FI123299B - Menetelmä ja järjestely massan pesemiseksi valkaisun yhteydessä - Google Patents

Description

MENETELMÄ JA JÄRJESTELY MASSAN PESEMISEKSI VALKAISUN YHTEYDESSÄ 5 Esillä oleva keksintö koskee menetelmää ja järjestelyä kemiallisen massan pesemiseksi valkaisun yhteydessä, jossa massa käsitellään vähintään kahdessa vaiheessa, joista ainakin toinen on valkaisuvaihe, ja käsitelty massa pestään ennen ja/tai jälkeen kutakin käsittelyvaihetta, jolloin muodostuu pesty massa ja suodos, jolla on puhtaustaso.

10

Massan keittoprosessi perustuu eräkeittoon tai jatkuvatoimiseen keittoon, johon kuuluu keitin tai useita keittimiä. Keitossa puusta irtoaa kuitujen ympäriltä suuri määrä orgaanista ainetta, josta pääosa on ligniiniä sekä hemiselluloosista peräisin olevia hiilihydraatteja. Keitossa saadun ruskean massan käsittely sisältää yleensä 15 pesuprosessin, happidelignifioinnin, tyypillisesti lajitteluprosessin ja happidelignifioinnin jälkeen tapahtuvan pesun, jossa voi olla yksi tai useampi pesulaite. Lajittelu voi sijaita keiton puskun jälkeen, pesuprosessin keskellä tai jälkeen tai happidelignifioinnin jälkeen. Näitä prosessivaiheita seuraa valkaisuprosessi, joka usein nykyään perustuu ECF (elemental chlorine free)-20 tekniikkaan, joka käsittää massan valkaisimon, jossa on yksi tai useampi klooridioksidin käyttöön perustuva valkaisuvaihe muita tunnettuja valkaisukemikaaleja käyttävien vaiheiden lisäksi. Laitoksen kytkentään kuuluu myös kemikaalien talteenottolaitos, johon kuuluvat haihdutusprosessi tyypillisesti sarjaan kytketyllä haihduttamolla, kemikaalien talteenottokattila, ja kemikaalien 25 valmistuslaitos keittokemikaalien tuottamiseksi.

Nykyaikainen valkaisimo, kuten ECF-valkaisu, muodostuu tyypillisesti vähintään o kolmesta valkaisuvaiheesta ja kolmesta pesu laitteesta. Erikoistapauksessa c\i pesulaitteita voi olla vain kaksi, mutta sellaiset applikaatiot ovat harvinaisia. ECF- ^ 30 valkaisuksi lasketaan kaikki sellaiset valkaisusekvenssit, joissa on vähintään yksi klooridioksidivaihe ja joissa ei käytetä elementaariklooria missään cc valkaisuvaiheessa. Lisäksi valkaisusekvenssiin kuuluu yksi alkalinen vaihe, jossa ^ nykyisin käytetään tyypillisesti apukemikaaleina joko happea, peroksidia tai

CO

§ molempia. Lisäksi nykyaikaisissa valkaisuissa saatetaan käyttää otsonia, £3 35 erityyppisiä happamia vaiheita sekä kelaattivaihetta raskasmetallien poistamiseksi.

2

Valkaisuprosessin tarkoituksena on lisätä massan ISO-vaaleutta. Tällöin ligniiniä ja epäpuhtauksia liuotetaan massasta ja poistetaan pesemällä massa ja/tai poistamalla nestettä massasta suodattimien ja puristimien avulla ennen ja jälkeen valkaisuvaiheiden.

