FI124439B - Vastaiskumylly - Google Patents

Description

VASTAISKUMYLLY

Esillä oleva keksintö kohdistuu jäljempänä esitettyjen itsenäisten patenttivaatimusten johdanto-osissa esitettyyn menetelmään korotetun paineen 5 ylläpitämiseksi vastaiskumyllyssä siinä suoritettavan materiaalikäsittelyn aikana, sekä paineistettavissa olevaan vastaiskumyllyyn.

Vastaiskumylly on laite, johon kuuluu kaksi samankeskisiin akseleihin kiinnitettyä roottorilevyä eli lyhyemmin roottoria. Vaihtoehtoisesti toinen roottori on korvattu 10 staattorilla. Roottoreihin on kiinnitetty akseleiden suuntaisia siipiä, jotka on jäljestetty keskenään sisäkkäin meneviksi siipikehiksi, joista joka toinen on kiinnitetty yläroottoriin ja joka toinen alaroottoriin (tai staattoriiin). Roottorit saatetaan pyörittää eri suuntiin tai samaan suuntaan eri nopeuksilla. Siipikehät eivät tällöin kosketa toisiinsa tai vastakkaiseen roottoriin. Roottoreiden ympärille on 15 tavallisesti sovitettu kotelo.

Vastaiskumyllyt ovat löytäneet monipuolista käyttöä ja niitä on kuvattu lukuisissa patenttijulkaisuissa erilaisiin tarkoituksiin, joista voidaan esimerkkeinä mainita kaasujen tai nesteiden puhdistaminen (FI98052), aineiden liettäminen nesteeseen 20 (WO 96/18454), kuitupitoisen materiaalin kuiduttaminen (WO 98/29596), paperitehtaan hylyn käsittely (WO 99/54045), täyteainepitoisten rejektivirtojen

käsittely (WO 2001/038632), painovärin irrottaminen kuitumateriaalista (WO

2003/031717), orgaanisten jätteiden esikäsittely (WO 2004/062808) ja o

£ mädätyslietteen prosessoiminen hyötytuotteeksi (WO 2005/121033). Patentissa FI

CM

^ 25 117711 kuvataan purkausruuvilla varustettu vastaiskumylly. Patenttihakemuksessa o ^ WO 2008/122961 kuvataan vastaiskumyllyn sisäkkäin jäljestettyjen roottoriakselien laakereiden voitelujäijestelmä.

CC

CL

5 KEKSINNÖN TARKOITUS JA YHTEENVETO KEKSINNÖSTÄ o O) o o 30 Tämän keksinnön tarkoituksena on paineistettavissa oleva vastaiskumylly ja menetelmä korotetun paineen ylläpitämiseksi siinä suoritettavan materiaalikäsittelyn aikana.

2

Kun laitteessa on mahdollista käyttää korotettua painetta, on mahdollista suorittaa vesi- tai höyryfaasissa materiaalien käsittelyä korkemmassa lämpötilassa kuin 100 °C. Korkeampi lämpötila nopeuttaa sekä kemialliset että fysikaaliset reaktiot niin, että reaktionopeus kaksinkertaistuu kun lämpötila nousee 10 asteella.

5 Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että - tarvittavat materiaalikomponentit syötetään roottoritilaan paine-eroa kestävällä syöttöjärjestelmällä, ja - roottoritilasta poistuva materiaali poistetaan paine-eroa kestävällä purkausjäijestelmällä, ja että 10 - roottoritilan tavoitepaine varmistetaan paineistetun tiivistefluidin avulla, jonka paine pidetään vähintään yhtä suurena tai edullisemmin hieman korkeampana kuin roottoritilan tavoitepaine, ja joka johdetaan roottoriakselien välillä sijaitsevan tiivisteen alapuolelle, ja/tai roottoriakselin ja siihen rajoittuvan rungon välillä sijaitsevan tiivisteen alapuolelle.

