FI123543B - Muotti tilaelementin valmistamiseksi - Google Patents

Description

MUOTTI TILAELEMENTIN VALMISTAMISEKSI

[0001] Esillä oleva keksintö kohdistuu itsenäisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa kuvattuun muottiin tilaelementin valmistamiseksi. Erityisen edullisesti keksinnön 5 mukainen muottttilaelementin valmistamiseksi soveltuu rakennusteollisuudessa käytettävien tilaelementtien valmistukseen valamalla betonista. Tilaelementeillä tarkoitetaan tässä yhteydessä yleensä rakennuselementtiä, jossa yksinkertaisimmillaan on kaksi kulmaa. Toisena äärimmäisyytenä voisi olla pyöreä, elliptinen tai jokin muu pyöreitä muotoja sisältävä elementti. Eräänä keksinnön edullisena sovelluskohteena voidaan 10 mainita poikkileikkaukseltaan neliömäisten tai suorakaiteen muotoisten hissikuiluele-menttien tai vastaavien huone-elementtien valmistaminen.

[0002] Edellä kuvattujen tilaelementtien valmistuksessa betonista valamalla on ongelmana muotin ja valetun elementin erottaminen toisistaan elementin kovetuttua. Ilman erityisiä toimenpiteitä valettu elementti ja muotti pysyvät kiinni toisissaan. Yksin- 15 kertainen ratkaisu ongelmaan on purkaa muotti elementin yhteydestä, joskin se on järkevää vain yksittäisten kappaleiden valmistuksessa.

[0003] Tekniikan tasosta tunnetaan monia nimenomaan sarjatuotantoon sovellettavia ratkaisuja, jolloin muotteja voidaan käyttää yhä uudelleen ja uudelleen. Esimerkiksi EP-B1-0 880 432 esittää ratkaisun, jossa muottilohkot on tehty lämpölaajenevasta 20 materiaalista. Tällöin elementin ulkopuolinen muottiosa pidetään kylmänä valun aikana ja sisäpuolinen muottiosa kuumana. Valun kovetuttua ulkopuolista muottiosaa kuumennetaan, jolloin se laajenee niin, että se voidaan nostaa pois valukappaleen ympäril-co tä. Valukappaleen sisäpuolista muottiosaa joko jäähdytetään tai sen annetaan jäähtyä ^ kuumennetusta tilasta niin, että se supistuu riittävässä määrin, että se voidaan nostaa g 25 pois valukappaleen sisältä. Toki on myös mahdollista, että itse valukappale nostetaan i oo pois muottilohkojen välistä. Tällainen ratkaisu ei kuitenkaan ole energiataloudellisessa x mielessä järkevä, koska sekä lämmittäminen että jäähdyttäminen kuluttavat pääasias- cc sa tarpeettomasti energiaa, o

CO

c\j [0004] Ennalta tunnetaan myös monia mekaanisia ratkaisuja, joilla muottiosat on ^ 30 tehty useammasta kappaleesta, joita sitten siirretään toistensa suhteen. US- patentti- 00 julkaisu 4300746 esittelee muottiratkaisun, jossa ulkopuolinen kehän muodostava muottiosa on jaettu kahteen kappaleeseen vastakkaisista kulmistaan, jolloin irrottamalla ko. kulmissa olevat kiinnikkeet muottikappaleet voivat siirtyä riittävässä määrin kau 2 emmas valukappaleesta. Sisäpuolinen muottiosa muodostuu neljästä kappaleesta siten, että kahden vastakkaisen kulman muodostavat kappaleet ovat kiilamaisia siten, että ne voidaan nostaa paikoiltaan valukappaleen kovetuttua, minkä jälkeen toiset muottikappaleet voivat siirtyä kauemmas valukappaleesta.

5 [0005] US-A-5524861 puolestaan kertoo ulkopuolisen muottiosan muodostuvan joukosta alareunastaan saranoituja seinäkappaleita, jotka voidaan nostaa pystyasentoon ja luonnollisesti avata esimerkiksi hydraulisylintereillä. Sisäpuolinen muottiosa muodostuu suorista seinämäkappaleista ja kulmakappaleista. Kulmakappaleet ovat työnnettävissä seinämäkappaleiden viistottuja päätypintoja pitkin esimerkiksi hyd-10 raulisylintereillä paikoilleen samaan tasoon seinämäkappaleiden kanssa ja vedettävissä sisäänpäin niin, että seinämäkappaleita voidaan siirtää poispäin valukappaleesta.

[0006] Jälkimmäisessä kahdessa julkaisussa kuvatut ratkaisut puolestaan vaativat hydraulisten tai jonkin muuntyyppisten siirtolaitteiden käyttöä, mikä lisää oleellisesti muottikustannuksia.

15 [0007] Lisäksi tunnetaan muutamia julkaisuja, kuten esimerkiksi GB-A-1099662 ja US 3,841,596, joissa kuvataan sisämuottia, jonka kulmat on muodostettu erillistä irrotettavaa kappaletta käyttäen, jolloin ko. kulmakappaleen poiston jälkeen muottilevyt voidaan siirtää poispäin valukappaleesta. GB-A-1469141 ohjaa käyttämään sisämuotin kulmauksissa polyesteriä olevaa kulmakappaletta. JP-A-10317667 opettaa erilaisia ta-20 poja puristaa erillinen kulmakappale mekaanisesti kokoon muottilevyjen erkauttamisek-si valukappaleesta.

[0008] Kaikki esitetyt ratkaisut ovat kuitenkin monimutkaisia ja edellyttävät vähintäänkin erillisten kulmakappaleiden käyttöä, joissakin tapauksissa myös hidaskäyttöisiä

CO

o mekaanisia laitteita.

CvJ

25 [0009] Siten keksinnön tarkoituksena on kohottaa alalla vallitsevaa tekniikan tasoa co esittämällä tekniikan tason ratkaisuihin verrattuna edullinen muotti ratkaisu.

Er [0010] Keksinnön eräänä tavoitteena on aikaansaada sellainen muotti tilaelemen-

CL

0 tin valmistamiseksi, jossa muotti on helposti valmistettavissa ja joko muotti tai tilaele- co c\j mentti on helppo poistaa valuasemasta.

o 30 [0011] Edellä mainitut ja muut keksinnön tavoitteet saavutetaan pääasiassa itse näisen patenttivaatimuksen 1 esittämällä tavalla.

3

[0012] Muut keksinnölle ominaiset tunnuspiirteet käyvät ilmi oheisissa epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa, seuraavassa keksinnön selityksessä ja oheisissa kuvioissa esitetyistä keksinnön eräistä edullisista suoritusmuodoista.

[0013] Ainakin jotkin seuraavista eduista on saavutettavissa keksinnön yksinker-5 taisintakin suoritusmuotoa käytettäessä: • Helppo ja yksinkertainen muottilohkojen rakenne, • Yksinkertainen ja helposti avattava muottilohkojen lukitus toisiinsa, • Viereisten muottilohkojen vastinpintojen pysyminen toisiaan vasten myös muottia avattaessa 10 · Muottilohkojen pysyminen pystyasennossa myös silloin, kun ne sallivat valu- kappaleen poiston välistään tai nostettaessa niitä valukappaleen ympäriltä, ja • Muottilohkojen siirtyminen lohkojen välistä lukitusta avattaessa poispäin valu-kappaleesta.

