FI126209B - Laakerijärjestely metsätyökoneen toimilaitteessa - Google Patents

Description

Laakerijärjestely metsätyökoneen toimilaitteessa Keksinnön ala

Keksintö kohdistuu laakereihin. Keksintö kohdistuu työkoneiden laakereihin. Keksintö kohdistuu erityisesti työkoneiden, kuten metsätyökoneiden, toimilaitteiden laakereihin.

Keksinnön taustaa

Koneissa käytetään erilaisia laakereita. Laakerin avulla koneen eräs osa, kuten akseli ja/tai työkalu, on järjestetty pyörimään tai kääntymään koneen muuhun osaan, kuten runkoon nähden. Pitkäaikaisen käytön seurauksena laakerit ja koneen runko kuluvat. Erityisesti työkoneissa laakereihin kohdistuu suurehkoja voimia, jolloin laakereiden ja rungon kuluminen on voimakasta verrattuna eräisiin muihin käyttökohteisiin, joissa vaikuttavat voimat ovat pienempiä. Laakerien kulumisesta johtuen konetta tulee aika-ajoin huoltaa. Koneen rungon kulumisesta aiheutuva väljyys on tunnetun tekniikan mukaisissa ratkaisuissa hyvin hankalasti, jos ollenkaan, korjattavissa.

Keksinnön lyhyt yhteenveto Tässä selostuksessa esitetään laakeriratkaisu metsätyökoneen toimilaitteeseen, tai metsätyökoneen toimilaitteessa, jonka avulla koneen huoltaminen merkittävästi helpottuu. Lisäksi huoltoväli kasvaa materiaalivalintojen ja/tai voitelun ja/tai suojauksen ansiosta. Vielä lisäksi valmistusvaiheessa toimilaitteen koneistukselta vaadittavat laatu- ja/tai tarkkuus- ja/tai kohdistustarkkuusvaatimukset vähenevät, jolloin valmistaminen tulee nopeammaksi ja edullisemmaksi.

Erään suoritusmuodon mukainen laakerijärjestely metsäkoneen toimilaitteessa käsittää - metsäkoneen toimilaitteen rungon, joka rajaa ensimmäistä aukkoa, - hoikin, josta ainakin osa on järjestetty ensimmäiseen aukkoon, joka - holkki rajaa toista aukkoa, johon on järjestetty ainakin osa akselista ja/tai laakerista, joka akseli tai laakeri on järjestetty suhteessa hoikkiin kiinteäksi tai liikkuvaksi, ja joka - holkki on irrotettavissa metsäkoneen toimilaitteen rungosta.

Lisäksi on esitetty menetelmä metsätyökoneen toimilaitteen huoltamiseksi. Menetelmän eräässä suoritusmuodossa huollettava metsäkoneen toimilaite käsittää - metsäkoneen toimilaitteen rungon, joka rajaa ensimmäistä aukkoa, ja - hoikin, josta ainakin osa on järjestetty ensimmäiseen aukkoon, joka - holkki rajaa toista aukkoa, johon on järjestetty ainakin osa akselista ja/tai laakerista, joka akseli tai laakeri on järjestetty suhteessa hoikkiin kiinteäksi tai liikkuvaksi. Menetelmässä - järjestetään saataville vastaava toinen holkki, joka on sovitettu mainittuun ensimmäiseen aukkoon, - irrotetaan mainittu holkki metsäkoneen toimilaitteen rungosta, jolloin paljastetaan mainittu ensimmäinen aukko, ja - asennetaan mainittu toinen holkki mainittuun ensimmäiseen aukkoon. Piirustusten kuvaus

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 a esittää erästä metsätyökonetta, kuva 1 b esittää erästä toista metsätyökonetta, kuva 1c esittää erästä metsätyökoneen toimilaitetta, kuva 2a esittää erästä laakerijärjestelyä sivulta päin nähtynä, kuva 2b esittää erästä kuvan 1c mukaisen toimilaitteen laakerijärjestelyä räjäytyskuvana ja perspektiivissä, kuva 3a esittää erästä laakerijärjestelyä perspektiivikuvantona, kuva 3b esittää erästä laakerijärjestelyä perspektiivikuvantona, kuva 4a esittää erästä hoikkia perspektiivikuvantona, kuva 4b esittää erästä hoikkia sivulta päin nähtynä, kuva 5a esittää erästä suojaa ja kuva 5b esittää suojan osaa.

Kuvissa 1a - 5b on käytetty vastaavista osista vastaavia numeroita tai symboleja.

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Kuvassa 1a on esitetty eräs metsätyökone 200. Metsätyökone 200 käsittää alustakoneen 210. Metsätyökone 200 käsittää lisäksi kääntöpöydän ja kääntöpöytään kiinnitetyn puomiston 220. Puomisto 220 käsittää puomeja, esimerkiksi nostopuomin, taittopuomin ja jatkopuomin. Puomiston 220 päähän on järjestetty pyörityslaite eli rotaattori. Puomiston päähän on järjestetty lisäksi kääntölaite eli tiltti. Puomiston päähän, esimerkiksi rotaattoriin ja/tai tilttiin kiinnitettynä, on järjestetty toimilaite 100. Kuvan 1 mukainen työkone 200 on tyypiltään metsätyökone, tarkemmin sanottuna harvesteri, jolla voidaan kaataa, karsia ja katkaista metsässä olevia puita halutun mittaisiksi tukeiksi. Kuvan mukaisessa työkoneessa 200 toimilaite 100 on harvesteripää. Harvesterilla voidaan toteuttaa puun korjaamisen vaiheet kaatamisesta pinoamiseen. Eräs toinen yleisesti käytetty metsätyökone on kuormatraktori (ei esitetty kuvassa), jolla tarkoitetaan puun kuljetukseen suunniteltua metsätyökonetta. Tunnetaan lisäksi korjureita, joilla voidaan sekä korjata puuta metsässä että kuljettaa puuta pois metsästä. Korjurista käytetään myös nimitystä yhdistelmäkone, sillä siinä yhdistyy harvesterin ja kuormatraktorin ominaisuuksia.

Kuvassa 1b on esitetty eräs toinen metsätyökone 200. Kuvan 1b metsätyökone 200 on tyypiltään kaivinkone, jota voidaan käyttää kaivamisen lisäksi esimerkiksi kantojen nostamiseen.

Kuvassa 1c on esitetty tarkemmin erään metsätyökoneen toimilaite 100. Toimilaite 100 käsittää erilaisia työkaluja 150, 150a - 150e. Tyypillisesti tällaiset työkalut käsittävät toimilaitteen runkoon nähden kääntyvän tai pyörivän osan, jolloin järjestely käsittää vastaavasti ainakin laakerin ja usein myös akselin. Viitenumerolla 152 on esitetty erään työkalun terää. Toimilaitteesta 100 voidaan käyttää myös tai vaihtoehtoisesti nimitystä toimilaitejärjestely tai toimilaitekokoonpano.

Metsätyökoneen 200 toimilaitteessa 100 on tyypillisesti toisiinsa nähden kääntyväksi järjestettyjä osia, kuten toimilaitteen runko 110 ja työkalun akseli 130 tai työkalu 150 ja sen akseli 130. Osien kääntyminen toisiinsa nähden on toteutettu laakerin 140 tai laakereiden avulla.

