FI122372B

FI122372B - Tietojenkäsittelyjärjestelmä

Info

Publication number: FI122372B
Application number: FI20040238A
Authority: FI
Inventors: Mikko Viikari; Hanno Nevanlinna
Original assignee: Futurice Oy
Priority date: 2004-02-13
Filing date: 2004-02-13
Publication date: 2011-12-30
Also published as: FI20040238A0; WO2005078613A1; FI20040238A; EP1723585A1; US20070174321A1; US7908241B2

Description

Tietojenkäsittelyjärjestelmä

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy tietojenkäsittelyjärjestelmiin ja erityisesti henkilöpe-rusteisen metatiedon käyttöön tietojenkäsittelyssä.

5 Digitaalisen tietojenkäsittelyn myötä päivittäin käsiteltävän henkilö kohtaisen tiedon määrä on lisääntynyt jatkuvasti. Esimerkiksi digitaalisten kameroiden yleistyminen ja niiden laadun parantuminen on muuttanut ihmisten valokuvaustottumuksia. Kuvia otetaan suuria määriä, jopa tuhansia vuodessa, ja niitä halutaan selata, käsitellä ja jakaa muiden ihmisten kanssa. On selvää, 10 että päivittäisten suurten tietomassojen hallintaan tarvitaan tehokkaita työkaluja.

Toisaalta on huomattu, että kuvamassan hallitseminen pelkästään automaattisin toiminnoin ei ole riittävää. Tietokoneella voidaan käsiteltävästä tiedosta tuottaa teknisperäistä dataa, esimerkiksi tiedon kokoon, tietorakentee-15 seen, ja siirtomuotoihin liittyen, mutta tietokoneella ei voida tehokkaasti käsitellä informaatiota sitä käyttävän ihmisen sisältöön liittämän merkityksen perusteella.

Jotta digitaalisia tietoelementtejä voitaisiin hakea ja selata koneellisesti, niihin on lisättävä metatietoa, eli tietoa tiedosta ja erityisesti tiedon sisäl-20 löstä. Sisältömetatiedon hankkimiseen on kaksi lähestymistapaa: metatieto voidaan luoda automaattisesti informaatiosta tai tietoa käsittelevää käyttäjää voidaan pyytää liittämään eli annotoimaan metatieto manuaalisesti.

Esimerkiksi kuvasta automaattisesti nykymenetelmillä erotettavissa oleva metatieto on tyypillisesti abstraktiotasoltaan alhaista ja laadultaan puut-25 teellistä: esimerkiksi teknisin välinein määritettyä tietoa kuvassa olevista vä-^ reistä, muodoista ja vastaavasta. Käyttäjän kannalta relevantti metatieto on ^ kuitenkin luonteeltaan semanttista ja abstraktiotasoltaan korkeampaa. Tämä 9 tarkoittaa, että käyttäjät haluavat esimerkiksi tietoa siitä keitä ihmisiä kuvassa C\] <m on, tai mitä nämä tekevät. Tätä eroa automaattisesti saatavilla olevan ja käyt- | 30 täjien kaipaaman metatiedon välillä kutsutaan semanttiseksi kuiluksi.

jjq Mainitun ongelman vuoksi joudutaankin tyypillisesti tyytymään ma- c3 nuaaliseen (tai puoliautomaattiseen/avustettuun) metatiedon syöttöön. Tutki- o musten mukaan käyttäjät ovat erittäin haluttomia tekemään manuaalista anno- o ^ tointia, joka on aikaa vievä, pitkästyttäväksi koettu ja virhealtis prosessi. Esi- 35 merkiksi käytettäessä kamerapuhelinta tämä ongelma korostuu, koska puhelimen pieni näyttö ja rajoitetut syöttö välineet hankaloittavat ja hidastavat kuvien 2 annotointia. Toisaalta ihmiset kokevat annotoidun sisällön hyödyllisemmäksi ja ovat jälkeenpäin tyytyväisiä, jos ovat annotoineet kuvia.

Tekijöiden David Frohlich, Allan Kuchinsky, Celine Pering, Abbe Don & Steven Ariss julkaisussa "Requirements for Photoware”, Proceedings of 5 the 2002 ACM conference on Computer supported cooperative work, tarkastellaan nykyisten kuvamateriaalin jakamismenetelmien heikkouksia ja vahvuuksia, ja tutkitaan priorisoiden käyttäjien tarpeita kuvamateriaalin käsittelyssä. Tutkimuksessa tunnistetaan käyttäjien manuaaliseen annotointiin tuntema haluttomuus, ja suositellaan ratkaisuksi kokoelmien ja näihin liitettävien audio-10 annotaatioiden käyttöä.

Tekijöiden A. Th. (Guus) Schreiber, Barbara Dubbeldam, Jan Wie-lemaker ja Bob Wielinga julkaisu Ontology-Based Photo Annotation, IEEE Intelligent Systems, May/June 2001, kuvaa kuvien annotointityökalun RDF-tiedostomuodossa (Resource Description Framework) olevien kuvien käsitte-15 lemiseen. Kuvan sisällön kuvaus suoritetaan rakenteelliseen annotointiin perustuvan mallinteen avulla tätä tarkoitusta varten luotua ontologiaa hyödyntäen.

Tekijöiden Den Scneiderman, Hyunmo Kang julkaisu "Direct Annotation: A Drag-and-Drop Strategy for Labeling Photos”, IEEE International Con-20 ference on Information Visualisation (IV2000), kuvaa käyttöliittymän, jossa kuvia tai kuvasarjoja voidaan annotoida liittämällä niihin käyttäjän määrittämiä vapaita tekstikenttiä ja muuta käyttöliittymän välityksellä saatavia tietoja, kuten päivämääriä ja paikkatietoja.

Yleensä eri ihmisten luoma sisältömetatieto ei ole keskenään yh-25 teismitallista, koska ei ole käytettävissä yhteistä metatieto-ontologiaa. Esimerkiksi kuvatietoa käsiteltäessä samaan ihmiseen voidaan viitata eri nimillä ja 5 toisaalta sama nimi voi viitata useampaan ihmiseen. Näin ollen tekniikan tason

(M

£ mukaisissa ratkaisuissa ei ole yleisesti mahdollista hyödyntää toisten käyttäjien ° luomaa metatietoa.

C\l ™ 30 Esimerkiksi tyypillisimpiä henkilökohtaisen valokuvauksen aiheita | ovat kuvaajalle läheiset ihmiset ja erityisesti tapahtumat, joissa näitä ihmisiä on oo läsnä. Näin ollen myöskin merkittävin tarve sisältömetatiedolle liittyy ihmisiin ja g tapahtumiin. Ihmisiä kiinnostavat varmimmin kuvat, joissa he ovat itse mukana o tai jotka liittyvät tapahtumiin joissa he olivat itse läsnä. Siten kun kuvia on pal- ^ 35 jon - kuten digitaalisen kameran ja kamerapuhelimen tapauksessa tilanne tyy pillisesti on - käytettävyyden kannalta ei ole ensisijaisesti tärkeää se, mitä eril- 3 lisessä kuvassa on, vaan pikemminkin mahdollisuus helposti hakea tiettyyn tapahtumaan tai ihmiseen jollain tavoin liittyvät kuvat. Olemassa olevissa ratkaisuissa annotoinnissa esiintyvä henkilöt on kuitenkin joko kirjattava erikseen kerta kerralta, tai jos käytettävissä on täysimittainen käyttöliittymä, voidaan kir-5 jaus lisätä käyttäjän etukäteen muodostamasta vedä-ja-vapauta-valikosta. Tämä on käyttäjän kannalta työläs ratkaisu, eikä käytännöllisesti katsoen toteuttamiskelpoinen rajoitetummissa käyttöliittymissä.

Valokuvat ovat luonteeltaan usein hyvin henkilökohtaisia ja luottamuksellisia. Tyypillisesti kuville on olemassa selkeä kohdeyleisö, joka vaihtelee 10 voimakkaasti saman kuvaajan eri kuvien kesken. Usein tämä kohdeyleisö koostuu samoista ihmisistä, jotka olivat mukana kuviin liittyvässä tapahtumassa, esimerkiksi juhlissa. Nykymenetelmillä digitaalisessakin muodossa olevien kuvien jakaminen on työlästä, ja perustuu ensisijaisesti erillisten kuvatiedostojen lähettämiseen sähköpostilla tai tallentamiseen tiettyyn verkko-osoitteeseen. 15 Tällöin kuvamateriaaliin pääsyä hallinnoidaan muilla kuin kuvasisältöön liittyvillä määrityksillä.

Ongelmana nykyisissä tietojenkäsittelyjärjestelmissä on yhteenve-dettynä täten se, että tietojen myöhempää käyttöä ohjaava henkilöivä metatieto tarvittaisiin mahdollisimman laajalti tunnistettavassa muodossa, mutta jotta 20 sisällöllistä metatietoa saadaan tuotettua, metatiedon liittämistoiminnon tulisi olla mahdollisimman käyttäjäystävällinen. Metatiedon liittäminen tulisi edullisesti olla toteutettavissa mahdollisimman yksinkertaisen käyttöliittymän välityksellä, kuten esimerkiksi liikuteltavassa päätelaitteessa.

Keksinnön lyhyt selostus 25 Keksinnön tavoitteena on kehittää menetelmä ja menetelmän toteut- ^ tava järjestelmä siten, että yllä mainittu ongelma saadaan ratkaistua. Keksin- ^ nön tavoite saavutetaan menetelmällä, järjestelmällä ja ohjelmatuotteella, joille

CD

9 on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Kek- c\i sinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten koh- ϊε 30 teenä.

CL

Keksintö perustuu siihen, että tietoelementteihin lisätään henkilöpe- c3 rusteista metatietoa ja metatiedon lisäyksessä käytetään tilaajan saatavilla o olevaa osoitetietokantaa, joka sisältää tilaajan kohteille antaman nimityksen ja o ^ osoitteen, joka identifioi kohteen määrätyssä tietoliikennejärjestelmässä. Meta- 35 tiedon liittämistoiminto perustuu tällöin tilaajan tietoliikennejärjestelmän käytön yhteydessä hallitsemiin, jopa usein itse määrittämiin tiedonsiirtokohteen identi- 4 fioiviin nimitietoihin. Varsinainen metatieto, joka liitetään tietoelementtiin myöhemmissä toimenpiteissä käyttöä varten sisältää kuitenkin määrätyn tietoliikennejärjestelmän mukaisen osoitetiedon, joka on siten jo lähtökohtaisesti laajalti tunnetussa muodossa.

