FI116523B - Menetelmä ja laitteisto lasilevyjen lämmittämiseksi - Google Patents

Description

116523

Menetelmä ja laitteisto lasilevyjen lämmittämiseksi

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on menetelmä lasilevyjen lämmittämiseksi, missä menetelmässä lasilevyjä lämmitetään karkaisu-uunissa ja lämmityksen 5 aikana lasilevyjä oskilloidaan edestakaisin.

Edelleen keksinnön kohteena on laitteisto lasilevyjen lämmittämiseksi, johon laitteistoon kuuluu karkaisu-uuni lasilevyjen lämmittämiseksi, telat lasilevyjen kannattelemiseksi ja kuljettamiseksi, lämmitysvälineet lasilevyjen lämmittämiseksi sekä ohjauslaite telojen ohjaamiseksi, jolloin ohjauslaite on 10 sovitettu ohjaamaan teloja siten, että lasilevyjä oskilloidaan lämmityksen aikana.

Keksinnön lyhyt selostus

Lasin karkaisu prosessissa lasilevyn lämpötilaa nostetaan yli lasin pehmenemispisteen. Tämä on lasin paksuudesta riippuen 610 - 625°C. Tä-15 män jälkeen lasi jäähdytetään halutulla nopeudella tyypillisesti puhaltamalla lasiin sen ylä- ja alapuolelta ilmasuihkuja.

Lasilevy ei sitä lämmitettäessä käytännössä voi olla liikkumattomana uunissa, koska lämmitys olisi tällöin aivan liian epätasainen lasilevyjen kan-natuskohtien kosketuksen takia. Toisaalta lämmitystä jatkettaessa lasi alkaa >v 20 pehmetä lasin lämpötilan ylittäessä 550°C, jolloin lasi alkaisi virua kannatus- ; kohtien välillä, jolloin lasista tulisi aaltomaista. Niinpä lasilevyt pidetään siis • · * ’*· liikkeessä lämmityksen aikana.

• » · * ** Lasinkarkaisu-uuni voi olla niin sanottu jatkuvatoiminen, jolloin lasia i liikutetaan ainoastaan eteenpäin koko lämmityksen ajan. Tällainen ratkaisu on 25 tehokas, mikäli halutaan suurta kapasiteettia ja ratkaisu sopii ohuiden lasilevy-jen käsittelyyn. Paksujen lasilevyjen lämmittämiseen jatkuvatoimiset uunit eivät käytännössä kuitenkaan sovellu, koska paksut lasilevyt vaativat pitkän lämmi- : tysajan ja jos lasia siirretään koko lämmitysajan ainoastaan eteenpäin, tulee * *» » , uunista kohtuuttoman pitkä. Toisaalta jatkuvatoimiset uunit ovat varsin jousta- 30 mattomia siirryttäessä lasityypistä ja lasin paksuudesta toiseen. Eri lasityypit ja ’·’ : eri lasin paksuudet vaativat erilaisen uunin lämpötilan ja erilaisen siirtonopeu- den, jolloin jatkuvatoiminen uuni täytyy aina tyhjentää lasityypistä toiseen vai h- » .;. dettaessa. Tästä aiheutuu varsin pitkää ja haitallista hukkakäyntiä.

Niin sanotussa oskilloivassa telauunissa lasilevyjä liikutetaan edes-35 takaisin eli oskilloidaan telojen avulla samalla kun lasilevyjä lämmitetään. Os- 2 116523 killoinnin avulla telojen kannatuspisteet saadaan tasoitettua läpi koko lämmi-tysvaiheen tasaisesti koko lasille. Näin minimoidaan lasin epätasaisesta kannatuksesta aiheutuvat deformaatiovirheet lasin optiikassa. Oskilloivasta uunista ei myöskään muodostu kohtuuttoman pitkää, koska lasi liikkuu uunissa 5 edestakaisin. Edelleen siirtyminen lasityypistä ja lasin paksuudesta toiseen käy kohtuullisen sujuvasti. Niinpä nykyään oskilloivia telauuneja käytetään pääsääntöisesti valmistettaessa esimerkiksi tasomaisia rakennus- tai eristyslaseja. Eräs esimerkki oskilloivasta telauunista on esitetty julkaisussa US 6172336.

