FI124219B - Kaavinlaitteisto päänvientinauhan irrottamiseksi liikkuvasta pinnasta kuiturainakoneella - Google Patents

Description

KAAVINLAITTEISTO PÄÄNVIENTINAUHAN IRROTTAMISEKSI LIIKKUVASTA PINNASTA KUITURAINAKONEELLA

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen 5 kaavinlaitteisto päänvientinauhan irrottamiseksi liikkuvasta pinnasta kuiturainakoneella.

Tekniikan tasosta tunnetaan erilaisia rainan päänvientikonstruk-tioita. Niistä mainittakoon julkaisut EP 0479748 ja WO 97/23690. 10 Julkaisussa EP 0479748 esitetään päänvientinauhan irrottaminen telasta ilmapuhalluksella, tarkemmin irrotuspuhalluksella. Julkaisussa WO 90/02225 päänvientinauhan irrottamisen lisäksi esitetään päänvientinauhan puhaltaminen kiinni viiraan jättöpu-halluksilla. Kyseisillä järjestelmillä päänvientinauha saadaan 15 irrotetuksi telapinnasta ja puhalletuksi kiinni viiraan jättöpu-hallusvälineillä. Jättöpuhalluksien suuntaaminen on vaikeaa. Lisäksi jättöpuhalluksien vaikutus on lyhyt. Toisaalta irro-tusilman muodostama irrotuspuhallus ja jättöilman muodostama jättöpuhallus häiritsevät toisiaan.

20

Julkaisussa DE 3941242 esitetään patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen kaavinlaitteisto.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uudenlainen kaavinlait- 25 teisto, jolla vältetään edellä mainitut ongelmat ja voidaan ohjata tarkemmin ja pidemmälle päänvientinauhaa ja jolla rainan ^ ohjaaminen on mahdollista entistä kattavammin. Tämän keksinnön o ^ tunnusomaiset piirteet ovat, että kaavinlaitteistoon kuuluu

CVJ

9* virtauspinta, johon jättöpuhallus on sovitettu, ja jolle jättö- >- 30 puhallus on sovitettu muodostamaan coandaefektin mukainen

Er virtaus.

Q.

00 o 2) Rainasta muodostettua päänvientinauhaa ohjataan kuiturainako- 35 ja paperisia rainoja. Puolestaan rainanvalmistuskoneella tarkoitetaan paperin tai kartongin valmistukseen tarkoitettuja koneita. Päänvientinauha irrotetaan liikkuvasta pinnasta kaavinlait- § neella rainan päänviemiseksi. Rainalla tarkoitetaan kartonkisia c\i 2 teistolla, johon kuuluu päänvientinauhan irrotusvälineet ja jättöpuhallusvälineet. Rainan vienti kuiturainakoneen yhden tai useamman rakenneryhmän välillä suoritetaan kapealla päänvien-tinauhalla. Rakenneryhmä voi olla esimerkiksi kuivatusosa, 5 kalanteri ja päällystysasema. Kun läpivienti on onnistunut, kapea päänvientinauha levitetään täyteen leveyteen tuotannon aloittamiseksi. Päänvientinauhan irrotusvälineillä päänvientinauha irrotetaan liikkuvasta pinnasta. Liikkuva pinta voi olla esimerkiksi telapinta tai sylinteripinta. Kaapiminen voi tapah-10 tua ilmalla, mekaanisesti tai näiden yhdistelmänä. Mikäli päänvientinauhan irrotukseen käytetään ilmalla kaapimisen eli ilmaterän ja mekaanisen kaapimisen eli mekaanisen terän yhdistelmää, ilmaterä eli irrotuspuhallus on telan pyörimissuunnassa ennen mekaanista terää. Irrotuspuhallus suuntautuu nauhan 15 kulkusuuntaa vastaan ja kohdistuu lähelle mekaanisen terän ja telapinnan kosketuskohtaa. Tällöin ilmaterä riittää tyypillisesti irrottamaan päänvientinauhan liikkuvan pinnan yhteydestä, jolloin mekaaninen terä on varmistuksena. Toisin sanoen päänvientinauha on kiinni liikkuvassa pinnassa, josta se irrotetaan 20 ilmapuhalluksella. Mekaanisella terällä irrotetaan päänvientinauha liikkuvasta pinnasta, mikäli päänvientinauha on kiinni liikkuvassa pinnassa vielä mekaanisen terän kohdalla. Jättöpu-hallusvälineillä päänvientinauhaan kohdistetaan jättöpuhallus. Toisin sanoen jättöpuhallusvälineillä ilmaa puhalletaan pään-25 vientinauhan kulkusuuntaan, jolloin muodostuu jättöpuhallus.

I- Ilman puhaltamisella päänvientinauhan kulkusuuntaan tarkoite- c\j .....

, taan, että jattöpuhalluksella on päänvientinauhan kulkusuunnan c\j ? suuntainen komponentti. Lisäksi kaavinlaitteistoon kuuluu virtauspinta, ja jättöpuhallusvälineillä puhalletaan jättöpuhal-

X

£ 30 lus oleellisen samaan suuntaan virtauspinnan kanssa. Toisin g sanoen jättöpuhallusvälineillä ilmaa puhalletaan oleellisen oo in samaan suuntaan kaavinlaitteistoon kuuluvan virtauspinnan rainaa lähdetään ohjaamaan. Virtauspinta voi olla esimerkiksi 35 virtausohjaimen pinta, teräpitimen pinta tai ajettavuuskomponen-tin pinta. Tällöin virtauspinnan yhteyteen eli viereen muodostuu o kanssa. Virtauspinnalla tarkoitetaan pintaa, jonka suuntaisesti cu 3 niin sanottu coandaefekti, jossa sisäinen viskositeetti taivuttaa puhalletun ilman pinnan mukaiseksi. Virtauspinta on siten pinta, jonka yhteyteen jättöpuhallus muodostaa coandaefektin mukaisen virtauksen. Edelleen pinnan mukainen ilma ohjaa rainaa. 5 Tällöin raina ei kosketa kaavinlaitteistoa, mutta toisaalta rainaa saadaan ohjatuksi hallitusti pitkä matka.

Eräässä sovellusmuodossa jättöpuhallus puhalletaan oleellisen samansuuntaisesti virtauspinnan kanssa kahdessa eri positiossa. 10 Toisin sanoen ilmaa puhalletaan päänvientinauhan kulkusuuntaan oleellisen samansuuntaisesti virtauspinnan kanssa kahdessa positiossa. Positioita voi olla enemmän kuin kaksi. Kaksi positiota, josta ilmaa puhalletaan mahdollistaa coandaefektin luomisen pidemmälle matkalle virtauspinnan yhteyteen eli vie-15 reen. Lisäksi useat positiot rainan kulkusuunnassa mahdollistavat useat painevyöhykkeet rainan kulkusuunnassa, jolloin rainan ohjaaminen on entistä tarkempaa.

