FI115193B - Menetelmä elintarvikkeiden siirtämisen ja pakkaamisen helpottamiseksi - Google Patents

Description

115193

Menetelmä elintarvikkeiden siirtämisen ja pakkaamisen helpottamiseksi

Esillä olevan keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen 5 menetelmä elintarvikkeiden siirtämistä varten sekä patenttivaatimuksen 10 johdannon mukainen alusta elintarvikkeineen.

Elintarviketeollisuudessa on käsittelyvaiheita, joissa elintarvikkeet pakastetaan raakoina, puolivalmiina tai valmiina ja siirretään pakastettuina seuraaviin käsittelyvaiheisiin ja/tai 10 paistettavaksi tai pakattavaksi ja siirrettäväksi käyttökohteeseensa, myytäväksi sellaisenaan jne. Varsinkin leipomoissa valmistetaan nykyisin paljon leipomotuotteita, joita siirrellään pakastettuina raakoina, puolivalmiina tai valmiina seuraaviin käsittelyvaiheisiin, kuten pakattavaksi tai paistettavaksi tai muita jatkotoimenpiteitä varten. Asiakas voi esimerkiksi saada leipomotuotteen pakastettuna ja voi sulattaa, kohottaa, lisätä koristelut 15 ja/tai paistaa tai laittaa tuotteen suoraan paistettavaksi. Koska tuotteen käsittelyn tulisi olla i mahdollisimman kätevää ja työtä säästävää, yksittäisen tuotteen käsittelykertoja tulisi olla mahdollisimman vähän. Tuotteita tulisi joka valmistusvaiheessa pystyä käsittelemään jonkinlaisina erinä, jolloin kustannus aina jakautuu useammalle tuotekappaleelle ja keskitetyn valmistustavan edut pystytään hyödyntämään. Tästä syystä leipomot ovat alkaneet 20 toimittaa leipomotuotteet asiakkaille pakastettuna ja suoraan paistopeltien päällä. Pellit on . * * *. kuljetettu asiakkaalle rullakkotelineiden avulla. Asiakas on voinut siirtää pellit rullakosta I I i : ‘1 suoraan uuniin, mikä on sinänsä kätevää, mutta toimitustapa tuo mukanaan myös lukuisia • · :' ·, | ongelmia, jotka vaikeuttavat ja tuovat lisäkustannuksia toimintaan.

• · : 25 Kiertäessään asiakkaalla osa pelleistä katoaa, osa vääntyy kuljetuksissa ja ne joudutaan täs- t I i tä syystä korvaamaan uusilla. Kun pellit on palautettu asiakkaalta, ne joudutaan ennen seuraavaa käyttökertaa puhdistamaan. Peltivajaus voi aiheuttaa pahimpina aikoina jopa • 'tuotantokatkoksia leipomoissa. Peltitoimitukset ovat leipomoille epäedullisia myös siitä *.,, · syystä, että ne sitovat pääomaa pelteihin ja rullakkoihin.

: 30 ; * ”: Vastaavalla tavalla muussa elintarviketeollisuudessa pakastettuina kuljetettavat tuotteet , , *. sitovat valmistus-, siirto- tai pakastusalustoja, paistopeltejä sekä kuljetustilaa ja -kapasi- : teettiajne.

