FI116121B - Menetelmä LHRH-analogin embonaattisuolakoostumuksen valmistamiseksi - Google Patents

Description

116121 j i j Menetelmä LHRH-analogin embonaattisuolakoostumuksen val- I mistamiseksi i f ! Tämä keksintö koskee menetelmää terapeuttisesti 5 käyttökelpoisen LHRH-analogin jatkuvasti vapautuvan embonaattisuolakoostumuksen valmistamiseksi.

Tautien hoidossa peptidejä voidaan usein käyttää turvallisesti ja suurella biologisella käytettävyydellä ruoansulatuskanavan ulkopuolisen ruiskeen 10 jälkeen, sillä ne hajoavat entsymaattisella hajoami sella suun kautta tapahtuvan antamisen jälkeen; sillä usein myös nenän kautta tapahtuvassa käytössä vain muutama prosentti käytetystä annoksesta absorboituu ja koska ihon kautta tapahtuvassa käytössä ei absorboidu 15 mitään.

Koska peptideillä on hyvin lyhyt puoliintumisaika organismissa, peptidilääkeaineiden, esimerkiksi LHRH-analogien, kuten niinkutsuttujen supervaikuttaja-aineiden ja LHRH-vasta-aineiden ruoansulatuskanavan ul-20 kopuolinen antaminen on suoritettava päivittäin halutun . vaikutuksen saavuttamiseksi, joka koostuu kummankin ai- ;··· neryhmän tapauksessa LH:n ja FSH:n tukahduttamisesta.

* * · l Miehillä tuloksena on testosteronituotannon lasku ja « · > : '.·* naisilla oestradiolin tuotannon lasku erityisesti mää- :.’*i 25 ritellyn asetusarvon alapuolelle. Käytetään termiä ke- :miallinen kastraatio. LHRH-analogien ymmärretään olevan sekä supervaikuttaja-aineita, kuten gosereliini (INN) tai triptoreliini (INN), että vasta-aineita kuten set- : roreliksi (INN), antidi (INN) tai ganireliksi (INN).

]··/ 30 Gosereliinia ja gosereliinin synteesiä on kuvattu jul- • · kaisussa Drugs of the Future, 5^ (4), (1980), sivu 191.

Busereliinia ja busereliinin synteesiä on kuvattu jul- kaisuissa Drugs of the Future, ^4 (3), (1979), sivu 173 ,··*, ja Drugs of Today, _21, (305), (1985). Dekapeptyyliä ja * * 1 dekapeptyylin synteesiä on kuvattu julkaisussa Drugs of 2 116121 the Future, £ (9), (1978), sivu 645. Leuprolidia ja leuprolidin synteesiä on selostettu julkaisussa Drugs of the Future 2. (12), (1982), sivu 883.

Atsaliini B-valmistetta on kuvattu julkaisun GHRH-5 Analogues - The State of the Art (1993), Parthenon Publishing Group, toimittaneet B. Lunenfeld ja B. Insler, sivuilla 13 - 26.

Ei ole suinkaan puuttunut yrityksiä prosessoida pitkävaikutteisia LHRH-analogeja kokoonpanoiksi, joilla on 10 jatkuvasti vapautuva vaikutus. Esimerkiksi GB-patentissa 2 052 258 kuvataan kokoonpanoa, joka sisältää LHRH-analo-geja jatkuvasti vapautuvissa ruiskemuodoissa, jotka on valmistettu peptidin sinkkisuolasta, seesamiöljystä ja alumiinistearaatista.

