FI116276B - Menetelmä ja laite puutavaran lajittelemiseksi - Google Patents

Description

116276

Menetelmä ja laite puutavaran lajittelemiseksi

Keksintö koskee menetelmää ja sen soveltamiseen käytettävää laitetta puutavaran lajittelemiseksi puutavaran 5 lajitteluprosessissa eri laaduiksi.

Puutavaran lisäkäsittelemiseksi runkojen kuorimis-laitteessa tapahtuneen kuorimisen jälkeen rungoilta edellytetään tiettyä laatua. Tätä varten tarkastetaan runkojen kuorimisaste, mitat, muoto, mahdollisesti puutteellinen 10 karsiminen sekä laatu (laatua heikentävät tekijät, esimerkiksi lahonneisuus ja tuhohyönteisten ja riistaeläinten aiheuttamat vahingot). Laitteistosta riippuen tarkastetut rungot lajitellaan sitten kahdeksi materiaalivirraksi (puutavara - kuori) tai kolmeksi materiaalivirraksi (puutavara-15 kuori - sekunda). Koneellinen lajittelu on hyvin yksityiskohtaista, koska kuoren osuuden määrittäminen ja mittaaminen puutavaravirrassa on erittäin vaikea tehtävä.

Eri puutavaralaatujen tunnistaminen koneen avulla tulee vielä vaikeammaksi, koska tummunut puutavara, huonos-20 ti kuorittu puutavara ja laadultaan huono puutavara (lahonneisuus, tuhohyönteisten aiheuttamat vahingot ynnä muut) näyttävät samanlaisilta. Muina lajittelua vaikeutta-',*·: vina tekijöinä voidaan vielä mainita, että puutavara on j_| : tällöin yleensä kuljettimella ja tietyllä tarkkailuvyöhyk- 25 keellä voi olla mahdollisesti useita runkoja osittain pääl- * · » lekkäin ja että puutavara liikkuu jatkuvasti.

Kaikki nämä tekijät vaikeuttavat puutavaran koneellisesti tapahtuvaa lajittelemista eri laaduiksi ja tämän . t> vuoksi lajittelu onkin suoritettu yleensä käsin. Lajittelu- \W 30 tehoa pystytään lisäämään puutavaran visuaalisella tarkas- ’·;·* tamisella ja esimerkiksi sähkömagneettisesti toimivien läp- : pien vastaavalla ohjaustoiminnolla. Ihmisten suorittamien toimintojen rajallisuudesta ja tarkkailusta vastaavien hen-kilöiden subjektiivisista ratkaisuista johtuen tällöin voi ’ , 35 käydä niin, että huonosti kuorittua tai käyttökelvotonta 1 1 6276 2 puutavaraa pääsee kuitenkin lisäkäsittelyyn, mikä on siinä epäedullista.

Lisäksi tunnetaan sellaisia menetelmiä, joilla puutavara pyritään lajittelemaan sen kuoripitoisuuden perus-5 teella. Tämä tapahtuu lämmittämällä puutavara ja mittaamalla sen infrapunasäteily. Tähän liittyvänä epäkohtana on suhteellisen suuren energiankulutuksen lisäksi se, että puutavaran vastaanottama lämpömäärä riippuu monista muista tekijöistä, esimerkiksi puun kosteudesta ja puulajista, 10 joten puutavaran kuorimisasteesta ei voida näin ollen vetää tarkkoja johtopäätöksiä. Lisäksi tällöin voidaan erottaa vain kaksi erilaista kategoriaa (puu - kuori).

Nyt käsiteltävän keksinnön tavoitteena onkin eliminoida edellä mainitut epäkohdat ja saada aikaan automaatti-15 nen menetelmä puutavaran lajittelemiseksi eri laaduiksi.

