FI124081B - Menelmä ja järjestely kasvihuonekasvien valaisemiseksi - Google Patents

Description

Menetelmä ja järjestely kasvihuonekasvien valaisemiseksi

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on menetelmä kasvihuonekasvien valaisemiseksi, jossa sovitetaan kasvien yläpuolelle ainakin yksi johde, ripustetaan joh-5 teeseen ainakin yksi valaisinyksikkö, jota liikutetaan johteen suunnassa valaisemaan kasveja kasvien läheisyydestä ja joka käsittää ainakin yhden valaisin-varren, ja sovitetaan kuhunkin valaisinvarteen ainakin yksi valaisin.

Edelleen keksinnön kohteena on järjestely kasvihuonekasvien valaisemiseksi, jossa kasvien yläpuolelle on sovitettu ainakin yksi johde, johon on 10 ripustettu ainakin yksi valaisinyksikkö, joka on liikutettavissa johteen suunnassa valaisemaan kasveja kasvien läheisyydestä ja joka käsittää ainakin yhden valaisinvarren, ja kuhunkin valaisinvarteen on sovitettu ainakin yksi valaisin.

Tyypillisesti kasvihuonekasvit valaistaan siten, että valaisimet kiinnitetään kasvien yläpuolelle tukirakenteiden yhteyteen. Kasvihuonekasvien va-15 laistus kuluttaa huomattavan määrän energiaa. Lisäksi valaisimesta aiheutuu hukkalämpöä, joka lämmittää kasvihuonetta liiallisessa määrin. Niinpä tyypillisesti kasvihuoneen kattoluukkuja joudutaan avaamaan sen sisälämpötilan alentamiseksi. Tällöin joutuu sekä energiaa hukkaan että kasvihuoneesta poistuu myös hiilidioksidia, jota sinne on lisätty ja jota kasvit tarvitsevat yhteyttämi-20 seen. Koska valaisimet on kiinnitetty kasvien yläpuolelle, saa kasvien alaosa vähemmän valoa kuin yläosa. Niinpä tyypillisesti kasvien alaosan lehdet saavat liian vähän valoa, jolloin ne eivät pysty yhteyttämään vaan ne ainoastaan kuluttavat kasvuston yläosan aikaansaamia yhteyttämistuloksia. Suuren energiankulutuksen lisäksi kasvihuonevalaisimet valaisevat myös tilaa kasvihuo-25 neen ulkopuolella eli tyypillisesti kasvihuoneet tuottavat suuren määrän niin

CO

^ sanottua valosaastetta. Lisäksi valaisinten kiinnitys- ja ripustusrakenteet var- ™ jostavat kasveja estäen kasveille tärkeän luonnonvalon pääsyä kasveille.

CVJ

V Kasvihuonekasvien valaisussa on kokeiltu sellaista ratkaisua, että ™ ylhäällä olevien valaisinten lisäksi valaisimia on ripustettu alemmas kasvien | 30 lehtien läheisyyteen tai osa ylhäällä kattorakenteiden yhteydessä olevista va- laisimista on korvattu ylhäältä riippuvilla valaisimilla. Tällaisten valaisimien o lämmöntuotto ei kuitenkaan saa olla kovin suuri, etteivät ne polta ja siten va- o hingoita kasvin lehtiä. Niinpä tällaisessa ratkaisussa tällaisia pienempitehoisia o ^ valaisimia tarvitaan varsin paljon, koska myös valaisimen valoteho jää tällöin 35 kohtuullisen pieneksi. Lehtien vahingoittumista on yritetty myös ehkäistä heilut-telemalla kasvien lähellä olevia valoja edestakaisin, mutta tämä ei vähennä 2 tarvittavien valojen määrää. Kaiken kaikkiaan tällainen ratkaisu tulee investointikustannuksiltaan melko kalliiksi. Myös tässä ratkaisussa valaisimet ja etenkin niiden ripustusrakenteet varjostavat kasveja estäen luonnonvalon pääsyä kasveille. Lisäksi erityisesti hoitokäytävien yhteyteen sovitetut valaisinrakenteet 5 haittaavat usein hoito- ja sadonkorjuutoimenpiteiden suorittamista.

Julkaisussa US 6178692 on esitetty ratkaisu, jossa pystysuuntaisia kasvatuspylväitä valaistaan rikkiplasmalampulla, joka on sovitettu liikutettavaan telineeseen. Telineeseen sovitetaan mm. rikkiplasmalampun tarvitsema magnetroni ja teline asetetaan kasvatuspylvään viereen. Tällainen ratkaisu ei 10 kuitenkaan ratkaise kasvihuonekasvien kokonaisvalaistukseen liittyviä ongelmia.

Julkaisussa SU 1018592 on esitetty ratkaisu, jossa kahdelle vierekkäiselle kasvivälille on sovitettu kehykseen ripustetut valonlähteet, joita liikutetaan keskenään vastakkain. Tämän ratkaisun erityisenä ongelmana hoitotoi-15 menpiteiden suhteen on se, että kiinteät rakenteet kasviväleissä haittaavat hoitotoimenpiteiden suorittamiseksi. Lisäksi ratkaisu on jäykkä eikä sovellu esimerkiksi suuriin kasvihuoneisiin, koska kullakin kasvivälillä on vain yksi kehys ja valonlähde, tai korkeiden, usein pystysuorilla langoilla tai muilla tuilla pystyyn tuettujen, kasvustojen valaisuun, koska silloin valaisinten kääntäminen 20 ylhäältä valaisevaan asentoon ei onnistuisi julkaisun esittämällä tavalla.

Keksinnön lyhyt selostus Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudentyyppinen ratkaisu kasvihuonekasvien valaistukseen.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että kukin 25 valaisinvarsi valaisimineen on siirrettävissä ylös esimerkiksi kasvien hoitotoi-

CO

^ menpiteiden suorittamiseksi.

™ Keksinnön mukaiselle järjestelylle on tunnusomaista se, että kukin

CVJ

V valaisinvarsi valaisimineen on siirrettävissä ylös esimerkiksi kasvien hoitotoi- ™ menpiteiden suorittamiseksi.

ir 30 Keksinnön ajatuksena on valaista kasvihuoneessa kasveja siten, et-

CL

tä ainakin osa kasvien valaisuun käytettävistä valaisimista on sovitettu kasvien o yläpuolelle sovitettuihin yksittäisiin tai parittaisiin johteisiin ripustettuihin va- o laisinvarsiin. Nämä valaisinvarret ovat siirrettävissä ylös esimerkiksi kasvien o ^ hoitotoimenpiteiden suorittamiseksi.

35 Keksinnön etuna on, että valaisimet voidaan sovittaa lähelle kasve ja, jolloin valaisimen valaistusteho kasvuston alueella on suurempi kuin 3 etäämmälle sovitetuissa lampuissa, jolloin valaisimia tarvitaan aikaisempaan nähden huomattavasti vähemmän. Niinpä valaistuksen energian kulutusta saadaan pienennettyä huomattavasti. Edelleen valaistuksen aiheuttamaa kasvihuoneen sisälämpötilan liiallista kohoamista saadaan vähennettyä selvästi.

5 Niinpä ei ole enää niin suurta tarvetta kasvihuoneiden tuulettamiselle lämpötilan alentamiseksi, jolloin hiilidioksidia ei pääse karkaamaan pois kasvihuoneesta eikä lämpöä joudu tällaisen tuuletuksen kautta hukkaan. Näin vähennetään myös hiilidioksidipäästöjä. Koska valaisimia tarvitaan aikaisempaan nähden vähemmän, pienenevät myös valaisimien hankinta- ja asennuskustan-10 nukset. Koska valaistuksen kuluttama sähköenergian määrä on myös pienempi, ei kasvihuoneen sähköliittymän liitäntäjohdon ja pääsulakkeiden mitoituksen tarvitse olla yhtä suuri kuin aikaisemmin.

