FI117991B

FI117991B - Menetelmä ja järjestelmä henkilön suojelemiseksi rakennuksessa

Info

Publication number: FI117991B
Application number: FI20055658A
Authority: FI
Inventors: Pasi Nurmela; Sami Nurmela
Original assignee: Seniortek Oy
Priority date: 2005-12-09
Filing date: 2005-12-09
Publication date: 2007-05-15
Also published as: JP2009518726A; EP1960978A4; US8026820B2; EP1960978A1; US20090160660A1; FI20055658A0; JP5506195B2; WO2007065970A1

Description

! 117991

Menetelmä ja järjestelmä henkilön suojelemiseksi rakennuksessa

Ala

Keksinnön kohteena on menetelmä ja järjestelmä henkilön suojele-5 miseksi rakennuksessa.

Tausta

Esimerkiksi dementoituneiden ja mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten liikkumista sairaalarakennuksessa, hoitolaitoksessa, palvelutalossa, näiden osastoilla tai vastaavissa tiloissa voidaan valvoa ranteeseen kiinnitettä-10 vän rannekkeen avulla. Ranneke voi olla radioteitse langattomassa yhteydessä rakennukseen kiinnitettyjen tukiasemien kanssa, jotka voivat olla osa poistu-mis- ja kulunvalvontajärjestelmää. Järjestelmän tarkkaamossa oleva näyttö voi jonkinlaisen graafisen esityksen avulla näyttää kunkin hetkisen tilan rakennuksessa. Järjestelmä voi antaa hälytyksen tarkkaamoon, jos joku rannekkeen 15 omaava henkilö ottaa rannekkeen pois, pyrkii avaamaan oven, jonka avaaminen on häneltä estetty, tai pyrkii käyttämään hissiä, jonka käyttö on häneltä estetty. Tarkkaamosta voidaan laitoksen henkilökunnalle yleisesti tiedottaa, missä hälytys on annettu ja rannekkeen ominaisuuksien mukaan mahdollisesti myös se, kuka hälytyksen on aiheuttanut.

* » v.: 20 Tällaiseen valvontajärjestelmään liittyy kuitenkin ongelmia. Rannek- :,·1· keen jatkuva pitäminen ranteessa tai yleensäkin jollain tavalla mukana ei ole i valvottavasta henkilöstä kovin miellyttävää ja monet valvottavat henkilöt eivät • välttämättä suostu sitä ollenkaan käyttämään, vaan vastustavat sen käyttöön- • 1 1 · : ottoa ja pyrkivät riisumaan sen ennemmin tai myöhemmin pois. Joissain tilan- 25 teissä rannekkeen riisuminen pois voi olla hoidon tai jonkin muun syyn takia välttämätöntä, ja jos valvottava unohtaa kiinnittää sen takaisin ranteeseensa, .. hän voi harhautua ulos tai mennä vääriin tiloihin tahattomasti ilman, että ku- • 1 :,.7 kaan sitä tietää. Järjestelmän luotettavaa toimintaa haittaa lisäksi se, että • · *·;·1 kymmenien tai jopa tuhansien rannekkeiden paristojen tai akkujen varaustilan 30 pitäminen riittävän hyvänä toimintaa varten koko ajan on erittäin vaikeaa tai ·’1: mahdotonta ja hoitohenkilökunnan resursseja hukkaantuu paristojen vaihtoon • · 1 tai akkujen lataamiseen.

• · · * · ·

K

···· • · 2 117991

Lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on toteuttaa parannettu menetelmä ja menetelmän toteuttava järjestelmä. Tämän saavuttaa menetelmä yhden tai useamman henkilön suojelemiseksi rakennuksen sisällä. Menetelmässä edelleen 5 kohdistetaan tarkkailtavaan huoneeseen käyttäen ainakin kahta liikeilmaisinta, jotka on kiinnitetty rakennukseen, ainakin kaksi toisiaan peittämätöntä keilaa, joista ainakin toinen keila ulottuu korkeintaan kymmenien senttimetrien levyisenä tarkkailtavan huoneen halki; ilmaistaan kunkin henkilön liike keilojen määrittämissä ainakin kahdessa sijaintipaikassa; havaitaan ilmaisujen avulla 10 kunkin henkilön liike ennalta määrätyssä ajassa suorittamatta hälytystä, jos henkilön sijaintipaikat, joissa henkilön liike on ilmaistu, muodostavat ennalta määrättyjen peräkkäisten sijaintipaikkojen jonon ennalta määrätyltä alkusijain-tipaikalta ennalta määrätylle päätesijaintipaikalle, ja suoritetaan hälytys muussa tapauksessa.

15 Keksinnön kohteena on myös järjestelmä yhden tai useamman hen kilön suojelemiseksi rakennuksen sisällä. Järjestelmä käsittää ainakin kaksi liikeilmaisinta ja valvontakeskuksen; kukin liikeilmaisin on kiinnitetty rakennukseen ja kukin liikeilmaisin on sovitettu kohdistamaan tarkkailtavaan huoneeseen ainakin kaksi toisiaan peittämätöntä keilaa siten, että ainakin yksi lii-20 keilmaisin on sovitettu ulottamaan keilansa korkeintaan kymmenien senttimet-rien levyisenä tarkkailtavan huoneen halki; kukin liikeilmaisin on sovitettu il- • · · maisemaan kunkin henkilön liike keilojen määrittämissä ainakin kahdessa i t · sijaintipaikassa; valvontakeskus on sovitettu havaitsemaan ilmaisujen avulla kunkin henkilön liike ennalta määrätyssä ajassa suorittamatta hälytystä, jos • * · j*: ·* 25 henkilön sijaintipaikat, joissa henkilön liike on ilmaistu, muodostavat ennalta :.i : määrättyjen peräkkäisten sijaintipaikkojen jonon ennalta määrätyltä alkusijain- • · · tipaikailta ennalta määrätylle päätesijaintipaikalle, ja valvontakeskus on sovitettu suorittamaan hälytys muussa tapauksessa.

