FI115867B - Menetelmä ja järjestelmä puhelun tallentamiseksi muistivälineelle - Google Patents

Description

115867

Menetelmä ja järjestelmä puhelun tallentamiseksi muistivälineelle Tämä keksintö kohdistuu menetelmään, jonka avulla puhelu voidaan tallentaa tiivis-5 tetyssä muodossa muistielimelle, ja tällaisen menetelmän toteuttavaan järjestelmään.

Ennestään on tunnettua erillisen nauhurin tai vastaavan kytkeminen puhelinlaitteeseen ja puhelun tallentaminen tällaiseen laitteeseen. Matkaviestimiin tällaisen soveltaminen on melko hankalaa, koska nauhurin lisäksi tarvitaan myös sekoitin, joka 10 yhdistää tulevan ja lähtevän äänisignaalin nauhurille vietäväksi tallennettavaksi äänisignaaliksi. Lisäksi digitaalisissa matkaviestinjärjestelmissä kuten GSM-järjes-telmässä on äänisignaalit muunnettava digitaalisesta muodosta analogiseen muotoon nauhoitusta varten, jolloin tallennettavan äänisignaalin häiriötaso lisääntyy. Tällaisella menetelmällä puhelun tallentamiseen on tarvittu useita erillisiä laitteita, mikä 15 on kallista ja hankalaa.

Ennestään on tunnettua yhden puhelusuunnan äänen tallentaminen kerrallaan digitaalisessa muodossa matkaviestimen muistiin. Tällaista järjestelmää kuvataan suomalaisessa patenttijulkaisussa numero 91457 ja vastaavassa englantilaisessa patent-20 tijulkaisussa GB 2 254 986. Kyseisessä patenttijulkaisussa kuvataan menetelmä, jonka avulla voidaan tallentaa puhetta ilman taukojaksoja. Menetelmässä puhe •. muunnetaan ensin A/D-muuntimella digitaaliseen muotoon ja koodataan kehyksiksi.

Puhetta sisältäviä kehyksiä tallennetaan muistiin niin kauan, kunnes puheaktiviteetin J tunnistin tunnistaa puheessa tauon. Tauon alkumerkki ja tauon kesto tallennetaan , 25 muistiin ennen seuraavan puhekehyksen tallentamista. Tällaisella menettelyllä voi- / daan puhetta tallentaa hyvin tehokkaasti, koska taukojen aikana äänisignaalia ei ; * tallenneta. Puheen toiston aikana tallennettuja kehyksiä lähetetään puheen toistaviin ‘ ‘ välineisiin, ja taukomerkin kohdalla odotetaan tauon tallennetun pituustiedon mu kainen aika ennen seuraavien kehyksien lähetystä. Kyseisessä patenttijulkaisussa i > I. · · 30 esitetyssä menetelmässä on se huono puoli, että menetelmällä voidaan tallentaa vain yhden äänilähteen puhe kerrallaan, esimerkiksi automaattisen puhelinvastaajan vas-taus viesti.

I M t I t ':' ’ Keksinnön tavoitteena on esittää menetelmä, jonka avulla voidaan puhelun molem- k 35 pien osapuolien puhe voidaan tallentaa muistivälineeseen. Keksinnön tavoitteena ‘: ί on myös esittää menetelmä, jonka avulla puhelun osapuolien puhe voidaan tallentaa muistivälineeseen tehokkaasti, muistivälineen kapasiteettia säästäen. Lisäksi keksin- 115867 2 nön tavoitteena on esittää menetelmä, joka vaatii vain vähän laskentakapasiteettia edellisten tavoitteiden toteuttamiseen.

Tavoitteet saavutetaan tallentamalla puhesignaalista muodostettuja kehyksiä vain 5 silloin, kun puheaktiviteetin tunnistin, joita voi olla yksi tai useampi, havaitsee puhetta, ja yhdistämällä kahden tai useamman lähteen signaalista muodostetut kehykset ja tallentamalla vain yhdistettyä signaalia kuvaavat kehykset silloin, kun mainittu yksi tai useampi puheaktiviteetin tunnistin havaitsee puhetta.

10 Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, se mitä on sanottu menetelmää koskevan itsenäisen patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaiselle järjestelmälle on tunnusomaista, se mitä on sanottu järjestelmää koskevan itsenäisen patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa.

