FI126473B - Rehu ja menetelmä sen valmistamiseksi - Google Patents

Description

REHU JA MENETELMÄ SEN VALMISTAMISEKSI Tämän keksinnön kohteena on rehu, jonka avulla voidaan nostaa lehmien maitotuotosta ja maidon rasvapitoisuutta. Edullisesti samalla maidon valkuaispitoisuus nousee sekä maito-i rasvan transhappojen pitoisuus alenee. Lisäksi rehun hyväksikäyttö paranee ja metaanin tuotanto vähenee. Keksinnön mukainen rehu sisältää rehujen tavanomaisten ainesosien sekä tavanomaisten lisä- ja muiden apuaineiden lisäksi rehun raaka-ainepartikkelien sisällä ja pinnalla 1-10 paino-% rehun kokonaispainosta laskettuna rasvahapposeosta, jossa tyydyttyneiden rasvahappojen osuus on yli 90 % ja joka rasvahapposeos sisältää vähintään 60 ) % palmitiinihappoa (06:0), enintään 30 % steariinihappoa (08:0) ja jonka jodiluku on korkeintaan 5. Keksinnön kohteena on myös menetelmä sanotun rehun valmistamiseksi sekä menetelmä maidon rasvahappokoostumuksen muuttamiseksi, maidon rasva- ja valkuaispitoisuuden nostamiseksi ja maitotuotoksen lisäämiseksi. i Tausta

Suomalaisten voin kulutus on viimeisen 2 vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut. Kokonaisuudessaan voita syötiin vuonna 2011 10 milj. kiloa enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Suuntaus on sama muuallakin Euroopassa. Voihyllyt ovat loistaneet tyhjyyttään kau-) poissa. Samaan aikaan maidontuotanto Suomessa on vähentynyt. Maakiintiö jäi kuluneella kiintiövuodella vajaaksi noin 300 miljoonaa kiloa. Maidontuotantoa sekä rasvapitoisuutta on siis varaa lisätä.

Lehmän ruokinnassa pystytään pötsin ansiosta hyödyntämään yksimahaisille eläimille i kelvotonta kuitua. Pötsin toiminnan vuoksi ongelmana on kuitenkin, että rehujen energiasta noin 10 % haihtuu metaanina taivaan tuuliin, jolloin energian hyötysuhde huonontuu. Lisäksi ympäristö rasittuu. Pötsin toimintaan liittyy myös ongelma maitorasvan ravitsemuksellisen laadun suhteen. Maitorasvassa on runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja sekä korkeahko määrä transrasvahappoja. Transrasvahapot on yhdistetty erityisesti haitallisen > LDL-kolesterolin lisääntymiseen ja hyvän HDL-kolesterolin laskuun ihmisen veressä. Tyydyttyneet rasvat eivät ole yhtä haitallisia, sillä ne nostavat myös hyvän kolesterolin eli HDL:n osuutta.

Lehmien ruokinnalla voidaan jossain määrin vaikuttaa maidon koostumukseen ja rasvan laatuun. Tiedetään, että öljyjen antaminen lehmille muuttaa maitorasvaa pehmeämmäksi. Öljyruokinnalla on kuitenkin negatiivisia vaikutuksia sekä pötsin toimintaan että maidon laatuun. Valkuaispitoisuus alenee, transrasvahappojen osuus kasvaa ja maitorasvan proses soitavuusominaisuudet heikkenevät. Monityydyttymättömien rasvahappojen runsas määrä aiheuttaa lisäksi maitoon maku virheitä ja säilymisongelmia.

Tyypillisessä maitorasvan rasvahappokoostumuksessa on tyydyttyneitä rasvahappoja yli 70 %. Transrasvahappojen kokonaismäärä vaihtelee 3-10 % välillä. Kasviöljylisäyksellä transrasvahappojen osuus voi nousta jopa yli 10 %:n.