[0014] Seuraavassa esillä olevan keksinnön mukaista muottia tilaelementin val-15 mistamiseksi selitetään yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää tilaelementtiä ja sen valmistuksessa käytettävää esillä olevan keksinnön mukaista tilaelementtimuottia kokoonpantuna ylhäältä katsottuna, kuvio 2 esittää tilaelementtimuotin yläosaa kuvion 1 suunnasta A - A katsottuna, kuvio 3 esittää esillä olevan keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisen tila-20 elementtimuotin ulkopuolista muottiosaa, co kuvio 4 esittää esillä olevan keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisen tila- ° elementtimuotin ulkopuolisen muottiosan toista muottilohkoa, i

CVJ

9 kuvio 5esittää esillä olevan keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisen tila- 00 >- elementtimuotin ulkopuolisen muottiosan muottilohkojen liittämistä yhteen katsottuna ir 25 kuvion 3 suunnasta B - B, § kuviot 6a ja 6b esittävät muottilohkojen liitoksessa käytettävän kiilatangon kahta vaih-

CVJ

^ toehtoista edullista suoritusmuotoa, o c\j kuviot 7a ja 7b esittävät yksityiskohtaisemmin ulkopuolisen muottiosan muottilohkojen välistä liitoskohtaa ja kiilatangon toimintaa sen eri asennoissa, 4 kuvio 8esittää esillä olevan keksinnön mukaisen tilaelementtimuotin sisäpuolisen muot-tiosan muottilohkoja kokoonpantuna valuasentoon, kuvio 9esittää yksityiskohtaisemmin sisäpuolisen muottiosan kahden rinnakkaisen muottilohkon välistä liitoskohtaa, 5 kuvio 10 esittää esillä olevan keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaista tilaelementtimuottia ylhäältä katsottuna, kuvio 11 esittää osaleikattua suurennosta kuvion 10 mukaisen tilaelementtimuotin oikeasta yläkulmasta valuasennossa, kuvio 12 esittää osaleikattua suurennosta kuvion 10 mukaisen tilaelementtimuotin oi-10 keasta yläkulmasta avatussa asennossa, kuvio 13 esittää osaleikattuna suurennoksena esillä olevan keksinnön erään lisäsuori-tusmuodon mukaisen sisäpuolisen muottiosan oikeasta yläkulmasta valuasennossa, kuvio 14 esittää osaleikattuna suurennoksen esillä olevan keksinnön erään toisen lisä-suoritusmuodon mukaisen ulkopuolisen muottiosan oikeasta yläkulmasta avatussa 15 asennossapa kuvio 15 esittää osaleikattuna suurennoksen esillä olevan keksinnön erään kolmannen lisäsuoritusmuodon mukaisen ulkopuolisen muottiosan oikeasta yläkulmasta avatussa asennossa

[0015] Kuviossa 1 esitetään esillä olevan keksinnön mukainen tilaelementtimuotti 20 ja sen sisälle valettu valukappale 10, jota voidaan kutsua myös tilaelementiksi. Tässä kuvatussa suoritusmuodossa tilaelementti muodostaa olennaisesti suljetun kehäraken-^ teen, mutta keksintöä voi soveltaa myös sellaisen elementin valmistukseen, jossa on ^ kaksi kulmaa, toisin sanoen käytännössä kyseessä voisi olla esimerkiksi U-muotoisen g elementin, jossa on kolme seinäosaa, valmistaminen. Kehärakenne puolestaan voi i oo 25 koostua olennaisen suljetusta kolmikulmaisesta elementistä lähtien aina pyöreään x elementtiin saakka. Kyseisen tyyppisten tilaelementtien valmistuksessa käytettävä tr “ muotti muodostuu pääasiassa kahdesta osasta - ulkopuolinen muottiosa 20 ja sisäpuo- o to linen muottiosa 60.

C\l

CO

^ [0016] Kuvioiden 1 - 4 esittämällä tavalla ulkopuolinen muottiosa 20 koostuu kek- ^ 30 sinnön tässä suoritusmuodossa kahdesta ulkopuolisesta muottilohkosta 20.1 ja 20.2.

Ulkopuoliset muottilohkot 20.1 ja 20.2 puolestaan koostuvat varsinaisista muottipinnois-ta tai -levyistä 22, jotka on tuettu ulkopuolisiin jäykisteisiin 24, jotka tässä suoritusmuo- 5 dossa on järjestetty kuvion 2 esittämällä tavalla olennaisesti vaakasuoriin tasoihin muottilevyjen 22 ulkopuolelle olennaisen tasaisin välein (luokkaa 300 - 600 mm) koko muotin korkeudelle. Toisena vaihtoehtona on järjestää jäykisteiden jako muottipaineen mukaisesti eli muotissa ylöspäin tihenevästi. Jäykisteiden 24 päihin on kiinnitetty kor-5 vakkeet 26, joissa oleviin reikiin 28 työnnettävän kiilatangon 40 (esitetty tarkemmin kuvioissa 5, 6a ja 6b) avulla muottilohkot 20.1 ja 20.2 kiinnitetään toisiinsa. Lisäksi kuvioiden 1 - 4 esittämässä suoritusmuodossa muottilohkojen 20.1 ja 20.2 välinen rako tiivistetään joustavalla elimellä 30. Jäykisteet 24 voivat muodostua kuvion 2 kaavamaisesti esittämällä tavalla lattarautatangoista, mutta luonnollisesti jäykkyyden kannalta edulli-10 sempi ratkaisu on l-profiilin käyttäminen. Kuviossa 2 jäykisteenä toimivien lattarauta-tankojen 24 on näytetty sijoittuvan eri muottilohkoissa 20.1 ja 20.2 eri korkeuksille, toisin sanoen lomittain niin, että niiden päihin järjestetyt korvakkeet 26 sijoittuvat sopivasti päällekkäin. Toinen mahdollisuus on järjestää jäykisteet samalle korkeudelle ja järjestää toisen jäykisteen päädyn toiselle sivupinnalle vaikkapa lattatangosta tehty korvake. 15 Tällöin kyseinen korvake ja viereisen muottilohkon jäykiste osuvat sopivasti päällekkäin. Korvakkeet voidaan kiinnittää joko jäykisteiden päätyihin, jäykisteiden ulkoreunalle (esitetty kuvioissa) tai jäykisteiden sivulle (esimerkiksi l-palkin uumaan).

[0017] Kuvioissa 3 ja 4 esitetään ulkopuolista muottiosaa hieman tarkemmin. Esitetyssä suoritusmuodossa muottilohkot 20.1 ja 20.2 ovat periaatteessa samanlaisia. 20 Ainoana erona on jo edellä mainittu jäykisteiden 24 sijoittaminen lomittain. Mikäli jäykisteet ovat esimerkiksi edellä mainittuja l-profiileja, ne voivat olla myös kohdakkain eli samalla korkeudella kummassakin muottilohkossa, jolloin ainoastaan korvakkeet kiinnitetään jäykisteisiin niin, että ne sijoittuvat lohkoja toisiinsa kiinnitettäessä lomittain. Muottilohko 20.1 ja siis myös lohko 20.2 muodostuu tässä suoritusmuodossa haluttuun

CO

o 25 valettavan kappaleen edellyttämään kulmaan (tässä esitetty 90 astetta) järjestetystä c\j ^ sarjasta jäykisteitä 24 ja niihin kiinnitetyistä muottilevyistä 22. Kun ulkopuolinen muot- o ^ tiosa 20 kootaan kahdesta muottilohkosta 20.1 ja 20.2, liitoskohdassa muottilohkojen 20.1 ja 20.2 muottilevyjen 22 vastinpinnat voidaan asettaa suoraan vastakkain, eli, mi-

X

£ käli muottilevyjen 22 pystysuuntaiset päätypinnat on leikattu suorakulmaisiksi, toisen § 30 muottilevyn päätypinta toisen sivupintaa vasten, ja mikäli päätypinnat on viistottu sopi en vaan/sopiviin kulmaan/kulmiin, edullisesti suorakulmaisen muotin ollessa kyseessä 45 o asteen kulmaan, voidaan päätypinnat asettaa suoraan vastakkain. Kuvioiden esittä mässä suoritusmuodossa muottilohkon 20.1 muottilevyn 22 päätypintaan on kuitenkin järjestetty, edullisesti kiinnitetty, joustava tiivistävä elin 30, edullisesti kumista, muovista 35 tai vastaavasta tarkoitukseen sopivasta materiaalista valmistettu joustava lista, joka 6 muottia kokoonpantaessa painautuu vastakkaisen muottilohkon 20.2 muottilevyn 22 vastinpintaan, joka kuvioiden esittämällä tavalla on viereisen muottilohkon 20.2 muotti-levyn 22 päädyn sisäpuolinen sivupinta.

