FI119556B - Menetelmä massan käsittelemiseksi prosessin suodoksella - Google Patents

Description

/ 1 119556

Menetelmä massan käsittelemiseksi prosessin suodoksella

Esillä oleva keksintö koskee kemiallisen massan prosesseja, jossa menetelmässä jäännös-kemikaaleja sisältävät prosessin suodokset otetaan talteen ja käytetään uudestaan.

5 Erityisesti esillä oleva keksintö koskee menetelmää, jossa alkalista peroksidivalkaisun suodosta käytetään massan pesuun. Erityisemmin esillä oleva keksintö koskee vaatimuksen 1 johdanto-osassa esitettyä menetelmää.

Alkalinen peroksidivalkaisuvaihe on yksi mahdollinen valinta nykyaikaisessa 10 sulfaattimassan valkaisusekvenssissä. On tunnettua, että vetyperoksidi saa aikaan huomattavan nousun massan vaaleudessa ja edesauttaa massan delignifikaatiota, riippuen raaka-aineesta ja prosessisovelluksen tyypistä.

Tyypillisesti huomattava määrä peroksidia jää peroksidivalkaisun suodoksiin. Sen vuoksi 15 valkaisukemikaalin talteen ottamiseksi osa suodoksesta kierrätetään tavallisesti takaisin massan laimentamiseksi tai pesemiseksi ennen valkaisuvaihetta. On myös mahdollista käyttää valkaisuvaiheen suodosta vastavirtapesusysteemin pesunesteenä happi-delignifiointiyksikön jälkeen. (P. Sävelin ja L. Berqvist, Tappi Minimum Effluent Mills Symposium (1997) p. 67, R. Joronen et ai. Int. Pulp Bleaching Conf. (1998) Book 1 p. 219, 20 P. Liias ja T. Merikallio Int. Pulp Bleaching Conf (1998) p. 269) • · · • · * ··· • · • · • * · .

*... Yleisesti vastavirtainen vedenkierrätyssysteemi alentaa tuoreen veden kulutusta j a • · • · mahdollistaa kemikaalien ja liuenneen puumateriaalin talteen ottamisen, siten alentaen • · · [ ! valkaisuun kuljetettavaa liuennutta materiaalia. Kuitulinjojen vastavirtaisissa veden- • ,··*, 25 kierrätyssysteemeissä puhtain pesuneste johdetaan linjan puhtaaseen päähän, jossa se • · • · · kohtaa puhtaimman massan. Likaisin massa käsitellään liuoksella, joka on jo kierrätetty .:. kuitulinjan puhtaampien osien läpi.

* * · · • · · • · • · • · · ' . Perinteistä vastavirtaista vedenkierrätyssysteemiä ei kuitenkaan ole suunniteltu kiertävässä * · , · · ·. 30 pesunesteessä olevien hyödyllisten kemikaalien hyväksikäyttöön. Kun käytetään • · ti peroksidivalkaisun suodosta pesunesteenä vastavirtaisessa, happidelignifioinnin jälkeisessä • · · L.' pesussa, suodos syötetään pesusysteemin puhtaaseen päähän ennen varsinaista valkaisua.

• · • · Tällöin peroksidivalkaisun suodos päätyy ensimmäisen valkaisuvaiheen syötön pestyyn massaan ja pesurin suodossäiliöön. Molemmissa tapauksissa on olemassa riski, että ✓ 2 119556 jäännösperoksidin kyky edelleen valkaista tai deligniiioida massaa ennen varsinaista valkaisuvaihetta menetetään peroksidin hajoamisen vuoksi. Pesunesteen jäännösperoksidin hajoamista tapahtuu erityisesti suodossäiliössä ennen varsinaista valkaisua.

5 Esillä olevan keksinnön tavoite on poistaa tunnetun tekniikan ongelmat ja saada aikaan uusi menetelmä kemiallisen massan modifioimiseksi prosessisuodoksen jäännös-kemikaaleilla.

Esillä oleva keksintö perustuu ideaan, että kemiallisen massan vesipitoisen pesunesteen 10 jäännöskemikaalit voidaan käyttää uudelleen tehokkaalla tavalla ja massaa voidaan modifioida sekoittamalla pesuneste massan kanssa uudella tavalla. Edelleen esillä olevan keksinnön mukainen menetelmä perustuu yllättävään havaintoon, että menetelmällä ei ole negatiivista vaikutusta massan pesutulokseen.