15

Keksinnön mukaisessa järjestelmässä äänisignaalien näytteitä tallennetaan vain silloin, kun äänisignaaleissa havaitaan ääntä. Keksinnön mukainen järjestelmä säästää tallentamiseen tarvittavaa muistikapasiteettia yhdistämällä äänisignaalien näytteet silloin, kun ainakin yhden äänisignaalin näytteessä havaitaan ääntä. Keksintö vähen-20 tää myös tarvittavaa keskimääräistä laskentakapasiteettia ja siten myös tehonkulutusta, koska signaalien yhdistämistä eli sekoitusta tehdään edullisesti vain silloin, kun useamman kuin yhden äänisignaalin näytteessä havaitaan ääntä.

Seuraavassa selostetaan keksintöä yksityiskohtaisemmin viitaten esimerkkinä esitet-tyihin edullisiin suoritusmuotoihin ja oheisiin kuviin, joissa 25 ’ kuva 1 esittää keksinnön mukaisen järjestelmän toiminnan vuokaaviota, kuva 2 esittää keksinnön erään edullisen toteutusmuodon lohkokaaviota, ja : : kuva 3 esittää keksinnön erään edullisen toteutusmuodon toiminnan tilakaaviota.

; | : 30 Keksinnön erään edullisen toteutusmuodon mukaisessa menetelmässä äänisignaali tallennetaan tietyn mittaisina näytteinä. Tallennettavat näytteet muodostetaan lähe-tettävän ja vastaanotettavan puhesignaalin puheaktiviteetin tunnistimen ulostulon mukaan. Jos sekä vastaanotettavassa että lähetettävässä signaalissa havaitaan pu-hetta, näyte muodostetaan näiden signaalien esimerkiksi summaamalla muodoste-‘: 35 tusta yhdistelmästä. Jos vain toisessa signaalissa havaitaan puhetta, näyte muodos- ·:·· tetaan edullisesti pelkästään tästä signaalista. Vaihtoehtoisesti, näytteet voidaan täs säkin tapauksessa yhdistää, jolloin hiljaisen signaalin näyte voidaan edullisesti korvata nollanäytteellä. Jos kummassakaan signaalissa ei havaita puhetta, kumpaakaan 115867 3 signaalia ei tallenneta. Tällöin muistivälineisiin tallennetaan hiljaisen jakson alku-merkki ja mitataan hiljaisen jakson kesto, ja hiljaisuuden päättyessä tallennetaan tieto hiljaisuuden kestosta.

5 Tässä hakemuksessa käsitteellä puhe tarkoitetaan tavanomaisen puheen lisäksi myös kaikenlaista muuta äänisignaalissa mahdollisesti esiintyvää ääntä paitsi taustakohinaa.

Keksinnön mukaisen järjestelmän erään sovellusmuodon toiminnan vuokaavio esi-10 tetään kuvassa 1. Tässä esimerkissä esitetään tavanomaisen kahden osapuolen välisen puhelun tallentaminen. Käyttäjä käynnistää 100 puhelun tallennuksen esimerkiksi painamalla matkaviestimen näppäintä tai antamalla jollakin muulla tunnetulla tavalla tallennuksen aloituskomennon. Seuraavaksi järjestelmä hakee 101 näytteen tulevasta puhesignaalista ja käyttäjän puhumasta lähtevästä puhesignaalista. Tämän 15 jälkeen järjestelmä tarkistaa 102, onko käyttäjä antanut tallennuksen lopetuskomen-toa esimerkiksi painamalla tiettyä näppäintä tai antamalla jollakin muulla tunnetulla tavalla tallennuksen lopetuskomennon. Tallennuksen alussa näin ei tyypillisesti ole, jolloin järjestelmä seuraavaksi tarkistaa 103 kummankin puhesignaalin puheaktivi-teetin tunnistimen ulostulon arvon. Jos molemmat tunnistimet ilmaisevat signaalissa 20 olevan puhetta, järjestelmä muodostaa 110 muistielimelle lähetettävän näytteen sekä vastaanotetun tulevan puhesignaalin näytteen että käyttäjän puhuman lähtevän puhe-signaalin näytteen perusteella. Keksinnön mukaisessa menetelmässä voidaan käyttää mitä tahansa tunnetun tekniikan mukaista tapaa kahden signaalinäytteen yhdistämi-’ *. | seksi, eikä keksintö rajoitu minkään tietyn yhdistämistavan käyttöön. Näin muodos- 25 tettu näyte koodataan 113 tarvittavan tallennusmuistin määrän vähentämiseksi ja lähetetään 115 muistielimelle, jonka jälkeen palataan vaiheeseen 101. Keksinnön ;; ’ mukaisessa menetelmässä voidaan edullisesti käyttää A-lakikoodausta. Keksintö ei >' ' kuitenkaan rajoitu nimenomaan A-lakikoodauksen käyttöön, vaan keksinnön mukai sessa menetelmässä ja järjestelmässä voidaan käyttää myös muita tunnetun tekniikan I « ·,· 30 mukaisia koodaus- ja kompressiomenetelmiä, kuten GSM-järjestelmässä käytettäviä : menetelmiä. GSM-järjestelmässä käytettäviä koodausmenetelmiä ja GSM-järjestel-

