin Saksassa rekisteröity merkki) asennetaan runkorakenteeseen ikkunan karmin ulkopuolelle, mitä ennen runkorakenteeseen on jouduttu työstämään (betoni ja harkkorakenteet) tai rakentamaan (puurakenteet) ilmanvaihtolaitteelle asennuskolo. Betoni- tai harkkorakenteeseen työstetty asennuskolo on tasoitettava esim. rappaamalla (asennusohjeet ovat kirjoitushetkellä ladattavissa osoitteesta http://hautau.de/index.php?id=164&L=l) ennen ilmastointilaitteen asennusta. Asennuskolon työstäminen tai rakentaminen sekä rappauksen kuivumisen odottaminen pidentävät asennusaikaa ja aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia.

Skaala Oy:n kirjoitushetkellä vielä salaisessa suomalaisessa patenttihakemuksessa 20135214 kuvattu ilmastointilaite on helpommin asennettavissa verrattuna HAUTAU GmbH:n ilmastointikoneeseen, koska patenttihakemuksessa 20135214 kuvattu ilmanvaihtolaite on karmien muodostaman kehän sisällä, jolloin runkorakenteisiin ei tarvitse tehdä ylimääräisiä koloja.

Ilmanvaihtoikkunoita tunnetaan myös ranskalaisesta patenttihakemusjulkaisusta 2 896 855 AI sekä brittiläisestä patenttihakemusjulkaisusta 2 138 124 A.

Nykyään pyrkimyksenä on kuitenkin useinkin tehdä ikkunaan mahdollisimman suuri valoaukko, mikä tarkoittaa sitä, että pitää käyttää hoikempia puitteita. Tällöin puitteiden herkkyys erilaisille muodonmuutoksille kasvaa. Kun käytetään mahdollisimman ohuita puitteita, kaikki niihin tehtävät loveukset ja rei'itykset lisäävät muodonmuutosten mahdollisuutta ja niistä aiheutuvia ongelmia.

Keksinnön tehtävä

Keksinnön ensimmäisen aspektin mukainen tehtävä on helpottaa ilmanvaihtoikkunan asennusta.

Keksinnön toisen aspektin mukainen tehtävä on parantaa ilmanvaihtoikkunan tiiveyttä.

Keksinnön ensimmäisen ja toisen aspektin mukainen tehtävä pystytään ratkaisemaan vaatimuksen 1 mukaisella ilmanvaihtoikkunalla.

Epäitsenäiset vaatimukset kuvaavat ilmanvaihtoikkunan edullisia aspekteja.

Keksinnön edut

Ilmanvaihtoikkuna käsittää a) karmin, b) karmin yhteyteen järjestetyn ulkopuitteen, johon on kiinnitetty ainakin yksi ikkunalasi, ja c) karmin yhteyteen järjestetyn sisäpuitteen, johon on kiinnitetty ainakin yksi ikkunalasi. Ulkopuite ja sisäpuite on kiinnitetty karmiin tai yksi puitteista on kiinnitetty karmiin ja toinen puitteista on kiinnitetty karmiin kiinnitettyyn puitteeseen siten, että ulkopuitteen ja sisäpuitteen väliin on järjestetty välitila. Tämän lisäksi ilmanvaihtoikkuna käsittää i) karmin sisään tai karmin välitilan puoleiselle pinnalle asennetun tai asennettavan ilmanvaihtolaitteen, joka ulottuu välitilaan, ii) ainakin yhden raitisilmakanavan raitisilman johtamiseksi ulkotilasta ilmanvaihtolaitteeseen karmissa ulkotilan puolella olevan vähintään yhden sisäänmenon kuten suulakkeen tai suuttimen kautta ja ilmanvaihtolaitteesta edelleen sisätilaan tuloilmana karmissa sisätilan puolella olevan vähintään yhden ulostulon kuten suulakkeen tai suuttimen kautta, ja iii) ainakin yhden poistoilmakanavan poistoilman johtamiseksi sisätilasta ilmanvaihtolaitteeseen karmissa sisätilan puolella olevan vähintään yhden sisäänmenon kuten suulakkeen tai suuttimen kautta ja ilmanvaihtolaitteesta edelleen ulkotilaan jäteilmana karmissa ulkotilan puolella olevan vähintään yhden ulostulon kuten suulakkeen tai suuttimen kautta.

Keksinnön mukaisen ilmanvaihtoikkunan ansiosta pystytään välitilan olemassaoloa hyödyntämään ilmanvaihtolaitteen sijoittamisessa. Ilmanvaihtolaitteen käsittävä ilmanvaihtoikkuna voi olla mahdollista asentaa runkorakenteeseen tehtyyn ikkunan asennusaukkoon, jossa ei ole erillistä asennuskoloa, tai jossa mahdollisesti tarvittava asennuskolo voidaan toteuttaa pienempänä. Verrattuna Hautau GmbH:n Ventra® 301 ikkunaan, on mahdollista saavuttaa merkittävä työn ja materiaalin säästö erityisesti saneerauskohteissa. Kun ilmanvaihtolaite on asennettu karmin sisään, voidaan ilmanvaihtolaitteen välitilasta viemää tilavuutta pienentää, mikä mahdollistaa valoaukon toteuttamisen suurempana. Kun raitisilmanava, poistoilmakanava ja näiden suulakkeet tai suuttimet sijaitsevat vielä karmissa, pystytään ilmanvaihtoikkunan valmistusta yksinkertaistamaan hakijan salaisessa suomalaisessa patenttihakemuksessa 20135214 kuvattuun ilmanvaihtoikkunan valmistukseen verrattuna.

Kun ilmanvaihtolaite jää karmin ilmanvaihtolaitteen puoleisen sivun valoaukosta nähden karmin ulkopuolisen reunan määrittämän tason sisäpuolelle, betoniseen runkorakenteeseen ei tarvitse työstää ylimääräistä asennuskoloa tai puurakenteisiin runkorakenteeseen ei tarvitse rakentaa ylimääräistä asennuskoloa. Näin ilmanvaihtoikkunan asentamista on mahdollista nopeuttaa.

Kun ilmanvaihtolaite ulottuu karmissa valoaukosta nähden karmin ulkoreunalla olevaan karmiin tehtyyn syvennykseen, voi olla mahdollista hyödyntää paremmin karmin kehän viemää tilavuutta ja/tai mahdollistaa ilmanvaihtolaitteen saavutettavuus ilmanvaihtoikkunan edestä (ts. ilmanvaihtoikkunan edestä sisätilan puolelta) tai takaa (ts. ilmanvaihtoikkunan edestä ulkotilan puolelta).

Kun ilmanvaihtolaite on sovitettu tai asennettavissa siten, että se mahtuu kokonaisuudessaan karmin sisään, karmin tilavuus pystytään hyödyntämään ja välitila pystytään pitämään vapaana ilmanvaihtolaitteesta.

Kun ilmanvaihtolaite on asennettu tai asennettavissa karmiin valoaukon puolelle tehtyyn syvennykseen siten, että se se ulottuu välitilaan, ilmanvaihtolaitteesta voidaan tehdä isompi vaikuttamatta olennaisesti valoaukon kokoon.

Kun ilmanvaihtolaite on asennettu karmin valoaukon puoleiselle pinnalle, karmiin ei välttämättä tarvitse työstää kuin sisääntulokanavat ja ulostulokanavat. Näin välitilaa pystytään hyödyntämään ilmanvaihtolaitteen sijoittamiseksi.

Kun ilmanvaihtolaite ulottuu välitilaan lainkaan peittämättä valoaukkoa, ilmanvaihtoikkuna ei pienennä valoaukkoa. Tämä laajentaa ikkunan valonläpäisykykyä valoaukon reunojen kohdalla. Lisäksi ulkopuitteen ikkunalasi saattaa olla pestävissä välitilan puolelta ilman että ilmanvaihtolaite täytyisi poistaa.

Kun ulkopuite ja sisäpuite ovat kumpikin kiinnitetty vähintään kahdella saranalla karmiin, jolloin sisäpuite on avattavissa sisätilan puolelle ilmanvaihtolaitteen ollessa paikalleen asennettuna ja ulkopuite on järjestetty sisätilan puolelle avattaessa väistämään paikalleen kiinnitettyä ilmanvaihtolaitetta, ulkopuitteen ulkotilaan rajoittuva ikkunalasi voidaan pestä rakennuksen sisäpuolelta. Lisäksi ulkopuitteen välitilan puoleisia osia voidaan turvallisesti huoltaa, kuten esimerkiksi maalata tai vaihtaa karmin ja ulkopuitteen välissä oleva tiiviste.

Kun ilmanvaihtolaitteessa on välitilan ja ulkopuitteen kulmassa kulmaväistö, jonka kohdalta ilmanvaihtolaitteen ulkonema välitilan suuntaan pienenee, ulkopuitteen on helpompi väistää ilmanvaihtolaitetta.

Kun ulkopuitteen saranoiden varsien pituudet on mitoitettu siten, että saranoiden nivelöinti ulkopuitteen avautumiskulmilla ohjaa ulkopuitteen väistämään ilmanvaihtolaitetta, ulkopuite on avattavissa ulkopuoleen rajoittuvan ikkunalasin puolen pesua ja huoltotoimenpiteitä varten normaalisti sisäänpäin.