Kun lehmä syö rehunsa mukana suojaamatonta rasvaa, joutuu rasva pötsimikrobeiden käsiteltäväksi. Mikrobien tuottamat lipaasientsyymit hydrolysoivat triglyseridien esterisidok-sia, jolloin muodostuu glyserolia ja vapaita rasvahappoja. Hydrolyysi on nopeaa, sillä jo tunnin kuluttua ruokinnasta suurin osa triglyserideistä on hydrolysoitunut, jonka seurauksena vapaiden rasvahappojen pitoisuus pötsissä lisääntyy. Rasvahappojen on oltava vapaassa muodossa ennen kuin mikrobit voivat käyttää niitä. Vapauduttuaan monityydytty-mättömät rasvahapot alkavat hydrogenoitua pötsissä. Biohydrogenaatio etenee vaiheittain, siten että lopputuloksena on pääasiassa steariinihappo, mutta biohydrogenaatioprosessi ei ole täydellinen, vaan pötsiin muodostuu monia erilaisia rasvahappoja, muun muassa trans-rasvahappoja, hydrogenaation välituotteena. Maitoon kertyy tämän vuoksi trans-rasvahappoja kasviöljyruokinnalla. Monityydyttymättömien rasvahappojen runsas määrä aiheuttaa maitoon maku virheitä ja säilymisongelmia.

Biohydrogenaatio suojaa pötsimikrobeita, sillä monityydyttymättömät rasvahapot ovat toksisia erityisesti sellulolyyttisille bakteereille. Kuidun sulatus voi sen vuoksi huonontua. Rasvojen haittavaikutusta voidaan pienentää estämällä rasvojen hydrolyysi. Rasvojen hyd-rolyysiä voidaan vähentää esimerkiksi suojaamalla rasvat formaldehydillä käsitellyllä kaseiinilla. Toinen vaihtoehto on muodostaa rasvahapoista liukenemattomia kalsiumsuoloja, jolloin hydrogenaatio pötsissä voidaan välttää. Tyydyttyneitä rasvahappoja on myös lisätty ruokintaan. Ne eivät enää voi hydrogenoitua koska ovat jo tyydyttyneitä. Nämä nostavat maidon tyydyttyneiden rasvojen määrää, mutta eivät lisää maidontuotosta.

Infusoimalla pötsin ohi osittain hydrogenoitua kasviöljyä maidon rasvapitoisuus on kokeissa vähentynyt. Osittain hydrogenoitu kasviöljy sisältää transrasvahappoja, joiden on todettu estävän maitorauhasen rasvasynteesiä. Tyypillinen teollisesti osittain hydrogenoitu kasviöljy (soijaöljy) sisältää 30-35 % transrasvahappoja.

Julkaisussa WO 2006/085774 AI kuvataan märehtijöille tarkoitetun rehun valmistusmenetelmä, jossa rehun tärkkelys suojataan rasvalla siten, että mahdollisimman paljon tärkkelystä saadaan kulkeutumaan pötsin ohi. Tarkoituksena on parantaa eläimen yleistä terveydentilaa vähentämällä tärkkelyksen hajoamista pötsissä.

Mosley et al. (J. Dairy Sei, 2007, 90:987-993) sekoittivat palmitiinihappoa sisältävää ras-vahappovalmistetta lehmien dieetin muiden komponenttien kanssa. Tällä ruokinnalla maidon proteiinipitoisuus ei noussut vaan sillä oli laskeva suuntaus.

Julkaisussa WO 2007/048369 AI kuvataan lisäravinne, jossa tärkkelyspartikkelit on upotettu rasvamatriisiin siten, että koostumuksen rasvaosuus on 50-99 paino-%. US-patentti 4877621 koskee eläimille tarkoitettujen biologisesti aktiivisten lisäaineiden täydellistä suojaamista pötsihajoamiselta. Julkaisussa EP 0479555 A2 kuvataan rehuvalmiste, jossa lisätyn rasvan osuus on vähintään 15 paino-%. Julkaisussa WO 2010/151620 A2 kuvataan rehuvalmiste, jossa lisättyä rasvaa on vähintään 45 paino-%. US-patentin 5093128 mukaisessa ravinnelisävalmisteessa ravinteet sisältävä ydinosa on kokonaan päällystetty rasva-happopäällysteellä siten, että rasvahappojen määrä on 36-59 % laskettuna valmisteen painosta. Tähän asti on kaikkien maidon rasvapitoisuutta lisäävien lypsylehmien ruokintatapojen haittana ollut se, että ne laskevat maitotuotosta.