15 Massan modifiointi, kuten massan esivalkaisu ennen varsinaista valkaisua, suoritetaan, kun jäännöskemikaaleja, kuten peroksidia, sisältävä pesuneste saatetaan yhteisvaikutukseen massan kanssa pesulinjan osana olevissa putkilinjoissa tai missä tahansa säiliössä.

Esillä olevan keksinnön ideaa voidaan soveltaa kemiallisen massan modifiointiin nesteillä, 20 jotka sisältävät minkä tahansa tyyppistä jäännöskemikaalia, kuten entsyymejä, katalyyttejä • ♦ · « · · tai valkaisukemikaaleja.

* *·· • · · • · • ·

Esimerkiksi peroksidivalkaisun suodos todellisesta peroksidivalkaisuvaiheesta johdetaan • · · i t ^ käytettäväksi massan pesunesteenä pesuprosessissa ennen varsinaista valkaisua. Ainakin • · .··*. 25 osa pesunestettä, joka on peroksidivalkaisun suodosta, sekoitetaan massan kanssa • · *«« laimennetun massan aikaansaamiseksi. Laimennus voi tapahtua pesuyksikön putkilinjassa .:. tai pesulinjan varasto- tai laimennussäiliössä ennen varsinaista valkaisuvaihetta. Pääasiassa ···· :* * *: pesunesteen annetaan virrata massan kanssa vastavirtaan. Sen vastakkaisessa faasissa ·»· pesunesteen jäännöskemikaalit voivat modifioida massan. Aikaisemmin tai viimeisessä • · .···. 30 pesuyksikössä ennen varsinaista valkaisua, pesuneste voidaan ottaa talteen laimennetusta • · ··· .:. massasta ja johtaa vastavirtaan massan pesulinjan aikaisempiin pesuyksikköihin.

• · · • · · « · · • ♦ • *

Samaan suuntaan viilaavassa faasissa pesunestettä käytetään edullisesti laimentamaan yhdestä pesuyksiköstä poistettavaa massaa ennen varsinaista valkaisua ja johdetaan 3 119556 prosessivaiheeseen, esim. varastosäiliöön tai laimennussäiliöön, jossa pesunesteen jäännöskemikaalit, kuten peroksidit, voivat modifioida massaa.

Pesuneste koostuu edullisesti ainoastaan valkaisusuodoksesta, so. ei tuoretta vettä eikä 5 tuoreita kemikaaleja johdeta pesusysteemiin. Lisäkemikaaleja tai tuoretta vettä voidaan kuitenkin käyttää menettämättä keksinnön haluttu vaikutus.

Täsmällisemmin sanottuna, esillä oleva keksintö koskee menetelmää, joka on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

10

Esillä oleva keksintö saa aikaan huomattavia etuja. Prosessisuodosten jäännöskemikaalit voidaan nyt hyödyntää kemiallisen massan modifioinnissa menettämättä massan pesulinjan haluttua pesutehokkuutta. Edelleen saavutetaan huomattava kustannusten aleneminen kokonaisprosessissa.

15

Seuraavassa esillä olevaa keksintöä valaistaan edullisten suoritusmuotojen yksityiskohtaisen selityksen, kuvioiden ja esimerkkien avulla.

"Varsinainen valkaisu” tarkoittaa prosessia, jossa tuoreita kemikaaleja käytetään , 20 kemiallisen massan valkaisemiseen. Erityisesti peroksideja käytetään. Esillä olevan · · • · , * * * keksinnön yhteydessä, varsinainen valkaisu voi sisältää lisävaiheita, kuten happaman * * * valkaisun (esim. Z, D ja C) tai käsittelyn (esim. Q ja A) metallien hallitsemiseksi.

• ! ··· • · • » · • · * (tiiJ Esillä olevan keksinnön yhteydessä "esivalkaisu” tarkoittaa kemiallisen massan • » ,···. 25 modifiointiprosessia, jossa pesunesteen jäännösperoksidi valkaisee massaa ennen • · • · * varsinaista valkaisua.

