FI116076B

FI116076B - Uritettu rainanmuodostustela

Info

Publication number: FI116076B
Application number: FI20045102A
Authority: FI
Inventors: Juhani Vestola; Heikki Karttunen
Original assignee: Metso Paper Inc
Priority date: 2004-02-10
Filing date: 2004-03-25
Publication date: 2005-09-15
Also published as: FI20045102A0; CN1654741A; JP2005226215A; US7491160B2; US20050176566A1; JP4767549B2; EP1564327B1; CN1654741B; DE602005027277D1; EP1564327A1; ATE504694T1

Description

116076 i f

URITETTU RAINANMUODOSTUSTELA

f

Keksinnön kohteena on uritettu rainanmuodostustela, johon kuuluu pyörivästi tuettu vaippa sisältäen ainakin vaipan ulkopintaan 5 avautumaan sovitettuja ympyrämäisiä aukkoja sekä kunkin aukon yhteydessä ulkopintaan muodostettu ympyräura, joka on sovitettu samankeskiseksi vastaavan aukon kanssa, ja jossa ulkopinnassa kuhunkin aukkoon ulottuu jokaisesta viereisestä aukosta osuus muodostetuista ympyräurista.

10 WO-julkaisussa numero 9932713 esitetään rainanmuodostustela ja erityisesti sen ulkopinnan rakenne. Tavoitteena on ollut lisätä telan vaipan avointa pintaa, jotta vältettäisiin aiemmin käytetty viiraverkko. Ennen rainanmuodostustelan päälle asetettiin 15 kutistamalla muovinen viiraverkko, joka kului käytössä nopeasti. Myös kalliin viiraverkon kiertyminen ja likaantuminen on ollut ongelmana. Viiraverkko on myös rajoittanut pesukemikaalien ja korkeapainepesun käyttöä. Ilman viiraverkkoa porattu vaippa kuitenkin tekisi alipaineen ja/tai ulommaisen viiran vaikutuk-20 sella rainanmuodostuksessa rainaan selvän markkeerauksen. Ratkaisuksi ongelmaan julkaisussa esitetään vinosti toistensa suhteen työstetyt spiraaliurat, joilla aukkojen väliset kannak-. set jaetaan pienempiin osiin. Tällöin jokaisen kahden vierekkäi- • sen aukon väliin muodostuu virtausyhteys.

25 » ’ '* Spiraaliurien työstäminen on vaativa työvaihe, jossa tarvitaan | erityistyökaluja. Lisäksi asettelusta huolimatta kannaksista ·· muodostuu erämääräisen muotoisia ja kokoisia. Tällöin vaipan . uritettu ulkopinta on herkkä rikkoutumaan ja terävät muodot 30 kuluttavat viiraa. Lisäksi esitetty rainanmuodostustela on , toiminut halutulla tavalla vain joidenkin massalaatujen kanssa.

*;;; Mainitussa julkaisussa esitetään lisäksi ympyräurien käyttö *·"’ urituksen muodostuksessa. Spiraaliuriin verrattuna helpommasta työstöstä huolimatta jäljelle jäävät kannakset ovat suuria ja 35 vierekkäisten aukkojen välinen virtaus on heikkoa. Tällöin markkeerausongelma säilyy veden virtausnopeuden vaihdellessa eri ‘ kohdissa rainamuodostustelaa.

2 116076

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uudenlainen uritettu rainanmuodostustela, jolla vältetään rainan markkeeraus ja joka on entistä kestävämpi. Tämän keksinnön tunnusomaiset piirteet ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista. Keksinnön mukaisessa 5 rainanmuodostustelassa käytetään ympyräuria virtausyhteyksien luomiseen aukkojen välille. Sopivalla aukkojen ja ympyräurien asettelulla ja mitoituksella aikaansaadaan tasainen uritus aukkojen välisiin kannaksiin. Samalla telaan saadaan suuri avoin pinta-ala jäljelle jäävien kannasten ollessa joko pieniä tai 10 kapeita. Tällöin veden virtaus saadaan mahdollisimman samanlaiseksi eri kohdissa. Käytännössä suuren avoimen pinta-alan ja kapeiden kannasten ansiosta vesi poistuu lähinnä telan säteen suuntaisesti radan suuntaisen virtauksen ollessa pieni. Näin ollen vedenpoisto on tasaista koko telan alueella, jolloin 15 markkeerausongelmalta vältytään. Lisäksi keksinnön mukaista uritusta on helppo muuttaa eri käyttötarkoituksiin sopivaksi.

Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin eräitä keksinnön sovelluksia kuvaaviin piirroksiin, 20 joissa ; Kuva 1 esittää tunnetun rainanmuodostuskoneen rainanmuodos- .' tusosan sivulta katsottuna,

Kuva 2a esittää keksinnön mukaisen rainanmuodostustelan 25 aksonometrisesti kuvattuna, • » : Kuva 2b esittää osan keksinnön mukaisen rainanmuodostustelan vaipan ulkopinnasta, : : Kuva 3a esittää kuvan 2b mukaisen urituksen mukaisen sovel luksen, 30 Kuva 3b esittää kuvan 3a yhteen aukkoon liittyvät ympyrä- ... urat, ♦ * *

Kuva 3c esittää kuvan 3b yhden aukon ympyräuran rajoittamat • *,· kannakset, ' _ : Kuva 4a esittää keksinnön mukaisen urituksen toisen sovel- ; ]· 35 luksen, ’!* .* Kuva 4b esittää kuvan 4a yhden aukon ympyräuran rajoittamat ’ ’· kannakset, 3 116076

Kuva 5a esittää keksinnön mukaisen urituksen kolmannen sovelluksen,

Kuva 5b esittää kuvan 5a yhden aukon ympyräuran rajoittamat kannakset, 5 Kuva 6 esittää taulukon keksinnön mukaisista reikäkuviois-ta,

Kuvat 7a-d esittävät erilaisia keksinnön mukaisia rainanmuodos-tustelan pintakuvioita.

10 Kuvassa 1 esitetään yksi sinällään tunnettu paperikoneen rainan-muodostusosa 10. Tässä rainanmuodostusosa 10 on sovitettu kitaformeriksi, jossa massasuspensiota syötetään perälaatikosta 11 kahden viiran 12 ja 13 muodostamaan kitaan 14. Kaksi suljettua viiralenkkiä muodostavia viiroja 12 ja 13 kannatellaan 15 rainanmuodostusosalla 10 näille järjestetyillä telastoilla 15 ja 16. Käytännössä viirat 12 ja 13 kulkevat osamatkan oleellisesti toisissaan kiinni rainan ollessa niiden välissä. Kyseinen osamatka alkaa kidasta 14 ja päättyy ulomman viiran 12 sen johtotelan 17 kohtaan, joka on tuettu sisemmän viiran 13 päälle.

20 Ulomman viiran 12 telastoon 15 kuuluu myös rainanmuodostustela eli formeritela 18, joka on kidasta 14 eteenpäin yhteinen ; molemmille telastoille 15 ja 16. Formeritelaa kutsutaan myös ykkösimutelaksi. Toinen imutela 19 on myös yhteinen molemmille telastoille 15 ja 16.

25 : : Keksinnön mukainen rainanmuodostustela on tarkoitettu käytettä- , '·* väksi rainanmuodostusosalla, missä markkeeraus on suurin ongel- : ma. Juuri muodostettu raina sisältää paljon vettä. Ainakin edellä mainittu ykkösimutela on keksinnön mukainen rainanmuodos-30 tustela, jota kutsutaan myöhemmin yksinkertaisemmin telaksi. Myös toisena imutelana voidaan käyttää keksinnön mukaista telaa.

‘Γ Kuvassa 2a esitetään yksi keksinnön mukaisella urituksella ; V varustettu tela 18, johon kuuluu pyörivästi tuettu vaippa 20.