5

Tuoreen pesuveden käytön vähentämiseksi ja valkaisimosta poistettavan jätevesimäärän pienentämiseksi valkaisusuodoksia kierrätetään. Valkaisun sulkeminen perustuu siihen että myöhemmistä valkaisuvaiheista kierrätetään pesulaitteiden tai puristimien suodoksia vastavirtaan edeltäviin vaiheisiin. Valkaisu 10 on suunniteltu vain kierrättämään suodoksia valkaisuvaiheiden välillä ja massaa vaiheesta toiseen reagoimaan eri valkaisukemikaalien kanssa. Kierrätyksen tarkoitus on vedenkäytön vähentäminen, energian säästäminen ja kemikaalien säästäminen. Kierrätettävällä suodoksella lämmitetään massaan seuraavaa pesuvaihetta ajatellen ja kemikaaleja säästyy kierrättämällä suodoksia sopiviin 15 kohtiin esimerkiksi pH-mielessä. Siten koko valkaisun sulkeminen perustuu siihen että kaikki valkaisussa erotetut ainesosat päätyvät suodoksiin. Valkaisun sulkemisen optimointi perustuu suurelta osalta siihen miten valkaisun reaktiotuotteet häiritsevät valkaisun prosessia. Ympäristösyistä alhainen jäteveden poistomäärä on toivottavaa, mutta suodosten takaisin kierrätys aiheuttaa 20 ainespitoisuuden nousemisen valkaisuvaiheissa, minkä seurauksena on valkaisukemikaalien ja muiden kemikaalien kulutuksen lisääntymisen riski.

Vaikka monessa erilaisessa yhteydessä todetaan eri sulkemisasteen olevan mahdollista, käytännön kokemukset ovat osoittaneet että sellaiset valkaisun 25 pesuvesikytkennät, joissa suodokset ovat kytketty niin että jätevesimäärä on alle 12-13 m3/adt lisää valkaisukemikaalien kulutusta. Massan laadusta ja valkaisulaitoksen rakenteesta riippuu kuinka paljon valkaisu kuluttaa o lisäkemikaaleja laitoksen jätevesimäärän vähentyessä alle edellä esitetyn tason.

i

CVJ

^ 30 Valkaisimon suodosten vastavirtakytkentäprosessin toiminta-ajatus perustuu siihen että massa ja suodos ovat aina puhtaampia massan virtaussuunnassa

CC

seuraavassa vaiheessa. Pääosin tämä pitää paikkansa, mutta on kuitenkin todettu 5 että aikaisemman vaiheen suodoksen kemiallinen hapenkulutus (chemical oxygen

CO

o demand, COD) voi olla alhaisempi kuin myöhemmässä vaiheessa käsitellyn ^ 35 massan.

3

Esillä olevassa keksinnössä käytetään hyväksi tätä havaintoa ja keksinnön tarkoituksena on tarjota menetelmä, jossa edelleen parannetaan edellytyksiä sellutehtaan vesikiertojen sulkemiseksi ja näin tarvittavan puhtaan vesimäärän ja poistettavan jätevesimäärän pitämiseksi mahdollisimman alhaisella tasolla 5 sellutehtaan valkaisimolla. Massan vaaleuden ja laadun tulee pysyä samalla tasolla kun tunnetuissa menetelmissä.

Keksintö koskee menetelmää kemiallisen massan käsittelemiseksi valkaisun yhteydessä, jossa massa käsitellään vähintään kahdessa vaiheessa, joista ainakin 10 toinen on valkaisuvaihe, ja vaiheissa käsitelty massa pestään, jolloin muodostuu suodosta, jolla on puhtaustaso. Keksinnön mukaan ainakin osa suodoksesta, joka on muodostunut massan virtaussuunnassa aikaisemmassa pesuvaiheessa johdetaan massan virtaussuunnassa myötävirtaan käytettäväksi myöhäisemmässä pesuvaiheessa massan pesunesteenä ja/tai laimennusnesteenä.

15

Pesulaite voi käsittää esimerkiksi diffusorin, puristimen, imurumpupesurin tai rumpupesurin, joka on esimerkiksi DRUMDISPLACER®-pesuri. Massan puristukseen perustuva pesulaite voi olla puristin tai pesupuristin. Puristimella tarkoitetaan tässä yhteydessä pesulaitetta, jonka toiminta perustuu 20 laimennussekoitukseen ja puristukseen esimerkiksi kahden telan tai viiran välissä. Pesupuristimella tarkoitetaan tässä yhteydessä pesulaitetta, jonka toiminta perustuu laimennuksen, sakeutuksen, syrjäytyksen ja puristuksen yhdistelmään. Massan pesulaitteilla tarkoitetaan siten tässä yhteydessä kaikkia laimennukseen, sakeuttamiseen tai syrjäytykseen perustuvia pesulaitteita tai niiden yhdistelmiä ja 25 pesemisellä niiden yhteydessä käytettyjä menetelmiä. Massan pesulaiteet ovat alalla sinänsä tunnettuja eikä niitä tässä yhteydessä tarkemmin kuvata.

