FI118927B - Menetelmä palkkijatkoksen muodostamiseksi ja palkkijatkos - Google Patents

Description

118927

Menetelmä palkkijatkoksen muodostamiseksi ja palkkijatkos

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on menetelmä palkkijatkoksen muodostamiseksi liitoskappaletta hyödyntäen.

5 Edelleen keksinnön kohteena on palkkijatkos palkkien liittämiseksi yhteen, johon palkkijatkokseen kuuluu liitoskappale ja kiinnitysvälineet liitos-kappaleen kiinnittämiseksi palkkien yhteyteen.

Pitkiä palkkeja tarvitaan useissa erilaisissa sovellutuskohteissa.

10 Esimerkiksi tehtäessä olemassa olevaan rautatiehen uusi alikulkusilta, asennetaan tukipaalut paikalleen ja sovitetaan tukipaalujen päälle siirtopalkit rautatiekiskojen poikittaissuuntaan. Siirtopalkkien päälle rautatien viereen sovitetaan uusi, esimerkiksi teräsbetoninen silta. Tämän jälkeen poistetaan rautatiestä sillan mittainen osuus ja silta siirretään siirtopalkkeja pitkin paikoilleen rautatien 15 kohdalle. Kun silta on sovitettu paikoilleen, voidaan aloittaa alikulun kaivuutyöt sillan alapuolelta. Tällainen ratkaisu on kuvattu esimerkiksi Fl-patenteissa 96231, 97073 ja 108257. Esimerkiksi sillan leveyden takia voi siirrettävä matka olla joskus varsin pitkä, jolloin siirtopalkin tulee olla varsin pitkä. Palkin kuljetuksen ja toisaalta sen paikoilleen asennuksen vuoksi ei useimmiten ole jär- 20 kevää muodostaa yhtä palkkia niin pitkäksi kuin siirtomatka vaatii. Tällöin siis siirtopalkki muodostetaan kahdesta tai useammasta peräkkäisestä toisiinsa liitetystä palkista, jolloin siis palkit liitetään toisiinsa palkkijatkoksella. Siirto- .···. palkkia ei tyypillisesti jätetä siirron jälkeen paikalleen sillan alle, vaan siirron .···. jälkeen silta jää muiden tukirakenteiden varaan ja siirtopalkki poistetaan. Tä- • · 25 män vuoksi myös siirtopalkin jatkokset puretaan.

On tunnettua muodostaa palkkijatkos hitsaamalla teräspalkit päis- • φ ***·" tään yhteen. Hitsausjatkoksen tekeminen on kuitenkin varsin aikaavievä toi menpide. Edelleen hitsausjatkoksen purkaminen on työlästä ja hankalaa ja jatkoksen purkamiskohtaan jää palkkiin rosoja ja epätasaisuuksia.

* · · 30 Edelleen on tunnettua muodostaa sellaisten palkkien, joissa on kak- .·! : si laippaa ja niiden välillä uumalevy, palkkijatkos siten, että palkit hitsataan ,···[ laippojen kohdasta yhteen. Palkin uumalevyjen kummallekin puolelle sovite- • « *** taan liitoslevyt, jotka kiinnitetään tiukasti palkkien uumia vasten esimerkiksi • · : yhdistämällä liitoslevyt toisiinsa pulttien avulla. Tätäkin palkkijatkosta tehtäessä • · :,*·· 35 joudutaan hitsaamaan, mikä on varsin aikaa vievä työvaihe. Edelleen myös tässä tapauksessa palkkijatkoksen purku on hankalaa ja purusta aiheutuu 2 116927 palkkien päähän epätasaisuuksia. Liitoslevyjen avulla liitoksessa vaikuttavat leikkausvoimat saadaan siirrettyä palkista toiseen luotettavasti, mutta jatkoksen saaminen momenttijäykäksi on varsin työlästä.

