FI119848B - Kone kuituaineradan valmistamiseksi - Google Patents

Description

Kone kuituaineradan valmistamiseksi - Maskin för framställ-ning av en fiberämnebana 5 Keksintö koskee konetta kuituaineradan, erityisesti paperi- radan valmistamiseksi. Keksintö lähtee patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan tunnukset omaavasta koneesta. Tällaisessa koneessa poistetaan vesi kuitususpensiosta valmistetusta radasta (radan viiraosassa muodostamisen jälkeen) puris-10 tusosassa mekaanisesti niin pitkälle kuin mahdollista ja kuivataan sitten kuivausosassa kuumennettavilla kuivaussy-lintereillä. Tarkoitukseen sopiva kuivausosa on julkaisemattoman patenttihakemuksen P 41 42 524.3 kohteena.

15 Tämänkaltaisen paperinvalmistuskoneen vaatimuksiin kuuluu, että sen on sovelluttava erittäin suuriin (suuruusluokkaa 1 000 - 2 000 m/min. oleviin) työskentelynopeuksiin. Radan on kuitenkin äärimmäisen suuresta työskentelynopeudesta huolimatta kuljettava koneen läpi suurimmalla mahdollisella 20 varmuudella, so. niin, että tapahtuu mahdollisimman vähän repeämisiä. Toisin sanoen: "Käyttötehoasteen" (runability) on oltava mahdollisimman suuri.

• · · • ·

Useissa tapauksissa koostuu toinen vaatimus papariradan 25 kuivaamisesta äärimmäisen pieneen, noin 2 % olevaan jään- • · ·.· { nöskosteuspitoisuuteen. Toisin sanoen: Kuivauksen tulee olla oleellisesti voimakkaampaa kuin muissa tapauksissa, • · ·1·1: joissa riittää noin 4-8 %:n jäännöskosteuspitoisuuden • · .·:·. saavuttaminen. Mainitun äärimmäisen pienen n. 2 %:n jään- • · · 30 nöskosteuspitoisuuden saavuttaminen on muutamille paperi- laaduille välttämätöntä esim. paperin jäi 1eenkäsittelemi-seksi sively1aitteessa tai satinointikalanterissa. Se lisää kuitenkin paperiradan katkeamisvaaraa, koska paperi tulee • ·1 kovan kuivauksen vuoksi hauraaksi.

• 1 · *35 • Vanhemmissa patenttihakemuksissa on "käyttötehoasteen" ko-• · · .1··. rottamiseksi kuivausosan alkupäähän sijoitettu mahdollisiin- • · • · · · · • · · · • · · • · • · • · · 2 man monia kuivausosia, joissa kuitenkin vain radan alaosa tulee kosketukseen kuivaussylintereiden kanssa; so. kui-vaussylinterit ovat mahdollisimman monissa kuivausryhmissä kääntöimuvalssien yläpuolella. Esimerkiksi vain toiseksi 5 viimeisessä kuivausryhmässä järjestys on käänteinen ja kui- vausvalssit ovat kääntöimuvalssien alapuolella, niin että radan yläpuoli tulee siinä suoraan kosketukseen kuivaussy-lintereitten kanssa. Tämän seurauksena on kuivausosan alkuosa, esimerkiksi ensimmäisen neljän vierekkäisen kuiva-10 usryhmän väli varustettu niinsanotulla "yksinkertaisella" erotuskohdal1 a. Tämä merkitsee toisin sanottuna seuraavaa: Kulloisenkin seuraavan kuivausryhmän tukihihna koskettaa edellisen kuivausryhmän kuivaussy1interiä kohdassa, jossa paperirata ei enää ole edellisen kuivausryhmän tukihihnan 15 peittämä. Erotuskohdan tällainen tunnettu rakenne on edul linen kahdella tavoin: Paperiradan pujottaminen (esim. paperikonetta käynnistettäessä tai paperiradan katkeamisen jälkeen) tapahtuu täysin itsetoimisesti, ilman että - kuten vanhemmissä järjestelyissä - köysiohjaus olisi tarpeen.

20 Kuivausryhmien normaalikäytön aikana kulkee paperirata yhtä ongelmattomasti edelliseltä kuivausryhmä1tä seuraavalle kuivausryhmäl1 e. Jos poikkeustapauksessa - edellä kuvatusta edullisesta rakenteesta huolimatta - tapahtuu paperiradan * · *···1 katkeaminen, juoksee hylkypaperi kaikista tämän kuivausryh- 25 män sylintereistä ongelmitta alaspäin kuivausosan alapuo- • · j.j ; lelle tehtyy kellaritilaan.