Valaisimia varten ylhäällä olevia kiinnitysrakenteita saadaan myös vähennettyä, minkä vuoksi kiinnitysrakenteet ja valaisimet eivät enää yhtä suu-15 ressa määrin varjosta kasveja estäen luonnonvalon pääsemistä kasveille. Lisäksi valaisinten huoltotoimenpiteet, kuten lamppujen vaihto, heijastinten pesu ja muut vastaavat toimenpiteet, on huomattavasti helpompi ja edullisempi suorittaa kasvuston korkeudella kuin ylhäällä 3-6 metrin korkeudessa.

Toisaalta valaisinten sovittaminen kasvien läheisyyteen aiheuttaa 20 usein ongelmia esimerkiksi kasvien hoitotoimenpiteille ja sadonkorjuulle, kun rakenteet ovat tällöin työnteon tiellä. Tässä ratkaisussa tämä ongelma on ratkaistu siten, että valaisinvarret valaisimineen ovat siirrettävissä ylös, jolloin esimerkiksi hoitotoimenpiteet ja sadonkorjuu voidaan suorittaa esteettä.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on, että valaisinvarsi nostetaan 25 kääntämällä valaisinvartta kääntönivelen suhteen, joka kääntönivel voi olla esimerkiksi valaisinvarren ripustukseen kuuluva erillinen nivel tai nivelenä toi- 5 miva ripustuselementti. Tämän sovellutusmuodon etuna on, että rakenne on

C\J

^ yksinkertainen ja valaisinvarsi voidaan näin haluttaessa nostaa esimerkiksi v kokonaan vaakasuoraan asentoon johteiden suuntaisesti. Tällöin valaisinra-

CVJ

30 kenteet eivät ole lainkaan hoito-ja sadonkorjuutoimenpiteiden esteenä.

| Erään sovellutusmuodon ajatuksena on, että valaisinvarren rakenne

Lo jatkuu johteen ohi kääntönivelen vastakkaiselle puolelle ja tänne vastakkaiselle

CO

§ puolelle on sovitettu vastapaino kääntämisen helpottamiseksi, jolloin vastapai- o nona voi toimia esimerkiksi valaisimen kuristin. Tämän sovellutusmuodon etu- o 00 35 na on, että tällainen rakenne vakauttaa ja helpottaa valaisinvarren kääntämistä ylös.

4

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on, että kuhunkin johteeseen tai johdepariin sovitetaan ainakin kaksi valaisinyksikköä. Tämän sovellutus-muodon etuna on, että valoa voidaan jakaa kasveille tasaisemmin ja liikeno-peuden mitoitus voidaan tehdä joustavammin.

5 Erään sovellutusmuodon ajatuksena on, että kasvihuoneessa on kasvirivivälit ja valaisinyksiköt on sovitettu liikkumaan kasvirivivälien suuntaisesti. Hitaasti liikkuva valo yltää laajasti kasvustoon eri kulmista ja suunnista, mikä edistää edelleen koko yhteyttävän lehdistön tasaista tavoittamista. Näin myös keski- ja alaosan lehdistö saadaan tuottamaan yhteyttämistuotteita nii-10 den kuluttamisen sijaan. Koska valaisimet liikkuvat kasvien ohi, ne eivät ehdi lämmittää ja polttaa lehden pintaa tai vioittaa hedelmiä, vaikka niiden tuottama lämpösäteily olisikin varsin suurta. Lisäksi tämä parantaa kasvien valaisun homogeenisuutta

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on, että valaisinyksiköitä liiku-15 tetaan olennaisesti kasviriviväliä pitkin edestakaisin tai kiertäen ympäri kahta rinnakkaista kasviriviväliä. Tämän sovellutusmuodon etuna on, että yhteyttämisen kannalta optimaalisen valaistuksen mitoittaminen ja valaisinyksiköiden ohjaus on yksinkertaisempaa. Tämä helpottaa myös omalta osaltaan homogeenisten valaistusolosuhteiden aikaansaamista.

20 Erään sovellutusmuodon ajatuksena on, että valaisimet tuottavat kasvien yhteyttämiseen tarvitsemaa valoa. Tämän sovellutusmuodon etuna on, että yhteyttämiseen tarvittavat valot saadaan näin sovitettua lähelle kasveja, mutta voidaan kuitenkin siirtää pois tieltä esimerkiksi hoito- ja sadonkorjuutoi-menpiteiden ajaksi.

25 Erään sovellutusmuodon ajatuksena on, että valaistaan kasveja va laisimilla ainakin osittain sivusuunnassa. Tämän sovellutusmuodon etuna on,

CO

5 että kasvien valaiseminen sivusta päin tulevalla valolla, edullisesti kasvirivien

C\J

^ tai kasvustojen väliin sovitettua valaisinta käyttäen, aiheuttaa sen, että kasvit v saavat läheltä valoa lähes koko yhteyttävälle lehtipinta-alalle eli valaistuksen 30 homogeenisuus paranee. Lisäksi myös kasvuston alaosan lehdet pystyvät siis | yhteyttämään. Kasveja sivusuunnasta valaisevat valaisimet lämmittävät myös

Lo jonkin verran kasvuston alaosaa, mikä alentaa ilman kosteutta ja saa aikaan

CO

§ tasalaatuisemmat valo-ja lämpötilaolosuhteet kasvihuoneeseen. Tasalaatuiset o olosuhteet ehkäisevät sienitautien esiintymistä kasvihuoneessa. Kaiken kaikki- 00 35 aan valaistus saadaan tasaiseksi ja siten automatiikalla toimivat kasteluolosuh- 5 teet pysyvät myös tasaisina. Myös kasvustossa olevat lämpötilaerot saadaan pienemmäksi, mikä helpottaa biologista torjuntaa.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on, että liikutetaan valaisinyk-siköitä olennaisesti jatkuvasti johteita pitkin siten, että valaisin valaisee kutakin 5 kasvia osan aikaa. Tämän sovellutusmuodon etuna on, että pätkimällä ja rytmittämällä valoa voidaan samanaikaisesti optimoida sekä tarvittavien valaisinten määrää että kasvien valaistusolosuhteita yhteyttämisen suhteen eli vähentää valaisinten määrää ja samalla kuitenkin saavuttaa kasvien korkea yhteyt-tämisteho. Lisäksi tämä parantaa omalta osaltaan homogeenisten valaistus-10 olosuhteiden järjestämistä koko kasvustolle.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on, että sovitetaan kuhunkin valaisinvarteen ainakin kaksi valaisinta. Tämän sovellutusmuodon etuna on, että valaistusolosuhteiden säätäminen esimerkiksi valaistavien kasvien ja kasvuvaiheen suhteen on helpompaa. Lisäksi tämä parantaa omalta osaltaan ho-15 mogeenisten valaistusolosuhteiden järjestämistä koko kasvustolle.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on, että sovitetaan valaisinvar-ren valaisimet pystysuunnassa eri korkeuksille. Tämän sovellutusmuodon etuna on, että valaistusta voidaan helpommin säätää esimerkiksi kasvien kasvaessa. Lisäksi tämä parantaa omalta osaltaan homogeenisten valaistusolosuh-20 teiden järjestämistä koko kasvustolle, erityisesti pystyyn tuettuja, korkeita kasveja valaistaessa.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on, että ainakin osa valaisin-varsista on sovitettu kasvustojen väliin. Tämän sovellutusmuodon etuna on, että kasvustojen väliin sovitettuja valaisimia ei välttämättä tarvitse siirtää ylös 25 hoito- ja sadonkorjuutoimenpiteiden ajaksi. Lisäksi tämä parantaa omalta osal-taan homogeenisten valaistusolosuhteiden järjestämistä koko kasvustolle, o Erään sovellutusmuodon ajatuksena on, että suunnataan ainakin

C\J

^ joidenkin valaisinten valoa kiilamaisten peili- tai heijastinpintojen avulla siten, ^ että yhdellä valaisimella voidaan valaista symmetrisesti tai epäsymmetrisesti