Metsätyökoneen toimilaitteen käytössä on tyypillistä, että mainittu kääntyminen on hidasta ja/tai kääntymiskulmat ovat melko pieniä. Esimerkiksi kääntymiskulma voi olla joissakin tapauksissa korkeintaan 360 astetta, joissakin tapauksissa korkeintaan 180 astetta ja joissakin tapauksissa korkeintaan 90 astetta. Esimerkiksi sahan terän kääntämiseen saattaa riittää terän kääntäminen noin 90 astetta. Lisäksi työkalun osien kääntyminen on tyypillisesti melko hidasta, esimerkiksi korkeintaan 60 kierrosta minuutissa (60 rpm); korkeintaan 30 rpm; tai korkeintaan 10 rpm. Vielä lisäksi toimilaitteen tulisi edullisesti olla luujuuden sallimissa rajoissa pieni ja kevyt. Näistä syistä johtuen nyt esillä olevan toimilaitteen laakeriratkaisu on edullisesti liukulaakeriratkaisu, vaikka vierintälaakereita olisi periaatteessa mahdollista käyttää.

Metsätyökoneen toimilaitteen laakereille on tunnusomaista, että ne altistuvat käytössä suurille voimille. Tästä johtuen laakerit ja niiden kanssa yhteydessä olevat osat altistuvat merkittävästi kulumiselle. Tästä johtuen toimilaitetta tulee aika-ajoin huoltaa. Laakeri on tyypillisesti vaihdettavissa. Kuitenkin laakerin lisäksi toimilaitteen käyttö saattaa kuluttaa toimilaitteen runkoa. Uuden laakerin asentaminen kuluneeseen toimilaitteen runkoon ei korjaa toimilaitetta, sillä kulunut runko on liian väljä uudelle laakerille. Toimilaitteen rungon vaihtaminen vastaa korjaustoimenpiteenä vaativuudeltaan koko toimilaitteen vaihtamista.

Esitettävän ratkaisun avulla toimilaitteen huoltotoimenpiteet merkittävästi yksinkertaistuvat. Lisäksi esitettävä ratkaisu sallii toimilaitteen suuremman materiaalivalikoiman. Esimerkiksi toimilaitteen runko voi olla hitsattavaa terästä, mutta holkki paremmin kulutusta kestävää teräslaatua. Vielä lisäksi esitettävä ratkaisu tarjoaa suuremman kohdistustoleranssin toimilaitteen rungon aukolle, kuten jäljempänä tarkemmin esitetään. Vielä lisäksi esitettävä ratkaisu pienemmän laatuvaatimuksen toimilaitteen rungon koneistukselle, kuten jäljempänä tarkemmin esitetään. Näin ollen esitettävä ratkaisu paitsi helpottaa huoltoa, myös lisää käyttöikää ja pienentää valmistuskustannuksia.

Kuvat 2a ja 2b esittävät erästä laakerijärjestelyä 104 metsäkoneen 200 toimilaitteessa 100. Viitaten kuviin 2a ja 2b, laakerijärjestely 104 käsittää - metsäkoneen toimilaitteen 100 rungon 110, joka rajaa ensimmäistä aukkoa 112 ja - hoikin 120, josta ainakin osa on järjestetty ensimmäiseen aukkoon 112.

Holkki 120 rajaa toista aukkoa 122, johon on järjestetty ainakin osa akselista 130 ja/tai ainakin osa laakerista 140. Jos ainakin osa akselista 130 on järjestetty toiseen aukkoon 122, kuten kuvassa 2a, akseli 130 on järjestetty suhteessa hoikkiin 120 kiinteäksi tai liikkuvaksi, kuten kääntyväksi tai pyöriväksi. Jos ainakin osa laakerista 140 on järjestetty toiseen aukkoon 122, kuten esim. kuvassa 3b, laakeri 140 on järjestetty suhteessa hoikkiin 120 liikkuvaksi, kuten kääntyväksi tai pyöriväksi. Lisäksi holkki 120 on irrotettavissa metsäkoneen toimilaitteen rungosta 110. Näin ollen holkki 120 on vaihdettavissa. Termi ”akseli” tarkoittaa tässä yhteydessä umpinaista tai onttoa tankoa, jonka avulla toisiinsa nähden kääntyviä tai pyöriviä kappaleita voidaan tukea toisiinsa.

Holkki 120 voidaan asentaa toimilaitteen rungon 110 ensimmäiseen aukkoon 112 esimerkiksi työntämällä, painamalla ja/tai kevyesti lyömällä. Holkki 120 on järjestetty suhteessa toimilaitteen runkoon 110 siten kiinteäksi, että holkki 120 ei toimilaitteen normaalikäytössä pyöri suhteessa runkoon 110. Näin ollen hoikin 120, erityisesti hoikin rungon 124, poikkileikkauksen ulkomitta on hieman rungon 110 ensimmäisen aukon 112 poikkileikkausta suurempi. Ensimmäinen aukko 112 voi olla poikkileikkaukseltaan pyöreä tai muun muotoinen. Pyöreän aukon koneistaminen runkoon 110 on kuitenkin yksinkertaisempaa kuin muun muotoisen aukon. Holkki 120 on edellä kuvatusti sovitettu ensimmäiseen aukkoon. Siten hoikin 120 muoto vastaa ensimmäisen aukon muotoa.

Järjestely käsittää lisäksi ainakin yhden seuraavista: akseli 130 ja laakeri 140. Kuvan 2a laakerijärjestelyssä 104 akseli 130 on järjestetty suhteessa hoikkiin 120 siten kiinteäksi, että akseli 130 ei toimilaitteen normaalikäytössä pyöri suhteessa hoikkiin 120. Kuten myöhemmin kuvan 3a yhteydessä esitetään, eräässä toisessa suoritusmuodossa akseli 130 on järjestetty pyöriväksi suhteessa hoikkiin 120. Jos akseli 130 ja laakeri 140 ovat kiinteät toisiinsa nähden, on mahdollista ajatella niiden muodostavan yhden kokonaisuuden, jota voitaisiin kutsua akseliksi tai laakeriksi. Kuten myöhemmin kuvan 3b yhteydessä esitetään, eräässä suoritusmuodossa laakeri 140 on järjestetty pyöriväksi suhteessa hoikkiin 120, ja työkalu 150 on kiinnitetty laakeriin 140 ilman erillistä akselia 130. Tällöin laakerin 140 runko 144 muodostaa tarvittavan akselin.

Kuvassa 2a osa akselista 130 on järjestetty hoikin 120 aukkoon 122, eli mainittuun toiseen aukkoon 122. Kuten jäljempänä esitetään, eräässä suoritusmuodossa ainakin osa laakerista voi lisäksi olla järjestetty toiseen aukkoon 122. Toisen aukon 122 poikkileikkaus on kuvassa 2a pyöreä. Näin on myös erityisesti, jos akseli olisi järjestetty kääntyväksi suhteessa hoikkiin. Myös akseli 130 voi olla poikkileikkaukseltaan pyöreä. Välttämättä näin ei ole, jolloin järjestelyssä voidaan käyttää laakeria, jonka muoto on sovitettu akselin muotoon.

Ensimmäinen aukko 112 voi jatkua rungon 110 läpi. Vaihtoehtoisesti ensimmäinen aukko 112 voi olla umpiperäinen aukko. Edullisesti ensimmäisen aukon 112 syvyys on edullisesti ainakin hoikin 120 putkimaisen rungon 124 pituuden lb (ks. kuva 4b) verran.

Edellä mainittu laakerijärjestely 104 metsäkoneen 200 toimilaitteessa 100 kuvaa ensinnäkin laakerijärjestelyn 104, joka soveltuu käytettäväksi metsäkoneen toimilaitteessa; tai toisaalta metsäkoneen 200 toimilaitteen 100, joka käsittää mainitun laakerijärjestelyn 104.