Lämmityksen aikana lasilevyjä kosketaan mekaanisesti ainoastaan 10 teloilla. Niinpä lasissa olevat mahdolliset naarmut ynnä muut mahdolliset virheet ovat käytännössä telojen aiheuttamia. Niinpä telojen laatuvaatimukset ja telojen pyörittämismekanismin vaatimukset ovat erittäin tiukkoja. Telojen halkaisijan tulee pysyä mahdollisimman muuttumattomana ja telojen säteen tulee samoin olla erittäin suurella tarkkuudella samanlainen. Edelleen telakäytön 15 tulee olla mahdollisimman välyksetön ja joustamaton. Esimerkiksi kahden, lasia samanaikaisesti kannattelevan, telan kehänopeuserosta voi syntyä naarmu lasilevyyn. Niinpä mekaaniset vaatimukset uunin rakenteelle ovat erittäin suuret ja osien kuluessa on aina vain vaikeampaa pystyä välttämään virheitä lasin optiikassa.

20 Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudentyyppinen menetelmä ja laitteisto lasilevyjen lämmittämiseksi.

:Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että oskil-, : loinnin ensimmäinen käännöspiste sovitetaan yli 20 sekunnin päähän lämmi- , >. tyksen aloitusajankohdasta.

i 25 Edelleen on keksinnön mukaiselle laitteistolle tunnusomaista se, et- tä ohjauslaite on sovitettu ohjaamaan teloja siten, että oskilloinnin ensimmäi- * * * ·;·; nen käännöspiste on sovitettu yli 20 sekunnin päähän lämmityksen aloitus- '···' ajankohdasta.

Keksinnön mukaisesti lasilevyjä lämmitetään uunissa oskilloimalla • » ·,: j 30 niitä lämmityksen aikana eli liikuttamalla lasilevyjä edestakaisin telojen avulla.

Oskilloinnin ensimmäinen käännöspiste sovitetaan yli 20 sekunnin päähän lämmityksen aloitusajankohdasta. Lämmityksen alkuvaiheessa lasi on varsin epästabiili, jolloin siihen tulee varsin helposti naarmuja ja muita jälkiä. Kun os-killoinnin ensimmäinen käännöspiste sovitetaan tapahtumaan kohtuullisen 35 myöhään lämmityksen aloittamisajankohdasta, saadaan lasi lämmitettyä niin ·:·: pehmeäksi, että se on tasaisesti teloja vasten. Tällöin oskilloinnin käännöspis- 3 116523 teessä, vaikka teloissa olisi välystä, ei lasilevyyn muodostu kovinkaan helposti jälkiä.

Erään sovellutusmuodon ajatuksena on, että suoritetaan siirtoisku lastauskuljettimelta uuniin ensin ensimmäisellä nopeudella ja lastauksen olles-5 sa kokonaisuudessaan uunin sisällä hidastetaan nopeus toiseen, ensimmäistä nopeutta alhaisempaan, nopeuteen ja ensimmäinen oskillointikäännös tapahtuu hidastamalla tästä toisesta nopeudesta. Nopeuden hidastaminen toiseen, alempaan nopeuteen, on kohtuullisen yksinkertainen ja helposti hallittavissa oleva ohjaustoimenpide, millä ensimmäinen oskilloinnin käännös saadaan so-10 vitettua tapahtumaan varsin pitkän ajan kuluttua lämmityksen aloitusajankoh-dasta.

Erään toisen sovellutusmuodon ajatuksena on, että oskilloinnin viimeinen käännöspiste sovitetaan tapahtumaan yli 20 sekunnin päässä lämmityksen lopetusajankohdasta. Lämmityksen loppuvaiheessa lasi on varsin peh-15 meää, jolloin siihen myöskin tulee varsin helposti virheitä. Tällaisia virheitä voivat olla esimerkiksi kuumapisteet ja lasin aaltomaisuus. Kun oskilloinnin viimeinen käännös tapahtuu varsin kaukana lämmityksen lopetusajankohdasta, ei lasi ole liian pehmeää ja näin ollen virheiden syntyminen lasiin saadaan varsin vähäiseksi. Vielä erään sovellutusmuodon ajatuksena on, että lämmitys on 20 sovitettu tapahtuvan sellaiseksi, että siinä on ainoastaan kaksi oskilloinnin käännöspistettä, jolloin ensimmäinen oskilloinnin käännöspiste on varsin kau-kana lämmityksen aloitusajankohdasta ja viimeinen oskilloinnin käännöspiste : on varsin kaukana lämmityksen lopetusajankohdasta, jolloin kokonaisuutena • «· saadaan minimoitua virheiden muodostuminen lasiin.