Keksintö koskee siten menetelmää puupöllien 8 lajittelemiseksi kuorimakoneen jälkeen, jonka menetelmän mukaan yksittäiset pöllit erotetaan kelvottomina, hyväksytään ja johdetaan jatkokäsittelyyn tai johdetaan takaisin 20 uusittuun kuorintaan, jolle menetelmälle on tunnusomaista, että pöllit kuljetetaan pyörien kameran 10 tarkkailualueen 6 läpi ja kameran rekisteröimän yksittäisten pöllien ulko-muodon kuorinta-aste, läpimitta, pituus tai pöllin muoto ·,· j arvioidaan elektronisen tietojenkäsittelylaitteen avulla .'7 : 25 ja lajitellaan vähintään yhden valintaperusteen mukaan, jolloin kamera ottaa jokaisen pöllin pyörimisen aikana • · useasti kuvan tarkkailualueesta siinä kulloinkin olevien pöllien kanssa, että jokainen kuva tallennetaan sähköises- ti ja että jokaisen pöllin ulkomuoto arvioidaan siten, et- 30 tä pöllien kokonaisympärysmitta arvioidaan analysoimalla kaikki tallennetut kuvat ja käsittelemällä nämä kuvat sen ·· jälkeen elektronisessa tietojenkäsittelylaitteessa jaka- : maila pöllit pöllin pituussuunnassa ja ympärysmitan suun nassa kutakin kuvaa varten vain kapeaan kaistaleen verran 35 pöllin keskeltä, jolloin jokaisen pöllin jokaisen kuvan kaistaleet saatetaan yhteen jokaisen yksittäisen pöllin 3 116276 kokonaiskuorinta-asteen laskemiseksi vaaleuden mittauksen avulla.

Menetelmän etuna on, että se voidaan yhdistää tähän mennessä tietyllä laitteistolla sovellettuun menetelmään.

5 Lisäksi sillä on suuri kapasiteetti, ja se on myös erittäin luotettava.

Keksinnön mukaisen menetelmän mukaan huonosti kuorittu puutavara pystytään lajittelemaan erittäin taloudellisesti pois prosessista. Mittaamalla puun pinnan vaaleus 10 ja rakenne myös tummuvat, hyvä puutavara pystytään erottamaan yksinkertaisella tavalla huonosti kuoritusta puutavarasta ja lajittelemaan eri ryhmäksi.

Keksinnölle on lisäksi tunnusomaista, että lisä-käsittelyyn sopimaton puutavara (sekunda) lajitellaan eri I 15 ryhmäksi. Tästä lajittelusta johtuen huonosti kuorittu puu tavara voidaan siirtää takaisin kuorimisrumpuun ja parantaa tällöin huomattavasti prosessin tuottoa ja myös sen taloudellisuutta .

On erittäin edullista, että puun vaaleuden mittaa-20 minen tapahtuu valon avulla. Tämän menetelmän etuna on, että se ei ole herkkä likaantumiselle eikä nykyisiin puoli-automaattisiin lajittelupaikkoihin jouduta suorittamaan - huomattavia rakenteellisia muutoksia.

; Tarkkuutta voidaan lisätä tuntuvasti, jos puutava- 25 ran laadun määrittämiseksi mittauslaitteen ohi liikkuvaa te· .·. : puutavaraa varten käytetään useita siihen nähden keskelle sijoitettuja mittauskenttiä ja huomioidaan näin saadut mittaustulokset. Mittauskentän määrittämisen avulla voidaan . . välttää ei-toivotut reunavaikutukset. Kun liikkuva puun- 30 runko mitataan useasta kohdasta, tällöin pystytään huomioi-maan ainakin suurin osa puun pinnasta.

Menetelmän eräälle edulliselle suoritusmuodolle on tunnusomaista, että saatuja mittaustuloksia hyödynnettäessä tunnistetaan toisissaan kiinni olevat puunrungot ja niitä 35 koskevat tiedot voidaan erottaa toisistaan. Tällä keksinnön rakenteella rungot pystytään arvioimaan erikseen myös sil- 116276 4 loin, kun kuljetushihnaan liittyvissä tartunta-osissa on useita runkoja.

On edullista, että mittauskentän erilainen valais-tusvoimakkuus kompensoidaan. Tämä voidaan suorittaa mittaa-5 maila tietty kalibroitu taso laitteiston ollessa pysäytettynä ja huomioimalla nämä arvot vastaavasti mittaustuloksia arvioitaessa.