Eräässä toisessa sovellusmuodossa mekaanista terää kuormitetaan 20 paininvälineellä. Lisäksi paininvälineen yhteydestä tulee irrotuspuhallus päänvientinauhan irrottamiseksi liikkuvasta pinnasta. Toisin sanoen paininvälineestä tai sen jommankumman pinnan vieritse tulee irrotuspuhallus. Tällöin irrotuspuhallus on kosketuksissa paininvälineen kanssa. Tällöin päänvientinauhan 25 irrotusvälineisiin kuuluu ilmaterä ja mekaaninen terä hyvin 't ^ lähelle toisiaan. Irrotuspuhallus saadaan lisäksi kohdistettua c\i ^ tarkasti haluttuun paikkaan, sillä paininväline ylettyy lähelle ? mekaanisen terän kärkeä.

x £ 30 Eräässä kolmannessa sovellusmuodossa paininvälineestä tulee g irrotuspuhallus päänvientinauhan irrottamiseksi liikkuvasta co in pinnasta. Kun irrotuspuhallus tulee paininvälineen sisästä, o kokonaisuudesta saadaan kustannuksiltaan edullinen. Kyseisessä 35 sovellusmuodossa tarvitaan entistä vähemmän erillisiä komponent-te j a.

o voidaan käyttää tavallista mekaanista vakioterää. Tällöin

CM

4

Eräässä neljännessä sovellusmuodossa paininvälineestä tulee jättöpuhallus oleellisesti samaan suuntaan virtauspinnan kanssa. Paininvälineestä tuleva jättöpuhallus mahdollistaa päänvien-tinauhan ohjaamisen vieläkin aikaisemmin. Tällöin päänvien-5 tinauhaa ohjataan jättöpuhalluksella hyvin lähellä mekaanisen terän kärkeä.

Eräässä viidennessä sovellusmuodossa kaavinlaitteistoon kuuluu mekaaninen terä. Mekaanista terää kuormittava paininväline on 10 paininlevy. Lisäksi mekaanisen terän ja paininlevyn välistä tulee irrotuspuhallus päänvientinauhan irrottamiseksi liikkuvasta pinnasta. Kyseinen sovellusmuoto mahdollistaa ohuehkon paininlevyn käyttämisen luoden mekaanisen terän yhteyteen irrotuspuhalluksen. Toisin sanoen mekaanisen terän vieritse 15 menee irrotuspuhallus. Tällöin mekaanisen terän ja paininlevyn välistä virtaa ilmaa. Kokonaisuuteen kuuluu sekä mekaaninen terä että ilmaterä. Ilman virratessa mekaanisen terän ja paininlevyn välistä ilmavirtaus saadaan kohdistetuksi tarkasti haluttuun kohtaan. Ilman virratessa mekaanisen terän ja paininlevyn 20 välistä vältetään myös teräpitimen ulkopuolinen rakenne, joka häiritsee päänvientinauhan kulkemista virtauspinnan sivuitse.

Eräässä kuudennessa sovellusmuodossa mekaanisen terän yhteydessä on rakosuutinkotelo, johon kuuluu ensimmäinen seinämä. Toisin 25 sanoen mekaaniseen terään on kiinnitetty rakosuutinkotelo.

^ Irrotuspuhallus kulkee ensimmäisen seinämän ja mekaanisen terän ^ välissä olevasta irrotuspuhallusraosta. Rakosuutinkotelo mahdol- c\j ? listaa irrotuspuhallusraon muodostamisen hyvin lähelle mekaani- sen terän kärkeä, sillä rakosuutinkotelon ensimmäinen seinämä x £ 30 eli kansipinta voi ulottua hyvin lähelle mekaanisen terän g kärkeä, jolla liikkuvaa pintaa kaavitaan.

CO

LO

r-- o Eräässä seitsemännessä sovellusmuodossa irrotuspuhallusrako avautuu paineistettaessa mekaanisen terän ja ensimmäisen seinä-35 män väli. Toisin sanoen irrotuspuhallusrako on paineistamatto-massa tilassa kiinni. Kun irrotuspuhallusrako on auki vain 5 paineistetussa tilassa, irrotuspuhallusrako ei sotkeennu niin paljoa kuin kokoajan auki oleva irrotuspuhallusrako.

Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla 5 oheisiin eräitä keksinnön sovelluksia kuvaaviin piirroksiin, joissa

Kuva la esittää keksinnön mukainen kaavinlaitteiston kaksivii-raviennin yhteydessä, 10 Kuva Ib esittää keksinnön mukaisen kaavinlaitteiston yksivii-raviennin yhteydessä,

Kuva 2 esittää keksinnön mukaisen kaavinlaitteiston,

Kuva 3 esittää keksinnön mukaisessa kaavinlaitteistossa käytettävän mekaanisen terän paininlevyllä, 15 Kuva 4 esittää keksinnön mukaisen erään toisen kaavinlaitteiston,

Kuva 5 esittää keksinnön mukaisen erään kolmannen kaavinlaitteiston,

Kuva 6 esittää keksinnön mukaisen erään neljännen kaavinlait-20 teiston,

Kuva 7 esittää keksinnön mukaisen erään viidennen kaavinlaitteiston,

Kuva 8 esittää rakosuutinkotelon mekaanisen terän yhteydessä, kuva 9 esittää erään toisen rakosuutinkotelon mekaanisen 25 terän yhteydessä, ? Kuva 10a esittää erään kolmannen rakosuutinkotelon mekaanisen o , terän yhteydessä, ja cm ? Kuva 10b esittää kuvan 10a mekaanisen terän rakosuutinkotelon puolelta.

E 30 oo Kuvassa la esitetään keksinnön mukainen kaavinlaitteisto 10 o 00

Ln kuiturainakoneen kuivatusosalla kaksiviiraviennin 74 yhteydessä, o Kaavinlaitteistolla 10 päänvientinauha 12 irrotetaan liikkuvasta

CM

pinnasta 23 kuiturainakoneella. Kaavinlaitteistoon 10 kuuluu 35 päänvientinauhan 12 irrotusvälineet 11, ja jättöpuhallusvälineet 29. Irrotusvälineillä 11 rainasta muodostettu päänvientinauha 12 6 irrotetaan liikkuvasta pinnasta 23, joka on tyypillisesti telapinta tai sylinteripinta 21. Jättöpuhallusvälineillä 29 on sovitettu muodostettavan jättöpuhallus 26. Lisäksi kaavinlait-teistoon 10 kuuluu virtauspinta 32, ja jättöpuhallusvälineet 29 5 on suunnattu siten, että niillä muodostettava jättöpuhallus 26 on sovitettu virtaamaan oleellisen samaan suuntaan virtauspin-nan 32 kanssa. Ilman virratessa samaan suuntaan virtauspinnan kanssa saadaan kaavinlaitteistolla päänvientinauhaa ohjattua ja vietyä eteenpäin coandaefektin avustamana.