• » 115193 2

Patenttijulkaisuista tunnetaan menetelmiä, joissa esimerkiksi raaka taikina, pizza tai muu leipomotuote on pakattu muotoillulle alustalle ja pakastetaan siinä (US 5,919,508 ja US 5,503,860, FR 2747887) tai materiaaleja, joita voidaan käyttää leipomotuotteiden pakkaa-j misessa (EP 1060669). Patenttijulkaisuista on tunnettu myös menetelmä, jossa leipomo- 5 tuote kiinnitetään pakastettaessa kahden jäähdytysmatriisin väliin, joista toisesta tuote irtoaa helposti toisesta vaikeasti (JP 10075706), menetelmä, jossa leipä kuljetetaan tiivistettäväksi ja pakastettavaksi paistamisen jälkeen kuitumaisella alustalla (JP 09313093). Edelleen tunnetaan menetelmä, jossa pakastettu leipä on kiinnitetty kuitumaiselle alustalle kiinnitysaineen avulla mikroaaltouunissa kuumennettavaksi (JP 09135657). Patenttijulkai-10 sussa US 3 991 168 on kuvattu menetelmä, jossa elintarviketuotteet kiinnitetään kiinni-tysaineella alustaan ja ne pysyvät siinä pakastettuina. Mainituissa julkaisuissa ei kuitenkaan ratkaista esillä olevaa ongelmaa. Julkaisuissa ei kuvata menetelmää, jonka avulla pakastettuja, paistettavaksi tarkoitettuja elintarvikkeita voidaan siirtää vaivattomasti paikasta toiseen.

15

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa tunnettuun tekniikkaan liittyvät ongelmat.

Esillä olevassa keksinnössä on yllättäen havaittu, että elintarvikkeet saadaan pysymään keksinnössä kehitetyn kiinnitysainekoostumuksen avulla alustoilla, kuten paistopapereilla, 20 leivinpapereilla tai vastaavilla, paikoillaan niin hyvin, että elintarvikkeet alustoineen voi- . · * ’. daan pakastaa ja siirtää paistettavaksi tai pakata pakastettuina ja siirtää suoraan pakkauk- • « * • j sesta samoilla alustoilla paistettaviksi. Esillä oleva keksintö perustuu siihen yllättävään :* · t j havaintoon, että keksinnössä kehitetyn kiinnitysainekoostumuksen avulla elintarvikkeet *: · · saadaan kiinnitettyä alustaan pakastettaessa, mutta paistamisen jälkeen elintarvikkeet ovat : ’ ·. · 25 kuitenkin helposti irrotettavissa alustasta.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tunnus-'1’ omaista se, mikä oli esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

> | 30 Keksinnön kohteena on myös alusta elintarvikkeineen, jolle on tunnusomaista se, mikä on ; · · j esitetty patenttivaatimuksen 10 tunnusmerkkiosassa.

» 1 · ·_*; Keksintöä voidaan hyödyntää siirrettäessä elintarvikkeita pakastettuna seuraavaa kasit- t · · telyvaihetta varten talon sisällä, valmistajan tiloissa esimerkiksi, asiakkaalle tai kauppaan 115193 3 tai mitä tahansa jatkotoimenpidettä varten. Keksintöä voidaan hyödyntää missä tahansa elintarviketeollisuudessa, kuten raakojen, puolivalmiiden tai valmiiden liha- tai kalatuotteiden käsittelyssä tai einesten käsittelyssä tai missä tahansa muussa elintarviketeollisuudessa, jossa on tarvetta siirtää elintarviketuotteita pakastettuina paikasta toiseen erilaisia 5 jatkotoimenpiteitä varten, joihin jatkotoimenpiteisiin kuuluu paistaminen.

Erityisen hyvin keksintö soveltuu raakojen, puolivalmiiden tai valmiiden leipomotuotteiden siirtämiseen pakastettuina. Alusta leipomotuotteineen pakastetaan, jolloin kiinnitys-ainekoostumus kiinnittää leipomotuotteet alustaan. Pakastettuina alusta leipomotuotteineen 10 voidaan siirtää suoraan paistettavaksi tai erilaisia jatkotoimenpiteitä varten, kuten pakattavaksi, kuljetettavaksi asiakkaalle, sulatettavaksi, kohotettavaksi ja/tai koristeltavaksi ja paistettavaksi.