C\J

^ 30 kasvustoa valaisimen vastakkaisilla puolilla. Tämän sovellutusmuodon etuna | on, että yhdellä valaisimella voidaan valaista esimerkiksi kasvirivejä, yksittäisiä LO kasveja tai kasviryhmiä molemmin puolin valaisinta, esimerkiksi kahta vierek- co § käistä kasviriviä voidaan valaista kasviriviväliin sovitetulla valaisimella. Vacs laisimien suuntaus on helppoa joko manuaalisesti tai automaattisesti. Näin va- ^ 35 laistusolosuhteita saadaan helposti säädettyä eri kasvilajeille ja -lajikkeille so pivaksi ja muutettua kasvien kasvaessa. Koska valaisimia tarvitaan kohtuulli- 6 sen vähäinen määrä, saadaan myös valosaasteen määrää pienennettyä aikaisemmasta.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on, että sovitetaan valaisimen yhteyteen kaksi kiilamaista peili- tai heijastinpintaa siten, että peili- tai heijas-5 tinpinnat on sovitettu valaisimen vastakkaisille puolille siten, että olennaisesti koko valoteho saadaan suunnattua kasvustoon. Tämän sovellutusmuodon etuna on, että se parantaa olennaisesti käytettävissä olevan valotehon hyödyntämistä ja vähentää merkittävästi valosaasteen leviämistä ympäristöön.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on, että kytketään valaisinyksi-10 köt toisiinsa työntötangoilla, jolloin yhden valaisinvarren liikuttaminen liikuttaa myös muita siihen liitettyjä valaisinyksiköitä. Tämän sovellutusmuodon etuna on, että koko yhteen työntötangoilla kytkettyä valaisinyksikköryhmää voidaan liikuttaa liikuttamalla yhtä, johtavaa valaisinyksikköä. Tämä tekee myös liikuttamisen ohjaamisesta yksinkertaisempaa ja helpompaa.

15 Erään sovellutusmuodon ajatuksena on, että otetaan valaisinyksi- köiden liikuttamiseen tarvittava virta sähkökiskosta, jolloin valaisinyksiköiden välinen välimatka voidaan mitoittaa vapaasti tarpeen mukaan. Tämän sovellutusmuodon etuna on, että valaistus voidaan mitoittaa joustavammin.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on, että valaistaan kutakin 20 kasvia ainakin osan aikaa samanaikaisesti useammasta kuin yhdestä suunnasta. Tämän sovellutusmuodon etuna on, että useista kulmista ja suunnista tuleva valo saadaan paremmin jaettua joka puolelle kasvustoa, mikä myös parantaa kasvien yhteyttämistehoa.

Kuvioiden lyhyt selostus 25 Keksintöä selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa

CO

^ kuvio 1 esittää kaavamaisesti kasvihuoneen osaa ylhäältäpäin kat- ™ soituna,

CVJ

V kuvio 2 esittää kaavamaisesti erästä kasvihuonevalaistuksen sovel- ™ lutusmuotoa sivusta katsottuna, | 30 kuvio 3 esittää kaavamaisesti erästä valaisinyksikköä sivusta katsot- m tuna ja o kuvio 4 esittää kaavamaisesti erästä kasvihuonevalaistuksen sovel- o o lutusmuotoa.

o ^ Kuvioissa keksinnön eräitä suoritusmuotoja on esitetty selvyyden 35 vuoksi yksinkertaistettuna. Samankaltaiset osat on merkitty kuvioissa samoilla viitenumeroilla.

7

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 on esitetty kaavamaisesti ylhäältäpäin katsottuna osa tyypillisestä kasvihuoneesta. Kuviossa 1 on viitenumerolla 1 esitetty kasvirivit 1. Kasvirivivälit 2 ovat mitä tahansa kahden kasvirivin 1 välissä olevia välejä, 5 jotka ovat riittävän leveitä, jotta niihin voidaan sovittaa valaisimia. Kasvirivivälit 2 voivat tällöin olla esimerkiksi hoitokäytäviä tai paritaimirivien välejä.

Hoitokäytävällä on tässä hakemuksessa tarkoitettu kasvihuoneen käytävää, jota käytetään kasvien hoitotoimenpiteitä, kuten ruiskutusta, lehtien poistoa sekä kasvien tukemista, tehtäessä. Hoitokäytävää käytetään myös salo donkorjuuseen. Jos kasvustoa hoidettaessa käytetään vaunuja tai muita vastaavia liikuteltavia apuvälineitä, hoitokäytäviä hyödynnetään myös näiden apuvälineiden liikuttamiseen. Hoitokäytävien yhteyteen lattiatasolle on tyypillisesti sovitettu lämmitysputket. Hoitokäytävälle ei ole ammattiviljelyssä tyypillisesti sovitettu valaisimia, koska tällöin tarvitaan myös ratkaisu valaisinten järjestä-15 miseksi hoitotöiden ajaksi pois ammattilaisviljelyssä yleisesti esimerkiksi 50-120 metriä pitkiltä hoitokäytäviltä.

Pystyyn tuetut kasvit, kuten esimerkiksi tomaatti, kurkku ja paprika, istutetaan yleensä niin sanottuihin paritaimiriveihin. Tällöin kaksi kasviriviä sijoitetaan lähelle toisiaan ja niiden väliin jää kapea väli, jossa ei päästä teke-20 mään hoitotoimenpiteitä, ja näin muodostuvien paritaimirivien väliin puolestaan sovitetaan edellä kuvatut hoitokäytävät. Tällaiset kasvustot voivat pystyyn tuettujen kasvien kohdalla tyypillisesti olla esimerkiksi 2-5 metriä korkeita. Koriste-kasvikasvustot taas voivat olla huomattavasti matalampiakin kasvista riippuen.

Kuvion 1 suoritusmuodossa kasvirivit 1 on sovitettu kahteen eri 25 osaan siten, että niiden keskellä on keskikäytävä 3. Kasvirivissä olevat kasvit „ voivat olla mitä tahansa mitä tahansa kasvihuoneessa kasvatettavia kasveja, δ joista esimerkkeinä voidaan mainita tomaatti, kurkku, paprika, ruukkuvihan- c!j nekset ja koristekasvilajit.

^ Kasvien yläpuolelle on sovitettu johteita 5 joko yksittäin, pareittain 30 tai muulla soveltuvalla tavalla. Johteeseen tai johdepariin voidaan sovittaa yksi

X

£ tai useampia valaisinyksiköitä 4. Valaisinyksiköitä 4 voidaan sovittaa esimer- lo kiksi paritaimiriviväleihin, hoitokäytäville ja/tai muihin riittävän leveisiin kasviri- o vien väleihin, joko jokaiseen kasviriviväliin tai tarpeen mukaan. Eräissä sovellu ta § tusmuodoissa valaisinyksiköitä voidaan mahdollisuuksien mukaan myös sovit-

CM

35 taa kasvuston väliin, jos siellä on riittävästi tilaa valaisinyksiköille. Eräissä so-vellutusmuodoissa, esimerkiksi valaistaessa pöydillä, penkeissä tai muilla vas- 8 taavilla alustoilla kasvatettavia, tyypillisesti matalia kasveja, kuten ruukkukasveja, valaisinyksiköitä voidaan puolestaan sovittaa kasvuston yläpuolelle kasvuston välittömään läheisyyteen, esimerkiksi 1-1,5 metrin etäisyydelle kasvustosta. Sovitettaessa valaisinyksiköt kasvuston väliin ja/tai sen yläpuolelle kas-5 vihuoneessa ei välttämättä tarvitse olla varsinaisia kasvirivejä, vaan kasveja voidaan kasvattaa myös esimerkiksi kasviryhmissä. Kuvio 1 on siis kaavamainen ja yksinkertaistettu kuvaus valaisuperiaatteesta ja kuviossa esitetty kasvi-riviväli 2 voi siis olla mikä tahansa edellä mainituista kasvirivivälityypeistä ja kasvirivi 1 voi puolestaan kuvata esimerkiksi kasvijoukkoa, yksittäistä kasviri-10 viä, paritaimirivin toista kasviriviä tai paritaimiriviä kokonaisuudessaan.