5 Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän etuna on se, että henkilöperusteisen metatiedon liittäminen tietoelementteihin helpottuu, ja samalla metatiedon käsittely ja käsittelyn ohjaus tallennuksen yhteydessä paranee.

Kuvioiden lyhyt selostus 10 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää lohkokaavion keksinnönmukaisen järjestelmän periaatteesta;

Kuvio 2 esittää lohkokaavion eräästä keksinnönmukaisen järjestel-15 män edullisesta suoritusmuodosta;

Kuvio 3 esittää matkaviestin käyttäjän näkymän eräässä keksinnönmukaisen järjestelmän edullisessa suoritusmuodossa;

Kuvion 4 vuokaavio havainnollistaa kuvion 3 yhteydessä kuvastun suoritusmuodon mukaista tietojenkäsittelymenetelmää; 20 Kuvio 5 esittää lohkokaavion eräästä toisesta keksinnönmukaisen järjestelmän edullisesta suoritusmuodosta;

Kuvio 6 esittää lohkokaavion eräästä keksinnönmukaisen palvelimen edullisesta suoritusmuodosta;

Kuvio 7 esittää matkaviestin käyttäjän näkymän eräässä toisessa 25 keksinnönmukaisen järjestelmän edullisessa suoritusmuodossa; ^ Kuvio 8 esittää lohkokaavion eräästä toisesta keksinnönmukaisen ^ järjestelmän edullisesta suoritusmuodosta;

CD

9 Kuvion 9 vuokaavio havainnollistaa erästä suoritusmuotoa imeneet telmästä kuviossa 8 esitettyjen suoritusmuotovaihtoehtojen toteuttamiseksi; ja ϊε 30 Kuvion 10 vuokaavio havainnollistaa erästä suoritusmuotoa tie-

CL

toelementtejä käsittelevän tietopalvelimen päässä suoritettavasta keksinnön-c3 mukaisesta menetelmästä; ja S Kuvion 11 vuokaavio havainnollistaa erästä toista suoritusmuotoa o ^ tietoelementtejä käsittelevän tietopalvelimen päässä suoritettavasta keksin- 35 nonmukaisesta menetelmästä.

5

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa missä tahansa tietojenkäsittelyjärjestelmässä, joka sisältää itsenäisessä vaatimuksessa 1 kuvatut elementit. Keksinnönmukaisen järjestelmän periaatetta havainnollistetaan seu-5 raavassa viitaten kuvioon 1.

Keksinnönmukainen järjestelmä liittyy toiminnallisuuteen, jossa ensimmäiseen tietoelementtiin 10 liitetään metatietoa. Ensimmäinen tietoelementti 10 vastaa tietojoukkoa, jota tarkastellaan ja käsitellään järjestelmässä olennaisesti yhtenä kokonaisuutena. Ensimmäinen tietoelementti 10 voidaan 10 vastaanottaa järjestelmään ulkopuolelta tai se voidaan tuottaa järjestelmän sisällä. Kulloinkin käsiteltävänä oleva ensimmäinen tietoelementti 10 annetaan järjestelmän käyttöliittymän välityksellä käyttäjälle, joka liittää siihen käyttöliit-tymätoiminnolla ainakin yhden metatietoelementin 11. Tämä metatietoelement-ti 11 määräytyy lähtökohtaisesti ensimmäisen tietoelementin sisällön perusteel-15 la.

Metatiedolla ilmaistaan olennaisesti informaation konteksti, ja sitä käsitellään tiedonsiirron yhteydessä olennaisesti sisällön tavoin, vaikka se ei ole varsinaisesti osa sisältöä. Esimerkkeinä erityyppisistä metatiedoista voidaan mainita, havainnollistettuna kuvatiedon käsittein: 20 · sisältömetatieto, joka ilmaisee mitä kuvassa on nähtävissä, • kontekstuaalinen metatieto, joka ilmaisee esimerkiksi missä, koska ja missä yhteydessä kuva on otettu, • teknisperäinen metatieto, joka ilmaisee esimerkiksi millä laitteella kuva on otettu, mitä aukkoa on käytetty, ja miten pitkää valotus- 25 aikaa on käytetty, • formaattimetatieto, joka ilmaisee esimerkiksi kuvan koon ja väri- o määrän, cd · DRM-metatieto (Digital rights management), joka ilmaisee esi-

O

^ merkiksi kenen ottama kuva on, kenelle oikeudet siihen kuuluvat, 30 ja kuvan hinnan,

X

£ · julkaisumetatieto, joka ilmaisee kenellä on oikeus katsoa ja oo muokata käyttää kuvaa o · prosessimetatieto, joka ilmaisee prosessivaiheen, johon kuvatie- § to liittyy.

CM

35 Metatieto voidaan siis tiedonsiirron suhteen olennaisesti tulkita hyö tykuorman ohessa kuljetettavaksi, tiedonsiirtoyhteyskäytännön kannalta lä- 6 pinäkyväksi tiedoksi. Metatieto ei itsessään sovellu osoitteistukseen tiedonsiirron yhteydessä.

Metatiedon liittämisen jälkeen ensimmäisestä tietoelementistä 10 ja metatietoelementistä 11 muodostuu toinen tietoelementti 12, jota voidaan siis 5 tiedonsiirron ja tallennuksen yhteydessä käsitellä tietoelementin tavoin olennaisesti yhtenä kokonaisuutena. Kuitenkin määrättyjen tietoelementin sisältöön liittyvien viittaamistoimintojen, esimerkiksi tietoelementtien luku- ja hakutoimintojen yhteydessä metatietoa voidaan käsitellä erikseen, mikä nopeuttaa tällaisten toimenpiteiden suoritusta huomattavasti.

10 Jotta metatiedon lisääminen olisi toteutettavissa käyttäjän kannalta mahdollisimman kätevästi, esillä olevassa keksinnössä tietoelementteihin käyttäjälle tarjotaan mahdollisuus liittää tietoelementtiin henkilöperusteista sisältö-metatietoa. Mainittu metatieto tarjotaan käyttäjälle tilaajan nimitietoon perustuvana valintamahdollisuutena. Tarjottava nimitieto säilytetään valintanimen ja 15 osoitetiedot yhdistävään osoitetietorekisterissä, jota on kuviossa 1 havainnollistettu tietokannalla 13. Tämän ansiosta yksittäinen käyttäjä voi määrittää tietoelementille asiayhteyden omalta kannaltaan merkityksellisen tiedon perusteella. On selvää, että tällainen tieto on tuskin koskaan yhteismitallinen muille käyttäjille merkityksellisen tiedon kanssa.

20 Tietokannasta 13 haetaan valittuun nimitietoon liittyvä osoitetieto, jonka välityksellä käyttäjän valinta saadaan muunnettua suoraan yleisesti tunnetussa muodossa olevaksi metatiedoksi. Tietoelementtiin liitettävä metatieto voidaan tuottaa osoitetiedon perusteella käyttämällä osoitetietoa suoraan metatietona, tai esimerkiksi liittämällä osoitetietoon tunniste, joka toimitetaan vas-25 taavasti osoitetiedon identifioimalle käyttäjälle. Liityntävälineet tietokantaan tallennettujen nimitietojen antamiseksi käyttäjälle, ja tietoihin liittyvien määritysten o ottamiseksi käyttäjältä sisältyvät lähtökohtaisesti useisiin tietojenkäsittelyjärjes-

CM

^ telmiin, joten keksintö on nopeasti ja edullisesti sovellettavissa käytäntöön.

° Keksintöä havainnollistetaan seuraavassa viitaten kuvioon 2 erään

(M

^ 30 sen edullisen suoritusmuodon avulla, keksintöä kuitenkaan tähän suoritusmuo- | toon tai kuvauksessa käytettyihin termeihin rajoittamatta. Selityksen yksinker- oo taistamiseksi piirroksissa esitetään vain keksinnön kuvaamisen kannalta olen- 00 g naiset osat. On selvää, että todelliset järjestelmät voivat sisältää lukuisia alan o ammattilaiselle tunnettuja osia, joita ei ole tarpeellista kuvata tässä yhteydes- ^ 35 sä. Kuvion 2 suoritusmuodossa keksinnönmukaista tietojenkäsittelyjärjestel mää vastaa matkaviestinjärjestelmän matkaviestin 20. On huomattava, että 7 vaikka esillä olevassa esimerkissä erilliset järjestelmäelementit on integroitu yhteen fyysiseen laitteeseen, tämä ei ole keksinnön kannalta olennaista. Kuvatut loogiset järjestelmäelementit voivat olla pysyvästi toisiinsa liitettyjä tai ainakin osa niistä voi olla käyttötilanteen mukaan irrotettavissa toisistaan.

