FI118254B - Jakoventtiili ja menetelmä paineen kohdistamiseksi - Google Patents

Description

! 118254

JAKOVENTTIILI JA MENETELMÄ PAINEEN KOHDISTAMISEKSI

Tekniikan ala 5

Keksintö liittyy kiekkosuodatinlaitteeseen, jossa suodatinkiekot muodostuvat erillisistä sektorimaisista suodatinlaatoista. Keksintö koskee sen jakoventtiiliä, jonka avulla ali- tai ylipainetta kohdistetaan kiekon eri sektoreille.

10

Tekniikan tausta

Kiekkosuodatinlaitteessä on roottorille kiinnitettyjä suodatinkiekkoja, joiden sisäosa on yhdistetty säteittäisten imuputkien avulla akselin kautta imulaitteeseen. 15 Kiekkoja pyöritetään suodatettavaa lietettä sisältävässä altaassa siten, että osa kiekosta on aina lietteessä ja osa sen yläpuolella. Kiekon pinnalle muodostuu imun vaikutuksesta kakku, joka kaavitaan pois ennen kuin se uudelleen kiertyy lietteeseen. Kaapimen kohdalla on altaan reunassa sisäänpäin ulottuva pudotuskuilu, jonka läpi irti kaavittu kakku putoaa alas pois kuljetettavaksi.

20

Kapillaaritoimisessa kiekkosuodatinlaitteissa suodatinkiekko on koko ajan kyllästetty nesteellä. Tällaisen laitteen toimintaperiaatetta on kuvattu esimerkiksi patenttijulkaisussa FI-C-77161. Myös kaupallisesti tällaisia on valmistettu :T: (esimerkiksi Outokumpu Oyj:n Ceramec® suodatinlaitteet). Tällainen 25 suodatinkiekko valmistetaan sopivasta keraamisesta tai muovimateriaalista.

• 1 .·. Suodatinkiekko muodostuu useista katkaistun sektorin muotoisista laatoista, jotka on kiinnitetty rummulle. Kakunpoiston jälkeen on edullista kohdistaa laatan sisälle ,1 hetkeksi ylipainetta, jolloin laatan huokoset puhdistuvat. Tämä käänteispesuvaihe • 1 · • ·1 on pyrittävä suorittamaan mahdollisimman nopeasti, että lietteeseen palautuu f·· 30 suodosta mahdollisimman vähän. Voi myös olla tarpeen käyttää eri vaiheissa, erityisesti kakunmuodostusvaiheessa ja kuivausvaiheessa, erilaista alipainetta.

• · · * · · ' • · .·♦·. Tarvittavien erilaisten paineiden johtamiseksi laattoihin, akselilla on jakoventtiili.

• · T Siinä on roottorin mukana pyörivä pyöreä liukulevy, jossa on kunkin laatan ··· 35 imuputkeen johtava suuaukko. Suuaukot on sijoitettu tasaisesti ympyrälle. *:·1: Liukulevyä vasten on tiivistettynä kiinteä sisäkappale, jossa on liukukappaleen suuaukkojen kohdalla kaaren muotoisia aukkoja, joista on yhteys alipaine- tai • · • · · · · 1 * · 2., 118254 ylipainelähteeseen. Käytössä on ollut liukulevyjä, joissa on säteensuunnassa pitkänomaiset suuaukot.

5 Keksinnön yhteenveto

Nyt on keksitty patenttivaatimuksen 1 mukainen kiekkosuodatinlaitteen jakoventtiili. Muissa vaatimuksissa esitetään keksinnön eräitä sovelluksia.

Jakoventtiilin avulla käänteispainetta muodostettaessa tai poistettaessa 10 imukanavaan syntyvän paineiskun paine on enintään 20 %, mieluummin enintään 10 %, mieluimmin enintään 2 %, suurempi kuin haluttu käänteispaine.

Keksinnön mukaisesti vähennetään merkittävästi paineiskujen aiheuttamia vaurioita.

15 Keksintö voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että liukulevyn suuaukko on poikkileikkaukseltaan pitkänomainen ja sen pituusakseli muodostaa liukulevyn säteen kanssa kulman, tai jossa sisäkappaleen ylipaineaukosta on aina yhteys kahteen peräkkäiseen suuaukkoon, tai jossa ylipaineaukossa on liukulevyn säteen poikkisuunnassa nokka, jonka kautta käänteispaine nousee tai muodostuu 20 hidastetusti, tai jossa sisäkappaleessa on ennen ylipaineaukkoa neutralointikanava, jonka kautta paine imuputkessa nostetaan ensin haluttua käänteispainetta alempaan paineeseen.