15 Supervaikuttaja-aineiden ja vasta-aineiden välinen ero on siinä, että supervaikuttaja-aineiden tapauksessa takaisinkytkentämekanismi johtaa vaikutukseen, joka on hoidon ensimmäisinä viikkoina yhteydessä epämieluisan suureen hormonituotantoon, niinkutsuttuun kuohahdukseen, jota 20 vastaan on toimittava lisälääkityksellä. Sitävastoin vasta-aineiden tapauksessa, joista steroreliksi (INN) on ,,)* eräs, farmakologinen vaikutus tapahtuu välittömästi eikä : mitään kuohahdusta tapahdu. Veren sukupuolihormoni tason pysyvä alentaminen on standardihoito eturauhassyövän ja : 25 rintasyövän lievittävässä hoidossa kasvaimen kasvun pie- . ,·. nentämiseksi sukupuolihormonista riippuvaisissa kasvaimis- ,·;·# sa ja myös parantava hoito kohdun limakalvosirottumassa.

» » »

Kemiallisesti esitettynä LHRH-supervaikuttaja-aineet ja . . -vasta-aineet ovat nona- tai dekapeptidejä.

• * # ’*· · 30 Eräs LHRH-vasta-aine, joka on tehokas edellä esi- *···’ tetyssä yhteydessä, on setroreliksi, dekapeptidi, jolla on ; aminohappojärjestys Ac-DNal-DpCl-Phe-DPal-Ser-Tyr-DCit- .Leu-Arg-Pro-D-Ala-NH2. Sen synteesiä ja farmakologisia omi-naisuuksia on kuvattu EP-patentissa 299 402. Setrorelik-’··*’ 35 siasetaatti on nimetty fysiologisesti hyväksyttäväksi suo- 3 116121 läksi. Esikliinisissä ja kliinisissä tutkimuksissa havaittiin, että setroreliksiasetaatin vesiliuosta oli käytettävä päivittäin testosteroni- tai oestradiolihormoni-tason alentamiseksi sopivassa määrin seuraavaan ruiskee-5 seen asti. Vaikutuksen kestoa ei voitu pidentää, kun kynnysarvo saavutettiin, vaikka kerran viikossa tapahtuva käyttö päivittäisen käyttöväliajan sijasta olisi jo askel eteenpäin kroonisesti sairaille ja avohoitopotilaille.

Tiedon nykytila LHRH-analogien käytössä on vesiliu-10 koisten suolojen liuoksen päivittäinen käyttö ruiskeliuok-sena tai busereliiniasetaatin moninkertainen päivittäinen käyttö nenän kautta nenätippojen muodossa (Superfact nasal) tai nafareliiniasetaatin vastaava käyttö nenätippojen muodossa, joita tällä hetkellä markkinoidaan vain Yh-15 dysvalloissa. Kuten edellä kuvattiin näille lääkemuodoille on tunnusomaista, että niitä on käytettävä useita kertoja päivässä. Molemmat lääkemuodot soveltuvat huonosti kroonisten tautien hoitoon.

DE-patenttijulkaisussa OS 4 223 282.1 kuvataan 20 setroreliksiembonaatin jatkuvasti vapautuvan kokoonpanon valmistusta mikrokapseloinnilla. Istukkaat ovat lääkemuo-’:· toja, jotka tekevät mahdolliseksi pitemmät käyttöjaksot.

: Esimerkiksi kun ihon alle istutetaan biologisesti hajoavaa poly(maitohappo-glykolihappo)kopolymeeria oleva sylinteri, : 25 joka sisältää gosereliiniasetaattia, se kykenee tehokkaas- • ♦ · , ti alentamaan testosteroni tasoa ( Zoladex-varasto). Biologi’ gisesti hajoavien polymeerihiukkasten suspension kuukau sittain annettava ruiske, joka sisältää aktiivisena aineena leuproreliiniasetaattia, alentaa myös tehokkaasti suku-30 puolihormonin tasoa veressä tämän ajanjakson ajan (En- ’... antone Monatsdepot®).

. .·, Kumpaakin jatkuvasti vapautuvaa muotoa on kuvattu .···. seuraavissa patenteissa tai patenttihakemuksissa. Niiden ilmeiset epäkohdat paitsi käyttöjen välisten väliaikojen 35 tuomaa etua esitetään seuraavassa.