[0018] Ulkopuolinen muottiosa voi muodostus paitsi edellä esitetyistä kulman kä-5 sittävistä muottilohkoista myös suorista muottilohkoista. Viimeistään tässä tapauksessa muotin pohjalevy on edullisesti varustettu muottilohkojen ohjaimilla, joilla valmistettavalle tilaelementille saadaan haluttu muoto. Tässä tapauksessa suorakulmaisen, laajemmin ajatellen nelikulmaisen, muotin kokoonpanoon tarvitaan neljä ulkopuolista muotti-lohkoa, yksi kutakin tilaelementin seinää varten. Tällä vaihtoehdolla on se etu kulman 10 käsittävään muottilohkoon verrattuna, että järjestämällä kaksi muottilohkoa lisää voidaan muodostaa toisenkokoinen tilaelementti. Toisin sanoen, olettaen esimerkiksi, että ensimmäisen neljän muottilohkon avulla voidaan valmistaa poikkileikkaukseltaan neliömäinen tilaelementti, voidaan korvaamalla kaksi vastakkaista muottilohkoa pidemmillä muottilohkoilla valmistaa suorakulmainen pitkänomainen tilaelementti. Lisäksi on 15 ymmärrettävä, että esillä oleva keksintö soveltuu myös kaarevia pintoja käsittävien tila-elementtien valmistukseen. Tällaisessa tapauksessa yksi tai useampi muottilohkoista on kaareva. Siten on mahdollista myös valmistaa pyöreitä, ts. sylinterimäisiä tilaelementtejä, missä tapauksessa ulkopuolisen muottiosan lohkojen lukumäärä on vähintään kaksi, edullisesti ainakin kolme. Käytännössä esillä olevan keksinnön mukaisessa 20 ratkaisussa ulkopuolisen muotin muottilohkojen määrä voi vaihdella kahdesta aina tila-elementin kulmien (tai sivujen) lukumäärään saakka.

[0019] Kuviossa 5 esitetään kahden ulkopuolisen muottilohkon liittäminen toisiinsa, vaikka, kuten jäljempänä ilmenee, periaatteessa vastaava liitostapa on käytössä co myös sisäpuolisen muottiosan muottilohkojen liittämisessä. Esimerkiksi on otettu kuvi- ° 25 ossa 3 esitetty ulkopuolinen muottiosa 20.1, jota kuviossa 5 katsotaan kuvion 3 suun- i g nasta B - B. Kuviossa nähdään muottilevyt 22, niitä tukevat jäykisteet 24 sekä jäykis- i oo teisiin 24 kiinnitetyt korvakkeet 26. Ulkopuolisten muottilohkojen liittäminen toisiinsa x tapahtuu siten, että muottilohkojen seisoessa alustalla muottilohkot asetetaan rinnak- käin niin, että viereisten muottilohkojen korvakkeet 26 asettuvat päällekkäin, jolloin kii-o 30 la- tai lukitustanko 40 voidaan työntää korvakkeissa 26 olevien reikien 28 läpi koko co ^ muottilohkojen korkeudelta.

δ

C\J

[0020] Kuvioissa 6a ja 6b esitetään kaksi vaihtoehtoista rakenneratkaisua kiilatan-golle 40. Kuviossa 6a kiilatanko 40.1 voi muodostua koko pituudeltaan yhtenäisestä koneistetusta tangosta, jossa on joukko sylinterimäisiä halkaisijaltaan laajempia luki- 7 tusosia 42 ja siitä kartiomaisesti supistuvia irrotus-/kiristysosia 44.1. Toinen vaihtoehto on panna kiilatanko 40.1 kokoon useasta lukitusosan 42 ja irrotus-/kiristysosan 44.1 käsittävästä osakokonaisuudesta, jolloin mainitut osakokonaisuudet kiinnitetään toisiinsa esimerkiksi kierrekiinnityksellä. Tällainen kiilatangon kokoaminen osakokonaisuuk-5 sista voidaan suorittaa joko etukäteen tai sitten vasta siinä vaiheessa, kun kiilatankoa käytetään liittämään muottilohkoja toisiinsa. Siten on mahdollista työntää ylin kiilatangon osakokonaisuus ylimmän jäykisteparin korvakkeiden reikiin, pujottaa seuraavan kiilatangon osakokonaisuuden alapää toisen jäykisteparin korvakkeiden reikiin ja kiertää ko. osakokonaisuus yläpäästään kiinni ensimmäisen osakokonaisuuden alapää-10 hän, jne.

[0021] Kuviossa 6b esitetään kiilatangon 40 eräs toinen edullinen rakennevaihtoehto 40.2. Kiilatanko 40.2 muodostuu joko koko pituudeltaan yhtenäisestä koneistetusta tangosta, jossa on joukko sylinterimäisiä halkaisijaltaan laajempia lukitusosia 42, siitä kartiomaisesti supistuvia ensimmäisiä irrotus-/kiristysosia 44.2 ja sylinterimäisiä 15 halkaisijaltaan pienempiä toisia irrotus-/kiristysosia 46. Toinen vaihtoehto on panna kiilatanko 40.1 kokoon useasta lukitusosan 42, ensimmäisen irrotus-/kiristysosan 44.2 ja toisen irrotus-/kiristysosan 46 käsittävästä osakokonaisuudesta, jolloin mainitut osakokonaisuudet kiinnitetään toisiinsa esimerkiksi kierrekiinnityksellä, kuten jo edellä kerrottiin.

20 [0022] Kummassakin edellä esitetyssä rakennevaihtoehdossa lukitus- ja irrotus- /kiristysosien tai niistä koostuvien kiilatangon osakokonaisuuksien lukumäärä vastaa edullisesti muottilohkon jäykisteiden lukumäärää. Siten kiilatangon 40 sylinterimäisten lukitusosien 42 jako vastaa muottilohkon jäykisteiden jakoa. Kuvioissa 5, 6a ja 6b on co lisäksi esitetty, kuinka kiilatangon 40 yläpäähän on järjestetty nostosilmukka 48, jonka 25 avulla kiilatankoa voidaan nostaa avattaessa muottilohkojen välistä lukitusta. Silmukan i g 48 ja kiilatangon 40 ylimmän lukitusosan 42 väliin on järjestetty laippa 50, jonka tuke- i oo mana kiilatanko 40 on mahdollista jättää ylimmän jäykisteen korvakkeen varaan luki- x tuksen jälkeen. Kyseinen laippa 50 ja nostosilmukka 48 voivat olla samaa kappaletta, cc joka voi olla, paitsi kiinteä osa kiilatankoa 40, myös esimerkiksi kierretty kiilatangossa o 30 40 olevaan kierrereikään. Mikäli kiilatangon pystysuuntainen tuenta on järjestetty muul- co la tavoin, em. laippaa ei tarvita. Tässä tapauksessa nostosilmukka voidaan tarvittaessa o cm irrottaa kiilatangon päästä, jolloin kiilatangon yläpää jää edullisesti ylimmän jäykisteen korvakkeen tasalle eikä pääse aiheuttamaan mitään kompastumisvaaraa valuvaihees-sa muotin päällä työskenteleville.

8

[0023] Kuvioissa 7a ja 7b esitetään ulkopuolisen muottiosan muottilohkojen 20.1 ja 20.2 kytkentä toisiinsa. Kuten jo kuvioista 5 sekä 6a ja 6b käy ilmi muottilohkot kytketään toisiinsa korvakkeissa 26 oleviin reikiin 28 työnnettävän kiilatangon 40 välityksellä. Kuviossa 7a näytetään tilanne, jossa muottilohkojen 20.1 ja 20.2 vastinpinnat, mukaan 5 lukien tiivistävä elin 30, on puristettu vastakkain niin, että ulkopuolinen muotti muodostaa suljetun kehän, jonka sisäpuolelle jäävään valutilaan tilaelementin valu voidaan suorittaa. Muottilohkojen 20.1 ja 20.2 vastinpintojen puristus vastakkain on saatu aikaan mitoittamalla korvakkeet 26.1 ja 26.2, niiden kiinnitys jäykisteisiin 24 sekä korvakkeissa 26.1 ja 26.2 olevat reiät 28.1 ja 28.2 siten, että korvakkeiden reikien ollessa 10 kohdakkain muottilohkojen vastinpinnat (ja myös tiivistävä elin 30, jos sitä käytetään) puristuvat yhteen. Korvakkeiden 26.1 ja 26.2 reikien 28.1 ja 28.2 kohdistaminen muottia koottaessa tapahtuu työntämällä kiilatanko 40 reikien 28.1 ja 28.2 läpi, jolloin kiila-tangon 40 kartiomainen osa 44.2 ohjaa kiilatangon 40 lukitusosan 42 reikiin 28.1 ja 28.2, jolloin reiät sijoittuvat kohdakkain ja muottilohkot 20.1.ja 20.2 puristuvat yhteen 15 tiiviiksi muotiksi.

