FI125277B - Menetelmä, laite, tietokoneohjelma sähköisten palvelupyyntöjen toteuttamiseksi - Google Patents

Description

MENETELMÄ, LAITE, TIETOKONEOHJELMA SÄHKÖISTEN PALVELUPYYNTÖJEN TOTEUTTAMISEKSI

Keksinnön kohde

Hakemuksessa kuvattu keksintö liittyy menetelmään, laitteeseen, ja tietokoneohjelmaan sähköisten palvelupyyntöjen toteuttamiseksi

Keksinnön taustaa

On olemassa ratkaisuja, joilla asiakkaan mahdollisuutta kutsua myyjä, tarjoilija tai muu palvelutarjoajan henkilökunnasta, on selvästi parannettu. Esimerkiksi suurissa supermarketeissa eri osastoilla voi olla kutsupainike, jolla asiakas voi kutsua myyjän luokseen. Toisena esimerkkinä ravintolapalvelussa on ravintolapöytään kiinnitetty painike, jossa on toimintoja sen mukaan, millä tavoin asiakas haluaa tarjoilijaa kutsua, esim. ”olen valmis tilaamaan”, ”maksan laskun”, ”muu kutsu”. Vielä yhtenä esimerkkinä mainittakoon ravintolan asiakkailleen tarjoama elektroninen laite, kuten tablet-tietokone, jossa esitetään ruokalista, ja jota kautta asiakas voi tehdä tilauksen.

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Nyt esillä oleva hakemus esittää parannetun menetelmän ja järjestelmän ja tietokoneohjelman myyjän, tarjoilijan tai muun palveluntarjoajan henkilökunnan kutsumiseksi.

Erään esimerkin mukaan menetelmässä sähköisten palvelupyyntöjen toteuttamiseksi, paikannetaan asiakasohjelmiston käsittävä asiakaslaite palveluntarjoajan tilassa; välitetään palveluntarjoajaan liittyvä palvelusisältö asiakas-laitteen asiakasohjelmistoon, joka palvelusisältö käsittää ainakin palveluntarjoajaan liittyviä toimintoja; vastaanotetaan pyyntö asiakaslaitteen asiakasohjelmistosta, joka pyyntö liittyy ainakin yhteen vastaanotetussa sisällössä olevaan toimintoon; määritetään pyynnölle vastaanottaja; lähetetään pyyntö määritetylle vastaanottajalle.

Erään toisen esimerkin mukaan laite sähköisten palvelupyyntöjen toteuttamiseksi laite käsittää prosessorin sekä muistin tietokoneohjelmakoodin tallentamiseksi. Mainittu prosessori tietokoneohjelmakoodia ajaessaan saa laitteen tekemään seuraavaa: asiakasohjelmiston käsittävän asiakaslaitteen paikannuksen palveluntarjoajan tilassa; palveluntarjoajaan liittyvän sisällön välittämisen asiakaslaitteen asiakasohjelmistoon, joka sisältö käsittää ainakin palveluntarjoajaan liittyviä toimintoja; pyynnön vastaanoton asiakaslaitteen asiakasohjelmistosta, joka pyyntö liittyy ainakin yhteen sisällössä olevaan toimintoon; pyynnön vastaanottajan määrittämisen; pyynnön lähettämisen määritetylle vastaanottajalle .

Erään kolmannen esimerkin mukaan tietokonekäskyt, jotka on ohjelmoitu tietokoneella luettavissa olevalle tallennusvälineelle saavat aikaan: asiakasohjelmiston käsittävän asiakaslaitteen paikannuksen palveluntarjoajan tilassa; palveluntarjoajaan liittyvän sisällön välittämisen asiakaslaitteen asiakasohjelmistoon, joka sisältö käsittää ainakin palveluntarjoajaan liittyviä toimintoja; pyynnön vastaanoton asiakaslaitteen asiakasohjelmistosta, joka pyyntö liittyy ainakin yhteen sisällössä olevaan toimintoon; pyynnölle vastaanottajan määrittämisen; pyynnön lähettämisen määritetylle vastaanottajalle.

Erään suoritusmuodon mukaan lisäksi identifioidaan asiakaslaitetta käyttävä asiakas,

Erään suoritusmuodon mukaan menetelmässä havaitaan onnistunut vastaus pyyntöön vastaanottamalla kuittaus asiakaslaitteelta.

Erään suoritusmuodon mukaan onnistunut vastaus pyyntöön havaitaan tunnistamalla vastaanottajan laitteen ja asiakaslaitteen välinen läheisyys.

Erään suoritusmuodon mukaan vastaanotetaan kuittaus onnistuneesta palvelutapahtumasta.

Erään suoritusmuodon mukaan lisäksi mitataan palvelutapahtumaan käytettyä aikaa.

Erään suoritusmuodon mukaan menetelmää toteuttava laite on pilvipalveli-mella.