• · • · · • ♦ · • · ··· **“. 25 Piirustukset ····· • · ·· · • · · • ·" Oheiset piirustukset ovat osa seuraavassa esitettävää eräiden suoritusmuotojen • · * *...Σ yksityiskohtaista kuvausta.

ί*·’: 30 Kuvio 1 esittää kapillaaritoimista kiekkosuodatinlaitetta rummun päästä päin .·♦·. katsottuna.

• · • * · ·····’.

Kuvio 2 esittää erään jakoventtiilin sisäkappaletta.

····«.

♦ · ·· « • · · • ♦ • * ···· • · 3 118254

Kuvio 3 esittää erästä keksinnön mukaista jakoventtiilin liukulevyä käytettäväksi kuvion 2 sisäkappaleen kanssa.

Kuvio 4 esittää kuvion 2 sisäkappaletta ja kuvion 3 liukulevyä päällekkäin.

5

Kuvio 5 esittää erästä keksinnön mukaista sisäkappaletta.

Kuvio 6 esittää erästä liukulevä käytettäväksi kuvion 5 sisäkappaleen kanssa.

10 Kuvio 7 esittää erästä keksinnön mukaista sisäkappaletta käytettäväksi kuvion 3 tai 6 liukulevyn kanssa.

Kuvio 8 esittää imukanavan painetta käänteispainevaiheessa erilaisia jakoventtiilejä käytettäessä.

15

Kuvio 9 esittää jakoventtiilin ylipaineaukon suhteellista kokoa suuaukon koko pinta-alasta käänteispainevaiheen aikana.

20 Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Kiekkosuotimen suodatinlaattaan alipainevaiheen jälkeen käänteispainevaiheessa muodostettava absoluuttinen paine on tyypillisesti vähintään 1,7 bar, mieluummin V : vähintään 2,5 bar, mieluimmin vähintään 3,5 bar. Käänteispaineen annetaan 25 tyypillisesti vaikuttaa 0,1 - 1,5 s, mieluummin 0,2 - 2 s, mieluimmin 0,3 - 3 s.

• · • ♦ · *

Kun käänteispaine nostetaan halutuksi, muodostuu nostovaiheen lopussa • · ... paineisku, jossa paine imukanavassa on suurempi kuin haluttu käänteispaine.

• « « • Paineisku rasittaa laattoja ja putkistoja, kuten putkistojen liitoksia ja venttiilejä.

*...· 30 Erityisesti keraamiset laatat voivat paineiskujen vuoksi helposti vaurioitua.

Vastaavasti kun käänteispaine poistetaan, syntyy paineisku ja linjassa kavitaatiota, jotka voivat vaurioittaa rakenteita.

• · · * · • ·

Keksinnön mukaisesti jakoventtiili on sellainen, että haluttu käänteispaine • · · ·...· 35 muodostuu tai poistuu aiotulla käyttönopeudella hidastetusti.

·1·1« • · ·· 1 • ♦ · ♦ · • · · 4 118254 Käänteispaineen nostovaihe kestää tyypillisesti vähintään 1 s, mieluummin vähintään 1,5 s, mieluimmin vähintään 2,5 s. Tyypillinen käänteispaineen muodostumisnopeus on enintään noin 1 bar/s. Käänteispaineen poistovaihe kestää tyypillisesti vähintään 1 s, mieluummin vähintään 1,5 s, mieluimmin 5 vähintään 2,5 s. Poistovaihe voi erityisesti olla pitempi kuin nostovaihe. Tyypillinen käänteispaineen poistamisnopeus on enintään noin 1 bar/s. Poistamisnopeus voi erityisesti olla pienempi kuin muodostamisnopeus.

Paineisku on enintään 20 %, mieluummin enintään 15 %, mieluimmin enintään 10 0% muodostettavasta käänteispaineesta. Näin vähennetään merkittävästi paineiskujen aiheuttamia vaurioita. Vastaavasti voidaan haluttaessa myös käyttää suurempaa käänteispainetta. Myös tukkeutumat vähenevät.