4 116121 j EP-patentissa 0 058 481 kuvataan istukkaiden koos tumusta ja valmistusta, joita markkinoidaan tavaramerkilkä Zoladex®. Tämän annostusmuodon epäkohta piilee sylinterei-den kalliissa valmistusmenetelmässä, jossa käytetään eri-5 tyisesti siihen tarvittavia suulakepuristuskoneita ja pakkauskoneita, jotka asettavat sylinterit erikoissuunniteltuihin ruiskuihin erittäin paksujen liitosputkien avulla. Sylinterin muoto - halkaisija 1 mm ja pituus useita millimetrejä - aiheuttaa ankaraa kipua ja verenvuotoa, kun se 10 istutetaan potilaaseen. Tuskattomampi annostusmuoto on toivottava.

EP-patentissa 0 052 510 kuvataan mikrohiukkasten koostumusta ja valmistusta, joissa on esimerkiksi nafare-liiniasetaattia. Kloorattujen hiilivetyjen läsnä ollessa 15 aktiivista ainetta liitetään poly(maitohappo-glykolihap-po)kopolymeereihin. Kloorattujen hiilivetyjen käyttö on väistämätöntä tässä koostumuksessa, koska käytetyt polymeerit, joilla on tarvittava biologinen hajoamiskyky in vivo, liukenevat vain niihin. Tällä tavoin valmistetun 20 lääkemuodon korkea, noin 1 000 ppm:n liuotinjäännöspitoi-suus on epäkohta. Aivan viimeaikaisen tiedon mukaan kloo-t ’j* ratut hiilivedyt ovat syöpää aiheuttavia ja liuotinjään- • nöspitoisuus raaka-aineissa ja lääkeaineissa on nykyään rajoitettu alle 50 ppm:n Euroopan farmakopean nykyisen : 25 ehdotuksen mukaan (Pharm Europe, Voi. 4., nro 1, maaliskuu * t « , 1992). Prosessilla on myös se epäkohta, että sen aktiivi- .1! sen aineen saanto, joka varsinaisesti liitetään mikrokap- seleihin, on pieni johtuen peptidihäviöistä vesifaasiin, joka on olennainen ko. prosessissa.

t » · : 30 Liuotinjäännöspitoisuuden laskeminen tämän kyn- ’...· nysarvon alapuolelle, mikä on toivottavaa lääketurvalli- ; suuden nimissä on, mikäli lainkaan, mahdollista vain työ- .···. läillä jälkikäsittelymenetelmillä. Esimerkiksi Syntex-yh- tiö on jättänyt hakemuksen prosessille liuotinjäännöksen *···' 35 vähentämiseksi alikriittisellä C02:lla.

t » I

5 116121 DE-patenttihakemus 4 023 134 AI koskee samantapaista prosessia kuin edellä kuvattiin peptidin liittämiseksi biologisesti hajoaviin polymeereihin, jotka ovat poly(mai-tohappo-glykolihappo)kopolymeerien tyyppiä. Tämän hakemuk-5 sen mukaisesti käytetään veteen liukenematonta peptidi-suolaa sen sijaan, että liitettäisiin peptidimetallisuola polyesteriin, aktiivisen aineen suurten häviöiden vähentämiseksi tässä prosessissa. Veteen liukenemattomaksi mainittuja peptidisuoloja ovat pamoaatit, tannaatit, stearaa-10 tit ja palmitaatit. Kuten jo esitettiin, tämän prosessin epäkohtana on, että on käytettävä syöpää aiheuttavia hiilivetyjä ja sen ongelmana ovat fysiologisesti ei-hyväksyt-tävät kloorimetaani- tai kloroformiliuottimen jäännöspi-toisuudet.