15

Keksinnön mukaiselle vastaiskumyllylle on tunnusomaista, että - roottoritilan syöttöaukko on varustettu paine-eroa kestävällä syöttöjärjestelmällä, ja että - roottoritilan poistoaukko on varustettu paine-eroa kestävällä purkausjäijestelmällä, 20 ja että - roottoriakseliin ja/tai roottoriakselin runkoon on jäljestetty kanava, jota pitkin on ° johdettavissa roottoritilan tavoitepainetta varmistavaa paineistettua tiivistefluidia o ^ roottoriakselien välillä sijaitsevan tiivisteen alapuolelle, ja/tai roottoriakselin ja cu ? siihen rajoittuvan rungon välillä sijaitsevan tiivisteen alapuolelle, co 25

X

CC

_ KUVIOIDEN LYHYT SELOSTUS

o o g Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista vastaiskumyllyä toisiinsa laakeroiduilla o roottoriakseleilla ja tiivistefluidin virtausreitillä varustettuna pystyleikkauksena yhden suoritusmuodon mukaan.

3

Kuvio 2 esittää kuvion 1 roottoritilan alapuolella sijaitsevaa osaa suurennettuna.

Kuvio 3 esittää kuvion 1 laitetta, jossa tiivistefluidin virtausreitti on muutettu.

5 Kuvio 4 esittää keksinnön mukaista laitetta, jossa toinen roottori on vaihdettu staattoriksi.

Kuvio 5 esittää keksinnön mukaista laitetta, jossa sisäkkäin jäljestetyt roottorit on laakeroitu niiden välillä sijaitsevaan liikkumatta pysyvään runkoon.

10

Kuvio 6 esittää vastaiskumyllyn roottoritilan yhteyteen asennettua paine-eroa kestävää syöttöjärjestelmää sekä paine-eroa kestävää purkausjäijestelmää.

Kuvio 7 esittää kuvion 6 laitetta jaksottaista materiaalinkäsittelyä varten.

15

KEKSINNÖN SEIKKAPERÄINEN KUVAUS

’Paine-eroa kestävä syöttöjärjestelmä’ tarkoittaa, kun on kysymys jatkuvatoimisesta prosessista, käsiteltäviä kiinteitä materiaaleja varten roottoritilan syöttöaukon kohdalle, tai syöttöaukon yhteydessä olevaan painekammioon asennettu järjestelmä, 20 jolla voidaan syöttää alemmasta paineesta korkeampaan paineeseen; esimerkiksi syöttöruuvi tai sulkusyötin. Jos roottoritilaan on syötettävä fluideja (nesteitä tai kaasuja), käsite ’paine-eroa kestävä syöttöjäijestelmä’ tarkoittaa syöttöaukon σ> § kohdalle, tai syöttöaukon yhteydessä olevaan painekammioon asennettu suutin tai

OJ

^ venttiili, esimerkiksi korkeapainehöyryn kuristusventtiili, ejektori tms. Silloin kun o 25 on kysymys panosprosessista, käsite "paine-eroa kestävä syöttöjäijestelmä’ x tarkoittaa roottoritilan syöttöaukon kohdalle muodostettu painekammio, johon cc “ lisätään tarvittavat materiaalikomponentit ilmakehän paineessa, jonka jälkeen paine 5 nostetaan roottoritilan tavoitepaineeseen ja käynnistetään vastaiskumylly.

o σ> o o ^ 30 ’Paine-eroa kestävä purkausjäijestelmä’ tarkoittaa, kun on kysymys jatkuvatoimisesta prosessista, roottoritilan poistoaukon kohdalle tai poistoaukon 4 yhteydessä olevaan painekammioon asennettu järjestelmä, jolla voidaan purkaa materiaalia korkeammasta paineesta alempaan paineeseen; esimerkiksi purkausruuvi tai sulkusyötin. Jos roottoritilasta on poistettava fluideja, (nesteitä tai kaasuja), käsite ’paine-eroa kestävä purkausjärjestelmä’ tarkoittaa poistoaukon 5 kohdalle, tai poistoaukon yhteydessä olevaan painekammioon asennettu suurin, venttiili tms. Silloin, kun on kysymys panosprosessista, käsite "paine-eroa kestävä purkausjäijesterinä’ tarkoittaa roottoritilan poistoaukon kohdalle muodostettu painekammio, johon kerätään roottoritilassa käsitelty materiaali ja josta se poistetaan vastaiskumyllyn pysäyttämisen ja ylipaineen poistamisen jälkeen.