Erään suoritusmuodon mukaan menetelmää toteuttava laite on mobiililaite. Piirustusten kuvaus

Keksintöä selostetaan tarkemmin viittaamalla oheisiin kuviin, joissa

Kuvio 1 esittää erään suoritusmuodon mukaisen järjestelmän yksinkertaistettuna;

Kuvio 2 esittää eri käyttöliittymänäkymiä erään suoritusmuodon mukaisesti;

Kuvio 3 esittää erään suoritusmuodon mukaista käyttöliittymäpohjaa asiakasohjelmistolle;

Kuvio 4 esittää erään suoritusmuodon mukaista datasisältöä palveluohjelmiston palvelimella;

Kuvio 5 esittää erään suoritusmuodon mukaista menetelmää lohkokaaviona;

Kuvio 6 esittää erään suoritusmuodon mukaista menetelmää vuokaaviona; ja

Kuvio 7 esittää vielä yhden suoritusmuodon mukaista järjestelmää. Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Nyt esillä olevaa keksintöä kuvataan käyttämällä esimerkkinä kauppaa, ja siellä työskentelevää myyjää sekä kaupan asiakasta. On kuitenkin selvä, että keksintöä voidaan hyödyntää missä tahansa palveluympäristössä, jossa asiakas haluaa ottaa kontaktin palvelutarjoajan edustajaan. Esimerkkiympä- ristöinä kaupan lisäksi ovat ravintola, hotelli, kylpylä, sairaala, yleisötapahtuma, tai mikä tahansa tilaisuus ja/paikka, missä palveluntarjoaja ja palvelua haluava halutaan saattaa yhteen. Keksinnön kuvauksessa käytetään termiä ”palvelualue” kuvaamaan sitä palveluntarjoajan ympäristöä, jossa palvelua haluava (”asiakas”) pystytään tunnistamaan. Termillä ”palveluntarjoaja” viitataan palveluun/palveluyrittäjään kuten kauppiaaseen, ravintoloitsijaan, hotelliin, myymälään jne. ”Palvelutuottajaan” viitataan tässä tekstissä puhuttaessa keksinnön suoritusmuotojen mukaisen palveluohjelmiston omista-jaa/hallinnoijaa/tuottajaa.

Kuva 1 esittää järjestelmän erään suoritusmuodon mukaan. Tässä järjestelmässä asiakkaalla on elektroninen laite 100, joka voi olla tablettitietokone, matkapuhelin, kannettava tietokone, tai muu langattoman kommunikaatioon kykenevä laite. Elektroninen laite käsittää ainakin muistin tietokoneohjelman tallentamiseksi, prosessorin tietokoneohjelman suorittamiseksi, yhden- tai useammanlaisia tiedonsiirtovälineitä tiedon vastaanottamiseksi ja lähettämiseksi, näytön tiedon esittämiseksi. Elektronisessa laitteessa voi olla myös muita välineitä, kuten median toisto-/tallennusvälineet, tiedonsyöttövälineet mikäli näyttö ei toimi sellaisena, paikannusvälineet, erilaisia ohjelmistoja jne. Yksi elektronisen laitteen 100 ohjelmistoista on asiakasohjelmisto 105 myyjän kutsumiseksi.

Tämän suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä on lisäksi palvelin, kuten pilvipalvelin 190, joka tallentaa palvelutarjoajien tuottamaa, palveluun liittyvää dataa ja näitä käsitteleviä palveluohjelmistoja/-ohjelmistoa. Tämän lisäksi asiakkaiden identifioimiseksi voi pilvipalvelin tallentaa asiakasprofiileja. Erään suoritusmuodon mukaan pilvipalvelimen 190 sijaan tai rinnalla on palveluntarjoajan oma palvelinlaite jonkun tai kaiken edellä mainitun datan tallentamiseksi. Keksintöä kuvataan sellaisen järjestelmän näkökulmasta, jossa on mainittu pilvipalvelin. On kuitenkin ymmärrettävä, että esimerkit on myös sovitettavissa palveluntarjoajan palvelinlaitteelle tai mobiililaitteelle.

Järjestelmässä on lisäksi palveluntarjoajan henkilökunnan elektroninen laite 170, joka voi olla tablettitietokone, matkapuhelin, kannettavat tietokone tai muu langattomaan kommunikaatioon kykenevä laite. Tässä laitteessa 170 voi olla oma kutsuvastausohjelmisto 175, tai laite 170 voi ottaa kutsut vas taan myös jollain tunnetulla viestintätavalla, esim. lyhytviestit (SMS, Short Message Service), multimediaviestit (MMS, Multimedia Messaging Service), pikaviestit (IM, Instant Message) tms. Laite 170 voi myös olla jokin muu vastaanotin kuin matkapuhelin tai vastaava. Esimerkkinä voidaan mainita kutsun vastaanottotarkoitukseen toteutettu ranneke. Henkilökunnan elektronisesta laitteesta 170 käytetään termiä ”vastaanottolaite”.

Vastaanottolaite 170 ja asiakkaan elektroninen laite 100 on järjestetty kommunikoimaan pilvipalvelimen 190 kanssa langattoman tiedonsiirtoverkon yli, esim. WLAN (Wireless Local Area Network), Bluetooth tai nykyisillä (GSM-, CDMA- tai WCDMA-) tekniikoilla tai tulevilla tekniikoilla toteutetut matkapuhelinverkot.

Kuviossa 2 on esitetty esimerkkejä elektronisen laitteen 100 asiakasohjelmiston 105 käyttöliittymänäkymistä eri palvelutarjoajien tarpeisiin. Kussakin käyttöliittymässä 200, 210, 220 on kenttä 201, 211, 221 palvelutarjoajan lo-gon/nimen esittämiseksi. Tämän lisäksi kussakin käyttöliittymässä on kenttä 202, 212, 222 joissa on toiminnallisuuksia palveluntarjoajan kutsutilanteita varten. Esimerkiksi, kaupan kutsutarpeet liittyvät eri osastojen vastaaviin, jolloin kentässä 202 esitetään painikkeet näiden vastaavien kutsumiseksi. Hotellin käyttöliittymässä 212 kutsut voidaan myös kohdentaa eri vastaanottajille, ja ravintolan käyttöliittymässä 222 kutsut liittyvät palvelun tilaan kyseisellä asiakkaalla.