Paineennousun ja-laskun hidastuminen aikaansaadaan jakoventtiilin liukulevyn tai 15 sisäkappaleen rakenteella.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti liukulevyssä on pitkänomaiset suuaukot. Suuaukon pituus on esimerkiksi 2 - 10, mieluummin 3 - 8, mieluimmin 4-6, kertaa sen leveys. Suuaukon pituusakseli voi muodostaa liukulevyn säteen 20 kanssa kulman, joka on esimerkiksi 10 - 70, mieluummin 15-45 astetta. Mieluummin aukon ulkopää on pyörimissuunnassa katsottuna edempänä, jolloin ulkopää siis kohtaa ylipaineaukon ensimmäisenä. Kulmassa olevan suuaukon ansiosta paine muuttuu imuputkessa hitaammin, jolloin myös syntyvän paineiskun «·· v : paine on pienempi.

25 • ·

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti venttiili on sellainen, että 2". ylipainelinjasta on koko ajan yhteys kahteen peräkkäiseen imulinjaan. Ylipainelinja • · ... ei näin siis sulkeudu koskaan täydellisesti. Suuaukko voi olla erityisesti sellainen, • · · : että sen pinta-alasta on joka hetki enintään 80 %, mieluummin enintään 60 %, ·...· 30 yhteydessä ylipaineaukkoon.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti sisäkappaleessa on ylipaineaukossa * 1 .···. liukulevyn säteen poikkisuunnassa nokka, jonka kautta paine nousee aluksi hitaasti. Nokka voi olla erityisesti sisäkappaleen pinnalle tehty ura. Vastaavasti 35 aukossa voi olla nokka, jonka kautta paine laskee hitaasti.

• · 1 1 · • · ·· · • · « • 1 • 1 4 · 1 1 · • · 5 118254

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti sisäkappaleessa on ennen ylipaineaukkoa neutralointikanava, jonka kautta paine nostetaan ensin haluttua käänteispainetta alempaan paineeseen. Tämä paine voi olla esimerkiksi 0,8 - 1,2 bar, erityisesti noin 1,0 bar. Näin paine muodostetaan imulinjaan vaiheistetusti, 5 jolloin syntyvän paineiskun paine on pienempi.

Keksinnön mukaisesti saadaan vähennetyksi paineiskuista imukanavaan, venttiileihin ja erityisesti laattaan aiheutuvia vaurioita. Kun paineiskua saadaan pienennetyksi, voidaan vastaavasti käyttää suurempaa käänteispainetta, mikä 10 tehostaa puhdistumista. Suuremmalla paineella saadaan erityisesti laatan pintaan tarttunutta ainetta paremmin poistetuksi. Perinteisesti paine on ollut tyypillisesti 1,7 -1,8 bar (abs.). Nyt se voidaan ilman haittaa nostaa noin 2,5 bariin, jopa noin 3,5 bariin. Kun virtausnopeus vastaavasti kasvaa, voidaan sama puhdistusteho saavuttaa lyhyemmässä ajassa.

15

Seuraavassa kuvataan vielä esimerkkinä erästä kiekkosuodatinlaitetta ja siinä käytettäviä jakoventtiilejä, joiden avulla käänteispaine voidaan muodostaa tai poistaa hidastetusti.

20

Kuvion 1 mukaisessa suodatinlaitteessa on rumpu 1 ja sillä suodatinkiekkoja, joista kukin muodostuu useista sektorimaisista suodatinlaatoista 2. Laatat on kiinnitetty rummulle kiinnitetyille vanteille. Laattojen sisäosaan on yhdistetty V * säteittäinen imuputki 3. Eri kiekkojen toisiaan vastaavien laattojen imuputket on :V: 25 yhdistetty rummun keskellä olevaan omaan keskusimuputkeensa, johon voidaan ··. jakoventtiilin 34 välityksellä kakunmuodostus- ja kuivausvaiheessa muodostaa alipainetta linjan 4, 5 ja 6 kautta tai puhdistusvaiheessa ylipainetta linjan 7 kautta.