Keksinnön kuvaus

Keksinnön mukaisesti on nyt kehitetty rehuseos, jonka avulla saadaan sekä maitotuotosta että maidon rasvapitoisuutta nostettua. Lisäksi maidon valkuaispitoisuus ei laske vaan pikemminkin sekin nousee. Myös maidon transrasvahappojen osuus pienenee. Tyydyttyneiden rasvahappojen määrä pysyy likimain ennallaan, mutta öljyhapon ja/tai palmitoleii-nihapon osuus lisääntyy.

Keksinnön kohteena oleva rehuseos ei kuitenkaan häiritse pötsin toimintaa. Kuidun sulatus pysyy ennallaan, maidon valkuaispitoisuus hieman nousee ja rasvapitoisuus nousee merkittävästi. Myös maitotuotos nousee. Koska osa hyvin sulavista ravinteista saadaan suoraan pötsin ohi, voidaan metaanin muodostusta vähentää, jolloin ravinteiden hyväksikäyttö paranee.

Keksinnön mukainen rehuseos sisältää rasvahapposeosta, jonka sulamispiste on korkea. Kun tätä rasvahapposeosta lisätään rehuun, joka kuumennetaan vähintään yli rasvahap-poseoksen sulamispisteen, sulaa rasva vähitellen rehun raaka-ainepartikkeleihin. Kuumen-nuskäsittely tehdään ennen rehun rakeistusta tai rakeistuksen yhteydessä. Kun rehu jäähtyy, saadaan rehuseoksen valkuaisesta ja tärkkelyksestä osa suojattua mikrobien hajotukselta. Myös rasva on suojassa mikrobien käsittelyltä ja toisaalta mikrobit ovat suojassa rasvalta, joten karkearehun sulatus pysyy hyvänä.

Keksinnön kohteena on siten rehu, joka sisältää rehujen tavanomaisten ainesosien sekä tavanomaisten lisä- ja muiden apuaineiden lisäksi rehun raaka-ainepartikkelien sisällä ja pinnalla 1-10 paino-% rehun kokonaispainosta laskettuna rasvahapposeosta, jossa tyydyttyneiden rasvahappojen osuus on yli 90 % ja joka rasvahapposeos sisältää vähintään 60 % palmitiinihappoa (06:0), enintään 30 % steariinihappoa (08:0) ja jonka jodiluku on korkeintaan 5. Edullisesti seos ei olennaisesti sisällä transrasvahappoja.

Keksinnön edullisen suoritusmuodon kannalta tärkeää on, sen lisäksi että rasvahapposeok-sen tyydyttyneiden rasvahappojen määrä on korkea, myös että seos on olennaisesti vapaa transrasvahapoista. ”Olennaisesti vapaa” tai ”ei olennaisesti sisällä” tarkoittavat tässä yhteydessä, että rasvahapposeos sisältää korkeintaan 5 %, edullisesti korkeintaan 4 %, edullisemmin korkeintaan 3 %, vielä edullisemmin korkeintaan 2 %, edelleen edullisemmin enintään 1 %, vielä edelleen edullisemmin enintään 0.5 % ja mieluiten ei lainkaan transrasvahappoja.

Keksinnön mukaisesti rasvahapposeosta käytetään noin 1-10 paino-% rehun kokonaispainosta laskettuna. Jos kyseessä on täysrehu, rasvahapposeosta käytetään noin 1-6 paino-%, edullisesti 2-5 paino-%. Keksinnön mukaisesssa tiivisterehussa rasvahapposeosta on 2-10 paino-%, edullisesti 3-8 paino-%, rehun kokonaispainosta laskettuna.