15 EP-patentti 145 240 sisältää muita tapoja vesiliu koisten peptidisuolojen mukaanliittämiseksi. Monimutkaisessa prosessissa aktiivista ainetta liitetään merkittävillä saantohäviöillä aktiivisen aineen vesiliuoksesta biologisesti hajoaviin poly(maitohappo-glykolihappo)kopo-20 lymeereihin useiden emulsioiden kautta ja epäkohtana on jälleen kloorattujen hiilivetyjen käyttö.

*· EP-patentin 505 966 mukaisesti busereliiniasetaat- : ,·. tia upotetaan poly(maitohappo-glykolihappo)kopolymeereihin spray-kuivaamalla aktiivisen aineen ja polymeerin liuosta, ’· \ 25 joka sisältää kloorattuja hiilivetyjä. Tämän prosessin * t t epäkohtana on vuorostaan syöpää aiheuttavien kloorihiili-;;; vetyjen käyttö liuottimina.

’·' ’ Kun kloorihiilivetyjä käytetään, ei epäkohtana ole vain liuotinjäännösten suuret määrät lääkemuodossa, vaan : 30 ekologiselta kannalta itse näiden liuottimien käyttö, joka * aiheuttaa kloorattujen hiilivetyjen hävitysongelmia val- » mistuspaikalta ja vaaran työntekijöille.

Patenttihakemuksen W0 9214449 mukaisesti helposti liukenevia peptidejä, kuten kasvuhormoneja liitetään esi-35 merkiksi lauriinihappoon sekoittamalla aktiivista ainetta 6 116121 lauriinihappoon, sulattamalla ja jauhamalla seos 100 pm hiukkasiksi jäähdytyksen jälkeen. US-patentissa 5 137 669 I valmistetaan LHRH-vaikuttaja-aineiden jatkuvasti vapautu- ; via muotoja samalla tavoin näiden hiukkasten ruiskuttami- 5 seksi suspensioissa aktiivisen aineen viivytettyä vapautumista varten. Kummallekin kokoonpanolle yhteinen tekijä on, että ne tarvitsevat kantoainemateriaaleja aktiivisen aineen pitempään vapautumiseen ja ne tuottavat vain ruiskutettavia valmisteita työläällä prosessilla. Tähän saakka 10 on ollut mahdotonta osoittaa rasvakerrostumien sietokykyä, niiden luotettavuutta ja aktiivisen aineen toistettavaa vapautumista. Rasvaan uppoamisen tapauksessa sivuvaikutuksia saattaa esiintyä ruiskeen antamiskohdassa kapseloitu-misten muodossa, joita ei voida sietää kroonisessa hoidos-15 sa, joka kestää useita vuosia.

Bromikriptiinimesilaatin osalta, joka on aktiivinen aine, jota on erittäin vaikea valmistaa jatkuvasti vapautuvaan muotoon, DE-patentissa 3 430 852 syntetisoidaan uusi polyesteri esimerkiksi glukoosin ja maitohapon ja 20 glykolihapon polyoliesterinä, jotta saavutettaisiin haluttu aktiivisen aineen vapautumisprofiili. Tässä tapauksessa oli välttämätöntä suorittaa laaja ja kallis kehitystyö ja : t : toksikologisia kokeita jatkuvasti vapautuvan muodon val- ·*·’. mistamiseksi, jolla on riittävä vaikutusaika, sillä oli • * .'· : 25 selvää ettei millään yksinkertaisemmalla ja halvemmalla * · , .·, lääkemuodolla voitu saavuttaa samaa tavoitetta.

Embonihappoa (4,4’-metyleeni-bis(3-hydroksi-2-naf- * » · tahappo) käytetään usein farmaseuttisissa kokoonpanoissa lääkeaineiden huonosti liukenevien suolojen seostamiseksi.

• · t ··· : 30 Nämä huonosti liukenevat suolat viipyvät näin ollen pitem- pään kehossa ja antavat lääkeaineelle jatkuvasti vapautu-; van vaikutuksen (Römpps Chemie-Lexikon, Stuttgart 197 6, sivu 1007) .