Sen sijaan, että asiakkaalla olisi eri asiakasohjelmistot kuhunkin edellä mainittuun palveluun, keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti asiakasohjelmisto on mukautuva asiakasohjelmisto, jonka käyttöliittymän sisältö muuntuu sen sijainnin mukaan, jossa asiakas on. Kuvio 3 esittää asiakasohjelmiston käyttöliittymän 300 sisältöä ennen kuin asiakas on paikannettu. Voidaan havaita, että käyttöliittymä toimii käyttöliittymäpohjana ennen asiakkaan paikantamista palveluntarjoajan tiloissa (”palvelualueella”). Käyttöliittymässä 300 on muuttuva kenttä 301, jossa tullaan esittämään sen palveluntarjoajan ni-mi/logo, jossa asiakas on paikannettu. Lisäksi käyttöliittymässä 300 on muuttuva kenttä 302, jossa tullaan esittämään kaikki ne kutsutilanteet, joita kyseisellä palveluntarjoajalla asioidessaan asiakkaalle voi syntyä. Molempiin kenttiin 301,302 sisältö vastaanotetaan palveluohjelmistosta pilvipalvelimelta.

Tämä suoritusmuoto huomioiden, kuviossa 2 esitetyt käyttö I i itty m äs i sä I löt ovat saman asiakaslaitteen ja saman asiakasohjelmiston eri sisältöjä, jotka on vastaanotettu pilvipalvelimelta vastaavien palveluntarjoajien tuottamasta sisällöstä.

Kuvioon 2 viitaten, kun asiakas saapuu kauppaan ”SuperMarket CU”, tuodaan kuviossa 3 esitettyyn käyttöliittymän kenttään 301, teksti/logo ”Supermarket CU” (ks. kuvio 2: 201). Tämän lisäksi kuviossa 3 esitettyyn kenttään 302 tuodaan pilvipalvelimesta toiminnot (painikkeet) ”Hedelmä-vihannes-osastonhoitaja”, ”Vaateosastonhoitaja”, ”Kenkäosastonhoitaja”, ”Maalimyyjä”, ”Elektroniikkaosaston hoitaja”, ”Puutarhamyyjä” kutsumiseksi.

Kun sama asiakas saapuu ravintolaan ”Ravintola Isovaari”, tuodaan samaiseen kuviossa 3 esitettyyn käyttöliittymän kenttään 301 teksti/logo ”RAVINTOLA ISOVAARI” (ks. kuvio 2: 221). Tämän lisäksi kuviossa 3 esitettyyn kenttään 302 tuodaan toiminnot (painikkeet) ”Haluan vielä odottaa”, ”Olen valmis tilaamaan”, ”Tarjoilija!”, ”Olen valmis maksamaan”. Toisin sanoen, asiakkaalla on yksi asiakassovellus (kuvio 3), jonka sisältö mukautuu sen mukaan, missä asiakas kullakin hetkellä on.

Tämä toteutetaan hyödyntämällä yhtä tai useampaa tunnettua paikannusmenetelmää. Kun asiakas saapuu palveluntarjoajan, kuten kaupan, tiloihin (”palvelualueeseen”), tunnistetaan tämä pilvipalvelimessa. Paikantaminen voidaan toteuttaa tarkalla sisätilapaikannuksella, mutta myös matkapuhelinverkko-, satelliitti-, WLAN- tai Bluetooth-perustainen paikannus antaa tarvittavan tarkkuuden. Vielä yhtenä vaihtoehtona on asiakaslaitteella oleva tunnistusoh-jelma, jossa käyttäjä on sallinut itsensä paikannuksen. Joissakin tapauksissa asiakas itse voi ilmaista, missä sijainnissa hän kyseisellä hetkellä on, esim. valitsemalla elektronisen laitteen karttasovelluksessa esitetyn palveluntarjoajan.