Keksinnön mukaisessa rehussa käytettävä rasvahapposeos sisältää vähintään 90 %, edullisemmin yli 95 %, vielä edullisemmin yli 98 %, tyydyttyneitä rasvahappoja laskettuna ras-vahapposeoksen kokonaismäärästä. Rasvahapposeos voi myös kokonaan koostua tyydyttyneistä rasvahapoista. Eräs edullinen keksinnön mukainen rehu sisältää rasvahapposeos-ta, jossa on vähintään 90 % palmitiinihappoa (06:0) ja enintään 10 % steariinihappoa (08:0), rasvahapposeoksen kokonaismäärästä laskettuna. Vielä edullisemmin rasvahapposeos sisältää vähintään 95 % palmitiinihappoa ja enintään 5 % steariinihappoa, ja 0-1 % muita rasvahappoja.

Edellä mainitut tyydyttyneet rasvahapot ovat jo sellaisenaan suojassa mikrobeilta, koska niiden sulamispiste on korkea. Valmistettaessa rehu keksinnön mukaisesti saadaan suojattua myös rehun muita komponentteja, jonka ansiosta sekä rasvahapot että tärkkelys ja aminohapot imeytyvät tasaisemmin ohutsuolesta. Rasva ei näin pääse yksin isona määränä sellaisenaan ohutsuoleen, jolloin imeytymiskapasiteetti voisi rajoittaa hyviä tuotantovaikutuksia.

Steariinihaposta osa muuntuu lehmän maitorauhasen A9-desaturaasi-entsyymin toimesta öljyhapoksi (Cl8:1), mikä pehmentää maitorasvaa. Koska steariinihappo saattaa suurina määrinä haitata maitorauhasen maidontuotantokykyä, keksinnön mukaisessa rehussa käytetty rasvahapposeos sisältää enintään 30 % steariinihappoa.

Rasvahapposeos voi sisältää myös pieniä määriä tyydyttymättömiä rasvahappoja. Tyydyt-tymättömien rasvahappojen osuus rasvahapposeoksen kokonaismäärästä on 0-10 %, edullisemmin 0-5 %, vielä edullisemmin 0-2 %. Edullisin tyydyttymätön rasvahappo keksinnön tarkoituksiin on öljyhappo (C18:l). Toisena hyödyllisenä rasvahappona on palmitole-iinihappo (C16:l).

Erään edullisen suoritusmuodon mukaan rasvahapposeos voi sisältää seuraavia rasvahappoja (prosentteina rasvahapposeoksesta): 06:0 60-100, edullisesti 80-100 08:0 0-30, edullisesti 0-20 08:1 0-10, edullisesti 0-3 muut 0-10, edullisesti 0-3 transrasvahapot 0-2, edullisesti 0-1

Runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävän rasvahapposeoksen sulamispiste on korkea, tyypillisesti yli 60 °C, esimerkiksi 60-80 °C, edullisesti 63-65 °C. Keksinnössä käyttökelpoisen rasvahapposeoksen jodiluku on 0-5, edullisesti 0-3, ja vielä edullisemmin 0-1.

Keksinnön mukaisen rehun sisältämän rasvahapposeoksen rasvahapot ovat edullisesti lähes 100 %:sesti vapaina rasvahappoina. On myös mahdollista, että osa rasvahapoista on triglyseridimuodossa, mutta vapaina rasvahappoina annettaessa niiden hyväksikäyttö ohutsuolessa paranee, koska lipaasientsyymien ei tarvitse ensin hajottaa triglyseridejä glyseroliksi ja vapaiksi rasvahapoiksi. Rasvahapposeos käsittää siten edullisesti 50-100 % vapaita rasvahappoja, edullisemmin 75-100 % vapaita rasvahappoja ja edullisimmin 95-100 % vapaita rasvahappoja.

Keksinnön mukaista rehua antamalla onnistuttiin yllättäen laskemaan maidon transrasva-happopitoisuutta siten, että tuotettu maito sisälsi transrasvahappoja alle 2,5 %, vielä edullisemmin alle 2,0 % maidon rasvahapoista. Suomessa tyypillisen talvimaidon rasvahappo-koostumuksessa on noin 3 % transrasvahappoja. Jos ravinnon mukana on öljyä, määrä nousee.