Edelleen tunnetaan palkkijatkos, jossa yläpuolisella ja alapuolisella 5 laipalla ja niiden välissä olevalla uumalevyllä varustetut palkit liitetään toisiinsa siten, että palkkien ylälaipat hitsataan kiinni toisiinsa. Palkkien uumien yhdistämiseksi hitsataan uumalevyjen kummallekin puolelle liitospalat. Alalaippoihin kiinnitetään korvakkeet ja ensimmäisen palkin korvakkeesta toisen palkin kor-vakkeeseen sovitetaan kierretanko. Kierretankoon sovitetaan mutterit ja kierre-10 tangon avulla pyritään alalaipat pitämään kiinni toisissaan. Mikäli tällaisen jatkoksen yläpuolelle kohdistuu voima, pyrkii kierretanko venymään, jolloin jatkoksen saaminen momenttijäykäksi on erittäin hankalaa. Tämän vuoksi esimerkiksi siirtopalkkikäytössä täytyy tukipaalujen paikat määritellä siten, että jatkoksen kohdalle tai ainakin sen välittömään läheisyyteen sovitetaan tukipaa-15 lu. Edelleen jatkoksen tekeminen vaatii aikaa vievää hitsausta ja jatkosta purettaessa aiheutuu palkin yläpintaan epätasaisuuksia. Kaiken kaikkiaan jatkos on varsin hankala ja monimutkainen.

Julkaisussa US 2598101 on esitetty ratakiskoliitos, jossa liitettävien ratakiskojen päät on muotoiltu siten, että ratakiskot asettuvat osan matkaa lii-20 toksen kohdalla limittäin. Ratakiskojen päiden ulkopuolelle sovitetaan liitos-kappale, ja liitoskappaleen sekä limittäin olevien ratakiskonpäiden läpi sovite- taan kiinnityspultit. Liitoskappale lukitaan liitoskappaleessa olevilla koloilla kiin- • 4 • *·· ni ratapenkan palkkeihin.

Julkaisussa US 1 356931 on esitetty ratakiskoliitos, jossa ratakisko-:***: 25 jen päät muodostetaan sellaisiksi, että liitoksen kohdalta ne asettuvat osittain 4· · : v. limittäin. Ratakiskot yhdistetään kiinnityspulttien avulla.

!···. Julkaisuissa US 982 821 ja US 1 292 520 on myös esitetty ratakisko- 4 · liitoksia, joissa ratakiskojen päät on muotoiltu siten, että ratakiskot asettuvat . . liitoksen kohdalta osittain limittäin. Ratakiskojen uumien yhdistämisessä on • 4 t 30 käytetty liitoskappaleita ja pultteja.

4 · *···’ Julkaisussa JP 11210093 on esitetty palkkijatkos, jossa palkit on :*·.· yhdistetty sovittamalla uumaan, ylälaippaan ja alalaippaan kuhunkin erilliset • · liitoskappaleet. Liitoskappaleet on yhdistetty palkkeihin pulttiliitoksilla. Edelleen 444 . ·. kyseisessä julkaisussa on esitetty palkkijatkos, jossa liitoskappale on kiinnitetty 4 4 4 ; 35 palkkien uumaan ja liitoskappaleen ylä- ja alaosa ulottuu palkin ylä- ja alalaip- :· *: paan. Liitoskappaletta ei kuitenkaan ole millään tavalla kiinnitetty laippoihin.

118927 3

Keksinnön lyhyt selostus Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan kohtuullisen yksinkertainen ja jäykkä palkkijatkos.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että sovi-5 tetaan liitettävien palkkien laippoihin kohoumat, muodostetaan liitoskappale, jossa on palkin laippaa vasten asettuva osa, jossa on laippojen kohoumia vastaavilla kohdilla syvennykset, asetetaan palkkien päädyt vastakkain, asetetaan liitoskappale paikoilleen ja kiinnitetään liitoskappale liitettävien palkkien yhteyteen.

10 Edelleen on keksinnön mukaiselle palkkijatkokselle tunnusomaista se, että palkkien laipoissa on kohoumia ja että liitoskappaleessa on palkin laippaa vasten asetettu osa, jossa on kohoumia vastaavilla kohdilla syvennyksiä.