• · • · · • · ·

Kiekot on sovitettu pyöritettäväksi altaassa 8, johon kuivatettavaa lietettä 30 syötetään linjasta 9. Lietteessä oleviin suodatinlaattoihin 2 kohdistuu linjasta 4 tai 5 alipaine, jolloin nestettä imeytyy laatan läpi ja laatan pinnoille muodostuu :*·*: kiintoaineesta ja nesteestä kakku. Kun kiekko nousee lietteestä, pidetään :***. alipainetta edelleen yllä linjan 6 kautta, jolloin lisää nestettä imeytyy ja kakku kuivuu. Kakun muodostuksen jälkeen ennen kakun lopullista kuivausta voidaan *...* 35 sille haluttaessa suihkuttaa pesunestettä. Ennen kuin laatta kakkuineen uudelleen laskeutuu lietteeseen, muodostunut kakku poistetaan kaavarilla 10. Irrotettu kuiva :v. kakku 11 putoaa kuljettimelle 12. Altaan seinässä kunkin kaavarin kohdalla on * · • « ··*«· • · 6 118254 sisäänpäin syvennys, josta irrotettu kakku pääsee putoamaan. Kakun poistovaiheessa laattoihin muodostetaan hetkellisesti linjan 7 kautta ylipainetta laattojen puhdistamiseksi. Väliaineena voidaan käyttää suodosta ja mahdollisesti lisäksi muuta nestettä. Puhdistusvaiheen jälkeen laattoihin muodostetaan 5 uudelleen alipaine, jolloin alkaa uuden kakun muodostuminen. Kuviossa 1 on esitetty laitteen ulkopuolella kehällä eri vaiheet seuraavasti: kakunmuodostusvaihe 13, kakunpesuvaihe 14, kuivausvaihe 15, kakunpoisto- ja laatanpuhdistusvaihe 16.

10 Alipainelinjat 4, 5 ja 6 on yhdistetty suodossäiliöön 17, johon muodostetaan alipaine alipainepumpun 18 avulla. Säiliöstä poistetaan suodos suodoslinjan 19 kautta poistopumpun 20 avulla venttiilin 24 kautta. Suodosta johdetaan pesunesteeksi pesulinjaan venttiilin 21 kautta pumpun 20 ja paineenohjausventtiilin 23 kautta. Pesulinjaan voidaan pumpata myös 15 pesuaineliuosta säiliöstä 25 pumpulla 22 venttiilin 28 kautta tai prosessin ulkopuolista nestettä pesunesteeksi linjan 30 kautta.

Alipainelinjassa 4 on alipaineventtiili 31, ja linja haarautuu siten, että ensimmäinen haara muodostaa ensimmäisessä kakunmuodostusvaiheessa olevien laattojen 20 imuputkiin 3 johtavan imuhaaran 33 ja toinen haara johtaa käänteispaineventtiilin 32 kautta ylipainelinjaan 7. Suodatusvaiheessa käänteispaineventtiili on kiinni.

Lietteen pitämiseksi altaassa 8 homogeenisena on pohjalla sekoitin 26. Allas * · * V : voidaan tyhjentää pohjaventtiilin 27 kautta.

* · : : : 25 • *

Aika ajoin on laatat 2 puhdistettava perusteellisemmin. Tätä varten on altaassa laattojen välissä ja uloimmaisten laattojen ulkopuolella ultraäänivärähtelijä 29.

• · Värähtelijässä on kohtisuoraan laatan pintaa kohti suunnattu värähtelykalvo.

Värähtelijä voi olla erityisesti ns. palkkivärähtelijä, jossa värähtelevät kiteet ovat 30 yhdessä rivissä. Laattojen välissä olevissa värähtelijöissä on kummallakin puolella värähtelevä kalvo. Värähtelypinnan pituus laatan säteen suunnassa on :*·*: olennaisesti sama kuin laatan, jolloin värähtely kohdistuu suoraan koko laatan • · .***. pintaan. Puhdistuksen aikana alipainelinjassa 5, joka johtaa toisessa kakunmuodostusvaiheessa oleville laatoille, pidetään edelleen alipainetta, jolloin *...* 35 kakunmuodostus tällä kohdalla jatkuu. Myös kuivausalipainelinja 6 toimii *:**? puhdistuksen aikana normaalisti.

# ·· · • · · ··· · * 7 118254

Kun laatat 2 on puhdistettava, alipaine imulinjasta 4 poistetaan sulkemalla alipaineventtiili 31 ja avaamalla käänteispaineventtiili 32, jolloin värähtelijöiden 29 kohdalla oleviin laattoihin kohdistetaan imuhaaran 33 kautta ylipaine, ja käynnistetään värähtelijät. Puhdistus kestää vähintään yhden kierroksen, 5 esimerkiksi noin 1-2 minuuttia, ja se suoritetaan tarpeen mukaan esimerkiksi noin 1 - 2 tunnin välein. Sopiva ylipaine on tyypillisesti noin 0,5 bar. Laattaa ei saa kohdistaa samanaikaisesti ultraäänelle ja alipaineelle. Kun puhdistus on suoritettu, käänteispaineventtiili 32 suljetaan ja alipaineventtiili 31 avataan, jolloin kakunmuodostus myös värähtelijöiden kohdalla olevilla laatoilla jatkuu.