• « • · · • · · • · :2·1; Käyttötehoasteen nostamiseksi on edelleen tunnettua suorit- • · ;2·1; taa toimenpiteitä radan pitämiseksi jokaisen yksittäisen 30 kuivaussylinterin erotuskohdassa - ja suoralla kulkumatkal- la kuivaussy1interistä seuraavalle kääntöimuvalssi11 e - mahdollisimman varmasti kiinni tukihihnassa. Tässä mielessä ... on erityisesti kuivausosan alkupää ongelmallinen, koska • · · •#>·2 paperirata on tässä vielä suhteellisen kostea ja sillä om • · · ·.1 235 taipumus tarttua kiinni kuivaussyl interin vaippaan ja irro- • · : ta tilapäisesti tukihihnasta. Toisin sanoen: Sille kohtaa • · · ;3_· muodostuu paperiradan ja tukihihnan väliin niinsanottu kup- • « · « • · · · · « • · 2 « · 3 • · « 3 la. Paperiradan katkeamisvaaran pienentämiseksi on mainittu kupla pyritty pitämään niin pienenä kuin mahdollista. Tätä varten on tunnettua aikaansaada irtoamiskohtaan alipaine (US-PS 4,359,828, kuvio 3). Toinen tunnettu toimenpide 5 koostuu kuivaussy1interin ja seuraavana olevan kääntöimu- valssin välisen etäisyyden pienentämisestä mahdollisimman suuressa määrin (WO 83/00 514, kuvio 2, tai US-PS 4,905,-379, kuvio 1).

10 Keksinnön perustana on kuivausosan kehittäminen, joka täyt tää mahdollisimman laajasti mainitut vaatimukset. Toisin sanoen: On saavutettava - äärimmäisen suuresta työskente-lynopeudesta huolimatta - paperiradan katkeamisvaaran pienentäminen niin paljolti kuin mahdollista, ja että paperi-15 rata voidaan samanaikaisesti - mikäli on tarpeen - kuivata voimakkaasti, niin että on saavutettavissa äärimmäisen pieni jäännöskosteuspitoisuus.

Tehtävä ratkaistaan keksinnönmukaisesti siten, että paperi-20 rataan kohdistetaan yhtäältä - patenttivaatimuksen 1 tun nuksen e) avulla - kuivausosaan menokohdassa tietty esijännitys, millä mainitut kuplat pidetään pienempinä, ja toisaalta huolehditaan kuivausosan loppupäässä - patenttivaa- • · · ·...· t.imuksen 1 tunnuksen f) avulla - siitä, että paperirata voi 25 vapautua siihen voimakkaan kuivauksen johdosta syntyneestä : pitkittäis jännityksestä.

• · · · • · • · · • · · • ·

Keksintöä erityisesti luonnehtiva tunnus koostuu siitä, • · • · että puristimen ja ensimmäisen kuivausryhmän käyttöjen vä- • « · 30 lii le on säädettävissä positiivinen nopeusero ja samanai kaisesti ainakin kahden kuivausosan loppupään vierekkäisen kuivausryhmän väliin on säädettävissä negatiivinen nopeus-ero.

♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ · • · • ·· •.••35 Keksinnönmukaisen kuivausosan seuraava luonteenomainen tun- • · . nus koostuu siitä, että ainakin kuivausosan loppupäässä ja • · · • · · .···. ainakin siinä erotuskohdassa, missä mainittu negatiivinen • · ··· • · • · · » · · · • · · • · « · ·*· 4 nopeusero muodostetaan, on paperin veto avoin. Toisin sanoen: Ainakin tämä mainittu erotuskohta tehdään avoimeksi. Parhaiten tehdään keksinnönmukaisen kuivausosan toisessa puolessa kaikki erotuskohdat avoimiksi erotuskohdiksi. Tämä 5 toimenpide ei ainoastaan edistä pitkittäisjännitysten laukeamista; pikemminkin huomioidaan se, että käyttöelimissä saattaa ajoittain esiintyä pieniä pyörimisnopeuden heilahteluja. Siitä aiheutuu vaara, että paperirataan synnytetään äkillinen nykäysmäinen pitkittäisjännityksen 10 nousu, mikä saattaa aiheuttaa paperiradan repeämisen. Tämä repeämisvaara vältetään kuitenkin keksinnön mukaisella avoimella erotuskohdalla, koska pitkittäisjännityksen nykäysmäinen kohoaminen on paperiradan suhteellisen pitkällä vapaalla kulkumatkalla vähemmän vaarallinen kuin suljetussa 15 erotuskohdassa.