män rakennetta selostetaan esimerkiksi kirjassa "Michel Mouly, Marie-Bemadette !!! Pautet: The GSM System for Mobile Communications, tekijöiden kustantama, ISBN

*·:·' 2-9507190-0-7, Palaiseau 1992, 701 s." ·:··: 35

Jos vaiheessa 103 molemmat tunnistimet eivät havainneet puhetta, tarkistaa järjestelmä seuraavaksi 104, havaitseeko tulevan puhesignaalin puheaktiviteetin tunnistin puhetta. Jos tulevassa signaalissa havaitaan puhetta, tallennettavaksi näytteeksi ase- 115867 4 tetaan 111 tulevan puhesignaalin näyte. Tallennettava näyte koodataan 113 A-laki-koodaimessaja lähetetään 115 muistielimelle, jonka jälkeen palataan vaiheeseen 101.

Jos vaiheessa 104 tulevan puhesignaalin puheaktiviteetin tunnistin ei havainnut 5 puhetta, tarkistaa järjestelmä seuraavaksi 105, havaitseeko lähtevän puhesignaalin puheaktiviteetin tunnistin puhetta. Jos lähtevässä signaalissa havaitaan puhetta, tallennettavaksi näytteeksi asetetaan 111 lähtevän puhesignaalin näyte. Tallennettava näyte koodataan 113 A-lakikoodaimessa ja lähetetään 115 muistielimelle, jonka jälkeen palataan vaiheeseen 101.

10

Jos vaiheessa 105 ei lähtevänkään puhesignaalin puheaktiviteetin tunnistin havainnut puhetta, muistielimelle lähetetään 106 hiljaisuuden alkumerkki. Seuraavaksi järjestelmä hakee 107 näytteen tulevasta puhesignaalista ja käyttäjän puhumasta lähtevästä puhesignaalista sekä kasvattaa 116 hiljaisuuden kestoa mittaavan laskurin 15 arvoa yhdellä. Jos vaiheessa 107 haetuista näytteistä ei havaita puhetta, järjestelmä palaa takaisin vaiheeseen 107 ja hakee seuraavat näytteet. Vaiheet 107, 116 ja 108 toistuvat, kunnes ainakin toisen puhesignaalin näytteessä havaitaan puhetta, jolloin järjestelmä tallentaa 109 hiljaisuuden keston muistielimelle, nollaa hiljaisuuden kestoa mittaavan laskurin (vaihetta ei ole selvyyden vuoksi piirretty kuvaan 1) ja 20 palaa vaiheeseen 102.

.*··. Edellä kuvattu toimintosarja toistuu, kunnes käyttäjä antaa tallennuksen lopetusko- • .*. mennon, tallennukseen varattu muistitila loppuu, puhelu katkaistaan tai esimerkiksi ’ ’ i tallennukselle ennalta määritetty aikaraja saavutetaan.