Eräässä laakerijärjestelyssä 104 holkki 120 on irrotettavissa rungon 110 ensimmäisestä aukosta 112 yhtenä kappaleena. Tällaisen irrotuksen jälkeen vastaava toinen holkki on asennettavissa mainittuun ensimmäiseen aukkoon 112 sen jälkeen, kun holkki 120 on irrotettu toimilaitteen 100 rungosta 110. Kun holkki 120 irrotetaan, paljastetaan mainittu ensimmäinen aukko 112. Uusi holkki on sovitettu paljastetun aukon 112 muotoon ja kokoon. Uusi holkki on asennettavissa paljastettuun aukkoon 112.

Kuvissa 2a ja 2b on esitetty lisäksi laakeri 140. Näiden kuvien tapauksessa laakeri 140 on järjestetty kiinteäksi suhteessa työkaluun 150. Työkalu on siten laakerin 140 ja akselin 130 varassa kääntyvä suhteessa toimilaitteen 100 runkoon 110. Kuvissa 2a ja 2b mainittu kääntyminen tapahtuu laakerin 140 liukuessa suhteessa hoikkiin 120.

Edellä kuvatun kaltainen kääntyminen kuluttaa sitä pintaa, jonka varassa työkalu 150 on järjestetty kääntyväksi. Ilman hoikkia 120 laakeri 140 kuluttaisi suoraan toimilaitteen runkoa 110 vastaavalta kohtaa. Kuvissa 2a ja 2b esitetyssä järjestelyssä kuluminen tapahtuu paitsi itse laakerissa 140, myös hoikissa 120, mutta ei toimilaitteen rungossa 110. Koska holkki 120 on vaihdettavissa, on toimilaitteen 100 huoltaminen huomattavasti aiempaa helpompaa.

Hoikin 120 materiaali voidaan myös valita vapaammin kuin toimilaitteen rungon 110 materiaali. Eräässä esimerkissä holkki 120 käsittää eri materiaalia kuin metsäkoneen toimilaitteen runko 110. Eräässä esimerkissä holkki 120 käsittää terästä. Eräässä esimerkissä holkki 120 käsittää hyvin kulutusta kestävää terästä. Hyvin kulutusta kestävä teräs voi olla esimerkiksi kovaa. Hyvin kulutusta kestävän teräksen kovuus Vickersin asteikolla (Vickers Hardness) voi olla esimerkiksi 180 tai enemmän. Eräässä esimerkissä hoikin 120 käsittää terästä, jonka kovuus Vickersin asteikolla on ainakin 190. Hyvin kulutusta kestävä teräs voi käsittää esimerkiksi hiiltä (C), piitä (Si), mangaania (Mn), kromia (Cr) ja molybdeenia (Mo). Hyvin kulutusta kestävä teräs voi käsittää esimerkiksi 1 % - 2 % kromia (Cr) ja 0.2 % - 0.3 % molybdeenia (Mo). Holkki 120 voi käsittää esimerkiksi austeniittista terästä. Holkki 120 voi käsittää esimerkiksi martensiittista terästä.

Esimerkiksi toimilaitteen runko voi käsittää hitsattavissa olevaa materiaalia. Eräässä esimerkissä toimilaitteen runko 110 käsittää materiaalia, kuten metallia, jolla on ensimmäinen kovuus; ja holkki 120 käsittää materiaalia, kuten metallia, jolla on toinen kovuus. Esimerkissä toinen kovuus on ensimmäistä kovuutta suurempi.

Lisäksi tai vaihtoehtoisesti eräissä suoritusmuodoissa toimilaitteen runko 110 käsittää ensimmäistä materiaalia; holkki käsittää toista materiaalia; ja toisen materiaalin kulutuskestävyys on ensimmäisen materiaalin kulutuskestävyyttä suurempi.

Holkki 120 voi käsittää vaihtoehtoisesti tai lisäksi muuta kovaa metallia, kuten titaania. Holkki 120 voi käsittää vaihtoehtoisesti tai lisäksi muuta kovaa materiaalia, kuten keräämiä. Erityisesti hoikin se pinta, joka on kosketuksissa laakerin kanssa, kuten esimerkiksi jäljempänä esitettävän hoikin laipan 126 pinta, voi käsittää tällaista kovaa materiaalia.

Kuvissa 4a ja 4b on esitetty hoikkia 120 tarkemmin. Viitaten lisäksi kuvaan 2a, eräässä laakerijärjestelyssä - mainitun akselin 130 ja mainitun metsäkoneen toimilaitteen rungon 110 väliin jää hoikin seinämä 124, ja - mainitun hoikin seinämän 124 paksuus Ti (kuva 4b) on ainakin 2 mm. Viitaten kuvaan 3b, eräässä laakerijärjestelyssä - mainitun laakerin 140 ja mainitun metsäkoneen toimilaitteen rungon 110 väliin jää hoikin seinämä 124, ja - mainitun hoikin seinämän 124 paksuus Ti (kuva 4b) on ainakin 2 mm. Mainittu seinämä 124 voi jäädä sekä akselin 130 ja rungon 110 että laakerin 140 ja rungon 110 (kuva 3a) väliin.

Tällainen paksuus varmistaa sen, että hoikin lujuus on riittävä metsäkoneen toimilaitesovelluksia varten. Eräissä muissa esimerkeissä hoikin seinämän paksuus voi olla esimerkiksi ainakin 3 mm tai ainakin 4 mm. Eräissä esimerkeissä hoikin seinämän paksuus voi olla esimerkiksi korkeintaan 15 mm tai korkeintaan 8 mm. Eräässä esimerkissä hoikin seinämän 124 paksuus on välillä 4,5 mm - 5,5 mm, eli noin 5 mm.

Eräät laakerijärjestelyt 104 käsittävät akselin 130. Viitaten kuviin 2a ja 4b, hoikin 120 sisähalkaisija (d-ι, kuva 4b) eräässä esimerkissä vastaa akselin 130 ulkohalkaisijaa (da, kuva 2a). Viitaten kuvaan 3a, eräässä esimerkissä lisäksi ainakin osa laakerista 140 jää akselin 130 ja hoikin 120 väliin. Akselin 130 läpimitta tulisi valita siten, että metsätyökoneen toimilaitteen lujuusvaatimukset täyttyvät. Tässä selostuksessa termi ”läpimitta” tarkoittaa poikkileikkauksen suurinta pituusmittaa. Jos poikkileikkaus on pyöreä, eli ympyrän muotoinen, on läpimitta sama kuin po. ympyrän halkaisija.

Eräässä esimerkissä akselin 130 läpimitta, da (kuva 2a), on ainakin 30 mm. Eräissä esimerkeissä akselin 130 läpimitta on ainakin 40 mm tai ainakin 50 mm. Toimilaitteen 100 ei kuitenkaan tulisi olla liian raskas. Eräissä esimerkeissä akselin 130 läpimitta on korkeintaan 70 mm, korkeintaan 80 mm tai korkeintaan 100 mm. Eräässä esimerkissä akselin läpimitta on välillä 40 mm - 60 mm.

Hoikin 120 tulisi olla järjestetty riittävän syvälle toimilaitteen runkoon 110, jotta holkki 120 kestäisi myös vääntäviä voimia. Tästä syystä hoikin 120 seinämien tulisi olla riittävän pitkiä. Viitaten kuviin 4b ja 2a eräässä laakerijärjestelyssä - mainitun akselin 130 ja mainitun metsäkoneen toimilaitteen rungon 110 väliin jää hoikin seinämä 124, ja - hoikin seinämän 124 akselin 130 pituussuunnan suuntainen pituus, lb (kuva 4b), on ainakin 75 % akselin läpimitasta, da (kuva 4b), kuten halkaisijasta.