Keksintö koskee myös menetelmää rehun valmistamiseksi, jossa menetelmässä tavanomaisiin rehun ainesosiin sekä tavanomaisiin rehujen apu- ja lisäaineisiin lisätään samalla sekoittaen 1-10 paino-% rehun kokonaispainosta laskettuna rasvahappo seosta, jossa tyydyttyneiden rasvahappojen osuus on yli 90 % ja joka rasvahapposeos sisältää vähintään 60 % palmitiinihappoa (06:0), enintään 30 % steariinihappoa (08:0) ja jonka jodiluku on korkeintaan 5, rehuseosta kuumennetaan siten, että rasvahapposeos sulaa ja leviää rehun raaka-ainepartikkelien pinnalle ja sisään, minkä jälkeen seos rakeistetaan ja jäähdytetään.

Valmistamalla rehu keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan lehmän ohutsuoleen kuljetettua enemmän sulavia ravinteita. Tämä mahdollistaa positiiviset muutokset maito-tuotoksessa sekä maidon koostumuksessa ja rehun hyväksikäytössä.

Rasvahapposeoksen sulatus rehun raaka-ainepartikkelien pinnalle ja sisään voidaan tehdä kuumentamalla rehuseosta pitkäaikaisvalmentimessa, esimerkiksi vähintään 75 °C lämpötilassa vähintään 20 minuutin ajan. Käytettäessä korkeampaa lämpötilaa kuumennusaika voi vastaavasti olla lyhyempi. Lämpötila ei kuitenkaan mielellään saa ylittää 85 °C. Toisaalta voidaan myös käyttää matalampaa lämpötilaa esimerkiksi 70 °C vähintään 25 minuuttia. Kuumennuskäsittelyn jälkeen rehuseos rakeistetaan ja jäähdytetään.

Vaihtoehtoisesti rehuseos, johon rasvahapposeos on sekoitettu, voidaan käsitellä ekspan-derilla, jolloin ekspanderin paineja lämpö sulattavat ja imeyttävät rasvahapposeoksen rehun raaka-ainepartikkelien pinnalle ja sisään. Paine ekspanderikäsittelyssä on tyypillisesti 10-40 harja lämpötila yli 100 °C, jolloin viipymäaika voi olla 3-6 sekuntia. Ekspan-derikäsittelyn jälkeen rehuseos rakeistetaan ja jäähdytetään.

Keksinnön mukaisessa edullisessa menetelmässä rehuseokseen lisätään ennen kuumennusta emulgointiainetta, joka edistää rasvahapposeoksen imeytymistä rehun raaka-ainepartikkeleihin. Emulgointiainetta lisätään 0,01-1,0 %, edullisesti 0,02-0,05 paino-% rehuseoksen kokonaispainosta laskettuna. Emulgointiaine voidaan valita tavanomaisten emulgointiaineina käytettyjen aineiden joukosta. Esimerkkejä keksinnön mukaisessa menetelmässä käyttökelpoisista emulgointiaineista ovat risiiniöljypohjaiset emulgointiaineet, joita myydään esimerkiksi kauppanimellä Bredol®.

Keksinnön kohteena on myös menetelmä maidon koostumuksen muuttamiseksi ja maito-tuotoksen lisäämiseksi, jossa menetelmässä maitoa tuottavalle eläimelle annetaan maidon koostumusta muuttava määrä keksinnön mukaista rehua. Maidon koostumusta muuttava määrä tarkoittaa keksinnön mukaista rehua käytettäessä maitoa tuottavan eläimen normaalien ruokintasuositusten mukaista määrää täysrehua tai tiivisterehua. Maidon koostumuksen muutokset havaitaan transrasvojen määrän vähenemisenä ja rasvapitoisuuden nousuna. Edullisesti myös valkuaispitoisuus nousee maidossa. Samalla maidontuotos kasvaa. Muutokset näkyvät osittain jo viikon kuluessa ruokinnan muuttumisesta, mutta mikrobi toi mi n -nan muuttumiseen tarvitaan 3-4 viikkoa, joten kokonaan muutos havaitaan vasta 3 viikon jälkeen.