10

Paine-eroa kestävien syöttö-ja purkausjäijestelmien pitää olla sellaiset, että ne eivät laitteen käytön aikana aiheuta olennaisia paineenalennuksia roottoritilassa.

Tiivistefluidi voi olla mikä tahansa tähän käyttötarkoitukseen soveltuva fluidi, kuten 15 neste, kaasu tai kaasusta j a nesteestä koostuva dispersio.

Sana "roottoriakseli" on patenttivaatimuksissa ymmärrettävä niin, että käsite kattaa myös ko. akseliin kiinteästi liitettyjä kappaleita kuten roottoripitimiä tms.

20 Kuvien esimerkkiratkaisujen esittelyssä samoin kuin alla olevissa patenttivaatimuksissa käytetään suuntaan viittaavia käsitteitä kuten yläpuoli, alapuoli, ylälaakeri, alalaakeri jne. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vastaiskumyllyn pitäisi käyttötilanteissa olla pystysuunnassa, vaan se voi olla eri § tavoin kallistettuna esim. patenttihakemusjulkaisun WO 2006/123010 kuvion 8 o ^ 25 mukaan. Etuliite ylä- on kauttaaltaan tulkittava niin, että se on roottoritilaa kohti 9 suunnattu pää tai elin, ja etuliite ala- tarkoittaa taas kauttaaltaan roottoritilasta poispäin suunnattua päätä tai elintä.

X

CC

CL

Keksinnön mukainen ratkaisu on sovellettavissa myös sellaiseen vastaiskumyllyyn, o § 30 jossa sisäkkäin järjestetyt roottoriakselit on laakeroitu niiden välillä sijaitsevaan o ° liikkumatta pysyvään runkoon.

5

Jos akselin tai akseleiden laakeriden voiteluaine on sellainen, jota voidaan päästää roottoritilaan, silloin myös voitelujäijestelmä voisi olla yhdistetty paineistettuun roottoritilaan.

5 Roottoritilassa tapahtuva materiaalin käsittely voi olla jatkuvatoiminen tai jaksottainen.

Käsiteltävä materiaali voi koostua useammasta materiaalikomponenteista. Käsiteltävät materiaalikomponentit voivat olla pala- tai partikkelimuotoisia kiinteitä 10 materiaaleja, tai fluideja (nesteitä tai kaasuja). Käsiteltävien materiaalikomponenttien lisäksi syötetään myös apukomponentteja, joista voidaan mainita haluttuun paineeseen säädetty vesihöyry. Purettava materiaali voi olla esimerkiksi hienojakoinen kiinteä materiaali, tai jokin dispersio (suspensio, emulsio, aerosoli).

15

Vastaiskumyllyssä suoritettava materiaalin käsittely voi olla fysikaalinen prosessi tai kemiallinen prosessi tai molemmat. Esimerkkeinä voidaan mainita kiinteän materiaalin hienontaminen, muodostuneiden leikkauspintojen imeytyminen kaasun tai nesteen avulla, eri muotoisten aineiden sekoittaminen toisiinsa homogeenisten 20 seosten tai liuosten muodostamiseksi, nesteen dispergointi kaasuun tai toiseen nesteeseen emulsion muodostamiseksi, pienistä partikkeleista koostuvan kiinteän aineen dispergointi nesteeseen suspension muodostamiseksi tai sen dispergointi kaasuun aerosolin muodostamiseksi. Myös kiinteän materiaalin tiettyjen o ς komponenttien vapauttaminen voi olla prosessin tavoitteena. Esimerkkinä tästä

CNJ

^ 25 voidaan mainita ligniinin ja muiden aineiden erottaminen selluloosakuidusta o puuhakkeiden kuidutusprosessissa ja/tai selluloosakuidun fibrillointi (vrt. WO x 98/29596), tai painovärin irrottaminen kuitumateriaalista (vrt. WO 2003/031717).

