FI116746B - Tulisija sekä tulisijan kaukalomainen arina - Google Patents

Description

Tulisija sekä tulisijan kaukalomainen arina

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on tulisija, joka käsittää tuli pesä n j maisen arinan, jossa on yiäpää ja alapää ja seinärakenne, joka käsi 5 tai seinäosuudet, jotka ovat terävässä kulmassa toisiinsa nähden ja niin/seinäosuuksiin on muodostettu pitkänomaisia aukkoja paloilmai seksi arinan lävitse, joiden aukkojen pääsuunta on enintään 40 i massa ajateltuun viivan nähden, joka ajateltu viiva on seinässä/sein sa, johon aukot on muodostettu ja joka ulottuu suorassa kulmassa 10 pään määrittelemään tasoon nähden.

Keksinnön kohteena on myös tulisijan kaukalomainen a on yläpää ja alapää, ja seinärakenne, joka käsittää seinät tai seii jotka ovat terävässä kulmassa toisiinsa nähden ja joihin seiniin/sein on muodostettu pitkänomaisia aukkoja paloilman syöttämiseksi arir 15 joiden aukkojen pääsuunta on enintään 40 asteen kulmassa ajateli nähden, joka ajateltu viiva on seinässä/seinäosuudessa, johon auk< dostettu ja joka ulottuu suorassa kulmassa arinan yläpään määritte soon nähden.

Lämmityslaite, jossa on kaukalomainen arina on tunnettu 20 tihakemuksesta 823745. Tämä tunnettu arina käsittää joukon arin; hän sovitettuja rakoja ja joukon yläpäähän sovitettuja aukkoja pa : .·. syöttämiseksi arinassa olevaa kiinteää polttoainetta kohti. Ensisijaisi * * t jen muotoilun johdosta, mutta osaksi myös niiden sijainnin johdost ***:. mahdollista tehokasta hienopalamista. Hienopalamisella tarkoitetaa ] / 25 palamista, että arinan sisällä olevan kiinteä polttoaine, kuten hiilikek ’*··* vat loppuun siten, että tuhka jää hyvin hienojakoiseksi. Tehokkaan

misen puuttuessa arina käytännössä tukkeutuu, vaikka siinä on kaita ·,„· Mikäli kiinteä polttoaine palaisi hienoksi tuhkaksi, kaltevat seinät I

ohjaamaan tämän hienon tuhkan arinan pohjan kautta arinasta poi : 30 ongelmana tällä tunnetulla arinalla on, että poltettaessa puita nämä 2 11 US-patenttijulkaisusta 2145261 tunnetaan kaukalomaine ka on varustettu pitkänomaisilla, tasalevyisillä aukoilla. Aukkoja on : pohjatasossa että arinan kaltevilla sivuseinämillä. Sivuseinämillä c yhdessä tarkasteltuina muodostavat sivuseinämien lähimmäksi arir 5 tä sijoittuville osuuksille yhtä suuren pinta-alan kuin aukot muodo: seinämien osuuksiin, jotka ovat lähempänä arinan yläpäätä. Aukko lun ja sijainnin johdosta arina ei mahdollista tehokasta hienopalamis

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on poistaa mainitut haitat. Tämän 10 seksi keksinnön mukaiselle tulisijalle ja arinalle on tunnusomaista yhdessä tarkasteltuina muodostavat seinien/seinäosuuksien, joihin dostettu, lähemmäksi arinan alapäätä sijoittuvalle osuudelle, suuren alan kuin ne muodostavat seinien/seinäosuuksien osuudelle, joka pänä arinan yläpäätä .

15 Mainitut aukot aikaansaavat tehokkaan palamisen, jolloir avat palamisprosessin jatkuessa itsestään gravitaation ansiosta arir pitäen arinan koko ajan riittävän kuumana luoden perustan puhta; sei le.

Edullisesti aukot on muodostettu kiilamaisesti kapenevik; 20 ne aikaansaavat olennaisesti logaritmisen ilmavirtauksen. Aukkoje tamat ilmanottovälit on toisin sanoen muodostettu logaritmisen ja teella. Tällainen ratkaisu antaa tulokseksi mahdollisimman tehokki * * ·*: : tauksen arinan läpi vaikka se olisi täytetty sytykkeillä (palamistapahl vaiheissa) tai kytevällä kiinteällä aineella, jolloin loppuun palamine 25 ympäristöystävälliseksi.