C\J

o Keksintö koskee myös järjestelyä kemiallisen massan pesemiseksi valkaisimolla, c\j johon kuuluu ainakin kaksi massan käsittelyastiaa, joista ainakin toinen on oo 30 valkaisureaktori ja jotka on kytketty massan pesulaitteeseen, jossa on suodoksen x poistoyhde. Olennaista on että massan virtaussuunnassa aikaisemman

CC

pesulaitteen suodoksen poistoyhde on kytketty myöhemmän pesulaitteen g pesuneste-ja/tai laimennusnesteyhteeseen.

LO

o ° 35 Pesulaitteena on diffusoori, imurumpupesuri, paineistettu tai ylipaineinen rumpupesuri, puristin tai pesupuristin. Erään edullisen sovellutuksen mukaan massan virtaussuunnassa aikaisemman pesulaitteen massan tuloyhde on kytketty 4 otsonivalkaisureaktorin massan poistoyhteeseen ja myöhemmän pesulaitteen massan tuloyhde on kytketty klooridioksidivalkaisureaktorin massan poistoyhteeseen. Erään toisen edullisen sovellutuksen massan virtaussuunnassa aikaisemman pesulaitteen massan tuloyhde on kytketty kuuman 5 happokäsitelyreaktorin massan poistoyhteeseen ja myöhemmän pesulaitteen massan tuloyhde on kytketty alkaliuuttoreaktorin massan poistoyhteeseen.

Keksintöä voidaan soveltaa erilaisten valkaisusekvenssien massan pesuvaiheissa. Edellytyksenä on että myötävirtaan vietävän suodoksen ominaisuudet eivät häiritse 10 sitä pesuvaihetta, missä suodos käytetään pesu- ja/tai laimennusnesteenä.

Käytettävän suodoksen puhtaustason on oltava parempi kuin pestävän massan. Lisäksi suodoksen pH-arvon on oltava sellaisen että se edesauttaa pesutapahtumaa ja mahdollisia seuraavia massan käsittelyvaiheita. Esimerkiksi pH-säätöaineiden käytön ei tule lisääntyä. Myös muut valkaisun yhteydessä 15 sinänsä tunnetut ominaisuudet tai olosuhteet, kuten lämpötalous, on huomioitava suodoksen myötävirtaisen käytön yhteydessä, jotta valkaisu ja pesu voidaan toteuttaa edullisella tavalla.

Edullisia valkaisusekvenssejä, joiden yhteydessä keksinnön mukaista menetelmää 20 voi soveltaa, ovat esimerkiksi

Sekvenssi A-Z -D-P, jossa A = hapan hydrolyysivaihe, heksenuronihappojen poistovaihe, jossa pH säädetään lievästi happamalle alueelle, so. 2-5 ja massan lämpötila korotetaan 75-130 °C:seen, edullisesti 90-110 °C:seen, heksenuronihappojen poistamiseksi.

25 Z=otsonivaihe (joka voi olla myös Ze), D= klooridioksidivaihe ja P=alkalinen peroksidivaihe, cvj sekä o sekvenssi A-E(op) -D-P, jossa E(op) = alkaliuuttovaihe jossa käytetään happea ja cvj peroksidia apukemikaalina ja joka voi olla myös E tai Ep.

n 30 x Sekvenssissä A-Z-D-P otsonivaiheen pesusuodos johdetaan myötävirtaan ja

CC

käytetään pesunesteenä myöhäisemmän klooridioksidivaiheen pesulaitteella. 5 Etuna tässä on se että Z-vaiheen pesusuodoksen pH-arvo (2-5, tavallisesti 3) on o samalla tasolla kuin D-valkaisuvaiheesta pesuun tulevan massan pH-arvo. Z- ° 35 vaiheen pesusuodoksen puhtaustaso, kuten COD-arvo, on alhaisempi kuin D- vaiheesta tulevan massan. Jos D-vaiheen pesulaite perustuu fraktionaaliseen 5 pesuun eli pesu tehdään kahdella tai useammalla pesunesteellä, niin Z-vaiheen suodosta on edullista käyttää pesun alussa,