Valaisinyksikkö 4 käsittää ainakin ripustuselimet ja ainakin yhden valaisinvarren, johon on sovitettu ainakin yksi valaisin. Kuviossa 2 on esitetty tarkempi kuvaus eräästä valaisinyksikön 4 sovellutusmuodosta. Valaisinyksiköitä 4 liikutetaan johteiden varassa valaisinvarsien ja valaisinten ollessa kas-15 vien yläpuolella ja/tai niiden välissä.

Eräissä sovellutusmuodoissa kasveja valaistaan ainakin osittain sivusuunnasta. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi sovittamalla valaisimet kas-viriviväleihin tai kasvuston väliin tai suuntaamalla valoa heijastin- tai peilipintojen avulla. Edullisesti kasvit saavat yhteyttämiseen tarvitsemansa valon pää-20 osin sivusuunnassa. Valaisinyksiköitä 4 liikutetaan kasviriviväliä 2 pitkin olennaisesti kasvirivinvälin pituussuunnassa siten, että kuhunkin kasviin kohdistetaan valoa osan aikaa.

Kasvi aloittaa yhteyttämisen kun se saa riittävästi valoa. Valon loppumisen jälkeen kasvi tyypillisesti jatkaa yhteyttämistä vielä jonkin aikaa. Näin 25 yhteyttäminen ei pääty heti siihen, kun valaisinvarsi, jossa valaisimet ovat, on siirtynyt pois kasvin läheltä. Kun aikaansaatu valaistusteho kasvustossa voi 5 olla valaisimen kohdalla jopa monisatakertainen tunnettuun, korkealta kasvus-

C\J

^ ton yläpuolelta tulevaan valaisuun verrattuna, vastaava tai jopa korkeampi va- v laistusteho voidaan saavuttaa, vaikka valoa pätkitään liikuttamalla valaisimia.

CVJ

30 Lisäksi läheltä, ja edullisesti sivulta, tuleva lyhytaikainen voimakas valo on | kasvien yhteyttämisen kannalta tehokkaampi, kuin kaukaa ylhäältä tuleva,

Lo kasvuston kohdalla jo varsin tehoton valo.

CO

§ Eräässä sovellutusmuodossa kasvihuoneessa on kasvirivivälit 2 ja o valaisinyksiköt 4 on sovitettu liikkumaan kasvirivivälien 2 suuntaisesti. Edulli- 00 35 sesti tällöin myös johteet 5 on sovitettu kasvirivivälien suuntaisesti. Valaisinyk siköt 4 voidaan sovittaa liikkumaan kasvirivivälillä 2 esimerkiksi edestakaisin tai 9 kiertämään yhteen suuntaan kahta rinnakkaista käytävää. Valaisinyksiköitä 4 voidaan liikuttaa esimerkiksi 5-50 s/m vauhdilla.

Valaisinyksikön 4 valaisinvarteen voidaan sovittaa yksi tai useampia valaisimia. Valaisinvarren valaisimista valo tunkeutuu myös kasvirivin 1 läpi.

5 Niinpä valaisinyksikkö valaisee useampaakin kasviriviä kuin pelkästään sen kasvirivivälin 2 vieressä olevia kasvirivejä 1, jossa valaisinyksikkö 4 kulkee. Kuvion 1 mukaisesti valaisinyksiköt 4 sovitetaan edullisesti liikkumaan eri rytmissä, eli valaisinyksiköt 4 kulkevat viereiseen valaisinyksikköön nähden eri kohdassa. Näin silloin, kun kasvin vieressä ei ole sen omalla kasvirivivälillä 2 10 valaisinyksikköä 4, kasvi saa valoa kuitenkin jollain muulla kasvirivivälillä 2 olevasta valaisinyksiköstä 4. Tällöin saadaan kasvin pimein jakso mahdollisimman lyhyeksi eikä kasvin yhteyttäminen välttämättä lopu lainkaan eli kasvi ei pääse lopettamaan yhteyttämistä kirkkaiden valojaksojen välissä ja/tai valaistustehon jälleen noustessa kasvi saavuttaa erittäin nopeasti, alle kymmenessä 15 sekunnissa, uudelleen maksimiyhteytystehonsa. Vastaavasti mikäli kasviin kohdistuu liian pitkiä valaistustaukoja, kasvi ehtii mennä lepotilaan, minkä jälkeen yhteyttämisen uudelleen alkamiseen voi kulua 1-30 minuuttia, mikä vältetään tässä hakemuksessa esitetyllä ratkaisulla.

Sovittamalla valaisimet 10 edellä kuvatulla tavalla kasvirivien väliin 20 ja liikuttamalla niitä kasviriviväleissä 2 valaisimet 10 voidaan sijoittaa lähelle kasveja. Tyypillisesti ammattilaisviljelyssä valaisimet on sovitettu kattorakenteisiin tai niiden läheisyyteen esimerkiksi 5 metrin korkeudelle. Tällaiset valaisimet antavat esimerkiksi 2-3 metriä korkean kasvuston ulkokehälle vain muutaman prosentin maksimivalotehostaan ja kasvuston sisälle vain muuta-25 man promillen. Sen sijaan kasviriviväliin 2 tässä sovellutusmuodossa esitetyllä tavalla sovitetuilla valaisimilla voidaan saavuttaa jopa monisatakertainen va-o laistusteho kasvustolle valaisinten kohdalla.

CvJ

^ Kuviossa 2 on esitetty eräs sovellutusmuoto, jossa johteeseen tai ^ johdepariin 5 on sovitettu ainakin kaksi valaisinyksikköä 4, kuviossa kolme va- 30 laisinyksikköä 4. Tässä sovellutusmuodossa valaisinyksikkö 4 on ripustettu | johteeseen 5 kahden telipyörästön 6 avulla. Eri sovellutusmuodoissa voidaan lo käyttää yhtä tai useampaa joko pareittain sovitettua johdetta 5, jolloin va- eo § laisinyksikkö 4 ripustetaan johdepariin, tai edullisemmin yksittäisiä johteita, o Johteet 5 sovitetaan kasvuston yläpuolelle, esimerkiksi korkealle kasvihuone- 00 35 rakenteisiin huonekorkeuden ja valaistavien kasvustojen maksimikorkeuden mukaan. Johteena 5 voidaan käyttää esimerkiksi liukukiskoa tai muuta sovel- 10 tuvaa johdetyyppiä. Johteissa 5 voidaan käyttää standardijohdetyyppiä, kuten esimerkiksi liukukisko C-50, myös johteiden 5 kiinnitys- ja jatko-osien saatavuus on hyvä. Tilanteen mukaan valaisinyksiköitä 4 voidaan lisätä johteisiin 5 tai poistaa niistä yksittäisinä moduuleina.