Keksinnön edullisia suoritusmuotoja kuvataan epäitsenäisissä pa-:***; 30 tenttivaatimuksissa.

.· . Keksinnön mukaisella menetelmällä ja järjestelmällä saavutetaan * · « useita etuja. Ratkaisu minimoi välineistöä ja kuluja. Valvottavien ihmisten ei tarvitse kuljettaa ranneketta eikä mitään muutakaan laitetta mukanaan, vaan valvontajärjestelmä on huomaamaton. Samalla järjestelmän toimivuus on riip-35 pumatonta rannekkeissa välttämättömistä mutta haittaa aiheuttavista akuista tai paristoista.

3 117991

Kuvioluettelo

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää ratkaisua, jossa valvottava henkilö menee sängys-5 tään WC:hen ja takaisin, kuvio 2 esittää erilaisia ilmaisukeiloja, kuvio 3 esittää kahden henkilön valvomista samassa huoneessa, kuvio 4 esittää käytävän kautta huoneesta toiseen siirtyvän henkilön valvomista, 10 kuvio 5 esittää liikeilmaisimien kytkemistä valvontakeskukseen, kuvio 6 esittää integroitua suojelujärjestelmää, kuvio 7A esittää kulunvalvontajärjestelmää, kuvio 7B esittää kulunvalvontajärjestelmän ovijärjestelyä, kuvio 8 esittää hoitajankutsujärjestelmään liittyvää päätelaitetta, 15 kuvio 9 esittää valvontajärjestelmän näyttöä, ja kuvio 10 esittää menetelmän vuokaaviota.

Suoritusmuotojen kuvaus

Tarkastellaan nyt esitettyä ratkaisua kuvion 1 avulla. Oletetaan valvottavan henkilön nukkuvan omassa huoneessaan 100 alkusijaintipaikalla 102 20 sängyssä, jossa hän herää ja haluaa käydä esimerkiksi WC:ssä 104. Valvotta- • · · .* ‘ va henkilö voi kulkea reittiä 106 alkusijaintipaikalta 102 päätesijaintipaikalle 104 WC:hen ja takaisin. Valvottavan henkilön suojelemiseksi ja liikkeiden ha- • tl *·:·* vaitsemiseksi huoneessa 100 voi olla ainakin kaksi liikeilmaisinta 108, 110, : jotka voivat toimia esimerkiksi infrapunasäteilyyn perustuen. Tässä esimerkis- * ♦ : 25 sä liikeilmaisimien 108, 110 ilmaisukeilat 112, 114 ulottuvat kapeana kaista- leena huoneen 100 halki. Ilmaisukeilat 112, 114 voivat olla korkeita ja kapeita esim. noin 1 m korkeita ja alle millimetristä kymmeniin senttimetreihin leveitä.

·*·,. Ilmaisukeila voi olla myös yhtä korkea kuin leveäkin. Ilmaisukeilat 112, 114 * .**·. voivat olla noin senttimetristä vähän yli metrin korkeudella lattiasta, jotta liikku- ,· φ 30 va ihminen niihin kävellessään tai muuten liikkuessaan osuisi.

* · « *· ” Liikeilmaisin 108 voi olla sijoitettu siten, että sen ilmaisukeila 112 • · · kulkee aivan sängyn eli alkusijaintipaikan 102 vierestä. Jos siis valvottava hen-:*·*. kilo nousee yöllä ylös sängyn reunalta jaloilleen, hän osuu ilmaisukeilaan 112 ja hänet havaitaan.

4 ,, 117991

Liikeilmaisin 110 voi olla sijoitettu siten, että sen 114 voi ilmaista valvottavan henkilön liikkeen toisessa paikassa huonetta 100 välillä ilmaisukeilasta 112 WC:hen 104. Kun valvottava henkilö kulkee sängystä WC:hen, hän osuu sekä ilmaisukeilaan 112 että ilmaisukeilaan 114.

5 Kun valvottava henkilö siirtyy alkusijaintipaikaltaan 102 sängystä päätesijaintipaikalleen 104 WC:hen reittiä 106 pitkin, hän osuu ensin ilmaisu-keilaan 112 sijaintipaikalla 116, jolloin hänet havaitaan. Tällöin valvottavan henkilön tiedetään myös olleen alkusijaintipaikallaan 102. Sijaintipaikka 116 on sängyn ja WC:n välisen reitin ja ilmaisukeilan 112 mikä tahansa leikkauspiste.

10 Seuraavaksi valvottava henkilö osuu ilmaisukeilaan 114 sijaintipaikalla 118, jolloin hänet havaitaan. Sijaintipaikka 118 on minkä tahansa sängyn ja WC:n välisen reitin ja ilmaisukeilan 114 leikkauspiste. Tällöin sijaintipaikat 116, 118 muodostavat ennalta määrättyjen peräkkäisten sijaintipaikkojen jonon välillä alkusijaintipaikalta 102 päätesijaintipaikalle 104.

15 Kuten kuviosta 1 voidaan nähdä, on mahdollista ilmaista henkilön liike alkusijaintipaikan ja päätesijaintipaikan välillä ilmaisematta henkilön liikettä alkusijaintipaikassa ja päätesijaintipaikassa.

Kun valvottava henkilö osuu ilmaisukeilaan 112 ja hänet havaitaan, valvontajärjestelmä käynnistää viiveen, jonka päätteeksi suoritetaan hälytys, 20 jos henkilön ei havaita olevan viiveen päätteeksi ennalta määrätyssä paikassa, joka lopettaa viiveen mittaamisen.