CC

Esimerkkeinä voidaan myös mainita prosessit joissa tärkkelystä vapautetaan q erilaisista kasveista, kuten viljasta, perunasta, maissista, riisistä tai bataatista sekä o g 30 tehokasta sekoitusta vaativat prosessit joissa tärkkelystä prosessoidaan eteenpäin eri o ^ komponenttien kanssa eri käyttösovellutuksia varten. Nimenomaisina esimerkkeinä 6 voidaan mainita paperin päällystyspastan valmistus sekä päällystyspastan valmistukseen tarkoitetun tärkkelysgeelin valmistus.

Kemiallisista synteeseistä voidaan esimerkkinä mainita kalsiumkarbonaatin (CaCC>3) valmistus sammutetusta kalkista (Ca(OH)2) ja hiilidioksidista (C02).

5

Keksintöä selostetaan tarkemmin kuvioiden 1-7 avulla.

Kuviossa 1 nähdään keksinnön mukaista vastaiskumyllyä pystyleikkauksena.

Vastaiskumyllyn roottoritila 1 käsittää syöttöaukolla 2 ja poistoaukolla 3 varustetun 10 kotelon 4, ja kotelossa olevan roottorilaitteen, jossa on ensimmäinen roottori tai ylempi roottori 5, joka on varustettu siivillä, jotka sijaitsevat kehissä 51 ja 52.

Kotelossa on myös toinen roottori eli alempi roottori 6, joka on varustettu siivillä, jotka sijaitsevat kehissä 61 ja 62. Ylempi roottori 5 on pitimen 7 välityksellä liitetty akseliin 8. Alempi roottori 6 on pitimen 9 välityksellä liitetty akseliin 10. Akselit 8 15 ja 10 on jäljestetty sisäkkäin niin, että akseli 8, sisäakseli, sijaitsee onton ulkoakselin 10 sisäpuolella. Akselit 8 ja 10 ovat yhden ja saman moottorin (ei näytetty) käyttämiä hammaskartiopyörien 11,12 ja 13 välityksellä. Sisäakseli 8 pyörittää ylempää roottoria 5 ja ulkoakseli 10 pyörittää alempaa roottoria 6.

Sisäakseli 8 on yläpäässään laakeroitu ulkoakseliin 10 ylemmän laakerin 14 avulla 20 ja alapäässään laakeroitu runkoon alemman laakerin 14' avulla. Ulkoakseli 10 on taas laakerieiden 15 ja 15' avulla laakeroitu runkoon 16. Sisäakseliin 8 kiinteästi liitetyn yläroottorin 5 pitimen 7 ja ulkoakseliin 10 kiinteästi liitetyn alaroottorin 6 pitimen 9 väliin on järjestetty tiiviste 20. Ulkoakseliin 10 kiinteästi liitetyn o g alaroottorin 6 pitimen 9 ja rungon 16 väliin on järjestetty tiiviste 21. Sisäakselin 8

CM

^ 25 ylälaakerin 14 yläpuolelle on sovitettu kaksi tiivistettä 30 ja 31. Ulkoakselin 10 cp 03 ylälaakerin 15 yläpuolelle on niinikään sovitettu kaksi tiivistettä 40 ja 41. Tämän T keksinnön mukaisessa ratkaisussa roottoritila 1 saadaan paineenkestäväksi cc sovittamalla syöttöaukon 2 ja poistoaukon 3 kohdalle paine-eroa kestävä q syöttöjäijestelmä vast, paine-eroa kestävä purkausjäqestelmä. Nämä järjestelmät on o o 30 tarkemmin esitetty kuviossa 6. Roottoritilan paineenkestävyys on lisäksi varmistettu o 00 johtamalla sopiva tiivistefluidi (esim. neste tai kaasu tai dispersio) tiivisteiden 20 ja 21 alapuolelle. Kuvion ratkaisussa on tiivistefluidin syöttöä varten sisäakseliin 7 järjestetty akselinsuuntainen kanava 17, joka on yhteydessä sivusuuntaiseen kanavaan 17'. Kanava 17' on yhteydessä alemman roottorin 6 pitimeen 9 järjestettyyn kanavaan 18, joka on yhteydessä runkoon 16 tehtyyn kanavaan 19. Tiivistefluidi syötetään roottoriakselin 8 alapuolelta ja poistetaan rungon kanavan 5 19 aukosta. Vaihtoehtoisesti tiivistefluidi voidaan syöttää rungon kanavan 19 aukosta ja poistaa akselin 8 kanavan 17 alapäästä. Kummassakin tapauksessa tiivistefluidi koskettaa tiivisteet 20 ja 21 alhaalta. Tiivistefluidin paine pidetään edullisesti hieman korkeampana (esimerkiksi noin 0.5 bar) kuin roottoritilassa vallitseva tavoitepaine. Näin ollen paineistettu tiivistefluidi estää roottoritilassa 10 olevien materiaalikomponenttien karkaamista tiivisteiden 20 ja 21 läpi ja sitä seuraavaa roottoritilan paineen laskua.