Asiakkaan paikannuksen seurauksena pilvipalvelin on sovitettu etsimään sijaintia vastaavan palveluntarjoajan sisällön, eli asiakasohjelmiston käyttöliittymässä näytettävät toiminnot ja datan. Pilvipalvelimessa on tallennettuna niiden palveluntarjoajien dataa, jotka ovat rekisteröineet itsellensä nyt esillä olevan palveluohjelmiston. Rekisteröitymisen yhteydessä määritetään palveluntarjoajan sijainti tai palveluntarjoajan yksiköiden sijainnit. Samassa yhteydessä määritetään näissä sijainneissa työskentelevät henkilöt sekä näiden vastaanottolaitteet ja erikoisalueensa. Lisäksi palveluntarjoaja vie pilvipalve-limelle ne tiedot, jotka tulee esittää asiakaslaitteella. Mikäli halutaan, voi palveluntarjoaja siirtää myös asiakasrekisterinsä pilvipalvelimelle, mutta asiakasrekisteri voi myös olla tallessa palveluntarjoajan omalla laitteella. Kuviossa 4 esitetään yksi esimerkki taulukkorakenteesta, jolla tarvittava tieto voidaan pilvipalvelimessa tallentaa. Ensimmäisessä sarakkeessa 410 esitetään asiakkaan tunnistettua sijaintia vastaavat osoitteet. Tässä sarakkeessa paikka voidaan esittää millä tahansa paikanilmaisumuodolla, kuten osoite, koordinaatit, matkapuhelinverkon solu, jne. Seuraavassa sarakkeessa 420 on kyseisessä sijainnissa olevan palvelutarjoajan logo. On syytä huomata, että tässä esimerkissä Supermarket CU sijaitsee kahdessa paikassa, ja näille molemmille on oma rivinsä, koska näissä työskentelevät henkilöt ovat todennäköisesti eri henkilöt, ja koska näillä voi olla eri tarjooma. Seuraavassa sarakkeessa 430 on listattuna ne toiminnot, joita kyseisellä palveluntarjoajalla on. Nämä tiedot yhdessä edellisen sarakkeen 420 logotiedon kanssa toimitetaan tunnistetulle asiakaslaitteelle käyttöliittymässä esitettäväksi. Lisäksi pil-vipalvelimella on tallessa kullekin palveluntarjoajalla lista työntekijöistä osas-toittain/osaamisalueittain/rooleittain. Tässä sarakkeessa voi lisäksi olla erilaisia statustietoja kyseisen henkilön työntekotilasta. Esim. kun työntekijä tulee töihin ja aktivoituu palveluun, on kyseinen työntekijä tällöin tunnistettavissa status-merkistä. Tilanteen mukaan pilvipalvelimessa voi olla myös muita tietoja. Kuviossa 4 data on esitetty lukemistarkoitusta varten. Selvä kuitenkin on, että tämän datan ei tarvitse olla luettavassa muodossa, vaan se voidaan ilmaista bitteinä ja tavuina.

Kun asiakas tunnistetaan palvelualueella, lähetetään pilvipalvelimella tallessa oleva, asiakkaan sijaintia vastaava sisältö asiakkaan asiakasohjelmistoon. Lähetetty sisältö käsittää palveluntarjoajan nimen tekstinä/kuvana esitettäväksi asiakasohjelmistossa, sekä ne kutsuvaihtoehdot/-tilanteet, joita kyseisessä kaupassa voi syntyä (Vrt. kuviossa 2 esitetyt tilanteet 202, 212, 222, sekä sarakkeet 420, 430 kuviossa 4). Lähetetty sisältö voidaan lähettää sillä kielellä, jota asiakas käyttää (kielimäärityksen tekeminen kuvataan seuraavassa).

Samassa yhteydessä pilvipalvelin voi myös identifioida asiakkaan, jos asiakas on sen sallinut esim. luomalla asiakasprofiilin. Tällöin esim. asiakkaan käyttämä kieli voidaan tunnistaa asiakasprofiilista. Mikäli asiakasprofiilia ei ole, voi käytetyn kielen hakea esimerkiksi asiakaslaitteen kieliasetuksista. On lisäksi mahdollista tarkistaa asiakkaan ostohistoria ja muu ostokäyttäytyminen tässä yhteydessä palvelutarjoajan asiakashallintajärjestelmästä.

Kun asiakkaalle tulee tarve kutsua henkilökuntaa avuksi, valitsee hän asiakasohjelmistostaan tarvetta vastaavan toiminnon. Esimerkiksi elektroniikka-osastolle hän saa apua kutsumalla ”Elektroniikkaosaston hoitajan”. Erään suoritusmuodon mukaisesti asiakas voi lisäksi valita käyttöliittymästä, haluaako hän, että a) tuleeko myyjä asiakkaan luo; b) ohjataanko puheopastuk-sella asiakas myyjän luo; tai c) opastetaanko asiakas karttasovelluksella myyjän luo. Oletuksena - ja kuten seuraavassa esitetään - on vaihtoehto a), jossa myyjä tulee asiakkaan luo.

Asiakasohjelmistosta kutsu siirtyy pilvipalvelimelle, josta edelleen sen henki-lön/niiden henkilöiden laitteeseen/laitteisiin, jotka ovat kyseisessä kaupassa elektroniikkaosastosta vastuussa ja ovat kyseisellä hetkellä aktiivinen-statuksella. Nämä tiedot on tallennettu pilvipalvelimelle (ks. esim. kuvio 4: sarake 440) palveluntarjoajan toimesta. Kutsu voi mennä vastaanotta-jan/vastaanottajien vastausohjelmistoon, tai kutsu voi mennä lyhytviestinä, multimediaviestinä tai pikaviestinä vastaanottajan vastaanottolaitteeseen: ”Elektroniikkaosastolla tarvitaan apua”.

Erään toisen suoritusmuodon mukaisesti asiakkaan tekemä kutsu listautuu pilvipalvelimella kutsujonoon, josta palveluntarjoajan henkilökunnan edustaja voi napata itselleen järjestyksessä asiakaskutsun. Tällöin kutsuviestiä ei välttämättä tarvitse lähettää pilvipalvelimelta vastaanottolaitteelle. Vielä yhden suoritusmuodon mukaisesti kutsu pilvipalvelimelta lähtee kaikille vastaanotto-laitteille, jolloin kutsu on ilmoitus jonoon menneestä asiakaskutsusta. Tämän seurauksena kuka tahansa kutsun saaneista voi käydä valitsemassa sen kutsun, johon vastaa.