I Keksinnön mukainen kiinnitysainekoostumus sisältää edullisesti jotain biopolymeeriä, joka 15 pakastettaessa kiinnittää elintarvikkeen kiinni alustaan. Tällöin alustan tulee luonnollisesti olla sellainen, että se kestää pakastamista ja siirtämistä. Koska elintarvikkeet on tarkoitus paistaa, alustan tulee olla myös sellainen, että paistaminen voidaan tehdä suoraan alustan päällä. Hyvän kiinnittymisen aikaansaamiseksi biopolymeerin rakennetta on edullista muuttaa jollain sopivalla menetelmällä, kuten muuttamalla biopolymeeri plastiseksi esi-20 merkiksi lämpökäsittelyllä. Biopolymeeri voi olla esimerkiksi proteiinipohjainen tai tärk-t,,: kelyspohjainen tai sisältää molempia. Erityisen hyvin kiinnittämiseen soveltuu koostumus, :,' · · joka sisältää plastisoitua tärkkelystä. Edelleen on hyödyllistä, että koostumus sisältää lisäk- •, ‘ · · si ainetta, joka estää kiinnitysainekoostumuksen lasiutumisen elintarviketta pakastettaessa.

‘ · ” · Tällaisia aineita ovat esimerkiksi polyolit, erityisesti sokerialkoholit, kuten sorbitoli, ’. ·: 25 ksylitoli ja glyseroli. Erityisen edullinen aine keksinnön mukaisessa tarkoituksessa on glyseroli.

* # · ’ Lasiutumisella tarkoitetaan sitä, että tietyn lämpötilan (lasiutumislämpötilan, lasisiirtymä- •; · ’ pisteen tai lasipisteen) alapuolella amorfinen materiaali on lasimaista, jäykkää, ei- :.i,: 30 liikkuvaa.

• · • · ·

Koostumuksen aikaansaama kiinnittyminen tapahtuu elintarviketuotteen pakastamisen : ‘. i aikana j a säilyy siirrettäessä tuotteet pakastuksen j älkeen j atkotoimenpiteitä varten pakastettuina esimerkiksi pakkauslaatikoihin, joista tuotteet voidaan siirtää suoraan ! 4 115193 paistettaviksi tai seuraavia käsittelyvaiheita varten, kuten sulattamista, kohottamista ja/tai koristelua ja paistamista varten, mikäli kyseessä on leipomotuote tai sulattamista, maustamista, tai muuta toimenpidettä ja paistamista varten, jos kyse on liha- tai kala- tai muista elintarvikkeista. Paistamisen aikana kiinnitysainekoostumuksen vaikutus loppuu ja 5 elintarvikkeet ovat helposti irrotettavissa alustasta.

Keksinnöllä saavutetaan huomattavia etuja. Työvoimatarve ei missään vaiheessa lisäänny valmistettavaa tuotekappaletta kohti. Logistiikka kokonaisuutena yksinkertaistuu ja helpottuu ja käsittelyvaiheet ja siirtelyt kevenevät. Keksinnön mukainen menetelmä soveltuu 10 kaikkien pakastetuotteiden siirtämiseksi valmistuspaikalta jatkotoimenpiteitä varten pakattavaksi tai seuraavaan käsittelyvaiheeseen.

Keksintöä ryhdytään seuraavassa lähemmin tarkastelemaan yksityiskohtaisen selityksen ja muutaman sovellutusesimerkin avulla.