: t Kuvassa 2b esitetään vastaavanlainen telan pinta ja uritus.

;[· 35 Vaipassa 20 on sen ulkopintaan avautumaan sovitettuja ympyrämäi- ! siä aukkoja 21. Tässä aukot ovat läpireikiä, joista telan sisään * ‘ muodostettava alipaine pääse vaikuttamaan viiran läpi rainaan.

4 116076

Alipaineen muodostamiseksi telan sisällä on tavallisesti imulaa-tikko, jolla alipaine voidaan rajata tietylle osalle telaa (ei esitetty) . Vaihtoehtoisesti voidaan olla käyttämättä alipainetta tai jopa jättää telan sisäpuolinen imulaatikko ja alipaineyhteet 5 pois. Tällöin ulommainen viira painaa kireydellään veden alipaineen tavoin telan aukkoihin. Lisäksi kunkin aukon yhteydessä on ulkopintaan muodostettu ympyräura, joka on sovitettu samankeskiseksi vastaavan aukon kanssa. Aukkojen ja ympyräurien rakennetta kuvataan tarkemmin kuvien 3a - 5b yhteydessä. Ympyräurat on 10 lisäksi sovitettu siten, että telan ulkopinnassa kuhunkin aukkoon ulottuu jokaisesta viereisestä aukosta osuus muodostetuista ympyräurista. Ympyräuran osuus siis muodostaa virtausyh-teyden kahden vierekkäisen aukon välille.

15 Edullisen suuri avoin pinta-ala sekä veden juoheva ja tasainen virtaus aikaansaadaan pilkkomalla aukkojen väliset kannakset. Keksinnön mukaan ympyräuran ulkosäde on sovitettu siten, että vierekkäisten aukkojen ja niiden ympyräurien vaipan ulkopintaan rajoittamien kannasten lukumäärä yhden ympyräuran rajoittamalla 20 alueella on suurempi kuin vastaavan aukon vierekkäisten aukkojen lukumäärä. Kyseisen piirteen havainnollistamiseksi esitetään , , kuvassa 3c yhden aukon yhteyteen kuuluvat ympyräurat 22 ja niiden muodostamat kannakset 24. Kuvassa 3c kannakset 24 on esitetty tummennettuina. Tässä sovelluksessa ympyräuran ulkosäde ' * 25 r on pienempi kuin kahden vierekkäisen aukon keskipisteen ·.: · välinen etäisyys s, mutta suurempi kuin sanottujen aukkojen ^;· välisen etäisyyden s puolikas eli s/2 < r < s. Tällöin kannak- sista muodostuu suhteellisen tasakokoisia ja niistä puuttuu terävät reunat. Tässä kannaksia on kaksitoista kappaletta kuin 30 vertailtavan aukon viereisiä aukkoja on kuusi kappaletta. Vastaavasti kuvassa 3b esitetään seitsemän aukon 21 ympyräurat 22. Kyseinen kuvio toistuu telan pinnalla, jolloin muodostuu j ’ kuvan 3a mukainen uritus. Toiminnallisesti samanlaisista osista on käytetty samoja viitenumerolta. Ympyräuran ulkosädettä on . 35 kuvissa esitetty kirjaimella r. Vastaavasti aukkojen keskipis- ’;· j teiden välistä etäisyyttä on esitetty kirjaimella s ja aukon läpimittaa kirjaimella d.