• · · ^ Lisäksi hälytys suoritetaan ilman viivettä, jos jokin ennalta määrä- :*V tyistä ehdoista ei täyty. Yksi ennalta määrätty ehto voi olla se, että valvottavan • · · /·’;* henkilön on osuttava havaittavasti ilmaisukeilaan 114 ennalta määrätyn ajan ·* 25 kuluessa tultuaan havaituksi ilmaisukeilan 112 sijaintipaikalla 116. Tällöin lisä- • · : ehtona voi olla myös, että valvottava henkilö ei saa osua kahta kertaa peräk- *♦· 5..,! käin ilmaisukeilaan 112. Ilmaisukeilaan 114 puolestaan on osuttava kaksi ker taa peräkkäin välittömän hälytyksen välttämiseksi. Tällaiset ehdot voidaan ymmärtää sillä, että jos henkilö lähtee etenemään sängystä kohti WC:tä, hän ei ;**·. 30 saa kääntyä takaisin ja palata sänkyyn ilmaisukeilojen 112 ja 114 välistä, kos- • 1» ,· . ka kaksi peräkkäistä havaintoa ilmaisukeilasta 112 voi merkitä myös sitä, että * · · . - valvottava henkilö on pudonnut sängystä ja pyrkii nousemaan takaisin sän-kyynsä. Jos näin on käynyt, hän voi olla myös loukkaantunut ja tarvita apua.

Kun valvottava henkilö on mennyt WC.hen, hän on viimeksi tullut havaituksi 35 ilmaisukeilan 114 sijaintipaikalla 118. Kun hän on palaamassa takaisin sänkyynsä, hänet havaitaan seuraavaksi ilmaisukeilan sijaintipaikalla 118, jolloin 5 117991 voidaan ajatella tapahtumien kulkevan niin kuin niiden pitääkin. Kun valvottava henkilö palatessaan havaitaan vielä ilmaisukeilan 112 sijaintipaikalla 116, voidaan hänen ajatella palanneen turvallisesti takaisin sänkyynsä. Jos sekä meno WC:hen että paluu sieltä suoritetaan ennalta määrätyn viiveen sisällä, hälytys-5 tä ei suoriteta. Jos WC:ssä käyntiin liittyvää toista havaintoa ilmaisukeilan 112 sijaintipaikalla 116 ei tule ennalta määrätyn viiveen kuluessa, suoritetaan hälytys, koska voidaan epäillä valvottavan henkilön olevan ongelmissa.

Yleisesti mihin tahansa ilmaisukeilaan viimeistä lukuun ottamatta ei saa tulla kahta havaittavaa osumaa peräkkäin. Lähinnä päätesijaintipaikkaa 10 olevaan ilmaisukeilaan taas pitää tulla kaksi havaittavaa osumaa peräkkäin.

Ennalta määrätty viive voidaan asettaa myös siten, että valvottavan henkilön on mentävä ennalta määrätyn viiveen aikana sängystä WC:hen. Tarkkaan ottaen ennalta määrätty viive koskee aikaväliä havainnosta ilmaisu-keilassa 112 havaintoon ilmaisukeilassa 114 kuvion 1 mukaisessa esimerkis-15 sä. Uusi ennalta määrätty viive voidaan käynnistää, kun valvottava henkilö tulee WC:stä ulos, jolloin valvottavan henkilön on ennalta määrätyn viiveen aikana kuljettava WC:stä sänkyynsä. Tarkkaan ottaen ennalta määrätty viive koskee tässä esimerkissä aikaväliä havainnosta ilmaisukeilassa 114 havaintoon ilmaisukeilassa 112.

20 Kuvio 2 esittää toisenlaista liikeilmaisimien sijoittelua ja ilmaisukeilo- ja. Muuten viiveiden käyttö valvottavan henkilön suojelemiseksi voi olla saman- • » · .* * laista kuin kuvion 1 tapauksessakin. Tässä ratkaisussa alkusijaintipaikka 102 on sängyssä, jolle on oma osittain rajoitettu tilansa. Tämän ja muun tilan välillä • · ♦ !“·* tapahtuvaa liikettä voidaan havaita liikeilmaisimella 208, jonka ilmaisukeila 212 :·ί : 25 on kapea. Muussa osassa huonetta liike voidaan havaita liikeilmaisimella 210, · : jonka ilmaisukeila 214 on laaja peittäen koko huoneen 100 pois lukien sängylle rajatun tilan. Kun valvottava henkilö nousee sängystään 102, hän osuu liikeil- maisimen 208 ilmaisukeilaan 212 ja hänet havaitaan. Tällöin käynnistetään ennalta määrätyn viiveen viivelaskuri. Jos valvottava henkilö palaa sänkyynsä .*·*. 30 1 02 saman tien, jolloin hän osuu ilmaisukeilaan 212 kahdesti peräkkäin, suori- • · « .· e tetaan hälytys.

• · · *· Jos valvottava henkilö etenee liikeilmaisimen 210 ilmaisukeilan 214 • · · alueella ja hänet havaitaan siellä, ennalta määrätty viive pysyy voimassa ja :*·*; hän voi edetä WC:hen 104. Jos valvottava henkilö on sijoittunut siten, että hän 35 on saapunut ilmaisukeilaan ja jäänyt siihen, kuten liikuttaessa huoneessa 100 ilmaisukeilassa 214 tapahtuu, hänen katsotaan tulleen havaituksi vain kerran.

6 117991

Jos valvottava henkilö poistuu ilmaisukeilasta ja saapuu siihen uudelleen, hänen katsotaan tulleen havaituksi kahdesti tässä ilmaisukeilassa. Jos valvottava henkilö palaa WC:stä siten, että hänet havaitaan ensin ilmaisukeilassa 214 ja sitten ilmaisukeilassa 212, viivelaskuri sammutetaan eikä viivettä ei enää mita-5 ta.

Sekä kuvion 1 että 2 tapauksessa on mahdollista, että vain liiketun-nistin 110 tai 210 on kytketty valvontatilaan ja liiketunnistin 108 tai 208 ei ole kytketty valvontatilaan. Tällöin valvottava henkilö voi nousta sängyssä istumaan ja jopa jaloitella sängyn vieressä ilman, että hänet havaitaan.