Keksinnön olennainen ajatus on, että liitettävien palkkien laippoihin muodostetaan kohoumat. Jatkoksessa yhdistetään palkkien laipat liitoskappa-15 leella. Laipat yhdistävässä liitoskappaleessa on palkin laipan kohoumia vastaavilla kohdilla syvennykset. Tällöin laipan kohoumien ja liitoskappaleen syvennysten vaikutuksesta palkkijatkoksesta muodostuu momenttijäykkä.

Keksinnön etuna on, että palkkijatkos on tukeva ja jäykkä. Edelleen palkkijatkoksen muodostaminen on nopeata ja yksinkertaista. Myös jatkoksen 20 purkaminen haluttaessa on helppoa. Kokoonpanossa ja rakenteessa tarvittavat hitsaustyöt voidaan suorittaa tehtaalla ennen työmaalla tapahtuvaa palk- ···: kien liittämistä toisiinsa. Palkkeja varsinaisesti liitettäessä toisiinsa ei välttämät- • · : tä tarvita ollenkaan hitsaustyötä. Kaiken kaikkiaan palkkijatkoksen muodosta- ··♦ minen on yksinkertaista, nopeaa ja helppoa.

f **: 25 Liitoskappale voidaan muodostaa yhtenäiseksi siten, että liitoskap- paleessa on sekä palkkien uumaa vasten asettuva osa että palkkien laippoja • · vasten asettuva osa. Tällöin liitoskappale tarvitsee kiinnittää ainoastaan palkin uuman kohdalta ja uumia vasten asettuva osa siirtää leikkausvoimat palkilta toiselle. Yhtenäisen liitoskappaleen avulla on jatkoksen muodostaminen erityi- • i « 30 sen helppoa, yksinkertaista ja varmatoimista. Lisäksi yhtenäisen liitoskappa- *"** leen avulla pystytään siis samalla siirtämään leikkausvoimat ja aikaansaamaan momenttijäykkä jatkos. Erään sovellutusmuodon ajatuksena on, että yhdistet- :[[[: tävät palkit käsittävät kaksi laippaa, jotka on yhdistetty uumalla. Liitoskappale • *. voidaan tällöin muodostaa sellaiseksi, että siinä on osat sekä uumaa vasten *.** ! 35 että molempia laippoja vasten. Erään toisen sovellutusmuodon ajatuksena on, • · · ’* että palkkijatkoksessa on liitettävien palkkien kummallakin puolella liitoskappa- 118927 4 le ja kyseiset liitoskappaleet on liitetty toisiinsa palkkien uuman läpi pulteilla. Erään kolmannen sovellutusmuodon ajatuksena on, että laippoihin muodostetut kohoumat ovat kiilamaisia ja liitoskappaleen syvennykset vastaavalla tavalla kiilamaisia. Tällöin liitoskappale on helppo työntää paikoilleen ja liitoskappa-5 le asettuu tarkalleen oikealle kohdalle sitä asennettaessa kiilamaisten kohoumien ja syvennysten ohjaamina. Erään neljännen sovellutusmuodon ajatuksena on, että liitoskappaleen syvennykset on muodostettu liitoskappaleen seinämän läpi siten, että liitoskappaleessa on aukkoja. Erään viidennen sovellutusmuodon ajatuksena on, että liitoskappaleen aukot on mitoitettu siten, että 10 ne ulottuvat palkin ulkonemia pidemmälle ja palkin laipan yli. Tällöin liitoskappale on helposti esimerkiksi rautakangen avulla poistettavissa palkkijatkosta purettaessa.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa 15 kuvio 1 esittää kaavamaisesti erästä palkkia päädystä katsottuna, kuvio 2 esittää kaavamaisesti kahta palkkia päädyt vastakkain sivultapäin katsottuna, kuvio 3 esittää kuvion 2 mukaista ratkaisua kuvion 2 linjaa A-A pitkin poikkileikattuna, 20 kuvio 4 esittää kaavamaisesti liitoskappaletta päädystä katsottuna, ·:· kuvio 5 esittää kuvion 4 mukaista liitoskappaletta sivultapäin katsot- • · · · "· tuna, «

,···. kuvio 6 esittää kuvion 5 mukaista liitoskappaletta kuvion 5 linjaa B-B

.···. pitkin poikkileikattuna, • · .“I 25 kuvio 7 esittää kaavamaisesti palkkijatkosta päädystä katsottuna, kuvio 8 esittää kuvion 7 mukaista palkkijatkosta sivultapäin katsot- • · '*··* tuna ja kuvio 9 esittää kuvion 8 mukaista palkkijatkosta kuviossa 8 olevaa • · v linjaa C-C pitkin poikkileikattuna.