Lisäksi on edullista, että määritetään runkojen pituus, tilavuus ja muoto ja että sellaiset rungot, jotka 10 eivät vastaa määrättyä raja-arvoa, lajitellaan käyttökelvottomina eri ryhmäksi. Kun esimerkiksi paljon oksia käsittävät rungot, erittäin väärät rungot ja hyvin ohuet rungot lajitellaan eri ryhmiksi seuraavat prosessivaiheet voidaan suorittaa huomattavasti edullisemmin, jolloin esimerkiksi 15 kemikaaleja tai energiaa voidaan säästää tuntuvasti.

Menetelmän edullinen lisäpiirre on, että mittaustuloksia voidaan käyttää tilastotarkoituksiin ja laitteiston osien säätämistä varten. Esimerkiksi runkojen kuorimis-astetta voidaan käyttää laitteistoon liittyvän kuorimis-20 rummun säätämistä varten. Runkojen lukumäärää, pituutta ja tilavuutta koskevat tulokset antavat lisätietoja toimitetun j·* puutavaran määrästä ja mahdollisesti myös sen laadusta.

; Menetelmää voidaan soveltaa edullisesti siten, että • mittaustiedot syötetään tietokoneeseen, esimerkiksi mikro- 25 laskimeen, ohjaussignaalin antamiseksi lajittelulaitteelle, : jolloin tämän ohjaussignaalin avulla prosessista voidaan erottaa puutavaran laadun perusteella tiettyyn ryhmään kuuluva puutavara ja käsitellä se edelleen vastaavasti.

Keksintö koskee myös laitetta puutavaran lajitte-30 lemiseksi eri laaduiksi puunlajitteluprosessissa runkojen- » ···' kuorimislaitteen takana, jossa on syöttökuljetin ja kulje- *·,. tin, jolla rungot siirretään niiden kuljetussuuntaan näh- den poikittain sijaitsevina yksitellen tai useampia runko-ja yhdessä tartuntaosa- tai kauhatilaan, lajittelulaite ja ·’ ’ 35 vähintään kaksi poiskuljetinta. Keksinnölle on tällöin

< M I

tunnusomaista, että siinä on kamera 10, joka valaisumene- 5 116276 telmässä määrittää useamman kerran mittakentän 12 vaaleuden sekä ohipyörivien runkojen 8 pinnan karkeuden, lisäka-raera 10, jossa on toinen ohipyörivien runkojen 8 pinnan tarkkailu- tai mittakenttä 12, vähintään yksi, edullisesti 5 kaksi valaistuslaitetta 11 mittakentän 12 valaisemiseksi sekä tietojenkäsittely-yksikkö, kuten esimerkiksi mikro-laskin, joka vertaa arvoja yksittäisille kuvapisteille esiasetettuun arvoon ja antaa ohjaussignaalin lajittelu-laitteelle puun pinnan tai puun ympäryksen täydellisen 10 tarkastelun jälkeen, jolloin kokonaiskuorinta-asteen raja-arvoa verrataan arvioimalla pöllien kokonaisympäryksen kaikkien tallennettujen kuvien vaaleutta, ja näiden kuvien sen jälkeisen käsittelyn jälkeen sähköisessä tietojenkä-sittelylaitteessa, jolloin pöllien jakamisella pöllien pi-15 tuussuunnassa ja ympärysmitan suunnassa arvioidaan jokais-| ta kuvaa varten vain kapea kaistale pöllin keskeltä ja jo kaisen pöllin jokaisen kuvan kaistaleet asetetaan yhteen, joka lajittelulaite johtaa rungot 8 ainakin kahdelle pois-kuljettimelle 4 tai 5 runkojen 8 kuorinta-asteen mukaan.

20 Keksinnön mukaisen laitteen sisältämän lisäkameran avulla voidaan kompensoida erittäin hyvin valosta syntyvät varjot. Käytettäessä sellaista kameraa, jossa on pienempi mittaus kenttä, mutta joka muodostaa selvemmän kuvan, runko- • jen pinnan karkeus voidaan todeta erittäin selvästi.

25 Keksinnön eräälle edulliselle rakenteelle on tun- : nusomaista, että kameraan liittyy etäisyysmittari kameran ja puunrungon välisen etäisyyden mittaamiseksi. Tällaisella mittarilla voidaan todeta hyvin runkojen halkaisijat ja useiden runkojen mahdollinen sijainti päällekkäin.