10 Kuvio 3 esittää tapausta, jossa on kaksi valvottavaa henkilöä sijoitettuna samaan huoneeseen. Tällöin huone käsittää ainakin kolme liiketunnistinta 300, 302, 304 henkilöiden suojelemiseksi. Liiketunnistimet 300 ja 304 voi olla sijoitettu siten, että niiden ilmaisukeilat 310 ja 314 havaitsevat alkusijaintipaikkoina 306 ja 308 olevista sängyistä pois nousevan henkilön. 15 Tällöin voidaan käynnistää päätesijaintipaikassa, joka on WC, käyntiä varten viive tapahtuipa valvottavan henkilön nousu kummasta sängystä tahansa. Kun jompikumpi henkilö etenee WC:hen, WC:n ovella voi olla kolmas liiketunnistin 302, jonka ilmaisukeila 312 havaitsee WC:hen menijän ja sieltä pois tulijan. Näin voidaan valvottavan henkilön liikettä seurata siten, että sängystä ylös 20 noussut henkilö todella menee hänelle luvalliseen sijaintipaikkaan. WC:stä e.#.f palatessa liikeilmaisimilla 300 - 304 voidaan havaita, palaako valvottava l henkilö takaisin sänkyynsä vai ei. Jos valvottava henkilö liikkuu hänelle

t · I

sallitulla tavalla ennalta määrätyssä ajassa, hälytystä ei suoriteta. Muutoin • · · hälytys suoritetaan.

: 25 Kuvioiden 1, 2 ja 3 mukaisissa esimerkeissä on käytetty WC:tä 104, • · *.· : sänkyä 102 ja huonetta 100 esimerkkinä tiloista, joissa valvottava henkilö voi liikkua. Esitetyssä ratkaisussa käytettyinä tiloina voivat olla myös aivan muun tyyppiset huoneet ja huonekalut.

·*·.. Kuviossa 4 on esitetty vielä yksi tapaus valvottavan henkilön suoje- • .···, 30 lemiseksi. Ajatellaan nyt, että valvottavalla henkilöllä on lupa mennä omasta huoneestaan 100 käytävän 400 kautta katsomaan televisiota televisiohuonee- *· *i seen 402. Samanlaisia valvottavien henkilöiden huoneita voi käytävän varrella ·♦· .

olla useita. Valvottava henkilö voi kulkea reittiä 404. Lähtiessään sängystään ♦ .*t\ 102 hän osuu aluksi liikeilmaisimen 408 ilmaisukeilaan 412. Oven lähellä hän ♦ · · « 35 osuu liikeilmaisimen 410 ilmaisukeilaan 414. Käytävää voidaan valvoa kameran 406 avulla, jolloin käytävällä liikkuva henkilö on kameran 406 ilmaisukei- 7 117991 lassa 416. Mentyään sisään televisiohuoneeseen 402 valvottava henkilö osuu liikeilmaisimen 418 ilmaisukeilaan 420. Tässä ratkaisussa voi olla niin, että tultuaan havaituksi omassa huoneessaan ilmaisukeilassa 412, valvottavalla henkilöllä on ennalta määrätty aika tulla havaituksi televisiohuoneen 402 ilmai-5 sukeilassa 420. Vaikka valvottavia henkilöitä liikkuisi paljonkin käytävällä ja huoneissa ja vaikka järjestelmä ei voi identifioida liikkujia, kunkin valvottavan henkilön alkusijaintipaikan ja päätesijaintipaikan välinen viive saa aikaan sen, että jos joku valvottava henkilö hairahtuu väärään paikkaan (liian pitkäksi aikaa), ainakin jokin ennalta määrätty viive ylitetään ja järjestelmä suorittaa häly-10 tyksen.

Tarkemmassa valvonnassa voi kunkin ilmaisukeilan välillä olla oma ennalta määrätty viive, jossa ajassa valvottavan henkilön on tultava havaituksi seuraavassa ilmaisukeilassa. Näinpä tultuaan havaituksi ilmaisukeilassa 412 valvottavalla henkilöllä on ennalta määrätty viive ti aikaa tulla havaituksi ilmai-15 sukeilassa 414. Jos näin ei tapahdu, järjestelmä suorittaa hälytyksen. Jos valvottava henkilö on saapunut ilmaisukeilaan 414 ilman hälytystä, hänellä on ennalta määrätty viive t2 aikaa tulla havaituksi käytävässä 400 tapahtuvan ka-meravalvonnan ilmaisukeilassa 416 ilman hälytystä. Jos valvottava henkilö on saapunut ilmaisukeilaan 416 ilman hälytystä, hänellä on ennalta määrätty viive 20 t3 aikaa tulla havaituksi ilmaisukeilassa 420. Jos näin käy, hän on onnistunees-ti saapunut katsomaan televisiota eikä hälytystä suoriteta. Muutoin hälytys suo- • ♦ ♦ / l ritetaan. Vaikka valvottavia henkilöitä liikkuisi paljonkin käytävällä ja huoneissa :*V ja vaikka järjestelmä ei voi identifioida liikkujia, kunkin valvottavan henkilön • · · sijaintipaikkojen välinen viive saa aikaan sen, että jos joku valvottava henkilö :*· : 25 hairahtuu väärään paikkaan (liian pitkäksi aikaa), ainakin jokin ennalta määrät- • · : ty viive ylitetään ja järjestelmä suorittaa hälytyksen nopeasti.

Kumpaankin yllä olevaan vaihtoehtoon voidaan liittää myös ennalta määrätty viive, jossa ajassa huoneestaan eli alkusijaintipaikaltaan lähtijän on ·*·.. sinne palattava takaisin. Näin television katseluaikaa voidaan rajoittaa. Tietyn .***. 30 kellonajan jälkeen televisionkatselu voidaan estää asettamalla hälytys suoritet- • · * .· , tavaksi välittömästi, jos ainakin ilmaisukeilassa 420 suoritetaan havainto liik- • · t **" keestä. Tämä ehto voidaan asettaa voimaan myös käytävällä 400 esimerkiksi klo 24:00 ja 6:00 väliseksi ajaksi.