Kuvion ratkaisussa roottoriakseleiden 8 ja 10 ylälaakerit 14 vast. 15 suojataan mahdollisesta tiivistefluidin vaikutuksesta niin, että kummankin ylälaakerin 15 yläpuolelle on sovitettu kaksi tiivistettä 30, 31 vast. 40,41, ja että mahdollinen tiivistefluidin vuoto ylemmältä tiivisteeltä 30 ja 40 johdetaan pois roottoripitimeen 9, akseliin 10 ja runkoon 16 tehtyä kanavaa 45 pitkin. Tällä tavalla estetään myös laakereiden 14 ja 15 voiteluaine pääsemästä roottoritilan 1 sisään.

20 Kuviossa 2 nähdään kuvion 1 roottoritilan alapuolella sijaitsevaa osaa suurennettuna. Viitenumeroilla on sama merkitys kuin kuviossa 1 esiintyvät vastaavat viitenumerot.

o o Kuviossa 3, josta itse roottoritila puuttuu, on esitetty vaihtoehtoinen tapaa

CM

rij 25 tiivistefluidin purkaukselle. Tiivistefluidi johdetaan sisäakselissa 8 kulkevaa cp oo kanavaa 17 ja kanavaa 17' tiivisteen 20 alapuolelle. Rungossa 16 kulkevaa kanavaa x 19 pitkin johdetaan tiivistefluidi tiivisteen 21 alapuolelle. Päinvastoin kuin kuviossa cc 1, kuvion 3 ratkaisussa ei ole tehty mitään kanavia 17'ja 19 yhdistävää kanavaa 5 roottoripitimeen 9. Näin ollen tiivistefluidi purkautuu tiivisteiden 20 ja 21 läpi o o 30 roottoritilaan nuolien osoittamalla tavalla. Tämä ratkaisu voi tulla kyseeseen ^ ainoastaan tilanteissa, joissa tiivistefluidin pääsy roottoritilaan voidaan sallia roottoritilassa suoritettavaa materiaalikäsittelyä huomioiden.

8

Kuviossa 4 nähdään laitetta, jossa alempi roottori on korvattu staattorilla 60. Viitenumeroilla on sama merkitys kuin kuviossa 1 esiintyvät vastaavat viitenumerot.

5

Kuviossa 5 nähdään ratkaisu, jossa sisäakseli 8 on laakerieden 14 ja 14' avulla laakeroitu runkoon 16, joka sijaitsee onton ulkoakseli 10 sisäpuolella. Ulkoakseli 10 on laaakereiden 15 ja 15' avulla laakeroitu runkoon 16. Sisäakseliin 8 kiinteästi liitetyn yläroottorin 5 pitimen 7 ja ulkoakseliin 10 kiinteästi liitetyn alaroottorin 6 10 pitimen 9 väliin on jäljestetty tiiviste 20. Ulkoakseliin 10 kiinteästi liitetyn alaroottorin 6 pitimen 9 ja ulkoisen rungon 16' väliin on jäljestetty tiiviste 21. Runkoon 16 on jäljestetty kanava 17, jota pitkin tiivistefluidia voidaan kuljettaa tiivisteen 20 alapuolelle ja sieltä edelleen kanavaa 18 pitkin tiivisteen 21 alapuolelle. Tiivistefluidi johdetaan pois ulompaan runkoon 16' tehtyä kanavaa 19 15 pitkin. Tiivistefluidin syöttö päinvastaiseen suuntaan (eli kanavasta 19 kanavaan 17) on luonnollisesti vaihtoehtoinen tapa.