Edullisesti aukkojen yläpäähän on muodostettu suutinj läpimitaltaan on isompi kuin aukkojen leveys välittömästi suutinaut .···. lella. Tällainen suutinaukko kykenee tuomaan ilmavirtausta siihen l· naa ja palavaa materiaalia, jossa ilmantarve on suuri. Suutinaukc ; e.e 30 ilmasuihkut yltävät noin kolmannekseen arinan yläpään leveydestä 3 kuuman hiilloksen, jolloin pyrolyysikaasut syttyvät arinan kehällä. £ timet kykenevät työntämään palamisilmaa arinan yläpuolelle siinä sessa, että ilman pääsy arina lävitse aukkojen kautta olisi rajoittune olevan suuren tuhkamäärän johdosta. Edullisesti arinan yläpää on 5 tu olennaisesti suorakaiteen muotoiseksi ja käsittää neljä seinää, teen vastakkaisesti sijoittuvaan seinään, jotka ovat olennaisesti su massa mainittuihin seiniin, joissa on mainitut pitkänomaiset aukc paankin muodostettu ohjausvälineet ilman ohjaamiseksi vähintään } tyssuuttimeen.

10 Edullisesti arinan seinämien sisäpintaan on muodostettu päähän arinan alapäästä tuki/turbulenssi -välineet vaakatasoon i puiden tukemista varten ja turbulenssin aikaansaamiseksi virtaavas Tuki/turbulenssi -välineet estävät puita putoamasta arinan alapään sä läheisyydessä olevaan tilaan, minkä ansiosta tilaa voidaan käytti 15 lana, johon sytytyksen alkuvaiheissa pannaan tuohta tai muuta hy sytytysmateriaalia. Tuki/turbulenssi -välineet, jotka edullisesti ova kynnyksiä tai vastaavia, aiheuttavat arinan seinämien sisäpintaan rr kuvuuskohtia, jotka antavat ilmalle turbulentin virtauksen niin, että s sopivasti pyrolyysikaasujen kanssa. Turbulentti virtaus ’’ympäröi” h 20 sa olevan palavan kiinteän aineksen ja edistää/tehostaa siten palai maa.

Tulisijan edullisia suoritusmuotoja on esitetty oheistetuis .... näisissä patenttivaatimuksissa.

"V Keksinnön mukaisen tulisijan suurimmat edut ovat, että 25 hienopalamista, se mahdollistaa puiden tehokkaan ja vähäpäästöi! ]"* sen lähes koko palamistapahtuman ajan, eli palamisen alkuvaihe maalivaiheessa” ja loppuvaiheessa. Palamiskykyisen, mutta pala • * \*·: jääneen materiaalin osuus on merkittävästi pienempi kuin tunnetu *[[[· noilla. Tehokkaan palamisen ansiosta palamisessa syntyvät pääst 30 alhaisiksi siten, ettei ainoastaan hiilimonoksidi jää alhaiselle tasolle, • ·*; tvppioksidipäästöt saadaan samanaikaisesti alhaisiksi. Puut voida 4

Keksinnön mukaisen arinan suurimmat edut, kun se ase lisijaan, ovat samat kuin edellä luetellut edut.

Arinan edullisia suoritusmuotoja on esitetty oheistetuis vaatimuksissa.

5 Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin erään edullisen sue jen yhteydessä, viitaten oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää yleiskuvaa keksinnön mukaisesta tulisijasi kuvio 2 esittää perspektiivikuvana keksinnön mukaisti 10 osaa kuvion 1 tulisijasta, kuvio 3 esittää kehystä kuvion 2 arinaa varten, kuvio 4 esittää kuvion 2 arinan yksityiskohtaa, kuvio 5 esittää kuviolle 4 vaihtoehtoista toteutusta, kuvio 6 esittää kuvion 2 arinaa päädystä katsottuna, 15 kuvio 7 esittää kuvion 2 arinaa sivusta katsottuna ja lähel kuvio 8 havainnollistaa keksinnön mukaisen tulisijan tu noineen, kuvio 9 havainnollistaa kuvion 8 tulipesän seinärakentei saatavia ilmasuihkuja ylhäältä katsottuina, 20 kuvio 10 havainnollistaa kuvion 8 tulipesän seinärakente saatavia sekoituskerroksia edestä katsottuina ja , . kuviot 11 ja 12 havainnollistavat kuvion 8 tulipesän sein • * * :*V aikaansaatavia kaasupyörähdyksiä ylhäältä katsottuina kuvion 9 k ···: sa.