Keksintö on käyttökelpoinen useampien erilaisten kuivaus-osarakenteiden yhteydessä. Näille kaikille erilaisille rakenteille on kuitenkin yhteistä, että niissä puristimen ja 20 sen kohdan välissä, missä loppukosteuspitoisuus on saavu tettu, on yksinomaan (tai ainakin pääasiassa) yksirivisiä kuivausryhmiä.

Ensimmäisessä tunnetussa kuivausosarakenteessa, jonka • · · . 25 kanssa keksintö on käyttökelpoinen, on yksinomaan (tai ; pääasiassa) kääntöerotuskohdat. Tätä tunnettua rakennetta • · · *** I (US-PS 4,934,067) pidetään ensisijaisena silloin, kun radan • · · *· *· molempien puolien tulee vuorotellen tulla kosketukseen • · · J .* kuivaussylintereiden vaippojen pintojen kanssa. Tässä • · · V ί 30 tunnetussa kuivausosassa on kääntöerotuskohdat tehty suljetuiksi; so. kussakin kääntöerotuskohdassa kulkevat kummatkin tukihihnat jonkin matkaa pitkin yhteistä suoraa • · ,···, kulkurataa yhdessä niiden välissä olevan radan kanssa.

• · *" Käytettäessä esillä olevaa keksintöä tämän tunnetun • · ·.*·· 35 kuivausosarakenteen kanssa, on edullista muuttaa kaikkia ·;··· kääntöerotuskohtia - tai ainakin suurinta osaa niistä - siinä määrin, etteivät ne enää ole suljettuja, vaan • · · • ·* avoimia. Sillä tavoin saavutetaan samanaikaisesti useita • · · etuja: 5 1. Kuivausosan kääntöerotuskohdissa ei enää esiinny vaaraa, että tukihihnat kuluttavat toisiaan siinä tapauksessa että niiden välille syntyy nopeusero. Tämä vaara syntyy, kun tukihihnat tulevat kääntöerotuskohdassa kosketukseen tois- 5 tensa kanssa sinä aikana kun kone pyörii ilman paperia.

2. Ensimmäisen ja toisen kuivausryhmän välille voidaan julkaisun US 5,101,577, palsta 2, rivit 52-57 mukaisesti (samalla tavoin kuin puristimen ja ensimmäisen kuivausryhmän 10 väliin) säätää positiivinen nopeusero. Sen johdosta on mah dollista esijännittää rata tässä kääntöerotuskohdassa toisen kerran.

3. Myöskin ne kuivausosan erotuskohdat, joissa ei säädetä 15 nopeuseroa, on edullista varustaa suhteellisen pitkällä radan vapaalla vedolla edellä mainitun, käyttöelinten tilapäisten pyörimisnopeuden hei 1ahteluiden seurauksena olevan katkeamisvaaran vuoksi.

20 Eräs seuraava kuivausosa, jonka kanssa esillä oleva keksin tö on käyttökelpoinen, on kuvattu aikaisemmin (katso vanhempaa patenttihakemusta P 41 42 524.3). Tässä kuivausosan rakenteessa tehdään kaikki erotuskohdat nykyisin keksinnön ·· · » · *···’ mukaisesti edellä mainituista syistä johtuen avoimiksi.

25 Josko myös niinsanotut "yksinkertaiset" erotuskohdat teh- • · ; dään avoimiksi, riippuu paitsi paperilaadusta ja/tai radas- • · ϊ ’»Ϊ sa erotuskohdassa vielä olevasta kosteuspitoisuudesta, myös ;***; säädettävästä nopeuserosta. Useissa tapauksissa on täysin • · ·*·’; mahdollista pitää yksinkertainen erotuskohta vaadittavasta » 30 nopeuserosta huolimatta suljettuna. Voidaan nimittäin aja tella, että rata edellisen kuivausryhmän tukihihnan takana olevassa erotuskohdassa irtoaa hieman kuivaussylinteristä, ,, . koska kuivaussy1interin ja radan väliin muodostuu ohut höy- • · · rykerros. Niin ollen on täysin mahdollista, että perässä • i *•*’35 olevan kuivausryhmän tukihihnan nopeus poikkeaa hieman e- « · ; dellisen kuivausryhmän viimeisen sylinterin nopeudesta. Jos M» ·'*' edellä selitetyn mukaisesti laskelmissa kuitenkin on otet- <*♦·» • · • » ·»«» H· «·» 6 tava huomioon pienet nykäysmäiset nopeuden muutokset, voidaan niistä aiheutuvaa katkeamisvaaraa pienentää siten, että myös "yksinkertaiset" erotuskohdat tehdään avoimiksi erotuskohdiksi.