[0024] Kuviossa 7b esitetään tilanne, jossa muottilohkojen 20.1 ja 20.2 välinen liitos on avattu. Tämä tapahtuu siirtämällä kiilatankoa 40 akselinsa suunnassa niin, että joko kiilatangon 40.1 kartio-osan 44.1 alapää (kuvion 6a kiilatanko) tai lukitustangon 40.2 ohuempi sylinterimäinen osa 46 (kuvion 6b kiilatanko) osuvat korvakkeiden 26.1 ja 20 26.2 reikien 28.1 ja 28.2 kohdalle, jolloin korvakkeet 26.1 ja 26.2 ja niiden mukana muottilohkot 20.1 ja 20.2 voivat liukua hieman toistensa suhteen ja avata valetun tila-elementin ja muottilohkojen 20.1 ja 20.2 väliin tarvittavan tilan joko muottilohkojen 20.1 ja 20.2 tai tilaelementin nostamiseksi pois valuasemasta.

co [0025] Kuvioissa 8 ja 9 esitetään esillä olevan keksinnön mukaisen tilaelementtien 25 muotin sisäpuolinen muottiosa 60. Se koostuu joukosta muottilohkoja 60.1, 60.2, 60.3 i g ja 60.4. Kukin muottilohko koostuu muottilevystä 62 ja sitä sisäpuolelta tukevista jäykis- i oo teistä 64. Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti ainakin muottilevyn 62 x toiseen päätyyn muottilevyn 62 sisäpuoliselle pystysuuntaiselle sivulle on järjestetty, ir edullisesti kiinnitetty, joustava tiivistävä elin 70, jonka avulla muottilohkojen välinen lii-o 30 toskohta pidetään valun aikana tiiviinä. Toisin sanoen viereisen muottilohkon muottile-co vyn 62 päätypinta painautuu vasten tiivistävää elintä 70. Kuviossa 9 on vielä esitetty, o c\j kuinka muottilohkon 60.2 sisäpinta eli valusta poispäin oleva pinta on varustettu tässä suoritusmuodossa tukilistalla 72, joka tukee tiivistävää joustavaa elintä 70 ja estää sen puristumisen sisäänpäin. Kyseinen tiivistävä joustava elin voidaan luonnollisesti kiinnit-35 tää (esimerkiksi liimata) paitsi muottilevyn valusta poispäin olevaan sivupintaan myös 9 muottilevyn 62 päätypintaan, joissakin tapauksissa myös molempiin. Kyseinen joustava elin on kumia, muovia tai jotakin muuta tarkoitukseen sopivaa materiaalia.

[0026] Edellä mainitut jäykisteet 64 sijoittuvat, kuten ulkopuolisissakin muottiloh-koissa, edullisesti olennaisen vaakasuoraan suuntaan joko tasaisin välein tai valupai- 5 neen määräämällä jaolla koko muottilohkon korkeudelle. Jäykisteiden 64 kumpaankin päähän kussakin muottilohkossa on kiinnitetty tai muutoin järjestetty korvakkeet 66 rei-kineen 68, joihin kuvioiden 6a tai 6b mukainen kiilatanko on työnnettävissä. Kiilatangon toiminta on aivan edellä kuvatun tyyppinen eli kiilatangon lukitusosan ollessa reikien 68 kohdalla viereisten muottilohkojen vastinpinnat puristuvat vastakkain. Sisäpuolisessa 10 muottiosassa ei kuitenkaan, toisin kuin ulkopuolisessa muottiosassa, pyritä lisäämään lohkojen välistä välystä avattaessa kiilatangolla aikaansaatu lohkojen välinen lukitus. Vapautettaessa lohkojen välinen lukitus kiilatankoa akselinsa suunnassa siirtämällä annetaan lohkojen liikkua poispäin valukappaleesta eli sisäänpäin, mikä käytännössä tarkoittaa, että lohkojen välisen joustavan elimen on puristuttava kokoon. Heti, kun em. 15 lohkojen välinen lukitus on avattu, jäykisteisiin mahdollisesti niiden taipumana latautunut jännitys purkautuu ja joustava elin puristuu jonkin verran kokoon. Seuraavaksi, kun joko muottiosaa tai valukappaletta aletaan nostaa valuasemasta, näissä olevat epätasaisuudet lisäävät valukappaleen ja lohkojen välistä puristusta, mikä taas lisää joustavan elimen kokoonpuristumista. Siten joustava elin on mitoitettava toisaalta niin, että 20 sen kokoonpuristuvuus riittää siihen, että muottiosa tai valukappale voidaan nostaa pois valuasemasta ja toisaalta niin, että sen tiivistävä vaikutus heikommin kokoonpuris-tettuna riittää pitämään valettavan betonin valutilassa.

[0027] On myös otettava huomioon, että, vaikka edellä on puhuttu jäykisteisiin co kiinnitetyistä, edullisesti hitsatuista, korvakkeista, joilla muottilohkot liitetään toisiinsa, c3 25 on myös mahdollista, että käytetään jonkin muunlaista liitoselintä. Korvake voidaan g korvata esimerkiksi jäykisteeseen kierrekiinnityksellä yhdistettävällä lenkillä tai jäykis- i oo teeseen itseensä voidaan järjestää reiät kiilatankoa varten. Kiilatangosta puhuttaessa x kannattaa myös huomata, että kiilatangon supistuvien osien ei tarvitse välttämättä olla

CC

kartioita, vaan myös pyramidimaiset muodot tulevat kyseeseen. Kyseisten supistuvien o 30 osien pintojen ei myöskään tarvitse olla symmetrisiä tai niiden ei tarvitse olla eri puolilla co >- kiilatankoa samanlaisia. Toisin sanoen on täysin mahdollista, että korvakkeen tai vas- o cm taavan reikä on kulmikas, esimerkiksi neliömäinen, ja kiilatangon kiilaosa muodostuu neliömäisestä tangosta, jonka kahdelle sivulle on tehty tarvittavat kiilamaiset syvennykset.

10

[0028] Kuviossa 10 esitetään keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukainen tilaelementtimuotti valuasennossaan. Kuvattu tilaelementtimuotti koostuu, kuten aiemminkin kuvattu suoritusmuoto uiko- ja sisäpuolisista muottiosista, 120 ja 160, vastaavasti. Ulkopuolinen muottiosa koostuu neljästä ulkopuolisesta muottilohkos- 5 ta 120.1, ... 120.4 ja sisäpuolinen muottiosa samoin neljästä sisäpuolisesta muottiloh-kosta 160.1, ... 160.4. Kuhunkin muottilohkoon kuuluu, kuten edellä, muottilevy 122, 162, joka sijoittuu valun betonimassaa vastaan ja joukko jäykisteitä 124, 164, jotka estävät muottilevyn taipumisen betonia valettaessa. Jäykiste voi olla esimerkiksi joko lat-tatanko tai edullisemmin I- tai C- palkki. Periaatteessa tämän suoritusmuodon mukai-10 sen tilaelementtimuotin käyttö ja pääasiallinen toiminta on vastaava kuin aiemmin kuvatun tilaelementtimuotin. Toisin sanoen tilaelementtimuotin lohkot kiristetään ja lukitaan valuasemaansa esimerkiksi jäykisteiden 124, 164 yhteyteen, edullisesti korvak-keiden 126, 166 välityksellä, järjestettyjen kiilatankojen tai muiden tarkoitukseen sopivien lukituslaitteiden tai -elimien avulla. Tosin ainakin toinen korvakkeista on mahdollis-15 ta korvata, kuten jo edellä kerrottiin, jatkamalla itse jäykistettä pidemmäksi ohi muottilevyn ja järjestämällä rinnakkaisen muottilohkon jäykisteeseen korvake tai jatkamalla kummankin muottilohkon jäykisteitä ohi muottilevyjen, jolloin ko. jäykisteiden jatkeet sijoittuvat lomittain ja kiinnitysreiät kiilatangolle voidaan järjestää suoraan jäykisteisiin. Yleisesti ottaen lukitus voidaan tämän suoritusmuodon mukaisesti järjestää viereisten 20 muottilohkojen jäykisteiden välille.

[0029] Tässä suoritusmuodossa kuitenkin sekä ulkopuolisen että sisäpuolisen muottiosan vierekkäiset lohkot on edullisesti kiinnitetty tai liitetty toisiinsa vetojousten 180 ja 190 tai vastaavien kiristyselimien avulla. Toisin sanoen sekä ulkopuolisten että sisäpuolisten lohkojen ollessa kyseessä järjestetään vetojousi yhden lohkon jäykisteen

CO

o 25 124, 164 ja viereisen lohkon jäykisteen tai kiilatankoa varten järjestetyn korvakkeen

CvJ

^ 126, 166 välille tai jollakin muulla sopivalla tavalla. Edullisesti vetojousen toinen pää o ^ sijoittuu korvakkeessa olevaan reikään ja vetojousen toista päätä varten voidaan myös ^ järjestää oma korvakkeensa jäykisteeseen etäisyyden päähän jäykisteen päädystä.