Kun ulkopuitteen saranoiden karminpuoleisen varren pituus on, edullisimmin 40 - 60 %, mieluiten noin puolet, ilmanvaihtolaitteen ulkonemasta karmin valoaukon puoleisesta pinnasta, ulkopuitteiden saranointi voidaan toteuttaa siten, että karmin puoleisen saranan varren pituus ei oleellisesti heikennä saranan toimivuutta, kantokykyä ja lujuusominaisuuksia verrattuna tavanomaisten saranoiden käyttämiseen. Lähtökohtaisesti varsien pituussuhde vaikuttaa ulkopuitteen avautumiskaareen. Pidempi karminpuoleinen osa pienentää kulmaväistöä ja mahdollistaa asennuksen kapeampiin ikkunoihin (siis pienempiin leveyksiin). Toisaalta karminpuoleisen osan pidennys vie saranapistettä valoaukkoa kohti jolloin ulkopuitteen iv-koneen puoleinen pääty jää saranapisteen taakse ja kääntyy ulospäin avauksen yhteydessä. Puitteen ulkopuolella on taas karmipelti tiivisteineen vastassa. Tämä estää saranapisteen viemisen liian paljon välitilaa kohti. Toisaalta saranan puitteenpuoleisen karan kasvattaminen kasvattaa puitteen pyörähdyssädettä (vrt. Pythagoraan sääntö a2+b2=c2) , jolloin karan kasvattaminen liikaa aikaansaa sen, ettei ulkopuite mahdu aukeamaan vaan raapaisee lukkopuolen karmin välitilan puoleiseen pintaan kiinni. Edelläkerrottu kuvaa saranointipisteen muita reunaehtoja kuin voimia ja momentteja. Tavanomaisilla saranoilla tarkoitetaan tässä sellaisia saranoita, joissa karminpuoleinen varsi uppoaa nivelhaarukkaa lukuunottamatta karmiin kokonaisuudessaan tai vain muutamaa millimetriä vaille. Tavanomaisella saranalla ulkopuitteen puoleinen varsi pitäisi ilmanvaihtolaitteen väistöä varten toteuttaa mahdollisesti pidempänä, jolloin se vääntyisi helpommin ulkopuitteen ulkopuolen pesemisen yhteydessä. Ulkopuitteen avaaminen on mahdollista toteuttaa myös yläpuitteeseen ja alapuitteeseen asennettavan liukusaranan/-helan avulla.

Kun ilmanvaihtoikkuna lisäksi käsittää ainakin yhden raitisilmakanavaan vaikuttavan suodattimen ja/tai ainakin yhden poistoilmakanavaan vaikuttavan suodattimen, ainakin osa ja suodattimesta riippuen jopa suurin osa tai jopa lähes kaikki ilmanvaihtolaitteen sisään tulevasta ilman epäpuhtaudesta tai pieneliöistä pystytään suodattamaan pois sekä oleellisesti vähentämään kanavien ja lämmönvaihtimen likaantumista. Suodatin/suodattimet saattaa/saattavat toteutustyypistään riippuen myös vaimentaa ilmanvaihtolaitteen ääntä tai ulkotilan ja sisätilan välistä äänen kulkeutumista.

Kun ainakin yksi suodatin on irrotettavissa ilmanvaihtolaitteen ulkopintaan ulottuvan asennuskanavan taikka avattavan asennusluukun kautta, kyseisen suodattimen vaihto, puhdistus tai poisto on mahdollista ilman erityistyökaluja tai erityistaitoja.

Kun tällaisen asennuskanavan pää tai avattava asennusluukku jää sisäpuitteen taakse sisäpuitteen ollessa suljettuna ja on saavutettavissa sisäpuitteen ollessa avattuna, peittää sisäpuite kiinni ollessaan suodattimen näkyvistä, suojaa suodatinta ja vaikeuttaa suodattimen tahattoman tai ei-toivotun poistamisen.

Kun asennuskanavassa on johde tai ohjuri, jota pitkin suodatin on irrotettavissa vetämällä, työntämällä, kiertämällä tai kääntämällä, suodatin on mahdollista irrottaa ja asentaa paikalleen helposti.

Kun ainakin yksi suodatin on elektrostaattinen suodatin, suodatinta ei tarvitse vaihtaa, eikä sillä ole virtausvastusta. Näin on mahdollista kasvattaa ilmanvaihtoikkunan läpivirtausta tai jos ilmanvaihtolaite käsittää ainakin yhden tuulettimen, pienentää tuulettimelta vaadittavaa tehoa. Näin voidaan vaimentaa tuulettimen/tuulettimien käyttöääntä ja samalla mahdollisesti myös parantaa ilmanvaihtoikkunan ja siihen integroidun ilmanvaihtolaitteen energiatehokkuutta.

Kun ilmanvaihtoikkuna lisäksi käsittää sekä raitisilmakanavan yhteyteen järjestetyn ainakin yhden tuulettimen että poistoilmakanavan yhteyteen järjestetyn ainakin yhden tuulettimen, ilmanvaihtoikkunan tuottamaa tilavuusvirtaa on mahdollista kasvattaa verrattuna tilanteeseen, jossa ilmanvaihtoikkuna olisi toteutettu painovoimaisena.

Tuulettimella tarkoitetaan tässä tai seuraavassa aksiaalipuhallinta (engl. axial blower) tai keskipakopuhallinta (engl. centrifugal blower).

Tuuletin tai tuulettimet sijaitsevat edullisimmin ilmanvaihtolaitteessa. Tämän lisäksi tai ohella, tuuletin tai tuulettimet voivat olla säädettävissä. Tällöin tilavuusvirtojen säätäminen pystytään ainakin osin toteuttamaan säätämällä tuuletinta tai tuulettimia.

Kun jompi kumpi tai molemmat tuulettimista on sijoitettu ainakin yhteen ääneneristyskoteloon, joka/jotka edullisimmin on/ovat elastomeeriä tai sisältää/sisältävät elastomeeriä, on mahdollista pienentää tuulettimien äänen ja värähtelyn siirtymistä ympäröiviin rakenteisiin eli vaimentaa ilmanvaihtoikkunan käyttöääntä.

Kun ilmanvaihtoikkuna käsittää ilmanvaihtolaitteeseen integroidun vastavirtalämmönvaihtimen, jossa raitisilmakanava ja poistoilmakanava risteävät, ilmanvaihtoikkunan hyötysuhdetta on mahdollista parantaa. Käytännössä poistoilman lämpöä on mahdollista siirtää ja hyödyntää raitisilman lämmittämiseen jopa 90% hyötysuhteella.

Kun vastavirtalämmönvaihdin on pitkänomainen, se mahdollistaa paremman lämpötilahyötysuhteen.

Hakijan valmistamassa prototyypissä pitkänomaisen vastavirtalämmönvaihtimen pituus on 45,5 cm, poikkipinta-ala on 60 cm2 ja sekä raitisilmakanavan että poistoilmakanavan poikkipinta-ala on 20 cm2. Vastavirtalämmönvaihtimen pitkänomaisuus mahdollistaa hyvän lämpötilahyötysuhteen ja samalla vähentää tai jopa kokonaan poistaa tuloilman jälkilämmityksen tarpeen. Toisaalta vastavirtalämmönvaihtimen pidennys suurentaa kondenssiveden jäätymisriskiä tilanteessa, jolloin raitisilman lämpötila laskee veden jäätymispisteen alapuolelle. Lämmönvaihtimen pituus on siis kompromissi kahden edellä mainitun reunaehdon välillä. Käytännössä myös käytettävissä oleva tila ja karmin koko asettavat rajat sopiville ko'oille.

Kun raitisilmakanava käsittää ainakin kaksi pitkittäistä segmenttiä, jotka kulkevat toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin, ja kun yksi segmentti käsittää raitisilman esilämmityskanavan ja virtaussuunnassa tämän jälkeen oleva segmentti käsittää vastavirtalämmönvaihtimen kanavan, raitisilma on mahdollista esilämmittää ennen vastavirtalämmönvaihdinta ja tuloilmalla on lyhyt matka huoneilmaan vastavirtalämmönvaihtimelta. Lisäksi ainakin kaksi segmenttiä käsittävä ja vastavirtalämmönvaihtimessa poistoilmakanavan kanssa risteävästi kulkeva raitisilmakanava vaimentaa ulkotilan puolelta tai suunnasta sisätilaan kulkeutuvia ääniä (tällaisia voivat olla liikenteen melu, ruohonleikkurit, lehtipuhaltimet, mahdollisten naapureiden tai ohikulkijoiden äänet, lintujen äänet ynnä muu, sekä toteutustavasta riippuen myös mahdollisen ilmanvaihtolaitteen tuulettimen ääni). Samalla sisätilan puolelta ulkotilaan kantautuvaa ääntä on mahdollista vaimentaa.

Kun esilämmityskanava sijaitsee ilmanvaihtolaitteen välitilan puoleisella sivulla, välitilan lämpöä ja mahdollisesti myös suoraa auringon säteilylämpöä on mahdollista hyödyntää raitisilman esilämmityksessä. Näin vedon tunnetta on mahdollista ehkäistä. Lisäksi ilmanvaihtoikkunan lämmönvaihtimen hyötysuhdetta voi näin olla mahdollista parantaa.

Kun esilämmityskanava sisältää äänenvaimennusjärjestelyn, ulkotilan puolelta tai suunnasta sisätilaan ja päinvastoin kulkeutuvia ääniä on mahdollista vaimentaa.

Yksinkertaisimmillaan äänenvaimennusjärjestely voi käsittää ohjaimen ja vaimennusmateriaalia, jolla ohjain ja/tai esilämmityskanava on ainakin osin vuorattu, äänen kulkemaa matkaa on mahdollista pidentää ja sitä on mahdollista absorboida vaimennusmateriaaliin. Tämän lisäksi tai vaihtoehtoisesti äänenvaimennusjärjestely voi käsittää aktiivisen äänenvaimennuslaitteen, jolloin esilämmityskanavan äänen taajuuksia on mahdollista vaimentaa ns. vastamelun avulla. Aktiivisen äänenvaimennuksen edut perinteisiin passiivisiin vaimentimiin verrattuna ovat helpompi asennus, vähäisempi virtausvastus ja parempi äänenvaimennus matalilla taajuuksilla.

Esilämmityskanavan yhteyteen järjestetty tuuletin voi olla sijoitettu virtaussuunnassa ennen esilämmityskanavaa. Näin sisätilaan kantautuvaa tuulettimen ääntä on mahdollista vaimentaa äänenvaimennusjärjestetyn avulla.

Kun poistoilmakanava käsittää ainakin kaksi pitkittäistä segmenttiä, jotka kulkevat toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin, ja kun yksi segmentti käsittää poistoilman imukanavan ja virtaussuunnassa tämän jälkeen oleva segmentti käsittää vastavirtalämmönvaihtimen kanavan, poistoilman imukanavaa käytetään jäteilman ulostulon etäännyttämiseksi raitisilman sisäänmenokanavasta, jolloin on mahdollista välttää eri ilmalaatujen epätarkoituksenmukainen sekoittuminen.