• * » J ! Tämän keksinnön patenttivaatimuksen 1 mukaisella *·’ 35 menetelmällä valmistettavalla koostumuksella havaittiin • t aikaansaavan odottamatonta vaikutuksen pitenemistä ja pa- 7 116121 rantunut vaikutus käyttämättä biologisesti hajoavia polymeerejä tai rasvoja. Ei ainoastaan vaikutuksen kestoaika pidentynyt mitattuna hormonituotannon alenemisen kestoajalla, vaan myös kasvaimen kasvun havaittiin vähenevän j 5 suhteellista suuremmassa määrin.

Tämän keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettavaa koostumusta voidaan käyttää LHRH-vaikuttaja-aineis-sa, esimerkiksi leuprolidissa, buseriliinissa, goserelii-nissa ja triptoreliinissa. Tämän keksinnön mukaisella me-10 netelmällä valmistettavaa koostumusta voidaan myös käyttää bombesiinivasta-aineissa, somatostatiinivasta-aineissa ja GHRH-analogeissa.

Kokeellinen menettely suoritettiin seuraavan menettelyn mukaisesti: 15 Ehkäisevä vaikutus DMBA:n (7,12-dimetyylibents[a]- antraseeni) aiheuttamaan rintasyöpään Spraque-Dawley-rotilla.

Menetelmä.:

Spraque-Dawley-naarasrotille (eläinruokavalio:

Altromin R, vettä mielin määrin) annetaan 20 mg 7,12-dime-20 tyylibents[a]antraseenia suun kautta liuotettuna 1 ml:aan oliiviöljyä 50 vrk:n iässä käyttäen vastaletkua. Kasvaimen ···: esiintymistä seurattiin tunnustelemalla eläimiä viikottain : käsin. Noin 90 % eläimistä kehittää kasvaimia 35 - 70 : vrk:n aikana alullepanon jälkeen ja ne ovat sopivia ko- : *.i 25 keelliseen tutkimukseen.

: Kasvaimen paino määritettiin käyttäen menetelmää, jonka ovat esittäneet Druckrey, H., Steinhoff, D., Na-kayama, M., Preussmann, R., Anger, K. (1983), Experimen-; ^ telle Beiträge zum Dosis-Problem in der Krebs-Chemothera- 30 pie und zur Wirkungsweise von Endoxan [Kokeellisia tutki- * * *;* muksia annosongelman selvittämiseksi syövän kemiallisessa ’/i/· hoidossa ja Endoxan-valmisteen vaikutustavan selvittämi- seksi), Dtsch. Med. Wschr. 88:651.

Menetelmä osoitettiin oikeaksi tekemällä vertailuja t , 35 tunnustelemalla määritettyjen kasvainpainojen ja suoraan * punnitsemalla (kasvaimen poistoleikkauksen jälkeen) määri- 8 116121 tettyjen kasvainpainojen välillä. Korrelaatiokerroin oli 0,98. Kun kasvainten kokonaispainot olivat saavuttaneet noin 1 g:n painon, eläimet sekoitettiin sattumanvaraisesti keskenään ja 7 eläintä jaettiin sekä tarkistus- että hoi-5 toryhmiin. Hoito alkoi välittömästi tämän jälkeen koeai-neiden ihonalaisella ruiskeella. Eläinten hormonitilanne määritettiin emätinsoluvoiteella, joka värjättiin metylee-nisinisellä ja arvioitiin menetelmällä, jonka ovat esittäneet Jones, T.C., Mohr, U., Hunt, R.D. (1972): The genital 10 system teoksessa: Monographs on pathology of laboratory animals, jonka rajoittaja on laitos the International Science Institute (Springer, N.Y., Lontoo).