25 V Järjestelmä edullisesti tarkistaa vaiheessa 116, ettei laskurin arvo ylitä tiettyä, toteu- tusmuodon rakenteesta riippuvaa rajaa. Esimerkiksi, GSM-matkaviestimissä puhe-• : signaali esitetään 13 bitillä, jolloin A-lakikoodausvaiheen 113 jälkeen muistielimelle tallennettava koodattu näyte voidaan esittää 8 bitillä, mikä on edullinen muistieli-;, · · 30 men sanan pituus. Tällöin hiljaisuuden keston laskuri on edullisesti myös 8-bittinen, : jolloin se kykenee laskemaan enintään 255 hiljaista näytettä. Jos laskuri täyttyy, *:§ järjestelmä voi esimerkiksi lähettää muistielimelle laskurin maksimiarvon ja uuden '!!! hiljaisuuden alkumerkin, ja nollata laskurin laskun aloittamiseksi alusta.

35 A-lakikoodauksen asemesta vaiheessa 113 voidaan käyttää myös jotain muuta ·:·*: tunnettua signaalin kompressointitapaa, kuten μ-lakikoodausta, ADPCM-modulaa- tiota (Adaptive Differential Pulse Code Modulation) tai GSM FR -koodausta. Vaiheen 113 koodauselimenä voidaan käyttää esimerkiksi matkaviestimessä vai- 115867 5 miiksi olevaa koodauselintä, jolla matkaviestin koodaa radiotielle lähetettävän puhe-signaalin, tai tallennukseen voidaan käyttää erillistä, nimenomaan tallennukseen tarkoitettua koodauselintä.

5 Kuvassa 2 esitetään lohkokaavio eräästä keksinnön edullisesta toteutusmuodosta, joka soveltuu käytettäväksi esimerkiksi GSM-matkaviestimissä. Vastaanotinosa 200 vastaanottaa tulevan lähetyksen ja muuntaa GSM-tukiaseman lähetteen kehysten sisältämän äänisignaalin 13 bitillä esitetyiksi digitaalisiksi näytteiksi, jotka viedään tulevan puhesignaalin puheaktiviteetin tunnistimelle 206 ja signaaliprosessorille 210 10 (DSP, Digital Signal Processor). Matkaviestimen käyttäjän mikrofoniin 202 puhuma puhe muunnetaan A/D-muuntimessa 204 digitaalisiksi näytteiksi, jotka viedään lähtevän puhesignaalin puheaktiviteetin tunnistimelle 208 ja signaaliprosessorille 210. Tunnistimien 206, 208 ulostulot on myös toiminnallisesti kytketty signaaliprosessoriin 210. Kuvassa 1 esitetyn vuokaavion lohkot voidaan edullisesti toteuttaa ohjel-15 mallisesti signaaliprosessorissa 210. Signaaliprosessori 210 muodostaa tallennettavat näytteet joko tulevan puhesignaalin näytteistä, lähtevän puhesignaalin näytteistä tai molemmista, ja lähettää muodostetut tallennetut näytteet A-lakikoodaimen 214 kautta muistielimelle 212. Signaaliprosessori 210 myös laskee hiljaisen tauon kestoajan, ja lähettää hiljaisen tauon alkumerkin ja mitatun kestoajan muistielimelle 212. 20 Kuvassa 2 on selvyyden vuoksi esitetty vain sovellusmuodon selostamisen kannalta tarvittavat osat.

: . \ Kuvan 2 esimerkissä kahta tulevaa äänisignaalia tarkkailee kaksi erillistä puheaktiviteetin • »· · _ tunnistinta 206, 208. Tallennettavia äänisignaaleja voi olla enemmänkin kuin kaksi.

· : 25 Lisäksi yksi puheaktiviteetin tunnistin tai muu vastaava äänisignaalin tarkkailuelin ” voidaan järjestää tarkkailemaan useampaa kuin yhtä äänisignaalia. Tällaiset puhe- aktiviteetin tunnistimet tai muut vastaavat äänisignaalin tarkkailuelimet voidaan • ‘ myös toteuttaa ohjelmallisesti signaaliprosessorin 210 ohjelmina. Toisaalta, perintei sen signaaliprosessorin 210 asemesta järjestelmä voi käsittää erityisen ohjattavan, : 30 ainakin yhden äänisignaalien tarkkailuelimen ohjauksessa olevan sekoitinelimen 210, joka sekoittaa äänisignaalien näytteitä silloin, kun useammassa kuin yhdessä äänisignaalissa havaitaan ääntä, ja kopioi vain yhden äänisignaalin näytteitä ulostu-[ * ‘ _ loonsa silloin, kun vain tämän yhden äänisignaalin näytteissä havaitaan ääntä.