5 Valaisinyksikköön 4 kuuluu edelleen ainakin yksi valaisinvarsi 7, jo hon voidaan sovittaa yksi tai useampia valaisimia 10, kuvion 2 sovellutusmuo-dossa kolme valaisinta 10. Valaisinvarren 7 rakenne voi vaihdella merkittävästi kuviossa 2 esitetystä esimerkistä, jolloin valaisinvarsi 7 voi käsittää esimerkiksi yksittäisen tangon, tankoparin, kehikon tai muun soveltuvan rakenteen. Edulli-10 sesti ainakin osa valaisimista 10 tuottaa kasvien yhteyttämiseen tarvitsemaa valoa. Valaisinvarteen 7 voidaan sovittaa esimerkiksi yhdestä viiteen valaisinta 10 riippuen esimerkiksi valaisimen tyypistä, valaisintehosta, valaistavasta kasvustosta ja niin edelleen. Esimerkiksi LED-valoja käytettäessä valaisinten määrä voi olla huomattavasti suurempikin. Valaisimista, valaistustarpeesta ja va-15 laistusjärjestelystä riippuen valaisimet voivat olla valaisinvarressa vaakasuorassa, pystyasennossa tai muussa soveltuvassa asennossa. Eri sovellu-tusmuodoissa valaisimia voidaan sovittaa valaisinvarteen 7 eri tavoin, esimerkiksi kaksi tai useampia rinnakkain, siten että valaisinten asennuspaikat poikkeavat toisistaan sekä vaaka- että pystysuunnassa tai ryhmittelemällä valaisi-20 met 10 muulla tavoin. Tämä voi olla edullista esimerkiksi LED-valaisimia käytettäessä. Valaisimet voidaan edelleen sovittaa valaisinvarteen 7 liikutettavasii siten, että esimerkiksi valaisimien korkeutta voidaan säätää joko yksitellen, kaikkia valaisimia yhtä aikaa tai näiden menetelmien yhdistelmällä. Eräässä sovellutusmuodossa kaikki tai osa valaisinvarren 7 valaisimista 10 voidaan 25 sovittaa yhteiseen kiinnitysrakenteeseen, niin sanottuun kelkkaan, jolloin kelk-kaan sovitettuja valaisimia 10 voidaan liikuttaa yhtenä kokonaisuutena. Tällai-o nen kelkkaratkaisu on edullinen erityisesti korkeiksi kasvavia kasvustoja, kuten

CvJ

^ tomaatteja ja kurkkuja, valaistaessa. Tällöin erityisesti alimmat valaisimet on v edullista sovittaa kelkkaan, jolloin valotehoa valaisinvarren 7 yläosassa voi-

CVJ

30 daan helposti kasvattaa lisäämällä valaisinten määrää yläosassa kelkkaa nos-| tamalla, kun kasvustot ovat kasvaneet eivätkä niiden alaosat enää tarvitse

Lo merkittävässä määrin valoa. Eri sovellutusmuodoissa valaisinten korkeussäätö

CO

§ voidaan toteuttaa joko manuaalisesti tai kokonaan tai osittain automaattisella o ohjauksella.

00 35 Valaisinten korkeussäätöön voidaan myös yhdistää tai se voidaan korvata sammuttamalla ja sytyttämällä esimerkiksi eri korkeuksilla olevia va- 11 laisimia 10 kasvatettavien kasvien ja niiden kasvuvaiheen kannalta edullisten valaistusolojen tarjoamiseksi. Kasvuston ollessa matala voivat esimerkiksi vain matalalle sijoitetut valaisimet olla päällä ja kasvuston kasvaessa voidaan kytkeä eri korkeuksille sijoitettuja valaisimia päälle ja pois päältä tarpeen mukaan.

5 Edelleen valaisua voidaan säätää valaisinten 10 yhteyteen sovitetuilla heijastimilla tai peilipinnoilla, kuten on kuvattu tarkemmin kuvan 4 selityksen yhteydessä.

Sovittamalla johteisiin 5 useampia valaisinyksiköitä 4, kuvion 2 so-vellutusmuodossa kolme valaisinyksikköä 4, ja sovittamalla kuhunkin va-10 laisinyksikköön 4 useampia valaisimia 10, kuvion 2 sovellutusmuodossa kolme valaisinta 10, valaistustehoa voidaan entisestään kasvattaa. Samalla kasveja voidaan edullisesti valaista monesta suunnasta samanaikaisesti, esimerkiksi kasvuston alaosassa sivusuunnasta ja ylempänä yläviistosta. Valaisimia 10 voidaan myös lisätä valaisinyksikköön 4 tarpeen mukaan. Samoin valaisinyksi-15 köitä 4 voidaan lisätä johteisiin tarpeen mukaan.

Kuvion 2 sovellutusmuodossa valaisinyksiköt 4 on kytketty toisiinsa työntötangoilla 9. Tällöin kaikkia toisiinsa kytkettyjä valaisinyksiköitä 4 voidaan liikuttaa liikuttamalla yhtä valaisinyksikköä 4, jolloin liike välittyy myös muille kytketyille valaisinyksiköille. Työntötankojen 9 pituus voidaan valita valaisinyk-20 siköiden 4 edullisen keskinäisen etäisyyden mukaan ja se voi olla esimerkiksi 2-12 metriä, edullisesti 4-8 metriä. Vastaavasti valaisinyksiköiden 4 liikematka liikutettaessa valaisinyksiköitä 4 edestakaisin voi olla esimerkiksi 4-12 metriä. Liikematka voidaan säätää esimerkiksi rajakytkimillä.

Valaisinten 10 lisäksi sähköä tarvitsevat esimerkiksi valaisinvarsien 25 7 ylös siirtämiseen käytettävät toimilaitteet 16, jotka on esitetty tarkemmin ku- vion 3 yhteydessä, ja muut mahdolliset järjestelmän ohjauslaitteet. Mikäli va-o laisinyksiköitä 4 liikutetaan kuvion 2 sovellutusmuodon tapaan ryhmänä, sähkö

C\J

^ voidaan syöttää valaisinyksikköryhmän ensimmäiselle, kuvion tapauksessa ^ äärimmäisenä oikealla näytetylle, valaisinyksikölle 4 esimerkiksi lattakaapelilla.

30 Sähkönsyöttökaapelille 17 voidaan tällöin järjestää oma kisko, jolla kaapeli kul-| kee omien rullavaunujensa varassa. Valaisinyksikköryhmän muille valaisinyk- lo siköille 4 sähkö voidaan syöttää esimerkiksi kumikaapelilla, joka voidaan kiin-

CO

§ nittää valaisinyksiköiden 4 välillä oleviin työntötankoihin 9. Jos taas virta ote- o taan kullekin valaisinyksikölle 4 erikseen sähkökiskosta, voidaan ajovaunujen ^ 35 väli mitoittaa tarpeen mukaan vapaasti.

12

Kuvion 2 sovellutusmuodossa valaisinyksiköiden 4 liikuttaminen tapahtuu kuviossa äärimmäisenä oikealla näkyvää valaisinyksikköä 4 liikuttamalla. Kuvion sovellutusmuodossa valaisinyksiköitä 4 liikutetaan edestakaisin ja liikuttaminen on toteutettu ajomoottorilla 11, kuten vaihdemoottorilla, ajovaijeril-5 la 12 ja vaijerikelalla 13. Vaijerina voidaan käyttää esimerkiksi teräsvaijeria. Ajo eteenpäin ja taaksepäin voidaan toteuttaa esimerkiksi moottorin käyttösuuntaa vaihtamalla. Liikematkan säädössä voidaan käyttää esimerkiksi induktiivisia rajakytkimiä. Tällöin näiden anturisignaalit voidaan ohjata automaattisen varoitus-ja/tai ohjausjärjestelmän kautta siten, että mahdolliset virhetilanteet havai-10 taan helposti ja niihin voidaan reagoida nopeasti. Liikenopeus voi olla joko kiinteä tai säädettävissä esimerkiksi taajuusmuuttajalla. Taajuusmuuttajaa käytettäessä liikenopeuden ohjesäätö voidaan toteuttaa esimerkiksi valvomotietoko-neella, jolla voidaan määritellä myös mahdollisesti tarvittavat pysähdys- ja lepoajat. Ohjaus voidaan toteuttaa myös ohjelmoitavalla logiikalla. Sovellutus-15 muodosta riippumatta liikkuvia valaisinyksiköitä 4 käytettäessä järjestelmä täytyy luonnollisesti varustaa turvallisuuden takaamiseksi jollain sinällään tunnetulla hätäpysäytysjärjestelmällä.