5

Useissa tapauksissa voi olla edullista käyttää tällaista "yksinkertaista" erotuskohtaa ajoittain avoimena ja ajoittain suljettuna. Tätä tarkoitusta varten voi yksi valsseista, joiden yli seuraavan kuivausryhmän tukihihna kulkee, 10 olla laakeroitu liikkuvaksi.

Seuraavassa kuivausryhmän rakenteessa, jonka yhteydessä keksintö on käyttökelpoinen, on kaikkien kuivausryhmien kuivaussylinterit sijoitettu kääntövalssien yläpuolelle, 15 niin että on olemassa vain niinsanottuja "yksikertaisia" erotuskohtia. Myös tällöin riippuu kui11oisestakin yksittäistapauksesta, onko edullisempaa käyttää erotuskohtia avoimina tai suljettuina. Säännöllisesti on kuitenkin edullista tehdä erotuskohdat avoimiksi ainakin kuivausosan lop-20 pupäässä, missä myös jäännöskosteuspitoisuus on jo hyvin pieni. Tarkemmin sanottuna: Ainakin viimeinen erotuskohta (tai kaksi tai kolme viimeistä erotuskohtaa) tehdään avoimiksi erotuskohdiksi. Tätä vastoin on kuivausosan etuosassa *·.. säännöllisesti edullisempaa tehdä yksinkertaiset erotuskoh-£.$.· dat suljetuiksi erotuskohdiksi. Edelleen on tarkoituksen-mukaista varustaa ainakin osa erotuskohdista mahdol1isuu-: ·.: della vaihtaa avoimesta käytöstä suljettuun tai päinvas- ·*·’. toin. Ne erotuskohdat., jotka muodostetaan keksinnön mukai-.*:·. sesti avoimiksi erotuskohdiksi, tehdään yksityiskohtaisesti 30 seuraavasti: Tällaisessa erotuskohdassa kulkee paperirata vapaana edellisen kuivausryhmän viimeiseltä kuivaussylinte-riltä seuraavan kuivausryhmän tukihihnal1 e. Tämän toimenpiteen edut ovat samat tai samankaltaiset kuin aiemmin edellä • ·' kuvattujen kuivausryhmärakenteitten tapauksissa: Voidaan 35' paremmin ottaa huomioon paperin kuivauksen edistyessä ta-: ;*j pahtuva kutistuminen siten, että jäljessä olevaa kuivaus- ryhmää käytetään julkaisun US 4,359,827 patenttivaatimuksen » ♦ · • · · · • « * 7 4 kaltaisesti hieman pienemmällä nopeudella kuin edellistä kuivausryhmää. Jos kumpaakin kuivausryhmää nimittäin käytettäisiin jatkuvasti samalla nopeudella, kehittyisi paperirataan mainitun kutistuman johdosta pitkittäis jännitys, 5 joka ääritapauksessa - yhdessä muiden häiriötekijöiden kanssa - aiheuttaa paperiradan katkeamisen. Kumpaakin kyseistä kuivausryhmää voidaan, kun erotuskohta on suljettu, myös tällöin tosin yrittää käyttää hienoisella nopeuserolla. Mutta tällöin syntyy vaara, että paperiradan pintaan 10 nopeuseron seurauksena syntyy vaurioita kohdassa, missä se yhtäältä koskettaa edellisen kuivausryhmän kuivaussylinte-riä ja toisaalta seuraavan kuivausryhmän tukihihnaa. Vaikeuttavaksi tekijäksi tulee lisäksi se, että kuivausosien käytöissä edellä mainitun mukaisesti esiintyy usein pyöri-15 misnopeuseroja, jotka aiheuttavat paperiradan katkeamisen ennemminkin suljetussa kuin avoimessa erotuskohdassa.

Keksinnön suoritusesimerkkejä kuvataan jäljempänä piirrosten yhteydessä.

20 Kuvio 1 kuvaa kaavioi 1isesti paperinvalmistuskoneen puris tinta ja kuivausosaa, jossa kaikkien kuivausryhmien väliset erotuskohdat on tehty kääntöerotuskohd.iksi .

Kuvio 2 kuvaa muutamia kuvion 1 suurennettuja yksityiskoh- ·· · , .

: : tia.

• · · .25. Kuvio 3 kuvaa paperinvalmistuskoneen puristinta ja kuivaus-• · · : .·. osaa, jossa kaikki kuivausosien väliset erotuskohdat on • · · · tehty yksinkertaisiksi erotuskohdiksi .

• «· .* Kuviot 4 ja 5 kuvaavat kuviossa 3 esitetyn paperinvalmis-• · · tuskoneen muunneltuja erotuskohtia.