Kokeelliset tulokset esitetään kuviossa 1. Hoitamattomien tarkistuseläinten kasvaimen painokäyrä osoittaa 15 ehkäisemätöntä kasvua. Käyrät 1 (*) ja 2 (0) esittävät hoitoa setroreliksiasetaatilla kahdessa eri kantoaineessa. Epäjatkuva käyrä 3 esittää kasvaimen painon voimakasta pienenemistä embonaattihoidon jälkeen.

Koska hoitona oli tässä tapauksessa yksi ainoa an-20 nos, kasvain jatkaa kasvuaan, koska hoito yhdellä annoksella ei ole sopiva tappamaan kaikkia kasvainsoluja.

* Tämän keksinnön mukaisella menetelmällä valmistet- • · *,* · tava koostumus on embonihapposuolana esiintyvän setrore- • liksidekappeptidin röntgenanalyysillä amorfiseksi osoit- 25 tautuva sakka. Tämän sakan vesisuspensio, joka voi valin- • naisesti sisältää isotoniseksi tekeviä lisäaineita, osoit- • · · ti merkittävää vaikutuksen pitenemistä eläinmallissa ver- • * » rattuna peptidin vesiliuokseen. Yllättäen havaittiin, että . . vaikutuksen kestoaika oli suunnilleen sama kuin ruiskesus- • · » » · * \‘.V 30 pensiolla, joka sisälsi peptidin embonaattisakkaa biologi- "·;·* sesti hajoavassa polymeerissä, kuten poly (maitohappo- : glykolihappo) kopolymeereissa. Tämä tulos oli erityisen odottamaton, sillä kuten edellä osoitettiin vain hyvin * * · työläästi valmistetuilla, jatkuvasti vapautuvilla lääke- ;··, 35 muodoilla, jotka yleensä sisältävät aktiivista ainetta * ! > » » 11 6121 9 biologisesti hajoavissa polymeereissä, on tähän saakka ollut riittävän pitkä vaikutuksen kestoaika.

Tämä havainto oli hämmästyttävä myös siksi, että kirjallisuuslähteen J. Pharm. Pharmacol. 47, 878 - 883 5 (1985) mukaan pyrimetamiini, joka on 2,4-diaminopyrimi- diinijohdannainen, ei osoittanut mitään eroa verrattuna sen embonihapposuolaan farmakokineettisen käyttäytymisen, plasmatason suunnan ja AUC-arvon suhteen ihonalaisen ruiskeen jälkeen hiirillä. Myöskään imipramiini·HC1 ei osoit-10 tanut mitään eroa imipramiiniembonaattiin suun kautta tapahtuneen antamisen jälkeen (Indian Journal of Physiology and Pharmacology 25, (4), 331 - 338 (1989)). Ei-peptidis- ten lääkeaineiden kuten prednisolonin tai triamkinolonin kiteisiä ruiskesuspensioita tunnetaan jatkuvasti vapautu-15 vassa muodossa kuten kiteisen insuliinin sinkkisuspension tapauksessa, jota käytetään sokeritaudin hoitoon. Insuliini koostuu 51:stä aminohaposta. Nämä viimemainitut muodot ovat kiteisiä, kun taas röntgendiffaktometrinen analyysi osoittaa, että tämän keksinnön mukaisella menetelmällä 20 valmistettu annostusmuoto on amorfinen. Tämän keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetun koostumuksen hiukkas-koko on välillä 5 - 200 pm. Setroreliksiembonaatti, jonka * * · : hiukkaskoko oli alle 5 pm, osoitti heikompaa jatkuvasti i t » ; V vapautuvaa vaikutusta kuin tämän keksinnön mukaisesti val- 25 mistettava koostumus. Samoin setroreliksiembonaatti, jonka : hiukkaskoko oli suurempi kuin 200 pm, osoitti heikompaa jatkuvasti vapautuvaa vaikutusta kuin tämän keksinnön mukaisesti valmistettava koostumus.