Kuviossa 3 on esitetty eräs sovellutusmuoto valaisinvarresta 7 ja sen siirtämisestä ylös esimerkiksi kasvien hoitotoimenpiteiden ajaksi. Kuvion 3 20 sovellutusmuodossa valaisinvarsi 7 valaisimineen 10 taitetaan ylös johteen tai johteiden 5 suuntaiseen, olennaisesti vaakasuoraan asentoon, jota on esitetty kuviossa katkoviivoilla. Eri sovellutusmuodoissa valaisinvarsi 7 voidaan myös olosuhteiden ja mahdollisuuksien mukaan taittaa eri suunnassa, loppuasento voi poiketa vaaka-asennosta ollen esimerkiksi kulmassa johteiden suuntaan 25 nähden tai valaisinvartta 7 voidaan nostaa suoraan ylöspäin, kuitenkin siten, että valaisinvarsi 7 on myös näissä tapauksissa pois siirrettynä olennaisesti 5 ylhäällä eikä estä esimerkiksi hoito-ja sadonkorjuutoimenpiteitä.

C\J

^ Kuviossa 3 valaisinvarsi 7 on varustettu kääntönivelellä 15, jonka v suhteen valaisinvartta 7 käännetään. Kääntönivel 15 voi olla esimerkiksi va-

CVJ

30 laisinvarren 7 ripustukseen kuuluva erillinen nivel tai nivelenä toimiva ripus-| tuselementti. Kuviossa nostomekanismi on toteutettu toimilaitteella 16, joka voi

Lo olla esimerkiksi sähkösylinteri tai paineväliainesylinteri, kuten paineilmasylinte-

CO

§ ri. Paineilmasylinteriä käytettäessä järjestelmä varustetaan ainakin yhdellä ti- o lanteen mukaan mitoitettavalla kompressorilla paineilman tuottamiseksi. Liiket- 00 35 tä voidaan rajoittaa esimerkiksi rajakytkimillä, jotka voivat olla erilliset tai toimi laitteeseen sisään rakennetut. Eri sovellutusmuodoissa valaisinvarren 7 kään- 13 täminen voidaan toteuttaa myös muulla soveltuvalla tavalla, esimerkiksi mekaanisesti tai manuaalisesti.

Kasvihuoneissa käytettävät valaisimet 10 vaativat usein erillisen kuristimen 14, joka voi olla joko yksittäisen valaisimen 10 kuristin tai esimerkiksi 5 yhden valaisinvarren 7 valaisimille 10 voidaan järjestää yhteinen kuristin 14. Kuristimet 14 voidaan sovellutusmuodosta riippuen sovittaa esimerkiksi va-laisinyksikön 4 runkoon, valaisinkelkkaan tai valaisinvarren 7 rakenteeseen. Tässä sovellutusmuodossa valaisinvarren rakennetta on myös jatkettu kään-tönivelen 15 yläpuolelle normaalissa käyttöasennossa katsoen. Tällöin kuristi-10 met 14 voidaan edullisesti sovittaa valaisinvarressa 7 kuvion mukaisesti kään-tönivelen 15 ja johteiden 5 yläpuolelle eli kääntönivelen 15 vastakkaiselle puolelle valaisimien 10 suhteen. Tällöin tyypillisesti melko painavat kuristimet 14 keventävät, vakauttavat ja tasapainottavat valaisinvarren 7 kääntämistä ylä-asentoon. Kuviossa on esimerkkinä kuvattu kaksi kuristinta 14. Kuristimien 14 15 sijasta tai lisäksi kääntönivelen 15 yläpuolella voidaan käyttää myös erityisiä vastapainoja valaisinvarren 7 käännön vakauttamiseen. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi käytettäessä valaisintyyppejä, jotka eivät vaadi kuristimia.

Kuviossa 4 on esitetty eräs sovellutusmuoto, jossa ainakin osa valaisimista 10 on varustettu kiilamaisilla heijastimilla, peilipinnoilla tai muilla so-20 veltuvilla valoa heijastavilla pinnoilla, joita on myöhemmin kutsuttu yksinkertaisuuden vuoksi heijastimiksi. Tällöin voidaan myös yhdellä valaisimella valaista kasveja kahden puolen valaisinta 10, esimerkiksi kasvirivejä 1 molemmin puolin kasviriviväliä 2, suuntaamalla valo esimerkiksi valaisimen rakenteeseen kuuluvalla tai erillisellä kiilanmuotoisella heijastimella molempiin kasviriveihin 1 25 symmetrisesti tai epäsymmetrisesti tarpeen mukaan. Tällöin eri valaisimilla 10 voi olla esimerkiksi erilainen, mutta symmetrinen suuntaus. Heijastinta käyttäjä mällä pystytään myös minimoimaan ympäristöön leviävä valosaaste.

C\J

^ Kuvion 4 sovellutusmuodossa valaisin 10 on varustettu kahdella, va- T laisimen 10 vastakkaisille puolille sovitetulla kiilamaisella heijastimella. Kuvion C\l 30 mukaisessa sovellutusmuodossa toinen heijastin on sovitettu valaisinvarren 7 | normaaliasennossa valaisimen 10 yläpuolelle ja toinen heijastin alapuolelle.

Lo Kuvion sovellutusmuodossa kuhunkin valaisinvarteen 7 on sovitettu päällek-

CO

§ käin kaksi valaisinta 10.

o Kuvion 4 mukaisessa sovellutusmuodossa ylemmän ja alemman va- ™ 35 laisimen 10 heijastimet 8 poikkeavat hieman toisistaan kiilakulmansa osalta.

Tällöin ylemmän valaisimen 10 ylempi heijastin 8 suuntaa valoa hieman ala- 14 viistoon ja estää valon suuntautumisen yläsuuntaan. Ylemmän valaisimen 10 alempi heijastin 8 puolestaan estää valon tuhlauksen käytävälle ja suuntaa valon tämän sijasta kasvustoon. Alemman valaisimen 10 ylempi heijastin 8 suuntaa valon olennaisesti vaakasuoraan ja alempi heijastin 8 estää valon 5 suuntautumisen käytävälle. Tällöin valaisimen valoteho saadaan hyvällä hyötysuhteella suunnattua kasvustoon ja toisaalta pois suunnista, joissa valolle ei ole tarvetta. Edelleen eräissä sovellutusmuodoissa erityisesti korkeita kasvustoja valaistaessa alimpien valaisinten 10 ylemmät heijastimet 8 voidaan suunnata myös siten, että valo kohdistuu myös ylöspäin, jos kasvusto tällöin estää 10 valosaasteen leviämisen ulos ja/tai pois kasvustosta. Vielä heijastimet 8 voidaan muodostaa siten, että joko kaikkien heijastinten 8, tietyn kerroksen heijastimien 8 tai yksittäisten heijastimien kulmaa voidaan säätää joko manuaalisesti tai automaattisesti. Tällöin heijastimien 8 avulla voidaan valoa suunnata esimerkiksi kasvuston kasvaessa pelkästään heijastimien 8 asentoa säätämäl-15 lä valaisimia 10 liikuttamatta tai tämä voidaan yhdistää valaisinten 10 korkeus-säätöön, jota on kuvattu aiemmin.

Valon tehokkaan suuntaamisen lisäksi tällaisten rakenteeltaan avointen valaisinten etuna on hyvä huollettavuus. Lisäksi varsinkin sovellutus-muodoissa, joissa valaisimia 10 liikutetaan, avoin rakenne ja valaisimen liike 20 jäähdyttävät tehokkaasti valaisinta. Valaisimen kuumeneminen on tyypillisesti erityinen ongelma kiinteästi paikalleen asennettujen, rakenteeltaan kotelomais-ten valaisinten osalta. Valaisimista 10 ja heijastimista 8 voidaan myös muodostaa valaisinmoduuleita, jolloin tällaisia valaisinmoduuleita voidaan tarpeen mukaan helposti lisätä valaisinvarteen 7 ja poistaa siitä. Edelleen heijastimia käyt-25 tämällä valoa voidaan eri sovellutusmuodoissa säätää myös epäsymmetrisesti.