Kutsun saatuaan vastaanottaja voi kuitata pilvipalvelimelle kutsun vastaanoton ja sen, että vastaanottaja lähtee auttamaan asiakasta. On myös mahdollista, että kuittausviestiä ei lähetetä, vaan vastaanottaja menee asiakkaan luo, jolloin asiakas kuittaa avun saamisen. Erään suoritusmuodon mukaisesti kuittausviesti lähetetään automaattisesti, kun havaitaan, että asiakkaan laite ja kutsun vastaanottajan laite on tarpeeksi lähellä toisiaan. Laitteiden läheisyys voidaan todeta hyödyntämällä esim. Bluetoothin avulla mitattua signaa-linvoimakkuutta (RSSI, Received Signal Strenght Indication) tai sisätilapai-kannuksen avulla.

Erään suoritusmuodon mukaan, kun pilvipalvelin välittää kutsuviestin henkilökuntansa edustajan vastaanottolaitteeseen, alkaa pilvipalvelin mitata palvelun kestoa. Palvelun kestoon vaikuttavat mm. se, missä ajassa henkilökunnan edustaja on viestin saamisesta kutsuvan asiakkaan luona, ja/tai se, missä ajassa kutsuvan asiakkaan tarve on täytetty. Viimeksi mainittua varten asiakasohjelmisto voi käsittää painikkeen, jolla kutsuva asiakas voi ilmoittaa onnistuneesta palvelutapahtumasta. Esimerkkeinä valinnaisista painikkeista on kuviossa 3 painikkeet 303, 304. Mitattu kesto voidaan raportoida palveluntarjoajan laitteelle ja lisäksi valinnaisesti myös henkilökunnan vastaanottolait-teelle. Myös muita liiketoimintaan liittyviä analyysejä voidaan tehdä pilvipalve-limen keräämän datan perusteella.

Edellä mainittujen lisäksi palvelun vastaanoton jälkeen asiakkaalla on mahdollisuus lähettää palautetta vielä erikseen. Tällaisen palautteen antamisen aikaa voidaan rajata esimerkiksi 5 minuuttiin siitä hetkestä, kun asiakas on saanut haluamansa palvelun ja/tai kun palveluntarjoajan edustaja on vastannut kutsuun.

Kuvio 5 esittää erään suoritusmuodon mukaisen menetelmän vaiheita. Asiakaslaitteeseen viitataan viitenumeroilla 500_a, 500_b. Nämä kuvaavat yhden asiakaslaitteen asiakasohjelmiston kahta eri tilaa. Pilvipalvelimeen viitataan viitenumerolla 590, ja palveluntarjoajan henkilökunnan vastaanottolaitetta viitenumerolla 570. Menetelmässä pilvipalvelin 590 havaitsee 1 asiakaslaitteen 500_a läsnäolon. Tässä yhteydessä voidaan identifioida asiakas ja tarkistaa asiakkaan kieliasetukset joko asiakasprofiilista tai asiakaslaitteen tai asiakassovelluksen kieliasetuksista. Identifiointi voi tapahtua millä tahansa tunnetulla tunnistusmenetelmällä tai muulla henkilötunnistuksella kuten siru-tunnistus. Paikannuksen jälkeen pilvipalvelin 590 lähettää 2 asiakaslaitteelle 500_a sijaintia vastaavaan palveluntarjoajaan liittyvää tietoa. Asiakaslaite 500_b esittää tiedot käyttöliittymässään.

Asiakaslaitteen 500_b asiakassovelluksen käyttöliittymästä asiakas valitsee esim. toiminnon ”Kutsu: Maalimyyjä”, josta lähtee viesti 3 pilvipalvelimelle 590. Pilvipalvelin 590 valitsee maalimyyjistä sen myyjän, joka on aktiivinen ”Myyjä 1 akt” tai ”Myyjä 2 akt”. ja välittää 4 viestin vastaanottolaitteelle 570. Tämän seurauksena vastanottolaitteen 570 käyttäjä lähtee asiakkaan luo. Kun läheisyys vastaanottolaitteen 570 ja asiakaslaitteen 500_b välillä havaitaan 5, kuitataan 6 avun saanti pilvipalvelimelle 590. Tässä suoritusmuodossa kuittaus 6 lähtee asiakaslaitteelta 500_b. On kuitenkin mahdollista, että kuittaus lähtee vastaanottolaitteesta 570, tai jostain ulkopuolisesta järjestelmästä.

Erään suoritusmuodon mukaista menetelmää pilvipalvelimen näkökulmasta kuvataan kuviossa 6 vuokaavion avulla. Menetelmässä: - paikannetaan asiakasohjelmiston käsittävä asiakaslaite palveluntarjoajan tilassa 610; - välitetään palveluntarjoajaan liittyvä sisältö asiakaslaitteen asiakasohjelmistoon 620; - vastaanotetaan pyyntö asiakaslaitteen asiakasohjelmistosta 630; - määritetään pyynnölle vastaanottaja 640; - lähetetään pyyntö määritetylle vastaanottajalle 650: - vastaanotetaan kuittaus avun vastaanottamisesta 660.