! 15 "Kiinnitysainekoostumuksella" tarkoitetaan tässä mitä tahansa elintarvikekäyttöön soveltuvaa koostumusta, joka kykenee kiinnittämään elintarvikkeen alustaan pakastettaessa kuitenkin siten, että elintarvike on helposti irrotettavissa elintarvikkeen paistamisen jälkeen. Elintarvikekäyttöön soveltuvalla koostumuksella tarkoitetaan koostumusta, josta ei ole 20 haittaa elimistössä, vaikka koostumuksesta jäisi jäämiä elintarvikkeeseen paistamisen . · ·. jälkeen. Mikäli koko elintarvike syödään, kuten leipomotuotteiden ollessa kysymyksessa, kiinnitysainekoostumuksen pitää olla syötävissä oleva. Edullisesti kiinnitysainekoostumus .1 · t · sisältää jotain elintarvikekäyttöön soveltuvaa biopolymeeriä. Biopolymeeri voi olla pro- ·;··! teiini- ja/tai tärkkelyspohjuinen, edullisesti se on tärkkelyspohjainen. Se voi ollaesimer- ·,j 25 kiksi jauhoa, joka normaalisti sisältää 90% tärkkelystä, proteiinia 9-13% ja jonkin verran :' ’: rasvaa. Edelleen on edullista, että biopolymeerin rakennetta on muutettu paremman kiinnit tymisen takaamiseksi. On esimerkiksi edullista muuttaa tärkkelyksen ja/tai proteiinin ( ’ rakenne plastiseksi. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi kuumentamalla tärkkelystä ja/tai ·,,,1· proteiinia sopivassa lämpötilassa riittävän kauan plastisoitumisen saavuttamiseksi. Tärk- : ’. _; 30 kelys on edullisimmin naiiivia tärkkelystä. Se voi olla peräisin ohrasta, vehnästä, kaurasta,

* I

•; ·· · maissista, perunasta, riisistä, herneestä, tapiokasta, sagosta tai muusta sentapaisesta mu- L # kula- tai viljakasvista. Edullisesti tärkkelys on peräisin vehnästä tai maissista. Tärkke- ( · •. : lyksen lähdettä valittaessa voidaan huomiota kiinnittää siihen, mitä raaka-aineita » » leipomotuotteen valmistuksessa on käytetty. Edullista voi olla käyttää 5 115193 kiinnitysainekoostumuksessa samaa tärkkelystä kuin mistä leipomotuotekin on valmistettu. Erityisen tärkeää tämä voi olla valmistettaessa erilaisista vilja-allergioista kärsiville henkilöille sopivia leipomotuotteita.

5 Kiinnitysainekoostumuksen pehmennysaineeksi sopii sellainen elintarvikekäyttöön soveltuva aine, joka estää kiinnitysainekoostumuksen lasiutumisen elintarvikkeen pakastus-lämpötiloissa. Leipomotuotteiden pakastuslämpötila on normaalisti -25--30 °C. Lämpötila voi olla tätä korkeampi tai huomattavasti tätä alhaisempikin. Eri elintarvikkeiden pakastuslämpötilat myös vaihtelevat. Pehmentävinä aineina voidaan käyttää esimerkiksi 10 polyoleja, erityisesti sokeri alkoholeja, kuten sorbitoli, ksylitoli ja/tai glyseroli. Erityisen hyvin pehmentäväksi aineeksi soveltuu glyseroli. Alan ammattimies löytää helposti kul-I tekin elintarvikkeelle sopivan kiinnitysainekoostumusta pehmentävän aineen, joka estää kiinnitysaineen lasiutumisen juuri kyseisen elintarvikkeen käsittelylämpötiloissa.

15 Tärkkelystä käytettäessä kiinnitysainekoostumuksessa tärkkelyksen ja pehmentävän aineen suhde voi vaihdella välillä 30 osaa/70 osaa - 95 osaa/ 5 osaa. Paremmin koostumus toimii, jos suhde on 50 osaa/50 osaa - 90 osaa/10 osaa, vielä paremmin, jos tärkkelystä ja pehmentävää ainetta on suhteessa 60 osaa/40 osaa - 80 osaa/ 20 osaa. Edullisimmaksi on havaittu koostumus, jossa tärkkelyksen ja pehmentävän aineen suhde on noin 70 osaa 20 tärkkelystä/ 30 osaa pehmentävää ainetta.