5 Kuvio 2 on lohkokaavio, joka havainnollistaa matkaviestimen toi minnallista rakennetta. Alan ammattilaiselle on selvää, että matkaviestin on olennaisesti elektronisia osia ja piirijärjestelyitä käsittävistä laitteistoista ja laitteiston osien toimintaa ohjaavasta ohjelmistosta muodostuvia kokonaisuuksia, joilla on useita mahdollisia toteutustapoja. Matkaviestin 20 käsittää suorittimen 10 tai suoritinvälineet 21, eli osan joka voi sisältää aritmeettis-loogisen yksikön, joukon rekistereitä ja ohjauspiirejä. Suoritinvälineisiin on liitetty muistivälineet 22, eli tietoväline, jonne voidaan tallentaa konekoodista tietoa, ohjelmia, tai tilaajatietoja. Tietovälineet tyypillisesti käsittävät muistiyksiköitä, joihin on mahdollista sekä lukea että kirjoittaa (luku-kirjoitusmuisti, RAM) ja muistiyksiköitä, 15 joiden tietoa voidaan vain lukea (lukumuisti, ROM). Matkaviestin sisältää myös liitäntäyksikön 23, joka käsittää ottovälineet 24 tiedon vastaanottamiseksi matkaviestimen suorittamia toimintoja varten, ja antovälineet 25 matkaviestimen käsittelemien tietojen tulostamiseksi matkaviestimeltä eteenpäin. Esimerkkinä liityntäyksikön osayksiköistä voidaan mainita matkaviestimen lähetin/vastaan-20 otinyksikkö, ja matkaviestinlaitteistoon sisällytetty pistoyksikkö, joka toimii käsittelevänä yhdyskäytävänä ulkoisiin kytkentäpisteisiin johdetulle tiedolle. Matkaviestin käsittää lisäksi käyttöliittymän 26, joka välityksellä matkaviestin voi vastaanottaa käyttäjän antamia komentoja, ja antaa haluttuja tietoja käyttäjän saataville. Käyttöliittymä 26 käsittää tyypillisesti yhden tai useampia ottolaitteita 25 27, josta esimerkkinä voidaan mainita näppäimistö, kosketusnäyttö, mikrofoni, tai vastaava. Käyttöliittymä 27 käsittää tyypillisesti myös ainakin yhden antolait-o teen 28, josta esimerkkinä voidaan mainita näyttöruutu, kovaääninen tai vas- taava. Suoritinvälineet 21, muistivälineet 22, liityntäyksikkö 23 ja käyttöliittymä ^ 26 ovat liitetty sähköisesti keskenään vastaanotettuun ja/tai tallennettuun tie- ^ 30 toon kohdistuvien toimenpiteiden suorittamiseksi järjestelmällisesti ennalta £ määritettyjen, olennaisesti ohjelmoitujen toimintosarjojen mukaisesti. Keksin- oo nonmukaisessa järjestelmässä tällaiset toimenpiteet käsittävät edellä ja seu- g raavassa esitettyjen matkaviestimen toiminnallisuuksien suorittamisen.

§ Kuvion 2 suoritusmuodossa keksinnönmukaista tietoelementtejä ^ 35 tuottavana yksikkönä toimii matkaviestimeen 20 liitetty kamerayksikkö 29. Tie toelementtien käsittelyn kannalta tietoelementtiin liittyvä mediatyyppi ei ole 8 keksinnön kannalta olennainen, joten keksinnönmukaisessa järjestelmässä tietoelementtejä tuottava yksikkö voi olla mikä tahansa fyysinen laitteistoelementti tai looginen toimintayksikkö, joka pystyy tuottamaan tietoelementin muodostavan tietojoukon. Esimerkkinä voidaan mainita äänentallennusyksikkö, laitteisto-5 ja sovelluskokonaisuus näytölle tulostettavien kuvien muokkaamiseksi, muiden mukana. Tietojen käsittelyn nopeuttamiseksi tietoelementtejä tuotetaan edullisesti digitaalisessa muodossa.

Kamerayksikkö 29 taltioi tietyllä ajanhetkellä, tyypillisesti vasteena käyttäjän laukaisutoiminnolle, kameran linssin kautta tulevan kuvainformaation 10 ja muokkaa sen digitaalisessa muodossa esitetyksi tietojoukoksi, eli kuvaelementiksi. Kamerayksikkö 29 on liitetty matkaviestimen suoritinvälineisiin 21 ja vastaanottaa kameralla taltioidun tietoelementin jatkokäsittelyä varten.

Esillä olevassa suoritusmuodossa matkaviestimen suoritin välineet 21 tunnistavat vastaanotetun tietoelementin kuvatiedoksi, ja tulostavat taltioi-15 dun kuvan käyttöliittymän 26 välityksellä antovälineenä toimivalle matkaviestimen näyttöruudulle tarjoten käyttäjälle mahdollisuuden liittää tietoelementtiin tämän sisältöön liittyvää metatietoa.

Matkaviestimen muistiin on tallennettu puhelinluettelo, johon on tyypillisesti tallennettu tietoja tilaajan kannalta merkityksellisistä henkilöistä ja hei-20 dän tietoliikenneosoitteensa ainakin yhdessä tietoliikennejärjestelmässä. Tilaajan osoitetietoon viitataan edullisesti tilaajan nimen tilaajalle tutussa muodossa sisältävällä määritteellä, esimerkiksi matkaviestimen käyttäjän tallennuksen yhteydessä tilaajalle antamalla nimellä. Esillä olevassa suoritusmuodossa suori-tinvälineet tulostavat siten kuvan yhteydessä näyttöruudulle näkymän tilaajan 25 omaan puhelinluetteloon, erityisesti tallennettuihin nimitietoihin.

Esillä olevan suoritusmuodon mukaista matkaviestimen käyttäjän o valintanäkymää on havainnollistettu kuviossa 3. Kuvion 3 näyttöruutu 30 sisäl-

CVI

^ tää kaksi osaa, joista ensimmäiseen osaan 31 tulostetaan kamerayksikön taltioi oima kuvatietoelementti 32. Näyttöruudun 30 toiseen osaan 33 tulostetaan va- ^ 30 lintanäkymä 34 matkaviestimen puhelinluettelosta. Nämä kaksi osaa näkevä | tilaaja voi tunnistaa kuvan esittävän kahden ystävänsä pallopeliä, ja päättää oo liittää kuvaan näihin ystäviin liittyvää metatietoa.

CO

g Tyypillisesti valintanäkymässä näkyy vain osa puhelinluettelossa o olevista nimitiedoista, ja muu osa puhelinluettelosta on vieritettävissä esille ^ 35 näyttöruudun käyttötoimintona. Näyttöruudun käyttötoiminnot ovat alan ammat tilaisille tunnettua tekniikkaa, eikä niiden toteutusta kuvata tarkemmin tässä yh- 9 teydessä. Kuviossa 3 esitettyjen näyttöosien avulla matkaviestimen käyttäjä siten siirtää ensin kohdistimen kohtaan ’BEN’, vahvistaa nimitiedon valinnan painamalla SELECT-näppäintä, siirtää kohdistimen kohtaan ’AATU’, vahvistaa nimitiedon valinnan painamalla uudestaan SELECT-näppäintä, ja päättää sit-5 ten valintatilanteen painamalla RETURN-näppäintä. Alan ammattilaiselle on selvää, että valintanäytöt sisältävät useita toiminnallisuuksia, ja ne voidaan toteuttaa monella eri tavalla poikkeamatta esillä olevan keksinnön suojapiiristä.

Esillä olevassa suoritusmuodossa matkaviestimen käyttöliittymä 26 välittää valintanäytön antamat määritykset suoritinyksikköön 21. Suoritinyksik-10 kö 21 siis hakee muistiin 22 tallennetusta puhelinluettelosta hakunimeen ’BEN’ liittyvän tietoliikennejärjestelmän tilaajaosoitteen. Tilaajaosoite viittaa tässä tietorakenteeseen tai loogiseen konversioon, jota käytetään yksittäisen kohteen, kuten tietyn käyttäjän, verkkolaitteen tai prosessin identifioimiseen, esimerkkinä voidaan mainita kansainvälinen tilaajanumero (MSISDN, mobile subscriber 15 international ISDN number), URL-osoite (uniform resource locator), ja sähköpostiosoite. Kuvion 3 esimerkissä osoitteena käytetään matkaviestintilaajan kansainvälistä tilaajanumeroa (MSISDN). Siten suoritinyksikkö liittää yhteen kamerayksikön taltioiman kuvatietoelementin, ja tässä suoritusmuodossa metatietona käytettävät Benin ja Aatun MSISDN-numerot. On huomattava, että 20 metatiedon ei tarvitse välttämättä olla itse tilaajaosoite, vaan se voi olla myös tilaajaosoitteeseen liittyvä tunniste, josta tieto toimitetaan tilaajaosoitteen identifioimalle käyttäjälle.

Edellä kuvion 3 yhteydessä kuvattua tietojenkäsittelymenetelmää havainnollistetaan seuraavassa viitaten kuvion 4 vuokaavioon. Kohdassa 41 25 vastaanotetaan kamerayksikön avulla tuotettu tietoelementti DATn. Kohdassa 42 tietoelementti DATn tulostetaan matkaviestimen näytölle yhdessä tilaajien 5 hakunimistä muodostetun valintanäytön NAMEs kanssa. Kohdassa 43 vas-

C\J

£ taanotetaan yksi tai useampi tilaajan antama valintamääritys NAME, ja koh- ^ dassa 44 haetaan valintamääritystä vastaava osoitetieto ADDR(NAME). Koh- ^ 30 dassa 45 tuotetaan osoitetiedon ADDR(NAME) perusteella metatieto METn, ja | kohdassa 46 yhdistetään tietoelementti DATn ja metatieto METn.

oo Esillä oleva suoritusmuoto ilmentää siten keksinnönmukaisen rat- 00 g kaisun tuomia etuja tietoelementtien käsittelyssä. Tietoelementteihin liitettävä o metatieto on tietoliikennejärjestelmiä hyödyntävän käyttäjän saatavilla valmii- ^ 35 na, ja tietoon viittaaminen tapahtuu käyttäjän hyvin tuntemalla tavalla. On huomattava, että vaikka esitetyssä suoritusmuodossa puhelinluettelon nimet 10 olivat käyttäjän määrittämiä, tämä ei ole keksinnön kannalta olennaista. Puhelinluettelo voi olla myös esimerkiksi käyttäjän saatavilla oleva valmis osoitetiedosta, johon käyttäjälle järjestetään valintanäkymän välityksellä pääsy.

Metatiedon lisääminen keksinnönmukaisella tavalla on helppoa ja 5 mahdollista jopa rajallisen käyttöliittymän välityksellä, kuten matkaviestimessä. Käyttäjälähtöisesti annettu määritys muuntuu kuitenkin osoitetiedoston välityksellä automaattisesti laajalti tunnettuun muotoon, mikä mahdollistaa tietoihin viittaamisen tehokkaalla tavalla, ja on määritettävissä jopa tietoelementtikoh-taisesti. Keksinnönmukaisen ratkaisun voidaan siten sanoa tarjoavan globaalin 10 ontologian sisältömetatiedon yhdelle tärkeimmistä lajeista.