• · ***** 25 Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 esitetty tulisija käsittää yleisesti viitenumero • » .***. tyn tulipesän. Tulipesän seinärakenne on merkitty viitenumerolla 2 pohjassa oleva kaukalomainen arina viitenumerolla 3.

* Kuvion 1 arinan 3 rakenne ilmenee kuvioista 2, 4, 6 ja 7.

* * * 4 5 aukkojen 10 lukumäärä on tätä pienempi, arina ei toimi hyvin, vaikk sivat suuret

Aukkojen 10 pinta>ala lähellä arinan alapäätä 5 on sut niiden pinta-ala lähellä arinan yläpäätä 4.

5 Kuviosta 4 nähdään, että aukkojen 10 pääsuunta on san tellulla viivalla L, joka on seinässä 6 ja joka ulottuu kohtisuoraan pään 4 määrittelemään tasoon nähden. Aukkojen 10 pääsuunta v esitetystä siten, että se on terävässä kulmassa alle 40 astetta ms vaan L nähden. Edullisesti kulma on alle 30 astetta. Mikäli kulma g 10 tetta, aukkojen 10 toiminta ei ole hyvä ajatellen keksinnön tavoitteita

Kuviosta 4 ilmenee myös aukkojen 10 suositeltava kiifam toilu. Aukot 10 kapenevat alhaalta ylöspäin mentäessä siten, että saavat arinassa 3 logaritmisen ilmavirtauksen.

Aukkojen 10 yläpäässä on suutinaukko 11, joka läpinr 15 suurempi kuin aukkojen leveys välittömästi suutinaukon alapuolet kon 11 läpimitta on edullisesti 5-15 mm.

Kuviossa 5 on esitetty vaihtoehtoinen tapa toteuttaa arir 10a', 10b'. Aukot 10a', 10b' ovat samankaltaiset kuin kuvion 4 aukc ne ovat pitkänomaisia ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala lähellä arini 20 5' on suurempi kuin niiden pinta-ala lähellä arinan yläpäätä 4'. Täm tä, että aukot 10b1 eivät ylety arinan yläpäähän saakka, vaan sijoil naisuudessaan seinän 6' alapuoliskossa. Kuvioista 4 ja 5 voidaan • ... että aukkopari 10a', 10b' kuviossa 5 vastaa aukkoa 10 kuviossa *'V johdosta aukkoparien 10a', 10b' lukumäärä kussakin vastakkaiseen ***:, 25 6' on suositeltavasti 10 - 30 kpl. Mikäli seinässä 6' olevien aukkof [ee* määrä on alle kymmenen, arina ei toimi hyvin.

Aukkojen 10a', 10b' suuntaus noudattaa sitä mitä on esit< =!*·: 10.

Kuten kuviosta 6 ilmenee, arinan seinät 6 ja 7 ovat ku 30 noin 70 astetta toisiinsa nähden. Kulma a on edullisesti alueella 5( *** ta ia vielä edullisemmin alueella 60 - 80 astetta. Mikäli kulma a or 6 koinen arina on tulisijan koon kannalta epäedullinen eikä ole sen joi tännössä toteuttamiskelpoinen.

Viitenumerot 15 ja 15' kuvioissa 2, 4 ja 5 osoittavat seini töihin muodostettuja ulokkeita. Ulokkeiden 15 lukumäärä on vähii 5 kummallakin vastakkaisella seinällä 6, 7. Kuvioiden esimerkkiä ulokkeita 15 on kahdeksan kappaletta siten, että neljä uloketta oval sessä tasossa ja neljä muuta uloketta ovat toisessa tasossa, joi hieman (noin 10-40 mm) alempana kuin ensimmäinen taso. Ulokl on sovitettu suurin piirtein arinan yläpään ja alapään keskivälille.