£ Vetojousen tarkoitus on vetää tai itse asiassa siirtää muottilohkoja kiilatangon muodos- § 30 tamaa lukitusta irrotettaessa sellaiseen suuntaan, että valukappaleen ja muottilevyjen

CvJ

55 122, 162 väliin jää riittävä rako tai välys (esimerkiksi luokkaa 5 mm), jotta tilaelementti timuotti tai valukappale voidaan poistaa valuasemasta. Kyseisestä syystä vetojousi on järjestettävä sellaiseen muottilohkon tason suunnasta poikkeavaan suuntaan, että syntyy muottilohkoa valukappaleesta poispäin siirtävä voima. Vetojouset voidaan järjestää 35 kaikkien muottilohkojen jäykisteiden välille tai vaikkapa vain näiden joka toisten tai joka 11 kolmansien jäykisteiden välille. Lisäksi vetojousia voidaan käyttää muottilohkoja koossapitävinä kiinnikkeinä jo ennen kiilatankojen sijoittamista paikoilleen. Toisin sanoen, kun kaksi muottilohkoa on kytketty toisiinsa vetojousilla, ne pysyvät pystyssä ilman mitään muita laitteita.

5 [0030] Kuvio 11 esittää suurennosta kuvion 10 mukaisen tilaelementtimuotin oike asta yläkulmasta valuasennossa eli asennossa, jossa viereiset muottilohkot 120.1 ja 120.2 ja myös 160.1 ja 160.2 on lukituslaitteilla, edullisesti esimerkiksi kiilatangoilla, vedetty ja lukittu valuasentoon eli muottilohkot tiukasti kiinni toisiinsa. Vetojousten vaikutuksesta viereisten muottilohkojen muottilevyt ovat koko ajan (lukituksen asennosta 10 riippumatta) tiiviisti toisiaan vasten, mutta kiilatangon lukituksen ollessa avattu ja luki-tustangon ollessa poistettu rekistään muottilevyn päädyn ja viereisen muottilohkon muottilevyn väliin saadaan syntymään rako, jos muottilohkoihin vaikutetaan riittävällä voimalla eli voimalla, joka voittaa vetojousten voiman. Ulkopuolisesta muottiosasta 120 on kuviossa nähtävissä kaksi vierekkäistä muottilohkoa 120.1 ja 120.2 ja niiden muotti-15 levyt 122, jäykisteet 124 ja korvakkeet 126, joiden reiät 128 ovat valuasennossa luki-tuslaitteen pakottamana kohdakkain, sekä muottilohkot toisiinsa kytkevä vetojousi 180. Sen muottilohkon 120.2, jonka muottilevy 122 ulottuu viereisen muottilohkon 120.1 muottilevyn 122 päädyn kohdalle tai ohi, muottilevyn päädyn läheisyyteen on edullisesti, mutta ei välttämättä, järjestetty lista 182, joka ulottuu muottilevyn 122 sisäpinnan (va-20 lukappaleen puoleinen pinta) sisäpuolelle ja jonka käyttötarkoitus selviää tarkemmin kuvion 12 yhteydessä.

[0031] Sisäpuolisesta muottiosasta on kuviossa 11 nähtävissä kaksi vierekkäistä muottilohkoa 160.1 ja 160.2 ja niiden muottilevyt 162, jäykisteet 164 ja korvakkeet 166, co joiden reiät 168 ovat valuasennossa lukituslaitteen pakottamina kohdakkain, sekä c3 25 muottilohkot toisiinsa kytkevä vetojousi 190. Olennaista keksinnön tälle suoritusmuo- g dolle on, että ensimmäisen muottilevyn 162 toisen pystysuuntaisen päädyn sisäpuoli- i oo selle (valusta poispäin olevalle) pinnalle muottilevyn päädyn tasalle on kiinnitetty en- x simmäisestä kyljestään koko muottilevyn korkeudelle ulottuva (joko yhdestä tai use-

CC

ämmästä kappaleesta koostuva) kulmakappale eli edullisesti kolmiomainen lista 192, o 30 jonka toinen kylki 196 asettuu muottilevyn 162 mainitun pystysuuntaisen päädyn taco T- soon toisen kyljen ollessa vasten muottilevyn valutilasta poispäin olevaa pintaa, ja jon- S ka kantapinta 194 on viisto. Olennaista on myös, että viereisen, toisen muottilevyn 162 päätyyn on järjestetty kulmakappaleen 192 viiston (valusta poispäin olevan) kantapin-nan 194 kanssa yhdessä toimiva viiste niin, että valuasennossa ensimmäisen muottile-35 vyn päätypinta, kolmiomaisen listan 192 kylkipinta 196 ja toisen muottilevyn valukappa- 12 leen puoleinen pinta ovat samassa tasossa ja toimivat valupintoina. Toisin sanoen muottilevyn 162 pystysuuntaisen päädyn viisto pinta muodostaa tylpän, edullisesti 135 asteen (jos valukappaleeseen ajateltu kulma on 90 astetta), kulman muottilevyn 162 valua kohti olevan pinnan kanssa. Kolmiomaisen listan eli kulmakappaleen 192 kanta-5 pinnan 194 ja viereisen muottilevyn 162 päädyn viistoudet vastaavat toisiaan niin, että päädyn viiste on olennaiselta osaltaan vasten ko. kantapintaa 194. Lisäksi vetojousi 190 kaikissa muottilohkojen 160.1 ja 160.2 käyttötilanteissa pitää kyseiset pinnat vastakkain. Eräänä vaihtoehtona sille, että kulmakappale on kiinnitetty hitsaamalla toisen muottilohkon muottilevyn takapinnalle, on järjestää lista joko liimalla, tarranauhalla, 10 magneetilla tai vastaavalla irrotettavalla kiinnitystavalla kyseisen pinnan yhteyteen. Tällöin, mikäli kyseinen lista on hyvin tiiviisti valukappaletta vasten, se mieluummin irtoaa muottia valuasemasta nostettaessa ennen kuin pääsee aiheuttamaan vaurioita valu-kappaleeseen. Luonnollisesti kolmiomainen lista on kiinnitettävissä (hitsaamalla, magneetilla tai jollakin muulla sopivalla tavalla) myös muottilevyn päätyyn, jolloin muottile-15 vyn päädyn tulisi olla kolmion kantapintaan sopivalla tavalla viistetty. Kyseinen kulma-kappale voi olla poikkileikkaukseltaan myös pääosin kolmiomainen, mutta sen yksi kärki voi olla tasattu suoraan kulmaan sen toisen kyljen kanssa niin, että kulmakappale voidaan tasatulta osaltaan kiinnittää muottilevyn päätyyn tarvitsematta viistää muottilevyn päätyä.

20 [0032] Kuvio 12 esittää suurennosta kuvion 10 mukaisen tilaelementtimuotin oike asta yläkulmasta tilaelementtimuotin ollessa avatussa asennossa. Kuvion esittämässä tilanteessa siis viereisten muottilohkojen välinen lukitus on avattu eli lukituslaitteet, esimerkiksi kiilatangot on joko kokonaan poistettu korvakkeissa olevista rei’istä tai, siirretty asemaan, joka sallii muottilohkojen liikkua jonkin verran toistensa suhteen. Tällöin

CO

o 25 vetojousi 180, joka on kuvion mukaisesti viistossa asennossa verrattuna muottilohkon

CVJ

^ 120.1 suuntaan, pyrkiessään lyhenemään vetää/siirtää ulkopuolista muottilohkoa 120.1 o ^ (kuviossa esitetty vain nämä kaksi) ulospäin (kuviossa ylöspäin) siten, että muottiloh- ^ kon 120.1 muottilevyn 122 pääty liukuu pitkin muottilohkon 120.2 muottilevyn 122 pin- £ taa, kunnes se kohtaa muottilohkon 120.2 muottilevyn 122 päähän järjestetyn listan § 30 182, joka tilaelementtimuotin ollessa suljetussa asennossa (kuviossa 11) oli etäisyyden