• · · • · :.· · 25 Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1 esittää kaavamaisesti lasinkarkaisu-uunia sivultapäin katsottuna ja poikkileikattuna ja * kuvio 2 esittää kaaviota lasin liikkumisesta uunin sisällä lämmitys- 30 ajanjakson aikana.

Kuvioissa keksintö on esitetty selvyyden vuoksi yksinkertaistettuna. '·’ ' Samankaltaiset osat on merkitty kuvioissa samoilla viitenumeroilla.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 on esitetty karkaisu-uuni, joka käsittää rungon 1 ja telat 35 2, joiden päälle lasilevyt 3 asetetaan. Lasilevyjä lämmitetään niiden yläpuolelta 116523 4 ylävastuksilla 4 ja alapuolelta aivastuksilla 5. Edelleen uunissa voi olla puhal-lusputkia siten, että lasilevyjen yläpintaa ja/tai alapintaa voidaan lämmittää puhaltamalla niitä vasten lämmintä ilmaa, eli käyttää pakotettua konvektiota. Tarvittaessa putkia voidaan käyttää myös jäähdytykseen. Kyseisiä putkia ei sel-5 vyyden vuoksi ole oheisissa kuvioissa esitetty.

Edelleen kuviossa 1 on kaavamaisesti esitetty ohjauslaite 6, joka kuvaa samalla voimalaitetta, kuten sähkömoottoria, jolla teloja 2 pyöritetään sekä lisäksi ohjauslaitetta telojen pyörimisen ohjaamiseksi. Teloja pyörittävää sähkömoottoria voidaan ohjata esimerkiksi invertterillä. Edelleen haluttaessa 10 voidaan käyttää vaihteistoja ja/tai muita sopivia välineitä telojen 2 ohjaamiseksi.

Ennen karkaisu-uunia laitteistossa sijaitsee lastauskuljetin. Karkaisu-uunin jälkeen taas sijaitsee karkaisuyksikkö, jossa lasilevyt jäähdytetään puhaltamalla niihin jäähdyttävää ilmaa. Karkaisuyksikön jälkeen voi sijaita vielä 15 jälkijäähdytysyksikkö. Selvyyden vuoksi ei kuviossa 1 ole esitetty lastauskulje-tinta, karkaisuyksikköä eikä jälkijäähdytysyksikköä.

Lämmityksen aikana lasilevyjä 3 liikutetaan edestakaisin eli oskilloi-daan telojen 2 avulla. Oskilloinnin avulla telojen 2 kannatuspisteet saadaan tasoitettua läpi koko lämmitysvaiheen tasaisesti koko lasille.

20 Lasilastausta aletaan siirtämään lastauskuljettimelta uuniin kuviossa 2 esitetyllä ajanhetkellä t_,. Kiihdytyksen jälkeen siirtonopeus v, voi olla esi-merkiksi 300 mm/s. Ajanhetkellä t0 on lasilastaus saatu kokonaan uunin si-.·. : sään. Tämän selityksen yhteydessä lämmityksen aloitusajankohdalla tarkoite- :·.*[ taan juuri kyseistä hetkeä t0, jolloin myös lasilastauksen loppuosa on uunissa.

• · ! I 25 Kuvio 1 kuvaa tilannetta, missä lasilevyt 3 ovat lämmityksen aloitusajankohdal-:,Y la.

I I »

Kun lasilastaus on kokonaisuudessaan uunissa, hidastetaan siir- I · « toiskun nopeus ensimmäiseen ryömintänopeuteen v2. Tämä ensimmäinen ryömintänopeus v2 voi olla esimerkiksi 20 mm/s. Siirtoisku uunin sisään tapah- t * ;,· j 30 tuu siis ajankohtien t_, ja t, välillä ja kyseinen siirtoisku tapahtuu siis ensin suuremmalla nopeudella v, ja sen jälkeen pienemmällä nopeudella v2. No- #.j.( peuden v, eli nopeuden, jolla lasilastaus siirretään uunin sisään, tulee olla var- * » · sin suuri, koska lasilastausta uuniin siirrettäessä lastauksen etuosa alkaa läm-

t I

piämään aikaisemmin kuin lasilastauksen takaosa ja pienellä siirtonopeudella 35 lämpötilaero lasilastauksen etuosan ja takaosan välillä tulisi liian suureksi si- * » 5 116523 ten, että lasi saattaisi vaurioitua. Edelleen liian hidas siirtonopeus heikentäisi uunin kapasitettia.