: 30 On edullista, että mittauskentän valaisemiseksi järjestetään ainakin yksi, mutta mieluimmin kaksi valais-\f tuslaitetta. Erikoisrakenteisilla valaistuslaitteilla eli- .··. minoidaan erittäin hyvin ympäristöstä tulevan valon epä- edulliset vaikutukset. Kun valaistus keskitetään mittaus- • ‘ ' 35 kenttään, vaaleuserot saadaan paremmin näkyviin, mikä hel- ‘ ‘ pottaa runkojen tunnistamista ja erojen toteamista. Varsin- 116276 6 kin kahta valaistuslaitetta käytettäessä voidaan varjot ja myös muut epätasaisuudet tasoittaa erittäin hyvin.

Eräälle keksinnön mukaiseen laitteeseen liittyvälle parannukselle on tunnusomaista, että lajittelupaikassa ole-5 va vierintäpinta on päällystetty mustalla, kulutusta kestävällä muovilla. Tällöin saadaan pitkäaikainen, yhtenäinen ja rajattu tausta, josta johtuen vaaleuserot tulevat vielä selvemmin esille ja pystytään eliminoimaan erittäin hyvin esimerkiksi epätasaisen kulumisen, lian ynnä muiden teki-10 joiden vierintäpintaan kohdistamat vaikutukset.

Keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkkinä viittaamalla piirustuksiin, joissa kuvio 1 on tasokuva koko laitteistosta, kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista laitteistoa sen 15 poistopuolelta katsottuna, kuvio 3 on sivukuva kuvioiden 1 ja 2 mukaisesta laitteistosta, ja kuviot 4a ja 4b esittävät mittauskentän määrittämistä, jolloin kuvio 4a esittää pintojen jakautumista run-20 gon pituuden osalle ja kuvio 4b esittää tarkkailupintojen jakautumista rungon ympärysmitan osalle.

:* Syöttökuljetin syöttää kuoritun rungon sattuman- varaisesti kuljettimelle 1, joka kuljettaa rungon eteenpäin : niiden ollessa tällöin poikittain kuljetussuuntaan 2 näh- .···. 25 den. Tällöin yksi tai useampia runkoja tulee tartuntaosien ,·. ; tai kauhojen 3 muodostamaan tilaan. Rungot menevät tällöin i ·» tarkkailualueen 6 läpi, jota yksi henkilö valvoo tavanomai-' sissa laitteistoissa. Tähän liittyen rungot tulevat kulje- tushihnan päähän, jossa ne siirtyvät kahdelle poistokuljet-·· · 30 timelle 4 ja 5. Vastaavalla tavalla voidaan käyttää myös useampia poistolaitteita.

_ Kuvio 2 esittää kuljetushihnan poistopäät. Tällöin .··. voidaan todeta erittäin hyvin se tavanomainen menettely, jossa laitteiston käyttäjä antaa tarkkailukentän 6' optisen ·* * 35 havainnon perusteella ohjauslaitteen 9 impulssin avulla ·”* signaalin runkojen lajittelemiseksi poistoradoille. Tällöin 7 116276 on esitetty kaaviona myös kameran 10 sijainti. Tätä kameraa | käytetään keksinnön mukaisen menetelmän soveltamiseen ja se korvaa käyttöhenkilökunnan. Tästä kuviosta voidaan nähdä myös keksinnön mukaisen menetelmän toinen etu, nimittäin 5 keksinnön mukaisen laitteen käyttäminen nykyisissä laitteistoissa ilman suuria lisärakennuskustannuksia. Tällöin tarvitaan lähinnä telineet kameraa ja valaistuslaitteita varten. Kuviossa 3, joka on sivukuva laitteistosta, esitetään kuljetin 1, jossa on tartuntaosat tai kauhat 3. Lisäk-10 si siinä esitetään runkojen 8 lajitteleminen kuljettimille 4 ja 5. Ohjausimpulssin avulla, jonka laitteiston käyttäjä antaa tavanomaisessa laitteistossa ja joka saadaan keksinnön mukaisessa laitteessa aikaan tietokoneella kameran/-kameroiden 10 antamien mittaustietojen perusteella, hydrau-15 linen läppä 7 sijoittuu niin, että runko putoaa vastaavaan poistokuljettimeen 4 tai 5. Vastaavalla tavalla suoritetaan I lajitteleminen myös useampiin poistokuljettimiin. Tästä kuviosta nähdään nimenomaan kameran 10 ja valaistuslaitteiden 11 sijainti ja vastaava mittauskenttä 6, jota valvotaan 20 ja joka on valaistu. Tarkkailualueella 6 on yleensä useita kuljetuskenttiä, jotka tartuntaosat muodostavat. Siirrettä-•j* essä runkoja eteenpäin ne pyörivät pituusakselinsa ympäri, :*·,· mitä varten tarkkailukentässä voidaan käyttää myös jo tun- • · • nettuja laitteita kuten hammastankoja ja hammaskenttiä.