: Muut tämän keksinnön mukaisella menetelmällä valmistet- 30 tavan koostumuksen edut ovat panosten suuremmassa yhdenmukaisuu- • t dessa: näin ollen tämän keksinnön mukaisella menetelmällä val-·.·,’ mistetun lääkeaineen laatu on alttiina vähemmille vaihteluille.

Esimerkki 1 ,·>·, Käyttäen ekvimolaarisessa suhteessa peptidiä (vapaak- 35 si emäkseksi laskettuna) ja embonihappoa, embonihapon vesi-‘ ’ liuos, joka sisältää ylimäärin alkalia, yhdistetään setrore- ίο 116121 liksiasetaatin liuokseen, jolloin embonihappo saostuu keltaisina kiteinä. Lisättäessä laimeaa natriumhydroksidiliuosta pH-arvoon 7 - 7,5 asti embonihappo liukenee ja saostuu deka-peptidin kanssa vesipitoisena setroreliksiembonaattisuolana, 5 jonka moolikoostumus peptidi:embonihappo on 2:1 (mol/mol). Sakka saostetaan pois, pestään H20:lla ja kuivataan.

Esimerkki 2

Setroreliksiasetaattia ja embonihappoa liuotetaan ekvimolaarisissa suhteissa dimetyyliasetamidiin ja liuos 10 tiputetaan veteen. Setroreliksiembonaatin valkoinen sakka, jossa suhde peptidi-.embonihappo on 2:1 (mol/mol), suodatetaan pois ja kuivataan.

Esimerkki 3

Setroreliksiä ja embronihappoa liuotetaan mooli-15 suhteessa 1:1,6 dimetyyliasetamidin ja valinnaisesti veden seokseen ja liuos tiputetaan veteen. Keltainen sakka suodatetaan pois ja kuivataan. Saadusta sakasta tehdään pastaa 70-%:sella etanolilla, se kuivataan 35 °C:ssa ja seulotaan seulan läpi, jonka silmäkoko on 80 - 125 pm.

20 Esimerkki 4

Alkalista embonaattiliuosta lisätään peptidiase-;··: taatin vesipitoiseen etanoliliuokseen peptidin ja em- : bonihapon välisessä moolisuhteessa 2:1. Valkoinen sakka

< < I

: .·’ suodatetaan pois ja kuivataan. Kuivattu sakka kostutetaan 25 50-%: sella etanolilla, kuivataan alipainekuivauskaapissa ; ja seulotaan. Valkoinen tuote sisältää peptidin embonaat- * » · tisuolaa suhteessa 2:1 (mol/mol).

Esimerkki 5 : Alkalista embonaattiliuosta lisätään peptidiase- ‘ 30 taatin vesipitoiseen etanoliliuokseen peptidin ja em- '1* bonihapon moolisuhteessa 1:1,6. Keltainen sakka suodate- *,i,: taan pois ja kuivataan. Kuivattu sakka kostutetaan : : 50-%:sella etanolilla, kuivataan alipainekuivauskaapissa ,··’·, 35 °C:ssa ja seulotaan. Keltainen tuote sisältää peptidin 35 embonaattisuolaa suhteessa 2:1 (mol/mol) ylimäärin olevan ‘ ' embonihapon lisäksi.

11 116121

Vaikutuksen kestoaikakokeet eläimessä:

Sakkojen suspensioita annettiin ihonalaisesti urosrotille annos 0,5 mg setroreliksiä/kg ruumiinpainoa ja määritettiin antamisen jälkeen käyttäen mittana peptidin 5 vaikutusta testosteronitasoihin plasmassa. Setroreliksin vaikutuksena on testosteronitason aleneminen. Tarkistuksena testattiin myös ruiskeliuos, joka oli valmistettu DE-patenttihakemuksen 4 023 134 AI mukaisesti ja joka sisälsi peptidiembonaattia poly(maitohappo-glykolihappo)kopolymee-10 reissä. Setroreliksin ei-jatkuvasti vapautuvan annostus- muodon vaikutuksen kestoaika määritettiin tutkimalla set-roreliksiasetaatin vesiliuosta.