10

Kuvassa la esitettyyn kaavinlaitteistoon 10 kuuluu päänvien-tinauhan 12 irrotusvälineet 11 ja jättöpuhallusvälineet 29. Jättöpuhallusvälineet 29 on suutinkanavien 30 muodostama suutin-kanavisto. Suutinkanavasta 30 on sovitettu virtaamaan ilmaa muo-15 dostaen jättöpuhalluksen 26 päänvientinauhan 12 kulkusuuntaan 42. Jättöpuhallusvälineet 29, tarkemmin suutinkanavat 30, on sovitettu muodostamaan jättöpuhallus, joka on oleellisen samaan suuntaan virtauspinnan 32 kanssa.

20 Kuvassa la esitettyyn kaavinlaitteistoon kuuluviin irrotusväli-neisiin kuuluu mekaaninen terä 16 ja puhalluskanava irrotuspu-halluksen 27 muodostamiseksi. Päänvientinauha pyritään irrottamaan irrotuspuhalluksella 27. Mikäli päänvientinauha pääsee mekaaniselle terälle saakka, irrottaa mekaaninen terä päänvien- 25 tinauhan.

't o c\| , Kuvassa la esitetyissä keksinnön mukaisissa kaavinlaitteistoissa c\j ? virtauspinta 32 on erillisen virtausohjaimen 43 pinta 44.

Tällöin virtauspinta saadaan muodostetuksi haluttuun kohtaan x g; 30 riippumatta teräpitimen asennosta. Lisäksi teräpitimen kiinni- g tyspaikka voidaan valita vapaasti.

oo m sisään kuuluu ilmakanava 22. Ilmakanavan ollessa teräpitimen 35 sisässä ilmakanava on suojassa epäpuhtauksilta. Toisin sanoen ilmakanava ei muodosta teräpitimeen muotoilua, joka keräisi o Kuvassa la esitetyissä kaavinlaitteistoissa 10 teräpitimen 14 c\j 7 likaa. Teräpitimen ollessa komposiittia ilmakanava saadaan muodostettua teräpitimen sisään jo valmistusvaiheessa, jolloin kokonaisuus saadaan valmistettua yksinkertaisesti.

5 Kuvassa Ib esitetään pätkä yksiviiravientiä 72, jossa olevan kaavinlaitteiston 10 päänvientinauhan 12 irrotusvälineet 11 on ilmaterän 68 ja mekaanisen terän 16 yhdistelmä. Tällöin puhal-luskanavasta 38 tulevan irrotuspuhalluksen 27 muodostama ilmate-rä 68 on päänvientinauhan 12 kulkusuunnassa 42 ennen mekaanista 10 terää 16. Tyypillisesti ilmaterä riittää irrottamaan päänvientinauhan telapinnan yhteydestä. Puhalluskanavasta 38 tulevan irrotuspuhalluksen 27 muodostama ilmaterä 68 suunnataan rainan ja telapinnan väliseen avautuvaan nippiin 78, jolloin päänvien-tinauha pysyy entistä paremmin kiinniviirassa. Kuvan toteutuk-15 sessa irrotuspuhallus 27 tapahtuu mekaanisen terän 16 ja irrotettavissa olevan paininvälineen 25 välissä olevan puhallus-kanavan 38 kautta. Toisin sanoen paininvälineen 25 ja mekaanisen terän 16 väliin on järjestetty puhalluskanava 38 irrotuspuhalluksen 27 muodostamiseksi. Esitettyyn yksiviiravientiin kuuluu 20 myös ajettavuuskomponentti 50, johon kaavinlaitteisto 10 on kiinnitetty. Tällöin virtauspinta 32 on ajettavuuskomponentin pinta 52.

Kuvassa 2 esitetään keksinnön mukainen kaavinlaitteisto 10, 25 johon kuuluu teräpidin 14, päänvientinauhan 12 irrotusvälineet 1- 11 ja suutinkanava 30. Irrotusvälineisiin 11 kuuluu mekaaninen o , terä 16 ja irrotuspuhalluksen 27 muodostaman ilmaterä 68.

C\J

? Teräpitimellä 14 on ensimmäinen pää 18 ja toinen pää 20. Kulje- tettava päänvientinauha 12 kulkee kaavinlaitteiston 10 ohitse x £ 30 teräpitimen 14 ensimmäisestä päästä 18 poispäin. Mekaaninen g terä 16 eli kaavinterä on kiinnitetty teräpitimen 14 ensimmäisen uo pään 18 yhteyteen. Suutinkanava 30 jättöpuhalluksen 26 muodosta- o miseksi on tarkemmin sanottuna teräpitimen 14 yhteydessä.

c\j

Tarkemmin sanottuna suutinkanava 30 on teräpitimen sisässä. 35 Lisäksi suutinkanava 30 on suunnattu siten, että siitä puhallettava ilma on sovitettu virtaamaan oleellisen samaan suuntaan 8 kaavinlaitteistoon 10 kuuluvan virtauspinnan 32 kanssa. Toisin sanoen kaavinlaitteistoon 10 kuuluu myös virtauspinta 32, jonka kanssa oleellisen samaan suuntaan jättöpuhallus 26 puhalletaan. Tällöin jättöpuhallus 26 virtaa teräpitimen 14 ensimmäisestä 5 päästä 18 poispäin. Virtauspinnan kanssa oleellisen samansuuntaiset virtaukset luovat coandaefektin virtauspinnan yhteyteen.

Kuvassa 2 esitetyssä keksinnön mukaisessa kaavinlaitteistossa jättöpuhallusvälineitä 29 on kahdessa positiossa päänvien-10 tinauhan 12 kulkusuunnassa 42. Tarkemmin sanottuna suutin-kanavia 30 on kaksi päänvientinauhan 12 kulkusuunnassa 42. Jättöpuhallusvälineet kahdessa positiossa mahdollistavat coandaefektin luomisen pidemmälle matkalle virtauspinnan 32 yhteyteen.