Poistamalla alaroottorin pitimeen 9 tehty kanava voidaan purkaa tiivistefluidi roottoritilaan tiivisteiden 20 ja 21 kohdalla (vrt. kuvio 3).

20

Kuviossa 6 nähdään ratkaisu jatkuvatoimisessa prosessissa, jolloin roottoritilan 1 syöttöaukkoon 2 on liitetty painekaimmio eli syöttökammio 71. Kiinteä materiaali syötetään sisään ilmakehän paineesta syöttökammiossa 71 vallitsevaan paineeseen o g sulkujäijestelmän 72 avulla, joka kuvion ratkaisun mukaan koostuu kahdesta

CNJ

^ 25 venttiilistä 72a ja 72b, jotka avataan ja suljetaan vuoron perään, ja niiden välisestä o ^ putkitilasta 72c. Mahdolliset fluidit (nesteet, kaasut) voidaan syöttää erikseen x venttiilien 73 ja 74 kautta. Syötettävät fluidit ovat sopivasti valmiiksi paineistettuina cc °~ hieman korkeampaan paineeseen kuin syöttökammion 71 ja roottoritilan 1 q tavoitepaineeseen venttiilien painehäviöiden kompensoimiseksi. Syöttökammion 71 o o 30 sisällä on kuljetin 75 kiinteän materiaalin kohdistamiseen syöttöaukon 2 kohdalle, o ^ Roottoritilan poistoaukon 3 kohdalle on asennettu purkauskammio 81, jossa vallitsee roottoritilan 1 paine. Jos käsitelty materiaali on kiinteässä muodosssa, se 9 poistetaan sopivasti sulkujärjestelmän 82 avulla, joka koostuu vuoron perään avattavista ja suljettavista venttileistä 82a ja 82b, ja niiden välisestä putkitilasta 82c. Jos poistettava materiaali on fluidi, sen purkaus suoritetaan sopivasti venttilin 83 kautta.

5

Kuviossa 7 nähdään kuvion 6 vaihtoehto, joka on tarkoitettu jaksottaista materiaalinkäsittelyä varten. Avataan syöttökammion 71 kansi 76 ja syötetään sisään käsiteltävä materiaalierä. Sen jälkeen pannaan syöttökammion 71 kansi 76 ja purkauskammion 81 purkausaukko 84 kiinni, nostetaan paine esimerkiksi 10 syöttämällä höyryä venttiilin 73 kautta, käynnistetään vastaiskumylly, poistetaan paineja poistetaan käsitelty materiaali purkausaukon 84 kautta.

Jos vastaiskumyllyssä on tarkoitus käsitellä vain neste- ja tai/kaasumuotoisia komponetteja, silloin kotelo 4 voi peittää myös syöttöaukon 2 ja poistoaukon 3.

15 Syöttöventtiili tai -venttiilit 73,74 ovat tällöin sopivasti asennettu koteloon 4 syöttöaukon 2 kohdalle. Vastaavasti purkausventtiili 83 voi olla sovitettu koteloon 4 poistoaukon 3 kohdalle.