CVJ

& päässä muottilohkon 120.1 muottilevystä 122. Toisin sanoen, jousi 180 vetää/siirtää o muottilohkon 120.1 muottilevyä 122 ulospäin, jolloin levyn ja kovettuneen valukappa leen väliin syntyy riittävä välys (luokkaa 5-10 mm), joka mahdollistaa ulkopuolisen muottiosan tai valukappaleen poiston valuasemasta. Vetojousen 180 synnyttämä muot-35 tilohkon 120.1 ulospäin suuntautuva liike vaikuttaa eniten muottilohkon jousen puolei- 13 seen päätyosaan eikä ollenkaan sen vastakkaiseen päätyosaan, jolloin syntyvä välys on luonnollisesti kiilamainen. Toisin sanoen muottilohkon 120.1 vastakkaisessa päädyssä lohkon pääty ei liiku mihinkään, vaan ainoastaan ko. päädyn viereinen muotti-lohko siirtyy taas välyksen verran ulospäin oman vetojousensa vetämänä. Siten on 5 ymmärrettävä, että, kun muottia lähdetään nostamaan, se välittömästi alustastaan irtautuessaan kiertyy hieman valukappaleen muottilohkojen liikkumattomiin päätyihin kohdistaman voiman vaikutuksesta, jolloin kauttaaltaan valukappaleen ja nostettavan muottiosan välille jää riittävä välys muotin nostoa varten. Listan 182 käyttö rajoittamaan muottilohkon 120.1 siirtymistä ei ole aivan välttämätöntä, koska sama toiminto voidaan 10 järjestää korvakkeiden 126 yhteyteen. Toisin sanoen vetojousi 180 voi vetää muottiloh-koa 120.1 ulospäin siihen saakka, kunnes lohkon 120.1 liike pysähtyy lohkon 120.2 korvakkeeseen 126. Edelleen myös reikiin 128 jätetty kiilatanko voi toimia tarvittavana pysäyttimenä.

[0033] Vastaavalla tavalla sisäpuoliset muottilohkot 160.1 ja 160.2 yhdistävä veto-15 jousi 190 tai vastaava kiristyselin vetää muottilohkoa 160.1 alaspäin ja muottilohkoa 160.2 sekä sisään- että ylöspäin. Muottilohkon 160.2 muottilevyn 162 päädyn viiste yhdessä kulmakappaleen/kolmiomaisen listan 192 viiston kantapinnan 194 kanssa mahdollistaa muottilohkon 160.2 muottilevyn 162 siirtymisen samalla sekä sisäänpäin että pituussuunnassaan kohti muottilohkon 160.1 muottilevyä 162. Käytännössä tästä seu-20 raa, että muottilevyjen 162 ja valukappaleen väliin syntyy välys, joka mahdollistaa tila-elementtimuotin tai valukappaleen poiston valuasemasta.

[0034] Kolmiomainen lista eli kulmakappale 192 on edellä esitetyssä suoritusmuodossa mahdollista korvata joustavalla tiiviste-elimellä, jota vetojousi muottilevyjen 162 co pystysuuntaisten päätyjen välityksellä puristaa kasaan sen jälkeen, kun muottilohkojen 25 160.1 ja 160.2 välinen lukitus esimerkiksi kiilatankoja siirtämällä on avattu.

CVJ

o [0035] Kuviossa 13 esitetään vielä eräs sisäpuolisen muottiosan edullinen suori- ” tusmuoto. Kyseisessä suoritusmuodossa sisäpuolinen muottiosa koostuu paitsi muotti- | lohkoista 160.1 ja 160.2 myös näiden kulmiin sijoittuvista edullisesti kolmiomaisista 0 pystysuuntaisista kulmakappaleista 192’. Kuvion 13 esittämässä kulmakappaleessa co 30 192’ on kaksi kylkeä 196’, jotka asettuvat muotin ollessa valuasennossa samaan ta- ^ soon muottilevyjen 162 valua vasten asettuvien eli valutilan puoleisten pintojen kanssa, 00 ja ns. kantapinta 194’, joka on valutilasta poispäin oleva pinta ja joka muodostaa terä vän kulman β kulmakappaleen kylkien 196’ kanssa. Kulmakappale 192’ on kiinnitetty paikalleen muottilevyjen 162 pystysuuntaisiin päätyihin esimerkiksi magneetilla 198, 14 joskin myös esimerkiksi silikonia tai jotakin muuta vastaavaa helposti irtoavaa liima- tai tarramaista ainetta tai materiaalia voidaan käyttää. Tässä suoritusmuodossa viereisten muottilohkojen 160.1 ja 160.2 kummankin viereisen muottilevyn 162 pystysuuntainen pääty on viistetty niin, että päätysivu muodostaa tylpän kulman a muottilevyn 162 valua 5 vasten tulevan pinnan kanssa. Valukappaleeseen muodostettavan kulman ollessa suora em. tylppä kulma a on edullisesti 135 astetta, joskin luonnollisesti myös muita tylppiä kulmia voidaan käyttää. Toimintaperiaatteeltaan kulmakappale 192’ vastaa periaatteessa kuvioiden 11 ja 12 kolmiomaista listaa 192. Nyt kuitenkin, koska kulmakappale 192’ on tavallaan irrallaan, tai ainakin vain heikosti kiinnitetty muottilevyjen 162 viistoi-10 hin päätyihin, pääsevät kummankin muottilevyn 162 viistotut päädyt liukumaan pitkin kulmakappaleen 192’ kantapintaa 194’ sen jälkeen, kun muottilohkojen 160.1 ja 160.2 välinen lukitus on avattu. Toisin sanoen kumpikin muottilevy 162 pääsee liikkumaan sekä pituussuunnassaan että sisäänpäin. Tällöin esimerkiksi on mahdollista tehdä nelikulmaisen tilaelementin valmistuksessa käytettävä sisäpuolinen muottiosa vain kah-15 desta muotti lohkosta ja kahdesta kulmakappaleesta.

[0036] Käytännössä sisäpuolista muottiosaa valuasemasta nostettaessa kulma-kappale voi jäädä paikoilleen niin, että se poistetaan erikseen sen jälkeen kun sisäpuolinen muottiosa on kokonaan nostettu pois valuasemasta. Kokoonpantaessa muottiosaa taas valuasentoon kulmakappale voidaan kiinnittää esimerkiksi magneettien 20 avulla tai jollakin liimalla, tarranauhoilla tms. vastaavilla helposti irtoavilla kiinnityksillä ainakin toisen muottilohkon pystypäätyyn. Kulmakappaleen ja samalla muotin irtoamista valun sisältä on mahdollista, joskaan ei suinkaan välttämätöntä, helpottaa myös järjestämällä kulmakappaleen muoto jonkin verran ylöspäin kapenevaksi eli kiilamaiseksi, jolloin myös luonnollisesti muottilohkojen päätyjen vastinpintoihin on järjestettävä vas- co 5 25 taava päästö. Tarkoituksena on, että, kun muottiosaa lähdetään nostamaan, lohkojen c\j ^ päädyt lähtevät välittömästi irtautumaan kulmakappaleista.

o i co [0037] Edelleen edellä sekä kuvioissa 11 ja 12 että kuviossa 13 mainitusta kulma- x kappaleesta on ymmärrettävä, että sen eräs edullinen muoto on kolmiomainen. Tosin,

CC

kulmakappale voi olla minkämuotoinen hyvänsä, kunhan sen valua kohti oleva kylki tai o 30 kyljet täyttävät tehtävänsä ja muottilevyjen viistettyä tai viistettyjä päätyjä kohti oleva co T- edellä kantapintana nimetty pinta tai sitä vastaavat kaksi pintaa mahdollistavat ainakin o c\j toisen muottilevyn siirtymisen sekä pituussuunnassaan että sisäänpäin. Toisin sanoen kulmakappaleen poikkileikkauksesta voidaan esimerkkinä ottaa vaikkapa nelikulmio, jonka yksi kulma on 90 astetta, sen vastainen kulma 150 astetta ja näiden väliset kul-35 mat 60 astetta kumpikin. Tai nelikulmio, jonka kaksi rinnakkaista kulmaa ovat 90 astet- 15 ta ja kaksi muuta vaikkapa 135 ja 45 astetta. Edelleen, mikäli valukappaleeseen tulevan kulmauksen muoto on tavallaan poikkeuksellinen eli esimerkiksi pyöristetty tai varustettu lyhyellä varsinaiset seinäosat yhdistävällä tasomaisella osalla (esimerkiksi 45 asteen kulmassa kumpaankin seinäosaan nähden), kulmakappaleessa voi olla pelkäs-5 tään kulmauksen muotoa vastaava kaareva tai viisto valua vasten asettuva pinta tai ko. pinta ja sen toisella puolella tai molemmilla puolilla varsinaisen seinäosan valuun osallistuva pinta. Toisin sanoen kulmakappale on yleisesti ottaen poikkileikkaukseltaan suorista, ja mahdollisesti myös kaarista, muodostuva monikulmio, jossa on ainakin yksi valutilan puoleinen pinta ja ainakin yksi valutilasta poispäin oleva pinta niin, että mainit-10 tujen pintojen välinen kulma β on terävä