Hoikin seinämän pituuden lb suhde akselin läpimittaan da, lb/da, voi olla esimerkiksi välillä 0.75 - 2; 0.8 - 1.5 tai noin 1, kuten 0.9 - 1.2. Myös näissä esimerkeissä akselin 130 läpimitta voi vaihdella edellä kuvatuissa rajoissa. Hoikin seinämän 124 akselin 130 suuntainen pituus, lb (kuva 4b), voi olla esimerkiksi välillä 30 mm - 100 mm, kuten noin 40 mm, noin 50 mm tai noin 60 mm, missä luvut on ilmoitettu ainoastaan yhden numeron tarkkuudella.

Eräässä suoritusmuodossa akselin läpimitta da on sovitettu toisen aukon 122 läpimittaan d-ι. Tämä on esitetty esimerkiksi kuvassa 2a. Eräässä toisessa suoritusmuodossa toisen aukon 122 läpimitta di on laakerin 140 rungon 144 seinämien paksuuden verran akselin 130 läpimittaa da suurempi. Tämä on esitetty esimerkiksi kuvassa 3a.

Kuvan 3b mukainen suoritusmuoto ei käsitä erillistä akselia 130, vaan akseli 130 muodostuu laakerin 140 rungosta 144. Tässä tapauksessa, kuten myös edellä mainituissa tapauksissa, edellä mainitut mitat voidaan suhteuttaa vaihtoehtoisesti hoikin 120 toisen aukon 122 läpimittaan d-ι. Tällöin hoikin seinämän 124 akselin 130 suuntainen pituus, lb (kuva 4b), on ainakin 75 % hoikin 120 toisen aukon 122 läpimitasta, di (kuva 4b), kuten halkaisijasta. Hoikin seinämän pituuden lb suhde toisen aukon 122 läpimittaan d-ι, lb/di, voi olla esimerkiksi välillä 0.75 - 2; 0.8 - 1.5 tai noin 1, kuten 0.9 - 1.2.

Viitaten kuvaan 4b, eräässä edullisessa suoritusmuodossa holkki 120 käsittää - putkimaisen rungon 124, jonka muoto määrittää hoikin 120 pituusakselin suunnan Sx, ja - laipan 126, joka ulkonee hoikin rungosta 124, sen yhdessä pituusakselin suuntaisessa päässä, säteittäisesti ja kohtisuorasti hoikin pituusakselin suuntaan Sx nähden.

Tällöin holkki 120 ja sen laippa 126 on järjestetty kantamaan hoikin pituusakselin suuntaisia voimia. Tällöin holkki 120 ja sen laippa 126 on järjestetty kantamaan akselin 130 pituussuunnan suuntaisia voimia.

Viitaten kuviin 2a ja 3a sekä edellä kuvattuun työkalun 150 kääntymiseen hoikkiin 120 nähden, hoikin laippa 126 muodostaa huomattavasti suuremman pinnan, kuin sellaisen hoikin pää, joka ei käsitä laippaa 126. Tällöin laippaan 126 kohdistuva pintapaine on merkittävästi pienempi, kuin paine, joka kohdistuisi laipattomaan hoikkiin. Kuvassa 4b laipan ulkohalkaisijaa on merkitty symbolilla dc, ja hoikin aukon halkaisijaa symbolilla d-ι. Tällöin laipan 126 leveys on (dc-d-i)/2. Laipan leveyden suhde hoikin seinämän paksuuteen, (dc-di)/(2χΤ 1) on eräissä esimerkeissä välillä 2-20, 3 - 15 tai 4 - 10. Tällaisella mitoituksella varmistetaan riittävä pintapaineen lasku hoikin 120 ja laakerin 140 välissä.

Laippa 126 voi olla lisäksi järjestetty (lähes) taipumatta kantamaan suurehkoja akselin 130 suuntaisia voimia. Tällöin laippa on jäykkä. Tällä saavutetaan se etu, että laippaa vastaavan laakerin 140 kuluminen on verrattain tasaista. Ohut laippa saattaisi käytössä taipua, jolloin vastaavan laakerin kuluminen lähellä akselia olisi merkittävästi voimakkaampaa kuin laipan 126 ulkoreunalla. Eräässä esimerkissä - hoikin 120 rungolla 124 on ensimmäinen paksuus Ti, - hoikin 120 laipalla 126 on toinen paksuus T2 ja - toinen paksuus T2 on ainakin puolitoistakertainen verrattuna ensimmäiseen paksuuteen T-i.

Eräissä esimerkeissä suhde T2/Ti on välillä 1.5 - 5 tai 2 - 4 tai 2.2 - 3.

Viitaten kuviin 2a, 2b, 3a, ja 3b eräät laakerijärjestelyt 104 käsittävät laakerin 140. Laakerilla 140 tarkoitetaan elementtiä, joka on järjestetty kääntyväksi tai pyöriväksi suhteessa hoikkiin 120. Laakeri 140 voi käsittää vierintälaakerin tai vierintälaakerin elementtejä, kuten kuulia tai rullia. Kuten edellä on mainittu, edullisesti laakeri 140 on tyypiltään liukulaakeri. Liukulaakeri käsittää liukuvaksi järjestetyn pinnan. Liukuvaksi järjestetty pinta voi käsittää esimerkiksi pronssia. Laakeri 140 voi siten käsittää pronssia. Laakeri 140 voi olla valmistettu pronssista. Liukuvaksi järjestetty pinta voi käsittää esimerkiksi keräämiä. Laakeri 140 voi siten käsittää keräämiä. Laakeri 140 voi olla valmistettu keraamista.

Erään suoritusmuodon (ei esitetty kuvissa) mukainen laakeri 140 käsittää - putkimaisen rungon 144, joka määrittää laakerin pituussuunnan, jolloin - laakerin rungon 144 pää muodostaa laakerin liikuntapinnan 142.

Liikuntapinnalla 142 tässä tarkoitetaan laakerin 140 pintaa, joka on järjestetty liikkumaan, kuten liukumaan, suhteessa hoikkiin 120. Kuvissa 2b ja 3 liikuntapinta muodostuu laakerin 140 laippaan 146, mutta eräissä muissa suoritusmuodoissa putkimaisen laakerin pää voi toimia liikuntapintana 142.

Lisäksi kuvissa 2a, 2b ja 3a esitetyssä laakerijärjestelyssä 104 - laakerijärjestely käsittää akselin 130 ja - mainittu akseli 130 on järjestetty laakerin 140 rungon lävitse mainitussa laakerin pituussuunnassa.

Viitaten kuviin 2a ja 2b, eräässä laakerijärjestelyssä 104 - laakerin 140 runko 144 jatkuu laakerin 140 liikuntapinnasta 142 ensimmäiseen suuntaan -Sx - laakeri 140 on kosketuksissa hoikkiin 120, ja - holkki 120 jatkuu laakerin 140 ja hoikin 120 kosketuskohdasta toiseen suuntaan +Sx, joka - toinen suunta +Sx on vastakkainen ensimmäiselle suunnalle -Sx.

Suunnat +Sx ja -Sx viittavat esimerkiksi kuvassa 2b esitettyyn ylempään laakeriin 140. Alemmassa laakerissa 140b suunnat ovat vastakkaiset. Viitaten kuviin 2b ja 4b, edellä mainittu toinen suunta +Sx on sama kuin aiemmin mainittu hoikin 120 pituusakselin suunta Sx. Erityisesti jos laakeri ei käsittäisi laippaa, voisivat laakeri 140 ja holkki 120 jatkua vastakkaisiin suuntiin edellä kuvatulla tavalla.