Kuvioissa 1,4 ja 5 nähdään, että kotelo 4 sijaistee suhteellisen lähellä 20 roooorilaitetta, eli roottoritila 1 on melko ahdas. Vaihtoehtoisesti kotelo voisi olla tuntuvasti väljempi. Tällöin itse kotelo voisi muodostaa painekammion, johon roottoripari (tai roottori/staattori-pari) on sovitettu. Myös tämäntyyppisessä laiteratkaisussa materiaalinkäsittely voi olla jatkuvatoiminen tai jaksottainen.

o o o , 25 Keksintöä ei ole tarkoitus rajoittaa edellä esitettyihin sovellutusesimerkkeihin, vaan ° sitä on päinvastoin tarkoitus voida laajasti käyttää jäljempänä esitettyjen patenttivaatimusten määrittelemässä laajuudessa, cc Q_ δ o σ> o o c\j

Claims (11)

10

1. Menetelmä korotetun paineen ylläpitämiseksi vastaiskumyllyssä siinä suoritettavan materiaalikäsittelyn aikana, jolloin vastaiskumyllyyn kuuluu 5 roottoritila (1), joka käsittää - syöttöaukolla (2) ja poistoaukolla (3) varustetun kotelon (4), - kotelon sisään sovitetun ensimmäisen roottorin (5), joka on varustettu siivillä, joissa on törmäyspinnat ja jotka muodostavat yhden tai useamman, tyypillisesti 10 vähintään kaksi, mainitun roottorin kanssa samankeskistä kehää (51, 52), ja - kotelon sisään sovitetun ensimmäisen roottorin kanssa samankeskisen toisen roottorin (6) tai staattorin (60), joka roottori tai staattori on varustettu siivillä, joissa on törmäyspinnat ja jotka muodostavat yhden tai useamman, tyypillisesti vähintään kaksi, mainitun roottorin tai staattorin kanssa samankeskistä kehää (61,62), jotka on 15 sijoitettu lomittain ensimmäisen roottorin kehän tai kehien kanssa, tunnettu siitä, että - tarvittavat materiaalikomponentit syötetään roottoritilaan (1) paine-eroa kestävällä syöttöjäijestelmällä (70), ja 20. roottoritilasta (1) poistuva materiaali poistetaan paine-eroa kestävällä purkausjäqestelmällä (80), ja että g - roottoritilan (1) tavoitepaine varmistetaan paineistetun tiivistefluidin avulla, jonka cm paine pidetään vähintään yhtä suurena tai edullisemmin hieman korkeampana kuin i o roottoritilan tavoitepaine, ja joka johdetaan roottoriakselien (8,10) välillä ? 25 sijaitsevan tiivisteen (20) alapuolelle, ja/tai roottoriakselin (10 tai 8) ja siihen £ rajoittuvan rungon (16 tai 16') välillä sijaitsevan tiivisteen (21 tai 20) alapuolelle. o

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paine-eroa o kestävä syöttöjäijestelmä (70) käsittää roottoritilan (1) syöttöaukon (2) yhteteyteen 30 jäljestetyn painekammion (71), jossa ylläpidetään roottoritilan tavoitepaine, ja johon 11 syötetään käsiteltävä kiinteä materiaalikomponentti alemmasta paineesta mainittuun tavoitepaineeseen, ja johon syötetään mahdollisesti tarvittavia nesteitä ja/tai kaasuja.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paine-eroa 5 kestävä purkausjäijestelmä (80) on poistoaukon (3) yhteyteen jäljestetty painekammio (81), jossa ylläpidetään roottoritilan tavoitepaine, ja josta puretaan roottoritilasta poistuva materiaali.

4. Jonkin edellä mainituista patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu 10 siitä, että tiivisteen (20) tai tiivisteiden (20,21) alapuolelle johdettu tiivistefluidi annetaan purkautua tiivisteen (20) tai tiivisteiden (20, 21) läpi vastaiskumyllyn roottoritilan (1) sisään.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 15 tiivisteen (20) tai tiivisteiden (20,21) alapuolelle johdetun tiivistefluidin purkautuminen vastaiskumyllyn roottoritilaan estetään johtamalla tiivistefluidi pois erillistä kanavaa (17,17', 18,19) pitkin.