• · φ ’3t)* Kuvio 6 kuvaa paperinvalmistuskoneen puristinta ja kuivausosaa, jossa vain kaksi viimeistä erotuskohtaa on tehty kääntöerotuskohdiksi.

;*·*: Kuviossa 1 on ensiksi tunnistettavissa puristin P, jossa on j3S; kaksi yhdessä puristusraon muodostavaa muodostavaa puris- tusvalssia 18 ja 19. Valmistettava paperirata 9 kulkee tä- • · · ’”·* män puristusraon läpi yhdessä vedenpoistohuovan 17 kanssa.

• « • · • · · • ♦ • · » • ··· • · · • « • « • · «

Puristin P on viimeinen puristin puristinosassa, jonka mui ta osia ei ole esitetty piirroksessa. Puristimella P on vain kaavioi1isesti kuvattu käyttö 30.

8 5 Kuivausosa käsittää seitsemän kuivausryhmää I - VII. Jokai sessa kuivausryhmässä on oma tukihihna 1-7 sekä rivi kui-vaussy1intereitä 10 ja rivi kääntöimuvalsseja 11, ja edelleen muut tavanomaiset ohjausvalssit 13 päättymättömän tu-kihihnaletkun jännittämiseksi ja säätämiseksi. Kuvattuina 10 on vaakasuorat kuivaussylinteririvit; kone voidaan kuiten kin varustaa myös pystysuorilla tai kallistetuilla sylinte-ririveillä. Kullakin kuivausryhmäl1ä I-VII on oma käyttö 31-37 .

15 Kuivausryhmissä I, III, V ja VII ovat kuivaussylinterit 10 kääntöimuvalssien 11 yläpuolella, niin että näissä kuivaus-ryhmissä paperiradan alapuoli tulee kosketukseen kuivaussy-lintereiden kanssa. Toisissa kuivausrymissä II, IV ja VI on järjestely päinvastainen: Niissä on kuivaussylinterit kään-20 töimuvalssien alapuolella, niin että radan yläpuoli tulee kosketukseen kuivaussy1intereiden kanssa. Toisin sanoen: Kaikki kahden vierekkäisen kuivausryhmän väliset kuivaus-ryhmät on tehty kääntöerotuskohdiksi. kaikissa näissä ero- • · tuskohdissa kulkee paperirata vapaan kulkumatkan edellisen * 25.' kuivausryhmän tukihihnalta seuraavan kuivausryhmän tukihih- • · ·,: · nalle. Samoin kulkee paperirata 9 puristusvalssi 1 ta 18 va-• · t#*.: paan kulkumatkan paperin ohjausvalssil le 16 ja sieltä edel- ·*·*: leen vapaan kulkumatkan ensimmäisen kuivausryhmän I tuki- • · .*J*. hihnalle 1. Toisin sanoen: Kaikki erotuskohdat 21-27 on • · « 30 tehty avoimiksi erotuskohdiksi.

Jokaisen käyttöyksikön moottori M on yhdistetty johtojär- ... jestelmällä 38 nopeuden ohjauslaitteeseen 39. Sen avulla • · · ·#>·* voidaan tunnetulla tavalla säätää kunkin yksittäisen käyt-• · · 35* töyksikön nopeutta. Avoimet erotuskohdat 21-27 sallivat : sen, että ainakin osaan kahden vierekkäisen kuivausryhmän ·· · välisistä erotuskohdista voidaan säätää tietty nopeusero • · · • · • · · • · · · • · « • · • · « 9 dv. Tällöin on oleellista, että nopeuserolla on ensimmäisessä erotuskohdassa 21 positiivinen arvo a. Tätä vastoin säädetään ainakin kuivausosan loppupäähän negatiivinen nopeusero b, katso kuvioon 1 liitetty kaaviota. Se osoittaa, 5 että myös kahden ensimmäisen kuivausryhmän I ja II väli voidaan varustaa positiivisella nopeuserolla. Se tarkoittaa, että toinen kuivausryhmä II pyörii hieman nopeammin kuin ensimmäinen kuivausryhmä I. Kahta vierekkäistä kui-vausryhmää (esim. II ja III) voidaan tarpeen vaatiessa 10 käyttää myös samalla nopeudella. Kuvion 1 yhteyteen liite tyssä kaaviossa antaa ominaiskäyrän K pystysuora etäisyys perusviivasta G sen, kuinka paljon kunkin yksittäisen kui-vausryhmän nopeus poikkeaa puristimen P nopeudesta. Siitä on esim. nähtävissä, että viimeisen kuivausryhmän VII no-15 peus on pienempi kuin puristimen P nopeus.