Käytävillä tai muissakin paikoissa voi olla ainakin yksi tukiasema * 35 442, joka on kytketty valvontajärjestelmään. Lisäksi rakennuksessa voi olla palohälytysantureita 444.

8 117991

Yleisesti esitettyä ratkaisua voidaan kuvion 4 avulla selittää siten, että kunkin valvottavan henkilön liike voidaan ilmaista ainakin kahdessa ennalta määrätyssä sijaintipaikassa 430, 432, 416, 434 kunkin sijaintipaikan 430, 432, 416, 434 tarkkailuun tarkoitetulla liikeilmaisimella 406, 408, 410, 418, jot-5 ka on kiinnitetty rakennukseen. Lisäksi ilmaisujen avulla voidaan havaita henkilön liike ennalta määrätyltä alkusijaintipaikalta 102 ennalta määrätylle pää-tesijaintipaikalle 402 ennalta määrätyssä ajassa suorittamatta hälytystä, jos henkilön sijaintipaikat 430, 432, 416, 434, joissa henkilön liike on ilmaistu, muodostavat ennalta määrättyjen peräkkäisten sijaintipaikkojen 430, 432, 416, 10 434 jonon. Muussa tapauksessa suoritetaan hälytys. Eli jos henkilön sijainti paikkojen jonoksi tulee jossain vaiheessa esimerkiksi 416, 432, 416, 432, suoritetaan hälytys heti.

Kuvio 5 esittää valvottavan henkilön liikevalvontajärjestelmää. Kaikki eri huoneissa ja eri kerroksissa 520, 522 olevat liikeilmaisimet 500 - 518 voivat 15 olla kytketyt yhteiseen valvontakeskukseen 524. Valvontakeskuksesta 524 voidaan myös ohjata liikeilmaisimet 500 - 518 erilaisiin tiloihin. Esimerkiksi liikeilmaisimet 500, 502, jotka voivat vastata kuvion 1 liikeilmaisimia 108, 110, voivat olla valvontatilassa 1, jossa käytetään viivettä ennen kuin hälytys suoritetaan. Näin huoneessa olijalla on mahdollisuus käydä esimerkiksi WC:ssä.

20 Valvontatilassa 2 viiveet voi olla poistettu, jolloin jos jompikumpi lii- keilmaisin 500, 502 havaitsee huoneessa liikettä, hälytys suoritetaan välittö- • * » ,* ^ mästi. Hälytys tarkoittaa esimerkiksi sitä, että valvontakeskuksen 524 häly- tysyksikkö 526 tuottaa ihmisen aistein havaittavaa signaalia, joka tavallisimmin « · · ]··;* voi olla vilkkuva valo tai äänimerkki tai molempia. Tällöin henkilökunta voi aloit- i 25 taa kuhunkin hälytykseen liittyvien ohjeiden mukaisen toiminnan. Hälytysyksik- • f { kö 526 voi olla kunkin henkilökunnan jäsenen mukanaan kuljettama langaton puhelinjärjestelmän päätelaite tms.

Yksi tai useampi hälytysyksikkö 526 voi olla kiinteästi paikallaan valvomohuoneessa tai useammissa huoneissa tai käytävillä eri puolilla raken- .***. 30 nusta. Yksi tai useampi hälytysyksikkö 526 voi olla myös langaton ja siirrettävä ,· 4 kuten puhelinjärjestelmän päätelaite. Valvontayksikkö 524 voi suorittaa häly- • · * *· tyksen vain yhdellä tai vain osalla kaikista hälytysyksiköistä, jos käytössä on useampia kuin yksi hälytysyksikkö.

« :*$*· Kuten kuviossa 6 on esitetty, valvottavien henkilöiden liikevalvonta- 35 järjestelmä 614, jota on edellä kuvattu, voidaan yhdistää yhdeksi integroiduksi valvontajärjestelmäkokonaisuudeksi ainakin yhden seuraavista kanssa: kulun- 117991 9 valvontajärjestelmä 600, videovalvontajärjestelmä 602, hoitajakutsujärjestelmä 604, elintoimintojen valvontajärjestelmä 606, päälle karkauksen hälytysjärjestelmä 608, paloilmoitinjärjestelmä 610, puhelinjärjestelmä 612. Kukin järjestelmä 600 - 614, joista järjestelmä 614 on henkilöiden liikevalvontajärjestelmä, 5 voidaan yhdistää valvontakeskukseen 524, joka on yksi- tai kaksisuuntaisessa yhteydessä kuhunkin järjestelmään 600 - 614. Valvontakeskus 524 voi tallentaa kaikki järjestelmän havaitsemat tapahtumat muistiinsa ja niitä voidaan tarkastella myöhemmin näytöllä tai paperille tulostettuna raporttina. Valvontakeskus 524 voi esittää koko ajan eri järjestelmien tiedot valvomossa näytöllä. Valio vontakeskus 524 huolehtii myös eri järjestelmien teknisestä tilasta, kuten anturien ja muiden järjestelmäosien vikaantumisesta, paristojen heikkenemisestä jne. Valvontakeskuksen 524 toiminta voi perustua tietokoneohjelmaan, joka suorittaa menetelmän mukaiset toimenpiteet.

Kulunvalvontajärjestelmä 600 on esitetty kuviossa 7A. Kulunvalvon-15 tajärjestelmän 600 anturit 700 - 706 välittävät sisään ja/tai ulos pyrkivien henkilöiden tunnistimista luettavat tunnistetiedot valvontakeskukseen 524, joka valvoo rakennuksessa liikkuvia henkilöitä. Tunnistus perustuu etälukutekniik-kaan. Tunnistimia voi olla vain henkilökunnalla, mutta ei valvottavilla henkilöillä. On toisaalta mahdollista, että ainakin osalla valvottavista henkilöistä (ns.