Jotta oskillointi olisi ylipäätään mahdollista, tulee lasilastauksella olla riittävästi liikkumistilaa karkaisu-uunissa, eli karkaisu-uunin pituuden \u tulee 5 olla suurempi kuin lasilastausosan pituuden lr Mikäli karkaisu-uunin pituus \u on esimerkiksi 4800 mm, on eräs sopiva mitta lasilastauksen pituudelle \, esimerkiksi 3600 mm. Tällöin lasilastaukselle jää uunin sisällä 1200 mm liikkumistilaa.

Hidastaminen siirtonopeudesta v, ensimmäiseen ryömintänopeu-10 teen v2 voi kestää esimerkiksi 1 - 3 sekuntia. Mikäli hidastus tapahtuu esimerkiksi hieman alle kolmessa sekunnissa, on lasilastaus liikkunut hetken t0 jälkeen noin 450 mm eteenpäin, jolloin lasilastauksella on vielä 750 mm jäljellä liikkumistilaa. Mikäli ensimmäinen ryömintänopeus v 2 on 20 mm/s, kestää lasi-lastauksen liikkuminen uunin loppupäätä kohti siten, että lasilastauksen aikuis pää on uunin loppupäässä, noin 37,5 sekuntia. Viimeistään tässä vaiheessa täytyy siis suorittaa ensimmäinen oskillointikäännös. Oskillointikäännös tapahtuu siis ajanhetkellä t,, jolloin nopeus muutetaan ensimmäisestä ryömintäno-peudesta v2 toiseen ryömintänopeuteen v3. Toinen ryömintänopeus v3 voi olla esimerkiksi -10 mm/s, jolloin siis negatiivinen etumerkki etumerkki tarkoit-20 taa sitä, että lasilastaus liikkuu takaisinpäin uunin alkuosaa kohti.

Edellä esitetyssä esimerkkitapauksessa oskilloinnin ensimmäinen käännöspiste t, on noin ajanhetkellä 40 sekuntia lämmityksen aloitusajankoh-„ , dasta. Tämän 40 sekunnin aikana lasilevyt 3, lämmityksen vaikutuksesta, ovat jo jonkin verran pehmenneet, jolloin ne makaavat tasaisesti teloja 2 vasten. 25 Tällöin oskillointikäännöksessä ei teloista olennaisesti aiheudu minkäänlaista : : jälkeä lasilevyyn 3.

Mikäli toinen ryömintänopeus v3 on -10 mm/s, on seuraava oskil-.,· loinnin käännöspiste t2 viimeistään 120 sekuntia oskilloinnin ensimmäisen käännöspisteen t, jälkeen. Oskilloinnin toisessa käännöspisteessä lasilastauk-; : : 30 sen liikkumissuunta muutetaan jälleen kohti uunin loppupäätä eli muutetaan ; ’ : nopeudeksi kolmas ryömintänopeus v4. Kolmas ryömintänopeus v4 voi olla esimerkiksi saman suuruinen kuin ensimmäinen ryömintänopeus v2 eli esi-merkkitapauksessa 20 mm/s.