• · · :...· 30 Kuvioissa keksintö on esitetty selvyyden vuoksi yksinkertaistettuna.

;\ ; Samankaltaiset osat on merkitty kuvioissa samoilla viitenumeroilla.

• · ··»

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 on esitetty palkki 1. Palkkiin 1 kuuluu ylälaippa 2a ja ala- :*·.* laippa 2b sekä niiden välissä oleva uuma 3. Tällaista palkkia kutsutaan myös • · 35 H-palkiksi tai l-palkiksi. Palkki 1 on tyypillisesti valmistettu teräksestä. Kuviossa 118927 5 1 näkyy myös kohoumat 4, jotka on sovitettu palkin 1 pään läheisyyteen palkki-jatkosta varten. Kohoumat 4 ovat edullisesti myöskin terästä ja ne on edullisimmin hitsattu kiinni palkin 1 alalaippaan 2b. Palkin 1 yhteydessä voi olla myös siihen hitsattuna nostokorvakkeita ja/tai lisäuumaievyjä. Lisäuumalevyt 5 eivät kuitenkaan ulotu palkkien päätyihin sille osuudelle, jolle on sovitettu kohoumia 4. Selvyyden vuoksi nostokorvakkeita ja lisäuumaievyjä ei kuitenkaan oheisessa kuviossa ole esitetty.

Kuviossa 2 on esitetty kaksi palkkia 1 sovitettuna päädyt vastakkain. Kuviossa 2 kummastakin palkista 1 näkyy ainoastaan pieni osuus eli pääty, 10 johon muodostetaan palkkijatkos. Palkin 1 pituus voi vaihdella esimerkiksi 4 -15 metrin välillä. Myös palkin korkeus voi vaihdella esimerkiksi 300 -1000 millimetrin välillä. Kuvioista 2 ja 3 käy ilmi, että kohoumia 4 on kiinnitetty alalaippaan 2b uuman 3 kummallekin puolelle useita peräkkäin. Kohoumat 4 ovat kiilamaisia eli ne ovat uuman 3 puoleisesta osastaan leveämpiä kuin laipan 2b 15 ulkoreunalta. Uumaan 3 on lisäksi muodostettu reikiä 5 liitoskappaleen kiinnittämiseksi paikoilleen pulttien avulla.

Kuviossa 4 on esitetty liitoskappale 6. Liitoskappale 6 on muodostettu sellaiseksi, että siinä on yläosa 6a, alaosa 6b ja selkäkappale 6c. Liitoskappaleen 6 yläosa 6a asettuu palkin 2 ylälaippaa 2a vasten. Vastaavasti liitos-20 kappaleen 6 alaosa 6b asettuu palkin 1 alalaippaa 2b vasten ja liitoskappaleen 6 selkäkappale 6c asettuu palkin 1 uumaa 3 vasten. Liitoskappaleen 6 vahvis-tamiseksi ja sen jäykkyyden lisäämiseksi on siinä hitsattuna kiinni tukiosia 7.

• Tukiosiin 7 on muodostettu nostoaukko 8, josta liitoskappaletta 6 pystytään nostamaan ja siirtämään. Nostoaukkojen 8 avulla on myös varsin painavan ·"*; 25 liitoskappaleen 6 käsittely kohtuullisen helppoa.

• · ·

Kuviosta 5 käy ilmi, että myös iiitoskappaleeseen 6 on muodostettu !···. reikiä 9 vastaavalle kohdalle kuin palkkeihin 1 on muodostettu reiät 5. Sovitet- * · taessa liitoskappale 6 palkkien 1 yhteyteen työnnetään pultit reikien 5 ja 9 läpi.