Kuvio 2 kuvaa suurennetussa mittakaavassa ensimmäistä ero-tuskohtaa 21 puristimen P ja ensimmäisen kuivausryhmän I välissä ja toista erot.uskohtaa kummankin ensimmäisen kui-20 vausryhmän I ja II välissä. Kaavioi 1isesti on kuvattu, että paperin ohjausvalssi 16 on varustettu omalla käytöllä (se on jätetty pois kuviosta 1), ja että ensimmäinen ohjaus-valssi 13A on tehty ensimmäisen kuivausryhmän I imuvalssik- • · *···’ si. Kuvio 2 kuvaa edelleen (liioiteltuna kuvauksena), että 25.1 paperiradalla on taipumus pyrkiä yksittäisestä kuivausvals-« · ;.· · sista 10 erkanemiskohdassa A tarttumaan kuivaussylinterin ♦ ♦ vaippaan ja irtoaa siksi tilapäisesti tukihihnasta 1. Jotta ·1·1: tälle kohtaa täten syntyvä kupla B pysyisi mahdollisimman • · .1t1. pienenä, säädetään ensimmäisen kuivausryhmän I käyttö hie- 30 man suuremmalle nopeudelle kuin puristimen P käyttö 30.

Samasta syystä käytetään toista kuivausryhmää II hieman suuremmalla nopeudella kuin ensimmäistä kuivausryhmää I.

... Tämän mahdollistamiseksi on ensimmäinen kääntöimuvalssi 11b ·#>·1 kuvion 2 mukaisesti sijoitettu tietylle etäisyydelle ensim- • · · 351 mäisen kuivausryhmän I tukihihnasta 1.

• · · • · · «·« • · · • · • · · • · • · · • · · · • · · · · 10 Tämän seurauksena kulkee paperirata 9 vapaan kulkumatkan tukihihnalta 1 tukihihnalle 2. Paperiradan kulkuradalla ensimmäisen kuivausryhmän viimeiseltä kuivaussy1interi1tä toisen kuivausryhmän ensimmäiselle kuivaussylinteri11 e on 5 kokonaisuudessaan meanderimainen, luikerteleva muoto. Siten saadaan kuivaussylintereissä paperiradan 9 kanssa suhteellisen suuri kosketuspinta. On kuitenkin mahdollista tehdä paperiradalle erotuskohtiin (katso esim. 26 ja 27 kuviosta 1) oleellisesti suoraviivainen (tangentiaalisesti kohti 10 sylinteriä oleva) kulkurata. Siinä tapauksessa eivät tuki- hihnat kulje erotuskohdassa imuvalssien, vaan tavallisten ohjausvalssien 13 yli. Kuvion 6 mukaisesti (katso erotus-kohtaa 25) voi myös tavallinen ohjausvalssi 13" (millä rata erkanee tukihihnasta 4) olla yhdistettynä tukivalssiin 14, 15 jonka päällä rata kulkee seuraavalle tukihihnalle 5.

Kuviossa 3 kuvatussa suoritusesimerkissä on kaikki kuivaus-ryhmien I - V kuivaussylinterit 10 sijoitettu kääntöimu-valssien 11 yläpuolelle. Tämän seurauksena tulee koko kui-20 vausryhmässä aina vain radan 9 alapuoli kosketukseen kui vaussy 1intereiden kanssa. Radassa olevat erotuskohdat 22'-25' on tämän vuoksi tehty niinsanotuiksi "yksinkertaisiksi" erotuskohdiksi. Se tarkoittaa esimerkiksi erotuskohdassa 22' seuraavaa: Seuraavana olevan kuivausryhmän II tukihihna • · · £§·, 2 koskettaa ensimmäisen kuivausryhmän I viimeistä kuivaus- • · · .*’! sylinteriä, jolloin se enemmän tai vähemmän ympäröi tätä • t » '!* ! sylinteriä. Tämä kosketus tapahtuu kohdassa, jossa paperi- • * * [* / rata ei enää ole ensimmäisen tukihihnan 1 peittämä. Tässä » · » • ·' on myös kyseessä "suljettu yksinkertainen" erotuskohta.

• · · SJ5 ' Kuten kuviossa 3 on viitenumerolla 24' merkitty, voidaan tämän asemesta tehdä myös "avoin yksinkertainen" erotuskohta. Siinä on - kolmannen kuivausryhmän III viimeisen kuivaussyl interin 10a taakse - neljännen kuivausryhmän IV oh- j’·*. jausvalssi 13a ja ensimmäinen (tukihihnan 4) kääntöimuvals- • · 3*5*. si 11a sijoitettu siten, että kuivaussyl interin 10a tuki-• · « ·/ hihna 4 kulkee pienen välimatkan päässä. Lopuksi on mahdol-• · · *«·’ lista käyttää yksinkertaista erotuskohtaa valinnaisesti • · « • · • · · • · *«· • ··· ··· • · • · ··· 11 avoimena tai suljettuna ohjausvalssin 13' kuviossa 3 kohdassa 25' kaavioi 1isesti esitetyllä siirrolla.