’·;· Lopuksi lasilastauksen nopeus kiihdytetään ulossiirtonopeuteen v5, *:· 35 joka voi olla esimerkiksi 500 mm/s. Kiihdytys ulossiirtonopeuteen v5 voi tapah- : tua esimerkiksi 1-4 sekunnissa. Ulossiirtonopeudella v5 lasi ajetaan ulos uu- 6 116523 riista karkaisujäähdytysyksikköön ja seuraavan lasin lastaus siirtyy uuniin. Ulossiirtonopeuden v5 tulee olla melko suuri, koska uunin jälkeen lasilevyihin 3 kohdistetaan karkaisujäähdytys eikä lasilastauksen alkuosa saa jäähtyä liikaa verrattuna uunista myöhemmin ulos tulevaan lasilastauksen loppuosaan. Edel-5 leen hidas ulossiirtonopeus pienentäisi koneen kapasiteettia. Aika oskilloinnin viimeisestä käännöspisteestä t2 lämmityksen lopetusajankohtaan t3 on esimerkkitapauksessa noin 40 sekuntia. Siirtoisku uunista ulos alkaa siis oskilloinnin toisesta käännöspisteestä t2 ja päättyy ajanhetken t4 jälkeen, mikä ajanhetki t4 on hetki, kun lasilastaus on kokonaisuudessaan uunin ulkopuolelle) la. Tämä siirtoisku uunista ulos tapahtuu siis ensin hitaammalla nopeudella v4 ja sen jälkeen lopuksi toisella, ensimmäistä nopeutta nopeammalla, nopeudella V5- Lämmityksen lopetusajankohdalla t3 tarkoitetaan tämän selityksen yhteydessä sitä hetkeä, kun lasilastauksen alkupää alkaa siirtymään ulos kar-15 kaisu-uunista. Esimerkissä esitetty lämmitysaika, eli aika lämmityksen aloitus-ajankohdasta t0 lämmityksen lopetusajankohtaan t3, noin 200 sekuntia, riittää lämmitysajaksi ohuelle lasille, esimerkiksi 2,5 mm paksulle lasille.

Viimeisen oskilloinnin käännöspisteen ajankohta t2 on siis varsin kaukana lämmityksen päättymisajankohdasta t3. Tällöin viimeisessä oskilloin-20 tikäännöspisteessä t2 lasilevyt 3 eivät ole niin pehmeitä, että niihin oskillointi-käännöksestä olennaisesti tulisi jälkiä tai muita virheitä. Niinpä lasilevyt säilyvät . v. laadultaan erittäin hyvinä koko karkaisuprosessin ajan.

Ryömintänopeudet v2, v3 ja v4 voivat vaihdella esimerkiksi 10 • » mm/s - 60 mm/s välillä. Ryömintänopeuksien v2, v3 ja v4 itseisarvot voivat olla ; ; 25 myös saman suuruiset tai jokaisen nopeuden suuruus voi olla erilainen. Siir- • « * : tonopeus v, lasilevyjen siirtämiseksi uunin sisään voi vaihdella esimerkiksi 200 - 400 mm/s välillä. Ulossiirtonopeus v5 voi taas vaihdella esimerkiksi 400 -600 mm/s välillä.

Ryömintänopeuksia v2, v3 ja v4 edellä esitetystä esimerkistä pie-30 nentämällä pystytään yhden lastauksen lämmitysaikaa pidentämään ja siitä huolimatta oskilloinnin käännöspisteitä on ainoastaan kaksi kappaletta. Kun oskilloinnin käännöspisteitä on ainoastaan kaksi kappaletta, saadaan minimoitua virheiden aiheutuminen lasilevyihin 3. Toisen ryömintänopeuden v3 pienentämisellä tarkoitetaan luonnollisesti sitä, että sen itseisarvo pienenee eli :· 35 että lasilevyt liikkuvat uunissa taaksepäin hiljaisemmalla nopeudella. Käytän- , · : nön tilanteessa ei ryömintänopeutta voida pienentää liian hitaaksikaan, joten 7 116523 edellä esitetyn esimerkin mukaisella järjestelyllä pystytään lasia lämmittämään ainoastaan kahdella oskilloinnin käännöspisteellä sellaisessa tapauksessa, jossa lasin lämmitysaika on alle 300 sekuntia. Mikäli ryömintänopeus on liian pieni, aiheuttavat kuumat telat 2 lämpötasapaino-ongelmia lasiin. Samoin 5 lämmityksen loppuvaiheessa liian hidas ryömintänopeus saattaa aiheuttaa aaltoilua lasiin. Mikäli uunissa lämmitetään paksumpia laseja, joudutaan lisäämään tietyin välein yksi kappale edestakaisia oskillointeja. Edestakaisten oskil-lointien lisäysportaiden väli on edullista sovittaa esimerkiksi 300 sekunnin välein. Tällöin on kuitenkin edullisinta sovittaa lämmitysaika tasan kummallekin 10 edestakaiselle oskilloinnille, jolloin uunia kuormitetaan tasaisesti.