10 15, 15' lukumäärä ja tarkka sijainti voi vaihdella. Ulokkeet 15, 15' te na, jotka estävät vaakatasoon arinalle asetettuja puita putoamasta alapuolella olevaan arinatilaan 16 (ks. kuvio 2), jota voi kutsua s} johon sytytysmateriaali pannan ennen sytyttämistä. Ulokkeet 15, myös turbulenssivälineinä, jotka aiheuttavat turbulenssia paloilms 15 lenssin ansiosta ilma sekoittuu hyvin pyrolyysikaasujen kanssa, mil parantaa palamistapahtumaa ajatellen palamisen puhtautta. Ulokke voidaan käyttää kynnyksiä tai vastaavia välineitä. Yhteisnimityksen: kynnyksille ja vastaaville välineille, jotka toimivat sekä tukivälineinä lenssivälineinä annetaan tässä tuki/turbulenssi -välineet.

20 Kuviosta 6 nähdään myös, että arinan lyhyempiin seir muodostettu aukkoja 12. Aukkojen 12, joiden lukumäärä voi vaihde useampaan, tarkoituksena on ohjata palamisilmaa arinan yläpään < : ie. Aukot 12 ohjaavat palamisilmaa arinan seinän 9 yläpuoliskon s ♦ · · "V johon on muodostettu kourumainen ohjausväline 14, ks. myös ku\ ***:. 25 usväline 14 päättyy suutinaukkoon 19, joka sijaitsee arinan yläpuok den 10-50 mm, edullisesti 20 - 30 mm, päässä arinan yläpään 4 mästä tasosta. Suutinaukko 19 muodostaa sytytyssuuttimen, joka i V·: nan yläpinnassa olevat palokaasut. Mikäli suutinaukon 19 sijainti < kealla arinan yläpään yläpuolella, ilma ei ohjaudu riittävän lähelle f 30 suja eivätkä nämä syty. Mikäli suutinaukon 19 sijainti on liian Iät : yläpintaa 4, se ei kykene ohjaamaan ilmaa palamiskaasuien vläpi 7 11 pesään ohjataan ilmaa osittain arinan 3 kautta ja osittain tulipesän s teessä olevien aukko- tai reikäjonojen 100, 200, 300 kautta, jotka re jaitsevat huomattavasti arinan yläpään yläpuolella, ks. kuvio 8. Ens ilmaa nimitetään primääri-ilmaksi ja viimeksi mainittua sekundääri-i 5 tytyksen alkuvaiheessa primääri-ilmamäärän ja sekundääri-ilmamäi on suurempi kuin tilanteessa, jossa tulisija on lämmennyt. Ilmanohj 30 alla on tuhkasäiliö 18, ks. kuvio 1.

Edellä kuvattu arina 3 sopii erityisen hyvin käytettäväksi esitetyn tulipesän seinärakenteen 2 kanssa, koska tällöin poltoss 10 päästöt saadaan erityisen alhaisiksi. Sanotun johdosta seuraavass myös tulipesän seinärakennetta 2.

Kuviosta 8 ilmenee tarkemmin miten tulisijan seinäral muodostetut reikäjonot on aikaansaatu. Kuviosta nähdään, että tul nännillä on rei'itetyt levyt 110b, 110c ja vast. 110a. Lisäksi sivuse 15 aukottomat levyt 110d ja 110e. Levyissä 110d ja 110e voisi vaihtoel la reiät. Levy 110a on takalevy; levyt 110b ja 110c ovat kulmalev) 110d ja 110e ovat sivulevyjä. Levyt 110a, 110e ovat tulenkestävää r

Levyt 110a, 110b ja 110c käsittävät ensimmäisen reikä toisen reikäjonon 200 ja kolmannen reikäjonon 300. Reikäjonot 10( 20 ovat olennaisesti vaakasuuntaiset ja käsittävät useita reikiä 100b, 1 200b, 200a, 200c, ja vast. 300b, 300a, 300c. Alimmat reikäjonot 10i tulipesässä tulisijan nielun 220 alapuolella; ylin reikäjono 300 on tuli: . . alakohdassa. On mahdollista, että nielussa on reikäjonon 300 yläpu :"V tuva reikäjono 400, 600. Edelleen on mahdollista, että nielun 220 4 · 25 on reikäjono(t).