10

Kuvion 2 mukaisessa jakoventtiilin 34 sisäkappaleessa 35 on alipainelinjaan 4 yhdistetty aukko 36.4, alipainelinjaan 5 yhdistetty aukko 36.5, alipainelinjaan 6 yhdistetty aukko 36.6 ja ylipainelinjaan 7 yhdistetty aukko 36.7.

15 Kuvion 3 mukaisessa liukulevyssä 37 on tasaisesti kehälle jaettuna kaksitoista pitkänomaista suuaukkoa 38. Suuaukon pituus on noin viisi kertaa sen leveys. Suuaukon pituusakseli on käännetty radiaalisesta suunnasta noin 40 astetta levyn pyörimissuunnassa katsottuna eteenpäin, siis siten että aukon ulkopää siirtyy kehällä pyörimissuunnassa eteenpäin. Näin yhteys imuputkeen avautuu ja 20 sulkeutuu hitaammin, jolloin myös syntyvä paineisku on pienempi.

Kuviossa 4 esitetään vielä sisäkappale 35 ja liukulevy 37 päällekkäin. Ylipaineaukon 36.7 kohdalle juuri tulevasta suuaukosta 38 on vasta osa tullut • · · :.ί · ylipaineaukon kohdalle. Samalla edellisestä, ylipaineaukon kohdalta poistuvasta :V: 25 suuaukosta osa on vielä ylipaineaukon kohdalla. Sisäkappaleen ja liukulevyn * · aukot siten mitoitettu, ettei painelinja koskaan täydellisesti sulkeudu.

• · · · • ••e*·,··' • · . Kuvion 4 mukaista ratkaisua on kokeiltu myös käytännössä. Laitteistossa käytettiin • * * • ^** käänteispesuvaiheessa 2,5 barin (abs.) painetta (pyörimisnopeus 52 s/r, liukulevyn 30 aukko 12 mm, sisäkappaleen käänteispesuaukko 13 mm). Vaiheen alussa syntyvä paineisku oli vain noin 2,4 bar, minkä jälkeen paine tasaantui noin 2,3 bariin.

·'·*♦ Vastaavassa perinteisessä laitteistossa paineisku oli alussa noin 3 bar. Kuviossa 8 » · .*··. esitetään tulokset graafisesti. Vaaka-akselilla esitetään imukanavan ylipainevaihe sekä liukulevyn kiertovaihe asteina että sekunteina vaiheen alusta ja pystyakselilla 35 imukanavan paine. Käyrä 1 esittää painetta tavanomaisella liukulevyllä (kuvio 6) ja *!**: kuvion 2 mukaisella sisäkappaleella. Käyrä 2 esittää painetta keksinnön kuvion 3 • « · • · • « • · 118254 s mukaisella liukulevyllä ja kuvion 2 mukaisella sisäkappaleella (yhteiskuva kuviossa 4).

Kuvion 5 mukaisessa sisäkappaleessa 35.1 on ylipaineaukossa 36.71 aukon 5 kappaleen pinnalle uraksi tehdyt nokat. Uran leveys on esimerkiksi noin puolet ylipaineaukon pituudesta, uran pituus on esimerkiksi noin puolitoista kertaa ylipaineaukon leveys ja uran syvyys esimerkiksi noin puoli kertaa tai likimäärin sama kuin ylipaineaukon leveys. Nokat ovat kohtisuorassa aukon pituusakseliin nähden. Tulonokan (kuviossa säteen suunnassa ulompana) kautta paine nousee 10 hitaasti. Vastaavasti poistonokan kautta paine laskee hitaasti. Tämän sisäkappaleen kanssa voidaan käyttää tavanomaista kuvion 6 mukaista liukulevyä 37.1, jossa on säteen suuntaiset suuaukot 38.1, joiden pituus on noin kolme kertaa sen leveys. Paineiskua saadaan kuitenkin vähennetyksi.