• · · * · ♦ · ·"*· "Pesulinja” voi koostua yhdestä tai useammasta pesuyksiköstä, yksikköjä yhdistävistä • · putkilinjoista, putkilinjoista pesunesteen johtamiseksi, massan välisäiliöistä ja pesunesteen • · ,···. 30 varastosäiliöistä.

• · *·« * ·*· • ♦ · • · · I.. Kuviossa 1 on esitetty esillä olevan keksinnön perusidea prosessivirtauskaaviona * ! ···

Kuviossa 2 esitetty tavanomainen prosessivirtauskaavio, kuten esimerkeissä selitetään 4 119556

Kuviossa 3 on esitetty esillä olevan keksinnön yhden edullisen sovellutusmuodon mukainen prosessivirtauskaavio 5 Kuviossa 1 on esitetty massan pesulinja ja varsinainen valkaisu, jossa pesuliuoksen kierrätys hyödynnetään esillä olevan keksinnön mukaisesti. Yksiköt W1 ja W2 ovat pesuyksikköj ä, j otka voivat olla yhdistelmä mistä tahansa tunnetusta pesuyksikkötyypistä, kuten pesupuristin, rumpupesuri tai pesupönttö. Yksikkö W2 voi koostua yhdestä tai useammasta Saijassa olevasta pesuyksiköstä. Kuitenkin viimeinen pesuyksikkö on 10 edullisesti kykenevä ottamaan kohtuullisessa määrin talteen pesuliuoksen, jotta saadaan aikaan massavirta 12d, jolla on kohtuullinen sakeus, nimittäin 8 - 50 %. Pesuliuos otetaan talteen suodattuneita P varsinaisen valkaisun 13 jälkeen ja liuos syötetään pesusysteemiin linjaa 11 pitkin. Alkuperäinen pesuliuosvirta 11 johdetaan osittain tai kokonaan linjaa 1 Ib pitkin laimentamaan massavirtaa 12b ja virtaamaan vastakkaiseen suuntaa massan kanssa 15 linjoja 12b ja 12c pitkin. Valinnaisesti osa pesuliuoksesta (11c) johdetaan mihin tahansa pesulinjan pesuyksiköistä. Jossain tai kaikissa pesuyksiköissä pesuliuos otetaan talteen ja palautetaan edelliseen pesuyksikköön (linjaa 14b pitkin) tai johdetaan viemäriin (linjaa 14 c pitkin).

20 Varsinainen valkaisu 13 voi sisältää lukuisia erilaisia prosessivaiheita, muita kuin • · « j * * * peroksidivalkaisuvaiheen, kuten hapan valkaisuvaihe (Z, D ja C) ja liuenneiden metallien • · *... käsittelyn (Q ja A). Liuenneita metalleja voidaan lisäksi käsitellä pesulinjassa, esimerkiksi • · • * I". ennen varastosäiliötä.

* * * • ·φ • · • · 25 Esillä olevan keksinnön mukaisesti tehtävä esivalkaisu tapahtuu, kun pesuliuoksen * * peroksidi on vuorovaikutuksessa massan kanssa pesulinjan putkilinjoissa tai jossakin . . säiliössä, kuten varastosäiliössä tai laimennussäiliössä S, joka on osa pesulinjaa. Massan ···· .**·. lämpötila pesulinjassa on alueella 50-100 °C. Edullinen lämpötila massan esivalkaisuun • · · φ |#. esillä olevan keksinnön mukaan on välillä 60 - 90 °C. Laimennetun massan tyypillinen • · ... 30 varastointiaika säiliössä on ainakin 5 min, edullisesti välillä 1 - 3 tuntia.

• · 7 • · • · «·· • · ·

Esillä oleva keksintö soveltuu muille kuin peroksidivalkaisuprosesseille. Esimerkiksi • * * * * massaprosessit, jotka käyttävät massan käsittelyssä valkaisukemikaaleja, kelaatteja, entsyymejä ja/tai katalyyttejä, voidaan suunnitella kuvan 1 mukaisesti. Sellaisissa 5 119556 tapauksissa valkaisukemikaalia, kelaattia, entsyymiä ja/tai katalyyttiä sisältävä liuos otetaan talteen ja johdetaan edelliseen vaiheeseen massan esikäsittelemiseksi liuoksen aktiivisella jäännöskemikaalilla. Näissä tapauksissa varsinainen prosessivaihe 13 ei välttämättä ole valkaisuprosessi.