• · » · .*··. 25 Kuviot 4a ja 4b esittävät tarkkailupinnan 12 sijaintia run- • · .·, ; kojen 8 päällä. Kuvio 4b esittää tällöin tarkkailupinnan 12 • » · sijaintia rungon 8 kehällä, ja kuvio 4a esittää puolestaan • t · ‘ tarkkailupinnan 12 sijaintia rungon 8 pituussuunnassa. Jot ta runkojen ollessa vinossa pystyttäisiin estämään jäykän, • I · · 30 suorakaiteen muotoisen tarkkailuikkunan kääntyminen pois i * » rungon keskiosasta, tarkkailuikkuna koostuu useista pienis- • tä kentistä, jotka on sijoitettu peräkkäin rungon pituus-» /*·. suunnassa ja siirretty sivusuunnassa. Koska rungon molemmat päät ovat useimmiten hyvin epätasaisia, kun runko on mennyt J ' 35 kuorimisrummun läpi, jolloin puun ominaisuuksia ei voida 8 116276 enää todeta tarkasti näissä kohdissa, rungon pinnan pääty-osia ei käytetä arviointia suoritettaessa.

Mikäli useita runkoja kuljetetaan samanaikaisesti samassa tartuntaosakentässä, mikä oli aikaisemmin yleistä, 5 rungot on niitä arvioitaessa erotettava toisistaan loogisesti tietokoneen arviointilogiikan avulla. Kun täydellistä runkoa koskevat tiedot yhdistetään, virheelliset rungot pystytään toteamaan ja poistamaan. Näitä tietoja otetaan vastaan, tallennetaan ja verrataan koko tarkkailutoiminnon 10 ajan, jolloin varmistetaan, että eri kuvien antamat tiedot voidaan liittää ainakin oikeisiin kohteisiin.

Kuoren osuuden määrittämiseksi jokaista erillistä kuvapistettä verrataan (säädettävään) kuorirajaan ja se kohdistetaan kuoreen tämän perusteella. Tämä toiminto tois-15 tuu niin kauan kuin tarkkailua suoritetaan. Vasta rungon koko ympärysmitan tarkkailun tapahduttua määritetään kuoren ja puutavaran välinen suhde suorittamalla vertailu koko-naiskuorimisastetta koskevaan (säädettävään) raja-arvoon.

I * I i t t * I tl» | • * * t » I I I » * »

Claims (9)

116276

1. Menetelmä puupöllien (8) lajittelemiseksi kuo-rimakoneen jälkeen, jonka menetelmän mukaan yksittäiset 5 pöllit erotetaan kelvottomina, hyväksytään ja johdetaan jatkokäsittelyyn tai johdetaan takaisin uusittuun kuorintaan, tunnettu siitä, että pöllit kuljetetaan pyörien kameran (10) tarkkailualueen (6) läpi ja kameran rekisteröimän yksittäisten pöllien ulkomuodon kuorinta-aste, lä-10 pimitta, pituus tai pöllin muoto arvioidaan elektronisen tietojenkäsittelylaitteen avulla ja lajitellaan vähintään yhden valintaperusteen mukaan, jolloin kamera ottaa jokaisen pöllin pyörimisen aikana useasti kuvan tarkkailualu-eesta siinä kulloinkin olevien pöllien kanssa, että jokai-15 nen kuva tallennetaan sähköisesti ja että jokaisen pöllin ulkomuoto arvioidaan siten, että pöllien kokonaisympärys-mitta arvioidaan analysoimalla kaikki tallennetut kuvat ja ! käsittelemällä nämä kuvat sen jälkeen elektronisessa tie to j enkäsittelylaitteessa jakamalla pöllit pöllin pituus-20 suunnassa ja ympärysmitan suunnassa kutakin kuvaa varten vain kapeaan kaistaleen verran pöllin keskeltä, jolloin ··· jokaisen pöllin jokaisen kuvan kaistaleet saatetaan yhteen : jokaisen yksittäisen pöllin kokonaiskuorinta-asteen laske- ; ,·, miseksi vaaleuden mittauksen avulla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, I”. tunnettu siitä, että saatuja mittaustuloksia hyödynnetin* täessä toisissaan kiinni olevat puunrungot tunnistetaan ja • · · *’ ‘ eri tiedot erotetaan sen jälkeen toisistaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, · 30 tunnettu siitä, että mittauskenttään liittyvä erilainen !titi valovoimakkuus kompensoidaan.