Reikäjonot 100, 200 ja 300 on sovitettu syöttämään ilm< ·# sesti vaakatasossa tulipesään kohtiin, jotka sijaitsevat huomattav yläpään 4 yläpuolella ja siten, että kulmalevyistä 110b ja 110c läh suihkut konvergoivat takalevystä 110a lähtevien ilmasuihkujen kans 30 levyistä 110b, 110c tulevat ilmasuihkut ovat kulmassa y, joka suosit* : .·. 30 - 80 astetta, takalevystä 110a tuleviin suihkuihin nähden, ks. kuvi 8 11 tu pinta-ala. Vaihtoehtoisesti takalevystä 110a tuleva, tarvittava Hm aikaansaatavissa järjestämällä takalevyyn suurempikokoiset reiät I levyihin 110b, 110c.

Reikäjonoissa 100, 200, 201, 202, 300 olevien reikien h 5 suositeltavasti 10 - 12 mm. Mikäli halkaisija on liian pieni, ilmasui makkuus jää liian alhaiseksi. Reiät voivat käsittää seinämän, johon tu kierre pyörähdysliikkeen antamiseksi reiästä tulevalle ilmalle.

Reikäjonojen 100 ja 200 välinen keskinäinen etäisyys h sesti alueella 30- 150 mm, ja vielä edullisemmin alueella 30 - 100 r 10 vio 10. Edullisimmin etäisyys N on 30 - 50 mm.

Reikäjonojen 100, 200, 201, 202 ja 300 reiät on sovit* mään pistemäisesti sekundääri-ilmaa tulipesään, vrt. kuvion 9 nuole nuolien pituuserot havainnollistavat, että takalevy 110a on sovitc mään tulipesään 1 enemmän ilmaa kuin kulmalevyt 110b ja 110c ( 15 110d, 110e, mikäli niissä olisi reiät). Tämä on tärkeää, jotta tulip kaansaataisiin haluttu vähäpäästöinen palaminen.

Kuvatuista reikäjonoista 100, 200, 201, 202 ja 300 tulevi kut aikaansaavat kolme, korkeussuunnassa etäisyyden päässä toi; vaa ohutta, levymäistä kerrosta I, Il ja III, niin sanottua fraktaalitaso* 20 pahtuu ilman ja palamiskaasujen sekoittumista, ks. kuvio 10. Kunkir I, Il ja III paksuus on edullisesti 10-30 mm.

Sekundääri-ilman ja palamiskaasujen sekoittuminen tap taalitasoissa I, Il ja III siten, että kaasut pyörähtävät, jota havainnoii :"Y 11 ja 12. Kuviossa 11 nuolet havainnollistavat kaasujen pyörähdys ·*« ···* 25 pauksessa, että poltettavat puut on asetettu arinalle 3 vaakatasoor 12 nuolet havainnollistavat kaasujen pyörähdystä siinä tapauksess #·« tettavat puut 180 on asetettu arinalle 3 pystysuunnassa. Puut 180 katkoviivalla kuvioihin.

Kuviossa 11 leveiden nuolien alkupää (eli leveä pää) on j »i · 30 tyjen kohdalla. Leveiden nuolien alkupäässä on sytytyssuuttimista : .*. maa sekä sytytettyjä kaasuja. Tämä ilman ja kaasun seos virtaa vi 9 11 johdosta, kuten leveät nuolet näyttävät. Leveiden nuolien kapea p kaikki edellä mainitut kaasut.

Kuviossa 12 sekoitus tapahtuu puiden edessä, eli puidei lisijan luukun välisessä tilassa. Yksinkertaisuuden vuoksi kuviossa 5 retty vain kaksi nuolta, jotka havainnollistavat kaasujen virtausta va< Nuolet sisältävät takalevystä 110a tulevien ilmasuihkujen lisäksi ki 110b, 110c tulevat ilmasuihkut sekä luonnollisesti palamiskaasut.