Keksinnön kohteena olevan rehun erityispiirre on se, että siihen lisätty rasvahapposeos on rehuseoksen valmistusprosessissa suojannut sulavia väkirehun ravinteita, koska rasvahap- poseos saadaan keksinnön mukaisen menetelmän avulla tasaiseksi rehun raaka-ainepartikkelien pinnalle ja sisälle, jolloin ravinteiden hyväksikäyttö tehostuu ja myös metaanin tuotanto vähenee. Erityistä on, että rehun raaka-ainepartikkelit ovat suojattuna myös rehurakeiden sisällä. Samalla rasva itse on suojassa mikrobien hajotukselta ja toisaalta rasva ei haittaa mikrobien toimintaa ja siten karkearehun sulatusta. Yli 60 °C sulamispisteen omaava rasvahappo on jo itsessään suojattu mikrobien toimintaa vastaan.

Keksinnön kohteena oleva rehu nostaa maidon rasvapitoisuutta, mikä oli oletettavaa, koska rehu sisältää tyydyttynyttä rasvaa. Sen sijaan oli yllättävää, että valkuaispitoisuus nousi samaan aikaan, mikä merkitsee typen hyväksikäytön parantumista. Yllättävää oli erityisesti se, että maitotuotos nousi merkittävästi, vaikka rasva- ja valkuaispitoisuudet kasvoivat. Tämä on merkkinä siitä, että rehun hyväksikäyttö parani eli metaanintuotanto on todennäköisesti vähentynyt. Tämä on myös merkki siitä, että rasvahappokoostumukseltaan kuvatun kaltainen rasvahapposeos yhdistettynä kuvattuun rehuseoksen prosessointiin suojasi rehun raaka-ainepartikkelit (mm. hiilihydraatteja, rasvoja ja valkuaista) pötsihajoamiselta.

Erityisen yllättävää oli maidon transrasvojen määrän merkittävä lasku. Tämä ei ollut odotettavissa, koska normaalin maidon rasvahappojen transrasvahappomäärä on vähintään 3 % ilman rasvalisäystäkin, kun ruokinnassa on säilörehua ja normaalia viljaan ja rypsiin perustuvaa väkirehua. Tämä vahvistaa sen, että keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetun rehun raaka-ainepartikkelit ovat olleet suojassa pötsihajoamiselta. Siten esimerkiksi rehun muiden raaka-aineiden triglyseridien hydrolysoituminen ja niistä vapautuneiden tyydyttymättömien rasvahappojen hydrogenoituminen on ilmeisesti ainakin osittain estynyt, mikä on vähentänyt transrasvahappojen muodostumista.

Seuraavat esimerkit havainnollistavat keksintöä. Tässä hakemuksessa esitetyt rasvahappojen prosenttiluvut ovat prosenttiarvoja jotka kuvaavat kromatogrammipiikkien suhteellisia pinta-aloja, kuten alan ammattimiehelle on selvää.

Esimerkki 1. Keksinnön mukainen täysrehu Täysrehun valmistukseen valittiin seuraavia raaka-aineita (painoprosentteina).

Rehuvilja (vehnä, ohra kaura) 0-70

Melassileike 0-20

Vehnälese 0-30

Melassi 4-8

Vehnärehujauho 0-20

Kivennäiset 0-5

Esiseokset 0-2

Keksinnössä käyttökelpoinen rasvahapposeos 2-5

Emulgaattori 0,02-0,05

Esimerkki 2. Keksinnön mukainen tiivisterehu

Tiivisterehun valmistukseen valittiin seuraavia raaka-aineita (painoprosentteina):