[0038] Vetojouset paitsi sallivat muottilohkojen välisen liikkeen myös pitävät muot-tilohkojen vastinpinnat jatkuvasti toisiaan vasten, jolloin valuhiekan tai muun kiintoaineen pääsy pintojen väliseen tilaan estetään ja muotin dimensiot pysyvät vakioina valu-tapahtumasta toiseen. Samoin vastinpintojen liike liukumalla toisiaan pitkin auttaa pi- 15 tämään vastinpinnat vähintäänkin liikematkansa alueelta puhtaina. Tässä yhteydessä voi myös mainita, että eräs vetojousen tai vastaavan kiristyselimen sijoituskohta olennaisen irrallista kulmakappaletta käytettäessä on suoraan kulmakappaleesta sisäpuolisen muottiosan sisällepäin suuntautuva kiristyselin. Esimerkiksi kiilatankoa käytettäessä kiristyselin voi sijoittua kiilatangon ja kulmakappaleen välille. Tällöin kiilatankojen 20 lukitusta avattaessa kiristyselin alkaa vetää kulmakappaletta sisäänpäin pakottaen muottilohkojen muottilevyt liukumaan kulmakappaleen kantapintaa pitkin ja siten myös liikkumaan sisäänpäin.

[0039] Kuviossa 14 esitetään esillä olevan keksinnön erään toisen edullisen lisä- oo suoritusmuodon mukaisen ulkopuolisen muottiosan viereisten muottilohkojen 120.1 ja ^ 25 120.2 välinen liitoskohta. Muottilohkojen jäykisteiden päihin kiinnitetyt korvakkeet ja nii- g den yhteydessä, niin mahdollisesti haluttaessa, käytettävät vetojouset ovat kuviossa 11 00 esitetyn kaltaisia. Aiemmista suoritusmuodoista poiketen ulkopuolisen muottiosan 1 muottilohkojen 120.1 ja 120.2 välisen kulman muodostaa kulmakappale 200, joka toimii yhdessä muottilevyjen 122 pystysuuntaisten päätyjen kanssa. Kulmakappale voi sisäl-o 30 tää ulkopuolisen muottiosan kulmaa vastaavan syvennyksen 202, ellei konstruktio ole co ^ sellainen, että muottilevyt 122 osuvat ko. kulmassa toisiinsa. Kyseisen syvennyksen o cm 202 molemmin puolin sijoittuu tasopinta 204, joka toimii yhdessä muottilevyjen 122 päätyihin järjestetyn viisteen kanssa. Valukappaleeseen muodostettavan kulman ollessa suora on viiste edullisesti 45 asteen kulmassa muottilevyn 122 valua vasten asettu-35 van pinnan (sisäpinta) suhteen. Toki myös muita kulmia, kunhan ne ovat teräviä, voi- 16 daan käyttää. Näillä edellytyksillä muottilevyn 122 päätypinnat on mahdollista pitää kosketuksissa kulmakappaleen 200 vastinpintojen 204 kanssa muottiosaa avattaessa ja suljettaessa. Esitetty ulkopuolinen muottiosa toimii siten, että avattaessa kiilatangon tai vastaavan lukituslaitteen avulla aikaansaatu muottilohkojen 120.1 ja 120.2 välinen 5 lukitus, vetojousi tai vastaava vetää muottilohkoja 120.1 ja 120.2 ulospäin, jolloin myös kulmakappale 200 siirtyy ulospäin ja irtautuu valukappaleesta. Kiristettäessä muottiosaa valuasentoon kiilatanko tai vastaava siirtää muottilohkoja 120.1 ja 120.2 sisäänpäin. Kulmakappaletta 200 varten tarvitaan erillinen työntölaite, jolla se painetaan paikoilleen. Kyseinen siirtojärjestely on mahdollista toteuttaa esimerkiksi kiilatangon ja 10 kulmakappaleen välille järjestettyjen vipujen, epäkeskojen tai kampimekanismien avulla.

[0040] Kuviossa 15 esitetään esillä olevan keksinnön erään kolmannen edullisen lisäsuoritusmuodon mukaisen ulkopuolisen muottiosan viereisten muottilohkojen välinen liitoskohta. Muottilohkojen 120.1 ja 120.2 jäykisteiden päihin kiinnitetyt korvakkeet 15 ja niiden yhteydessä, niin mahdollisesti haluttaessa, käytettävät vetojouset ovat kuviossa 11 esitetyn kaltaisia. Aiemmista suoritusmuodoista poiketen muottilohkojen 120.1 ja 120.2 välisen kulman muodostaa kulmakappale 210, joka toimii yhdessä muottilevyjen 122 pystysuuntaisten päätyjen kanssa. Kulmakappale 210 sisältää ulkopuolisen muottiosan kulmaa (kuviossa 90 astetta) vastaavan syvennyksen 212. Kyseisen syvennyk-20 sen molemmin puolin sijoittuvat kulmakappaleen haarat 214 ja 216 toimivat yhdessä muottilevyjen päihin järjestettyjen viisteiden kanssa. Valukappaleeseen muodostettavan kulman ollessa suora on haarojen 214 ja 216 kärkikulma alle 45 asteen kulmassa, edullisesti noin 30 astetta, kulmakappaleen 210 valua vasten asettuvien pintojen 218 ja 220 suhteen. Vastaavasti muottilohkojen 120.1 ja 120.2 muottilevyjen 122 päätyihin on 5 25 tehty viisteet, joiden kulma muottilevyn 122 valua vasten asettuvan sisäpinnan suhteen

(M

^ on vastaavasti yli 135 astetta, edullisesti noin 150 astetta. Näillä edellytyksillä muottile- o ^ vyn 122 päätypinnat on mahdollista pitää kosketuksissa kulmakappaleen 210 vastin- ^ pintojen (haarojen 214 ja 216 pintoihin 218 ja 220 nähden vastakkaiset pinnat) kanssa £ muottiosaa avattaessa ja suljettaessa. Esitetty ulkopuolinen muottiosa toimii siten, että § 30 avattaessa kiilatangon tai vastaavan lukituslaitteen avulla aikaansaatu muottilohkojen

C\J

120.1 ja 120.2 välinen lukitus, vetojousi tai vastaava vetää muottilohkoja 120.1 ja 120.2 o ulospäin, jolloin kulmakappale 210 voi vapaasti siirtyä ulospäin ja irtautua valukappa leesta. Mikäli tämän halutaan tapahtua pakotetusti, se voidaan tehdä esimerkiksi järjestämällä jousi kiilatangon ja kulmakappaleen 210 välille tai yhdistämällä kulmakappale 35 210 kiilatankoon esimerkiksi vipujen, epäkeskojen tai kampimekanismien avulla. Kiris- 17 tettäessä muottiosaa valuasentoon kiilatanko tai vastaava siirtää muottilohkoja 120.1 ja 120.2 sisäänpäin, jolloin muotilevyjen 122 päädyt pakottavat kulmakappaleen 20 siirtymään paikoilleen sisäänpäin.

[0041] Tässä vaiheessa on syytä ymmärrettävä, että tämänkertaisessa keksinnös-5 sä voidaan kiilatangot korvata millaisilla lukituselimillä tahansa, koska esillä olevan keksinnön mukaisen muotin toiminta ei millään tavalla riipu käytettävien lukituselimien tyypistä. Samoin edellä esitettyjen vetojousien käyttö ei ole välttämätöntä, vaikkakin niiden käytöllä saavutetaan keksinnölle joitakin lisäetuja.

[0042] Samoin on ymmärrettävä, että kuvioissa avoimina kierrejousina esitetyt ve-10 tojouset voidaan korvata millä tahansa halutun toiminnan varmistavilla liitos- tai kiris- tyselimillä. Siten kyseeseen voivat tulla myös hydrauliset tai pneumaattiset kiristyseli-met tai myös jostakin elastisesta materiaalista, kuten esimerkiksi kumista valmistetut kiristyslaitteet. Toisin sanoen edellä selityksessä käytetyllä termillä vetojousi ymmärretään niin kaikki edellä luetellut kuin muutkin saman toiminnon mahdollistavat laitevaih-15 toehdot. Edelleen on huomattava, että ko. kiristyselimet voivat sijoittua paitsi jäykistei-den 124, 164 ulkopuolelle, myös niiden sivulle. Esimerkiksi, jos jäykisteet ovat I- tai C-palkkeja, joiden korkeus on luokkaa 200 - 300 mm, on hyvin mahdollista sijoittaa kiris-tyselin palkin sivulle tai paarteiden sisäpuolelle riittävään kulma-asemaan palkin pituussuunnan suhteen.