Pyörähdyspesän erityisominaisuutena onkin, että pesän muodostuu horisontaaliset turbulenssikerrokset riippumatta ovatko 10 puut vaaka- tai pystyasennossa. Sen ansiosta, että aikaansaadaa tauksien pyörähdystä, kaasut viipyvät huomattavasti kauemmin tuli palokaasujen suhteellinen viiveaika kasvaa tavanomaiseen tulipes tuna. Pyörähdyspesän lämpötila ei kohoa haitallisen korkeaksi ajai päästöjä ja tuloksena on parempi palamistulos kuin tunnetuissa 15 Tavanomaisissa tulipesissä lämpötila nousee helposti ja hallitsemat korkeaksi, että muodostuu suuria määriä typpioksideja. Pyörähdysf livety ja typpipäästöt saadaan samanaikaisesti molemmat varsin a solle.

Kuvioiden 1 ja 8 tulisijassa ilma ja kaasu sekoittuvat hori 20 sa portaissa pyörähtäen "kerroksittain" sisäkkäin. Tarvittava ilmaimi jonojen 100, 200, 201, 202, 300 reikiin ja näistä tulipesään 1 saad rointitilojen 152, 153 avulla, ks. kuvio 9. Puskurointitilat 152, 153 o\ : .·. vyjen 110b ja 110c ja tulipesän kivirakenteen kulmien välissä. Ilmai e · **V kurointitiloissa 152, 153 on suurempi kuin ilmanpaine taka- ja ki 25 arinanpuoieisilla pinnoilla. Ilmanohjauslaitteella 30 ilmaa ohjataan t nan 3 läpi kulkevan aukkojen 10 läpi ja toisaalta myös arinan ohi *···’ en/rakojen 151,154 ja puskurointitilojen 152,153 kautta tulipesän s V·: jonoissa 100, 200, 201, 202, 300 olevien aukkojen kautta. Vaihtoel* • » · vittava ylipaine ja ilmaimpulssi voidaan aikaansaada puhaltimen 30 meksi mainittu ratkaisu on toteutukseltaan monimutkaisempi ja kai lii \Kuviosta 8 ilmenee vietä tuliDesän merkittävä Diirre. ion 10

Tulipesän seinärakenteessa 2 olevien reikäjonojen luki poiketa siitä mitä on esitetty kuvioissa, kuten myös reikien lukumä sijainnit. Myös seinärakenteen 2 muotoilu voi poiketa.

On huomattava, että keksintö yksityiskohdiltaan voidaa 5 monella tavalla oheistettujen patenttivaatimuksien puitteissa ja toi kuvioissa esitetty. Näin ollen, esimerkiksi, arinan muoto voi poiketE esitetty muoto on erittäin suositeltava puiden panostamisen ja palar kannalta; aukkojen tarkka sijainti arinassa voi poiketa esitetystä; s) mien muotoilu voi vaihdella; sytytyssuuttimia ei välttämättä edes tar 10 ne hyvin merkittävästi parantavat arinan toimintaa.

a * a a a «I» mi a *

IM

IlM

a Φ • · • a

Ml a a • · · • aa a a aa# a a • a a aa a a a a a a a a aaa a

Claims (13)

11

1. Tulisija, joka käsittää tulipesän (1) ja kaukalomaisen jossa on yläpää (4, 4’) ja alapää (5, 5') ja seinärakenne (6 - 9, 6'), jc seinät (6, 7, 6') tai seinäosuudet, jotka ovat terävässä kulmassa ( 5 nähden ja joihin seiniin/seinäosuuksiin on muodostettu pitkänomai: (10, 10a', 10b') paloiiman syöttämiseksi arinan lävitse, joiden auk suunta on enintään 40 asteen kulmassa ajateltuun viivaan (L, L') ηέ ajateltu viiva on seinässä (6, 7, 6') / seinäosuudessa, johon aukot c tettu ja joka ulottuu suorassa kulmassa arinan yläpään (4, 4') mää 10 tasoon nähden, tunnettu siitä, että aukot (10, 10a', 10b') yhde teltuina muodostavat seinien (6, 7, 6') / seinäosuuksien, joihin ne c tettu, lähemmäksi arinan alapäätä (5, 5') sijoittuvalle osuudelle, s pinta-alan kuin ne muodostavat seinien/seinäosuuksien osuudelle, hempänä arinan yläpäätä (4, 4').