15 Kuvion 7 mukaisessa sisäkappaleessa 35.2 on alipaineaukon 36.62 ja ylipaineaukon 36.72 välissä neutralointikanava 36.8, joka on yhdistetty neutralointilinjaan. Neutralointilinjassa on ympäröivä eli noin 1 barin neutralointipaine. Alipainevaiheen jälkeen siis paine imulinjassa nostetaan kahdessa vaiheessa: ensin neutralointipaineeseen ja vasta sen jälkeen haluttuun 20 ylipaineeseen. Näin kavitaatio ja paineiskut vähenevät. Tässäkin voidaan käyttää tavanomaista liukulevyä (kuvio 6). Kuvion 8 käyrä 3 esittää imukanavan painetta käytettäessä keksinnön kuvion 7 mukaista sisäkappaletta ja kuvion 6 mukaista liukulevyä. Kuvion 1 mukaisessa suodatinlaitteessa voidaan neutralointilinja • · · v : toteuttaa esimerkiksi siten, että ylipainelinjaan 7 lisätään vakiopaineventtiilillä iY: 25 varustettu neutralointikanavaan johtava linja.

• · • · ,,Y Kuviossa 9 verrataan vielä kuvioiden 3 ja 6 mukaisten liukulevyjen 37 ja 37.1 • · .. . toimintaa sisäkappaleen 35 kanssa. Vaaka-akselilla esitetään avautumisvaihe • ♦ · \ l asteina ja pystyakselilla prosentteina suuaukosta 38 vastaavasti 38.1 auki oleva 30 osuus. Käyrä 1 esittää keksinnön mukaisesti liukulevyllä 37 aikaansaatavaa virtausaukkoa. Se on suurimmillaan noin 58 % suuaukosta. Suuaukko pienenee :*·*: hitaasti siten, että se sulkeutuu kokonaan vasta kun liukulevy 37 on pyörähtänyt * ♦ .**·. noin 38 ° vaiheen alusta. Käyrät 2 esittävät edellistä ja seuraavaa suuaukkoa.

Y Ylipaineaukosta on jonkin aikaa, alueella 3, yhteys kahteen peräkkäiseen 35 suuaukkoon 38. Käyrä 4 esittää tavanomaisen suuaukon 38.1 kokoa. Hetken koko *:**: suuaukko 38.1 on täysin auki. Suuaukko 38.1 sulkeutuu täysin jo kun liukulevy 37.1 on pyörähtänyt 30 °.

• · ♦ · • ·

Claims (11)

1. Kiekkosuodatinlaitteen jakoventtiili, jossa kiekkosuodatinlaitteessa on ainakin yksi suodatinkiekko (1), joka on muodostettu erillisistä suodatinlaatoista (2), joiden laattojen sisäosat on yhdistetty säteittäisten imuputkien (3) avulla jakoventtiilin (34) 5 kautta imulaitteeseen (17, 18), ja jota kiekkoa pyöritetään suodatettavaa lietettä sisältävässä altaassa (8) siten, että osa laatoista on aina lietteessä ja osa sen yläpuolella, jolloin laattojen pinnalle muodostuu imun vaikutuksesta kakku joka kaavitaan pois ennen kuin se uudelleen kiertyy lietteeseen, jossa jakoventtiilissä on kiekon mukana pyörivä liukulevy (37), jossa on suuaukko kuhunkin kiekon 10 suodatinlaattaan, ja liukulevyä vasten tiivistetty sisäkappale (35; 35.1, 35.2), jossa on alipaineaukkoja (36.4, 36.5, 36.6), jotka johtavat alipainelähteeseen, ja ylipaineaukko, joka johtaa ylipainelähteeseen, ja jossa laattaan ennen uuden kakun muodostusvaihetta kohdistetaan sisäpuolelle jakoventtiilin ylipaineaukon ja imuputken kautta joksikin aikaa haluttu käänteispaine, jolloin imuputkessa syntyy 15 käänteispainetta muodostettaessa tai sitä poistettaessa paineisku, tunnettu siitä, että jakoventtiili (34) on sellainen, että syntyvän paineiskun paine on enintään 20 %, mieluummin enintään 10 %, mieluimmin enintään 2 % suurempi kuin käänteispaine, ja että suuaukko (38) on poikkileikkaukseltaan pitkänomainen ja sen pituusakseli muodostaa liukulevyn säteen kanssa kulman, mieluummin 10 - 20 70 asteen, mieluimmin 15-45 asteen, kulman, tai jossa ylipaineaukosta (36.7) on koko ajan yhteys kahteen peräkkäiseen suuaukkoon (38), tai jossa ylipaineaukossa (36.71) on liukulevyn säteen poikkisuunnassa nokka, jonka kautta käänteispaine muodostuu tai poistuu hidastetusti, tai jossa sisäkappaleessa on .v. ylipaineaukko (36.72) ja ennen sitä neutralointikanava (36.8), jonka kautta paine • · · * : 25 imuputkessa nostetaan haluttua käänteispainetta alempaan paineeseen, ··· *··;_ mieluummin 0,8 - 1,2 barin, mieluimmin noin 1,0 barin, paineeseen, ····. • * · • V