Sekvenssissä A-E(op) - D-P happovaiheen pesusuodos johdetaan myötävirtaan ja 5 käytetään pesunesteenä alkalisen valkaisuvaiheen (E-vaihe) pesulaitteella. A-vaiheen pesusuodos on lievästi hapan. Alkalista E-vaihetta seuraa hapan D-vaihe (pH 3-5), joten massan pH on laskettava valkaisuvaiheiden välillä. Täten on edullista käyttää hapanta pesusuodosta, jolloin voidaan vähentää ulkoa tuotavan pH-säätöön käytettävän hapon, esimerkiksi, rikkihapon määrää. Käytettäessä 10 rikkihappoa tehtaan kemikaalikiertoon tulevan rikin määrä on pienempi, jos valkaisusuodoksia viedään talteenottokiertoon. A-vaiheen suodoksen puhtaustaso on parempi kuin E-vaiheesta tulevan massan. A-vaiheessa syntyy heksenuronihapon poiston yhteydessä reaktiotuotteita, jotka joutuvat pesusuodoksen mukana D-vaiheeseen, jossa ne eivät kuitenkaan häiritse 15 valkaisua.

E(op)-vaiheen suodos voidaan käyttää tyypillisesti ruskean massan käsittelyssä, mitä kautta sen sisältämät kemikaalit joutuvat mustalipeään ja tehtaan kemikaalikiertoon. Koska D- eikä P- vaiheen suodoksia tarvitse nyt johtaa E(op)-20 vaiheen pesuun, niin klooriyhdisteitä sisältävät D- ja P-suodokset ja niitä sisältämättömät A- ja E(op)-suodokset pysyvät erillään, jolloin tehtaan kemikaalikiertoon ei joudu ylimääräklooria. Näin voidaan päästä alhaisiin jätevesimääriin, jopa vain 8 m3/adt massaa. D-vaiheen pesusuodos johdetaan edullisesti tehtaan jätevedenkäsittelylaitokselle. Sama etu tulee vastaavalla tavalla 25 myös muiden valkaisusekvenssien yhteydessä. Sekvenssissä A-Z-D-P vaiheiden A -suodos on erillään vaiheiden Z, D ja P suodoksista.

C\J

o A - EOP -D-P sijasta myös muut A - EOP -alkuiset valkaisusekvenssit ovat c\j mahdollisia, esimerkiksi A - EOP - D - D. Myös muut A - Z-alkuiset sekvenssit ^ 30 ovat mahdollisia.

X

Keksinnön mukaiset sovellutukset koskevat siten menetelmää kemiallisen massan 5 pesemiseksi valkaisun yhteydessä, jossa valkaisusekvenssiin kuuluu ainakin

CO

g massan käsittely- ja valkaisuvaiheita ja niiden jälkeisiä pesuvaiheita, jolloin ° 35 pesuvaiheen suodosta johdetaan massan virtaussuunnassa vastavirtaan käytettäväksi toisessa pesuvaiheessa. Nämä sovellutukset ovat tunnettuja lisäksi pesuvaiheista, joissa ainakin osa suodoksesta, joka on muodostunut massan 6 virtaussuunnassa aikaisemmassa pesuvaiheessa johdetaan massan virtaussuunnassa myötävirtaan käytettäväksi myöhäisemmässä pesuvaiheessa massan pesunesteenä ja/tai laimennusnesteenä.

5 Valkaisimon suodoksen johtaminen myötävirtaan sallii sen että suodosten kierrätystä voidaan lisätä pesurille, esimerkiksi happivaiheen pesurille, josta suodokset menevät vastavirtaan kemikaalien talteenoton suuntaan. Esimerkiksi ensimmäisen alkalisen vaiheen kierrätystä kemikaalien talteenoton suuntaan on lisätty. Edullisesti valkaisuun kuuluu klooridioksidi(D)vaihe, jonka pesusuodosta 10 poistetaan valkaisusta. Tarvittaessa D-vaiheen osa pesusuodosta kierrätetään ko. vaiheen sisällä pesu- ja/tai laimennusnesteenä.