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tulisija, tunnettu aukot (10) on muodostettu kiilamaisesti kapeneviksi siirryttäessä päästä (5) kohti arinan yläpäätä (4).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tulisija, tunnettu aukkojen (10) muoto on siten kiilamainen, että aukot aikaansaavat c 20 logaritmisen ilmavirtauksen.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tulisija, tunnettu : .·. aukkojen (10, 10a', 10b') yläpäähän on muodostettu suutinaukko (1i φ * * "V läpimitaltaan on isompi kuin aukkojen leveys välittömästi suutinauk !!!!: Iella-

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tulisija, tunnettu *;··] arinan seinissä (6, 7, 6') olevien aukkojen (10, 10a', 10b') lukumäärä \*·: kappaletta. * * *

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tulisija, tunnettu aukkojen (10, 10a', 10b') mainittu pääsuunta on enintään 30 asteer i 30 mainittuun viivaan (L, L') nähden. «M I ' ' 12

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tulisija, t u n n e 111 arinaan (3) on muodostettu vähintään yksi sytytyssuutin, jonka i (19, 20) sijaitsee arinan yläpään (4, 4') määrittelemän tason yläpuoli

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tulisija, t u n n e 11 5 arinan (3) yläpää (4, 4') on muodostettu olennaisesti suorakaiteen i ja että arina käsittää neljä seinää (6 - 9, 6'), jolloin kahteen vastakks tuvaan seinään (8 ja 9), jotka ovat olennaisesti suorassa kulmas vierekkäiseen seinään (6 ja 7, 6'), joissa on mainitut pitkänomaise 10a\ 10b'), on kumpaankin muodostettu ohjausvälineet (13, 14) il 10 miseksi vähintään yhteen sytytyssuuttimeen.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen tulisija, t u n tä, että sytytyssuuttimen suutinaukko (19, 20) on etäisyydellä 10 -nan yläpään (4, 4') yläpuolella.

12. Tulisijan kaukalomainen arina, jossa on yläpää (4, A 15 (5, 5'), ja seinärakenne (6 - 9, 6'), joka käsittää seinät (6, 7, 6’) tai det, jotka ovat terävässä kulmassa (a) toisiinsa nähden ja niin/seinäosuuksiin on muodostettu pitkänomaisia aukkoja (10, 10s loilman syöttämiseksi arinan lävitse, joiden aukkojen pääsuunta on < asteen kulmassa ajateltuun viivan (L, L') nähden, joka ajateltu viiva 20 sä (6, 7, 6') / seinäosuudessa, johon aukot on muodostettu ja joka i rassa kulmassa arinan yläpään (4, 4') määrittelemään tasoon näh< nettu siitä, että aukot (10, 10a’, 10b’) yhdessä tarkasteltuina rr « · : seinien (6, 7, 6') / seinäosuuksien, joihin ne on muodostettu, lähei "f:* nan alapäätä (5, 5') sijoittuvalle osuudelle, suuremman pinta-ali ·:··: 25 muodostavat seinien/seinäosuuksien osuudelle, joka on lähemp yläpäätä (4, 4’). *1« : 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen arina, t u n n e tt i ♦ ·* .···) aukot (10) on muodostettu kiilamaisesti kapeneviksi siirryttäessä päästä (5) kohti arinan yläpäätä (4). . . 30 14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen arina, t u n n e tt i • » · 5”/ aukkojen (10) muoto on siten kiilamainen, että aukot aikaansaavat c 13 11

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen arina, tu n netti arinan (3) yläpää (4, 4‘) on muodostettu olennaisesti suorakaiteen r ja että arina käsittää neljä seinää (6 - 9, 6’), jolloin kahteen vastakka tuvaan seinään (8 ja 9), jotka ovat olennaisesti suorassa kulmasi 5 vierekkäiseen seinään (6 ja 7, 6'), joissa on mainitut pitkänomaiset 10a’, 10b’), on kumpaankin muodostettu ohjausvälineet (13, 14) ili miseksi vähintään yhteen sytytyssuuttimeen.

17. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 12-16 muka tunnettu siitä, että seinien (6, 7, 6') / seinäosuuksien sisäpinta1 10 dostettu etäisyyden päähän arinan alapäästä (5, 5') tuki/turbulens! (15, 15') vaakatasoon asetettavien puiden tukemista varten ja turbi kaansaamiseksi viilaavassa ilmassa. • 1 • · · • « » I·· · * ·1· • + • ·· • « « » * · • # · • ·· • « * · • · » • · Ψ * » · 11 14