5 116076

Kuvissa 4a ja 4b esitetään keksinnön mukaisen telan toinen sovellus. Tässä ympyräuran 22 ulkosäde r on suurempi kuin kahden vierekkäisen aukon 21 keskipisteiden välinen etäisyys s, mutta pienempi tai yhtä suuri kuin sanottujen aukkojen 21 keskipistei-5 den välisen etäisyyden s ja aukon 21 läpimitan d puolikkaan summa eli s < r < (s + d/2). Sopivalla mitoituksella kannaksista muodostuu pitkänomaisia ja keskenään samanmuotoisia. Tässäkin sovelluksessa on yhden aukon ympärillä kaksitoista kannasta. Esimerkiksi aukkojen läpimittaa edelleen suurentamalla voidaan 10 kannaksia kaventaa. Yleisesti yhden ympyräuran rajoittamalla alueella kannaksia on kaksin- tai kolminkertainen määrä vierekkäisten aukkojen lukumäärään verrattuna. Kolminkertainen kannas-määrä aikaansaadaan esimerkiksi aukkojen läpimittaa pienentämällä ja vastaavasti ympyräurien halkaisijaa kasvattamalla. Tällai-15 nen sovellus esitetään kuvissa 5a ja 5b. Tässä sovelluksessa esiintyy kahdenlaisia kannaksia 24, sekä pieniä että pitkulaisia. Varsinkin tässä virtausyhteydet 23 ovat avaria ja avoin pinta-ala telassa on suuri. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Keksinnön mukaiselle telalle on lisäksi ominaista, että kahden 2 vierekkäisen aukon välillä on ainakin kaksi virtausyhteyttä, 3 . : jotka muodostuvat eri ympyräurien osista. Kyseisellä rakenteella 4 varmistetaan veden virtauksen tasaisuus. Lisäksi virtausyhteydet 5 ovat oleellisen symmetrisiä keskenään, jolloin tehokkaasti 6 vältetään veden virtausnopeuden vaihtelut eri aukkojen kesken.

7 : Samalla voidaan minimoida samanmuotoisten kannasten mittavaihte- 8 lu. Näin voidaan maksimoida avoin pinta-ala ilman, että jokin 9 : : kannaksista olisi mekaanisesti muita heikompi. Kuvissa 3c, 4b ja 10 5b virtauksia kahden vierekkäisen aukon välillä on kuvattu 11 kaksipäisillä nuolilla. Edullisen symmetrinen kuvio saavutetaan ,··. järjestämällä aukot läpimitaltaan samankokoisiksi ja sovittamal la ne yhtä etäälle toisistaan. Kyseinen asettelu sopii myös • ',· hyvin olemassa oleviin koneistuslaitteisiin ja valmiista kuvios- : : ta muodostuu symmetrinen. Kuvissa 7a-d esitetään erilaisia ; 35 keksinnön mukaisia rainanmuodostustelan pintakuvioita. Esimerk- ! kikuviot ovat säännöllisiä ja reiän käsittävissä aukoissa voi * ’ olla senkkaus. Kuvissa 7a ja 7d on pelkät reiät, mutta kuvissa 6 116076 7b ja 7c rei'issa on lisäksi senkkaukset, jotka on edullisesti sovitettu samankeskisiksi vastaavan reiän kanssa. Senkkaus voidaan järjestää joko osaan rei'istä tai kaikkiin, kuten esimerkkinä on tässä esitetty.