5

Kuviossa 2 kuvataan tunnettua tekniikkaa ja siinä on esitetty konventionaalinen prosessikaavio kemiallisen massan pesulinjasta. Keittoprosessista tuleva massavirta johdetaan linjaa 2b pitkin pesuriin 3d ja linjaa 2c pitkin pesuriin 3c. Yksikkö 5 on happi-delignifiointivaihe. Delignifioitu massa johdetaan linjaa 2e pitkin toiseen pesuriin 3b.

10 Ennen lopullista pesuyksikköä 3 massa syötetään linjaa 2f pitkin massan varastosäiliöön 4. Pesty massa johdetaan varsinaiseen valkaisuun linjaa 2 pitkin. Peroksidivalkaisuvaiheen suodos käytetään pesuliuoksena peroksidivalkaisuvaihetta edeltävissä prosessivaiheissa ja johdetaan vastavirtapesusysteemiin linjaa 1 pitkin. Pesuliuos virtaa vastavirtaan vaihe vaiheelta läpi pesuyksiköiden 3 ja 3b-3d. Pesuliuos johdetaan tyypillisesti pesuyksiköiden 1S välissä välivarastosäiliöihin, suodossäiliöihin 6 ja 6b-6d.

Kuvio 3 esittää esillä olevan keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon virtaus-kaavion. Peroksidisuodosvirta 1 johdetaan kokonaan tai osittain linjaa 20 pitkin laimentamaan massaa linjassa 2f. Sen laimennettu massa johdetaan varastosäiliöön 4.

20 Valinnaisesti osa pesuliuosvirrasta 1 käytetään perinteisellä tavalla ja johdetaan linjaa 21 * · * · *;·** pitkin lopulliseen pesuyksikköön ennen varsinaista valkaisua.

• · • · · • » · • « ; * ·, Esillä olevan keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukaisesti j äännös-

• · · t M

* ’ peroksidia sisältävä suodos kemiallisen massan varsinaisesta valkaisuyksiköstä johdetaan t · 25 laimentamaan valkaisua edeltävän pesulinjan toiseksi viimeisestä pesuyksiköstä poistuvaa • · massaa. Laimennettu massa kuljetetaan putkea pitkin varasto- tai laimennussäiliöön ennen valkaisua edeltävän pesulinjan viimeistä pesuyksikköä. Varastosäiliöstä massa johdetaan • · · · .···. viimeiseen pesuyksikköön, jossa suodos otetaan talteen massasta ja johdetaan vastavirtaan ···' * . käytettäväksi pesunesteenä ennen varastosäiliötä olevissa pesuyksiköissä, edullisesti • · ... 30 toiseksi viimeiseen pesuyksikköön.

• « »·· • · · ';* * Pesunesteessä, so. alunperin varsinaisesta peroksidivalkaisuvaiheesta talteen otetussa • · on tyypillisesti 100 -10000 mg/1.

* * * ’ suodoksessa, on peroksidin määrä 100 -2000 mg/1, edullisesti 700 - 1600 mg/1 ja sen COD

119556

Massa voidaan delignifioida happi-delignifiointiyksikössä ennen esi valkaisua. Toiseksi viimeinen pesuyksikkö ennen varsinaista valkaisua on edullisesti puristin ja massan sakeus pesusuodattimen jälkeen on edullisesti välillä 10-20 %. Kuitenkin toiseksi viimeinen 5 pesuyksikkö kykenee nostamaan massan sakeuden siinä määrin, että tarve massan laimentamiseen on olemassa.

Viimeinen pesuyksikkö ennen peroksidivalkaisua on edullisesti pesupuristin. Mutta mikä tahansa muu massan pesuun sopiva pesuyksikkö tyyppi on hyväksyttävissä. Massan sakeus 1 o viimeisen pesuyksikön j älkeen on edullisesti välillä 20 - 40 %.

Pesuliuoksen jäännöskemikaalien ja massan välinen vuorovaikutus tapahtuu edullisesti varastosäiliössä 4. Kuitenkin varastosäiliön 4 sijainti pesulinjassa voi olla missä tahansa ennen varsinaista valkaisua.