Piirustus ja siihen liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Ryömintänopeuksiin vaikuttaa myös se, kuinka suuri liik-kumistila lasilastauksella on karkaisu-uunissa. Mikäli liikkumistila on kohtuulli-15 sen pitkä, tulee ryömintänopeuden taas olla hieman suurempi, jotta lasilasta-uksen liikkuminen jakaantuu tasaisesti uunin sisällä. Liikkumistilan pituuteen vaikuttaa siis uunin pituus ja lasilastauksen pituus, jolloin lasilastauksen suuruuden määrittämällä pystyy määrittämään liikkumistilan suuruuden. Liikkumistilan tulee siis olla riittävä, jotta ensimmäinen oskillointi saadaan toteutettua 20 riittävän myöhään lämmityksen alkamisajankohdan jälkeen. Liikkumistilan ei kuitenkaan tule olla liian suuri, koska suuri liikkumistila taas pienentää lasilas-tauksen suuruutta, jolloin uunin tuotantokapasiteetti pienenee. Edelleen ryö- a · i mintänopeus voidaan edullisesti sovittaa lasilastauksen perusteella siten, että a i i lastaus on uunin alkupäässä aina samassa vaiheessa lämmitystä, jolloin läm-; f 25 mityksen kokonaisuuden hallinta on yksinkertaista. Haluttaessa voidaan läm-: mityksen hallintaan käyttää hyödyksi myös lasin lämpötilan mittausta lämmi- tyksen aikana esimerkiksi pyrometrin avulla. Sähkövastusten ja konvektiopu- I » * halluksen lisäksi tai sijaan voidaan lasilevyjä lämmittää lämmityskaasun avulla tai jollain muulla sinänsä tunnetulla lämmitystavalla. Oskilloinnin ensimmäinen • :*: 30 käännöspiste sovitetaan siis yli 20 sekunnin päähän lämmityksen aloitusajan- j » » t kohdasta. Edullisesti oskilloinnin ensimmäinen käännöspiste sovitetaan yli 35 sekunnin päähän lämmityksen aloitusajankohdasta. Käytännön rajoituksena, lasilastauksen suuruuden ja ryömintänopeuden suuruuden perusteella, mak-simiaika lämmityksen aloitusajankohdasta ensimmäiseen oskilloinnin kään-:· 35 nöspisteeseen voi olla esimerkiksi suuruusluokkaa 70 sekuntia. Oskilloinnin viimeinen käännöspiste voidaan sovittaa siis tapahtumaan esimerkiksi yli 20 8 116523 sekunnin päästä lämmityksen lopetusajankohdasta. Edullisesti oskilloinnin viimeinen käännöspiste sovitetaan tapahtumaan yli 35 sekunnin päästä lämmityksen lopetusajankohdasta. Myös tässä tapauksessa käytännön rajoituksena saattaa tulla esiin, että oskilloinnin viimeistä käännöspistettä ei soviteta tapah-5 tuvaksi yli 70 sekunnin päässä lämmityksen lopetusajankohdasta.

lii

Claims (14)

116523

1. Menetelmä lasilevyjen lämmittämiseksi, missä menetelmässä lasilevyjä (3) lämmitetään karkaisu-uunissa ja lämmityksen aikana lasilevyjä (3) 5 oskilloidaan edestakaisin, tunnettu siitä, että oskilloinnin ensimmäinen käännöspiste (t,) sovitetaan yli 20 sekunnin päähän lämmityksen aloitusajan-kohdasta (t0).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että oskilloinnin ensimmäinen käännöspiste (t,) sovitetaan yli 35 sekunnin 10 päähän lämmityksen aloitusajankohdasta (t0).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siirtoisku lastauskuljettimelta uuniin toteutetaan ensin ensimmäisellä nopeudella (v,) ja lastauksen ollessa kokonaisuudessaan uunin sisällä hidastetaan nopeus toiseen, ensimmäistä nopeutta alhaisempaan, nopeuteen (v2) 15 ja ensimmäinen oskillointikäännös toteutetaan hidastamalla tästä toisesta nopeudesta (v2).