15 Kuvassa 2 esitetyssä kaavinlaitteistossa teräpitimen 14 sisään kuuluu teräpitimen 14 ja mekaanisen terän 16 pituussuuntainen eli kuiturainakoneen poikkisuuntainen ilmakanava 22. Edullisesti ilmakanava 22 jakautuu ensimmäiseen painekanavaan 34 ja toiseen painekanavaan 36. Kyseiseen toteutusmuotoon päästään esimerkik- 20 si, kun teräpitimeen on ekstruusion yhteydessä muodostettu yksi kanava, johon on myöhemmässä vaiheessa laitettu putki toisen painekanavan muodostamiseksi. Kaksi teräpitimen pituussuuntaista painekanavaa mahdollistavat virtausparametrien muokkaamisen helposti yhtenä kokonaisuutena päänvientinauhan liikesuunnassa.

25 Toisin sanoen painetasot ja virtaukset suutinkanavista saadaan ^ halutuiksi. Tällöin virtausparametrejä voidaan säätää erilaisik- o ^ si päänvientinauhan kulkusuunnassa. Päänvientinauhan kulkusuun-

CVJ

? nassa aiemmassa suutinkanavassa vallitsee siten eri virtauspara- T- metrit kuin myöhemmässä suutinkanavassa.

E 30 oo Kaavinlaitteistoa, jossa jättöpuhallus on suunnattu virtauspin- o ^ nan suuntaiseksi, voidaan käyttää koko rainan levyisenä esimer- i^- olla vain päänvientinauhan levyinen. Vaikka jättöpuhallus olisi 35 vain päänvientinauhan levyinen, voi ilmakanava olla teräpitimen pituinen.

§ kiksi ohjattaessa raina pulpperiin. Toisaalta jättöpuhallus voi

C\J

9

Kuvassa 2 esitettyyn keksinnön mukaiseen kaavinlaitteistoon 10 kuuluu paininväline 25 mekaanisen terän 16 kuormittamiseksi. Lisäksi paininvälineen 25 yhteydessä on puhalluskanava 38 irrotuspuhalluksen 27 muodostamiseksi. Kun puhalluskanava on 5 paininvälineen yhteydessä, puhalluskanava voi olla paininvälineen sisässä tai paininvälineen pinnalla. Paininvälineen 25 yhteydessä oleva puhalluskanava 38 mahdollistaa puhalluksen suuntaamisen tarkasti. Edullisesti paininväline on irrotettava paininlevy 28 ja paininlevyn 28 ja mekaanisen terän 16 väliin 10 kuuluu puhalluskanava 38. Tällöin mekaanisen terän 16 ja painin-levyn 28 välistä virtaa ilmaa muodostaen irrotuspuhalluksen 27 päänvientinauhan 12 irrottamiseksi telapinnasta 24. Tällöin ilman virtaussuunta saadaan kohdistetuksi paremmin haluttuun kohtaan. Paininvälineen sisäpuolella olevilla rakenteilla 15 vältetään ulkopuoliset rakenteet, jotka voivat sotkeentua sekä vaikuttaa päänvientinauhan kulkuun tarpeettomasti. Kuvassa mekaaninen terä esitetään kulumattomana.

Kuvassa 2 esitetyssä keksinnön mukaisessa kaavinlaitteistossa 10 20 teräpitimeen 14 kuuluu teräura 54, johon mekaaninen terä 16 on kiinnitetty. Lisäksi teräuran 54 ja ilmakanavan 22 välillä on virtausaukkoja 60 ilman johtamiseksi ilmakanavasta 22 terä-uraan 54. Tällöin mekaanisen terän ja paininlevyn muodostaman kokonaisuuden yhteyteen saadaan johdetuksi paineistettua ilmaa, 25 joka voidaan edelleen käyttää halutusti.

o , Kuvassa 3 esitetään keksinnön mukaisessa kaavinlaitteistossa C\1 ? käytettävä mekaaninen terä 16 paininvälineellä 25, joka on paininlevy 28. Paininlevyn 28 ja mekaanisen terän 16 välissä on x £ 30 puhalluskanava 38. Edullisesti paininlevyn 28 mekaanisen co terän 16 puoleiseen pintaan 48 kuuluu puhallusura 40 puhallus- oo LO kanavan 38 luomiseksi. Puhallusuria on useita mekaanisen terän r-- o pituussuunnassa. Paininlevy 28 ulottuu teräpitimen 14 sisässä C\l pidemmälle kuin mekaaninen terä 16, ja teräuraan 54 kuuluu 35 etuosa 56 ja takaosa 58 (kuva 2) . Edullisesti etuosan 56 ja takaosan 58 välillä on paininlevyn 28 ura 62. Kun teräuran 54 10 takaosa 58 on paineistettu, ilma virtaa paininlevyssä 28 terä-uran 54 takaosasta 58 mekaanisen terän 16 ja paininlevyn 28 väliin.

5 Kuvassa 3 esitetyssä paininlevyssä 28 on puhallusura 40, jolla on kärki 64 paininlevyn 28 mekaanista terää 16 vasten tulevalla reunalla 66. Lisäksi puhallusura 40 kapenee paininlevyn 28 paksuussuunnassa h kärkeään 64 kohden. Tällöin ilma virtaa siten, että sen liike suuntautuu osin mekaanista terää kohden. 10 Liikkeen suuntautuessa osin mekaanista terää kohden ilma kimpoaa mekaanisesta terästä, jolloin kimmonneen ilman liikesuunta on halutusti aukeavaa nippiä kohden (kuva Ib).

Kuvassa 4 esitetään eräs toinen keksinnön mukainen kaavinlait-15 teisto 10. Kyseisessä kaavinlaitteistossa 10 virtauspinta 32 on teräpitimen 14 pinta 46. Virtauspinta 46 koostuu useista vir-tausalueista, jotka muodostuvat jokaisen suutinkanavan 30 perään. Virtauspinnan muoto voi olla esimerkiksi kaareva. Virtauspinnan ollessa teräpitimen pinta voidaan kaavinlaitteis-20 ton massaa tiputtaa verrattuna virtausohjaimelliseen sovellus-muotoon. Myös kaavinlaitteiston koko saadaan pienemmäksi, kun tarvittavia komponentteja on vähemmän. Tällöin kaavinlaitteisto on helppo sijoittaa moniin käyttökohteisiin.

25 Kuvassa 5 esitetään eräs kolmas keksinnön mukainen kaavinlait-^ teisto 10. Kyseisessä kaavinlaitteistossa 10 virtauspinta 32 on ^ teräpitimen 14 pinta 46. Teräpitimen 14 pintaan 46 on muotoiltu

C\J

? ulkonemat 80 suutinkanavien 30 kohdalle. Tällöin virtaus saadaan ohjatuksi pintaa kohden. Lisäksi päänvientinauha ei pääse x £ 30 törmäämään puhalluskanaviin.

oo o ίο Kuvassa 5 esitetyssä kaavinlaitteistossa suutinkanavia 30 on o kolme päänvientinauhan 12 kulkusuunnassa 42. Tällöin virtauspin- c\j nan yhteydessä rainaa saadaan hallittua pitkällä matkalla.