15

Koel

Skandinaavista havupuusulfaattimassaa valmistavassa tehtaassa oli modifioitu eräkeittoyksikkö, kaksivaiheinen happi-alkali-delignifiointiyksikkö ja Z-P1-Q-P2-20 tyyppinen valkaisuyksikkö.

• · · • ♦ · ··* »· • ·

Happi-delignifioitu massanäyte otettiin jälkihappipesun poistosta. Näyte homogenisoitiin • · • * ja jaettiin kahteen osaan. Näytteen ensimmäinen osa laimennettiin sakeudesta 1S % ♦ ·· .].. j sakeuteen 9 % suodoksella, joka otettiin alkaliperoksidivalkaisun suodossäiliöstä, jolla • · ..... 25 suodoksella oli COD-arvo 3220 mgCOD/1, peroksidipitoisuus 721 mg H2O2/I ja pH 10,2.

• * • · · .:. Vastaavasti, näytteen toinen osa laimennettiin suodoksella, joka otettiin jälkihappi . * * *. pesupuristimelta, jolla suodoksella oli COD-arvo 4514 mgCOD/1, peroksidipitoisuus 12 *·· mgH202/ljapH 11,5.

• · ..... 30 • ·

Laimennettuja massanäytteitä varastoitiin vesihauteessa lämpötilassa 85 °C kolme tuntia.

• · ·

Varastointivaiheen aikana näytteitä sekoitettiin silloin tällöin käsin. Varastoinnin jälkeen • · ’** massanäytteet lingottiin 35 % sakeuteen ja pestiin de-ionisoidulla vedellä.

’ 119556

Kappaluku (SCAN-C1:77) ja vaaleus (SCAN-P3:93) määritettiin alkuperäiselle happi-delignifioidulle ja kahdelle varastoidulle massanäytteelle.

Vaaleuserot ja delignifiointivaste ilmaistiin eri massanäytteille varastoinnin jälkeen.

S Taulukko 1 esittää kuinka erilaiset massan laimennusliuokset vaikuttavat massan vaaleuteen ja delignifiointiin. Selkeä vaaleuden lisäys, 4 ISO-yksikköä, havaittiin, kun happi-delignifioitu massa laimennettiin alkaliperoksidivalkaisun suodoksella ennen varastointia. Tässä tapauksessa, korkeampi delignifiointivaste, nimittäin 0,8 yksikköä kappaluvussa, oli myös ilmeinen.

10

Taulukko 1. Erilaisten massanäytteiden vaaleus ja delignifikaatio Näyte Vaaleus % ISO Kappaluku

Lingottu alkuperäinen 44,0 7,9 massa

Lingottu massa 47,8 7,3 alkaliperoksidivalkaisun suodoksen kanssa varastoinnin jälkeen

Lingottu massa 43,8 7,7 • · · jälkihappipesupuristimen • • · ’.,, suodoksen kanssa • · • · Γ*. varastoimisen jälkeen • * ' • * ,···. Laskennallinen koe 1 » t • 1« 15 .:. Suoritettiin simulaatioita esillä olevan keksinnön vedenkierrätysmodifikaatioiden ···* vaikutusten ilmaisemiseksi sulfaattimassan pesulinjan pesutuloksiin. Käytettiin kaupallista ··» energia-ja materiaalitase-ohjelmaa. Kuvio 2 esittää konventionaalisen systeemin * · , · · ·, prosessikonfiguraation. Kuvio 3 osoittaa esillä olevan keksinnön mukaisen modifioidun * · ·** 20 systeemin.

• * * • · · • · • · a ·

Simuloitu prosessikonfiguraatio käsitti modifioidun eräkeiton, kaksi pesupuristinta Saijassa mustalipeän pesussa, kaksi paineistettua rumpupesuria, yksi sijoitettuna ennen ja toinen . 119556 jälkeen happi-delignifiointivaiheen, varastosäiliön, jonka retentioaika on kolme tuntia, ja lopuksi pesupuristimen juuri ennen varsinaista valkaisua.