Kun imukanava sijaitsee ilmanvaihtolaitteen sisätilan ja/tai sisäpuitteen tai välitilan puoleisella sivulla, on mahdollista vähentää jäteilman lauhtumista ennen lämmönvaihdinta. Näin jäteilman lauhtumisen lämmönvaihtimessa tapahtuvaa osuutta pystytään lisäämään. Lauhdeveden kerääntyminen on paremmin hallittavissa lämmönvaihtimessa.

Kun imukanava sisältää äänenvaimennusjärjestelyn, sisätilan puolelta ulkotilaan kantautuvaa ääntä on mahdollista vaimentaa. Samalla myös ulkotilan puolelta sisätilaan kantautuvaa ääntä on mahdollista vaimentaa.

Yksinkertaisimmillaan äänenvaimennusjärjestely voi käsittää ohjaimen ja vaimennusmateriaalia, jolla ohjain ja/tai imukanava on ainakin osin vuorattu, äänen kulkemaa matkaa on mahdollista pidentää ja sitä on mahdollista absorboida vaimennusmateriaaliin. Tämän lisäksi tai vaihtoehtoisesti äänenvaimennusjärjestely voi käsittää aktiivisen äänenvaimennuslaitteen. Imukanavan äänen taajuuksia on mahdollista vaimentaa ns. vastamelun avulla. Aktiivisen äänenvaimennuksen edut perinteisiin passiivisiin vaimentimiin verrattuna ovat helpompi asennus, vähäisempi virtausvastus ja parempi äänenvaimennus matalilla taajuuksilla.

Kun poistokanavan yhteyteen järjestetty tuuletin on sijoitettu virtaussuunnassa vasta poistokanavan jälkeen, on äänenvaimennusjärjestelyn avulla mahdollista vaimentaa tuulettimesta sisätilaan kulkeutuvaa ääntä.

Kun ilmanvaihtolaite on asennettu tai asennettavissa pystykarmin sisään tai pystykarmin välitilan puoleiselle pinnalle, voidaan ilmanvaihtolaitteessa käyttää pystykarmin pystysuoruutta hyväksi.

Kuten jo yllä todettiin, ilmanvaihtoikkunan ulkopuite voi olla kiinnitetty saranoilla karmiin. Ilmanvaihtolaite on tällöin edullisimmin pystysuunnassa kahden saranan välissä, jolloin ilmanvaihtolaitteeseen ei tarvitse tehdä koloja saranoille.

Kun raitisilmakanavan vastavirtalämmönvaihtimen kanavassa kulkeva segmentti kulkee alhaalta ylöspäin, on mahdollista hyödyntää lämmitetyn ilman laajenemisesta johtuvaa kevenemistä ja pyrkimystä nousta ylöspäin eli termistä konvektiota (joskus tätä ilmiötä nimitetään myös luonnolliseksi konvektioksi). Toisin sanoen, pystysuuntaisella järjestelyllä voidaan ilmanvaihtolaitteessa ilmenevää termistä konvektiota käyttää myötävaikuttamaan tilavuusvirran aikaansaamista. Tilavuusvirtaa on mahdollista lisätä hyödyntämällä ilman lämpölaajenemista ja sitä ilmiötä, että lämpeävä ilma pyrkii nousemaan ylös ja jäähtyvä ilma laskeutumaan alaspäin. Näin esimerkiksi mahdollisten tuulettimien tarvitsemaa tehoa on mahdollista pienentää tai niiden tuottamaa tilavuusvirtaa on mahdollista kasvattaa verrattuna vaakasuuntaiseen järjestelyyn (ts. että välitilaan ulottuva ilmanvaihtolaite sijaitsisi vaakakarmissa tai vaakakarmin pinnalla).

Kun poistoilmakanavan vastavirtalämmönvaihtimen kanavassa kulkeva segmentti kulkee ylhäältä alaspäin, on mahdollista hyödyntää termistä konvektiota. Tämän lisäksi voidaan myös hyödyntää gravitaatiota jäähtyvästä ilmasta muodostuvan lauhdeveden poistamiseksi vastavirtalämmönvaihtimesta.

Kun ilmanvaihtoikkuna lisäksi käsittää virtaussuunnassa poistoilmakanavaan vastavirtalämmönvaihtimen kanavan jälkeen ulkotilaan valumayhteydessä olevan poistokanavan lauhdeveden poistamista varten, lauhdevesi saadaan johdettua ulkotilaan. Näin pystytään välttämään lauhdeveden kerääminen erilliseen astiaan tai säiliöön. Lauhdevettä ei näin tarvitse myöskään tuoda sisätiloihin, minkä ansiosta pystytään välttämään tarve erilliselle ilmanvaihtoikkunan viemäriliitännälle.

Kun ilmanvaihtoikkuna poistokanava käsittää poistoputken, ja edullisimmin myös poistoputken sisäpuolisen suuaukon suuntaan vastavirtalämmönvaihtimen kanavan suuaukolta lauhdevettä ohjaamaan järjestetyn ohjaimen, esimerkiksi kaukalon, kallistettuja ohjainpintoja ja/tai suppilon, on lauhdeveden hallittu ohjaaminen pois ilmanvaihtoikkunasta mahdollista. Valitsemalla poistoputken pituus sopivasti pystytään lauhdevesi johtamaan halutulle etäisyydelle ulkoseinän pinnasta.

Edullisimmin poistokanavan yhteydessä on lauhdeveden sulanapitämisjärjestely, esimerkiksi poistoputkeen ja kaukaloon, kallistettuihin ohjainpintoihin ja/tai suppiloon asennettu saattolämmityskaapeli, joka mieluiten on tai sisältää itsesäätyvää lämmityskaapelia, jonka resistanssi on verrannollinen lämpötilaan. Sulanapitomisjärjestelyn avulla on mahdollista käyttää ilmanvaihtoikkunaa myös talvella, jolloin lauhdeveden jäätyminen voisi haitata ilmanvaihtolaitteen toimintaa. Itsesäätyvän lämmityskaapelin avulla sulanapitojärjestelyn ohjaaminen voidaan teknisesti toteuttaa erittäin yksinkertaisella tavalla ja jopa ilman erillistä ohj auslogiikkaa.

Edullisimmin ilmanvaihto!kkuna toteutetaan siten, että raitisilmakanava kulkee koko sisäänmenon ja ulostulon välisen matkan ja poistoilmakanava kulkee koko sisäänmenon ja ulostulon välisen matkan ilmanvaihtolaitteen sisällä. Tällöin ilmanvaihtolaite muodostaa erillisen kokonaisuuden ilmanvaihtoikkunassa, jolloin pysytään parantamaan ilmanvaihtoikkunan ja ilmanvaihtolaitteen sekä niiden välisten rajapintojen tiiveyttä.

Piirustusluettelo

Seuraavassa esitellään ilmanvaihtoikkunaa lähemmin oheisissa piirustuksissa FIG 1 - FIG 20 esitettyjen sovellusesimerkkien avulla. Piirustuksista esittää: FIG 1 sisätilan puolista perspektiivinäkymää ilmanvaihtoikkunasta, johon on asennettu ilmanvaihtolaite; FIG 2 ulkotilan puolista perspektiivinäkymää FIG l:ssä esitetystä ilmanvaihtoikkunasta, johon on asennettu ilmanvaihtolaite; FIG 3 FIG l:ssä esitettyä ilmanvaihtoikkunaa tarkasteltuna sisätilan puolelta suoraan edestä; FIG 4 FIG l:ssä esitettyä ilmanvaihtoikkunaa tarkasteltuna ulkopuolelta suoraan edestä; FIG 5 sisätilan puolista perspektiivinäkymää FIG 1 ilmanvaihtoikkunasta, johon on asennettu ilmanvaihtolaite, sisäpuite ja ulkopuite sisäänpäin avattuina; FIG 6 FIG l:ssä esitettyä vaakaleikkausta VI - VI; FIG 7 periaatteellista kuvaa sähköjärjestelmästä; FIG 8 FIG l:ssä esitettyä ilmanvaihtoikkunaa tarkasteltuna sisäpuolelta suoraan edestä, kun sisäpuite on poistettu; FIG 9 FIG 8:ssa esitettyä ulkopuitteen saranan yksityiskohtaa IX; FIG 10 FIG 8:ssä esitettyä ulkopuitteen saranan yksityskohtaa X; FIG 11 ilmanvaihtolaitetta tarkasteltuna ulkopuolen kanavien suunnasta; FIG 12 FIG ll:ssä esitetyn ilmanvaihtolaitteen vaakaleikkausta XII - XII; FIG 13 FIG ll:ssä esitettyä ilmanvaihtolaitteen pystyleikkausta XIII - XIII; FIG 14 FIG ll:ssä esitettyä ilmanvaihtolaitteen pystyleikkausta XIV - XIV; FIG 15 FIG 13:ssä esitettyä ilmanvaihtolaitteen pystyleikkausta XV - XV; FIG 16 FIG 13:ssä esitettyä ilmanvaihtolaitteen pystyleikkausta XVI - XVI; FIG 17 räjäytyskuvaa FIG ll:ssä esitetystä ilmanvaihtolaitteesta tarkasteltuna kansilevyn suunnasta vasemmalta yläviistosta; FIG 18 räjäytyskuvaa FIG llrssä esitetystä ilmanvaihtolaitteesta tarkasteltuna takalevyn suunnasta vasemmalta yläviistosta; FIG 19 perspektiivinäkymää esimerkkistä pituussuuntaisten siirtokanavien ääneneristyksen toteuttamisesta; ja FIG 20 FIG 8:ssä esitettyä saranan vaakaleikkausta XX - XX;

Samat viitenumerot viittaavat samoihin teknisiin tunnusmerkkeihin kaikissa piirustuksissa.

Keksinnön yksityiskohtainen selitys FIG 1 ja FIG 2 esittävät perspektiivinäkymää ilmanvaihtoikkunasta 1, johon on asennettu ilmastointilaite 50.