35 11

Kuvissa 4 ja 5 esitetyissä kaavinlaitteistoissa teräpitimen 14 sisässä oleva teräpitimen 14 pituussuuntainen ilmakanava 22 jakautuu ensimmäiseen painekanavaan 34 ja toiseen paine-kanavaan 36. Painekanavat 34 ja 36 on yhdistetty toisiinsa 5 virtauskanavalla 82. Painekanavat 34 ja 36 on valmistettu suoraan teräpitimen runkomateriaaliin, jolloin rakenteellisesta kokonaisuudesta on saatu yksinkertainen.

Kuvassa 4 painekanavien 34 ja 36 välissä oleva virtauskanava 82 10 on poraamalla valmistettu virtauskanavisto. Poraaminen tapahtuu teräuran 54 kautta. Samalla porataan myös virtausaukot 60. Puolestaan kuvassa 5 painekanavien 34 ja 36 välissä oleva virtauskanava 82 on valussa valmistettu ura.

15 Kuvassa 6 esitettävään kaavinlaitteistoon 10 kuuluu päänvien-tinauhan 12 irrotusvälineet 11 ja jättöpuhallusvälineet 29, joilla on sovitettu muodostettavan jättöpuhallus 26. Päänvien-tinauhan irrotusvälineet 11 koostuvat mekaanisesta terästä 16 ja ilmaterästä 68, jonka muodostaa irrotuspuhallus 27. Päänvien-20 tinauha 12 pyritään irrottamaan irrotuspuhalluksella 27 liikkuvasta pinnasta 23. Jättöpuhallusvälineillä 29 muodostettava jättöpuhallus 26 on sovitettu virtaamaan virtauspinnan 32 suuntaan. Virtauspinta 32 on teräpitimen pinta 46. Teräpitimen 14 sisään kuuluu ilmakanava 22, josta lähtee jättöpuhallus-25 välineet 29 muodostavat suutinkanavat 30.

δ c\i ^ Kuvassa 6 esitettyyn kaavinlaitteistoon 10 kuuluu paininvä- ? line 25 mekaanisen terän 16 kuormittamiseksi. Lisäksi paininvä- ^ lineen 25 yhteydessä on puhalluskanava 38 irrotuspuhalluksen 27 x £ 30 muodostamiseksi. Kun irrotuspuhallus 27 muodostetaan paininväli- g neen 25 yhteydessä olevan puhalluskanavan 38 kautta, saadaan oo ιλ irrotuspuhallus 27 suunnatuksi lähelle mekaanisen terän 16 o kärkeä halutussa kulmassa.

C\1 35 Kuvassa 6 esitetyssä kaavinlaitteistossa paininvälineeseen 25 kuuluu suutinkanava 30' jättöpuhalluksen 26' muodostamiseksi.

12

Paininvälineellä käsitetään mekaanista terää kuormittavaa rakennetta, joka ulottuu ainakin osalle mekaanisen terän mitasta, tyypillisesti mekaanisen terän mitalle. Tällöin suutinkanava on jo mekaanisen terän vierellä, jolloin irrotettu päänvien-5 tinauha saadaan entistä nopeammin hallintaan jättöpuhalluksella.

Kuvassa 6 esitetyssä kaavinlaitteistossa paininväline 25 on integroitu osaksi teräpidintä 14. Tällöin paininväline on integroitu paininrakenne 31. Integroitu paininrakenne mahdollis-10 taa ilman johtamisen mekaanisen terän yhteyteen yksinkertaisesti. Ilmakanava 22 voi tällöin ulottua osaksi integroitua painin-rakennetta 31. Ilmakanava ulottuu teräpitimen koko pituudelle, mutta siitä lähtevät suutinkanavat ja puhalluskanavat ovat reikiä. Ilmakanava muodostetaan tyypillisesti muodostettaessa 15 teräpidin esimerkiksi ekstruusiolla tai pultruusiolla. Puolestaan suutinkanavat ja puhalluskanava tehdään esimerkiksi poraamalla .

Kuvassa 7 esitettävään kaavinlaitteistoon 10 kuuluu päänvien- 20 tinauhan 12 irrotusvälineet 11 ja jättöpuhallusvälineet 29, joilla on sovitettu muodostettavan jättöpuhallus 26. Päänvien- tinauhan irrotusvälineisiin 11 kuuluu mekaaninen terä 16 ja irrotuspuhalluksen 27 muodostama ilmaterä 68. Jättöpuhallusväli- neillä 29 muodostettava jättöpuhallus 26 on sovitettu virtaamaan 25 virtauspinnan 32, joka on teräpitimen pinta 46, suuntaan.

? Virtauspinta 32 on teräpitimen pinta 46. Paininvälineen 25 ^ sisään kuuluu ilmakanavat 22', joista lähtee paininvälineessä 25 c\j ? olevien jättöpuhallusvälineiden 29 ' muodostamat paininvälineessä 25 olevat suutinkanavat 30'. Paininvälineen 25 yhteydessä on x £ 30 myös puhalluskanava 38 irrotuspuhalluksen 27 muodostamiseksi.

g Puhalluskanava voi olla kuiturainakoneen poikkisuunnassa yhte- uo näinen rako tai koostua useista erillisistä rei'istä. Kun o irrotuspuhallus 27 muodostetaan paininvälineen 25 yhteydessä c\j olevan puhalluskanavan 38 kautta, saadaan irrotuspuhallus 27 35 suunnatuksi halutusti. Paininväline muodostaa teräpitimen yläleuan, jolla terää kuormitetaan halutusti. Terää tuetaan 13 teräpitimen alaleualla kauempana terän kärjestä, jolla liikkuvaa pintaa kaavitaan.

Virtauspinta alkaa välittömästi, kun jättöpuhallus purkautuu 5 suutinkanavasta. Jokaisen suutinkanavan jälkeen on virtausalue. Virtauspinta koostuu yhdestä tai useammasta virtausalueesta. Yhden virtausalueen pituus riippuu painetasosta ja muotoilusta, mutta tyypillisesti yhden virtausalueen pituus on ainakin 30 cm, edullisesti 20 cm. Kun suutinkanavia on useita, virtausalueita 10 on useita. Virtausalueet yhdessä muodostavat hyvinkin pitkiä virtauspintoja, joiden muoto voi vaihdella. Virtauspinta voi esimerkiksi taipua matkallaan.