Kuten edellä on todettu, paino- ja kokosyistä metsäkoneen toimilaitteessa käytetään edullisesti liukulaakereita. Tällöin laakerin liikuntapinta 142 ja holkki 120 muodostavat liukulaakerin

Eräissä suoritusmuodoissa laakeri 140 käsittää laipan 146. Eräässä laakerijärjestelyn 104 suoritusmuodossa - laakeri 140 käsittää laipan 146, joka ulkonee laakerin rungosta 142, sen yhdessä päässä, säteittäisesti ja kohtisuorasti laakerin pituussuuntaan nähden, jolloin - laakerin laippa 146 käsittää ensimmäisen pinnan ja vastakkaisen toisen pinnan, ja - mainittu laakerin laipan 146 ensimmäinen tai toinen pinta muodostaa laakerin liikuntapinnan 142.

Kuvissa 2a, 3a ja 3b on havainnollistettu laakerijärjestelyjä, jotka käsittävät laakerin 140, joka käsittää laipan 146. Myös laipallinen laakeri 140 voidaan järjestää liikkuvaksi hoikkiin 120 nähden siten, kuin edellä ja kuvassa 2a on kuvattu. Tällöin - laakerin 140 liikuntapinta 142 muodostuu laakerin laipan 146 päätypinnalle, jolloin laakerin runko 144 jatkuu laakerin liikuntapinnasta 142 nähden ensimmäiseen suuntaan -Sx, joka suuntautuu laakerin liikuntapinnasta 142 katsottuna samaan suuntaan kuin päätypintaa (tässä tapauksessa liikuntapintaa) vastakkainen laakerin laipan pinta, - laakerin liikuntapinta 142 on kosketuksissa hoikkiin 120, ja - holkki 120 jatkuu laakerin 140 ja hoikin 120 kosketuskohdasta toiseen suuntaan +Sx, joka - toinen suunta +Sx on vastakkainen ensimmäiselle suunnalle -Sx.

Suunnat +Sx ja -Sx viittavat esimerkiksi kuvassa 2b esitettyyn ylempään laakeriin 140. Alemmassa laakerissa suunnat ovat vastakkaiset.

Tässä suoritusmuodossa, kuten myös aiemmin kuvatussa laipattoman laakerin käsittävässä suoritusmuodossa, akseli 130 on järjestetty kiinteäksi suhteessa hoikkiin 120. Tällöin normaalissa käytössä akseli 130 ei liiku suhteessa hoikkiin 120. Laakeri 140 on järjestetty kääntyväksi suhteessa akseliin. Toimilaitteen 100 työkalu 150 voi olla kiinnitetty laakeriin 140 tai runkoon 110. Runko 110 puolestaan on edellä kuvatusti kiinnitetty hoikkiin 120.

Tässä suoritusmuodossa, kuten myös aiemmin kuvatussa laipattoman laakerin käsittävässä suoritusmuodossa, laakerin 140 ja hoikin 120 välinen kontakti kantaa erityisesti akselin 130 suuntaisia voimia. Laakeri 140 voi esimerkiksi tukeutua hoikkiin 120, kun laakeriin kohdistuu voima, jolla on komponentti toiseen suuntaan +Sx. Laakerijärjestely voi lisäksi käsittää toisen hoikin 120b ja toisen laakerin 140b kuvan 2b mukaisesti. Toinen laakeri 140b voi tukeutua toiseen hoikkiin 120b, kun toiseen laakeriin 140b kohdistuu voima, jolla on komponentti ensimmäiseen suuntaan -Sx. Kuvassa 2b ensimmäinen suunta -Sx on vastakkainen toiselle suunnalle Sx. Tällä tavalla kahden laakerin (140, 140b) avulla voidaan estää työkalun 150 akselin suuntainen liike. Vastaavasti kahden hoikin (120, 120b) voidaan helpottaa toimilaitteen huoltoa kahden kohdan osalta. Tässä suoritusmuodossa vain akseli 130 on järjestetty aiemmin mainittuun toiseen aukkoon 122.

Vaihtoehtoisesti laakeri 140 ja holkki 120 voidaan järjestää toisiinsa nähden kuvan 3a tai 3b mukaisesti. Tämän suoritusmuodon mukaisessa laakerijärjestelyssä - laakerin liikuntapinta 142 ja laakerin runko 144 asettuvat laakerin laipan 146 päätypinnasta nähden samaan suuntaan (jota kuvassa 3a on merkitty suunnalla Sx), - laakerin liikuntapinta 142 on kosketuksissa hoikkiin 120, ja - ainakin osa laakerin 140 rungosta 144 on järjestetty hoikin 120 rungon 124 rajaamaan toiseen aukkoon 122.

Tässä suoritusmuodossa akseli 130 on järjestetty liikkuvaksi, eli kääntyväksi tai pyöriväksi, suhteessa hoikkiin 120. Tässä suoritusmuodossa akseli 130 on järjestetty kiinteäksi suhteessa laakeriin 140 siten, että normaalissa käytössä laakeri 140 ei liiku suhteessa akseliin 130. Toimilaitteen 100 työkalu 150 voi olla kiinnitetty laakeriin 140 tai runkoon 110. Runko 110 puolestaan on edellä kuvatusti kiinnitetty hoikkiin 120.

Tässä suoritusmuodossa laakerin 140 ja hoikin 120 välinen kontakti kantaa paitsi akselin 130 suuntaisia voimia, myös akselin 130 pituussuuntaa vastaa kohtisuoria voimia. Kuvien 3a ja 3b perusteella on selvää, että laakeri 140 tukeutuu hoikkiin 120, kun laakeriin 140 kohdistuu voima, jolla on akselin suuntaa vastaan kohtisuora komponentti. Lisäksi kuvissa 3a ja 3b laakeri 140 tukeutuu hoikkiin 120, kun laakeriin kohdistuu voima, jolla on komponentti suuntaan +Sx. Laakerijärjestely voi lisäksi käsittää toisen hoikin 120b ja toisen laakerin 140b, vastaavalla tavalla kuin kuvassa 2b on esitetty. Tällä tavalla kahden laakerin (140, 140b) avulla voidaan estää työkalun 150 akselin suuntainen liike. Vastaavasti kahden hoikin (120, 120b) avulla voidaan helpottaa toimilaitteen huoltoa kahden kohdan osalta.

Tässä suoritusmuodossa akselin 130 lisäksi ainakin osa laakerista 140 on järjestetty aiemmin mainittuun toiseen aukkoon 122.

Viitaten kuvaan 2b, eräs laakerijärjestely 104 käsittää - metsäkoneen toimilaitteen rungon 110, joka rajaa ensimmäistä aukkoa 112, - toisen ensimmäisen aukon, jota rajaa mainittu runko 110 tai jokin muu runko; edullisesti mainittu muu runko on kiinnitetty mainittuun metsäkoneen toimilaitteen runkoon 110 rakenteen vahvistamiseksi, - ensimmäisen hoikin 120, josta ainakin osa on järjestetty ensimmäiseen aukkoon 112, joka - ensimmäinen holkki 120 rajaa toista aukkoa 122, johon on järjestetty ainakin osa akselista 130 ja/tai laakerista 140, joka akseli 130 ja/tai laakeri 140 on järjestetty suhteessa ensimmäiseen hoikkiin 120 kiinteäksi tai liikkuvaksi, ja joka - ensimmäinen holkki 120 on irrotettavissa metsäkoneen toimilaitteen rungosta; sekä lisäksi - toisen hoikin 120b josta ainakin osa on järjestetty mainittuun toiseen ensimmäiseen aukkoon.

Toinen holkki 120b rajaa toista toista aukkoa. Ainakin osa mainitusta akselista 130 voi olla järjestetty mainittuun toiseen toiseen aukkoon. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi ainakin osa toisesta laakerista 140b voi olla järjestetty mainittuun toiseen toiseen aukkoon.