Ilmanvaihtoikkuna 1 käsittää karmin 2. Tämän lisäksi ilmanvaihtoikkuna 1 käsittää karmin 2 yhteyteen järjestetyn ulkopuitteen 4, johon on kiinnitetty ainakin yksi ikkunalasi 6, sekä karmin 2 yhteyteen järjestetyn sisäpuitteen 3, johon on kiinnitetty ainakin yksi ikkunalasi 5. Ilmanvaihtoikkunassa 1 voi olla karmiverhoilu 9 peittämässä karmia 2 ja ulkopuitetta 4 ulkotilan U puolelta.

Ulkopuite 4 ja sisäpuite 3 on kiinnitetty karmiin 2 tai yksi puitteista 3, 4 on kiinnitetty karmiin 2 ja toinen puitteista 3, 4 on kiinnitetty karmiin 2 kiinnitettyyn puitteeseen.

Ulkopuitteen 4 ja sisäpuitteen 3 väliin jää näin välitila 10. Ulkopuite 4 ja sisäpuite 3 määrittävät yhdessä valoaukon 7.

Ilmanvaihtolaitteen 50 rakennetta ja toimintaa esitellään alempana tarkemmin FIG 11 - 18 yhteydessä. Raitisilmakanavan raitisilmakanavan ja poistoilmakanavan rakenne ja toiminta käyvät havainnollisesti esiin FIG 13 ja 14.

Ilmanvaihtoikkuna 1 käsittää lisäksi karmin 2 sisään tai karmin 2 välitilan 10 puoleiselle pinnalle asennetun tai asennettavan ilmanvaihtolaitteen 50, joka ulottuu välitilaan 10 ja joka lisäksi käsittää ainakin yhden raitisilmakanavan, joka voi käsittää ainakin kaksi pitkittäistä segmenttiä, nimittäin esilämmityskanavan 65 ja vastavirtalämmönvaihtimen 62 raitisilmakanavan 62A raitisilman 20 johtamiseksi ulkotilasta U ilmanvaihtolaitteeseen 50 karmissa 2 ulkotilan U puolella olevan vähintään yhden sisäänmenon 51 kuten suulakkeen tai suuttimen kautta ja ilmanvaihtolaitteesta 50 edelleen sisätilaan S tuloilmana 21 karmissa 2 sisätilan S puolella olevan vähintään yhden ulostulon 52 kuten suulakkeen tai suuttimen kautta.

Ilmaisulla esilämmityskanava 65 tarkoitetaan edellä ja seuraavassa kanavaa, jossa raitisilman 20 sisäänmenon 51 ja jäteilman 23 ulostulon 54 välistä etäisyyttä kasvatetaan vastavirtalämmönvaihtimen 62 yläpuolella ja alapuolella. Käytännössä ilmavirtaus lämpenee ainakin vähäisessä määrin esilämmityskanavassa.

Mainitut kaksi pitkittäistä segmenttiä eli esilämmityskanava 65 ja vastavirtalämmönvaihtimen 62 raitisilmakanava 62A kulkevat edullisimmin toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin.

Raitisilman 20 esilämmityskanava 65 on virtaussuunnassa ennemmin ja vastavirtalämmönvaihtimen 62 raitisilmakanava 62A on virtaussuunnassa tämän jälkeen eli myöhemmin.

Raitisilmakanavan ilmanvaihto koneellistetaan edullisesti järjestämällä esilämmityskanavan 65 yhteyteen tuuletin 64. Tuuletin 64 sijoitaan edullisimmin virtaussuunnassa ennen esilämmityskanavaa 65. Tämän lisäksi ilmanvaihtoikkuna 1 käsittää ainakin yhden poistoilmakanavan, joka voi käsittää ainakin kaksi pitkittäistä segmenttiä, nimittäin imukanavan 66 ja vastavirtalämmönvaihtimen 62 poistoilmakanavan 62B poistoilman 22 johtamiseksi sisätilasta S ilmanvaihtolaitteeseen 50 karmissa 2 sisätilan S puolella olevan vähintään yhden sisäänmenon 53 kuten suulakkeen tai suuttimen kautta ja ilmanvaihtolaitteesta 50 edelleen ulkotilaan U jäteilmana 23 karmissa 2 ulkotilan U puolella olevan vähintään yhden ulostulon 54 kuten suulakkeen tai suuttimen kautta.

Mainitut kaksi pitkittäistä segmenttiä, imukanava 66 ja vastavirtalämmönvaihtimen 62 poistoilmakanava 62B kulkevat edullisimmin toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin.

Poistoilman 22 imukanava 66 on edullisesti virtaussuunnassa ennemmin ja vastavirtalämmönvaihtimen 62 poistoilmakanavan 62B virtaussuunnassa tämän jälkeen eli myöhemmin.

Poistoilmakanavan ilmanvaihto koneellistetaan edullisesti järjestämällä imukanavan 66 yhteyteen poistoilmatuuletin 63. Poistoilmatuuletin 63 sijoitetaan edullisimmin vasta poistokanavan 66 jälkeen, kuitenkin ennen vastavirtalämmönvaihtimen 62 poistoilmakanavaa 62B.

Ilmanvaihtolaite 50 voi jäädä karmin 2 ilmanvaihtolaitteen 50 puoleisen sivun valoaukosta 7 nähden karmin 2 ulkopuolisen reunan määrittämän tason R sisäpuolelle. Erityisesti ilmanvaihtolaite 50 voi ulottua karmissa 2 valoaukosta 7 nähden karmin 2 ulkoreunalla karmissa 2 olevaan syvennykseen.

Ilmanvaihtolaite 50 voi olla sovitettu tai asennettavissa siten, että se mahtuu kokonaisuudessaan karmin 2 sisään.

Edullisimmin ilmanvaihtolaite 50 on kuitenkin asennettu tai asennettavissa karmiin 2 valoaukon 7 puolelle tehtyyn syvennykseen 14 siten, että se ulottuu välitilaan 10, tai karmin 2 valoaukon 7 puoleiselle pinnalle.

Mitoittamalla ilmanvaihtolaite 50 sopivasti on mahdollista toteuttaa ilmanvaihtoikkuna 1 siten, että ilmanvaihtolaite 50 ulottuu välitilaan 10 lainkaan peittämättä valoaukkoa 7.

Avattavan ilmanvaihtoikkunan 1 ulkopuite 4 ja sisäpuite 3 ovat edullisimmin kumpikin kiinnitetty vähintään kahdella saranalla 8 karmiin 2, jolloin sisäpuite 3 on avattavissa sisätilan S puolelle ilmanvaihtolaitteen 50 ollessa paikalleen asennettuna ja ulkopuite 4 on järjestetty sisätilan S puolelle avattaessa väistämään paikalleen kiinnitettyä ilmanvaihtolaitetta 50.

Karmiverhoilun 9 kulmaliitokset voivat olla suoraan katkaistuja tai jiiriin katkaistuja. Raitisilma 20 otetaan ulkotilasta U sisään ilmanvaihtoikkunan 1 pystykarmin 2 yläosassa olevan sisäänmenon 51 kautta ja tuloilma 21 tuodaan sisätilaan S pystykarmin 2 yläosassa olevan ulostulon 52 kautta. Poistoilma 22 otetaan sisätilasta S karmin 2 alaosassa olevan sisäänmenon 53 kautta ja jäteilma 23 viedään ulos ulostulon 54 kautta. FIG 3 ja FIG 4 esittävät ilmanvaihtoikkunaa 1 suoraan edestä sisäpuolelta ja suoraan edestä ulkopuolelta. Ilmanvaihtolaite 50 jää puitteiden 3 ja 4 taakse, niiden määrittämän valoaukon 7 ulkopuolelle. Ilmanvaihtoikkunan 1 valoaukko 7 ei oleellisesti muutu suhteessa valoaukkoon 7 verrattuna sellaiseen ilmanvaihtoikkunaan 1, jossa ei ole ilmanvaihtolaitetta 50 asennettuna. Referenssilinja R määrittää edullisimmin sen äärimmäisen tason, jonka karmin puolelle ilmanvaihtoikkuna 1 tai ilmanvaihtolaite 50 kokonaisuudessaan rajoittuvat. FIG 5 esittää perspektiivinäkymää ilmanvaihtoikkunasta 1, jonka sisäpuite 3 ja ulkopuite 4 ovat sisäänpäin avattuna, ja johon on sisäpuitteen 3 ja ulkopuitteen 4 saranapuolelle asennettu ilmanvaihtolaite 50. Kun sisäpuite 3 on avattuna, ilmanvaihtolaitteen 50 suodattimet 56 ovat saavutettavissa ja poistettavissa. Ilmanvaihtolaitteen 50 kulmaväistö 69 ja ulkopuitteen saranat 8 (katso FIG 9 ja FIG 10) on tehty mahdollistamaan ulkopuitteen 4 avaamisen sisäänpäin ilmanvaihtolaitteen 50 ollessa asennettuna. Kulmaväistö 69, joka on edullisimmin ilmanvaihtolaitteen 50 välitilan 10 ja ulkopuitteen 4 puoleisessa kulmassa, voi olla esim. säde tai viiste. Toisin sanoen, ilmanvaihtolaitteen 50 ulkonema välitilan 10 suuntaan pienenee kulmaväistön 69 kohdalla. FIG 6 esittää ilmanvaihtoikkunan 1 vaakasuuntaista poikkileikkausta VI-VI ilmanvaihtolaitteen 50 kohdalta. Ilmanvaihtolaite 50 on osittain upotettu karmiin 2 tehtyyn syvennykseen 14 ja kiinnitetty karmiin 2. Ilmanvaihtolaite 50 ulottuu sisäpuitteen 3 ja ulkopuitteen 4 väliin järjestettyyn välitilaan 10, päällekkäin olevien saranoiden 8 väliin. Saranan 8 ja ilmanvaihtolaitteen välinen etäisyys on 20 mm, tai edullisimmillaan 10 - 50 mm. On tärkeää, että etäisyys ilmanvaihtolaitteen 1 syvennykseen 14 (asennusaukkoon) on riittävän iso, että karmi 2 kestää puitteiden 4, 5 ja ikkunalasien 5, 6 painon. Isoissa ilmanvaihtoikkunoissa 1 voi olla enemmän saranoita 8 puitetta 3, 4 kohden ikkunan koon ja painon mukaan (esimerkiksi 3-6 kappaletta tai jopa enemmän).