Kasviöljyrouhe (soija, rypsi) 70-97

Herne, härkäpapu 0-20

Rankki 0-20

Keksinnössä käyttökelpoinen rasvahapposeos 3-10

Melassileike, lese 0-20

Vilja 0-10

Melassi 0-5

Esiseokset 0-3

Kivennäiset 0-5

Emulgaattori 0,02-0,05

Esimerkki 3. Keksinnössä käyttökelpoisen rasvahapposeoksen rasvahappokoostumus

Rasvahappo % 06:0 >90 08:0 <10 muut <3 transrasvahappoja 0

vapaita rasvahappoja n. 100 sulamispiste >60 °C jodiluku <1

Esimerkki 4. Koerehun valmistus Lähtöaineiksi valittiin esimerkin 1 mukaisia raaka-aineita seuraavasti (painoprosentteina):

Rypsirouhe 30

Ohra 30

Vehnä 20

Melassileike 10,3

Seosmelassi 4,0

Kivennäisseos 2,3

Hivenaineseos 0,2

Vitamiiniseos 0,2 Lähtöaineiden joukkoon sekoitettiin esimerkin 3 mukainen rasvahapposeos (3,0 paino-%), niin että saatiin 100 paino-% rehuraaka-ainetta. Rehuseosta sekoitettiin vaakasekoittajassa 3 minuutin ajan, joukkoon lisättiin emulgaattori (0,03 %), jonka kanssa rasvahapposeos sulatettiin rehumassan joukkoon pitkäaikaisvalmentimessa 20 minuutin ajan 77 °C lämpötilassa, jotta rasvahapposeos saatiin hitaasti sulamaan ja leviämään emulgaattorin ansiosta tasaisesti rehun raaka-ainepartikkelien pinnalle ja sisään. Tämän jälkeen rehumassa rakeistettiin ja jäähdytettiin.

Esimerkki 5. Ruokintakoe 1 Tässä ruokintakokeessa lehmille annettiin päivässä 6-16 kg vertailurehua tai esimerkin 4 mukaista koerehua. Vertailurehuna käytettiin täysrehuseosta, joka oli valmistettu sekoittamalla esimerkin 4 lähtöaineisiin rypsiöljyä (1,5 paino-%) ja palmuöljyfraktion kalsium-suolaa (1,5 paino-%). Kumpikin koejakso kesti 4 viikkoa ja saatiin seuraavat tulokset:

Vertailurehu Koerehu

Maitoa (kg/pv) 30,0 33.5

Maidon rasvapitoisuus (paino-%) 4.16 4.53

Maidon valkuaispitoisuus (paino-%) 3.16 3.27

Koeruokinnan vaikutus maidon rasvahappojen transrasvahappopitoisuuteen:

Vertailu Koeruokinta 4,3 % 1,9 %

Esimerkki 6. Ruokintakoe 2 Tässä ruokintakokeessa lehmille annettiin päivässä vertailurehua tai esimerkin 4 mukaista koerehua 8-12 kg. Vertailurehuna käytettiin kaupallisesti hankittua täysrehuseosta. Kumpikin koejakso kesti 4 viikkoa ja saatiin seuraavat tulokset:

Vertailurehu Koerehu

Maitoa (kg/pv) 28,5 30,5

Maidon rasvapitoisuus (paino-%) 4,45 4,90

Maidon valkuaispitoisuus (paino-%) 3,55 3,67

Koeruokinnan vaikutus maidon rasvahappojen transrasvahappopitoisuuteen:

Vertailu Koeruokinta 4,9 % 1,8 %

Koeruokintatulokset osoittavat, että keksinnön mukainen rehu nostaa maidon rasva- ja valkuaispitoisuutta, lisää maidontuotosta sekä laskee merkittävästi maidon transrasvahap-pojen määrää.