Avointen erotuskohtien muita mahdollisia rakenteita on ku-5 vattu kuvioissa 4 ja 5, jolloin paperiradalla 9 on niissä kulloinkin erisuuret kosketuspinnat kuivaussylintereihin. Kuvio 4 kuvaa vielä erästä kääntöelementtiä tukihihnan mukana tulevalle ilman rajakerrokselle.

10 Kuvion 6 mukaisesti on koneessa 6 kuivausryhmää I - VI.

Kuivausryhmien I - IV väliin onm laitettu yksinkertaiset erotusryhmät 22'-24', joita voidaan liikkuvan ohjausvalssin 13' siirrolla käyttää valinnaisesti joko suljettuina tai avoimina. Vain toiseksi viimeisessä kuivausryhmässä V on 15 alapuolinen kuivaussy1interi 10b ja yläpuolinen kääntöimu- valssi 12a. Täten on kuivausryhmien IV, V ja VI väliset erotuskohdat 25 ja 26 tehty kääntöerotuskohdiksi. Kuvion 6 mukaisessa kuivausosassa on erilaiset kääntöimuvalssit 11 tai 12, 12a. Kummassakin ensimmäisessä kuivausryhmässä I ja 20 II ovat kääntöimuvalssit 11 halkaisijoiltaan suhteellisen pieniä ja ne on varustettu sisäpuolisilla imulaatikoi11 a. Kolmannen kuivausryhmän III alkupäähän on myös sijoitettu tämäntyyppinen kääntöimuvalssi 11a. Sen jälkeiset kuivaus- • · ’*··* ryhmät III - VI on varustettu halkaisijaltaan suuremmilla w2*5· 1 aatikottomi 11 a imuvalssei 1 la 12 tai 12a, joista ilma ime- • « ·,; · tään pois suoraan pyörivien, onttojen 1aakeritappien kaut- • · • *** ta.

• · • · · • # · • « **·*· Kummassakin kuviossa 3 ja 6 tapahtuu käyttöjen (esim. 30- 30 36) ohjaus samalla tavoin kuin kuviossa 1. Kumpaankin kuvi oon oheistetun kaavion mukaan kuvaa ominaiskäyrä K jälleen, että ainakin puristimen P ja ensimmäisen kuivausryhmän I (parhaiten myös kahden ensimmäisen kuivausryhmän I ja II) • ♦ « • ·* väliin on säädetty positiivinen nopeusero a, mutta takim-» « , *s?5| maisten kuivausryhmien väliin sitävastoin negatiivinen no- ; ;* peusero b.

·· · • · · « e #·· • ♦ • · * • ··· ·♦· » # «»#

Claims (10)

1. Kuituaineradan, erityisesti paperiradan (9) valmistamis-kone, jossa on kuivauspuristin ja välittömästi siihen liittyvä kuivausosa, ja joka omaa seuraavat tunnukset: 5 a) puristimen (P) ja kuivausosan välissä on ensimmäinen erotuskohta (21) joka on tehty avoimeksi erotuskohdaksi (so. radalla on siinä vapaa kulkumatka); b) kuivausosassa on useita rivissä peräkkäin olevia kui-vausryhmiä (esim. I - VII) ja useita, kunkin peräkkäisen 10 kuivausryhmän välissä olevia erotuskohtia (22 - 27), joissa rata (9) siirtyy seuraavalle perässä olevalle kuvausryhmälle; c) jokainen kuivausryhmä on yksirivinen; so. se käsittää useita kuumennettavia sylintereitä (10) ja kunkin vierek- 15 käisen kuivaussylinterin välissä olevan kääntöimuvalssin (11 tai 12) sekä yhden ainoan päättymättömän tukihihnan (1-7), joka kulkee yhdessä radan (9) kanssa vuorotellen kui-vaussylintereiden ja kääntöimuvalssien yli, niin että rata tulee suoraan kosketukseen kuivaussylintereitten ja tuki-20 hihna suoraan kosketukseen kääntöimuvalssien kanssa; d) puristimella (P) ja jokaisella kuivausryhmällä (I - VII) on pyörimisnopeudeltaan muutettava käyttö (esim. 30-37), jolloin kaikki käytöt on liitetty nopeuden ohjausyksikköön • · · . (39), jonka avulla on säädettävissä nopeusero kunkin kahden • · · : .·. 25 vierekkäisen käytön väliin; • · · · tunnettu seuraavien tunnusten yhdistelmästä: • · · e) puristimen (P) ja ensimmäisen kuivausryhmän (T) käyttö- • · · • · *.,· jen (30, 31) väliin on ensimmäiseen erotuskohtaan (21) sää- • · · *·1 dettävissä positiivinen nopeusero (a); so. ensimmäisen kui- 30 vausryhmän nopeus on suurempi kuin puristimen nopeus; • · ·.·.· f) ainakin kuivausosan loppupäässä oleva toinen, kahden • fl vierekkäisen kuivausryhmän (esim. V ja VI) välinen erotus-kohta (26) on tehty avoimeksi erotuskohdaksi, jolloin näi- • · den kahden kuivausryhmän käytöt (35, 36) on säädettävissä • · . 35 negatiiviselle nopeuserolle (b). • · · • · · • · • · · · • · • · • · ·