Kuvassa 7 esitetty paininväline 25 on irrotettavissa oleva 15 paininväline 33. Irrotettavissa oleva paininväline voidaan vaihtaa sen rikkoutuessa ilman, että teräpidintä tarvitsee vaihtaa kokonaisuutena. Paininvälineen ja teräpitimen yhdistelmästä saadaan myös kestävämpi, kun niitä ei yhdistä toisiinsa ilmakanava. Irrotettavissa olevassa paininvälineessä 33 on 20 riittävästi poikkileikkauspinta-alaa, että siihen saadaan muodostetuksi tarvittavat ilmakanavat 22' . Irrotettavissa olevaan paininvälineeseen kuuluu suutinkanava 30' jättöpuhalluk-sen 26' suuntaamiseksi virtaamaan oleellisesti samaan suuntaan kaavinlaitteistoon 10 kuuluvan virtauspinnan 32 kanssa.

25 ? Kuvassa 7 esitetyssä kaavinlaitteistossa ilmakanavat 22' muodos- o ^ tuvat kahdesta erillisestä painekanavasta 34' ja 36'. Ensimmäi-

CM

9 sestä irrotettavissa olevassa paininvälineessä 33 olevasta painekanavasta 34' lähtee suutinkanava 30'. Puolestaan toisesta ^ 30 irrotettavissa olevassa paininvälineessä 33 olevasta paine- co kanavasta 36' lähtee puhalluskanava 38 irrotuspuhalluksen o S muodostamiseksi, r-o o

(M

Paininväline voi koostua useista toisistaan irrallisista pai-35 ninosista. Useista osista koostuva paininväline voi olla hyvin 14 samanlainen kuin kuvassa 7, mutta paininvälineeseen kuuluu toisena paininosana paininlevy.

Kuvassa 7 esitetystä paininvälineestä voidaan valmistaa myös 5 sovellusmuoto, jossa paininväline on integroitu osaksi teräpi-dintä. Paininväline voi olla siten kuten kuvassa 7, mutta kiinteä osa teräpidintä.

Kuvan 7 mukainen paininväline 25, jossa on puhalluskanava 38, 10 voi ulottua koko terän mitalle tai olla vain päänvientialueella, joka on tyypillisesti 50 - 80 cm leveä. Mikäli puhalluskanaval-linen paininväline ulottuu vain päänvientialueelle, muulla alueella käytetään esimerkiksi tavallista paininlevyä. Sekä teräpitimen että paininvälineen materiaali on tyypillisesti 15 kuitulujitettua muovia.

Kuvassa 8 esitetään kaavinlaitteisto 10, jossa olevan mekaanisen terän 16 yhteydessä on rakosuutinkotelo 90. Mekaaninen terä 16 kuuluu päänvientinauhan 12 irrotusvälineisiin 11, joilla irrote-20 taan päänvientinauha 12 liikkuvasta pinnasta 23 kuiturainako-neella. Mekaanisen terän 16 lisäksi päänvientinauhan 12 irrotusvälineisiin 11 kuuluu ilmaterä 68. Päänvientinauha 12 pyritään irrottamaan liikkuvasta pinnasta 23 ilmaterällä 68 eli puhaltamalla irrotuspuhalluksella 27. Rakosuutinkoteloon 90 kuuluu 25 ensimmäinen seinämä 92 eli kansipinta. Irrotuspuhallus 27 kulkee ti ensimmäisen seinämän 92 ja mekaanisen terän 16 välissä olevasta o

C\J

, irrotuspuhallusraosta 88. Rakosuutinkotelo mahdollistaa irrotus-

C\J

9 puhalluksen muodostamisen halutusti mekaanisen terän yhteyteen ^ ilman paininvälinettä. Rakosuutinkotelon ollessa erillinen x £ 30 rakenne rakosuutinkoteloa voidaan käyttää useiden terien yh- oo teydessä.

oo m N- o Kuvassa 8 esitetyssä kaavinlaitteistossa mekaaninen terä 16 on c\j irrotettavasti kiinnitetty rakosuutinkoteloon 90. Toisin sanoen 35 erillinen rakosuutinkotelo 90 on kiinnitetty mekaaniseen terään 16 avattavissa olevalla liitoksella 98. Liitoksen ollessa 15 avattava voidaan mekaaninen terä vaihtaa, jolloin rakosuutinko-teloa voidaan käyttää useiden terien yhteydessä. Laitteen liimaaminen tai integroiminen muutoin kiinteäksi osaksi mekaanista terää ei ole edullista, sillä silloin menetetään 5 kotelon vaihdettavuus mekaanisesta terästä toiseen ja aiheutetaan muutoksia mekaanisen terän käyttäytymiseen puhallustilan-teessa. Mikäli mekaaninen terä integroitaisiin osaksi rakosuu-tinkoteloa, mekaaninen terä saattaisi antaa myöten puhallusti-lanteessa. Avattava liitos 98 on edullisesti pulttiliitos 100, 10 joka on toteutettavissa yksinkertaisesti. Käytettäessä pultti-liitosta rakosuutinkotelo voi olla yhtämittainen.

Voidaan ajatella myös sellainen avattava liitos, joka on muo-tosulkeinen liitos. Muotosulkeinen liitos mahdollistaa mekaani-15 sen terän vaihtamisen helpommin kuin pulttikiinnitteisessä. Käytettäessä muotosulkeista liitosta voidaan mekaaninen terä vaihtaa työntämällä terä paikoilleen teräpitimeen ja sen jälkeen rakosuutinkotelo työnnetään paikoilleen mekaanisen terän yhteyteen. Ongelmana muotosulkeisen liitoksen kanssa on tilojen 20 riittävyys kuiturainakoneen vierellä, sillä rakosuutinkotelo on jäykkä rakenne.

Kuvassa 8 esitetyssä kaavinlaitteistossa irrotuspuhallusrako 88 avautuu paineistettaessa mekaanisen terän 16 ja ensimmäisen 25 seinämän 92 väli. Tällöin irrotuspuhallusrakoa ei ole paineista-£ mattomassa tilassa eikä irrotuspuhallusrako voi siten likaantua ^ paineistamattomassa tilassa.