Keksintöä kuvataan esimerkinomaisesti yksityiskohtaisemmin seuraavassa viitaten oheiseen piirustukseen, jossa on esitetty keksinnön mukaisia eräitä 15 sovellutusmuotoja kaaviomaisesti.

Kuvio 1 a esittää sekvenssiä A-Z-D-P. Kemiallinen massa, joka tyypillisesti voi olla käsitelty happivaiheessa ja sen jälkeisessä pesussa, tuodaan heksenuronihappojen poistovaiheeseen eli happovaiheeseen A. Sen jälkeen 20 massa viedään pesulaitteen 1 kautta otsonivaiheeseen ja edelleen toisen pesulaitteen kautta klooridioksidivaiheeseen ja edelleen kolmannen pesulaitteen kautta peroksidivaiheeseen, minkä jälkeen massa vielä pestään. Tässä esimerkissä pesulaitteet voivat olla fraktionaalisia rumpupesureita A- ja D-vaiheen pesuissa. Tällöin on edullista käyttää fraktionaalista pesua, joka voidaan suorittaa 25 myös DRUMDISPLACER®-pesurilla. Z- ja P-vaiheen pesurit voivat olla myös puristimia, imupesureita tai diffusooreja.

C\J

o Kuhunkin käsittely- tai valkaisuvaiheeseen lisätään tarvittavat kemikaalit. Tarvittava c\j määrä puhdasta pesunestettä lisätään massan toiselle pesulaitteelle eli cJj 30 pesulaitteelle 2 (esimerkiksi kuumaa vettä/lauhdetta) ja viimeiselle pesulaitteelle eli x pesulaitteelle 4 (esimerkiksi massan kuivauskoneen vettä). A-vaiheen pesuun eli cc esimerkiksi fraktionaaliselle pesulaitteelle 1 tuodaan sinänsä tunnetusti vastavirtaan suodosta Z-vaiheen pesurilta 2. Pesun alkuun kierrätetään o pesulaitteen omaa suodosta jälkimmäisestä pesusektiosta. Pesulaitteen 1 c3 35 suodosta voidaan viedä happivaiheen pesuun ja/tai poistaa laitoksesta jätevetenä.

7

Keksinnön mukaisesti Z-vaiheen pesusuodosta eli pesulaitteen 2 suodosta viedään massan virtaussuunnassa myötävirtaan D-vaiheen pesuun eli pesulaitteelle 3. Mikäli mahdollista niin edullisesti ko. pesusuodosta viedään syrjäytyspesun (esim. imurumpusuodin, Drum Displacer-pesuri) aivan alkuun. Kun kyseessä on 5 fraktionaalinen pesulaite, niin edullisesti ko. pesusuodosta viedään ensimmäiseen pesusektioon. Muissa pesulaitteen 3 pesusektioissa käytetään pesulaitteen 4 suodosta ja laitteen sisäisesti kierrätettyä suodosta. Pesulaiteen 3 klooripitoinen suodos poistetaan jätevetenä valkaisimosta.

10 Kuvio 1b esittää sekvenssiä A-E(op) -D-P. Kemiallinen massa, joka tyypillisesti voi olla käsitelty happivaiheessa ja sen jälkeisessä pesussa, tuodaan heksenuronihappojen poistovaiheeseen eli happovaiheeseen A. Sen jälkeen massa viedään pesulaitteen 1 kautta alkalivaiheeseen ja edelleen toisen pesulaitteen 2 kautta klooridioksidivaiheeseen ja edelleen kolmannen pesulaitteen 15 3 kautta peroksidivaiheeseen, minkä jälkeen massa vielä pestään. Tässä esimerkissä pesulaitteet voivat olla pesulaitteet voivat olla imurumpusuotimia, DD-pesureita, painepesureita, diffusöörejä, pesupuristimia, puristimia, esimerkiksi fraktionaalisia rumpupesureita E(op)- ja D-vaiheen pesuissa. Tällöin on edullista käyttää fraktionaalista pesua, joka voidaan suorittaa myös DRUMDISPLACER®-20 pesurilla.