Edullisesti ensimmäinen holkki 120 käsittää laipan 126. Edullisesti myös toinen holkki 120b käsittää laipan. Tällöin holkit 120, 120b voi olla järjestetty siten, että - ensimmäisen holkki 120 käsittää rungon 124 ja laipan 126 siten, että runko 124 jatkuu laipasta 126 katsoen ensimmäiseen suuntaan +Sx, - toinen holkki 120b käsittää rungon ja laipan siten, että runko jatkuu laipasta katsoen toiseen suuntaan -Sx, ja - toinen suunta on ensimmäiseen suuntaan nähden vastakkainen.

Tällainen järjestely voi käsittää lisäksi laakerin 140 ja toisen laakerin 140b. Ainakin toinen mainituista laakereista voi käsittää laipan; edullisesti molemmat, kuten kuvassa 2b on havainnollistettu.

Edellä kuvatuissa suoritusmuodoissa holkki 120 ei välttämättä käsitä laippaa 126. Laakeri 140 voi kääntyä ja tukeutua suoran hoikin rungon 124 päähän, mikäli holkki 120 ei käsitä laippaa 126. Kuten edellä on todettu edullisesti laakerin liikuntapinta 142 ja holkki 120 muodostavat liukulaakerin.

Edellä mainituista syistä johtuen laippa 126 on edullinen myös hoikissa 120. Tällaisessa suoritusmuodossa holkki 120 käsittää - putkimaisen rungon 124, jonka muoto määrittää hoikin pituusakselin suunnan Sx, ja - laipan 126, joka ulkonee hoikin rungosta 124, sen yhdessä päässä, säteittäisesti ja kohtisuorasti hoikin 120 pituusakselin suuntaan Sx nähden, jolloin - hoikin 120 laippa 126 käsittää päätypinnan ja vastakkaisen muun pinnan.

Lisäksi tässä suoritusmuodossa mainittu laakerin 140 liikuntapinta 142 on järjestetty kosketuksiin hoikin laipan 126 päätypinnan kanssa. Päätypinta tässä tarkoittaa hoikin 120 laipan 126 sitä pintaa, josta katsoen hoikin laipan 126 toinen pinta ja runko 124 jäävät samalle puolelle.

Kuten edellä on todettu, paino- ja kokosyistä metsäkoneen toimilaitteessa käytetään edullisesti liukulaakereita. Tällöin laakerin liikuntapinta 142 ja hoikin laippa 126 muodostavat liukulaakerin

Yleisesti ottaen riittävä voitelu varmistaa laakerien toiminnan. Eräissä suoritusmuodoissa laakerijärjestely käsittää välineet voiteluaineen, kuten öljyn tai rasvan, syöttämiseksi laakerin 140 ja hoikin 120 väliin, erityisesti laakerin liikuntapinnan 142 ja hoikin 120 väliin.

Esimerkiksi kuvassa 2a akseli 130, työkalu 150 ja laakerin 140 muodostavat kanavan 170, jota pitkin voiteluainetta, kuten öljyä tai rasvaa, voidaan syöttää laakerin 140 ja hoikin 120 väliin. Kuvan 2a akseli 130 näin ollen käsittää ainakin osan kanavasta 170. Osa kuvan 2a akselista 130 muodostaa siten putken voiteluaineen syöttämiseksi.

Voiteluaine paitsi voitelee laakerijärjestelyä, myös estää epäpuhtauksien pääsyn laakerin 140 ja hoikin 120 väliin. Epäpuhtaudet lisäävät laakerijärjestelyn kulumista. Näin voiteleminen vähentää laakerijärjestelyn kulumista, eli vähentää huoltotarvetta.

Epäpuhtauksien kulkua laakerin 140 ja hoikin 120 väliin voidaan lisäksi tai vaihtoehtoisesti vähentää suojan 180 avulla. Suojan 180 eräs sijainti laakerijärjestelyssä on esitetty kuvassa 2a. Kuvassa 2a laakerijärjestelyn holkki 120 käsittää - putkimaisen rungon 124, jonka muoto määrittää hoikin pituussuunnan Sx, ja - laipan 126, joka ulkonee hoikin rungosta 124, sen yhdessä päässä, säteittäisesti ja kohtisuorasti hoikin pituussuuntaan Sx nähden.

Lisäksi laakerijärjestely käsittää - suojan 180, joka on kiinnitetty hoikin laippaan 126, ja joka - suoja 180 ympäröi hoikin laippaa 126.

Suoja 180 suojaa laakerijärjestelyä 104, erityisesti hoikkia 120 likaantumiselta ja mekaanisilta iskuilta. Edullisesti suoja 180 ympäröi hoikin laippaa 126 tiiviisti.

Tällä ratkaisulla saavutetaan valmistustekninen etu. Nimittäin rungon 110 ensimmäisen aukon 112 kohdistaminen ei tässä ratkaisussa ole kovin tarkkaa. Jos suoja kiinnitettäisiin runkoon 110, tulisi rungon 110 ensimmäisen aukon 112 olla kohdistettu hyvin tarkasti oikeaan kohtaan, jotta suoja voitaisiin asentaa kiinni runkoon siten, että suoja suojaisi hoikkia 120 ja mahdollisesti laakeria 140.

Edellä esitetyssä ratkaisussa, jossa suoja 180 on kiinnitetty nimenomaisesti hoikin 120 laippaan 126, tällaista kohdistusongelmaa ei ole. Täysin riippumatta siitä, miten ensimmäinen aukko 112 sijoittuu runkoon 110, voidaan suoja kiinnittää hoikin laippaan 126 siten, että suoja sijoittuu tiiviisti hoikin 120 ympärille.

Viitaten kuvaan 4b, eräässä suoritusmuodossa hoikin laippa 126 käsittää kauluksen 128. Kauluksen 128 avulla suoja 180 voidaan kiinnittää laippaan 128. Viitaten kuvaan 5b, suoja voi käsittää esimerkiksi kaulusta 128 vastaavan uran 183. Näin suojan 180 muoto on sovitettu hoikin laipan 126 muotoon.

Suojan pääasiallinen tehtävä on estää likaantumista. Näin ollen suojan 180 ei tarvitse olla erityisen kestävää materiaalia. Suoja voi käsittää esimerkiksi ainakin yhtä seuraavista: muovi ja metalli. Sopiva materiaali voidaan valita esimerkiksi kustannusperusteisesti.

Kuvissa 5a ja 5b on havainnollistettu erästä suojan 180 suoritusmuotoa. Edullisesti suoja 180 on vaihdettavissa. Edullisesti suoja 180 on vaihdettavissa siten, että muuta toimilaitetta 100 ei tarvitse erityisemmin purkaa. Eräässä edullisessa suoritusmuodossa eräät suojan 180 osat 182 on poistettavissa laakerijärjestelystä 104 suunnassa, joka on akselin 130 pituussuuntaan nähden kohtisuora. Kaikissa suoritusmuodoissa akselia 130 ei kuitenkaan ole, jolloin eräät suojan 180 osat 182 on poistettavissa laakerijärjestelystä 104 suunnassa, joka on hoikin 120 pituussuuntaan (Sx, kuva 4b) nähden kohtisuora. Tässä suoritusmuodossa - suoja 180 (kuva 5a) käsittää ainakin kaksi toisiinsa irrotettavasti liitettyä avointa suojan osaa 182 (kuva 5b), jolloin suojan 180 mainitut ainakin kaksi osaa 182 on irrotettavissa laakerijärjestelystä 104 mainitun hoikin 120 pituussuuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa.