20 [0043] On huomattava, että edellä on esitetty vain muutamia keksinnön edullisim pia suoritusmuotoja. Siten on selvää, että keksintö ei ole rajoitettu edellä esitettyihin suoritusmuotoihin, vaan sitä voidaan soveltaa monin tavoin oheisten vaatimusten määrittämissä puitteissa. Eri suoritusmuotojen yhteydessä esitettyjä piirteitä voidaan kek- ” sinnön perusajatuksen puitteissa niin ikään käyttää muiden suoritusmuotojen yhtey- o ^ 25 dessä ja/tai yhdistellä esitetyistä piirteistä erilaisia kokonaisuuksia, mikäli niin halutaan

CVJ

o ja tekniset mahdollisuudet tähän ovat olemassa. Siten on myös selvää, että kuvioissa 00 i- 10-12 esitettyä vetojousen käyttöä voidaan soveltaa myös aiempien kuvioiden yhtey-

Er dessä esitettyihin ratkaisuihin. Toisin sanoen on täysin mahdollista, että vetojousta käy- Q_ 0 tetään myös niissä ratkaisuissa, joissa muottilohkojen välillä on joustava tiivistävä elin, co 30 edullisesti tiivistenauha. Esimerkiksi kuvioiden 7a ja 7b ratkaisussa voidaan ajatella, ^ että nimenomaan vetojousen käyttö poikkeuttaa muottilohkoja kuviossa 7b esitetyllä 00 tavalla avaten riittävän välyksen valukappaleen ja muottilohkon välille. Tällöin kiilatanko toimii ’’stopparina” eli estää muottilohkojen enemmän liikkeen.

18

[0044] Samoin on selvää, että esillä olevan keksinnön mukaista muottiratkaisua voidaan soveltaa myös pyöreiden kappaleiden valmistukseen. Toisin sanoen muottile-vy kiinnitetään jäykisteisiin, jotka muodostavat esimerkiksi 90 tai 120 asteen kehäsek-torin, muottilohkon muodostamiseksi. Näin menetellen neljästä tai kolmesta lohkosta 5 voidaan muodostaa muotti. Lohkojen kiinnitys toisiinsa voidaan suorittaa kiilatankojen avulla, kuten edellä on kuvattu. Samoin lohkojen liike kiilatankojen lukituksen irrottamisen jälkeen on mahdollista järjestää vetojousten avulla periaatteessa edellä kuvatulla tavalla.

co δ

CvJ

CVJ

cp co

X

X

Q.

o

CO

CvJ

CO

δ

CvJ

Claims (13)

1. Muotti tilaelementin valmistamiseksi, joka muotti koostuu ulkopuolisesta muottiosasta (120) ja sisäpuolisesta muottiosasta (160), joiden väliseen valutilaan suoritetaan tilaelementin valu, kummankin kyseisen muottiosan (120; 160) koostuessa ai- 5 nakin kahdesta muottilevystä (122; 162) ja niiden toiselle sivulle järjestetyistä jäykisteis-tä (124; 164) muodostuvasta muottilohkosta (120.1, 120.2, 120.3, 120.4; 160.1, 160.2, 160.3, 160.4), jotka on varustettu välineillä viereisten muottilohkojen (120.1, 120.2, 120.3, 120.4; 160.1, 160.2, 160.3, 160.4) liittämiseksi toisiinsa, jolloin sisäpuolisen muottiosan (160) muottilohkon (160.2) muottilevyn (162) ainakin toinen pystysuuntai- 10 nen pääty on poikkileikkaukseltaan viistetty ja että viistetyn päädyn vastakappaleena toimii muotin valupinnan osittain muodostava kulmakappale (192), tunnettu siitä, että mainittu kulmakappale (192) on kiinnitetty muottilevyn (162) päätyyn tai sen sisäpinnalle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muotti, tunnettu siitä, että kulmakappale 15 (192) on poikkileikkaukseltaan suorista, ja mahdollisesti myös kaarista, muodostuva monikulmio, jossa on ainakin yksi valuthan puoleinen pinta (196) ja ainakin yksi valuti-lasta poispäin oleva pinta (194) niin, että mainittujen pintojen välinen kulma β on terävä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen muotti, tunnettu siitä, että kulmakap-20 pale (192) on sisäpuolisen muottiosan (160) muottilohkojen (160.1, 160.2, 160.3, 160.4) muottilevyjen (162) toisen pystysuuntaisen päädyn sisäpinnalle järjestetty lista (192), jonka kylki (196) asettuu olennaisesti muottilevyn (162) mainitun pystysuuntaisen päädyn tasoon ja jonka kyljen (196) viereinen pinta, ns. kantapinta (194) on viisto CO o eli muodostaa terävän kulman β kyljen (196) kanssa. CvJ

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen muotti, tunnettu siitä, että sisäpuolisen co muottiosan (160) muottilohkojen (160.1, 160.2, 160.3, 160.4) muottilevyjen (162) lis- x taan (192) nähden vastakkainen pystysuuntainen pääty on varustettu viisteellä, jonka cc viistous olennaisesti vastaa listan (192) viiston kantapinnan (194) viistoutta β. o co c\j

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen muotti, tunnettu siitä, että kulmakap- ^ 30 pale (192) on muottiosan (160) kahden vierekkäisen muottilohkon (160.1, 160.2, 160.3, 00 160.4) rinnakkaisten muottilevyjen (162) pystysuuntaisten päätyjen yhteyteen järjestet ty lista (192’), jonka valutilasta poispäin oleva ainakin yksi pinta (194’) asettuu olennaisesti muottilevyjen (162) mainittujen pystysuuntaisten viistettyjen päätyjen tasoon.

6. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen muotti, tunnettu siitä, että kulmakappale (192) on kiinnitetty ainakin toiseen muottilevyyn (162) joko hitsaamalla tai jollakin helposti irrotettavalla kiinnitysvälineellä, kuten esimerkiksi magneetilla (198) tai liima- tai tarramaisella aineella tai materiaalilla.

7. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen muotti, tunnettu siitä, että viereiset muottilohkot (120.1, 120.2, 120.3, 120.4; 160.1, 160.2, 160.3, 160.4) on liitetty toisiinsa kiilatangoilla (40) ja niiden kanssa yhdessä toimivilla muottilohkoihin (120.1, 120.2, 120.3, 120.4; 160.1, 160.2, 160.3, 160.4) järjestetyillä liitosvälineillä (128; 168).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen muotti, tunnettu siitä, että muottilohkoihin 10 (120.1, 120.2, 120.3, 120.4; 160.1, 160.2, 160.3, 160.4) järjestetyt liitosvälineet ovat jäykisteiden (124; 164) yhteyteen järjestettyjä reikiä (128; 168).

9. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen muotti, tunnettu siitä, että viereisten muottilohkojen (120.1, 120.2, 120.3, 120.4; 160.1, 160.2, 160.3, 160.4) muottilevyjen (122; 162) pystysuuntaisilla päätyalueilla on vastinpintoja, ja että ko. vas- 15 tinpintojen väliin on muottia kokoonpantaessa järjestetty joustava tiivistävä elin (30; 70).

10. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen muotti, tunnettu siitä, että mainittuihin liitosvälineisiin kuuluu joukko viereiset muottilohkot (120.1, 120.2, 120.3, 120.4; 160.1, 160.2, 160.3, 160.4) toisiinsa sitovia kiristyselimiä (180; 190).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen muotti, tunnettu siitä, että kiristyselimet (180; 190) on järjestetty viereisten muottilohkojen (20.1, 20.2, 120.1, 120.2, 120.3, 120.4; 60.1, 60.2, 60.3, 60.4, 160.1, 160.2, 160.3, 160.4) jäykisteiden (124; 164) välille. $2

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen muotti, tunnettu siitä, että kiristyselimet o ^ on järjestetty kulmakappaleen (192’) ja viereisten sisäpuolisten muottilohkojen (160.1, 0 25 160.2, 160.3, 160.4) jäykisteiden (164) tai muottilohkojen (160.1, 160.2, 160.3, 160.4) 1 lukituslaitteiden välille.

£ 13. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 10-12 mukainen muotti, tunnettu o siitä, että kiristyselimet ovat vetojousia (180, 190) tai hydraulisia, pneumaattisia tai S muuten elastisia välineitä. ° 30