5

Kuvien 3c ja 4b esimerkkisovelluksissa aukon läpimitta on 5 mm ja kussakin aukossa on senkkaus 25, jonka läpimitta on 9 mm. Kuvien 3c ja 4b sovelluksissa aukoissa 21 on ympyräurat 22. Kuvassa 3c ympyräuran 22 ulkoläpimitta on 15 mm ja vastaavasti 10 kuvassa 4b 23 mm. Molemmissa sovelluksissa ympyräuran leveys on 0,8 mm. Kuvassa 5 aukkojen 21 läpimitta on pyritty minimoimaan niiden aiheuttaman häiriövaikutuksen vähentämiseksi. Samalla ympyräurien leveys on pyritty maksimoimaan virtausvastusten vähentämiseksi. Tässä esimerkissä aukon läpimitta on 5mm ja 15 ympyräuran ulkohalkaisija on 22 mm ympyräuran leveyden ollessa 1,6 mm. Kaikissa esitetyissä sovelluksissa aukkojen keskipisteet ovat 9,9 mm päässä toisistaan. Tällöin on helppo havaita aukon ja ympyräuran mitoituksen vaikutus kannasten kokoon ja muotoon ja siten avoimen pinta-alan osuuteen. Yleisesti ympyräuran 20 leveys on 10 - 25% ympyräuran säteestä, kuitenkin vähintään 0,5 mm. Kuvien 3c ja 4b sovelluksissa ympyräuran 22 leveys on 0,8 mm : ja kuvan 5b sovelluksessa 1,6 mm. Käytännössä ympyräura on järjestetty leveyttään syvemmäksi, jolloin ympyräuraan mahtuu riittävästi vettä, mutta kannakset säilyvät kestävinä. Yleisesti • * « < > 25 ympyräuran leveys on 0,5 - 2 mm ja vastaavasti sen syvyys on 1 -·'·· : 25 mm, edullisesti 1,5 - 8 kertaa ympyräuran leveys. Kyseiset ympyräurat on taloudellisestikin edullisia valmistaa. Ympyräuraa ' I leventämällä paranee samalla myös veden virtaus sekä työstöteri- en kestävyys. Telan mitoituksessa voidaan käyttää oletuksena 1,3 30-5 kertaa suurempaa ympyräuran ulkosädettä aukon läpimittaan , verrattuna.

> > » V Keksinnön mukaisilla ympyräurilla aikaansaadaan aikaisempaa suurempi ja ennen kaikkea tasajakoisempi avoin pinta-ala, jonka . 35 osuus telan ulkopinnasta on enemmän kuin 70%. Esimerkiksi kuvan • · * ·;· ; 3c sovelluksessa avoimen pinta-alan osuus on noin 80% ja kuvan "· 4b sovelluksessa jopa 90%. Käytännössä telan vaippaan työstetään 7 116076 ensin aukot sekä niiden mahdolliset senkkaukset. Tämän jälkeen samalla teräjaolla ja edullisesti samalla työstökoneella työstetään ympyräurat kunkin aukon yhteyteen. Lopuksi mahdolliset jäysteet poistetaan esimerkiksi lasikuulapuhalluksella. Kannas-5 ten kestävyyttä voidaan edelleen parantaa esimerkiksi järjestämällä vaipan ulkopintaan kovapinnoitus.

Veden virtauksen saamiseksi mahdollisimman tasaiseksi voidaan käyttää yleisiä mitoitusohjeita. Esimerkiksi aukon koon minimoi-10 minen sekä mahdollisimman avoimen ja homogeenisen urituksen maksimoinen vähentää telan markkeerausta. Toisaalta urituksen tulee olla riittävän avoin ja syvä, jotta poistuva vesi virtaisi mahdollisimman telan säteen suuntaisesti. Myös yksittäiset urat tulisi saada juoheviksi, jolloin alipaine leviää tasaisesti koko 15 pinnan alueelle. Samalla urien likaantuminen vältetään. Myös kannasten koolla ja muodolla on vaikutus virtauksiin. Esimerkiksi muodostamalla kannakset mahdollisimman kapeiksi saadaan telan pinta toimimaan kuin siinä olisi viiraverkko. Tällöin vältetään markkeeraus. Kannaksia voidaan myös pienentää tihentämällä 20 aukkojen jakoa.

; Symmetrinen kuvio, jossa aukot ovat yhtä etäällä toisistaan tarkoittaa käytännössä tasasivuista kolmiokuviota. Tällaisen * · kuvion valmistamisessa telan pinnalle on olemassa useita rajoi-25 tuksia. Esimerkiksi on käytettävä niin kutsuttua spiraaliku-