Valinnaisia menetelmävaiheita kuvion 6 vuokaaviossa on esitetty katkoviivoin. Näiden mukaan menetelmässä lisäksi toteutetaan yksi tai useampi seu-raavista vaiheista: - identifioidaan asiakas 615; - mitataan palvelutapahtumaan käytettyä aikaa 675; - vastaanotetaan kuittaus onnistuneesta palvelutapahtumasta 665.

Palvelutapahtumaan käytetyn ajan mittaaminen perustuu kutsun lähettämisen 650 ja kuittauksen 660 ja/tai kuittauksen 665 vastaanottamisen väliseen aikaan.

On huomattava, että vaiheiden 620 ja 630 välillä voi kulua aikaa t.

Keksinnön ideaa voidaan myös yksinkertaistaa, jolloin sitä voidaan soveltaa ennakkotilauksissa. Tällaisissa tapauksissa asiakasohjelmisto voi listata pil-vipalvelimeen rekisteröityneet palveluntarjoajat, joilta asiakas voi tehdä ennakkotilauksia. Otetaan esimerkiksi elintarvikeliike SupermarketCU, jonne asiakas tekee asiakasohjelmiston kautta tilauksen. Tilaus etenee pilvipalve-limelta palveluntarjoajan henkilökunnan laitteelle, jonka seurauksena henkilökunnan edustaja voi valmistella tilauksen. Kun asiakas tulee noutamaan tilausta, tunnistaa pilvipalvelin asiakkaan palveluntarjoajan tilassa, ja lähettää yhdessä edellä kuvatun käyttöliittymädatan kanssa tunnisteen, jonka avulla asiakas voi joko kutsua henkilökuntaa tuomaan tilatut tuotteet tai kutsua va-rastojärjestelmää, niin että tunnistetta vastaan varastojärjestelmä vapauttaa tilatut tuotteet. Tällöin (esim. kuvioon 6 viitaten) ennen vaihetta 610 on vaihe ”otetaan vastaan ennakkotilaus”, jonka jälkeen vaiheet 610—675 voivat tapahtua kuvion 6 mukaisesti. Tällöin ”sisältö” on esim. tunniste, ja ”kutsu” on tunnisteen välittäminen vastaanottajalle tai varastojärjestelmälle tilauksen toimittamiseksi. Asiakas voi samoin antaa palautetta onnistuneesta palvelusta.

Kuviossa 7 esitetään järjestelmä vielä erään suoritusmuodon mukaan. Järjestelmässä on asiakkaan elektroninen laite 700, jossa asiakasohjelmisto ja siihen liittyvä yksityinen asiakaskäyttöliittymä. Järjestelmässä voi lisäksi olla palveluntarjoajan näyttölaite 710, jossa julkinen asiakasohjelmisto ja käyttöliittymä. Lisäksi on henkilökunnan elektroninen laite 720, jossa on henkilökunnan ohjelmisto ja sen käyttöliittymä. Sekä toimistolaite 730, jossa toimisto-ohjelmisto ja sen käyttöliittymä. Joissain yhteyksissä henkilökunnan ohjelmisto ja toimisto-ohjelmisto voivat olla samassa laitteessa.

Kuviossa 7 esitetty taustajärjestelmä muodostuu palveluhallintaohjelmiston ja - järjestelmän toiminnallisesta taustajärjestelmästä 740. Tämän ja laitteiden 700, 710, 720, 730 välillä on rajapinta 745 (esim. pilvipalvelun tapauk- sessa Rest API (Representational state transfer Application programming interface), jolla tarjotaan järjestelmän palvelut määrätyllä tavalla käyttöliittymille. Rajapinta 745 mahdollistaa kustannustehokkaan käyttöliittymätason skaalauksen. On selvää, että rajapinnan 745 mukainen rajapinta voi olla myös taustajärjestelmän 740 ja kolmannen osapuolen järjestelmien (770, 780, 760, 750) välillä. Palveluhallintaohjelmiston taustajärjestelmä 740 voi lisäksi olla yhteydessä tietokantaan 747. Tietokanta voi käsittää tuotetietoa, asiakastietoa tms. Vaihtoehtoisesti palveluhallintaohjelmiston taustajärjestelmä voi olla yhteydessä kolmannen osapuolen järjestelmiin tuote- ja asiakastietojen saamiseksi. Nämä kolmannen osa puolen järjestelmät voivat olla asiakashallintajärjestelmä 770, tuotetietojärjestelmä 780, toiminnanohjausjär-jestelmä 760, integraatioväylä (Enterprise Service Bus) 750, jne. Näitä varten palveluhallintaohjelmiston taustajärjestelmällä 740 on julkinen rajapinta kolmannen osapuolen ohjelmistojen integraatiotarpeita varten.

Keksinnön yhtä suoritusmuotoa kuvataan vielä tarkemmin seuraavassa yksityiskohtaisessa menetelmäkuvauksessa. Palvelun käyttämiseksi asiakkaan tulee rekisteröityä palveluun. Tämä tapahtuu antamalla esim. mobiililaitteen-sa yksilöllisen tunnuksen sekä luvan lähettää mobiililaitteelta mobiililaitteen palvelun tarvitsemat tiedot, kun mobiililaite saapuu palveluntarjoajan tilaan (palvelualueelle). Mobiililaitteen yksilöivä tunnus voi olla puhelimen IMEI-koodi (International Mobile Equipment Identity) tai kannettavan työaseman MAC-tunnus (Media Access Control) tai muu riittävän tarkasti yksilöitävissä oleva laitetunnus. Palveluun rekisteröityminen tapahtuu palveluntuottajan verkkosivulla.