6. Jonkin edellä mainituista patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu 20 siitä, että roottoriakselin (8) tai -akseleiden (8,10) ylälaakerit (14 vast. 15) suojataan mahdollisesta tiivistefluidin vaikutuksesta ja laakereiden voiteluaine estetään pääsemästä roottoritilan sisään jäljestämällä mainitun ylälaakerin (14 vast. 15) yläpuolelle kaksi tiivistettä (30,31, vast. 40,41) Jolloin mahdollinen tiivistefluidin o vuoto ylemmältä tiivisteeltä (30,40) johdetaan pois erillistä kanavaa (45) pitkin. CM ^ 25 o

^ 7. Paineistettavissa oleva vastaiskumylly, jolla on roottoritila (1), joka käsittää - syöttöaukolla (2) ja poistoaukolla (3) varustetun kotelon (4), CC CL T- - kotelon (4) sisään sovitetun ensimmäisen roottorin (5), joka on varustettu siivillä, o joissa on törmäyspinnat ja jotka muodostavat yhden tai useamman, tyypillisesti o 30 vähintään kaksi, mainitun roottorin kanssa samankeskistä kehää (51, 52), ja 12 - kotelon sisään sovitetun ensimmäisen roottorin (5) kanssa samankeskisen toisen roottorin (6) tai staattorin (60), joka roottori tai staattori on varustettu siivillä, joissa on törmäyspinnat ja jotka muodostavat yhden tai useamman, tyypillisesti vähintään kaksi, mainitun roottorin (6) tai staattorin (6) kanssa samankeskistä kehää (61, 62), 5 jotka on sijoitettu lomittain ensimmäisen roottorin (5) kehän tai kehien kanssa, tunnettu siitä, että - syöttöaukko (2) on varustettu paine-eroa kestävällä syöttöjäqestelmällä (70), ja että - poistoaukko (3) on varustettu paine-eroa kestävällä purkausjäijestelmällä (80) , ja 10 että - roottoriakseliin (8) ja/tai roottoriakselin runkoon (16) on jäljestetty kanava (17, 17', 19), jota pitkin on johdettavissa roottoritilan tavoitepainetta varmistavaa paineistettua tiivistefluidia roottoriakselien (8,10) välillä sijaitsevan tiivisteen (20) alapuolelle, ja/tai roottoriakselin (10 tai 8) ja siihen rajoittuvan rungon (16 tai 16') 15 välillä sijaitsevan tiivisteen (21 tai 20) alapuolelle.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen vastaiskumylly, tunnettu siitä, että paine-eroa kestävä syöttöj äijestelmä käsittää roottoritilan (1) syöttöaukon (2) yhteteyteen jäljestetyn painekammion (71), joka kestää roottoritilan tavoitepainetta, ja jossa on 20 välineet (72) käsiteltävän kiinteän materiaalikomponentin syöttämiseksi alemmasta paineesta mainittuun tavoitepaineeseen, ja mahdollisesti myös välineet (73,74) nesteiden ja/tai kaasujen syöttämiseksi. o o o CM

+ 9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen vastaiskumylly, tunnettu siitä, että paine- o 25 eroa kestävä purkausj äijestelmä (80) on roottoritilan (1) poistoaukon (3) yhteyteen x jäljestetty painekammio (81), joka kestää roottoritilan tavoitepainetta, ja jossa on CC välineet (82, 83) roottoritilasta poistuvan materiaalin purkamiseksi. o o

10. Jonkin patenttivaatimuksista 7-9 mukainen vastaiskumylly, tunnettu siitä, o CM 13 että roottoriakseliin (8) tai roottoriakseleihin (8,10) ja/tai akselisten runkoon (16) on jäljestetty kanava (17,17', 18,19), jota pitkin tiivistefluidi on johdettavissa pois tiivisteen (20) tai tiivisteiden (20, 21) alapuolelta.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 7-10 mukainen vastaiskumylly, tunnettu siitä, että roottoriakselin (8) tai -akseleiden (8,10) ylälaakerien (14,15) yläpuolelle on jäljestetty kaksi tiivistettä (30, 31, vast. 40,41), ja että akseliin (10) ja/tai runkoon (16) on jäljestetty kanava (45), jota pitkin mahdollinen tiivistefluidin vuoto ylemmältä tiivisteeltä (30 tai 40) on johdettavissa pois. 10 σ> o o CM δ ^i- X X x δ o σ> o o cv 14