Simulointeja varten lähtöarvot saannoille, kemikaalien syötöille, sakeuksille ja pesu-S tehokkuuksille asetettiin arvoihin, jotka tuottivat realistiset COD arvot, so. arvoihin, jotka vastaavat todellisia arvoja oikeassa tehdasprosessissa. Esimerkiksi jäännösperoksidin hajoamisaste asetettiin suunnilleen samaan arvoon kuin saatiin laboratoriokokeissa todellisille tehdassuodoksille. Hajoamisastetta 90 % käytettiin jälkihappipesupuristimen suodokselle ja massavarastolle ennen jälkihappipesupuristinta.

10

Simuloitu systeemi kierrätti alkalista peroksidivalkaisun suodosta pesuliuoksena jälki-happipesupuristimessa. Alkaliperoksidivalkaisun suodoksella oli jäännösperoksidipitoisuus 720 ml/1 ja COD-pitoisuus 3200 mg/1.

15 Viittä erilaista veden kierrätystapausta verrattiin. Kaikissa tapauksissa oli sama prosessi-konfiguraatio. Pesunesteen, so. alkalisen peroksidivalkaisun suodoksen, määräksi asetettiin vakioksi 5,8m3/BDMT, jossa BDMT tarkoittaa täyskuivaa massatonnia (bone dry metric tons). Tapaukset erottuivat siinä, miten pesuliuos jaettiin ennen valkaisuvaihetta olevalle pesupuristimelle ja jälkihappipesusuodattimelta tulevan massan laimentamiseen. Ensim-20 mäisessä tapauksessa ei johdettu mitään peroksidisuodosta laimentamaan jälkihappipesu- • ·** ];·*' suodattuneita tulevaa massaa. Tapauksissa 2 ja 4 osa peroksidisuodoksesta johdettiin • ♦ laimentamiseen. Tapauksessa 5 kaikki peroksidisuodos johdettiin laimentamiseen.

• · • ♦ φφφ • · • · ♦ • ·♦ COD-pitoisuus pestylle massalle (katso numero 2 kuviossa 3), joka poistuu lopullisesta • · 25 pesupuristimesta (katso numero 3 kuviossa 3), arvioitiin kussakin tapauksessa. COD-arvo ♦ * indikoi pesun tehokkuutta. COD-pitoisuudet esitetään taulukossa 2.

·· • φφφφ φφφ • φ • * φφφ • * φφφ • · • · • · · • ·· • · · • φ φ φ φφφ φ φ φ φ φφφ ’ 119556

Taulukko 2. Simuloidut tulokset viidestä erilaisesta veden kierrättämistapauksesta Pesuliuoksen ohitus Pesupuristimelta (3) laimennukseen (m3/BDt) poistuvan massan (2) (kts numero 20 kuvassa COD (kg/BDt) 3)

Tapaus 1 0 10,6

Tapaus 2 1,5 10,7

Tapaus 3 3,5 10,7

Tapaus 4 4,5 10,9

Tapaus 5 5,8 10,9 Nämä tulokset osoittavat, että pesuliuoksena käytettävän peroksidivalkaisun suodoksen kierrättämisellä varastosäiliön kautta ennen lopullista pesuyksikköä ennen varsinaista 5 valkaisua ei ole merkittävää vaikutusta massan pesutulokseen. Vain pieni muutos COD:n siirtymässä valkaisuun arvioitiin (tapauksissa 1-5 vain vähemmän kuin 0,5 kgCOD/BDMT, jossa BDMT on täyskuiva tonni). Kuitenkin, esillä olevan keksinnön mukainen peroksidivalkaisun suodoksen uudelleenkierrätys mahdollistaa suodoksen jäännösperoksidin hyväksikäytön johtaen massan parantuneeseen vaaleuteen ja 10 kappalukuihin.

t · ·

Koe 2 • * • ·· *** • · • · • · · . ·. : Suoritettiin tehdasmittakaavaisia koeaj oj a. Kokeissa konventionaalista vastavirtaista .... j 15 suodoksen kierrätyssysteemiä (kuva 2), joka käyttää peroksidivalkaisun suodosta ;* **. pesunesteenä, verrattiin uuteen keksinnölliseen kierrätyssysteemiin (kuva 3), jossa on ··· pesunesteelle 50 % ohitus laimennukseen. Molemmat koeajot kestivät 2 viikkoa ja tuottivat ;;· 1400 ADMT/päivä (jossa ADMT on ilmakuiva tonni, air dry metric ton) : * ’ havupuusulfaattimassaa. Valkaisuprosessi oli O/O - varastointi - Z/A - P - Q - P.