Kuten edellä mainittiin, metatiedon lisääminen tietoelementtiin mahdollistaa monenlaiset toimenpiteet tiedon jatkokäsittelyssä. Tuotettu ja metatiedolla varustettu tieto tallennetaan tyypillisesti myöhempää käyttöä varten jonkinlaiseen tietokantaan. Kuvion 3 esimerkissä kuvatietoelementistä ja meta-15 tiedosta muodostuva kuvatietolohko voidaan ensisijaisesti tallentaa matkaviestimen muistissa 22 olevaan kuvatietopankkiin. Matkaviestimen muisti on kuitenkin rajallinen ja siihen pääsy hyvin rajoitettua, jolloin matkaviestimen liityntäyksikkö 23 tarjoaa mahdollisuuden tallentaa tietolohko myös sellaiseen tietokantaan, jonka kautta kuvatietoon voidaan järjestää pääsy myös muille käyttä-20 jille.

Tällaista järjestelyä on havainnollistettu kuviossa 5 soveltaen edelleen kuvion 3 suoritusmuodon toimintaympäristöä. Kuviossa 5 esitetty suoritusmuoto käsittää esimerkkinä tiedonkäsittelyjärjestelmästä käytetyn matkaviestimen 20, kuvatietopankin 51,53 taltioitujen kuvien tallentamiseksi ja tieto-25 liikennejärjestelyn 52, 54, 55 taltioitujen kuvien siirtämiseksi matkaviestimeltä 20 kuvatietopankkiin 51,53. Selityksen yksinkertaistamiseksi piirroksissa esite-5 tään vain keksinnön kuvaamisen kannalta olennaiset osat. On selvää, että to-

C\J

£ delliset järjestelmät voivat sisältää lukuisia alan ammattilaiselle tunnettuja osia, ^ joita ei ole tarpeellista kuvata tässä yhteydessä.

^ 30 Kuvion 5 esimerkissä kuvatietopankki on tietokantajärjestelmä, joka £ käsittää kuvatietopalvelimen 53, ja kuvatietokannan 51. Kuvatietopalvelin 53 oo hoitaa määrättyjä tehtäviä muiden samaan verkkoon kytkettyjen tietokoneiden g pyyntöjen ohjaamana tai niiden puolesta. Kuvion 6 lohkokaaviossa havainnoi- o listetaan kuvion 5 palvelimen 53 toiminnallista rakennetta. Palvelin 53 on olen- ^ 35 naisesti elektronisia osia ja piirijärjestelyitä käsittävistä laitteistoista ja laitteis ton osien toimintaa ohjaavasta ohjelmistosta muodostuvia kokonaisuuksia, joil- 11 la on useita mahdollisia toteutustapoja. Palvelin 53 käsittää suorittimen tai suo-ritinvälineet 61, eli osan joka voi sisältää aritmeettis-loogisen yksikön, joukon rekistereitä ja ohjauspiirejä. Suoritinvälisiin on liitetty muistivälineet 62, eli tietoväline, jonne voidaan tallentaa konekoodista tietoa, ohjelmia, tai tilaajatietoja.

5 Tietovälineet tyypillisesti käsittävät muistiyksiköitä, joihin on mahdollista sekä lukea että kirjoittaa (luku-kirjoitusmuisti, RAM) ja muistiyksiköitä, joiden tietoa voidaan vain lukea (lukumuisti, ROM). Palvelin 53 sisältää myös liitäntäyksikön, joka käsittää ottovälineet 63 tiedon vastaanottamiseksi palvelimen suorittamia toimintoja varten, ja antovälineet 64 palvelimen käsittelemien tietojen tulo lostamiseksi palvelimelta eteenpäin. Esimerkkinä ottovälineistä voidaan mainita palvelinlaitteistoon sisällytetty pistoyksikkö, joka toimii käsittelevänä yhdyskäytävänä sen ulkoisiin kytkentäpisteisiin johdetulle tiedolle.

Palvelimen käyttäjän ohjaus- ja valvontatoiminnan mahdollistamiseksi palvelin voi lisäksi sisältää käyttöliittymän 65, joka välityksellä palvelin voi 15 vastaanottaa käyttäjän antamia komentoja, ja tulostaa haluttuja tietoja käyttäjän saataville. Käyttöliittymä käsittää tyypillisesti syöttölaitteen, josta esimerkkinä voidaan mainita näppäimistö, kosketusnäyttö, mikrofoni, tai vastaava. Käyttöliittymä käsittää tyypillisesti myös ainakin yhden tulostuslaitteen, josta esimerkkinä voidaan mainita kirjoitin, näyttöruutu, kovaääninen tai vastaava. Suo-20 ritinvälineet 61, muistivälineet 62, liityntäyksikkö 63, 64 ja käyttöliittymä 65 ovat liitetty sähköisesti keskenään vastaanotettuun ja/tai tallennettuun tietoon kohdistuvien toimenpiteiden suorittamiseksi järjestelmällisesti ennalta määritettyjen, olennaisesti ohjelmoitujen toimintosarjojen mukaisesti. Keksinnönmukai-sessa järjestelmässä tällaiset toimenpiteet käsittävät edellä ja seuraavassa 25 esitettyjen palvelimen toiminnallisuuksien suorittamisen. Nämä toiminnallisuudet käsittävät kuvatietopalvelimelle toimitettujen kuvatietoelementtien tallenta-o misen kuvatietokantaan 51, kuvatietoelementtien hakemisen kuvatietokannas-

CVI

^ ta 51, ja näiden toimenpiteiden pääsynhallinnan.

° Tietokanta 51 on olennaisesti tiettyä kohdealuetta kuvaavien tietO-

CVJ

™ 30 jen kokonaisuus, jota yksi tai useampi sovellus käyttää ja päivittää. Tietokanit nat kuuluvat alan ammattilaiselle tunnettuun tekniikkaan, eikä niiden yleistä to- oo teutusta kuvata tarkemmin tässä. Tietokannan 51 tietue sisältää yhteen yksi-

CO

g löön, tapahtumaan tai muuhun rajattuun yksikköön liittyvät tiedot samassa yh- o teydessä esitettyinä, jolloin yksi kuvatietoelementti ja siihen liitetty metatieto si- ^ 35 sältyvät olennaisesti yhteen tietueeseen.

12

Kuvion 5 suoritusmuodossa on esitetty kaksi tiedonsiirtojärjestelyä matkaviestimellä 20 tuotetun kuvatietoelementin siirtämiseksi tietokantaan 51. Alan ammattilaiselle on selvää, että tiedonsiirtojärjestely voi käsittää minkä tahansa kiinteän tai langattoman verkkoyhteyden, tai näiden yhdistelmän. En-5 simmäinen kuvion 5 tiedonsiirtojärjestelyistä on matkaviestimen kotiverkkona toimiva yleinen matkaviestinverkko (public land mobile network, PLMN). Esimerkkinä tällaisista voidaan mainita yleismaailmallinen GSM-järjestelmä (Global System for Mobile Communications) ja sitä vastaavat matkaviestinjärjestelmät, kuten GSM 1800 ja PCS (Personal Communication System) sekä em. jär-10 jestelmiin perustuvat järjestelmät, kuten GSM 2+ -järjestelmät. Tällaisia ovat myös muiden muassa niin sanotut kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmät, kuten Universal Mobile Telecommunications System (UMTS). Kuvion 5 suoritusmuodossa PLMN viittaa GSM-pohjaiseen järjestelmään, joka sisältää pakettikytkentäisen datapalvelun (General Packet Radio Service, GPRS). Esil-15 lä olevassa suoritusmuodossa kyseinen matkaviestinverkko tarjoaa tiedonsiirtopalvelun matkaviestin 20 ja kuvatietopalvelimen välillä GPRS-pakettidata-protokollakontekstin (packet data protocol context, PDP context) muodossa. Taltioitu kuvatietoelementti voidaan siis lähettää matkaviestimeltä 20 radiorajapinnan yli matkaviestinverkkoon, joka toimittaa sen matkaviestinverkkoon lii-20 tetylle kuvatietopalvelimelle 53.

Toinen kuvion 5 tiedonsiirtojärjestelyistä sisältää kiinteän verkkoyhteyden 55 yli kuvatietopalvelimeen 53 liitetyn tietokoneen 54, johon matkaviestin 20 voidaan yhdistää ainakin kuvatietoelementtien siirtämisen ajaksi. Alan ammattilaiselle on selvää, että tapoja matkaviestimen 20 ja tietokoneen 54 yh-25 distämiseksi on useita, mukaan lukien johdin, infrapuna, Bluetooth, ja vastaa-___ vat järjestelyt. Matkaviestin 20 ja tietokone 54 sisältävät tunnetulla tavalla vases takkaisliityntäportit kulloinkin valitun yhdistämistavan mukaisesti.

£ On huomattava, että kuvion 5 suoritusmuoto tarjoaa matkaviestimen ^ käyttäjälle ainakin kaksi käyttäjäliityntävaihtoehtoa metatiedon liittämiseksi ku- ^ 30 vatietoelementteihin. Käyttäjä voi liittää metatiedon kuvatietoelementtiin mat- £ kaviestimellä kuvion 3 suoritusmuodon mukaisesti, tai siirtää taltioidun kuvatie- oo toelementin matkaviestimeltä tietokoneelle 54 ja liittää metatiedon kuvatie- 00 g toelementtiin käyttäen tietokoneen usein monipuolisempaa käyttöliittymää. Täl- § löin on kuitenkin huolehdittava, että tietokoneelta on pääsy puhelinluetteloon, ^ 35 eli tietokantaan, jonka tietueet käsittävät ainakin tiedon tietoliikennejärjestel män tilaajasta ja tilaajan osoitteen mainitussa tietoliikennejärjestelmässä. Tyy- 13 pillisesti matkaviestimien mukana toimitetaan tietokoneliityntäohjelmisto matkaviestimelle tallennettujen tietojen, esimerkiksi kalenteri- ja kontaktitietojen, synkronoimiseksi tietokoneen välityksellä käytettävien sovelluksien kanssa. Pääsy tietokantaan mahdollistuu siten edullisesti tietokoneessa säilytettävän 5 rinnakkaisosoiteluettelon välityksellä. Alan ammattilaiselle on selvä, että pääsy tietokantaan tietokoneelta 54 voidaan suojapiiristä poikkeamatta järjestää monella eri tavalla.