20 hyväkuntoisilla) on myös tunnistin. Lisäksi valvontakeskus 524 estää ulkopuoli^ listen pääsyn rakennukseen ilman lupaa esimerkiksi pitämällä ulko-oven tai .* I ulko-ovet 708 lukittuina koko ajan.

• · ♦

Kulunvalvonta voidaan toteuttaa siten, että osastoilta tai muuten • · · ... [·*·* määritellyistä rakennuksen osista poistuminen on estetty ilman erillistä tunnis- : 25 tinta siten, että osaston oven 710 avaaminen ilman tunnistinta ei ole sallittua • · * tai normaalilla tavalla mahdollista. Ilman tunnistinta poistuva aiheuttaa hälytyk- ··« : : sen.

Kulunvalvonta voidaan toteuttaa myös siten, että rakennukseen si- ·*·,. sälle ei pääse ilman tunnistinta, mutta rakennuksen eri osastoille pääsy voi- .···. 30 daan suorittaa esimerkiksi siten, että osaston oven 710 sähkölukko avataan * · nappia painamalla tai oven kahvasta kääntämällä eikä siihen tarvita tunnistinta.

* · · ’· *! Osastoilta ulos päästäkseen henkilöltä voidaan kuitenkin vaatia tunnistin osas- ton oven 710 avaamiseen. Osastojen lisäksi tätä periaatetta voidaan soveltaa rappukäytävään pääsyyn. Tällöin rappukäytävästä osastolle pyrittäessä ovi 35 712 avautuu ilman tunnistinta esimerkiksi napin painalluksella, mutta osastolta * · rappukäytävään kuljettaessa ovi 712 ei avaudu ilman tunnistinta. Näin helpote- 117991 10 taan henkilökunnan liikkumista ja samalla estetään valvottavien henkilöiden harhautuminen vääriin paikkoihin.

Jos rakennuksessa on hissejä, hissien liikkuminen voidaan sallia vain tunnistimen avulla. Anturi 702 voi tunnistaa tunnistimen.

5 Videovalvontajärjestelmä 602 käsittää kameroita (kuten kuviossa 4 on esitetty), joita on voitu asentaa esimerkiksi käytäville. Kameran kuva-alasta voidaan ottaa liiketunnistus, jolloin kameraa voidaan käyttää liikeilmaisimena. Liikeilmaisutieto ja varsinainen kameran kuva voidaan välittää valvontakeskukseen 524. Kameran liikeilmaisutietoa voidaan käyttää samaan tapaan kuin 10 muidenkin liikeilmaisimien signaalien sisältämää liikeilmaisutietoa. Kameran kuvaa puolestaan voidaan käyttää huoneen tai käytävän monitorointiin.

Kuvio 7B esittää kulunvalvontajärjestelyä ulko-ovessa. Ovessa 750 ja oven karmissa 752 voi olla magnetismiin perustuva oven tilaa mittaava antu-rijärjestely, joka voi käsittää ovessa 750 olevan osan 754 ja oven karmissa 752 15 olevan osan 756. Kun ovi 750 on kiinni, karmissa 752 oleva osa 756 tunnistaa ovessa 750 olevan osan 754 lähellään, jolloin valvontakeskukseen menevän signaalin avulla valvontakeskus 524 voi tunnistaa oven olevan kiinni. Kun ovi 750 on auki, karmissa 752 oleva osa 756 ei tunnista ovessa 750 olevaa osaa 754 lähellään, jolloin valvontakeskukseen menevän signaalin avulla valvonta-20 keskus 524 tunnistaa oven olevan auki. Auki olevasta ovesta voidaan hälyttää.

Käyttölukko 758 voi olla sähköisesti ohjattava. Oven lukituksen tila voidaan • · · :\l' tunnistaa kielipesään 760 sijoitetun anturin avulla. Lisäksi ovessa voi olla var- “Y muuslukko, jonka tila voidaan tunnistaa lukkopesässä 762 olevan anturin avul- • « t la. Oven ja lukkojen tilaa voidaan tarkkailla ja/tai ohjata valvontakeskuksesta ·:·: i 25 524.

* · :.i : Kuvio 8 esittää hoitajakutsujärjestelmän 604 päätelaitetta. Asiak- ·** kaalia, asukkaalla eli potilaalla, miten häntä halutaankaan kutsua, voi olla langallinen tai langaton päätelaite 800, joka on toiminnallisesti yhteydessä valvon-takeskukseen 524. Päätelaitteella 800 voi tehdä erilaisia hälytyksiä tai kutsuja.

.***. 30 Tällöin asiakas voi painaa esimerkiksi hälytysnäppäintä 802, jolloin hoitajakut- • 9 9 .* . sujärjestelmä lähettää hälytyssignaalin valvontakeskukseen 524, joka voi välit- • * · tää hälytyksen automaattisesti hoitohenkilökunnalle. Hälytyksen yhteydessä asiakas voi myös keskustella päätelaitteen kautta hoitajan kanssa. Hoitajilla on :***· myös mahdollisuus soittaa asiakkaan päätelaitteeseen 800. Kun hoitaja saa- < 35 puu hälytyksen tehneen asiakkaan luokse, hoitaja voi myös tehdä lisäapupyyn-töjä järjestelmän kautta painamalla pyyntönäppäintä 804. Lisäksi näppäimellä 11 117991 804 voi olla todella kiireellisen avun pyytämismahdollisuus. Tällöin näppäintä 804 voidaan painaa esimerkiksi kolmen sekunnin ajan, jolloin hälytys on laajempi ja jolloin tarvitaan esimerkiksi elvytysapua asiakkaan ollessa hengenvaarassa. Hälytys voidaan esimerkiksi kuitata näppäimen 806 painamisella.

5 Elintoimintojen valvontajärjestelmä 606 voi tarkkailla automaattisesti potilaan elintoimintoja ja lähettää automaattisesti hälytyssignaalin valvontakeskukseen 524, jos jokin elintoiminta poikkeaa ennalta asetetuista toiminnan rajoista.