Ilmanvaihtolaitteen 50 kansilevy 59 jää edullisimmin valoaukon 7 ulkopuolelle karmin 2 ja valoaukon 7 väliin. Poistoilman 22 sisäänmeno 53 on asennettu karmiin 2.

Virransyöttö- ja datakaapeli 83 viedään ilmanvaihtoikkunan 1 sisään edullisimmin sisäänmenon 53 läpi. Ulkotilan U puolella karmin 2 ja ulkopuitteen 4 välinen rako peitetään karmiverhoilulla 9. Vastavirtalämmönvaihdin 62 on sijoitettu ilmanvaihtolaitteeseen 50 karmin 2 ja ulkopuitteen 4 puoleiseen reunaan. Vastavirtalämmönvaihtimessa 62 risteävät vastavirtalämmönvaihtimen 62 raitisilmakanava 62A ja vastavirtalämmönvaihtimen 62 poistoilmakanava 62B.

Kulmaväistö 69 on tehty ilmanvaihtolaitteen 50 kansilevyyn 59 ulkopuitteen 4 ja valoaukon 7 puoleiseen kulmaan. FIG 7 esittää perspektiivinäkymää ilmanvaihtolaitteesta 50 irrotetusta sähköjärjestelmästä 80. Sähköjärjestelmä 80 käsittää käyttöliittymän/-paneelin 81, piirilevyn 82, virransyöttö- ja datakaapelin 83, tuulettimen virtakaapelin 84, saattolämmitinkaapelin 85, C02-sensorin kaapelin 86 ja lämpötila-anturin kaapelin 87. FIG 8 esittää ilmanavaihtoikkunaa 1 suoraan edestä sisätilan S puolelta katsottuna, kun ilmanvaihtolaite 50 on asennettuna ja sisäpuite 3 on poistettu. Ilmanvaihtolaite 50 on asennettu edullisimmin ulkopuitteen 4 päällekkäin olevien saranoiden 8 väliin. Sisäpuitteen 3 ollessa poistettuna (samoin kun jos sisäpuite 3 on avattuna) suodattimet 56 ovat näkyvissä ja saavutettavissa toimenpiteitä varten. FIG 9 esittää ilmanvaihtoikkunan 1 yksityiskohtaa IX ja FIG 10 esittää yksityiskohtaa X (vrt. FIG 8). FIG 20 esittää ilmanvaihtoikkunan 1 leikkausta XX-XX (vrt. FIG 8).

Saranan 8, edullisimmin pulttisaranan, nivelöinti 11 on edullisimmin järjestetty siten, että saranan 8 varren 12 etäisyys a ulkopuitteesta 4 sekä saranan 8 varren 13 etäisyys b karmin 2 pinnasta mahdollistavat sen, että ulkopuite 4 kääntyessään auki sisätilaan S väistää paikalleen asennetun ilmanvaihtolaitteen 50. Hakijan rakentamassa prototyypissä karminpuoleisen varren 12 pituus a on 22 mm, edullisimmillaan 15 - 35 mm ja puitteenpuoleisen varren 13 pituus b on 27 mm, edullisimmillaan 15 - 35 mm (pituudet a ja b käyvät esiin FIG 20 esitetystä leikkauksesta XX-XX). Toisin sanoen, saranoiden 8 nivelöinti 11 ulkopuitteen avautumiskulmilla ohjaa ulkopuitteen 4 väistämään ilmanvaihtolaitetta 50, edullisimmin toki yhdessä kulmaväistön 69 kanssa.

Edullisimmin karminpuoleisen varren 12 pituus b on 40 - 60 %, mieluiten noin puolet ilmanvaihtolaitteen 50 ulkonemasta karmin 2 valoaukon 7 puoleisesta pinnasta.

Ilmanvaihtolaite 50 ulottuu välitilaan 10. Tällöin se edullisimmin jää valoaukon 7 ja karmin 2 väliin.

Raitisilmakanavassa ja poistoilmakanavassa voi olla kummassakin vähintään yksi kyseiseen kanavaan vaikuttava suodatin 56. Suodatin 56 tai suodattimet ovat edullisimmin huollettavissa sisäpuitteen 3 ollessa avattuna tai poistettuna.

Suodatin 56 tai suodattimet ovat edullisimmin irrotettavissa ilmanvaihtolaitteen 50 ulkopintaan ulottuvan asennuskanavan 73 taikka avattavan asennusluukun kautta. Parhaiten tämä onnistuu, kun asennuskanavan 73 pää tai avattava asennusluukku jää sisäpuitteen 3 taakse sisäpuitteen 3 ollessa suljettuna, ja on saavutettavissa sisäpuitteen 3 ollessa avattuna.

Asennuskanavassa 73 voi tätä varten olla johde 74 tai ohjuri, jolloin suodatin 56 asennetaan asennuskanavan 73 johteeseen 74.

Suodatin 56 on irrotettavissa johdetta 74 pitkin vetämällä, työntämällä, kiertämällä tai kääntämällä.

Suodatin 56 voi olla elektrostaattinen suodatin. FIG 11 esittää ilmanvaihtoikkunaa 1 raitisilmasuulakkeen 51 suunnasta katsottuna. Raitisilman 20 sisäänmenon 51 suulake ja jäteilman 23 ulostulo 54 ovat sivulla, joka on vasten ulkopuitetta 4. Poistoputki 55 kiinnitetään ulostuloon 54 kiinnityselimellä 72, esim. ruuvilla. FIG 12 esittää vaakasuuntaista leikkausta XII-XII ilmanvaihtoikkunasta 1 (vrt. FIG 11). Ilmanvaihtolaitteen 50 kulmaväistö 69 on tehty raitisilmasuulakkeen 51 ja kansilevyn 59 kulmaan. Kulmaväistö 69 voi olla säde tai viiste. Prototyypissä kulmaväistön 69 säde on 25 mm, edullisimmillaan 20 - 30 mm, vastaten käytetyn ilmanvaihtolaitteen 50 säteen suuntaista ulkonemaa nivelöinnin 11 tasosta. Kaikkein edullisimmin kulmaväistöä 69 ei tarvita ollenkaan. Ilmanvaihtolaitteen 50 imukanava 66 sijaitsee ilmanvaihtolaitteessa 50 ilmanvaihtoikkunan 1 sisätilan S puoleisella sivulla ja esilämmityskanava 67 sijaitsee ilmanvaihtolaitteessa 50 ilmanvaihtoikkunan 1 välitilan 10 tai sisäpuitteen 3 puoleisella sivulla.

Vastavirtalämmönvaihdin 62 edullisimmin sijaitsee karmin 2 ja ulkopuitteen 4 puoleisessa kulmassa. Vastavirtalämmönvaihtimessa 62 risteävät vastavirtalämmönvaihtimen 62 raitisilmakanava 62A ja vastavirtalämmönvaihtimen 62 poistoilmakanava 62B. FIG 13 esittää ilmanvaihtolaitteen 50 pitkittäistä poikkileikkausta XIII-XIII (vrt. FIG 11) ja FIG 14 esittää ilmanvaihtolaitteen 50 pitkittäistä poikkileikkauksta XIV-XIV (vrt. FIG 11). FIG 15 esittää ilmanvaihtolaitteen 50 pitkittäistä poikkileikkausta XV-XV (vrt. FIG 13) ja FIG 16 pitkittäistä poikkileikkausta XVI-XVI (vrt. FIG 13).

Raitisilmaa 20 imetään sisään ilmanvaihtolaitteeseen 50 tuloilmatuulettimella 64. Tuloilmatuuletin 64 on asennettu ääneneristyskoteloon 68. Raitisilma 20 kulkeutuu suodattimen 56 kautta tuloilmatuulettimeen 64, joka puhaltaa sitä kansilevyn 59 alla olevaa pitkittäistä esilämmityskanavaa 65 pitkin ilmanvaihtolaitteen 50 toiseen päähän, josta se menee vastavirtalämmönvaihtimen 62 raitisilmakanavaan 62A ja josta tuloilmaa 21 puhalletaan sisätilaan S ulostulon 52 kautta.

Poistoilma 22 imetään sisään ilmanvaihtolaitteeseen 50 poistoilmatuulettimella 63. Poistoilmatuuletin 63 on edullisimmin asennettu ääneneristyskoteloon 68, joka voi olla esimerkiksi elastomeeriä tai sisältää elastomeeriä.

Poistoilma 22 kulkeutuu suodattimen 56 kautta poistoilmatuulettimeen 63, joka imee sen sisäpuitteen 3 puoleista, pitkittäistä poistoilmakanavaa 66 pitkin ilmanvaihtolaitteen 50 toiseen päähän, josta se menee lämmönvaihtimen 62 poistoilmakanavaan 62B, ja josta jäteilma 23 poistuu ulkotilaan U ulostulon 54 kautta. Jäteilman 23 lämpötila on alempi kuin poistoilman 22 lämpötila silloin kuin ilma jäähtyy poistoilmakanavassa. Suurin osa ilman jäähtymisestä on tarkoitus järjestää vastavirtalämmönvaihtimen 62 sisällä. Lauhtuessaan ilma pystyy sitomaan vähemmän kosteutta. Vastavirtalämmönvaihtimen 62 sisällä lauhtuvasta poistoilmasta 22 kondensoituva vesi eli lauhdevesi poistuu poistokanavan 77 kautta ulkotilaan U, esimerkiksi poistoputken 55 kautta.

Poistokanava 77 voi käsittää poistoputken 55 lisäksi myös poistoputken 55 sisäpuolisen suuaukon 55A suuntaan vastavirtalämmönvaihtimen 62 kanavan 62B suuaukolta lauhdevettä ohjaamaan järjestetyn ohjaimen 75, esimerkiksi kaukalon, kallistettuja ohjainpintoja ja/tai suppilon.