• I

! viota. Toisin sanoen vierekkäisten aukkojen muodostamat rivit eivät saa olla telan akselin suuntaisia. Spiraalimainen kuvio : vähentää melua. Lisäksi aukkojen työstöön tarvittavien porako neiden kansainvälisen standardin mukaisia karajakoja on rajattu 30 määrä. Yleisin karajako on 35,712 mm. Kuvan 6 taulukossa on esitetty kyseisellä karajaolla ja sen monikerralla toteutettavia täsmälleen tai lähes täsmälleen tasasivuisen kolmion muodostavia . porauskuviota. Kuviot on järjestetty kasvavan reikätiheyden : : mukaan. Porauskuviota tihentämällä saadaan veden pinnan suuntai- ; 35 siä virtausmatkoja lyhennettyä sekä reikäkokoa ja kannaksia '; ! pienennettyä avoimen pinta-alan pysyessä samana. Näillä keinoil- ’· · la saadaan markkeeraustaipumusta edelleen pienennettyä. Sopiva 8 116076 reikätiheys valitaan käyttötarkoituksen mukaan. Kuvan 6 taulukossa N on aukkojen lukumäärä peruskuviossa, m on karajako, B on peruskuvion korkeus, s on aukkojen keskipisteiden etäisyys ja D on aukkojen lukumäärä.

5

Kuvan 5b sovelluksessa keskenään eri kokoisten ja muotoisten kannasten 24 muodostama pintakuvio muistuttaa pitkälti viira-verkkoa. Esimerkiksi ympyräurien 22 leveys 1,6 mm on samaa luokkaa kuin tunnetun viiraverkon silmäkoko, joka on noin 1,3 10 mm. Vastaavasti aukkojen 21 välisen pitkänomaisen kannaksen 24 leveys 0,9 mm on samaa luokkaa kuin viiraverkon langanpaksuus, joka on noin 0,8 mm. Tällöin kyseisen kuvion markkeeraustaipumus on vähäinen, koska vesi kokonaisuudessaan pääsee säteensuuntai-sesti telan sisään. Samassa sovelluksessa telan valmistuskustan-15 nuksia vähentää senkkausten puuttuminen. Lisäksi aukkojen läpiporaus, ympyräurien poraus sekä mahdollinen jäysteenpoisto-poraus voidaan tehdä samalla työstökoneella ja samoilla asetuksilla. Samalla vältetään telan liikuttaminen työstövaiheiden välillä. Valittaessa ympyräuran leveys edellä esitettyä suurem-20 maksi pienet kolmiomaiset kannakset voivat jäädä kokonaan pois.

. . Keksinnön mukainen tela soveltuu erinomaisesti käytettäväksi rainanmuodostustelana sen olemattoman markkeeraustaipumuksen '*·<’ ansiosta. Lisäksi tela voi aikaisempaa edullisempi valmistaa ja • * 25 sen ominaisuudet voidaan valita halutuiksi. Telassa on lisäksi • » ; suuri avoimin pinta, jossa on juohevat virtausyhteydet. Tällöin alipaineen vaikutus leviää tasaisesti koko telan vaipan alueelle ja vesi virtaa pääosin telan säteen suunnassa. Lisäksi keksinnön mukaisella telalla ja sen urituksella vältetään viiran turha 30 kuluminen. Samalla itse telaankin saadaan pitkä käyttöikä.

Claims

116076

1. Uritettu rainanmuodostustela, johon kuuluu pyörivästi tuettu vaippa (20) sisältäen ainakin vaipan (20) ulkopintaan 5 avautumaan sovitettuja ympyrämäisiä aukkoja (21) sekä kunkin aukon (21) yhteydessä ulkopintaan muodostettu ympyräura (22), joka on sovitettu samankeskiseksi vastaavan aukon (21) kanssa, ja jossa ulkopinnassa kuhunkin aukkoon (21) ulottuu jokaisesta viereisestä aukosta (21) osuus muodostetuista ympyräurista (22), 10 tunnettu siitä, että ympyräuran (22) ulkosäde (r) on sovitettu siten, että vierekkäisten aukkojen (21) ja niiden ympyräurien (22) vaipan (20) ulkopintaan rajoittamien kannasten (24) lukumäärä yhden ympyräuran (22) rajoittamalla alueella on suurempi kuin vastaavan aukon (21) vierekkäisten aukkojen (21) lukumäärä. 15