Kuhunkin käsittely- tai valkaisuvaiheeseen lisätään tarvittavat kemikaalit. E-vaiheeseen lisätään sopivasti myös happikaasua ja peroksidia. Tarvittava määrä puhdasta pesunestettä lisätään massan ensimmäiselle pesulaitteelle eli 25 pesulaitteelle 1 (esimerkiksi kuumaa vettä/lauhdetta) ja viimeiselle pesulaitteelle eli pesulaitteelle 4 (esimerkiksi massan kuivauskoneen vettä). A-vaiheen ^ pesulaitteelle 1 tuodaan sinänsä tunnetusti vastavirtaan suodosta E(op)-vaiheen o pesurilta 2. Keksinnön mukaisesti tässä sovellutuksessa A-vaiheen pesusuodosta c\i eli pesulaitteen 1 suodosta viedään massan virtaussuunnassa myötävirtaan E(op)- (yj 30 vaiheen pesuun eli pesulaitteelle 2. Mikäli mahdollista niin edullisesti ko.

x pesusuodosta viedään syrjäytysalueen loppuun. Pesun alkuun voidaan kierrättää

CC

pesulaitteen omaa suodosta jälkimmäisestä pesusektiosta. Pesulaitteen 1 ^ suodosta voidaan viedä happivaiheen pesuun ja/tai poistaa laitoksesta jätevetenä.

m o 35 D-vaiheen pesussa käytetään fraktionaalista pesulaitetta 3. Pesun alkuun kierrätetään pesulaitteen omaa suodosta jälkimmäisestä pesusektiosta. Muissa pesulaitteen 3 pesusektioissa käytetään pesulaitteen 4 suodoksia. Pesulaiteen 3 8 klooripitoinen suodos poistetaan jätevetenä valkaisimosta. Valkaistu ja pesty massa poistetaan pesu laitteesta 4.

Kuvio 1c esittää sekvenssiä A-E(op) -D-P, kuten kuviossa 1b, mutta pesulaitteena 5 on puristimia. Kemiallinen massa, joka tyypillisesti voi olla käsitelty happivaiheessa ja sen jälkeisessä pesussa, tuodaan heksenuronihappojen poistovaiheeseen eli happovaiheeseen A. Sen jälkeen massa viedään pesulaitteen 1 kautta alkalivaiheeseen ja edelleen toisen pesulaitteen 2 kautta klooridioksidivaiheeseen ja edelleen kolmannen pesulaitteen 3 kautta peroksidivaiheeseen, minkä jälkeen 10 massa vielä pestään.

Kuhunkin käsittely- tai valkaisuvaiheeseen lisätään tarvittavat kemikaalit. E-vaiheeseen lisätään sopivasti myös happikaasua ja peroksidia. Tarvittava määrä puhdasta pesunestettä lisätään massan ensimmäiselle pesulaitteelle eli 15 pesulaitteelle 1 (esimerkiksi kuumaa vettä/lauhdetta) ja viimeisen pesulaitteen eli pesulaitteen 4 laimennukseen. Keksinnön mukaisesti tässä sovellutuksessa A-vaiheen pesusuodosta eli pesulaitteen 1 suodosta viedään massan virtaussuunnassa myötävirtaan E(op)-vaiheen pesuun eli pesulaitteelle 2 laimennukseen. Pesulaitteen 1 suodosta voidaan viedä myös happivaiheen pesun 20 jälkeiseen laimennukseen ennen A-vaihetta. E(op)-vaiheen pesun suodosta pesulaitteelta 2 viedään sinänsä tunnetusti vastavirtaan pesulaitteen 1 jälkeiseen laimennukseen ennen E(op)-vaihetta ja happivaiheen pesun laimennukseen laitteessa 5. 1 D-vaiheen pesun pesulaitetta 3 edeltävään ja jälkeiseen laimennukseen tuodaan P-vaiheen pesun suodosta pesulaitteelta 4. D-vaiheen pesun suodosta pesulaitteelta 3 viedään D-vaihetta edeltävään laimennukseen. Lisäksi pesulaiteen o 3 kloridipitoista suodosta poistetaan jätevetenä valkaisimosta. Valkaistu ja pesty c\j massa poistetaan pesulaitteesta 4. Myös kuvion 1c mukaisen sovellutuksen pJj 30 yhteydessä klooripitoisia yhdisteitä sisältävät ja sisältämättömät suodokset voidaan x pitää erillään.