Päälle karkauksen hälytysjärjestelmä 608 voi toimia siten, että hoita-10 jilla on mukanaan henkilöturvatoiminnolla varustettu puhelinjärjestelmän langaton päätelaite. Hoitajan tarvitsee painaa vain yhtä henkilöturvanäppäintä päätelaitteessa ja päätelaite lähettää rakennuksessa olevalle tukiasemalle (esim. kuvion 4 tukiasema 442) päällekarkaussignaalin, jonka tukiasema välittää valvontakeskukseen 524. Tapahtumapaikan ja päälle karkauksen kohteena ole-15 van hoitajan voi valvontakeskus 524 määrittää ja esimerkiksi näyttää valvomossa valvontakeskukseen kuuluvalla näytöllä. Pyynnön muille hoitajille saapua tapahtumapaikalle voi suorittaa valvomohenkilökunta tai sen voi valvonta-keskus 524 suorittaa automaattisesti.

Paloilmoitinjärjestelmän 610 kukin anturi (anturit 444 kuviossa 4) 20 erikseen voi lähettää tulipalosta ilmoittavan signaalin valvontakeskukseen 524, ,·... joka ohjaa rakennuksen ovien sähköiset lukot aukiasentoon. Tällöin ovet avau- • · · .

tuvat manuaalisesti ilman tunnistinta eivätkä aiheuta hälytystä.

:*V Valvontakeskus 524 tunnistaa eri kohteista ja tilanteista tulevat häly- * · ♦ y··' tyssignaalit ja valvontakeskus 524 voi käsitellä erilaisia hälytyksiä eri tavalla.

: 25 Valvomossa erilaiset hälytykset voidaan esittää henkilökunnalle graafisten ku- • · : vioiden ja äänimerkkien avulla. Tällöin näytöllä voidaan esittää rakennuksen pohjapiirustus ja siinä voidaan esittää liikeilmaisimien, antureiden ja kameroiden paikat. Kunkin liikeilmaisimen, anturin ja kameran tila voidaan ilmaista vä-·*·,. reillä ja/tai kirjaimin.

.*··. 30 Kuviossa 9 on esitetty huoneiden 300 - 305 liikeilmaisimien tilat .· . esimerkin vuoksi. Kuviosta 9 näkee, ovatko liiketunnistimet käytössä, ja jos • · i liiketunnistimet ovat käytössä, niistä voi päätellä valvottavan henkilön tilan, vaikka hälytyksiä ei olisi tapahtunutkaan. Voidaan havaita, että huoneissa 300 ·;· - 303 ollaan sängyssä, koska sängyn lähellä olevat liikeilmaisimet ovat viimek- 35 si havainneet liikettä. Huoneessa 304 on liikettä ollut viimeksi muualla kuin • · ; \ 12 117991 sängyn lähellä olevassa liikeilmaisimessa. Näinpä tämä henkilö voi olla käymässä WC:ssä. Huoneessa 305 on puolestaan hälytys.

Kun hälytys on tapahtunut, kukin henkilökunnan jäsen tai vain osa henkilökunnan jäsenistä voi saada tiedon hälytyksestä päätelaitteena olevaan 5 langattomaan puhelimeensa. Puhelinjärjestelmänä voi olla DECT (Digital Enhanced Cordless Telecommunications), joka on kytketty valvontakeskukseen 524. Tällöin hoitajakutsujärjestelmä 604 ja puhelinjärjestelmä ovat ainakin osittain samoja. Valvontakeskus 524 voi huolehtia siitä, että tietoa hälytyksestä ei välttämättä välitetä koko henkilökunnalle, vaan esimerkiksi ainoastaan henkilö-10 kunnalle sillä osastolla, jossa hälytys suoritettiin. Samalla valvontakeskus 524 voi välittää tiedon hälytyksen laadusta selkokielisenä tekstiviestinä ja mahdollisesti myös sijaintipaikan graafisena esityksenä. Päätelaitteella voidaan tehdä myös kuulutuksia huonekohtaisesti, kerroskohtaisesti tai tehdä yleiskuulutus koko rakennuksessa.

15 Kuvio 10 esittää menetelmän vuokaaviota. Askeleessa 1000 kunkin henkilön liike ilmaistaan ainakin kahdessa ennalta määrätyssä sijaintipaikassa kunkin sijaintipaikan tarkkailuun tarkoitetulla liikeilmaisimella, jotka on kiinnitetty rakennukseen. Askeleessa 1002 kunkin henkilön liike havaitaan ilmaisujen avulla ennalta määrätyltä alkusijaintipaikalta ennalta määrätylle päätesijainti-20 paikalle ennalta määrätyssä ajassa suorittamatta hälytystä, jos henkilön sijain-tipaikat, joissa henkilön liike on ilmaistu, muodostavat ennalta määrättyjen pe- • ♦ * I räkkäisten sijaintipaikkojen jonon. Askeleessa 1004 suoritetaan hälytys muus- :,i.: sa tapauksessa.

• · ·

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten ϊ·: : 25 mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan • · : sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

··· • ♦ • · ···-·.

·* • · • ·· m • · · • * • · • * · • · » * «· *·· • · * · • * · ··· • · · • · · * ··«··

Claims

117991

1. Menetelmä yhden tai useamman henkilön suojelemiseksi rakennuksen sisällä, tunnettu siitä, että kohdistetaan tarkkailtavaan huoneeseen käyttäen ainakin kahta lii-5 keilmaisinta (108, 110, 208, 210, 300 - 304, 406-410, 418), jotka on kiinnitetty rakennukseen, ainakin kaksi toisiaan peittämätöntä keilaa (112, 114, 212, 214, 310, 312, 314, 412, 414, 434), joista ainakin toinen keila (112, 114, 212, 214, 310, 312, 314, 412, 414, 434) ulottuu korkeintaan kymmenien senttimetrien levyisenä tarkkailtavan huoneen halki; 10 ilmaistaan (1000) kunkin henkilön liike keilojen (112, 114, 212, 214, 310, 312, 314, 412, 414, 434) määrittämissä ainakin kahdessa sijaintipaikassa (116,118,430-434); havaitaan (1002) ilmaisujen avulla kunkin henkilön liike ennalta määrätyssä ajassa suorittamatta hälytystä, jos henkilön sijaintipaikat, joissa 15 henkilön liike on ilmaistu, muodostavat ennalta määrättyjen peräkkäisten sijaintipaikkojen (116, 118, 430 - 434) jonon ennalta määrätyltä alkusijaintipaikalta (102) ennalta määrätylle päätesijaintipaikalle (104, 402), ja suoritetaan (1004) hälytys muussa tapauksessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että havaitaan henkilön liike takaisin päätesijaintipaikalta (104, 402) alkusijain- .y. tipaikalle ennalta määrätyssä ajassa suorittamatta hälytystä.