. . Kuten kuvioista 5 ja 6 käy ilmi, on liitoskappaleessa 6 sen alaosassa 6b aukko- • · · ';|f 30 ja 10. Aukot 10 ulottuvat liitoskappaleen 6 selkäkappaleen 6c alaosaan saak- ka. Tällöin liitoskappale 6 on työnnettävissä sivusuunnassa palkin 1 ylälaipan 2a ja alalaipan 2b väliin. Näin ollen liitoskappaleen 6 asentaminen paikalleen • ♦ on yksinkertaista ja helppoa. Edelleen asennusta helpottaa se, että myös au- . ·. kot 10 ovat muodoltaan kiilamaisia eli niiden muoto vastaa kohoumien 4 muo- * · · j 35 toa. Kiilamaisuuden vuoksi ei liitoskappaleen 6 paikalleen asennuksen alku-vaiheessa tarvitse osua täsmälleen oikealle kohdalle, vaan riittää, että ko- 118927 6 houmien 4 kärkiosa osuu vastaavan aukon 10 takaosan kohdalle. Työnnettäessä liitoskappale 6 paikoilleen, ohjautuu liitoskappale 6 täsmälleen oikealle kohdalle kiilamaisten kohoumien 4 ja aukkojen 10 ohjaamana.

Kuvioista 7, 8 ja 9 käy ilmi valmiin palkkijatkoksen rakenne. Liitos-5 kappale 6 kiinnitetään palkin 1 yhteyteen siis pulttien 11 avulla. Pulttiliitoksen lisäksi tai sijaan voidaan käyttää myös jotain muuta liitosta kuten hitsausliitosta. Asennusnopeuden ja palkkijatkoksen purettavuuden kannalta on kuitenkin pulttiliitos edullinen. Mikäli palkkijatkokseen kohdistuvat voimat eivät ole kovin suuria, voi jossakin tapauksessa riittää, että liitoskappale 6 sovitetaan ainoas-10 taan palkkien 1 toiselle puolelle eli palkkijatkoksessa on tällöin vain yksi liitos-kappale 6. Edullisimmin kuitenkin palkkijatkokseen sovitetaan symmetrisesti kaksi liitoskappaletta 6 eli liitoskappale 6 sovitetaan uuman 3 kummallekin puolelle. Tällöin pulttien 11 avulla liitoskappaleet 6 yhdistetään toisiinsa siten, että niiden jälkeen jää uuma 3.

15 Palkkijatkosta muodostettaessa siis sovitetaan palkkien 1 laippaan kohoumat 4 ja muodostetaan liitoskappale 6. Nämä toimenpiteet voidaan siis tehdä tehdasolosuhteissa etukäteen. Työmaalla palkkijatkosta muodostettaessa sovitetaan palkit 1 päädyt vastakkain ja työnnetään sivusuunnassa liitos-kappaleet 6 paikoilleen. Tämän jälkeen liitoskappaleet 6 kiinnitetään liikkumat-20 tomaksi palkkien 1 yhteyteen.

Valmiissa palkkijatkoksessa liitoskappaleen 6 selkäkappale 6c siir- tää leikkausvoimat yhdeltä palkilta toiselle. Leikkausvoimien siirtäminen tarkoit- taa siis sitä, että mikäli yhteen palkkiin kohdistuu sitä alaspäin painava voima, :***: siirtää liitoskappale 6 kyseisen voiman vaikuttamaan alaspäin myös palkkijat- • · .***. 25 koksella edelliseen palkkiin yhdistettyyn palkkiin. Erityisen hyvin kuviossa esi- ·*· tetty palkkijatkos sopii käytettäväksi siirtopalkkien jatkamiseen. Siirtopalkkien ]··*. käytön yhteydessä aiheutuu palkkijatkokseen momentti, joka pyrkii aiheutta- * · *” maan sen, että yhteenliitettyjen palkkien 1 alalaipat 2b erkanevat toisistaan.