35 Tallennettu puhelu voidaan toistaa esimerkiksi siten, että haetaan koodattuja puhe-signaalinäytteitä muistielimeltä 212 samalla tarkkaillen, onko näytteiden joukossa hiljaisuuden alkumerkkiä. Koodattujen puhesignaalinäytteiden koodaus puretaan A-lakikoodauksen purkuelimessä, jonka jälkeen näytteet lähetetään haluttuun signaali- 6 1 1 5867 ottoon, esimerkiksi A/D-muuntimen kautta kaiuttimelle tai ulkopuoliselle vahvistin-järjestelmälle, tai mahdollisesti matkaviestimen lähetinosan kautta yhteyden toiselle osapuolelle. Jos näytteiden joukossa havaitaan hiljaisuuden alkumerkki, luetaan muistielimen muistissa seuraavana oleva tieto hiljaisuuden kestosta ja keskeytetään 5 näytteiden luku muistielimeltä 212 hiljaisuuden kestoajaksi.

Kuvassa 3 esitetään tilakaavio erään keksinnön edullisen toteutusmuodon toiminnasta tilanteessa, jossa tallennetaan kahden puhelun osapuolen ääntä. Toiminta voidaan esittää nelitilaisena tilakoneena kuvan 3 tapaan. Kuvan tilakaavion avulla 10 voidaan esittää esimerkiksi kuvan 2 toteutusmuodon toiminta. Tilat ovat seuraavat: 31 matkaviestimen käyttäjä puhuu matkaviestimeen, 32 hiljaisuus, puhelun molemmat osapuolet ovat hiljaa, 33 puhelun toinen osapuoli puhuu, ja 15 34 molemmat puhelun osapuolet puhuvat.

Tilassa 31, jolloin vain matkaviestimen käyttäjä puhuu, muistielimelle tallennetaan vain matkaviestimen käyttäjän puheen näytteitä. Tilassa 32 muistielimelle ei tallenneta minkään signaalin näytteitä, vaan järjestelmä mittaa tauon pituutta. Tilassa 33 20 vastapuoli puhuu, jolloin muistielimelle tallennetaan vain vastapuolen puheen näytteitä. Tilassa 34 molemmat puhuvat, jolloin molempien puhesignaalien näytteet ‘: yhdistetään, ja yhdistetyt näytteet tallennetaan muistielimelle.

', j Siirtymä 301 tapahtuu, kun matkaviestimen käyttäjä aloittaa puhumisen. Järjestelmä . 25 havaitsee tämän matkaviestimen käyttäjän puhetta tarkkailevan puheaktiviteetin Y tunnistimen aktivoitumisena. Tällöin järjestelmä tallentaa muistielimelle hiljaisen tauon pituuden.

* » *

Siirtymä 302 tapahtuu, kun matkaviestimen käyttäjä lopettaa puhumisen. Järjestelmä · 30 havaitsee tämän matkaviestimen käyttäjän puhetta tarkkailevan puheaktiviteetin γtunnistimen deaktivoitumisena. Tällöin järjestelmä tallentaa muistielimelle hiljaisen tauon alkumerkin.

* 11 t »

I I

·;· Siirtymä 303 tapahtuu, kun molemmat puhelun osapuolet lopettavat puhumisen.

35 Järjestelmä havaitsee tämän kummankin puheaktiviteetin tunnistimen deaktivoitu-•: · : misena Tällöin järjestelmä tallentaa muistielimelle hiljaisen tauon alkumerkin.

115867 7

Siirtymä 304 tapahtuu, kun kumpikin osapuoli aloittaa puhumisen. Järjestelmä havaitsee tämän kummankin puheaktiviteetin tunnistimen aktivoitumisena Tällöin järjestelmä tallentaa muistielimelle hiljaisen tauon pituuden.