2. Vaatimuksen 1 mukainen jakoventtiili, tunnettu siitä, että suuaukko (38) muodostaa liukulevyn säteen kanssa kulman ja jossa ylipaineaukosta (36.7) on koko ajan yhteys kahteen peräkkäiseen suuaukkoon. • · · * · ·

3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen jakoventtiili, tunnettu siitä, että suuaukko (38) ·;·* muodostaa liukulevyn säteen kanssa kulman siten, että aukon ulkopää on pyörimissuunnassa edempänä kuin sisäpää. • · • · · • · • · * · • · · • · · * · 118254 10

4. Vaatimuksen 2 tai 3 mukainen jakoventtiili, tunnettu siitä, että suuaukon (38) pituus on 2 -10, mieluummin 3 - 8, mieluimmin 4 - 6 kertaa sen leveys.

5. Jonkin edeltävän vaatimuksen mukainen jakoventtiili, tunnettu siitä, että suuaukon (38) pinta-alasta on joka hetki enintään 80 %, mieluummin enintään 60 5 %, yhteydessä ylipaineaukkoon (36.7).

6. Jonkin edeltävän vaatimuksen mukainen jakoventtiili, tunnettu siitä, että sisäkappaleessa (35; 35.1,35.2) on kolme alipaineaukkoa (36.4, 36.5, 36.6)

7. Menetelmä ylipaineen kohdistamiseksi kiekkosuodatinlaitteen suodatinlaattaan, jossa kiekkosuodatinlaitteessa on ainakin yksi suodatinkiekko (1), joka on 10 muodostettu erillisistä suodatinlaatoista (2), joiden laattojen sisäosat on yhdistetty säteittäisten imuputkien (3) avulla jakoventtiilin (34) kautta imulaitteeseen (17,18), ja jota kiekkoa pyöritetään suodatettavaa lietettä sisältävässä altaassa (8) siten, että osa laatoista on aina lietteessä ja osa sen yläpuolella, jolloin laattojen pinnalle muodostuu imun vaikutuksesta kakku, joka kaavitaan pois ennen kuin se 15 uudelleen kiertyy lietteeseen, jossa jakoventtiilissä on kiekon mukana pyörivä liukulevy (37; 37.1), jossa on suuaukko kuhunkin kiekon suodatinlaattaan, ja liukulevyä vasten tiivistetty sisäkappale (35; 35.1, 35.2), jossa on alipaineaukkoja (36.4, 36.5, 36.6), jotka johtavat alipainelähteeseen, ja ylipaineaukko, joka johtaa ylipainelähteeseen, ja jossa laattaan ennen uuden kakun muodostusvaihetta 20 kohdistetaan sisäpuolelle jakoventtiilin ylipalneaukon ja imuputken kautta joksikin .1!·. aikaa haluttu käänteispaine, jolloin imuputkessa syntyy käänteispainetta muodostettaessa tai sitä poistettaessa paineisku, tunnettu siitä, että syntyvä • · · ' paineisku on enintään 20 %, mieluummin enintään 10 %, mieluimmin enintään 2 Mt % suurempi kuin haluttu käänteispaine. • · • · • 2.t 25

8. Vaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käänteispaineen :3: annetaan vaikuttaa 0,1-3 s.

··· . 9. Vaatimuksen 7 tai 8 mukainen menetelmä, jossa käänteispaineen nosto tai * · · lasku kestää vähintään 1 s, mieluummin vähintään 1,5 s, mieluimmin vähintään • · • 1 A _ ·;· 2.5 s. • · • 1 ψ mmm * ·

10. Jonkin vaatimuksen 7 - 9 mukainen menetelmä, jossa käänteispaineen lasku • kestää kauemmin kuin sen nosto. • 1 · • » • m • 1 1 · • # « 2 « 1 · 3 • 1 118254

' ' 11 Patentkrav