• · · : 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ilmaistaan henkilön liike alkusijaintipaikan (102) ja päätesijaintipaikan • * ·.· · (104, 402) välillä ilmaisematta henkilön liikettä alkusijaintipaikassa (102) ja : 25 päätesijaintipaikassa (104, 402).

• · *** 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, , että suoritetaan hälytys, jos valvottava henkilö havaitaan kahdesti peräkkäin • · · *·|·* samassa sijaintipaikassa lukuun ottamatta päätesijaintipaikkaan (104, 402) liittyviä havaintoja. | 30

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suoritetaan hälytys, jos valvottavaa henkilöä ei havaita kahdesti peräkkäin päätesijaintipaikassa (104, 402). • · 117991

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että henkilön suojelemiseksi lisäksi suoritetaan integroidusti ainakin yksi seuraajista: suoritetaan henkilöiden kulunvalvontaa rakennuksen ovissa, suoritetaan videovalvontaa, suoritetaan hoitajakutsuvalvontaa, suoritetaan henkilön 5 elintoimintojen valvontaa, valvotaan päälle karkeuksia, valvotaan tulipaloa, suoritetaan hälytyksiin liittyvä tiedonsiirto henkilökunnalle langattoman puhelinjärjestelmän kautta.

7. Järjestelmä yhden tai useamman henkilön suojelemiseksi rakennuksen sisällä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää 10 ainakin kaksi liikeilmaisinta (108, 110, 208, 210, 300 - 304, 406 - 410, 418) ja valvontakeskuksen (524); kukin liikeilmaisin (108, 110, 208, 210, 300 - 304, 406 - 410, 418) on kiinnitetty rakennukseen ja kukin liikeilmaisin (108, 110, 208, 210, 300 -304, 406 - 410, 418) on sovitettu kohdistamaan tarkkailtavaan huoneeseen 15 ainakin kaksi toisiaan peittämätöntä keilaa (112, 114, 212, 214, 310, 312, 314, 412, 414, 434) siten, että ainakin yksi liikeilmaisin (108, 110, 208, 210, 300 -304, 406 - 410, 418) on sovitettu ulottamaan keilansa (112, 114, 212, 214, 310, 312, 314, 412, 414, 434) korkeintaan kymmenien senttimetrien levyisenä tarkkailtavan huoneen halki; 20 kukin liikeilmaisin (108, 110, 208, 210, 300 - 304, 406 - 410, 418) on sovitettu ilmaisemaan kunkin henkilön liike keilojen (112, 114, 212, 214, : 310, 312, 314, 412, 414, 434) määrittämissä ainakin kahdessa sijaintipaikassa (116,118,430-434); • · * .*" valvontakeskus (524) on sovitettu havaitsemaan ilmaisujen avulla ;··,* 25 kunkin henkilön liike ennalta määrätyssä ajassa suorittamatta hälytystä, jos •**; : henkilön sijaintipaikat, joissa henkilön liike on ilmaistu, muodostavat ennalta ·*· määrättyjen peräkkäisten sijaintipaikkojen (116, 118, 430 - 434) jonon ennalta määrätyltä alkusijaintipaikalta (102) ennalta määrätylle päätesijaintipaikalle •\:V (104, 402), ja 30 valvontakeskus (524) on sovitettu suorittamaan hälytys muussa tapauksessa.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, *:*’ί että valvontakeskus (524) on sovitettu havaitsemaan henkilön liike takaisin päätesijaintipaikalta (104, 402) alkusijaintipaikalle (102) ennalta määrätyssä ]><>Σ ajassa suorittamatta hälytystä. • ♦ 117991

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että liikeilmaisimet (108, 110, 208, 210, 300 - 304, 406 - 410, 418) on sovitettu ilmaisemaan henkilön liike alkusijaintipaikan (102) ja päätesijaintipaikan (104, 402) välillä ilmaisematta henkilön liikettä alkusijaintipaikassa (102) ja 5 päätesijaintipaikassa (102, 402).

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että valvontakeskus (524) on sovitettu suorittamaan hälytys, jos valvottava henkilö havaitaan kahdesti peräkkäin samassa sijaintipaikassa lukuun ottamatta päätesijaintipaikkaan (104, 402) liittyviä havaintoja.

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, t u n n e 11 u siitä, että valvontakeskus (524) on sovitettu suorittamaan hälytys, jos valvottavaa henkilöä ei havaita kahdesti peräkkäin päätesijaintipaikassa (104, 402).

12. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että valvontakeskukseen (524) on integroitu ainakin yksi seuraavista: kulunval-15 vontajärjestelmä (600), videovalvontajärjestelmä (602), hoitajakutsujärjestelmä (604), elintoimintojen valvontajärjestelmä (606), päälle karkauksen hälytysjärjestelmä (608), paloilmoitinjärjestelmä (610), puhelinjärjestelmä (612). • · ··· • 1 4 • · • 1 • · 1 4 « · • · · 1 f···..··' • · · • · * · 1 ♦ ··:·.· ··· · • · • · · * · · ···· • « ft • · • · · • » · • · · ··· • · « • · • · * · · ····'·· • · ···· « · • · · • ·« 117991