C\J

o

Kuvassa 8 esitetyssä kaavinlaitteistossa rakosuutinkotelon 90

X

£ 30 sisällä on putki 84 ilman johtamiseksi rakosuutinkoteloon 90.

ra Putkessa on aukko 86 ilman johtamiseksi putkesta 84 rakosuutin- lo koteloon 90 ja rakosuutinkotelon 90 paineistamiseksi.

o o

C\J

Kuvassa 9 esitetyllä kaavinlaitteistolla 10 päänvientinauha 12 35 irrotetaan liikkuvasta pinnasta 23 päänvientinauhan 12 irrotus-välineisiin 11 kuuluvalla ilmaterällä 68. Ilmaterän 68 muodostaa 16 irrotuspuhallusraosta 88 tuleva irrotuspuhallus 27. Kaavinlait-teistoon kuuluu myös jättöpuhallusvälineet 29, joilla päänvien-tinauhaan 12 kohdistetaan jättöpuhallus 26. Jättöpuhallusväli-neillä 29 puhalletaan jättöpuhallus 26 oleellisen samaan suun-5 taan virtauspinnan 32 kanssa.

Kuvassa 9 esitetyn kaavinlaitteiston mekaanisen terän 16 yhteydessä on rakosuutinkotelo 90. Mekaaninen terä 16 kuuluu päänvientinauhan 12 irrotusvälineisiin 11. Rakosuutinkoteloon 90 10 kuuluu ensimmäinen seinämä 92, joka on kansipinta. Irrotuspuhal-lusrako 88 on ensimmäisen seinämän 92 ja mekaanisen terän 16 välillä. Rakosuutinkotelon 90 muodostaa ensimmäinen seinämä 92 ja sen yhteydessä oleva putki 84, jotka ovat irrotettavissa mekaanisesta terästä 16. Tällöin rakosuutinkoteloa 90 voidaan 15 käyttää monien mekaanisten terien 16 yhteydessä. Edullisesti ensimmäinen seinämä 92 on sovitettu taipumaan paineistettaessa rakosuutinkotelo 90, jolloin on sovitettu muodostuvan irrotuspu-hallusrako 88. Kun puhallusrako muodostuu paineistettaessa ensimmäisen seinämän 92 ja mekaanisen terän 16 väli, puhallusra-20 koa 88 ei ole paineistamattomassa tilassa. Tällöin likaa ei pääse rakosuutinkoteloon paineistamattomassa tilassa. Puolestaan paineistetussa tilassa rakosuutinkotelosta virtaa ilmaa, jolloin sinne ei pääse likaa eli epäpuhtauksia.

25 Kuvassa 10a kaavinlaitteisto 10 esitetään poikkileikkauksena mekaanisen terän 16 päästä päin. Puolestaan kuvassa 10b esite- ^ tään sama kaavinlaitteisto 10 kuvattuna mekaanisen terän 16 c\j ? päältä. Kuvassa 10a esitetyssä kaavinlaitteistossa putkeen 84 tuodaan paineilma, joka johdetaan putkessa 84 olevan aukon 86

X

£ 30 kautta tasaisesti rakosuutinkotelon 90 sisään. Paineen noustessa g ensimmäisen seinämän 92 eli kansipinnan ja toisen seinämän 94 uo eli pohjapinnan väliin muodostuu irrotuspuhallusrako 88. Toisin o sanoen paineistettaessa rakosuutinkotelo 90 rakosuutinkotelon 90 c\j ensimmäinen seinämä 92 taipuu. Tällöin irrotuspuhallus 27 pääsee 35 kulkemaan ensimmäisen seinämän 92 ja mekaanisen terän 16 väliin muodostuneesta irrotuspuhallusraosta 88. Irrotuspuhallusrako 88 17 muodostuu rakosuutinkotelon 90 ollessa paineistetussa tilassa. Rakosuutin, joka muodostaa paineistettuna irrotuspuhallusra-on 88, ei likaannu paineistamattomassa tilassa.

5 Kuvassa 10a esitettyyn rakosuutinkoteloon 90 kuuluu toinen seinämä 94, jolloin puhallusraon 88 avaava paine vaikuttaa rakosuutinkotelon 90 ensimmäisen seinämän 92 ja toisen seinämän 94 välillä. Tällöin terään ei kohdistu suoraa painetta rakosuutinkotelon kohdalla. Edullisesti toinen seinämä 94 on 10 jäykempi kuin ensimmäinen seinämä 92, jolloin ensimmäinen seinämä taipuu halutusti paineistettaessa rako, mutta toinen seinämä on taipumaton. Tällöin mekaaniseen terään ei kohdistu kuormitukseen vaikuttavia voimia.

15 Kuvassa 10a esitetty mekaanisen terän yhteydessä oleva rakosuu-tinkotelo 90 on kiinnitetty mekaaniseen terään 16 toisesta seinämästään 94 avattavalla liitoksella 98. Rakosuutinkotelon kiinnittäminen on erityisen yksinkertaista, kun se tapahtuu taipumattoman toisen seinämän 94 välityksellä.

20

Kuvassa 10a esitetyllä rakosuutinkotelon 90 ensimmäisellä seinämällä 92 on etureuna 93 ja toisella seinämällä 94 on etureuna 95. Etureunat 93 ja 95 ulottuvat kohti mekaanisen terän 16 kärkeä, jolla telapintaa 24 kaavitaan, muodostaen hyvin 25 kapean irrotuspuhallusraon 88. Irrotuspuhallus 27 kulkee ensim- ? mäisen seinämän 92 ja mekaanisen terän 16 välissä olevasta o , irrotuspuhallusraosta 88. Ensimmäinen seinämä 92 ja toinen c\j S5 seinämä 94 tiivistyvät toisiaan vasten rakosuutinkotelon ollessa paineistamaton. Kun toinen seinämä puuttuu, tiivistyy ensimmäi-

X

£ 30 sen seinämän 92 etureuna 93 mekaanisen terään 16 (kuva 9).

oo o LO Kuvassa 10b esitetään kuvan 10a kaavinlaitteisto 10 rakosuutin- r-- § kotelon 90 ulkopuolelta ensimmäisen seinämän 92 puolelta.

C\1

Mekaaninen terä 16 on piirretty osin katkoviivalla, sillä 35 mekaaninen terä 16 rakosuutinkotelon 90 takana. Vastaavasti rakosuutinkotelon 90 sisässä oleva putki 84 on piirretty katko- 18 viivalla sen ollessa ensimmäisen seinämän 92 takana. Rakosuutin-kotelosta 90 tulee irrotuspuhallus 27. Rakosuutinkotelo voi olla koko terän mittainen tai se voi kattaa vain päänvientinauhan leveyden.