. . Tämä tapahtuu erityisen voimakkaasti sellaisessa tilanteessa, jossa siirrettävä • · · *·)·’ 30 kuorma on jatkoksen kohdalla. Tällöin yläpinnalla olevan kuorman aiheuttama voima pyrkii taivuttamaan palkkia siten, että kauimpana yläpinnasta olevaan * ·*·.· kohtaan, eli missä momentti on suurin, aiheutuu voima, joka pyrkii venyttä- ♦ · .···. mään alalaippaa. Kohoumien 4 ja aukkojen 10 vaikutuksesta liitoskappale 6 /*’ pystyy estämään momentin alalaippoja 2b toisistaan irti erottavan vaikutuksen, • « · ··: · 35 eli liitos on momenttijäykkä.

·*· S

• »« 118927 7

Siirtopalkkikäytössä voidaan ylälaipan 2a yläpuolelle vielä sovittaa liukupinta. Liukupinta muodostetaan esimerkiksi ruostumattomasta kylmävals-satusta teräslevystä. Palkkijatkoksen teon yhteydessä voidaan eri palkkien liukupinnat hitsata kiinni toisiinsa. Tällä hitsaussaumalla ei kuitenkaan ole voi-5 mia välittävää tehtävää, vaan hitsauksen tarkoituksena on tasoittaa liukupintojen välinen sauma. Sauman tulee olla tasainen, jottei liukupinnan päällä liukuva liukulaakeri vahingoitu. Liukupinta on edelleen varsin ohut verrattuna esimerkiksi ylälaipan 2a paksuuteen. Liukupinnan paksuus voi olla esimerkiksi 5 mm. Näin ollen kyseisen hitsaussauman tekeminen ei ole kohtuuttomasti ai-10 kaavievä toimenpide. Edelleen palkkijatkosta purettaessa ei kyseisen sauman purkaminen siististi ole aikaavievää ja hankalaa. Muuten palkkijatkos puretaan irrottamalla pultit 11 ja vetämällä liitoskappaleet 6 pois ylälaipan 2a ja alalaipan 2b välistä. Mikäli aukot 10 sovitetaan ulottumaan pidemmälle kuin kohoumat 4 ja alalaipat 2b, pystytään liitoskappaleen 6 irrottamista paikaltaan helpotta-15 maan esimerkiksi rautakangen avulla. Rautakanki voidaan työntää aukon 10 kärjen läpi ja se saadaan nojaamaan alalaippaan 2b tai johonkin muuhun sopivaan tukipisteeseen. Näin ollen myös palkkijatkoksen purku on nopeaa, yksinkertaista ja helppoa.

Piirustus ja siihen liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollista-20 maan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Niinpä kohoumien 4 ja aukkojen 10 lukumäärä voi vaihdel-..*·* la tarpeen mukaan. Samoin liitoskappaleen 6 pituus ja paksuus voi vaihdella tarpeen mukaan. Liitoskappaleen 6 pituus voi olla esimerkiksi 500 - 2000 mm. Edelleen liitoskappaleeseen 6 voidaan sovittaa lisävahvikkeita. Esimerkiksi .***. 25 oheisten kuvioiden esittämässä tapauksessa voitaisiin liitoskappaleen 6 aia- osaa 6b vahvistaa esimerkiksi sen alapintaan alalaipan 2b ulkopuolelle jäävät- • · ]·.!' lä lisälevyllä. Edelleen alaosan 6b yläpuolelle voidaan sovittaa esimerkiksi lii- • · toskappaleen keskikohdalle ylimääräinen lisävahvike, joka voisi ulottua esi- , . merkiksi kahden aukon 10 yli ja siten, että lisävahvikkeen päädyt ulottuisivat • · · £* 30 aukkojen 10 reunoille.

Oheisten kuvioiden osoittamassa tapauksessa on kohoumien 4 kor- ·*·,· keus suurempi kuin liitoskappaleen seinämän paksuus. Tämän vuoksi liitos- • · .···. kappaleeseen 6 kohoumia 4 vastaaville kohdille muodostetut syvennykset ulot- /** tuvat liitoskappaleen 6 seinämän läpi muodostaen aukot 10. Mikäli kohoumien : 35 4 korkeus olisi pienempi kuin liitoskappaleen seinämän paksuus, ei syvennyk- • · :.**i sien tarvitsisi muodostaa aukkoja.