Kuvan 5a suoja 180, ja eräät esitetyt laakerijärjestelyt 104, käsittää lisäksi suojan kiristimen 184. Kiristimen 184 avulla suojan osat 182 voidaan kiristää yhteen yhtenäiseksi suojaksi 180. Kiristin 184 on edullisesti kokonaan avattavissa, jolloin myös kiristin 184 on irrotettavissa laakerijärjestelystä 104 mainitun hoikin 120 (tai akselin 130) pituussuuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa. On mahdollista, että kiristin on avattavissa vain sen verran, että mainitut ainakin kaksi osaa 182 on vaihdettavissa, mutta kiristin 184 ei ole vaihdettavissa toimilaitetta purkamatta.

Eräässä suoritusmuodossa laakerijärjestely käsittää - laakerin 140, joka on järjestetty kosketuksiin hoikin 120 laipan 126 kanssa, jolloin - mainitun hoikin laipan 126 ja laakerin 140 väliin jää sauma, ja - mainittu suoja 180 ympäröi lisäksi mainittua saumaa.

Tämä mainittu sauma muodostuu näin laakerin liikuntapinnan 142 ja hoikin 120 väliin. Sauman suojaaminen edesauttaa laakerijärjestelyn puhtaana pysymistä ja siten vähentää kulumista ja huoltotarvetta.

Eräässä suoritusmuodossa laakerijärjestely 104 käsittää - tiivisteen 160 (kuva 2a), kuten O-renkaan, mainitun sauman tiivistämiseksi. Tiiviste 160 osaltaan auttaa sauman puhtaana pysymistä.

Edellä esitetyllä ratkaisulla on useita teknisiä etuja: 1) Huoltotoimenpiteet helpottuvat. Koska holkki 120 on vaihdettavissa, toimilaitteen 100 rungon 110 huoltotarve laakerin aiheuttaman kulumisen vuoksi vähenee tai poistuu.

2) Huoltoväli kasvaa materiaalivalintojen seurauksena. Koska holkki 120 on helpommin työstettävissä ja kooltaan (eli materiaalitarpeiltaan) toimilaitteen runkoa 110 pienempi, on laakerijärjestelyssä mahdollista käyttää kestävämpiä materiaaleja kustannustehokkaasti. Tällöin hoikin 120 kuluminen on pienempää kuin vastaavan holkittoman toimilaitteen rungon kuluminen vastaavassa käytössä olisi.

3) Huoltoväli kasvaa voitelun seurauksena. Eräs suoritusmuoto käsittää välineet öljyn tai rasvan syöttämiseksi hoikin 120 ja laakerin 140 väliin. Myös tämä osaltaan vähentää kitkaa ja kulumista sekä siten pidentää huoltoväliä.

4) Huoltoväli kasvaa suojauksen seurauksena. Eräässä suoritusmuodossa suoja 180 on järjestetty suojaamaan hoikin 120 ja laakerin 140 välistä saumaa epäpuhtauksilta. Epäpuhtaudet lisäisivät rakenteen kulumista ja huoltotarvetta. Eräässä suoritusmuodossa saumaa suojataan lisäksi tiivisteen 160 avulla.

5) Koneistukselta vaadittava laatu ja/tai tarkkuus. Koska rungon 110 ensimmäistä aukkoa 112 ei soviteta laakeria 140 varten, vaan hoikkia varten, on mahdollista käyttää vähemmän tarkkoja työstökoneita ensimmäisen aukon työstämiseen verrattuna tilanteeseen, jossa ensimmäiseen aukkoon 112 järjestettäisiin laakeri. Tarkkuusvaatimukset pienenevät sekä koon toleranssin (esim. ensimmäisen aukon halkaisija) että työn laadun (aukon pinnan karheus) osalta.

6) Koneistukselta vaadittava kohdistustarkkuus. Koska suoja 180 kiinnitetään rungon 110 sijasta hoikkiin 120, saadaan suoja 180 asetetuksi juuri oikealle paikalle riippumatta ensimmäisen aukon 112 keskiakselin kohdistuksen tarkkuudesta rungossa 110.

Esitetty ratkaisu helpottaa merkittävästi toimilaitteen 100 huoltoa. Huollettaessa esitetyn mukaista metsäkoneen toimilaitetta metsäkoneen toimilaite käsittää - metsäkoneen 200 toimilaitteen 100 rungon 110, joka rajaa ensimmäistä aukkoa 112, ja - hoikin 120, josta ainakin osa on järjestetty ensimmäiseen aukkoon 112, joka - holkki 120 rajaa toista aukkoa 122, johon on järjestetty ainakin osa akselista 130, joka akseli 130 on järjestetty suhteessa hoikkiin kiinteäksi tai liikkuvaksi.

Menetelmän eräässä suoritusmuodossa vaihdetaan holkki 120 toiseen vastaavaan, uuteen, hoikkiin. Menetelmässä - järjestetään saataville vastaava toinen holkki, joka on sovitettu mainittuun ensimmäiseen aukkoon 112, - irrotetaan mainittu holkki 120 metsäkoneen toimilaitteen rungosta 110, jolloin paljastetaan mainittu ensimmäinen aukko 112, ja - asennetaan mainittu toinen holkki mainittuun, paljastettuun, ensimmäiseen aukkoon 112.

Kuvissa on viitenumeroilla esitetyt seuraavat piirteet: 100 Metsätyökoneen toimilaite 104 Laakerijärjestely, erityisesti metsätyökoneen toimilaitteessa 110 Metsätyökoneen toimilaitteen runko 112 Ensimmäinen aukko (so. rungossa 110 oleva aukko hoikkia 120 varten) 120 (myös 120b) Holkki 122 Toinen aukko (so. hoikissa oleva aukko ainakin akselia 130 varten) 124 Hoikin runko 126 Hoikin laippa 128 Hoikin laipan kaulus 130 Akseli 140 (myös 140b) Laakeri 142 Laakerin liikuntapinta 144 (myös 144b) Laakerin runko 146 (myös 146b) Laakerin laippa 150 (myös 150a, 150b, 150c, 150d, 150e) Toimilaitteen 100 työkalu 152 Toimilaitteen työkalun terä 160 Tiiviste 170 Kanava voiteluaineen syöttämiseksi 180 Suoja 182 Suojan osa 183 Suojan ura 184 Suojan kiristin 200 Metsätyökone 210 Alustakone 220 Puomisto da akselin läpimitta; poikkileikkaukseltaan pyöreän akselin halkaisija; dc hoikin laipan läpimitta di ensimmäisen aukon 112 halkaisija lb hoikin rungon pituus akselin suunnassa

Sx eräs suunta -Sx eräs toinen, suunnalle Sx vastakkainen, suunta

Ti hoikin rungon seinämän paksuus T2 hoikin laipan paksuus

Claims (19)