Tiedonsiirtoyhteys tietokoneen 54 ja kuvatietopalvelimen 53 välillä voi olla mikä tahansa yhteydellinen tai yhteydetön verkkopalvelu. Esimerkkinä 10 voidaan mainita kiinteät verkot, mukaan lukien IP-pohjaiset lähiverkot (Local Area Network), suuralueverkot (WAN), ja niin edelleen. Esimerkkinä voidaan mainita myös matkaviestinverkot, kuten yleismaailmallinen GSM-järjestelmä (Global System for Mobile Communications) ja sitä vastaavat matkaviestin-järjestelmät, kuten GSM 1800 ja PCS (Personal Communication System) sekä 15 em. järjestelmiin perustuvat järjestelmät, kuten GSM 2+ -järjestelmät. Tällaisia ovat myös muiden muassa niin sanotut kolmannen sukupolven matkaviestin-järjestelmät, kuten Universal Mobile Telecommunications System (UMTS).

Kuvion 3 suoritusmuodon mukainen käyttötapaus kuvion 5 suoritusmuotoon sovellettuna etenee seuraavasti. Matkaviestimen 20 kamerayksik-20 kö taltioi kuvaelementin, ja sen suoritinvälineet tunnistavat vastaanotetun tietoelementin kuvatiedoksi, ja tallentavat taltioidun kuvan matkaviestimen 20 muistiin. Tiettynä ajankohtana matkaviestimen 20 käyttäjä yhdistää matkaviestimen tietokoneeseen 54, ja siirtää muodostetun tiedonsiirtoyhteyden välityksellä ainakin osan matkaviestimen muistiin tallennetuista kuvatietoelementeistä 25 tietokoneelle 54. Tietokoneessa 54 on käytettävissä sovellus, joka antaa kuvaelementit käyttöliittymän välityksellä käyttäjälle ja tarjoaa mahdollisuuden liit-o tää tietoelementtiin tämän sisältöön liittyvää metatietoa.

(M

^ Esimerkiksi kuvaelementtien siirron yhteydessä, omana toimenpi- ^ teenään tai jonkin muun matkaviestimen 20 ja tietokoneen 54 yhdistämistä ^ 30 edellyttävän toimenpiteen yhteydessä (esimerkiksi matkaviestimen ja tietoko- | neen tietojen synkronointitoimenpide) tietokoneen muistiin on tallennettu mat- oo kaviestintilaajan puhelinluettelo, joka sisältää tietoja tilaajan kannalta merkityk-

CO

g sellisistä henkilöistä ja heidän tietoliikenneosoitteensa ainakin yhdessä tietolii- o kennejärjestelmässä. Esillä olevan suoritusmuodon mukaisesti käyttäjälle an- ^ 35 netaan kuvatietoelementti ja näkymä tilaajan puhelinluetteloon.

14

Koska tietokoneen näyttöruutu on tyypillisesti matkaviestimen näyttöruutua kookkaampi ja valintanäkymien käsittely voidaan järjestää joustavammaksi, voidaan samassa näytössä käsitellä rinnakkain useampia kuvatie-toelementtejä. Tietokoneen käyttöliittymä mahdollistaa lisäksi joustavammat 5 valintatoiminnot, mikä tarjoaa enemmän vaihtoehtoja metatiedon myöhempään käyttöön liittyvien määreiden antamiseksi. Tätä on havainnollistettu kuviossa 7, jonka näyttö sisältää ensimmäisen osan 71, johon tulostetaan käsiteltävät ku-vatietoelementit, joita kuvion 7 esimerkissä on kaksi. Näytön toiseen osaan 72 tulostetaan valintanäkymä 34 matkaviestimen puhelinluetteloon. Nämä kaksi 10 osaa näkevä tilaaja voi tunnistaa ensimmäisen kuvan esittävän kahden ystävänsä pallopeliä, ja toisen kuvan esittävän kolmannen ystävän uintitapahtu-maa, ja päättää liittää kuvaan näihin ystäviin liittyvää metatietoa. Esillä olevassa suoritusmuodossa näytön kolmas osa 73 sisältää valintanäkymän metatiedon käyttöön liittyvistä määritteistä.

15 Kuvion 7 esimerkissä näytön kolmas osa 73 sisältää esimerkkinä määritteen 74 ’SHARE WITH’, jonka valinta aiheuttaa sen, että käsiteltävään kuvatietoelementtiin liitetään lisämäärite, joka mahdollistaa kuvaelementtiin metatiedon välityksellä liitetyille tilaajille pääsyn tallennettuun kuvatietoelementtiin kuvatietopalvelimen 53 välityksellä kuvatietokannassa 51. Näytön 20 kolmannen osan toinen esimerkkimääre 75 on ’’DELIVER TO”, jonka valinta puolestaan aiheuttaa sen, että kuvatietopalvelin käynnistää määrättynä ajanhetkenä, esimerkiksi vasteena kuvaelementin vastaanottamiselle, kuvaelementin siirron kuvaelementtiin metatiedon välityksellä liitetylle tilaajalle. On selvää, että metatiedon käyttöön liittyviä määreitä voidaan kehittää lisää käyttötarpeen 25 mukaisesti. On lisäksi huomioitava, että tässä suoritusmuodossa määritteet annetaan suoraan henkilöperusteiden metatiedon lisäämisen yhteydessä. 5 Keksinnönmukainen järjestely mahdollistaa lisämääritteiden lisäämisen tie-

CVI

£ toelementteihin kuitenkin myös myöhemmässä vaiheessa. Käyttäjä voi näin ^ ensisijaisesti liittää tietoelementtiin tiedon niistä henkilöistä, joita kuva mahdol- ^ 30 lisesti voisi koskea (ei siis välttämättä vain kuvassa esiintyvät henkilöt), ja mai- £ nitun lisämääritteen avulla jälkikäteen ohjata pääsyä kuvaelementtiin tai sen oo käsittelyä henkilöperusteisen metatiedon perusteella.

CO

g Seuraavassa esitetään näiden esimerkkien avulla metatiedon ja me- o tatiedon käyttöön liittyvien määreiden yhdistämistä kuviossa 7 esitettyjen näyt- ^ 35 toosien avulla. Matkaviestimen käyttäjä valitsee esimerkiksi hiiren välityksellä ensin ensimmäisen kuvaelementin 76, valitsee puhelinluettelosta vaihtoehdon 15 ’BEN’, näpäyttää painiketta ”IN PICTURE”, valitsee puhelinluettelosta vaihtoehdon ’AATU’, näpäyttää uudestaan vaihtoehtoa ” IN PICTURE”, ja näpäyttää lisäksi painiketta ’’SHARE WITH”. Tämän jälkeen käyttäjä valitsee toisen kuva-elementin 77, valitsee puhelinluettelosta vaihtoehdon ’FADE’, näpäyttää paini-5 kettä ”IN PICTURE”, näpäyttää lisäksi vaihtoehtoa ’’DELIVER TO”, ja päättää siten valintatoiminnon, esimerkiksi käynnistämällä kuvaelementtien lähetyksen kuvatietopalvelimelle näpäyttämällä lähetyksen vahvistusnäppäintä 78. Alan ammattilaiselle on selvää, että valintanäytöt sisältävät useita toiminnallisuuksia, ja ne voidaan toteuttaa monella eri tavalla poikkeamatta esillä olevan kek-10 sinnön suojapiiristä.

Edellä kuvattujen valintatoimenpiteiden seurauksena tietokone 54 hakee puhelinluettelosta nimiin BEN ja AATU liittyvät MSISDN-numerot, tuottaa tämän osoitetiedon perustella henkilöperusteisen metatiedon, ja liittää metatiedon ensimmäiseen kuvaelementtiin 76. Tässä suoritusmuodossa osoite-15 tiedon perusteella tuotettuna metatietona käytetään suoraan mainittua MSISDN-numeroa. Tämän lisäksi tietokone 54 ja yhdistää näihin tietoihin ku-vaelementtitiedon pääsynohjaukseen liittyvän lisämääreen pääsyoikeuden antamiseksi käyttäjän nimitiedolla AATU osoittaman henkilön metatiedon identifioimalle tilaajalle. Tämän lisäksi tietokone 54 hakee tietokannasta nimeen FA-20 DE liittyvän MSISDN-numeron, liittää tämän osoitteen henkilöperusteiseksi metatiedoksi toiseen kuvaelementtiin 77 ja yhdistää näihin tietoihin kuvaelementin jakeluun liittyvän lisämääreen. Näin muodostetut tietolohkot siirretään tietoliikenneverkon 55 välityksellä tietokoneelta 54 kuvatietopalvelimelle 53, joka tallentaa ne kuvatietokantaan 51.

25 Esillä olevassa suoritusmuodossa kuvatietopalvelin 53 on lisäksi jär jestetty lukemaan vastaanottamistaan kuvatietolohkoista mahdolliset metatie-5 don käsittelyyn liittyvät lisämääreet. Vasteena toiseen kuvatietoelementtiin 77

(M

^ liittyvän kuvatietolohkon vastaanottamiselle kuvatietopalvelin 53 käynnistää yh- ^ teydenmuodostuksen matkaviestimen käyttäjän nimellä ’FADE’ identifioimalle ^ 30 tilaajalle. Jakelu ei esillä olevassa järjestelyssä edellytä uusia tietokantahakuja £ eikä osoitekonversioita, vaan jakelu voidaan suoraan toteuttaa kuvatietoele- oo menttiin liitetyn metatiedon, tässä FADEn MSISDN-numeron perusteella.

CO

g Kuten edellä mainittiin, kuvatietopalvelimen 53 välityksellä toisella o kuvatietopalvelimeen 53 liitetyllä tietokoneella 56 tai matkaviestimellä 57 on ^ 35 mahdollisuus hakea kuvatietoelementtejä kuvatietokannasta 51. Esillä olevas sa suoritusmuodossa kuvatietopalvelin 53 on lisäksi järjestetty tarkistamaan 16 metatiedon käsittelyyn liittyvien määreiden avulla kuvatietoelementtejä pyytävän tilaajan oikeus käyttää kuvatietoelementtejä. Esimerkiksi kuvion 7 tapauksessa pääsy ensimmäiseen kuvatietoelementtiin 76 on lähtökohtaisesti matkaviestimen käyttäjällä ja määreiden perusteella tämän käyttäjän AATU-nimeen 5 yhdistämällä MSISDN-numeroilla. On huomattava, että MSISDN-numero edustaa tässä esimerkkiä tunnistusmekanismista, mikä ei sinänsä rajoita pääsyä vain MSISDN-osoituksen välityksellä toimiviin käyttäjäpäätteisiin. MSISDN-numeroa voidaan käyttää toiselta tietokoneelta toimittaessa esimerkiksi käyttäjätunnuksena, tai tietty käyttäjätunnus voidaan palvelimella kytkeä tiettyyn 10 MSISDN-numeroon. Edelleen, jos metatieto sisältää tilaajan osoitteen perusteella tuotetun tunnuksen, pääsyoikeus voidaan tarkistaa tämän tunnuksen perusteella.