118927 8 Käytettäessä palkkijatkosta siirtopalkkien jatkamiseen on edullisinta sovittaa kohoumat 4 alalaippaan 2b, koska kuten edellä on esitetty, vaikuttaa momentti voimakkaimmin nimenomaan alalaippojen 2 kohdalla. Kun kohoumat 4 on sovitettu vain alalaippaan 2b, voi liitoskappaleen 6 yläosa 6a olla ka-5 peampi kuin liitoskappaleen 6 alaosa 6b, kuten on esitetty esimerkiksi kuviossa 4. Palkkijatkos voidaan muodostaa myös siten, että kohoumat 4 ja liitoskappa-leessa olevat syvennykset muodostetaan ylälaippaan 2a. Tällöin palkkijatkosta voidaan soveltaa esimerkiksi ulokepalkklen jatkamiseen, missä momentti vaikuttaa voimakkaimmin ylälaippaan 2a sitä venyttäen. Toisaalta kohoumat ja 10 syvennykset voidaan muodostaa sekä ylälaippaan että alalaippaan, jolloin jatkos sopii erittäin monenlaisiin käyttökohteisiin riippumatta siitä, miten voimat vaikuttavat palkkeihin. Palkkijatkos soveltuu siis erityisen hyvin käytettäväksi siirtopalkkien jatkamiseen, mutta palkkijatkosta voidaan käyttää myös muiden palkkien kuten siltapalkkien tai rakennuksissa käytettävien palkkien tai muiden 15 vastaavien palkkien jatkamiseen. Mikäli palkkijatkosta ei ole tarkoitus purkaa tai purkamiseen voidaan käyttää runsaasti aikaa ja monenlaisia menetelmiä, voidaan myös palkkia liitettäessä käyttää esimerkiksi pulttiliitosten sijaan tai lisänä hitsausliitoksia. Myös muiden mahdollisten liitostapojen käyttäminen on mahdollista. Vielä on palkkijatkos sovellettavissa käytettäväksi korkeudeltaan 20 erilaisten palkkien liittämiseen. Tällöin esimerkiksi siirtopalkkikäytössä sovitetaan jatkettavien palkkien ylälaipat samalle tasolle ja alalaipat tulevat tällöin eri ,,‘j* korkeudelle. Tällöin liitoskappaleen alaosa 6b muodostuu sellaiseksi, että sen ensimmäinen pääty on ylempänä kuin sen toinen pääty.

i·» • « « · ··· • · · • · » · ·»· M * * · · • · « · 9· • · • · ··» • · • · · • · · • · »· 4 4 4 * «·* • · • « · • ·· • · II» • · • 9 ··· * 4 4 • 44 • 44 • 44 4 4 · • · « • ·· • ·

Claims (18)

118927

1. Menetelmä palkkijatkoksen muodostamiseksi liitoskappaletta (6) hyödyntäen, tunnettu siitä, että sovitetaan liitettävien palkkien (1) laippoihin (2a, 2b) kohoumat (4), muodostetaan liitoskappale (6), jossa on palkin (1) 5 laippaa (2a, 2b) vasten asettuva osa, jossa on laippojen kohoumia (4) vastaavilla kohdilla syvennykset, asetetaan palkkien (1) päädyt vastakkain, asetetaan liitoskappale (6) paikoilleen ja kiinnitetään liitoskappale (6) liitettävien palkkien (1) yhteyteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että sovitetaan palkkijatkokseen ainakin kaksi liitoskappaletta (6) siten, että palkkien (1) kummallekin puolelle asetetaan ainakin yksi liitoskappale (6).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan liitoskappale (6) sellaiseksi, että siinä on palkin (1) uumaa (3) vasten asettuva osa ja palkin (1) laippaa (2a, 2b) vasten asettuva 15 osa.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liitoskappale (6) kiinnitetään liitettävien palkkien yhteyteen pulttiliitoksella.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että palkissa (1) on ylälaippa (2a), alalaippa (2b) ja niitä yhdistävä uuma (3), että liitoskappaleessa (6) on uumaa (3) vasten asettuva .«!1 osa, ylälaippaa (2a) vasten asettuva osa ja alalaippaa (2b) vasten asettuva ·· : 2·· osa ja että liitoskappale (6) työnnetään paikoilleen laippojen (2a, 2b) väliin lii- kuttamalla liitoskappaletta (6) sivusuunnassa. :3: 25