Mobiililaitteen saapuminen palvelutarjoajan palvelualueelle tunnistetaan kunkin mobiililaitteen käyttämän verkkoyhteyden avulla. Esimerkiksi mobiilipuhe-lin (IMEI) tunnistetaan sijaintitietojen perusteella, joka välitetään puhelinoperaattorin 3G/4G-sijaintipalvelun kautta. MAC-tunnisteiset laitteet tunnistetaan palvelualueelle sijoitettujen VVLAN-asemien avulla. Tiloissa, joissa 3G/4G-verkon sijaintipalvelu ei anna riittävän tarkkaa yksilöityä sijaintia (esim. samassa tilassa lähekkäin useita eri palvelutarjoajien palvelualueita), sijainti-tarkkuutta voidaan lisätä tilaan asennettavilla alilähetintunnistajilla (vahvistimilla). Tunnistus voidaan myös tehdä RFID:n (Radio Frequency Identication).

Esimerkiksi festivaalialueella, jossa pöydissä on em. RFID-tunnistimet, jolloin mainittu ”palvelualue” käsittääkin tämän pöydän.

Palvelutuottajan saatua tiedon asiakkaan saapumisesta palvelualueelle, palvelutuottaja lähettää tiedon mobiililaitteeseen, ja kysyy asiakkaalta haluaako hän vastaanottaa palveluntarjoajan palvelualueelle tarkoittaman palvelusisällön. Myönteisen vastauksen saatuaan palvelutuottaja lataa mobiililaitteeseen palveluntarjoajan palvelusisällön, ja välittää palveluntarjoajalle tiedon asiakkaan ja palveluntarjoajan välisen yhteyden muodostumisesta. Palvelutoiminto voi olla joko HTML/XML-sivusto, appletti tai muu vastaava mobiililaitteeseen tarkoitettu sovellus tai tietoliikenneyhteys joka mahdollistaa asiakkaan ja palveluntarjoajan/palvelutuottajan välisen viestinnän.

Edellä on kuvattu asiakasohjelmistoa, joka on asennettuna asiakaslaitteelle. On myös selvä, että asiakasohjelmiston sijaan pilvipalvelimessa sijaitsevaa palvelua voidaan käyttää selaimella, jonka (esim. HTML-pohjainen) sisältö vaihtelee sen mukaan, mitä palveluntarjoajaa vastaavassa sijainnissa asiakas kulloinkin on. Samoin myös henkilökunta voi käyttää selainta kutsujen selaukseen ja vastaanottoon. Tämän lisäksi pilvipalvelimen toiminnot voidaan jakaa myös palveluntarjoajan palvelinlaitteen tehtäväksi. Tällöin kullakin palveluntarjoajalla on oma datansa tallessa omalla palvelinlaitteellaan, eikä tällöin asiakaslaitteelle lähetettävän datan valintaa tarvitse välttämättä erikseen palvelimella suorittaa.

Lisäksi edellisen asiakaslaitteen sijaan tai rinnalla voi olla palvelutarjoajan tilassa oleva julkinen näyttölaite, joka käsittää edellä mainitun asiakasohjelmiston sisällön julkisella käyttöliittymällä. Edellä kuvatut toiminnot voidaan esittää ja toteuttaa tällaisen julkisen käyttöliittymän avulla. Tällöin menetelmässä välitetään palveluntarjoajaan liittyvä sisältö julkisen näyttölaitteen asiakasohjelmistoon, joka sisältö käsittää ainakin palveluntarjoajaan liittyviä toimintoja. Lisäksi sisältö käsittää tiedon palveluntarjoajalla kyseisellä hetkellä töissä olevista henkilöistä sekä mahdollisesti näiden erikoisalueensa. Tältä näyttölaitteelta asiakas voi välittää pyynnön (esim. tietyn työntekijän kutsun) esim. laitteen kosketusnäytöltä, tai esim. asiakaslaitteella olevalta asiakasohjelmistolta. Palvelimen palveluohjelmistossa määritetään pyynnölle vastaan ottaja, jolle pyyntö edelleen lähetetään. Palvelupyyntöön vastausta ja palvelutapahtuman onnistumista voidaan mitata kuten edellä esitettiin.

Keksinnön edellä mainittuja suoritusmuotoja voi tehostaa esimerkiksi seuraamalla asiakkaan kulkua palveluntarjoajan tilassa, mikäli tämä on erikseen sallittu.

Keksinnön eri suoritusmuodot voidaan toteuttaa tietokoneohjelmakoodin avulla. Esimerkiksi asiakaslaite käsittää prosessorin ja tietokoneohjelmakoo-dia käsittävän muistin. Tämän lisäksi asiakaslaite voi käsittää mikropiirin ja elektroniikka tiedon vastaanottamiseksi, käsittelemiseksi ja lähettämiseksi. Prosessori tietokoneohjelmakoodia suorittaessaan saa asiakaslaitteen toteuttamaan keksinnön eri suoritusmuotoja.

Lisäksi palveluntarjoajan henkilökunnan vastaanottolaite käsittää prosessorin ja tietokoneohjelmakoodia käsittävän muistin. Tämän lisäksi palveluntarjoajan laite voi käsittää mikropiirin ja elektroniikka tiedon vastaanottamiseksi, käsittelemiseksi ja lähettämiseksi. Prosessori tietokoneohjelmakoodia suorittaessaan saa palveluntarjoajan laitteen toteuttamaan keksinnön eri suoritusmuotoja.