Edellä esitetty suoritusmuoto ilmentää muita keksinnönmukaisen ratkaisun avulla aikaansaatuja etuja. Henkilöivän metatiedon lisääminen mah-15 dollistaa useamman käyttäjän samasta tapahtumasta ottamien kuvien yhdistämisen automaattisesti yhdeksi kokonaisuudeksi, mikä ei aiemmin ole ollut mahdollista. Henkilöivää metatietoa voidaan myös hyödyntää luotaessa automaattisia pääsynohjaus ja jakelusääntöjä aiemmin manuaalisesti tehtyjen toimenpiteiden tilalle.

20 Edellä kuvatuissa suoritusmuodoissa osoitetiedosta muodostettua ensisijaista metatietoa täydennettiin metatiedolla, joka liittyi ensisijaisen metatiedon hyödyntämiseen tallennettujen kuvaelementtien käsittelyssä. On huomattava, että ensisijaista metatietoa voidaan täydentää lisäksi muulla tietoelementtien käyttökontekstiin liittyvällä tiedolla. Esillä olevan keksinnön ansiosta 25 tämä on mahdollista toteuttaa automaattisesti tai tilaajan toimintona tai yhdistelmänä molempia.

o Kuvion 8 kuvio havainnollistaa kuvion 2 suoritusmuodon mukaista

CM

^ matkaviestintä, joka käsittää kuviossa 2 kuvattujen elementtien lisäksi näihin ° sähköisesti kytketyn kelloyksikön 81, kalenteriyksikön 82, ja paikannusyksikön ™ 30 83.

| Tutkimusten mukaan ihmiset yleensä järjestävät kuvansa tapahtuen mittain ja kronologisesti. Tutkimusten mukaan kuvat otetaan sarjoina, eli useita co g kuvia lyhyen ajan sisällä, siten että kuvaamisjaksojen välillä on pitkiäkin tauko- o ja. Nämä sarjat ajoittuvat tyypillisesti selkeisiin tapahtumiin, jotka käyttäjä pys- ^ 35 tyy helposti identifioimaan ja nimeämään, esimerkiksi lomamatkoihin, juhliin ja merkkipäiviin sekä erilaisiin elämänmuutoksiin. Kelloyksikkö 81 sisältää tunne- 17 tun ajoitusyksikön, joka lisää kuhunkin taltioituun kuvaelementtiin tämän talti-ointiajankohdan. Esillä olevassa suoritusmuodossa kelloyksikkö lisäksi tarkkai-lee kuvaelementtien taltioinnin yhteydessä aikaväliä parhaillaan taltioitavan ja edellisen taltioidun kuvaelementin välillä. Jos aikaväli on lyhyempi kuin määrät-5 ty vertailuarvo, kuten esimerkiksi ennalta määrätty raja-arvo, tai klusterointi-algoritmilla määritetty dynaaminen vertailuarvo, juuri taltioitu kuva katsotaan kuuluvaksi samaan kuvasarjaan edellisen kuvaelementin kanssa. Jos aikaväli on pidempi kuin ennalta määrätty raja-arvo, juuri taltioidun kuvaelementin katsotaan aloittavan uuden erillisen kuvasarjan. Kelloyksikkö lisää kuvatietoele-10 menttiin metatiedon, joka identifioi mihin kuvasarjaan kuvatietoelementti kuuluu. Tätä metatietoa voidaan hyödyntää joukoista kuvatietoelementtejä muodostuvien kuvasarjojen jatkokäsittelyssä, mikä nopeuttaa suurien kuvamäärien käsittelyä ja edesauttaa hierarkkisten rakenteiden käyttöä määritysten tekemisessä. Esimerkiksi metatietojen liittämisvaiheeseen voidaan tarjota toiminnalli-15 suus, jossa yhden kuvasarjan kuvaelementtejä voidaan käsitellä yhtenä sarjana, tai vastaavasti tallennettujen kuvatietoelementtien haku voidaan yksinkertaisesti kohdistaa kokonaiseen kuvasarjaan. Tällainen kuvaelementtien kluste-rointi voidaan suorittaa automaattisesti, tai tilaajalle voidaan tarjota mahdollisuus syöttää tai muokata kuvasarjoja käyttöliittymän välityksellä.

20 Kalenteriyksikkö 82 sisältää tunnetun kalenterisovelluksen, joka liit tää yhteen tapahtumahetken ja siihen merkityn tapahtuman nimen. Esillä olevassa suoritusmuodossa kalenteriyksikkö lisäksi määrittää kelloyksikön avulla kuvaelementtien taltioinnin yhteydessä taltiointiajankohdan ja hakee käyttäjän kalenterista taltiointiajankohtaan liitetyn tapahtuman nimen. Nimestä muodos-25 tettua metatietoa voidaan hyödyntää eri käyttäjien kuvatietoelementtien yhdistelemisessä, mikä edesauttaa usean tilaajan ja/tai suurien kuvaelementtimää-o rien käsittelyä. Esimerkiksi sähköpostin välityksellä jaeltu konferenssikutsu nä-

CVI

to kyy tyypillisesti kokousosanottajien kalenterissa samassa muodossa. Liittä- ° mällä tämä kalenteritieto metatiedoksi konferenssin aikana, mahdollistaa kon-

CM

^ 30 ferenssitiedon tallentamisen ja jakelun vähällä vaivalla, ja helpottaa pääsyn oh- | jäämistä kuvatietokantaan tallennettuihin kuvatietoelementteihin. Tällainen ka- oo lenteritietojen käyttö metatietona voidaan järjestää suoritettavaksi automaatti en g sesti, tai tilaajalle voidaan tarjota mahdollisuus syöttää tai muokata kalenterien tiedosta tuotettua metatietoa käyttöliittymän välityksellä.

^ 35 Paikannusyksikkö 83 sisältää tunnetun paikannusjärjestelmän, esi merkiksi maailmanlaajuisen satelliittipaikannusjärjestelmän (global positioning 18 system, GPS), tai GSM-verkkojen paikannustoiminnallisuutta hyödyntävän sovelluksen, joka määrittää matkaviestimen paikkatiedon kullakin ajanhetkellä. Esillä olevassa suoritusmuodossa paikannusyksikkö siten määrittää paikannusjärjestelmän avulla kuvaelementtien taltioinnin yhteydessä taltiointipaikan 5 paikkatiedon ja liittää tämän paikkatiedon metatiedoksi kuvaelementteihin. Tätä metatietoa voidaan hyödyntää yhden tai useamman käyttäjän samaan paikkaan liittyvien kuvaelementtien käsittelyn yhdistämiseen, mikä helpottaa ja nopeuttaa käsittelyä huomattavasti. Liittämällä tämä taltiointipaikan sijaintitieto-tieto metatiedoksi, voidaan esimerkiksi kesämökin paikkatiedon sisältävällä 10 metatiedolla varustettuja kuvaelementtejä hakea ja käsitellä yhdistetysti.

Kuviossa 9 on havainnollistettu yhdistetysti eräs suoritusmuoto menetelmästä kuviossa 8 esitettyjen suoritusmuotovaihtoehtojen toteuttamiseksi metatiedon tietoelementteihin lisäävässä päässä. Kohdassa 91 vastaanotetaan kamerayksikön avulla tuotettu tietoelementti DATn. Kohdassa 92 tieto-15 elementti DATn tulostetaan matkaviestimen näytölle yhdessä tilaajien hakuni-mistä muodostetun valintanäytön NAMEs kanssa. Kohdassa 93 vastaanotetaan yksi tai useampi tilaajan antama valintamääritys NAME, ja kohdassa 94 haetaan valintamääritystä vastaava osoitetieto ADDR(NAME). Kohdassa 95 tuotetaan osoitetietoon ADDR(NAME) liittyvä metatieto, ja kohdassa 96 tuote-20 taan muu tietoelementin käyttökontekstiin liittyvä metatieto METm, esimerkiksi taltiointikohdan koordinaatti, klusteritieto, tai kalenterimääre kuviossa 8 esitetyllä tavalla. Kohdassa 97 yhdistetään tietoelementti DATn, tuotettu henkilöperus-teinen metatieto MRTn ja käyttökontekstiin liittyvä metatieto METn. Esilläolevan suoritusmuodon mukainen kontekstiperusteisen metatiedon liittäminen ta-25 pahtuu käyttäjäystävällisellä tavalla, ja yhdistettynä henkilöperusteiseen metatietoon tarjoaa merkittäviä lisämahdollisuuksia tietoelementtien jatkokäsittelyä o silmälläpitäen.

(M

^ Kuviossa 10 on havainnollistettu vastaavasti eräs suoritusmuoto ° keksinnönmukaisesta menetelmästä tietoelementtejä käsittelevän tietopalveli- ™ 30 men päässä. Kohdassa 101 palvelin tunnistaa tietoelementin sisältävän tieto- | lohkon vastaanottamisen. Kohdassa 102 palvelin tarkistaa liittyykö tietolohko oo uuteen tallennettavaan tietoon vai onko kyseessä hakupyyntö tietokantaan tal- 00 g lennetusta tiedosta. Jos kyseessä on uuden tietoelementin tai uusia tietoele- o menttejä sisältävästä tietolohkosta, siirrytään kohtaan 103, jossa tietoelementti ^ 35 ja siihen liittyvä metatieto luetaan, ja kohdassa 104 tietoelementti tallennetaan metatiedon kanssa tietokantaan. Kohdassa 10 tarkistetaan sisältääkö tietoloh- 19 ko muita toimenpiteitä edellyttäviä määreitä, kuten esimerkiksi kuvion 7 yhteydessä kuvattu pyyntö jaella kuvaelementti metatiedon avulla määritetylle käyttäjälle. Jos tällaisia määreitä ei ole, vastaanotetun tietolohkon käsittely päättyy. Muussa tapauksessa siirrytään kohtaan 106, jossa suoritetaan kohdassa 105 5 hyväksytyt toiminnot, jonka jälkeen vastaanotetun tietolohkon käsittely päättyy.