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kone, tunnettu siitä, että kuivausosien välissä olevat muut erotuskohdat (esim. 22-27) on - poikkeuksetta tai pääosin - tehty avoimiksi kääntöerotuskohdiksi, niin että radan (9) molemmat 5 puolet tulevat yksittäisissä kuivausryhmissä (I - VII) vuorotellen kosketukseen kuivaussylintereitten (10) kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kone, tunnettu siitä, että ainakin kuivausosan alkupäässä (esim. ensimmäi- 10 sessä neljässä kuivausryhmässä (I-IV)) kaikki sylinterit (10) ovat kääntöimuvalssien (11, 12) yläpuolella, niin että kaikki nämä kuivaussylinterit tulevat kosketukseen radan (9) alapuolen kanssa, ja että näiden kuivausryhmien välissä on niin sanotut yksinkertaiset erotuskohdat (22'-24'). 15

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kone, tunnettu siitä, että ainakin yksi (esim. 24') yksinkertaisista ero-tuskohdista on tehty avoimeksi erotuskohdaksi jäljessä olevan kuivausryhmän (IV) tukivalssi-ohjausvalssien (11a, 13a) 20 sellaisella järjestelyllä, että niiden tukihihna (4) ei tule kosketukseen edellisen kuivausryhmän (III) viimeisen sylinterin (10a) kanssa.

• · · • · • · • · · . 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kone, tunnettu • · · • · · : .·. 25 siitä, että ainakin kuivausosan peräpäässä kaikki erotus-• ♦ · # · kohdat on tehty avoimiksi erotuskohdiksi.

• · · • · ·· · • · · • · * * 6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kone, tunnettu • · · ' • · · *·’ ’ siitä, että kaikki erotuskohdat on tehty avoimiksi erotus- 30 kohdiksi. • · • · · • · · • · • · ·

7. Kone, erityisesti jonkin patenttivaatimuksen 3-6 mu-kainen kone, tunnettu siitä, että kuivaussylinterit • · φφφφ· (10) on kaikissa kuivausryhmissä (I-V) sijoitettu kääntö- • · . 35 imuvalssien (11) yläpuolelle, niin että vain radan alapinta • · · : *.· tulee kosketukseen kuivaussylintereitten kanssa. • · · • · • ·

8. Jonkin patenttivaatimuksen 3-6 mukainen kone, tunnettu seuraavista tunnuksista: a) että vain toiseksi viimeisen kuivausryhmän (V) sylinteri (10b) on käantöimuvalssien (12a) alapuolella; 5 b) kummatkin kääntöerotuskohdiksi tehdyt, toiseksi viimeistä kuivausryhmää (V) rajoittavat erotuskohdat (25, 26) on tehty avoimiksi erotuskohdiksi.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kone, tunnettu 10 siitä, että yksinkertaisista erotuskohdista (22'-24') ainakin neljänneksi viimeisen ja kolmanneksi viimeisen kuivausryhmän välissä oleva erotuskohta (24') on tehty avoimeksi erotuskohdaksi.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 3-9 mukainen kone, tun nettu siitä, että ainakin yhdessä (esim. 23') yksinkertaisista erotuskohdista yksi tukihihnan (3) ohjausvals-seista on sillä tavoin liikkuva, että erotuskohta on valinnan mukaan käytettävissä avoimena tai suljettuna. • · · • · • · • · · • · t • · · • · · • · • · · • · · *·· * • · • · · • · · • · • · · • · · • · • · • · · • · · • · · • · • · · • · · • · ··· • · • · • · · • · • · • · · • · · • · • · • · · • φ • · • · ·