20 Taulukko 3 esittää kokeiden tulokset. Arvot esittävät koetulosten keskiarvoja.

• · · • ♦ • · • · .•I·, Molemmat koejaksot osoittivat saman pesuhäviön valkaisuun, nimittäin 6-10 • · · . · · ·. kgCOD/BDMT. Sen vuoksi koe osoittaa, että keksinnöllisellä systeemillä ei ole • · ··· 10 1 1 9556 negatiivista vaikutusta pesutulokseen, kuten olisi voitu odottaa. Nämä tulokset varmistavat selvästi esillä olevalla keksinnöllä saavutetut edut.

Taulukko 3. Tulokset tehdasmittakaavaisista koeajoista 5

Vaaleus valkaisuun Kappaluku (-) (ISO %)

Konventionaalinen 50,8 6,9 systeemi

Keksitty systeemi 54,1 6,7 "Ero +Ö • · * · · I·· ·· • · • ·· *·· • f • • · · • · • · · • It * · • · » 1 · * · • · • · · * • ·· *··1 *♦· • · • · ♦ ·· • t »·· • · • 1 *·· ··· • 1 1 • 1 · ·· • · • · «·«

Claims (14)

119556 π

1. Menetelmä kemiallisen massan käsittelemiseksi vesipitoisella pesuliuoksella, jonka menetelmän mukaan 5. otetaan talteen vesipitoinen virta, joka sisältää jäännöskemikaaleja, ja - talteenotettua vesipitoista virtaa käytetään pesunesteenä massan pesulinjassa, tunnettu siitä,että - ainakin osa pesunesteestä sekoitetaan massan kanssa laimennetun 10 massan tuottamiseksi, jolloin pesunesteen jäännöskemikaalien annetaan modifioida massaa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laimennetusta massasta otetaan talteen pesuneste pesulinjan pesuyksikössä. 15

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin osa laimennetusta massasta saadusta pesunesteestä johdetaan vastavirtaan kulkevana virtana pesulinjassa massan pesemiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pesulinjasta * • 1 1 **··' saatava, pestyjä modifioitu massa johdetaan varsinaiseen valkaisuun. ♦ · • ·· • · • ·· • · "·2’

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että • 1 · * 1 pesuneste sisältää peroksidivalkaisun valkaisuvaiheen suodosta. • · 25 ··· • « • ·

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ... pesunesteen jäännöskemikaalit koostuvat valkaisukemikaaleista, kehäteistä, • · ]··, entsyymeistä ja/tai katalyyteista. • · • · · ·· 1 • · ·

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että • · • · I' pesunesteen jäännöskemikaali koostuu peroksidista ja sen pitoisuus on edullisesti 100 -• · : 2 2000 mg/1, erityisen edullisesti 700 -1600 mg/1. 2 • · 119556

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pesunesteen alku-COD-pitoisuus on 100 - 10000 mg/1.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pesuneste sekoitetaan massan kanssa syöttämällä pesuneste massan virtaukseen tai syöttämällä pesunestettä massan varastosäiliöön tai laimennussäiliöön.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laimennetun 10 massan retentioaika varastosäiliössä tai laimennussäiliössä on ainakin S min, edullisesti 1 -3 tuntia.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että massan modifiointi käsittää sen esivalkaisun. 15

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viimeinen valkaisuvaihetta edeltävä pesuyksikkö on pesupuristin, rumpupesuri tai pesupönttö. . 20

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että • « · • ® · varastosäiliötä tai laimennussäiliötä edeltävä pesuyksikkö on rumpupesuri, puristin tai • *·· I·.., pesupönttö. • · * * * • · φφφ *· * *

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että • · . · · \ 25 kemiallista massaa delignifioidaan happi-delignifiointiyksikössä ja sitä pestään ennen • · φ · · kuin se johdetaan varasto- tai laimennussäiliöön. ·« φ φ φ φ ® φ " φ φ φφφ φ φ φ φ φφφ φ φφ φ Φφφ Φ φ φ Φ ΦΦΦ Φ φ Φ Φ Φφφ φ Φ Φ Φ φ Φ φ Φ Φ Φ Φ Φ 13 1 1 9556