Jos kyseessä on hakupyyntö tietokantaan tallennetusta tiedosta, siirrytään kohtaan 107, jossa pyyntö luetaan, siihen liittyvä kuvaelementti tai kuvaelementit identifioidaan ja määritetään pyynnön lähettäneen käyttäjän osoitetietoon liittyvä tunnus. Kohdassa 108 pyydetyt tietoelementit ja niihin liit-10 tyvä metatieto haetaan tietokannasta. Kohdassa 109 käyttäjän tunnuksen ja tietoelementtiin liitetyn pääsyä ohjaavan metatiedon perustella tarkistetaan onko pyytäjällä pääsy pyydettyihin kuvaelementteihin. Jos valtuutus on annettu, tietoelementit lähetetään kohdassa 110, ja tietolohkon käsittely päättyy. Muussa tapauksessa palvelin lähettää pyytäjälle kohdassa 111 tiedon pyynnön kiel-15 tämisestä ja tietolohkon käsittely päättyy. Esilläolevan suoritusmuodon mukainen tietoeloelementtien automaattinen käsittely palvelimen päässä tehostaa tietoelementtien käsittelyä ja helpottaa merkittävästi suurten kuvamäärien käsittelyä.

Kuviossa 11 on havainnollistettu vastaavasti eräs suoritusmuoto 20 keksinnönmukaisesta menetelmästä tietoelementtejä käsittelevän tietopalvelimen päässä. Esillä olevassa suoritusmuodossa havainnollistetaan kahden eri tilaajan toisistaan riippumatta ottamien kuvien automaattista yhdistämistä. Kohdassa 120 palvelin vastaanottaa käyttäjältä A joukon kuvatietoelementtejä, joihin on liitetty henkilöperusteinen metatieto, joka identifioi henkilön B, kon-25 tekstimetatieto, joka ilmaisee kuvaelementtien kuuluvan samaan, aikaväliin TA ___ liittyvään klusteriin, ja lisämääritteen, jonka perusteella käyttäjä jakaa kuva- o elementin henkilön B kanssa. Kohdassa 121 palvelin vastaanottaa käyttäjältä B joukon kuvatietoelementtejä, joihin on liitetty henkilöperusteinen metatieto, ^ joka identifioi henkilön A, kontekstimetatieto, joka ilmaisee kuvaelementtien ^ 30 kuuluvan samaan, aikaväliin TB liittyvään klusteriin, ja lisämääritteen, jonka pe- £ rusteella käyttäjä jakaa kuvaelementin henkilön A kanssa. Kohdassa 122 pal- co velin tarkistaa yhdistämissäännön RULE, joka määrittää yhdistettäväksi kuva- g elementtisarjat, joihin liittyvät aikavälit osuvat ainakin osittain päällekkäin, ja § jotka on määritetty keskenään jaettavaksi. Jos yhdistämissäännön ehdot täyt- ^ 35 tyvät, palvelin yhdistää kohdassa 120 ja kohdassa 121 vastaanotetut kuva- elementit yhtenäisenä kokonaisuutena käsiteltävissä olevaksi kuvajoukoksi, 20 johon sekä henkilöllä A että henkilöllä B on pääsy. Esillä olevan suoritusmuoto ilmentää keksinnönmukaisen ratkaisun avulla saavutettavaa etua, jossa usean käyttäjän itsenäisesti generoimia tietoelementtejä voidaan automaattisesti yhdistää. Tämä nopeuttaa ja yksinkertaistaa tietoelementtien käsittelyä ja tehos-5 taa merkittävästi suurten kuvamäärien käsittelyä. Esillä olevassa suoritusmuodossa on kuvattu vain suoritusmuodon selityksen kannalta olennaiset osat. Alan ammattilaiselle on selvää, että tietoelementtejä voidaan yhdistellä yksitellen tai sarjoina, esimerkiksi kuvasarja-, paikannus- tai kalenterimetatie-toa hyödyntäen. Käyttäjiä, joiden tietoelementtejä tai tietoelementtisarjoja yh-10 distellään voi olla useampia kuin kaksi. Käsiteltävä tieto voi, kuten muuallakin hakemuksessa, olla muutakin kuin kuvatietoa.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdel-15 la patenttivaatimusten puitteissa.

δ C\l

CD

O

CM

X

Q.

00 00

CM

O

"M"

O

CM

Claims

1. Tietojenkäsittelyjärjestelmä (20), joka käsittää: matkaviestimen (20); matkaviestimeen sisällytetyn tietoelementtejä tuottavan yksikön 5 (29); tietojenkäsittelyvälineet (21) tietoelementtien käsittelemiseksi ensimmäisen tietokannan (22), jonka tietueista ainakin osa käsittää ainakin yhden tietoliikennejärjestelmän tilaajan nimitiedon ja mainitun tilaajan osoitteen mainitussa tietoliikennejärjestelmässä; ja 10 liityntävälineet (26), jotka sisältävät antovälineet (27) tietojen anta miseksi käyttäjälle ja ottovälineet (28) tietojen ottamiseksi käyttäjältä; tunnettu siitä, että ensimmäiseen tietokantaan (22) on tallennettu matkaviestimen puhelinluettelo; 15 mainitut antovälineet (27) on järjestetty antamaan käyttäjälle ainakin osan tietoelementin sisällöstä ja ainakin osan matkaviestimen puhelinluettelon yhden tilaajan tietueesta nimitiedon valintamahdollisuutena henkilöperusteisen metatiedon liittämiseksi tietoelementtiin; mainitut ottovälineet (28) on järjestetty ottamaan käyttäjältä mainitun 20 tilaajan nimitietovalinnan; mainitut tietojenkäsittelyvälineet (21) on, vasteena käyttäjän nimitie-tovalinnalle, järjestetty hakemaan valittuun nimitietoon liittyvän tilaajan osoitteen ensimmäisestä tietokannasta; ja liittämään tietoelementtiin metatiedon, joka sisältää haetun tilaajan osoitteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tietojenkäsittelyjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut antovälineet (27) on järjestetty antamaan valin-^ tanäyttö, joka sisältää ainakin osan ensimmäisen tietokannan nimitiedoista,

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tietojenkäsittelyjärjestelmä, c\i tunnettu siitä, että mainittu järjestelmä käsittää lisäksi tietokantajärjestel- (M x 30 män tietoelementtien tallentamiseksi, joka tietokantajärjestelmä käsittää palve- CC limen (53) ja toisen tietokannan (51).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tietojenkäsittelyjärjestelmä, (M o tunnettu siitä, että mainittu palvelin (53) on järjestetty vastaanottamaan tie- o toelementin hakupyyntö palvelimeen liitetyltä tietokoneelta (56); ja tarkista- 35 maan pääsyoikeus tietoelementtiin hakupyyntöön liitetyn tilaajaosoitteen perusteella.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen tietojenkäsittelyjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut antovälineet (27) on järjestetty antamaan käyttäjälle lisäksi mahdollisuus liittää tietoelementtiin tämän pääsyoikeutta ohjaava lisämäärite; 5 mainitut ottovälineet (28) on järjestetty ottamaan käyttäjältä mainitun lisämääritteen; mainitut tietojenkäsittelyvälineet (21) on järjestetty liittämään tietoelementtiin mainitun lisämääritteen.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen tietojenkäsittelyjärjestelmä, 10 tunnettu siitä, että mainitut antovälineet (27) on järjestetty antamaan käyttäjälle lisäksi mahdollisuus liittää tietoelementtiin tämän tallennuksen yhteydessä toteutettavaa toimintoa ohjaavan lisämääritteen; mainitut ottovälineet (28) on järjestetty ottamaan käyttäjältä mainitun 15 lisämääritteen; mainitut tietojenkäsittelyvälineet (21) on järjestetty liittämään tietoelementtiin mainitun lisämääritteen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen tietojenkäsittelyjärjestelmä, tunnettu siitä, että palvelin (53) on sovitettu ottamaan vastaan mainitun li- 20 sämääritteen; ja vasteena vastaanotetulle lisämääritteelle suorittamaan lisä-määritteen määrittämän toiminnon tallennuksen yhteydessä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tietojenkäsittelyjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu toiminto sisältää tietoelementin lähetyksen hen-kilöperusteisen metatiedon sisältämän osoitteen identifioivalle tilaajalle.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tietojenkäsittelyjärjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää lisäksi kelloyksikön (81) tietoele- 5 mentin tuotta m ishetken määrittämiseksi, joka kelloyksikkö (81) on lisäksi jär- c\j ώ jestetty ° liittämään tietoelementtiin tietosarjatunnistimen sisältävän metatie- (N ^ 30 don; g mittaamaan aikavälin kahden tietoelementin välillä; oo vertaamaan aikaväliä ennalta määrättyyn vertailuarvoon; CO g vasteena vertailuarvon alittumiselle liittämään myöhempään tie- o toelementtiin saman tunnistimen kuin aiempaan tietoelementtiin; ja ^ 35 vasteena vertailuarvon ylittymiselle liittämään myöhempään tie toelementtiin eri tunnistimen kuin aiempaan tietoelementtiin.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tietojenkäsittelyjärjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää lisäksi kalenteriyksikön (82), joka kalenteriyksikkö on lisäksi järjestetty: tunnistamaan tietoelementin tuottamishetken; 5 hakemaan tuottamishetkeä vastaavan kalenteritapahtuman; liittämään tietoelementtiin mainitun kalenteritapahtuman sisältävän metatiedon.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tietojenkäsittelyjärjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää lisäksi paikannusyksikön (83), joka 10 paikannusyksikkö on lisäksi järjestetty: tuottamaan paikannusyksikön sisältävän järjestelmäelementin sijaintitiedon tietoyksikön tuottamishetkellä; liittämään tietoelementtiin mainitun sijaintitiedon sisältävän metatiedon.

12. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen tietojenkäsitte lyjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut tietoelementit sisältävät kuvatietoa.

13. Matkaviestin (20), joka käsittää: liitäntäyksikön (23) matkaviestimen lähetys- ja vastaanottotoimintoja 20 varten tietoliikennejärjestelmässä, tietoelementtejä tuottavan yksikön (29); tietojenkäsittelyvälineet (21) tietoelementtien käsittelemiseksi; ensimmäisen tietokannanpuhelinluettelon (22), jonka tietueista ainakin osa käsittää ainakin yhden tietoliikennejärjestelmän tilaajan nimitiedon ja 25 mainitun tilaajan osoitteen mainitussa tietoliikennejärjestelmässä; ja liityntävälineet (26), jotka sisältävät antovälineet (27) tietojen anta-o miseksi matkaviestimen käyttäjälle ja ottovälineet (28) tietojen ottamiseksi CM ^ matkaviestimen käyttäjältä; ° tunnettu siitä, että CM ^ 30 mainitut antovälineet (27) on järjestetty antamaan käyttäjälle ainakin | osan tietoelementin sisällöstä ja ainakin osan matkaviestimen puhelinluettelon oo yhden tilaajan tietueesta nimitiedon valintamahdollisuutena henkilöperusteisen CO g metatiedon liittämiseksi tietoelementtiin; o mainitut ottovälineet (28) on järjestetty ottamaan käyttäjältä mainitun ^ 35 tilaajan nimitietovalinnan; mainitut tietojenkäsittelyvälineet (21) on, vasteena käyttäjän nimitie-tovalinnalle, järjestetty hakemaan valittuun nimitietoon liittyvän tilaajan osoitteen matkaviestimen puhelinluettelosta; ja liittämään tietoelementtiin metatiedon, joka sisältää haetun tilaajan osoitteen mainitussa tietoliikennejärjestel-5 mässä.

14. Menetelmä tietojen käsittelemiseksi tietoliikennejärjestelmässä, jossa tuotetaan tietoelementti; ja ylläpidetään ensimmäisessä tietokannassa tietueita, joista tietueista ainakin osa käsittää tietoliikennejärjestelmän tilaajan nimitiedon ja tilaajan osoitteen mainitussa tietoliikennejärjestelmässä; 10 tunnettu siitä, että käsitellään tietoelementti käyttäjälaitteessa, johon on tallennettu tietoliikennejärjestelmän matkaviestimen puhelinluettelo; annetaan (42) käyttäjälaitteen käyttäjälle ainakin osa tietoelementin sisällöstä ja ainakin osa matkaviestimen puhelinluettelon yhden tilaajan tietu-15 eesta nimitiedon valintamahdollisuutena henkilöperusteisen metatiedon liittämiseksi tietoelementtiin; otetaan (43) käyttäjältä mainitun tilaajan nimitietovalinta; haetaan (44), vasteena käyttäjän valinnalle, valittuun nimitietoon liittyvän tilaajan osoite mainitusta matkaviestimen puhelinluettelosta; ja 20 liitetään (45) tietoelementtiin metatieto, joka sisältää mainitun mat kaviestimen puhelinluettelosta haetun tilaajan osoitteen.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että annetaan valintanäyttö, joka sisältää ainakin osan ensimmäisen tietokannan nimitiedoista.

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen menetelmä, tunnet tu siitä, että tallennetaan (104) tietoelementit järjestelmään liitettyyn tietokan-5 tajärjestelmään, joka tietokantajärjestelmä käsittää palvelimen ja tietokannan. (M

^ 17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, t u n n e 11 u sii- ^ tä, että vastaanotetaan (101) tietoelementin hakupyyntö palvelimeen liitetyltä ^ 30 tietokoneelta; ja tarkistetaan pääsyoikeus tietoelementtiin hakupyyntöön liitetyn | tilaajaosoitteen perusteella. oo

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu sii- 00 g tä, että annetaan käyttäjälle lisäksi mahdollisuus liittää tietoelementtiin tämän o pääsyoikeutta ohjaava lisämäärite; ^ 35 otetaan (95) käyttäjältä mainittu lisämäärite; liitetään (96) tietoelementtiin mainittu lisämäärite.

19. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että annetaan käyttäjälle lisäksi mahdollisuus liittää tietoelementtiin tämän tallennuksen yhteydessä toteutettavaa toimintoa ohjaava lisämäärite; 5 otetaan (95) käyttäjältä mainittu lisämäärite; liitetään (96) tietoelementtiin mainittu lisämäärite.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että otetaan (101) palvelimella vastaan mainittu lisämäärite; ja vasteena vastaanotetulle lisämääritteelle suoritetaan (106) mainittu toiminto tallennuksen 10 yhteydessä.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suoritetaan (106) mainittu toiminto lähettämällä tietoelementti henkilö-perusteisen metatiedon sisältämän osoitteen identifioivalle tilaajalle.

22. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu επί 5 tä, että määritetään tietoelementin tuottamishetki; liitetään tietoelementtiin metatieto, joka sisältää tunnistimen, joka identifioi tietosarjan, johon tietoelementti kuuluu; mitataan aikaväli kahden tietoelementin välillä; 20 verrataan aikaväliä ennalta määrättyyn vertailuarvoon; vasteena vertailuarvon alittumiselle liitetään myöhempään tietoelementtiin sama tunnistin kuin aiempaan tietoelementtiin; ja vasteena vertailuarvon ylittymiselle liitetään myöhempään tietoelementtiin eri tunnistin kuin aiempaan tietoelementtiin.

23. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tu n n ett u sii- ___ tä, että 5 tunnistetaan tietoelementin tuottamishetki; (M £ haetaan tuottamishetkeä vastaavan kalenteritapahtuma; ^ liitetään tietoelementtiin mainitun kalenteritapahtuman sisältävä me- ^ 30 tatieto. X

£ 24. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tu n n ett u sii- oo tä, että 00 ^ tuotetaan tietoelementin tuottaneen järjestelmäelementin sijaintitieto § tietoelementin tuottamishetkellä; 0X1 35 liitetään tietoelementtiin mainitun sijaintitiedon sisältävä metatieto.

25. Tietokoneen ohjelmistotuote, tunnettu siitä, että komentojen suorittaminen saa tietokoneen toteuttamaan jonkin patenttivaatimuksen 14-24 mukaisen menetelmän vaiheet.

26. Tietoliikennejärjestelmän verkkoelementti (54), joka verkkoele-5 mentti käsittää: ensimmäiset liityntävälineet tietoelementtien vastaanottamiseksi matkaviestimeltä, toiset liityntävälineet, jotka sisältävät antovälineet tietojen antamiseksi käyttäjälle ja ottovälineet tietojen ottamiseksi käyttäjältä; 10 ensimmäisen tietokannan, jonka tietueista ainakin osa käsittää ai nakin yhden tietoliikennejärjestelmän tilaajan nimitiedon ja mainitun tilaajan osoitteen mainitussa tietoliikennejärjestelmässä; tunnettu siitä, että ensimmäinen tietokanta on matkaviestimen puhelinluettelo, joka on 15 tallennettu verkkoelementtiin; mainitut antovälineet on järjestetty antamaan käyttäjälle ainakin osan tietoelementin sisällöstä ja ainakin osan matkaviestimen puhelinluettelon yhden tilaajan tietueen nimitiedon valintamahdollisuutena henkilöperusteisen metatiedon liittämiseksi tietoelementtiin; 20 mainitut ottovälineet on järjestetty ottamaan käyttäjältä mainitun ti laajan nimitietovalinnan; mainitut tietojenkäsittelyvälineet on, vasteena käyttäjän nimitietova-linnalle, järjestetty hakemaan valittuun nimitietoon liittyvän tilaajan osoitteen ensimmäisestä tietokannasta; ja liittämään tietoelementtiin metatiedon, joka si-25 sältää haetun tilaajan osoitteen.

27. Tietoliikennejärjestelmän tietokantajärjestelmä, joka käsittää tie- 5 tokannan (51), ja palvelimen (53); tunnettu siitä, että (M ^ palvelin (53) käsittää ensimmäiset liityntävälineet (63,64) tietoele- ° mentin ja tietoelementtiin liitetyn henkilöperusteisen sisältömetatiedon vas- ^ 30 taanottamiseksi, joka sisältömetatieto sisältää ainakin yhden tilaajan osoitteen | määrätyssä tietoliikennejärjestelmässä; ja oo palvelin (53) käsittää tietojenkäsittelyvälineet (61), jotka on järjestet- 00 g ty o tarkistamaan onko vastaanotettuun tietoelementtiin liitetty tämän ^ 35 pääsyoikeutta ohjaava lisämäärite; vasteena sille, että lisämäärite on liitetty, ohjaamaan tietoelementin pääsyoikeutta lisämääritteen mukaisesti.

28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen tietokantajärjestelmä, tunnettu siitä, että tietojenkäsittelyvälineet (61) on lisäksi järjestetty 5 tarkistamaan onko vastaanotettuun tietoelementtiin liitetty tämän pääsyoikeutta ohjaava lisämäärite; vasteena sille, että lisämäärite on liitetty, toteuttamaan mainittu toiminto.

29. Patenttivaatimuksen 27 mukainen tietokantajärjestelmä, t u n - 10. e 11 u siitä, että ensimmäiset liityntävälineet (63,64) on järjestetty vastaanottamaan (120) ensimmäiseltä käyttäjältä ensimmäisen tietoelementin; vastaanottamaan (120) toiselta käyttäjältä toisen tietoelementin; ja tietojenkäsittelyvälineet (61) on järjestetty 15 lukemaan ensimmäiseen tietoelementtiin liittyvän ensimmäisen henkilöperusteisen metatiedon ja toiseen tietoelementtiin liittyvän toisen henki-löperusteisen metatiedon, tarkistamaan toteuttavatko ensimmäinen ja toinen metatieto samanaikaisesti määrätyn yhdistämissäännön; 20 yhdistämään, vasteena sille, että ensimmäinen ja toinen metatieto toteuttavat samanaikaisesti määrätyn yhdistämissäännön, ensimmäisen ja toisen tietoelementin yhdistettynä kokonaisuutena käsiteltävissä olevaksi tieto-joukoksi. δ (M i CD O (M (M X en CL 00 00 (M O sj- o o (M