Claims (15)

1. Rehu, joka sisältää rehujen tavanomaisia ainesosia sekä tavanomaisia lisä- ja muita apuaineita, tunnettu siitä, että rehu sisältää rehun raaka-ainepartikkelien sisällä ja pinnalla 1-10 paino-% rehun kokonaispainosta laskettuna rasvahapposeosta, jossa tyydyttyneiden rasvahappojen osuus on yli 90 % ja joka rasvahapposeos sisältää vähintään 60 % palmitiinihappoa (06:0), enintään 30 % steariinihappoa (08:0) ja jonka jodiluku on korkeintaan 5.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rehu, tunnettu siitä, että rasvahapposeoksen sulamispiste on yli 60 °C.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen rehu tunnettu siitä, että rasvahapposeos sisältää korkeintaan 5 %, edullisesti korkeintaan 4 %, edullisemmin korkeintaan 3 %, vielä edullisemmin korkeintaan 2 %, edelleen edullisemmin enintään 1 %, vielä edelleen edullisemmin enintään 0,5 % ja mieluiten ei lainkaan transrasvahappoja.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen rehu tunnettu siitä, että rasvahapposeoksen jodiluku on 0-3.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen rehu, tunnettu siitä, että rasvahappo-seos sisältää seuraavia rasvahappoja %:na: 06:0 60-100, edullisesti 80-100 08:0 0-30, edullisesti 0-20 08:1 0-10, edullisesti 0-3 muut 0-10, edullisesti 0-3 transrasvahapot 0-2, edullisesti 0-1.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen rehu, tunnettu siitä, että rasvahappo-seos sisältää vähintään 80 % palmitiinihappoa ja enintään 20 % steariinihappoa, edullisemmin vähintään 90 % palmitiinihappoa ja enintään 10 % steariinihappoa, ja edullisimmin rasvahapposeos sisältää vähintään 95 % palmitiinihappoa ja korkeintaan 5 % steariinihappoa.

7. Jokin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen rehu, tunnettu siitä, että rasvahap-poseoksen rasvahapot ovat vapaita rasvahappoja.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rehu, tunnettu siitä, että rehu on täysrehu, joka sisältää 1-6 paino-%, edullisesti 2-5 paino-%, rasvahapposeosta rehun kokonaispainosta laskettuna.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rehu, tunnettu siitä, että rehu on tiivisterehu, joka sisältää 2-10 paino-%, edullisesti 3-8 paino-%, rasvahapposeosta rehun kokonaispainosta laskettuna.

10. Menetelmä jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukaisen rehun valmistamiseksi, tunnettu siitä, että tavanomaisiin rehun ainesosiin sekä tavanomaisiin rehujen apuja lisäaineisiin lisätään samalla sekoittaen 1-10 paino-% rehun kokonaispainosta laskettuna rasvahapposeosta, jossa tyydyttyneiden rasvahappojen osuus on yli 90 % ja joka rasvahapposeos sisältää vähintään 60 % palmitiinihappoa, enintään 30 % steariinihappoa ja jonka jodiluku on korkeintaan 5, rehuseosta kuumennetaan siten, että rasvahapposeos sulaa ja leviää rehun raaka-ainepartikkelien pinnalle ja sisään, minkä jälkeen rehuseos rakeistetaan ja jäähdytetään.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rasvahappo-seos sulatetaan rehuseokseen pitkäaikaisvalmentimessa, edullisesti emulgointiai-neen läsnä ollessa.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rasvahap-poseoksen sisältävän rehuseoksen kuumennuskäsittely tehdään ekspanderilla.

13. Jonkin patenttivaatimuksista 10-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rehuseokseen sekoitetaan ennen kuumennusta 0,01-1,0 %, edullisesti 0,02-0,05 % emulgointiainetta rehuseoksen kokonaispainosta laskettuna.

14. Menetelmä maidon rasvapitoisuuden ja valkuaispitoisuuden nostamiseksi ja maitotuotoksen lisäämiseksi, tunnettu siitä, että maitoa tuottavalle eläimelle annetaan maidon rasvapitoisuutta lisäävä määrä jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukaista rehua.

15. Menetelmä maidon rasvapitoisuuden ja valkuaispitoisuuden nostamiseksi ja rasvahappokoostumuksen muuttamiseksi, tunnettu siitä, että maitoa tuottavalle eläimelle annetaan maidon rasvapitoisuutta lisäävä määrä jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukaista rehua. Patentkrav