Poistokanavan 77 yhteydessä voi olla lauhdeveden sulanapitämisjärjestely, esimerkiksi poistoputkeen 55 ja mahdollisesti myös ohjaimeen 75, kaukaloon, kallistettuihin ohjainpintoihin ja/tai suppiloon asennettu saattolämmityskaapeli 85, joka mieluiten on tai sisältää itsesäätyvää lämmityskaapelia, jonka resistanssi on verrannollinen lämpötilaan.

Raitisilmakanava ja poistoilmakanava on lisäksi järjestetty vaimentamaan ääntä ja mahdollistamaan vastavirtalämmönvaihtimen 62 käyttö. Pitkittäisissä kanavien segmenteissä eli esilämmityskanavassa 65 ja imukanavassa 66 voidaan edullisesti käyttää FIG 19:ssä esitetyn kaltaista äänenvaimennusrakennetta, jossa sekä esilämmityskanavassa 65 että imukanavassa 66 on pitkittäinen ohjain 70, joka on yhdessä muiden kyseisen kanavan 65, 66 seinämien kanssa päällystetty tai ainakin osittain päällystetty vaimennusmateriaalilla 71. Vaimennusmateriaali 71 on edullisimmillaan polyesterivillaa, avosolukumia tai avosolumuovia. FIG 17 ja FIG 18 esittävät räjäytyskuvanäkymiä ilmastointilaitteesta 50 sekä kansilevyn suunnasta (FIG 17) että takalevyn suunnasta (FIG 18). Ilmanvaihtolaite 50 käsittää runkokotelon 57, takalevyn 58, kansilevyn 59, suojalevyt 60 ja 61, raitisilmakanavan sisäänmenon 51, raitisilmakanavan ulostulon 52, poistoilmakanavan sisäänmenon 53, poistoilmakanavan ulostulon 54, suodattimet 56 ja suodattimen 56 asennuskanavan 73, johteet 74, poistoputken 55, vastavirtalämmönvaihtimen 62, poistoilmatuulettimen 63, tuloilmatuulettimen 64, tuloilmatuulettimen 64 äänenerityskotelon 67, poistoilmatuulettimen 63 äänenerityskotelon 68, kulmaväistön 69, ohjaimen 70, 71 vaimennusmateriaalin, kiinnityselimen 72, pitkittäisen raitisilmakanavan 65, pitkittäisen poistoilmakanavan 66 ja sähköjärjestelmän 80.

Edullisimmin ilmanvaihtolaite 50 on asennettu tai asennettavissa pystykarmin sisään tai pystykarmin välitilan 10 puoleiselle pinnalle. Ulkopuite 4 voidaan kiinnittää saranoilla 8 kyseiseen pystykarmiin. Tällöin ilmanvaihtolaite 50 on edullisimmin pystysuunnassa kahden saranan 8 välissä.

Edullisimmin ilmanvaihtoikkunan 1, raitisilmakanavan vastavirtalämmönvaihtimen 62 raitisilmakanavassa 62A kulkeva segmentti kulkee alhaalta ylöspäin ja poistoilmakanavan vastavirtalämmönvaihtimen 62 poistoilmakanavassa 62B kulkeva segmentti kulkee ylhäältä alaspäin.

Yllä esitetyssä ilmanvaihtolaitteessa 50 raitisilmakanava (erityisesti mukaan lukien esilämmityskanava 65 ja vastavirtalämmönvaihtimen 62 raitisilmakanava 62A) kulkee koko sisäänmenon 51 ja ulostulon 52 välisen matkan ja poistoilmakanava (erityisesti mukaan lukien imukanava 66 ja vastavirtalämmönvaihtimen 62 poistoilmakanava 62B) kulkee koko sisäänmenon 53 ja ulostulon 54 välisen matkan ilmanvaihtolaitteen 50 sisällä. Tälle vaihtoehtoisesti osa raitisilmakanavasta ja/tai poistoilmakanavasta voidaaan toteuttaa kuljettamalla sitä/niitä osa kulloisestakin matkasta karmirakenteessa 2, jossain puitteessa 3, 4 tai puitteissa 3, 4, taikka näiden missä tahansa yhdistelmässä.

Keksinnön ei pidä ymmärtää tarkoitetun olevan rajoitettu ainoastaan oheisiin patenttivaatimuksiin vaan tulee ymmärtää sen sisältävän kaikki niiden lailliset ekvivalentit ja esitettyjen suoritusmuotojen yhdistelmät.

Luettelo käytetyistä viitenumeroista: R karmin ulkopuolisen reunan määrittämä taso U ulkotila S sisätila 1 ilmanvaihtoikkuna 2 karmi 3 sisäpuite 4 ulkopuite 5 ikkunalasi 6 ikkunalasi 7 valoaukko 8 ulkopuitteen sarana 9 karmiverhoilu 10 välitila 11 nivelöinti 12 varsi 13 varsi 14 syvennys 20 raitisilma 21 tuloilma 22 poistoilma 23 jäteilma 50 ilmanvaihtolaite 51 sisäänmeno 52 ulostulo 53 sisäänmeno 54 ulostulo 55 poistoputki 55A suuaukko 55B suuaukko 56 suodatin 57 runkokotelo 58 takalevy 59 kansilevy 60 suojalevy 61 suojalevy 62 vastavirtalämmönvaihdin 62A vastavirtalämmönvaihtimen raitisilmakanava 62B vastavirtalämmönvaihtimen poistoilmakanava 63 poistoilmatuuletin 64 tuloilmatuuletin 65 esilämmityskanava 66 imukanava 67 ääneneristyskotelo 68 ääneneristyskotelo 69 kulmaväistö 70 ohjain 71 vaimennusmateriaali 72 kiinnityselin 73 asennuskanava 7 4 j ohde 75 ohjain 77 poistokanava 80 sähköjärjestelmä 81 käyttöliittymä/-paneeli 82 piirilevy 83 virransyöttö- ja datakaapeli 84 tuulettimen virtakaapeli 85 saattolämmityskaapeli 86 C02-sensorin kaapeli 87 Lämpötila-anturin kaapeli

Claims

Vaatimukset:

1. Ilmanvaihtoikkuna (1), joka käsittää: - karmin (2); — karmin (2) yhteyteen järjestetyn ulkopuitteen (4), johon on kiinnitetty ainakin yksi ikkunalasi (6); — karmin (2) yhteyteen järjestetyn sisäpuitteen (3), johon on kiinnitetty ainakin yksi ikkunalasi (5); ja jossa ulkopuite (4) ja sisäpuite (3) on kiinnitetty karmiin (2) tai yksi puitteista (3, 4) on kiinnitetty karmiin (2) ja toinen puitteista (3, 4) on kiinnitetty karmiin (2) kiinnitettyyn puitteeseen (3, 4) siten, että ulkopuitteen (4) ja sisäpuitteen (3) väliin on järjestetty välitila (10); ja joka on tunnettu siitä, että: ilmanvaihtoikkuna (1) käsittää karmin (2) sisään tai karmin (2) välitilan (10) puoleiselle pinnalle asennetun tai asennettavan ilmanvaihtolaitteen (50), joka ulottuu välitilaan (10) ja joka lisäksi käsittää: -ainakin yhden raitisilmakanavan (65, 62A) raitisilman (20) johtamiseksi ulkotilasta (U) ilmanvaihtolaitteeseen (50) karmissa (2) ulkotilan (U) puolella olevan vähintään yhden sisäänmenon (51) kuten suulakkeen tai suuttimen kautta ja ilmanvaihtolaitteesta (50) edelleen sisätilaan (S) tuloilmana (21) karmissa (2) sisätilan (S) puolella olevan vähintään yhden ulostulon (52) kuten suulakkeen tai suuttimen kautta; ja - ainakin yhden poistoilmakanavan (66, 62B) poistoilman (22) johtamiseksi sisätilasta (S) ilmanvaihtolaitteeseen (50) karmissa (2) sisätilan (S) puolella olevan vähintään yhden sisäänmenon (53) kuten suulakkeen tai suuttimen kautta ja ilmanvaihtolaitteesta (50) edelleen ulkotilaan (U) jäteilmana (23) karmissa (2) ulkotilan (U) puolella olevan vähintään yhden ulostulon (54) kuten suulakkeen tai suuttimen kautta.
2. Vaatimuksen 1 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa ilmanvaihtolaite (50), jää karmin (2) ilmanvaihtolaitteen (50) puoleisen sivun valoaukosta (7) nähden karmin (2) ulkopuolisen reunan määrittämän tason (R) sisäpuolelle.
3. Vaatimuksen 2 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa ilmanvaihtolaite (50) ulottuu karmissa (1) valoaukosta (7) nähden karmin (2) ulkoreunalla olevaan syvennykseen.
4. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa ilmanvaihtolaite (50) on sovitettu tai asennettavissa siten, että se mahtuu kokonaisuudessaan karmin (2) sisään.
5. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa ilmanvaihtolaite (50) on asennettu tai asennettavissa karmiin (2) valoaukon (7) puolelle tehtyyn syvennykseen (14) siten, että se se ulottuu välitilaan (10).
6. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa ilmanvaihtolaite (50) on asennettu karmin (2) valoaukon (7) puoleiselle pinnalle.
7. Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa ilmanvaihtolaite (50) ulottuu välitilaan (10) lainkaan peittämättä valoaukkoa (7).
8. Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa ulkopuite (4) ja sisäpuite (3) ovat kumpikin kiinnitetty vähintään kahdella saranalla (8) karmiin (2), jolloin sisäpuite (3) on avattavissa sisätilan (S) puolelle ilmanvaihtolaitteen (50) ollessa paikalleen asennettuna ja ulkopuite (4) on järjestetty sisätilan (S) puolelle avattaessa väistämään paikalleen kiinnitettyä ilmanvaihtolaitetta (50).
9. Vaatimuksen 8 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa lisäksi ilmanvaihtolaitteessa (50) on välitilan (10) ja ulkopuitteen (4) kulmassa kulmaväistö (69), jonka kohdalta ilmanvaihtolaitteen (50) ulkonema välitilan (10) suuntaan pienenee.
10. Vaatimuksen 8 tai 9 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa ulkopuitteen (4) saranoiden (8) varsien (12, 13) pituudet (a, b) on mitoitettu siten, että saranoiden (8) nivelöinti (11) ulkopuitteen (4) avautumiskulmilla ohjaa ulkopuitteen (4) väistämään ilmanvaihtolaitetta (50).
11. Vaatimuksen 10 mukainen ilmanvaihtoikkkuna (1), jossa ulkopuitteen (4) saranoiden (8) karminpuoleisen varren (12) pituus (b) on edullisimmin 40 - 60 %, mieluiten noin puolet, ilmanvaihtolaitteen (50) ulkonemasta karmin (2) valoaukon (7) puoleisesta pinnasta.
12. Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), joka lisäksi käsittää ainakin yhden raitisilmakanavaan (65, 62A) vaikuttavan suodattimen (56) ja/tai ainakin yhden poistoilmakanavaan (66, 62B) vaikuttavan suodattimen (56).
13. Vaatimuksen 12 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa ainakin yksi suodatin (56) on irrotettavissa ilmanvaihtolaitteen (50) ulkopintaan ulottuvan asennuskanavan (73) taikka avattavan asennusluukun kautta.
14. Vaatimuksen 13 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa asennuskanavan (73) pää tai avattava asennusluukku jää sisäpuitteen (3) taakse sisäpuitteen (3) ollessa suljettuna ja on saavutettavissa sisäpuitteen (3) ollessa avattuna.
15. Jonkin vaatimuksen 13 - 14 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa asennuskanavassa (73) on johde (74) tai ohjuri, jota pitkin suodatin (56) on irrotettavissa vetämällä, työntämällä, kiertämällä tai kääntämällä.
16. Vaatimuksen 12 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa ainakin yksi suodatin (56) on elektrostaattinen.
17. Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), joka lisäksi käsittää sekä raitisilmakanavan (65, 62A) yhteyteen järjestetyn ainakin yhden tuulettimen (64) että poistoilmakanavan (66, 62B) yhteyteen järjestetyn ainakin yhden tuulettimen (63).
18. Vaatimuksen 17 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa jompi kumpi tai molemmat tuulettimista (63, 64) on sijoitettu ainakin yhteen ääneneristyskoteloon (67, 68), joka edullisimmin on elastomeeria tai sisältää elastomeeriä.
19. Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), joka lisäksi käsittää ilmanvaihtolaitteeseen (50) integroidun vastavirtalämmönvaihtimen (62), jossa raitisilmakanava (65, 62A) ja poistoilmakanava (66, 62B) risteävät.
20. Vaatimuksen 19 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa vastavirtalämmönvaihdin (62) on pitkänomainen.
21. Vaatimuksen 20 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa raitisilmakanava (65, 62A) käsittää ainakin kaksi pitkittäistä segmenttiä, jotka kulkevat toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin, ja joista yksi segmentti käsittää raitisilman (20) esilämmityskanavan (65) ja virtaussuunnassa tämän jälkeen oleva segmentti käsittää vastavirtalämmönvaihtimen (62) raitisilmakanavan (62A).
22. Vaatimuksen 21 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa esilämmityskanava (65) sijaitsee ilmanvaihtolaitteen (50) välitilan (7) puoleisella sivulla.
23. Vaatimuksen 21 tai 22 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa esilämmityskanava (65) sisältää äänenvaimennusjärjestelyn.
24. Vaatimuksen 23 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa äänenvaimennusjärjestely käsittää ohjaimen (70) ja vaimennusmateriaalia (71), jolla ohjain (70) ja/tai esilämmityskanava (65) on ainakin osin vuorattu.
25. Vaatimuksen 23 tai 24 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa äänenvaimennusjärjestely käsittää aktiivisen äänenvaimennuslaitteen.
26. Vaatimuksen 17 tai 18 ja jonkin vaatimuksen 21 - 25 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa esilämmityskanavan (65) yhteyteen järjestetty tuuletin (64) on sijoitettu virtaussuunnassa ennen esilämmityskanavaa (65).
27. Jonkin vaatimuksen 19 - 26 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa poistoilmakanava (66, 62B) käsittää ainakin kaksi pitkittäistä segmenttiä, jotka kulkevat toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin, ja joista yksi segmentti käsittää poistoilman (22) imukanavan (66) ja virtaussuunnassa tämän jälkeen oleva segmentti käsittää vastavirtalämmönvaihtimen (62) poistoilmakanavan (62B).
28. Vaatimuksen 27 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa imukanava (66) sijaitsee ilmanvaihtolaitteen (50) sisätilan (S) ja/tai sisäpuitteen (3) tai välitilan (10) puoleisella sivulla.
29. Vaatimuksen 27 tai 28 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa imukanava (66) sisältää äänenvaimennusjärjestelyn.
30. Vaatimuksen 23 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa äänenvaimennusjärjestely käsittää ohjaimen (70) ja vaimennusmateriaalia (71), jolla ohjain (70) ja/tai imukanava (66) on ainakin osin vuorattu.
31. Vaatimuksen 29 tai 30 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa äänenvaimennusjärjestely käsittää aktiivisen äänenvaimennuslaitteen.
32. Vaatimuksen 17 tai 18 ja jonkin vaatimuksen 27 - 31 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa poistokanavan (66) yhteyteen järjestetty tuuletin (63) on sijoitettu virtaussuunnassa vasta poistokanavan (66) jälkeen.
33. Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa ilmanvaihtolaite (50) on asennettu tai asennettavissa pystykarmin sisään tai pystykarmin välitilan (10) puoleiselle pinnalle.
34. Vaatimuksen 33 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa ulkopuite (4) on kiinnitetty saranoilla (8) karmiin (2), ja jossa ilmanvaihtolaite (50) on pystysuunnassa kahden saranan välissä.
35. Vaatimuksen 33 tai 34 mukainen, vaatimuksen 19 tai 20 mukainen, ja näiden lisäksi myös jonkin vaatimuksen 21 - 26 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa raitisilmakanavan (65, 62A) vastavirtalämmönvaihtimen (62) kanavassa (62A) kulkeva segmentti kulkee alhaalta ylöspäin.
36. Vaatimuksen 33 tai 34 mukainen, vaatimuksen 19 tai 20 mukainen, ja näiden lisäksi myös jonkin vaatimuksen 27 - 32 mukainen, valinnaisesti myös vaatimuksen 35 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa poistoilmakanavan (66, 62B) vastavirtaläiranönvaihtimen (62) kanavassa (62B) kulkeva segmentti kulkee ylhäältä alaspäin.
37. Vaatimuksen 36 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), joka lisäksi käsittää virtaussuunnassa poistoilmakanavaan (66, 62B) vastavirtaläiranönvaihtimen (62) kanavan (62B) jälkeen ulkotilaan (U) valumayhteydessä olevan poistokanavan lauhdeveden poistamista varten.
38. Vaatimuksen 37 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa poistokanava (55) käsittää poistoputken (55), ja edullisimmin myös poistoputken (55) sisäpuolisen suuaukon (55A) suuntaan vastavirtaläiranönvaihtimen (62) kanavan (62B) suuaukolta lauhdevettä ohjaamaan järjestetyn ohjaimen (75), esimerkiksi kaukalon, kallistettuja ohjainpintoja ja/tai suppilon.
39. Vaatimuksen 37 tai 38 mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa poistokanavan yhteydessä on lauhdeveden sulanapitämisjärjestely, esimerkiksi poistoputkeen (55) ja kaukaloon, kallistettuihin ohjainpintoihin ja/tai suppiloon asennettu saattolämmityskaapeli (85), joka mieluiten on tai sisältää itsesäätyvää lämmityskaapelia, jonka resistanssi on verrannollinen lämpötilaan.
40. Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa raitisilmakanava (65, 62A) kulkee koko sisäänmenon (51) ja ulostulon (52) välisen matkan ja poistoilmakanava (66, 62B) koko sisäänmenon (53) ja ulostulon (54) välisen matkan ilmanvaihtolaitteen (50) sisällä.
41. Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen ilmanvaihtoikkuna (1), jossa ilmanvaihtolaitteen (50) vastavirtalämmönvaihdin (62) on korvattu toisen tyyppisellä lämmönvaihtimella, esimerkiksi ristivirtalämmönvaihtimella tai pyöriväkennoisella lämmönvaihtimella. Patentkrav:
1. Ventilationsfönster (1) som omfattar: en karm (2); en i anslutning till karmen (2) anordnad ytterbåge (4) som åtminstone ett fönsterglas (6) har fästs i; en i anslutning till karmen (2) anordnad innerbåge (3) som åtminstone ett fönsterglas (5) har fästs i; och där ytterbågen (4) och innerbågen (3) har fästs i karmen (2) eller en av bågarna (3, 4) har fästs i karmen (2) och den andra bågen (3, 4) har fästs i en i karmen (2) fäst båge (3, 4) på så sätt att ett mellanutrymme (10) har anordnats mellan ytterbågen (4) och innerbågen (3); och som är kännetecknat av att: ventilationsfönstret (1) omfattar en ventilationsanordning (50) som har monterats eller ska monteras in i karmen (2) eller på karmens (2) mot mellanutrymmet (10) vända yta, vilken ventilationsanordning sträcker sig till mellanutrymmet (10) och ytterligare omfattar: åtminstone en friskluftskanal (65, 62A) för att från utomhusutrymmet (U) leda friskluft (20) till ventilationsanordningen (50) genom minst ett i karmen (2) på utomhussidan (U) anordnat inlopp (51) såsom en dysa eller ett munstycke och från ventilationsanordningen (50) vidare till inomhusutrymmet (S) som tilluft (21) genom minst ett i karmen (2) på inomhussidan (U) anordnat utlopp (52) såsom en dysa eller ett munstycke; och åtminstone en frånluftskanal (66, 62B) för att från inomhusutrymmet (S) leda frånluft (22) till ventilationsanordningen (50) genom minst ett i karmen (2) på inomhussidan (S) anordnat inlopp (53) såsom en dysa eller ett munstycke och från ventilationsanordningen (50) vidare till utomhusutrymmet (U) som avluft (23) genom minst ett i karmen (2) på utomhussidan (U) anordnat utlopp (54) såsom en dysa eller ett munstycke.
2. Ventilationsfönster (1) enligt krav 1 där ventilationsanordningen (50) förblir innanför ett plan (R) som bestäms av karmens (2) i förhållande till ljusöppningen (7) utvändiga kant på karmens (2) mot ventilationsanordningen (50) vända sida.
3. Ventilationsfönster (1) enligt krav 2 där ventilationsanordningen (50) sträcker sig i karmen (1) till en fördjupning i karmens (2) i förhållande till ljusöppningen (7) yttre kant.
4. Ventilationsfönster (1) enligt krav 1 eller 2 där ventilationsanordningen (50) på så sätt har passats in eller kan monteras in att den i sin helhet ryms in i karmen (2).
5. Ventilationsfönster (1) enligt krav 1 eller 2 där ventilationsanordningen (50) på så sätt har monterats eller kan monteras in i en fördjupning (14) gjord i karmen (2) på ljusöppningens (7) sida att den sträcker sig till mellanutrymmet (10).
6. Ventilationsfönster (1) enligt krav 1 eller 2 där ventilationsanordningen (50) har monterats på karmens (2) mot ljusöppningen (7) vända yta.
7. Ventilationsfönster (1) enligt något av de föregående kraven där ventilationsanordningen (50) på så sätt sträcker sig till mellanutrymmet (10) att den inte alls täcker ljusöppningen (7).
8. Ventilationsfönster (1) enligt något av de föregående kraven där både ytterbågen (4) och innerbågen (3) har fästs med hjälp av minst två gångjärn (8) i karmen (2), varvid innerbågen (3) kan öppnas mot inomhusutrymmet (S) medan ventilationsanordningen (50) är monterad på plats och ytterbågen (4) har anordnats att den, medan den öppnas mot inomhusutrymmet (S), väjer den på plats fästa ventilationsanordningen (50).
9. Ventilationsfönster (1) enligt krav 8 där ventilationsanordningen (50) i hörnet mellan mellanutrymmet (10) och ytterbågen (4) dessutom omfattar en vinkelfasning (69), vid vilken ventilationsanordningens (50) utsprång i riktning mot mellanutrymmet (10) blir mindre.
10. Ventilationsfönster (1) enligt krav 8 eller 9 där längderna (a, b) på skaften (12, 13) på ytterbågens (4) gångjärn (8) är så dimensionerade att gångjärnens (8) leder (11) med ytterbågens (4) öppningsvinklar styr ytterbågen (4) att väja ventilationsanordningen (50).
11. Ventilationsfönster (1) enligt krav 10 där längden (b) på skaftet (12) på karmsidan på ytterbågens (4) gångjärn (8) mest föredraget är 40-60 %, helst cirka hälften, av ventilationsanordningens (50) utsprång från karmens (2) mot ljusöppningen (7) vända yta.
12. Ventilationsfönster (1) enligt något av de föregående kraven som ytterligare omfattar åtminstone ett på en friskluftskanal (65,62A) inverkande filter (56) och/eller åtminstone ett på en frånluftskanal (66, 62B) inverkande filter (56).
13. Ventilationsfönster (1) enligt krav 12 där åtminstone ett filter (56) kan tas loss genom en montering skanal (73) som sträcker sig till ventilationsanordningens (50) utsida eller genom en öppningsbar monteringslucka.
14. Ventilationsfönster (1) enligt krav 13 där monteringskanalens (73) ände eller den öppningsbara montering sluckan förblir bakom innerbågen (3) när innerbågen (3) är stängd och kan nås när innerbågen (3) är öppnad.
15. Ventilationsfönster (1) enligt något av kraven 13-14 där monteringskanalen (73) omfattar en gejd (74) eller styrning längs vilken filtret (56) kan tas loss genom att dra, skjuta, vrida eller vända.
16. Ventilationsfönster (1) enligt krav 12 där åtminstone ett filter (56) är clcktrostatiskt.
17. Ventilationsfönster (1) enligt något av de föregående kraven som dessutom omfattar åtminstone en fläkt (64) anordnad i anslutning till friskluftskanalen (65, 62A) och åtminstone en fläkt (63) anordnad i anslutning till frånluftskanalen (66, 62B).
18. Ventilationsfönster (1) enligt krav 17 där någondera eller båda av fläktarna (63, 64) har placerats i åtminstone en ljudisoleringskåpa (67, 68) som mest föredraget är av elastomer eller innehåller elastomer.
19. Ventilationsfönster (1) enligt något av de föregående kraven som dessutom omfattar en i ventilationsanordningen (50) integrerad motströms värmeväxlare (62) där frisktluftskanalen (65, 62A) och frånluftskanalen (66, 62B) korsar varandra.
20. Ventilationsfönster (1) enligt krav 19 där motströmsvärmeväxlaren (62) är långsträckt.
21. Ventilationsfönster (1) enligt krav 20 där friskluftskanalen (65, 62A) omfattar åtminstone två längsgående segment som löper i motsatta riktningar i förhållande till varandra, och av vilka ett segment omfattar en förvärmningskanal (65) för friskluft (20) och ett i flödesriktningen följande segment omfattar en friskluftskanal (62A) för motströmsvärmeväxlaren (62).
22. Ventilationsfönster (1) enligt krav 21 där förvärmningskanalen (65) finns på ventilationsanordningens (50) mot mellanutrymmet (7) vända sida.
23. Ventilationsfönster (1) enligt krav 21 eller 22 där förvärmningskanalen (65) innehåller ett ljuddämpningsarrangemang.
24. Ventilationsfönster (1) enligt krav 23 där ljuddämpningsarrangemanget omfattar cn styranordning (70) och dämpningsmatcrial (71) med vilket styranordningen (70) och/eller förvärmningskanalen (65) åtminstone delvis har fodrats.
25. Ventilationsfönster (1) enligt krav 23 eller 24 där ljuddämpningsarrangemanget omfattar en aktiv ljuddämpningsanordning.
26. Ventilationsfönster (1) enligt krav 17 eller 18 och något av kraven 21-25 där den i anslutning till förvärmningskanalen (65) anordnade fläkten (64) har placerats i flödesriktningen före förvärmningskanalen (65).
27. Ventilationsfönster (1) enligt något av kraven 19-26 där frånluftskanalen (66, 62B) omfattar åtminstone två längsgående segment som löper i motsatta riktningar i förhållande till varandra och av vilka ett segment omfattar en sugkanal (66) för frånluft (22) och det i flödesriktningen följande segmentet omfattar en frånluftskanal (62B) för motströmsvärmeväxlaren (62).
28. Ventilationsfönster (1) enligt krav 27 där sugkanalen (66) finns på ventilationsanordningens (50) mot inomhusutrymmet (S) vända sida och/eller mot innerbågen (3) eller mot mellanutrymmet (10) vända sida.
29. Ventilationsfönster (1) enligt krav 27 eller 28 där sugkanalen (66) innehåller ett ljuddämpningsarrangemang.
30. Ventilationsfönster (1) enligt krav 23 där ljuddämpningsarrangemanget omfattar en styranordning (70) och dämpningsmaterial (71) med vilket styranordningen (70) och/eller sugkanalen (66) åtminstone delvis har fodrats.
31. Ventilationsfönster (1) enligt krav 29 eller 30 där ljuddämpningsarrangemanget omfattar en aktiv ljuddämpningsanordning.
32. Ventilationsfönster (1) enligt krav 17 eller 18 eller något av kraven 27-31 där den i anslutning till utlopp skanalen (66) anordnade fläkten (63) har placerats i flödesriktningen först efter utlopp skanalen (66).
33. Ventilationsfönster (1) enligt något av de föregående kraven där ventilationsanordningen (50) har monterats eller kan monteras in i den vertikala karmen eller på den vertikala karmens mot mellanutrymmet (10) vända yta.
34. Ventilationsfönster (1) enligt krav 33 där ytterbågen (4) har fästs med hjälp av gångjärn (8) i karmen (2), och där ventilationsanordningen (50) finns i höjdled mellan två gångjärn.
35. Ventilationsfönster (1) enligt krav 33 eller 34, krav 19 eller 20, och dessutom enligt något av kraven 21-26 där friskluftskanalens (65, 62A) i motströmsvärmeväxlarens (62) kanal (62A) löpande segment löper nedifrån och uppåt.
36. Ventilationsfönster (1) enligt krav 33 eller 34, krav 19 eller 20, och dessutom även enligt något av kraven 27-32, valfritt även enligt krav 35 där frånluftskanalens (66, 62B) i motströmsvärmeväxlarens (62) kanal (62B) löpande segment löper uppifrån och nedåt.
37. Ventilationsfönster (1) enligt krav 36 som dessutom omfattar en i flödesriktningen till frånluftskanalen (66, 62B) efter motströmsvärmeväxlarens (62) kanal (62B) till utomhusutrymmet (U) i avrinningsförbindelse stående utloppskanal för att avlägsna kondensvatten.
38. Ventilationsfönster (1) enligt krav 37 där utlopp skanalen (55) omfattar ett utloppsrör (55), och mest föredraget även en styranordning (75), till exempel ett tråg, lutade styrytor och/eller en tratt, anordnad att i riktning mot en invändig mynning (55A) i utloppsröret (55) leda kondensvatten från mynningen från motströmsvärmeväxlarens (62) kanal (62B).
39. Ventilationsfönster (1) enligt krav 37 eller 38, där det i anslutning till utloppskanalen finns ett arrangemang för att hålla kondensvattnet smält, till exempel en i utloppsröret (55) och tråget, de lutade styrytorna och/eller i tratten installerad uppvärmd kabel (85), som helst är eller innehåller en självreglerande värmekabel vars resistans är proportionell med temperaturen.
40. Ventilationsfönster (1) enligt något av de föregående kraven där friskluftskanalen (65, 62A) löper hela sträckan mellan inloppet (51) och utloppet (52) och frånluftskanalen (66, 62B) löper hela sträckan mellan inloppet (53) och utloppet (54) inne i ventilationsanordningen (50).
41. Ventilationsfönster (1) enligt något av de föregående kraven där ventilationsanordningens (50) motströmsvärmeväxlare (62) har ersatts av en värmeväxlare av annan typ, till exempel av en korsströmsvärmeväxlare eller en värmeväxlare med roterande cell.