1. Laakerijärjestely metsäkoneen toimilaitteessa, joka laakerijärjestely käsittää - laakerin, joka käsittää putkimaisen rungon, joka määrittää laakerin pituussuunnan, - akselin, joka on järjestetty laakerin rungon lävitse mainitussa laakerin pituussuunnassa, - metsäkoneen toimilaitteen rungon, joka rajaa ensimmäistä aukkoa ja - hoikin, josta ainakin osa on järjestetty ensimmäiseen aukkoon, joka - holkki rajaa toista aukkoa, johon on järjestetty ainakin osa akselista ja/tai laakerista, joka akseli tai laakeri on järjestetty suhteessa hoikkiin kiinteäksi tai liikkuvaksi, ja joka - holkki on irrotettavissa metsäkoneen toimilaitteen rungosta, tunnettu siitä, että - laakerin rungon pää muodostaa laakerin liikuntapinnan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laakerijärjestely, tunnettu siitä, että - holkki on irrotettavissa rungon ensimmäisestä aukosta yhtenä kappaleena, jolloin vastaava toinen holkki on asennettavissa mainittuun ensimmäiseen aukkoon sen jälkeen, kun holkki on irrotettu.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laakerijärjestely, tunnettu siitä, että - holkki käsittää eri materiaalia kuin metsäkoneen toimilaitteen runko, - holkki käsittää terästä, tai - toimilaitteen runko käsittää materiaalia, kuten metallia, jolla on ensimmäinen kovuus; holkki käsittää materiaalia, kuten metallia, jolla on toinen kovuus; ja toinen kovuus on ensimmäistä kovuutta suurempi.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen laakerijärjestely, tunnettu siitä, että - hoikin seinämä jää mainitun akselin ja mainitun metsäkoneen toimilaitteen rungon väliin ja/tai hoikin seinämä jää mainitun laakerin ja mainitun metsäkoneen toimilaitteen rungon väliin, ja - mainitun hoikin seinämän paksuus on ainakin 2 mm.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen laakerijärjestely, tunnettu siitä, että - laakerijärjestely käsittää akselin ja - mainitun akselin läpimitta on ainakin 30 mm.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen laakerijärjestely, tunnettu siitä, että - hoikin seinämä jää mainitun akselin ja mainitun metsäkoneen toimilaitteen rungon väliin ja/tai hoikin seinämä jää mainitun laakerin ja mainitun metsäkoneen toimilaitteen rungon väliin, ja - hoikin seinämän akselin suuntainen pituus on ainakin 75 % hoikin toisen aukon läpimitasta.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 6 mukainen laakerijärjestely, tunnettu siitä, että - holkki käsittää - putkimaisen rungon, jonka muoto määrittää hoikin pituussuunnan, ja - laipan, joka ulkonee hoikin rungosta, sen yhdessä päässä, säteittäisesti ja kohtisuorasti hoikin pituussuuntaan nähden, jolloin holkki ja sen laippa on järjestetty kantamaan hoikin pituussuuntaisia suuntaisia voimia.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laakerijärjestely, tunnettu siitä, että - hoikin rungolla on ensimmäinen paksuus, - hoikin laipalla on toinen paksuus ja - toinen paksuus on ainakin puolitoistakertainen verrattuna ensimmäiseen paksuuteen

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 8 mukainen laakerijärjestely, tunnettu siitä, että - laakerin runko jatkuu laakerin liikuntapinnasta ensimmäiseen suuntaan - laakeri on kosketuksissa hoikkiin, ja - holkki jatkuu laakerin ja hoikin kosketuskohdasta toiseen suuntaan, joka - toinen suunta on vastakkainen ensimmäiselle suunnalle.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 8 mukainen laakerijärjestely, tunnettu siitä, että - laakeri käsittää laipan, joka ulkonee laakerin rungosta, sen yhdessä päässä, säteittäisesti ja kohtisuorasti laakerin pituussuuntaan nähden, jolloin - laakerin laippa käsittää ensimmäisen pinnan ja vastakkaisen toisen pinnan, ja - mainittu laakerin laipan ensimmäinen tai toinen pinta muodostaa laakerin liikuntapinnan.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laakerijärjestely, tunnettu siitä, että (a) - laakerin liikuntapinta muodostuu laakerin laipan päätypinnalle, jolloin laakerin runko jatkuu laakerin liikuntapinnasta nähden ensimmäiseen suuntaan, joka suuntautuu laakerin liikuntapinnasta katsottuna samaan suuntaan kuin laakerin laipan päätypintaa vastakkainen pinta, - laakerin liikuntapinta on kosketuksissa hoikkiin, ja - holkki jatkuu laakerin ja hoikin kosketuskohdasta toiseen suuntaan, joka - toinen suunta on vastakkainen ensimmäiselle suunnalle tai (b) - laakerin liikuntapinta ja laakerin runko asettuvat laakerin laipan päätypinnasta nähden samaan suuntaan, - laakerin liikuntapinta on kosketuksissa hoikkiin, ja - ainakin osa laakerin rungosta on järjestetty hoikin rungon rajaamaan toiseen aukkoon.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen laakerijärjestely, tunnettu siitä, että laakerijärjestelyn - holkki käsittää - putkimaisen rungon, jonka muoto määrittää suojaholkin pituussuunnan, ja - laipan, joka ulkonee hoikin rungosta, sen yhdessä päässä, säteittäisesti ja kohtisuorasti hoikin pituussuuntaan nähden, jolloin - hoikin laippa käsittää päätypinnan pinnan ja vastakkaisen muun pinnan, - mainittu laakerin liikuntapinta on järjestetty kosketuksiin hoikin laipan päätypinnan kanssa.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laakerijärjestely, tunnettu siitä, että - laakerin liikuntapinta ja hoikin laippa muodostavat liukulaakerin.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen laakerijärjestely, tunnettu siitä, että järjestely käsittää - välineet voiteluaineen, kuten öljyn tai rasvan, syöttämiseksi laakerin liikuntapinnan ja hoikin väliin.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukainen laakerijärjestely, tunnettu siitä, että laakerijärjestelyn - holkki käsittää - putkimaisen rungon, jonka muoto määrittää hoikin pituussuunnan, ja - laipan, joka ulkonee hoikin rungosta, sen yhdessä päässä, säteittäisesti ja kohtisuorasti hoikin pituussuuntaan nähden, ja laakerijärjestely käsittää - suojan, joka on kiinnitetty hoikin laippaan, ja joka - suoja ympäröi hoikin laippaa.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laakerijärjestely, tunnettu siitä, että - suoja käsittää ainakin kaksi toisiinsa irrotettavasti liitettyä avointa osaa, jolloin suojan ainakin kaksi osaa on irrotettavissa laakerijärjestelystä mainitun hoikin pituussuuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa.

17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen laakerijärjestely, tunnettu siitä, että laakerijärjestely käsittää - laakerin, joka on järjestetty kosketuksiin hoikin laipan kanssa, jolloin - mainitun hoikin laipan ja laakerin väliin jää sauma, ja - mainittu suoja ympäröi lisäksi mainittua saumaa.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laakerijärjestely, tunnettu siitä, että laakerijärjestely käsittää - tiivisteen, kuten O-renkaan, mainitun sauman tiivistämiseksi.

19. Menetelmä metsäkoneen toimilaitteen huoltamiseksi, tunnettu siitä, että metsäkoneen toimilaite käsittää - laakerin, joka käsittää putkimaisen rungon, joka määrittää laakerin pituussuunnan, - akselin, joka on järjestetty laakerin rungon lävitse mainitussa laakerin pituussuunnassa, metsäkoneen toimilaitteen rungon, joka rajaa ensimmäistä aukkoa, ja - hoikin, josta ainakin osa on järjestetty ensimmäiseen aukkoon, joka - holkki rajaa toista aukkoa, johon on järjestetty ainakin osa akselista ja/tai laakerista, joka akseli tai laakeri on järjestetty suhteessa hoikkiin kiinteäksi tai liikkuvaksi, jossa toimilaitteessa - laakerin rungon pää muodostaa laakerin liikuntapinnan; ja jossa menetelmässä - järjestetään saataville vastaava toinen holkki, joka on sovitettu mainittuun ensimmäiseen aukkoon, - irrotetaan mainittu holkki metsäkoneen toimilaitteen rungosta, jolloin paljastetaan mainittu ensimmäinen aukko, ja - asennetaan mainittu toinen holkki mainittuun ensimmäiseen aukkoon.