5 Siirtymä 305 tapahtuu, kun matkaviestimen käyttäjä lopettaa puhumisen tilanteessa, jossa vastapuoli puhuu. Järjestelmä havaitsee tämän matkaviestimen käyttäjän puhetta tarkkailevan tunnistimen deaktivoitumisena.

Siirtymä 306 tapahtuu, kun matkaviestimen käyttäjä aloittaa puhumisen tilanteessa, 10 jossa vastapuoli puhuu. Järjestelmä havaitsee tämän matkaviestimen käyttäjän puhetta tarkkailevan tunnistimen aktivoitumisena.

Siirtymä 307 tapahtuu, kun vastapuoli aloittaa puhumisen tilanteessa, jossa matkaviestimen käyttäjä puhuu. Järjestelmä havaitsee tämän vastapuolen puhetta tarkkai-15 levän tunnistimen aktivoitumisena.

Siirtymä 308 tapahtuu, kun vastapuoli lopettaa puhumisen tilanteessa, jossa matkaviestimen käyttäjä puhuu. Järjestelmä havaitsee tämän vastapuolen puhetta tarkkailevan tunnistimen deaktivoitumisena.

20

Siirtymä 309 tapahtuu, kun vastapuoli lopettaa puhumisen samaan aikaan, kun mat-kaviestimen käyttäjä aloittaa puhumisen. Järjestelmä havaitsee tämän vastapuolen puhetta tarkkailevan tunnistimen deaktivoitumisena ja matkaviestimen käyttäjän .: puhetta tarkkailevan tunnistimen aktivoitumisena.

; *, 25

Siirtymä 310 tapahtuu, kun vastapuoli aloittaa puhumisen samaan aikaan, kun mat- t ! kaviestimen käyttäjä lopettaa puhumisen. Järjestelmä havaitsee tämän vastapuolen ’ ’ puhetta tarkkailevan tunnistimen aktivoitumisena ja matkaviestimen käyttäjän pu hetta tarkkailevan tunnistimen deaktivoitumisena.

i.i : 30

Siirtymä 311 tapahtuu, kun vastapuoli aloittaa puhumisen. Järjestelmä havaitsee ... tämän vastapuolen puhetta tarkkailevan puheaktiviteetin tunnistimen aktivoitumi- . * * ·. sena. Tällöin järjestelmä tallentaa muistielimelle hiljaisen tauon pituuden.

* I

‘ * 35 Siirtymä 312 tapahtuu, kun vastapuoli lopettaa puhumisen. Järjestelmä havaitsee ‘ ' · tämän vastapuolen puhetta tarkkailevan puheaktiviteetin tunnistimen deaktivoitumi sena Tällöin järjestelmä tallentaa muistielimelle hiljaisen tauon alkumerkin.

115867 8

Keksinnön mukainen menetelmä ei rajoitu kahden osapuolen puheen tallentamiseen, vaan keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan tallentaa myös monen osapuolen ns. konferenssipuhelu. Keksinnön mukaisessa järjestelmässä voidaan tallentaa useampi kuin kaksi erillistä puhesignaalia, jolloin järjestelmä käsittää yhden puhe-5 aktiviteetin tunnistimen kutakin tallennettavaa puhesignaalia kohden, jolloin tallennettava näyte muodostetaan edellä kuvatulla tavalla niiden puhesignaalien näytteistä, joissa kulloinkin havaitaan puhetta.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä signaalien sekoitusta ja siihen tarvittavaa 10 signaaliprosessorin laskentakapasiteettia tarvitaan vain niinä hetkinä, kun puhelun molemmat osapuolet puhuvat samaan aikaan, mikä säästää tarvittavan laskentakapasiteetin lisäksi myös järjestelmän kuluttamaa tehoa. Lisäksi matkaviestimen analo-giaosiin ei tarvitse lisätä erillistä analogista sekoitinta puhelun tallentamista varten.

15 Keksinnön mukainen järjestelmä on helppo lisätä nykyisiin matkaviestimiin, sillä suurin osa järjestelmän toiminnoista voidaan toteuttaa ohjelmallisesti matkaviestimissä tyypillisesti olevassa signaaliprosessorissa. Keksinnön mukaisen järjestelmän vaatima muistielimen muistikapasiteetti on joissakin matkaviestinmalleissa jo valmiina, eikä tarvittavan muistikapasiteetin lisääminen ole muistipiirien nykyisen hin-20 tatason mukaisesti kallista.

: Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön erilaiset sovellutusmuodot eivät ra- : joitu esitettyihin esimerkkeihin vaan voivat vaihdella oheisten patenttivaatimusten ; · ·: mukaisissa rajoissa.

: .·. 25

Oheisissa patenttivaatimuksissa käsitteellä signaali tarkoitetaan jonkin äänilähteen I ulostulosignaalia, johon voi kuulua hiljaisia taukoja, pelkkää taustakohinaa tai esi merkiksi puhetta tai musiikkia. Oheisissa patenttivaatimuksissa käsitteellä ääni tarkoitetaan tavanomaisen puheäänen lisäksi myös muita tallennettavassa signaalissa ’ : 30 olevia taustakohinasta poikkeavia ääniä, kuten esimerkiksi musiikkia tai koneiden '...r ääniä, mutta erityisesti ei taustakohinaa.

» ; »

* » I

* · * > * * * ’ » * t

Claims (9)

1. Menetelmä ainakin kahden digitaalimuotoisen, ajallisesti vakiokestoisista in-formaatiobittejä sisältävistä näytteistä koostuvan signaalin tallentamiseksi muistieli- 5 melle, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheet, joissa - yhdistetään ainakin tietty osa signaalien näytteistä tallentamista varten, sekoitin-elimen (210) avulla, - koodataan sekoitinelimen (210) ulostulosta tulevat signaalinäytteet sekoitinelimen 10 (210) ulostuloon toiminnallisesti kytketyn koodauselimen (214) avulla, ja - tallennetaan koodatut signaalinäytteet koodauselimen (214) ulostuloon toiminnallisesti kytketylle muistielimelle (212).

1 1 5867 9

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att om ljud observeras i sampel av fler än en signal, genereras det sampel som lagras i minnesorganet av de 5 signalsampel i vilka ljud observeras.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jos useamman 15 kuin yhden signaalin näytteessä havaitaan ääntä, muodostetaan muistielimelle tallennettava näyte niistä signaalinäytteistä, joissa havaitaan ääntä.

3. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att det sampel som lagras i minnesorganet genereras - av flera än ett signalsampel i vilket ljud observeras, och - av ätminstone ett signalsampel, i vilket ljud inte observeras, 10 varvid nämnda ätminstone ena signalsampel i vilket ljud inte observeras ges värdet noil innan signalsamplen kombineras för generering av det sampel som lagras.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muistielimelle tallennettava näyte muodostetaan 20. useammasta kuin yhdestä signaalinäytteestä, jossa havaitaan ääntä, ja - ainakin yhdestä signaalinäytteestä, jossa ei havaita ääntä, jolloin mainitun ainakin yhden signaalinäytteen, jossa ei havaita ääntä, arvo asete-‘: taan nollaksi ennen signaalinäytteiden yhdistämistä tallennettavan näytteen muodos- .: tamiseksi. 25

4. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att de sampel som lagras kodas innan de lagras i minnesorganet för att minska den minneskapacitet som behövs.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tallennettavat » ; näytteet koodataan ennen muistielimeen tallennusta tarvittavan muistikapasiteetin pienentämiseksi. : 30 5. Järjestelmä ainakin kahden digitaalimuotoisen, ajallisesti vakiokestoisista > * * informaatiobittejä sisältävistä näytteistä koostuvan signaalin tallentamiseksi muisti-,:. elimelle, tunnettu siitä, että , · · ·. järjestelmä käsittää T - sekoitinelimen (210), joka on järjestetty yhdistämään ainakin tietty osa signaalien ’ : 35 näytteistä tallentamista varten, ' : - sekoitinelimen (210) ulostuloon toiminnallisesti kytketyn koodauselimen (214), joka on järjestetty koodaamaan sekoitinelimen (210) ulostulosta tulevat signaali- 115867 ίο näytteet signaalinäytteiden tallentamiseen tarvittavan muistikapasiteetin vähentämiseksi, ja - koodauselimen (214) ulostuloon toiminnallisesti kytketyn muistielimen (212), joka on järjestetty tallentamaan koodatut signaalinäytteet. 5