CC

CL

5 Keksinnön mukainen valkaisimon suodoksen johtaminen myötävirtaan alentaa o jätevesiin joutuvan orgaanisen ja epäorgaanisen materiaalin määrää eli päästöt 35 alenevat, koska suodosten kierrätystä voidaan lisätä pesurille, esimerkiksi happivaiheen pesurille, josta suodokset menevät vastavirtaan kemikaalien talteenoton suuntaan. Lisäksi myötävirtakytkentä parantaa suotuisten olosuhteiden 9 saamista massan pesuun edullisella tavalla, kun voidaan optimoida pesunestekytkentöjä suodosten puhtauden, pH:n ja muiden olosuhteiden kannalta. Esimerkiksi voidaan vähentää tarvittavien ulkoa tuotujen kemikaalien, kuten happojen määrää, mikä vähentää häiriöitä tehtaan kemikaalikierrossa.

5 c\j δ c\j i c\j

CO

X

cc

CL

CO

m o δ c\j

Claims (10)

1. Menetelmä kemiallisen massan pesemiseksi valkaisun yhteydessä, jossa massa 5 käsitellään vähintään kahdessa vaiheessa, joista ainakin toinen on valkaisuvaihe, ja näissä vaiheissa käsitelty massa pestään, jolloin muodostuu suodosta, jolla on puhtaustaso, tunnettu siitä että ainakin osa suodoksesta, joka on muodostunut massan virtaussuunnassa aikaisemmassa pesuvaiheessa johdetaan massan virtaussuunnassa myötävirtaan käytettäväksi myöhäisemmässä pesuvaiheessa massan pesunesteenä 10 ja/tai laimennusnesteenä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaikki suodos aikaisemmasta pesuvaiheesta käytetään myöhemmässä pesuvaiheessa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että myötävirtaan johdettavan suodoksen puhtaustaso on korkeampi kuin pestävän ja/tai laimennettavan massan puhtaustaso.

4. Patenttivaatimuksen 1,2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 20 valkaisuun kuuluu klooridioksidivaihe, jonka pesusuodosta poistetaan valkaisusta.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että massan valkaisusekvenssiin kuuluu ainakin otsonivaihe ja sen jälkeinen klooridioksidivaihe ja otsonivaiheen jälkeisen pesun suodos johdetaan myötävirtaan 25 klooridioksidivaiheen jälkeiseen pesuun pesunesteeksi ja/tai laimennusnesteeksi.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 0 massan käsittelyyn kuuluu ainakin kuuma happovaihe, jossa lämpötila on yli 80 C ja pH cvj 2-5, ja sen jälkeinen alkaliuuttovaihe ja että happovaiheen jälkeisen pesun suodos ή 30 johdetaan myötävirtaan alkaliuuttovaiheen jälkeiseen pesuun pesunesteeksi. CC

7. Järjestely kemiallisen massan pesemiseksi valkaisimolla, johon kuuluu ainakin kaksi 5 massan käsittelyastiaa, joista ainakin toinen on valkaisureaktori ja jotka on kytketty CO o massan pesulaitteeseen, jossa on suodoksen poistoyhde, tunnettu siitä, että massan ^ 35 virtaussuunnassa aikaisemman pesulaitteen suodoksen poistoyhde on kytketty myöhemmän pesulaitteen pesuneste- ja/tai laimennusnesteyhteeseen.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että pesulaitteena on diffusoori, imurumpupesuri, paineistettu tai ylipaineinen rumpupesuri, puristin tai pesupuristin.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että massan virtaussuunnassa aikaisemman pesulaitteen massan tuloyhde on kytketty otsonivalkaisureaktorin massan poistoyhteeseen ja myöhemmän pesulaitteen massan tuloyhde on kytketty klooridioksidivalkaisureaktorin massan poistoyhteeseen.

10. Patenttivaatimuksen 7, 8 tai 9 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että massan virtaussuunnassa aikaisemman pesulaitteen massan tuloyhde on kytketty kuuman happokäsittelyreaktorin massan poistoyhteeseen ja myöhemmän pesulaitteen massan tuloyhde on kytketty alkaliuuttoreaktorin massan poistoyhteeseen. 15 C\J δ c\j i c\j CO X cc CL CO m o δ c\j