Tyypillisessä kasvihuoneessa kasvirivivälin 2 pituus voi olla esimer-5 kiksi 10-120 metriä. Yhden valaisinyksikön 4 pituus kasvirivin suunnassa voi

(M

^ olla valaisintyypistä ja valaisinten sijoittelusta riippuen esimerkiksi 0,1-5 met- ^ riä, yksittäisiä päällekkäin sovitettuja valaisimia käytettäessä valaisimesta riip oa ^ 30 puen edullisesti esimerkiksi 0,3 - 0,6 metriä. Valaisinyksiköiden 4 etäisyys toi- | sistaan voidaan mitoittaa valaisinten valaistustehoon perustuen. Edestakaisin

Lfj kasvien välissä liikkuvien valaisinyksiköiden keskinäinen etäisyys voi olla esi- co g merkiksi 2-12 metriä, edullisesti 4-8 metriä. Valaisinyksikön 4 liikenopeus o taas voi olla esimerkiksi 5-50 sekuntia/metri. Valaistusolosuhteen mitoitetaan o ^ 35 kulloinkin kunkin kasvin tarpeen mukaan siten, että saadaan optimoitua ener gian kulutus ja kasvin yhteyttämisteho.

15

Erään esimerkin mukaan kasviriviväli 2 on hoitokäytävä, jonka pituus on 50 metriä ja valaisinyksikön 4 pituus on noin 0,5 metriä. Tällöin va-laisinyksikön nopeudeksi voidaan sovittaa esimerkiksi 5-50 sekuntia/metri. Tällöin yhden kasvin kohdalla on voimakas valaistus esimerkiksi muutamien 5 kymmenien sekuntien ajan muutaman minuutin välein. Valaisinyksikön 4 pituus voi kasvustosta, käytettävistä valaisimista ja muista tekijöistä riippuen olla jokin muukin kuin edellä esitetty. Mitoituksen kannalta olennaista on valaistuksen rytmitys siten, että valaisinten määrä ja energiankulutus ja toisaalta kasvien yhteytysteho optimoidaan.

10 Eri sovellutusmuodoissa valaisinyksiköiden 4 yhteyteen voidaan so vittaa vielä täristyspiiska 14, joka on sovitettu napauttamaan tai täristämään kasveja esimerkiksi koskettamalla kasveja tukevaan ja/tai kannattelevaan naruun tai pituussuunnassa olevaan tukikannattimeen. Tällöin täristyspiiskojen 14 avulla pystytään varmistamaan kasvien pölytys. Edelleen haluttaessa voidaan 15 valaisinyksiköiden 4 yhteyteen sovittaa vielä ultraviolettilamppuja, joiden avulla voidaan torjua kasvitauteja.

Vaunu 15 voidaan sovittaa liikkumaan esimerkiksi sähkömoottorin 11 avulla, joka saa siis sähkösyöttönsä sähkökiskosta 5. Edullisesti moottori 11 sijoitetaan vaunun 15 alle tai sen päätyyn, jolloin se ei haittaa sadonkorjuuta.

20 Vaunuun 15 sijoitettavan moottorin 11 sijaan vaunua 15 voidaan liikuttaa esimerkiksi sovittamalla hoitokäytävien 2 päähän kelat, joista on yhdistetty köydet vaunuun 15 ja vuorotellen hoitokäytävän 2 päissä olevia keloja esimerkiksi sähkömoottorilla pyörittämällä vedetään kelalle kelattavalla köydellä vaunua 15 kohti hoitokäytävän 2 päätyä kohti.

25 Valaisinyksiköiden liikettä ja liikenopeutta sekä valaisimia 10 voi- daan ohjata kasvihuoneen tietokonepohjaisella ohjausjärjestelmällä. Ohjaus-o käskyt voidaan johtaa valaisinyksikköön sovitettuun kytkentäkoteloon joko lan-

C\J

^ gattomasti tai sitten voidaan sovittaa langallinen yhteys valaisinyksikköön.

^ Langallinen yhteys voidaan toteuttaa esimerkiksi sovittamalla johdin johdinke- ^ 30 lalle, joka purkautuu valaisinyksikön 4 liikkuessa johdon kiinteästä kiinnityspis- | teestä poispäin ja joka johto kelautuu takaisin johdinkelalle päin valaisinyksikön

Lo 4 liikkuessa kiinteätä kiinnityspistettä kohti. Johdinkela voi olla sovitettuna joko

CO

§ valaisinyksikköön 4 tai kasvihuoneen rakenteiden yhteyteen, o Valaisimessa 10 voidaan käyttää mitä tahansa kasvien valaistuk- ^ 35 seen soveltuvaa lamppua. Tyypillisesti käytetään suurpainenatriumlamppuja.

Suurpainenatriumlamput tuottavat myös varsin paljon lämpösäteilyä, mutta 16 koska valaisimet liikkuvat koko ajan ei lamppujen tuottama lämpösäteily polta lehtiä tai vahingoita hedelmiä. Lamppujen valoteho voi olla myös suurempi, kuin minkä kasvit maksimissaan tarvitsevat, koska oletettavasti lyhytaikaisesta liian kirkkaasta valosta ei ole kasville haittaa. Valaisimina voidaan käyttää 5 myös esimerkiksi monimetallilamppuja tai rikkiplasmalamppuja. Edelleen osa valaisimista tai kaikki valaisimet voivat olla LED-valaisimia. LED-valaisimien etu on niiden kohtuullisen pieni energian kulutus. Lisäksi LED-valaisimet ovat pitkäikäisiä. LED-valaisimet eivät myöskään tuota kovin suuressa määrin ylimääräistä lämpösäteilyä, joten ne eivät olennaisesti lämmitä kasvien lehtiä 10 ainakaan liiallisessa määrin, minkä lisäksi LED-valoille voidaan haluttaessa asentaa erillinen jäähdytysjärjestelmä. LED-valaisimilla voidaankin valaista tämän vuoksi kasveja varsin läheltä ja valaisinryhmät 4 voidaan sijoittaa tiheämmin kuin perinteisiä valaisimia käytettäessä. LED-valaisimista saadaan myös haluttuja valon aallonpituusalueita, jolloin pystytään edelleen lisäämään 15 kasvien tuottoa. Järjestelmään voidaan yhdistää myös ultraviolettilamppuja kasvitautien ehkäisemiseksi.

Joissain tapauksissa tässä hakemuksessa esitettyjä piirteitä voidaan käyttää sellaisenaan, muista piirteistä huolimatta. Toisaalta tässä hakemuksessa esitettyjä piirteitä voidaan tarvittaessa yhdistellä erilaisten kombi-20 naatioiden muodostamiseksi.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Niinpä liikkuvien valaisinyksiköiden 4 avulla tapahtuvan kasvien valaisemisen lisäksi voidaan haluttaessa kasvihuoneeseen sovittaa 25 esimerkiksi ylärakenteiden yhteyteen jonkinverran valaisimia niin sanotun yleisvalaistuksen toteuttamiseksi. Kasveja voidaan valaista myös esimerkiksi 5 riippuvien LED-valaisimien avulla. Mikäli kasvit on sovitettu ns. kaksoisriveihin,

C\J

^ voidaan tällöin LED-valaisimet ripustaa kaksoisrivien väliin, mikäli väli on riittä- T vän suuri. Myös nämä riippuvat valot voidaan sovittaa liikkuviksi esimerkiksi 30 sähkökiskoa pitkin.