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että oskilloinnin viimeinen käännöspiste (t2) sovitetaan tapahtumaan yli 20 sekunnin päässä lämmityksen lopetusajankohdasta (t3).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että oskilloinnin viimeinen käännöspiste (t2) sovitetaan tapahtumaan yli 35 . ,: sekunnin päässä lämmityksen lopetusajankohdasta (t3). :,' i

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu :'·siitä, että siirtoisku karkaisu-uunista pois toteutetaan ensin hitaammalla no-: 25 peudella (v4) ja sen jälkeen kiihdytetään ensimmäistä nopeutta suurempaan nopeuteen (v 5).

]···. 7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, • · tunnettu siitä, että oskillointia ja lasilevyjen (3) liikkumisnopeuksia (v, -. . v5) ohjataan siten, että lämmityksen aikana on ainoastaan kaksi oskilloinnin 30 käännöspistettä (t,, t2), jolloin ensimmäinen oskilloinnin käännöspiste (t,) on varsin kaukana lämmityksen aloitusajankohdasta (t0) ja viimeinen oskilloinnin : ’: ‘: käännöspiste (t2) on varsin kaukana lämmityksen lopetusajankohdasta (t3).

8. Laitteisto lasilevyjen lämmittämiseksi, johon laitteistoon kuuluu karkaisu-uuni lasilevyjen (3) lämmittämiseksi, telat (2) lasilevyjen (3) kannatte- 35 lemiseksi ja kuljettamiseksi, lämmitysvälineet lasilevyjen (3) lämmittämiseksi sekä ohjauslaite (6) telojen (2) ohjaamiseksi, jolloin ohjauslaite (6) on sovitettu 116523 ohjaamaan teloja (2) siten, että lasilevyjä (3) oskilloidaan lämmityksen aikana, tunnettu siitä, että ohjauslaite (6) on sovitettu ohjaamaan teloja (2) siten, että oskilloinnin ensimmäinen käännöspiste (t,) on sovitettu yli 20 sekunnin päähän lämmityksen aloitusajankohdasta (t0).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ohjauslaite (6) on sovitettu ohjaamaan teloja (2) siten, että oskilloinnin ensimmäinen käännöspiste (t,) on sovitettu yli 35 sekunnin päähän lämmityksen aloitusajankohdasta (t0).

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen laitteisto, tunnettu siilo tä, että ohjauslaite (6) on sovitettu ohjaamaan teloja (2) siten, että siirtoisku lastauskuljettimelta uuniin tapahtuu ensin ensimmäisellä nopeudella (v,), ja tämän jälkeen nopeus hidastetaan toiseen, ensimmäistä nopeutta (v,) alhaisempaan nopeuteen (v2).

11. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen laitteisto, tun-15 nettu siitä, että ohjauslaite (6) on sovitettu ohjaamaan teloja (2) siten, että oskilloinnin viimeinen käännöspiste (t2) on sovitettu yli 20 sekunnin päähän lämmityksen lopetusajankohdasta (t3).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ohjauslaite (6) on sovitettu ohjaamaan teloja (2) siten, että oskilloinnin vii- 20 meinen käännöspiste (t2) on sovitettu yli 35 sekunnin päähän lämmityksen lopetusajankohdasta (t3). :Y:

13. Jonkin patenttivaatimuksen 11-12 mukainen laitteisto, tun- nettu siitä, että ohjauslaite (6) on sovitettu ohjaamaan teloja (2) siten, että siirtoisku uunista pois on sovitettu tapahtumaan ensin hitaammalla nopeudella : .·, 25 (v4) ja siirtoiskun loppuvaiheessa nopeammalla nopeudella (v5). "Y

14. Jonkin patenttivaatimuksen 8-13 mukainen laitteisto, tun- nettu siitä, että ohjauslaite (6) on sovitettu ohjaamaan teloja (2) siten, että lämmitys on sovitettu sellaiseksi, että sen aikana tapahtuu ainoastaan kaksi oskillloinnin käännöspistettä (t,, t2), jolloin oskilloinnin ensimmäinen käännös-: 30 piste (t,) on varsin kaukana lämmityksen aloitusajankohdasta (t0) ja oskilloin- Y.: nin viimeinen käännöspiste (t2) on varsin kaukana lämmityksen lopetusajan- kohdasta (t3). I t 116523