;·, 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen mene- * t ♦ telmä, tunnettu siitä, että määritetään runkojen pi-'1' tuus, tilavuus ja muoto ja mahdollisesti rungot, jotka ei- ν’ : 35 vät vastaa tiettyä raja-arvoa, lajitellaan pois käyttökel- vottornina. 10 1 1 6 27 6

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mittaustuloksia käytetään tilasto-tarkoituksiin tai laitteiston osien säätämiseen.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen mene-5 telmä, tunnettu siitä, että tietojenkäsittely-yksikön, esimerkiksi mikrolaskimen, antamia tietoja käytetään ohjaussignaalin antamiseksi lajittelulaitteelle, jolloin ohjaussignaalin perusteella prosessista erotetaan tiettyyn kuljetusvyöhykkeeseen kuuluvat rungot niiden laadun perus-10 teella ja ne käsitellään edelleen vastaavasti.

7. Laite puutavaran lajittelemiseksi eri laaduiksi puunlajitteluprosessissa runkojenkuorimislaitteen takana, jossa on syöttökuljetin ja kuljetin, jolla rungot siirretään niiden kuljetussuuntaan nähden poikittain sijaitsevi- 15 na yksitellen tai useampia runkoja yhdessä tartuntaosa-tai kauhatilaan, lajittelulaite ja vähintään kaksi pois-kuljetinta, tunnettu siitä, että siinä on kamera (10), joka valaisumenetelmässä määrittää useamman kerran mitta-kentän (12) vaaleuden sekä ohipyörivien runkojen (8) pin-20 nan karkeuden, lisäkamera (10), jossa on toinen ohipyörivien runkojen (8) pinnan tarkkailu- tai mittakenttä (12), vähintään yksi, edullisesti kaksi valaistuslaitetta (11) > . mittakentän (12) valaisemiseksi sekä tietojenkäsittely- yksikkö, kuten esimerkiksi mikrolaskin, joka vertaa arvoja 25 yksittäisille kuvapisteille esiasetettuun arvoon ja antaa ;·* ohjaussignaalin lajittelulaitteelle puun pinnan tai puun '· · ympäryksen täydellisen tarkastelun jälkeen, jolloin koko- < t I V ' naiskuorinta-asteen raja-arvoa verrataan arvioimalla pöl lien kokonaisympäryksen kaikkien tallennettujen kuvien I I : 30 vaaleutta, ja näiden kuvien sen jälkeisen käsittelyn jäl- keen sähköisessä tietojenkäsittelylaitteessa, jolloin pöl-lien jakamisella pöllien pituussuunnassa ja ympärysmitan • * · suunnassa arvioidaan jokaista kuvaa varten vain kapea » I kaistale pöllin keskeltä ja jokaisen pöllin jokaisen kuvan : : : 35 kaistaleet asetetaan yhteen, joka lajittelulaite johtaa 116276 rungot (8) ainakin kahdelle poiskuljettimelle (4 tai 5) runkojen (8) kuorinta-asteen mukaan.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että kameraan (10) on liitetty etäisyysmit- 5 tari kameran ja puunrungon välisen etäisyyden määrittämi seksi .

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että tarkkailualueella (6) oleva vie-rintäpinta on päällystetty mustalla, kulutusta kestävällä 10 muovilla. - f i · · » • I » · · ( I | * * * · • » • · » » 116276