Edelleen palvelutuottajan järjestelmälaite/-laitteet käsittävät prosessorin ja tietokoneohjelmakoodia käsittävän muistin. Tämän lisäksi palvelutuottajan laite voi käsittää mikropiirin ja elektroniikka tiedon vastaanottamiseksi, käsittelemiseksi ja lähettämiseksi. Prosessori tietokoneohjelmakoodia suorittaessaan saa palveluntarjoajan laitteen toteuttamaan keksinnön eri suoritusmuotoja.

On selvää, että nykyinen keksintö ei ole rajoitettu vain ylläesitettyihin suoritusmuotoihin, vaan sitä voidaan soveltaa seuraavien patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (14)

1. Menetelmä sähköisten palvelupyyntöjen toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että menetelmässä - paikannetaan (610) asiakasohjelmiston (105) käsittävä asiakaslaite (100) palveluntarjoajan tilassa; - välitetään (620) palveluntarjoajaan liittyvä palvelusisältö asiakas-laitteen (100) asiakasohjelmistoon (105), joka palvelusisältö käsittää ainakin palveluntarjoajaan liittyviä toimintoja; - vastaanotetaan (630) pyyntö asiakaslaitteen (100) asiakasohjelmistosta (105), joka pyyntö liittyy ainakin yhteen välitetyssä sisällössä olevaan toimintoon; - määritetään (640) pyynnölle vastaanottaja (170); - lähetetään (650) pyyntö määritetyn vastaanottajan laitteeseen (170); sekä - havaitaan onnistunut vastaus asiakaslaitteelta (100) vastaanotettuun pyyntöön tunnistamalla vastaanottajan laitteen (170) ja asiakaslaitteen (100) välinen läheisyys.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä lisäksi identifioidaan (615) asiakaslaitetta (100) käyttävä asiakas.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä lisäksi vastaanotetaan (665) asiakaslaitteelta (100) kuittaus onnistuneesta palvelutapahtumasta.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1—3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä lisäksi - mitataan (675) palvelutapahtumaan käytettyä aikaa.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1—4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmää toteutetaan pilvipalvelimella.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1—5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmää toteutetaan mobiililaitteella.

7. Laite sähköisten palvelupyyntöjen toteuttamiseksi, joka laite käsittää prosessorin sekä muistin tietokoneohjelmakoodin tallentamiseksi, tunnettu siitä, että prosessori tietokoneohjelmakoodia ajaessaan saa laitteen tekemään seuraavaa: - asiakasohjelmiston (105) käsittävän asiakaslaitteen (100) paikannuksen (610) palveluntarjoajan tilassa; - palveluntarjoajaan liittyvän sisällön välittämisen (620) asiakaslaitteen (100) asiakasohjelmistoon (105), joka sisältö käsittää ainakin palveluntarjoajaan liittyviä toimintoja; - pyynnön vastaanottamisen (630) asiakaslaitteen (100) asiakasohjelmistosta (105), joka pyyntö liittyy ainakin yhteen välitetyssä sisällössä olevaan toimintoon; - pyynnön vastaanottajan (170) määrittämisen (640); - pyynnön lähettämisen (650) määritetylle vastaanottajan laitteeseen (170); sekä - onnistuneen vastauksen havaitsemisen asiakaslaitteelta (100) vastaanotettuun pyyntöön tunnistamalla vastaanottajan laitteen (170) ja asiakaslaitteen (100) välinen läheisyys.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite on lisäksi sovitettu identifioimaan (615) asiakaslaitetta (100) käyttävä asiakas.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite on lisäksi sovitettu vastaanottamaan kuittaus (665) onnistuneesta palvelutapahtumasta.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 7—9 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite on lisäksi sovitettu mittaamaan (675) palvelutapahtumaan käytettyä aikaa. H.Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 7—10 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite on pilvipalvelin.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 7—11 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite on palveluntarjoajan palvelinlaite.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 7—12 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite on mobiililaite.

14. Tietokoneella luettavissa oleva tallennusväline, johon on ohjelmoitu tieto-konekäskyjä, tunnettu siitä, että tietokonekäskyt, niitä suoritettaessa tietokoneella, saavat aikaan: - asiakasohjelmiston (105) käsittävän asiakaslaitteen (100) paikannuksen (610) palveluntarjoajan tilassa; - palveluntarjoajaan liittyvän sisällön välittämisen (620) asiakaslaitteen (100) asiakasohjelmistoon (105), joka sisältö käsittää ainakin palveluntarjoajaan liittyviä toimintoja; - pyynnön vastaanottamisen (630) asiakaslaitteen (100) asiakasohjelmistosta (105), joka pyyntö liittyy ainakin yhteen välitetyssä sisällössä olevaan toimintoon; - pyynnölle vastaanottajan (170) määrittämisen (640); - pyynnön lähettämisen (650) määritetyn vastaanottajan laitteeseen (170), sekä - onnistuneen vastauksen havaitsemisen asiakaslaitteelta (100) vastaanotettuun pyyntöön tunnistamalla vastaanottajan laitteen (170) ja asiakaslaitteen (100) välinen läheisyys.