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, • · ·1·1: tunnettu siitä, että kohoumat (4) sovitetaan palkin (1) alalaippaan (2b). • · .·1·,

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että palkissa (1) on ylälaippa (2a) ja alalaippa (2b) ja kohoumat >Va (4) sovitetaan sekä ylälaippaan (2a) että alalaippaan (2b). I.;' 30

8. Palkkijatkos palkkien (1) liittämiseksi yhteen, johon palkkijatkok- • · **:·1 seen kuuluu liitoskappale (6) ja kiinnitysvälineet liitoskappaleen (6) kiinnittämi- seksi palkkien (1) yhteyteen, tunnettu siitä, että palkkien (1) laipoissa (2a, :1"· 2b) on kohoumia (4) ja että liitoskappaleessa (6) on palkin (1) laippaa (2a, 2b) ··· . vasten asetettu osa, jossa on kohoumia (4) vastaavilla kohdilla syvennyksiä. • · t ··♦ · 2 • · · • fl 3 • 1 118927

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen palkkijatkos, tunnettu siitä, että palkkijatkokseen kuuluu ainakin kaksi liitoskappaletta (6) siten, että liitos-kappaleet (6) on sovitettu liitettävien palkkien (1) eri puolille.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen palkkijatkos, tunnettu 5 siitä, että kiinnitysväline liitoskappaleen (6) kiinnittämiseksi palkkien yhteyteen on pultti (11).

11. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen palkkijatkos, tunnettu siitä, että palkkiin (1) kuuluu uuma (3) ja että liitoskappaleessa (6) on laippaa (2a, 2b) vasten asetettu osa ja uumaa (3) vasten asetettu osa.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 8-11 mukainen palkkijatkos, tun nettu siitä, että liitettävissä palkeissa (1) on ylälaippa (2a), alalaippa (2b) ja niitä yhdistävä uuma (3) ja että liitoskappaleessa (6) on uumaa (3) vastaan asetettu osa, ylälaippaa (2a) vasten asetettu osa ja alalaippaa (2b) vasten asetettu osa.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 8-12 mukainen palkkijatkos, tun nettu siitä, että kohoumat (4) on sovitettu palkin (1) alalaippaan (2b).

14. Jonkin patenttivaatimuksen 8-12 mukainen palkkijatkos, tunnettu siitä, että liitettävissä palkeissa (1) on ylälaippa (2a) ja alalaippa (2b) ja että kohoumat (4) on sovitettu sekä ylälaippaan (2a) että alalaippaan (2b).

15. Jonkin patenttivaatimuksen 8-14 mukainen palkkijatkos, tunnettu siitä, että kohoumat (4) ja syvennykset on muodostettu kiilamai-*:· siksi.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 8-15 mukainen palkkijatkos, ·***: tunnettu siitä, että liitoskappaleessa (6) olevat syvennykset on muodostet- «M .***. 25 tu liitoskappaleen (6) seinämän läpi siten, että syvennykset muodostavat liitos- kappaleeseen (6) aukkoja (10).

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen palkkijatkos, tunnettu sii- *** tä, että aukot (10) on sovitettu ulottumaan pidemmälle kuin laippa (2a, 2b).

, , 18. Jonkin patenttivaatimuksen 8-17 mukainen palkkijatkos, t u n - 30. e 11 u siitä, että liitettävät palkit (1) ovat siirtopalkkeja. • · • · ··· * 1 « i · * ♦· • · ··· • · • · ··· • · • · · • · · *·· · · • · 1 • ·· • · 118927