X

cc

CL

LO

CO

O

O

O)

O

o C\l

Claims (32)

1. Menetelmä kasvihuonekasvien valaisemiseksi, jossa sovitetaan kasvien yläpuolelle ainakin yksi johde (5), ripustetaan johteeseen (5) ainakin yksi valaisinyksikkö (4), jota liikutetaan johteen (5) suunnassa valaisemaan 5 kasveja kasvien läheisyydestä ja joka käsittää ainakin yhden valaisinvarren (7), ja sovitetaan kuhunkin valaisinvarteen (7) ainakin yksi valaisin (10), tunnettu siitä, että kukin valaisinvarsi (7) valaisimineen (10) on siirrettävissä ylös esimerkiksi kasvien hoitotoimenpiteiden suorittamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että valaisinvarsi (7) nostetaan kääntämällä valaisinvartta (7) kääntönivelen (15) suhteen, joka kääntönivel (15) voi olla esimerkiksi valaisinvarren (7) ripustukseen kuuluva erillinen nivel tai nivelenä toimiva ripustuselementti.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valaisinvarren (7) rakenne jatkuu johteen (5) ohi kääntönivelen (15) vas- 15 takkaiselle puolelle ja tänne vastakkaiselle puolelle on sovitettu vastapaino kääntämisen helpottamiseksi, jolloin vastapainona voi toimia esimerkiksi valaisimen kuristin (14).

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuhunkin johteeseen tai johdepariin (5) sovitetaan aina- 20 kin kaksi valaisinyksikköä (4).

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kasvihuoneessa on kasvirivivälit (2) ja valaisinyksiköt (4) on sovitettu liikkumaan kasvirivivälien (2) suuntaisesti.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 25 että valaisinyksiköitä (4) liikutetaan olennaisesti kasvi riviväliä (2) pitkin edesta- 0 kaisin tai kiertäen ympäri kahta rinnakkaista kasviriviväliä (2). δ

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, isL tunnettu siitä, että valaisimet (10) tuottavat kasvien yhteyttämiseen tarvit- o ^ semaa valoa. ^ 30

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, X a. tunnettu siitä, että valaistaan kasveja valaisimilla (10) ainakin osittain sivuan suunnassa. CO

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, o § tunnettu siitä, että sovitetaan kuhunkin valaisinvarteen (7) ainakin kaksi C\J 35 valaisinta (10).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sovitetaan valaisinvarren (7) valaisimet (10) pystysuunnassa eri korkeuksille.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että ainakin osa valaisinvarsista (7) on sovitettu kasvustojen väliin.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suunnataan ainakin joidenkin valaisinten (10) valoa kiilamaisten peili- tai heijastinpintojen (8) avulla siten, että yhdellä valaisimella 10 (10) voidaan valaista symmetrisesti tai epäsymmetrisesti kasvustoa valaisimen (10) vastakkaisilla puolilla.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sovitetaan valaisimen (10) yhteyteen kaksi kiilamaista peili- tai heijas-tinpintaa (8) siten, että peili- tai heijastinpinnat (8) on sovitettu valaisimen (10) 15 vastakkaisille puolille siten, että olennaisesti koko valoteho saadaan suunnattua kasvustoon.

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kytketään valaisinyksiköt (4) toisiinsa työntötangoilla (9), jolloin yhden valaisinyksikön (4) liikuttaminen liikuttaa myös muita siihen 20 liitettyjä valaisinyksiköitä (4).

15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että otetaan valaisinyksiköiden (4) liikuttamiseen tarvittava virta sähkökiskosta, jolloin valaisinyksiköiden (4) välinen välimatka voidaan mitoittaa vapaasti tarpeen mukaan.

16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valaistaan kutakin kasvia ainakin osan aikaa samanai-o 5 kaisesti useammasta kuin yhdestä suunnasta. CNJ

^ 17. Järjestely kasvihuonekasvien valaisemiseksi, jossa kasvien ylä- ° puolelle on sovitettu ainakin yksi johde (5), johon on ripustettu ainakin yksi va- 00 30 laisinyksikkö (4), joka on liikutettavissa johteen suunnassa valaisemaan kasve- | ja kasvien läheisyydestä ja joka käsittää ainakin yhden valaisinvarren (7), ja Lo kuhunkin valaisinvarteen (7) on sovitettu ainakin yksi valaisin (10), tunnet- CO § tu siitä, että kukin valaisinvarsi (7) valaisimineen (10) on siirrettävissä ylös o esimerkiksi kasvien hoitotoimenpiteiden suorittamiseksi. 00 35

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että valaisinvarsi (7) on nostettavissa kääntämällä valaisinvartta kääntönivelen (15) suhteen, joka kääntönivel (15) voi olla esimerkiksi valaisinvarren (7) ripustukseen kuuluva erillinen nivel tai nivelenä toimiva ripustuselementti.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että valaisinvarren (7) rakenne jatkuu johteen (5) ohi kääntönivelen (15) vas- 5 takkaiselle puolelle ja tänne vastakkaiselle puolelle on sovitettavissa vastapaino kääntämisen helpottamiseksi, jolloin vastapainona voi toimia esimerkiksi valaisimen kuristin (14).

20. Jonkin patenttivaatimuksen 17-19 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kuhunkin johteeseen tai johdepariin (5) on sovitettu ainakin 10 kaksi valaisinyksikköä (4).

21. Jonkin patenttivaatimuksen 17-20 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kasvihuoneessa on kasvirivivälit (2) ja valaisinyksiköt (4) on sovitettu liikkumaan kasvirivivälien (2) suuntaisesti.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen järjestely, tunnettu siitä, 15 että valaisinyksiköt (4) ovat liikutettavissa olennaisesti kasviriviväliä (2) pitkin edestakaisin tai kiertäen ympäri kahta rinnakkaista kasviriviväliä.

23. Jonkin patenttivaatimuksen 17-22 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että valaisimet (10) tuottavat kasvien yhteyttämiseen tarvitsemaa valoa.

24. Jonkin patenttivaatimuksen 17-23 mukainen järjestely, tun nettu siitä, että valaistaan kasveja valaisimilla (10) ainakin osittain sivusuunnassa.

25. Jonkin patenttivaatimuksen 17-24 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kuhunkin valaisinvarteen (7) on sovitettu ainakin kaksi va- 25 laisinta (10).

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen järjestely, tunnettu siitä, o että valaisinvarren (7) valaisimet (10) on sovitettu pystysuunnassa eri korkeuk- ^ sille.

° 27. Jonkin patenttivaatimuksen 17-26 mukainen järjestely, tun- ^ 30 n e 11 u siitä, että ainakin osa valaisinvarsista (7) on sovitettu kasvustojen vä- | liin. Lo

28. Jonkin patenttivaatimuksen 17-27 mukainen järjestely, tun- § nettu siitä, että ainakin joidenkin valaisinten (10) valo on suunnattavissa o § kiilamaisten peili- tai heijastinpintojen (8) avulla siten, että yhdellä valaisimella 00 35 (10) voidaan valaista symmetrisesti tai epäsymmetrisesti kasvustoa valaisimen (10) vastakkaisilla puolilla.

29. Patenttivaatimuksen 28 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että valaisimen (10) yhteyteen on sovitettu kaksi kiilamaista peili- tai heijastin-pintaa (8) siten, että peili- tai heijastinpinnat (8) on sovitettu valaisimen (10) vastakkaisille puolille siten, että olennaisesti koko valoteho saadaan suunnat- 5 tua kasvustoon.

30. Jonkin patenttivaatimuksen 17-29 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että valaisinyksiköt (4) on kytketty toisiinsa työntötangoilla (9), jolloin yhden valaisinyksikön (4) liikuttaminen liikuttaa myös muita siihen liitettyjä valaisinyksiköitä (4).

31. Jonkin patenttivaatimuksen 17-30 mukainen järjestely, tun nettu siitä, että valaisinyksiköiden (4) liikuttamiseen tarvittava virta on otettavissa sähkökiskosta, jolloin valaisinyksiköiden (4) välinen välimatka voidaan mitoittaa vapaasti tarpeen mukaan.

32. Jonkin patenttivaatimuksen 17-31 mukainen järjestely, tun-15 nettu siitä, että valaisimet (10) on sovitettu valaisemaan kutakin kasvia ainakin osan aikaa samanaikaisesti useammasta kuin yhdestä suunnasta. o δ CM i o C\l X cc CL m co o o O) o o CM