5. System för lagring i ett minnesorgan av ätminstone tvä signaler i digital form som bestär av sampel av konstant varaktighet som innehäller informationsbitar, kännetecknat av att systemet omfattar - ett mixerorgan (210), vilket har anordnats att kombinera ätminstone en viss del av ", 20 signalernas sampel för lagring, » I : ; - ett kodningsorgan (214) som funktionellt har kopplats till mixerorganets (210) » * · utgäng, vilket kodningsorgan har anordnats att koda de signalsampel som kommer : frän mixerorganets (210) utgäng för att minska den minneskapacitet som behövs för : , · lagring av signalsamplen, och 25. ett minnesorgan (212) som funktionellt har kopplats till kodningsorganets (214) utgäng, vilket minnesorgan har anordnats att lagra de kodade signalsamplen.

6. System enligt patentkrav 5, kännetecknat av att systemet dessutom omfattar ätminstone ett observationsorgan (206), vilket har anordnats att observera ätmins-·;· tone en nämnd signal, och av att nämnda mixerorgan (210) dessutom har anordnats 30 att kopiera till sin utgäng sampel av endast en signal dä nämnda ätminstone ena * , observationsorgan (206) observerar ljud i sampel av nämnda endast ena signal. ’:: 7. System enligt patentkrav 5, kännetecknat av att systemet dessutom omfattar ätminstone ett observationsorgan (206), vilket har anordnats att observera ätminstone en nämnd signal, och av att nämnda mixerorgan (210) dessutom har anordnats 115867 12 att kombinera samplen av ätminstone tvä signaler och att placera ett kombinerat sampel i sin utgang da nämnda ätminstone ena observationsorgan (206) observerar ljud i sampel av nämnda endast ena signal.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä lisäksi käsittää ainakin yhden tarkkailuelimen (206), joka on järjestetty tarkkailemaan ainakin yhtä mainittua signaalia, ja siitä, että mainittu sekoitinelin (210) on lisäksi järjestetty kopioimaan ulostuloonsa vain yhden signaalin näytteitä silloin, kun 10 mainittu ainakin yksi tarkkailuelin (206) havaitsee ääntä vain mainitun yhden signaalin näytteissä.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä lisäksi käsittää ainakin yhden tarkkailuelimen (206), joka on järjestetty tarkkaile- 15 maan ainakin yhtä mainittua signaalia, ja siitä, että mainittu sekoitinelin (210) on lisäksi järjestetty yhdistämään ainakin kahden signaalin näytteet ja asettamaan yhdistetyn näytteen ulostuloonsa silloin, kun mainittu ainakin yksi tarkkailuelin (206) havaitsee ääntä vain mainitun yhden signaalin näytteissä.

8. System enligt patentkrav 7, kännetecknat av att nämnda mixerorgan (210) 5 dessutom har anordnats att före kombineringen ge värdet noil till sädana signalsam- pel i vilka nämnda ätminstone ena observationsorgan (206) inte observerar ljud.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu se koitinelin (210) on lisäksi järjestetty asettamaan nollaksi ennen yhdistämistä sellais-“: ten signaalinäytteiden arvon, joissa signaalinäytteissä mainittu ainakin yksi tarkkai- .’· luelin (206) ei havaitse ääntä. MM ; 25 9. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä tunnettu siitä, että se on matka- " Y viestin. * -f # > ► * ‘ · ’ Patentkrav • ;': 1. Förfarande för lagring i ett minnesorgan av ätminstone tvä signaler i digital * · * * 30 form som bestär av sampel av konstant varaktighet som innehäller informations-bitar, kännetecknat av att •; ·: förfarandet omfattar steg i vilka 1 ·· - ätminstone en viss del av signalemas sampel kombineras för lagring medelst ett ; · mixerorgan (210), 35. de signalsampel som kommer frän mixerorganets (210) utgäng kodas medelst ett kodningsorgan (214) som funktionellt har kopplats tili mixerorganets (210) utgäng, och u 115867 - de kodade signalsamplen lagras i ett minnesorgan (212) som funktionellt har kopplats till kodningsorganets (214) utgäng.

9. System enligt patentkrav 5, kännetecknat av att det är en mobiltelefon. » * * · t » ϊ i t i « i 1 * t * f »