2. En räfflad formeringsvals enligt patentkrav 1, känneteck- nad av att rillans (22) ytterradie (r) är mindre än avstandet (s) mellan tvä bredvid varandra befintliga öppningars (21) mittpunkter, men större än hälften av avstandet (s) mellan de 5 nämnda öppningarna (21), d.v.s. s/2 < r < s.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rainanmuodostustela, tunnettu siitä, että ympyräuran (22) ulkosäde (r) on pienempi kuin kahden vierekkäisen aukon (21) keskipisteiden välinen etäisyys (s), mutta suurempi kuin sanottujen aukkojen (21) välisen 20 etäisyyden (s) puolikas eli s/2 < r < s. . , : 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rainanmuodostustela, tun- ,*·, nettu siitä, että ympyräuran (22) ulkosäde (r) on suurempi kuin • · ♦ : .·, kahden vierekkäisen aukon (21) keskipisteiden välinen etäisyys • · · * 25 (s), mutta pienempi tai yhtä suuri kuin sanottujen aukkojen (21) keskipisteiden välisen etäisyyden (s) ja aukon (21) läpimi-tan (d) puolikkaan summa eli s < r < (s + d/2) . . 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen rainanmuodostus- 30 tela, tunnettu siitä, että yhden ympyräuran (22) rajoittamalla alueella kannaksia (24) on kaksin- tai kolminkertainen määrä ; ,· vierekkäisten aukkojen (21) lukumäärään verrattuna.

3. En räfflad formeringsvals enligt patentkrav 1, känneteck- nad av att rillans (22) ytterradie (r) är större än avstandet (s) mellan tvä bredvid varandra befintliga öppningars (21) 10 mittpunkter, men mindre eller lika stor som summan av avstandet (s) mellan de nämnda öppningarna (21) och hälften av öppningens (21) diameter, d.v.s. < r < (s + d/2).

4. En formeringsvals enligt nägot av patentkraven 1-3, 15 kännetecknad av att inom ett omräde avgränsat av en rilla (22) finns det en dubbel eller tredubbel mängd äsar (24) jämfört med antalet bredvid varandra liggande öppningar (21).

5. En formeringsvals enligt nägot av patentkraven 1 - 4, 20 kännetecknad av att det mellan tvä bredvid varandra befintliga öppningar (21) finns minst tvä strömningsförbindelser (23), . . vilka utgörs av delar av olika rillor (22).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen rainanmuodostus-35 tela, tunnettu siitä, että kahden vierekkäisen aukon (21) ίο 116076 välillä on ainakin kaksi virtausyhteyttä (23), jotka muodostuvat eri ympyräurien (22) osista.

6. En formeringsvals enligt patentkrav 5, kännetecknad av att ) 25 strömningsförbindelserna (23) är väsentligt symmetriska inbör- , des.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen rainanmuodostustela, tun-5 nettu siitä, että virtausyhteydet (23) ovat oleellisen symmetrisiä keskenään.

7. En formeringsvals enligt nägot av patentkraven 1-6, kännetecknad av att öppningarna (21) har samma diameter och att 30 de är placerade pä samma avständ frän varandra. i » | * : 8. En formeringsvals enligt nägot av patentkraven 1 - 7, : : kännetecknad av att öppningen (21) innefattar ett hai. • » 116076

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen rainanmuodostustela, tunnettu siitä, että aukot (21) ovat läpimitaltaan saman- 10 kokoisia ja ne on sovitettu yhtä etäälle toisistaan.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen rainanmuodostustela, tunnettu siitä, että aukko (21) käsittää reiän.

9. En formeringsvals enligt patentkrav 8, kännetecknad av att ätminstone en del av öppningarna (21) innefattar ett hai och en försänkning (25).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen rainanmuodostustela, tunnettu siitä, että ainakin osa aukoista (21) käsittää reiän ja senkkauksen (25). 10. patenttivaatimuksen 8 mukainen rainanmuodostustela, tun-20 nettu siitä, että kaikki aukot (21) käsittävät reiän ja senkkauksen (25) .