Kuvio 3 esittää testosteronitason kulkusuuntaa 300 tunnin aikana määritettynä urosrotilla sen jälkeen, 15 kun niille on annettu setroreliksiasetaatin (D-20761) vesiliuosta. Testosteronin vähenemisvaikutus saavutetaan 6 tunnin antamisen jälkeen. Vähenemistä alle arvon 1 ng/ml voitiin yhä määrittää kahdessa eläimessä 24 tunnin ajan, kolmessa muussa eläimessä jopa 48 tunnin tai kahden vuoro-20 kauden ajan.

Kuvio 2 esittää testosteronitasoa 300 tunnin aikana neljässä eläimessä (nrot 11 - 14) sen jälkeen, kun niille • « · : on annettu sama annos setroreliksiä setroreliksiembonaatin 4 · t : ',· (D-20762) suspensiona ilman viskooseja lisäaineita valmis- • ·’/·! 25 tettuna esimerkin 1 mukaisesti (D-20762) . Testosteronin : väheneminen saavutetaan myös 6 tuntia aineen antamisen jälkeen, tasot kohoavat yli 1 mg/ml:n yhdessä eläimessä 192 tunnin (8 vrk) jälkeen, kolmessa muussa eläimessä se : jatkuu luotettavasti yhdeksänteen päivään saakka.

1 · k 30 Kuvio 4 esittää testosteronitason kulkusuuntaa i » sellaisilla rotilla, joita on hoidettu tämän keksinnön mu-·1,·,! kaisella menetelmällä valmistetulla embonaatilla (jyväko- : ko: 80 - 125 pm) .

,···# Kuvioiden 2-3 vertaaminen kuvioon 4 osoittaa vä- * k 35 littömästi tämän keksinnön mukaisella menetelmällä valmis- 1 tetun koostumuksen edun.

Claims (8)

116121

1. Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisen LHRH-analogin jatkuvasti vapautuvan embonaattisuolakoostumuksen 5 valmistamiseksi, jolloin LHRH on valittu setroreliksistä, antareliksistä, genireliksistä, antidiasta ja A75998:sta, ja se ei käsitä biologisesti hajoavia polymeerejä tai rasvoja, tunnettu siitä, että a) lisätään alkalista embonaattiliuosta LHRH-10 analogin peptidisuolan vesipitoiseen etanoliliuokseen mo- laarisessa suhteessa peptidi:embonihappo 2:1 tai 1:1,6; b) sakka suodatetaan ja kuivataan; c) kostutetaan kuivatettu sakka 50-%:sella etanolilla, kuivataan alipainekuivauskaapissa ja saatetaan se 15 hiukkaskokoon 5 - 200 pm.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että LHRH-analogin suola saatetaan haluttuun hiukkaskokoon seulomalla.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että mainittu LHRH-analogin suola saatetaan pääasiassa hiukkaskokoon 10 - 150 μιη. ···· 4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, : tunnettu siitä, että mainittu LHRH-analogin suola saa- • ',·* tetaan pääasiassa hiukkaskokoon 20 - 125 pm.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, : tunnettu siitä, että LHRH-analogi on setroreliksi. • · ·

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, • * » r tunnettu siitä, että embonaattisuola on röntgenanalyy-: S, sillä amorfiseksi osoittautuva setroreliksin ja emboniha- 30 pon sakka. • · » ·

7. Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisen bom- » ·,}/· besiini-analogin huonosti liukenevan pitkävaikutteisen suolakoostumuksen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että < I » valmistetaan mainittu bombesiini-analogin suola ja saate-35 taan se hiukkaskokoon on 5 - 200 pm. * * 116121

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan embonihapon suola. • 1 · * 1 t · » · • ( · 116121