5

Kuvassa 10a esitetyssä kaavinlaitteistossa 10 rakosuutinkotelol-la 90 on takareuna 99. Avattavissa oleva liitos 98 on lähempänä rakosuutinkotelon 90 takareunaa 99 kuin rakosuutinkotelon ensimmäisen seinämän 92 etureunaa 93. Tällöin irrotuspuhallus 27 10 suuntautuu oikein myös rakosuutinkotelon ollessa paineistettu, sillä puhallusrako avautuu kansipinnan taipuessa eikä mekaaninen terä taivu. Rakosuutinkotelon toinen seinämä eli pohjapinta on koneistettu tasoksi, jotta rakosuutinkotelo tiivistyy mekaanisen terän pintaa vasten. Myös rakosuutinkotelon päädyt tiivistetään 15 esimerkiksi sokkelotiivisteillä, jotka estävät koneen poik-kisuuntaiset puhallukset kotelon sisällä. Edullisesti uloimpaan sokkeloon sijoitetaan kumitiiviste, joka estää päädystä tapahtuvan puhalluksen täysin.

o

CM

CM

cp

X

DC

CL

OO

O

OO

m o o

CM

Claims (20)

1. Kaavinlaitteisto päänvientinauhan irrottamiseksi liikkuvasta pinnasta kuiturainakoneella, ja kaavinlaitteistoon (10) 5 kuuluu teräpidin (14), johon kuuluu - irrotusvälineet (11), joihin kuuluu mekaaninen terä (16) ja ilmaterä (68), - ilmakanava (22, 22') ja siihen yhteydessä oleva puhalluskana-va (38) ilmaterän (68) muodostamiseksi, ja 10. ilmakanavaan (22, 22') yhteydessä olevien suutinkanavien (30, 30') muodostamat jättöpuhallusvälineet (29, 29'), joilla on sovitettu muodostettavan jättöpuhallus (26, 26'), jotka jättöpuhallusvälineet (29, 29') on suunnattu siten, että niillä muodostettava jättöpuhallus (26) on sovitettu virtaamaan 15 oleellisen samaan suuntaan päänvientinauhan (12) kulkusuunnan (42) kanssa, tunnettu siitä, että kaavinlaitteistoon (10) kuuluu virtauspinta (32), johon jättöpuhallus (26, 26') on sovitettu, ja jolle jättöpuhallus (26, 26') on sovitettu muodostamaan coandaefektin mukainen virtaus. 20

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaavinlaitteisto, tunnettu siitä, että jättöpuhallusvälineitä (29, 29') on kahdessa positiossa päänvientinauhan (12) kulkusuunnassa (42).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kaavinlaitteisto, ^ tunnettu siitä, että kaavinlaitteistoon (10) kuuluu virtausoh- c\l , jäin (43), jonka pinta (44) on virtauspinta (32). CM cp

*- 4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kaavinlaitteisto, x £ 30 tunnettu siitä, että kaavinlaitteistoon (10) kuuluu teräpidin g (14), jonka pinta (46) on virtauspinta (32). co ir>

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kaavinlaitteisto, ja CM kuiturainakoneeseen kuuluu ajettavuuskomponentti, tunnettu 35 siitä, että kaavinlaitteisto (10) on kiinnitetty ajettavuuskom-ponenttiin (50), jonka pinta (52) on virtauspinta (32).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaavinlaitteisto, tunnettu siitä, että ilmakanava (22, 22') on järjestetty ensimmäiseen painekanavaan (34) ja toiseen painekanavaan (36). 5

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen kaavinlaitteisto, johon kuuluu mekaaninen terä (16) ja paininväline (25) mekaanisen terän (16) kuormittamiseksi, tunnettu siitä, että paininvälineen (25) yhteydessä on puhalluskanava (38) irrotuspu- 10 halluksen (27) muodostamiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kaavinlaitteisto, tunnettu siitä, että kaavinlaitteistoon (10) paininvälineen (25) ja mekaanisen terän (16) väliin on järjestetty puhalluskanava (38) 15 irrotuspuhalluksen muodostamiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kaavinlaitteisto, tunnettu siitä, että paininvälineen (25) mekaanisen terän (16) puoleiseen pintaan (48) kuuluu puhallusura (40) puhalluskanavan (38) 20 luomiseksi.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kaavinlaitteisto, tunnettu siitä, että paininvälineen (25) sisässä on puhalluskanava (38) irrotuspuhalluksen (27) muodostamiseksi. 25 't

11. Jonkin patenttivaatimuksen 7-10 mukainen kaavinlaitteis- c\j ^ to, tunnettu siitä, että paininvälineeseen (25) kuuluu suutin- o 1 kanava (30) jättöpuhalluksen (26) muodostamiseksi, x o- 30

12. Jonkin patenttivaatimuksen 7-11 mukainen kaavinlaitteis- § to, tunnettu siitä, että paininväline (25) on irrotettavissa co oleva paininlevy (28). o o CM

13. Jonkin patenttivaatimuksen 7-11 mukainen kaavinlaitteis-35 to, johon kuuluu teräpidin (14), tunnettu siitä, että paininväline (25) on integroitu osaksi teräpidintä (14).

14. Jonkin patenttivaatimuksen 7-11 mukainen kaavinlaitteis-to, tunnettu siitä, että paininväline (25) on irrotettavissa oleva paininväline (33) .

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaavinlaitteisto, ja terä-pitimeen (14) kuuluu teräura (54), johon mekaaninen terä (16) on kiinnitetty, tunnettu siitä, että teräuran (54) ja ilma-kanavan (22) välillä on virtausaukkoja (60).

16. Patenttivaatimuksen 12 mukainen kaavinlaitteisto, tunnettu siitä, että teräuraan (54) kuuluu etuosa (56) ja takaosa (58), ja etuosan (56) ja takaosan (58) välillä on paininlevyn (28) ura (62) .

17. Jonkin patenttivaatimuksen 1-16 mukainen kaavinlaitteisto, jonka irrotusvälineisiin (11) kuuluu mekaaninen terä (16), tunnettu siitä, että ja kaavinlaitteistoon (10) kuuluu rakosuu-tinkotelo (90), johon kuuluu ensimmäinen seinämä (92) ja irro-tuspuhallusrako (88) ensimmäisen seinämän (92) ja mekaanisen 20 terän (16) välille.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen kaavinlaitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäinen seinämä (92) on sovitettu taipumaan paineistettaessa rakosuutinkotelo (90), jolloin on sovitettu 25 muodostuvan irrotuspuhallusrako (88). δ CVJ

, 19. Patenttivaatimuksen 17 tai 18 mukainen kaavinlaitteisto, CM ° tunnettu siitä, että rakosuutinkoteloon (90) kuuluu toinen seinämä ( 94) . I 30 oo

20. Jonkin patenttivaatimuksen 17 - 19 mukainen kaavinlait- oo LO teisto, tunnettu siitä, että rakosuutinkotelo (90) on kiinnitet- o ty avattavalla liitoksella (98) mekaaniseen terään (16). (M