10. En formeringsvals enligt patentkrav 8, kännetecknad av att alla öppningar (21) innefattar ett häl och en försänkning (25).

11. En formeringsvals enligt patentkrav 9 eller 10, kännetecknad av att försänkningen (25) är anordnad att ha samma mittpunkt 10 som det motsvarande hälet.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen rainanmuodostustela, • '· tunnettu siitä, että senkkaus (25) on sovitettu samankeskiseksi J 25 vastaavan reiän kanssa. ’!!! 12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen rainanmuodos- * * tustela, tunnettu siitä, että ympyräuran (22) leveys on 10 - 25% . , ympyräuran (22) ulkosäteestä (r), kuitenkin vähintään 0,5 mm. 30

12. En formeringsvals enligt nägot av patentkraven 1 - 11, kännetecknad av att rillans (22) bredd är 10 - 25% av rillans (22) ytterradie (r), dock minst 0,5 mm. 15

13. En formeringsvals enligt nägot av patentkraven 1 - 12, kännetecknad av att rillans (22) ytterradie (r) är 1,3 - 5 ganger öppningens (21) diameter (d).

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen rainanmuodos- » · * • V tustela, tunnettu siitä, että ympyräuran (22) ulkosäde (r) on :§ii: 1,3-5 kertaa aukon (21) läpimitta (d) . » I 116076

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen rainanmuodos-tustela, tunnettu siitä, että ympyräura (22) on järjestetty leveyttään syvemmäksi.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukainen rainanmuodos-tustela, tunnettu siitä, että ympyräuran (22) syvyys on 1 - 25 mm, edullisesti 1,5-8 kertaa ympyräuran (22) leveys.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 1-15 mukainen rainanmuodos-10 tustela, tunnettu siitä, että ympyräuran (22) leveys on 0,5 - 2 mm.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 1-16 mukainen rainanmuodos-tustela, tunnettu siitä, että vaipan (20) ulkopinnassa on 15 kovapinnoitus. 20 ,···. 1. En räfflad formeringsvals, vilken innefattar en roterbart ; stödd mantel (20) som innehäller cirkelformade öppningar (21) 25 vilka är anordnade att öppna sig ätminstone tili mantelns (20) . ytteryta, samt en pä ytterytan i anslutning tili varje öppning ’!!!_ (21) utformad rilla (22), vilken är anordnad att ha samma centrum som motsvarande öppning (21), och pä vars ytteryta det . . dessutom sträcker sig en del av den ifrän varje bredvidliggande » · * 30 öppning (21) utformade rillan (22) tili varje öppning (21), *; kännetecknad av att rillans (22) ytterradie (r) är anordnad sä • att antalet bredvid varandra liggande öppningar (21) och äsar (24) avgränsad av dessa rillor (22) pä det omräde av mantelns • j. (20) yta som avgränsas av en rilla (22) är större än motsvarande .·. : 35 öppnings (21) bredvidliggande öppningars (21) antal. 116076

14. En formeringsvals enligt nägot av patentkraven 1 - 13, kännetecknad av att rillan (22) har anordnats att vara djupare · än sin bredd. » i · • > · * » t

• · .’[! 15. En formeringsvals enligt nägot av patentkraven 1 - 14, ! 25 kännetecknad av att rillans (22) djup är 1 - 25 mm, förmänligt . 1,5-8 ganger rillans (22) bredd. 1 2 I t » En formeringsvals enligt nägot av patentkraven 1 - 15, kännetecknad av att rillans (82) bredd är 0,5 - 2 mm. :;;t: 30 2 En formeringsvals enligt nägot av patentkraven 1 - 16, • V kännetecknad av att det pä mantelns (20) ytteryta finns en hard ί ! beläggning.