’ . Alan ammattimies löytää tietämyksensä ja kiijallisuuden perusteella sopivan biopoly- j meerin käytettäväksi kiinnitysainekoostumuksessa ja mikäli biopolymeeri ei luonnostaan ; pysy pakastettaessa kuitumaisena, osaa löytää sopivan pehmennysaineen, joka pitää bio- . : 25 polymeerin joustavana pakastuksen aikana. Biopolymeerin ja pehmennysaineen oikean .· · *, suhteen valitseminen ei tuota alan ammattimiehelle vaikeuksia.

t I > .:. Biopolymeeriä sisältävän koostumuksen pitoisuus vesipitoisessa käyttöliuoksessa on ;; edullisesti 5 - 20 paino- %. vielä edullisempi on koostumus, jossa pitoisuus on 10 - 20 / . 30 paino-%. Nämä suhteet sopivat erityisen hyvin käytettäessä tärkkelystä biopolymeerinä.

• · I t • I » · ; f Kiinnitysainekoostumus voi sisältää pieniä määriä myös muita kuin edellä mainittuja elin- ;' *, tarvikekäyttöön soveltuvia aineita, kuten väri- tai makuaineita tai muita aineita, joiden » » • · ' ‘ avulla esimerkiksi elintarvikkeen ulkonäköä tai makua voidaan parantaa. Kiinnitysaine- 6 115193 koostumus voi sisältää väriainetta myös esimerkiksi sen takia, että kiinnitysaineen kohdentaminen ja/tai elintarvikkeen kiinnityskohta on paremmin havaittavissa.

Kiinnitysainekoostumus valmistetaan siten, että biopolymeeri, edullisesti tärkkelys, esi-5 merkiksi maissijauho, vehnäjauho tai jostain muusta viljasta saatava jauho, ja pehmentävä aine sekoitetaan vesiliuokseen ja vesiliuosta keitetään kunnes biopolymeeri, edullisesti tärkkelys, on gelatinoitunut tai plastisoitunut. Valmis kiinnitysainekoostumus pitää pitää käyttöön asti kuumana, muuten koostumus jähmettyy liian aikaisin, eikä sitä pystytä annostelemaan halutulla tavalla. Koostumusta on edullista pitää esimerkiksi vesihauteessa 10 tai vastaavassa siihen asti kunnes koostumus levitetään kiinnitysalustalle.

Levittäminen kiinnitysalustalle voi tapahtua pyyhkimällä, valuttamalla tai pudottamalla pisara tai pisaroita, sumuttamalla, suihkuttamalla tai muulla tavoin, edullisesti sellaisella tavalla, joka on helposti automatisoitavissa. Kiinnitysainekoostumus voidaan levittää joko ί 15 osalle tai koko kiinnitysalustalle tai kiinnitysaine voidaan kohdistaa erityisesti niihin kohtiin, joihin elintarvike on tarkoitus kiinnittää.

Kiinnitysalustalle levitettävää kiinnitysainekoostumusta käytetään edullisesti sellainen ennaltavalittu määrä, että koostumus leviää elintarvikkeen alla lähes koko elintarvikkeen 20 peittämälle alueelle. Jos peittävä alue on alle puolet elintarvikkeen peittämästä alueesta, '· kiinnitysainekoostumus ei välttämättä pysty pitämään elintarviketta paikoillaan. Tosin ·'·· tämä riippuu elintarvikkeen muodosta, koosta, painosta ja koostumuksesta. Joissain ·.'· tapauksissa pistemäisenä oleva kiinnitysainekoostumuskin voi pitää elintarvikkeen kiinni " · ” alustassa. Keskitason ammattimies pystyy kuitenkin helposti löytämään sopivan kiinnitys- *·.’·: 25 ainekoostumuksen määrän ja annostelutavan kutakin elintarviketta varten. Esimerkiksi ”... * noin 100 g:n leipomotuotteilla tehdyillä kokeilla havaittiin, että on edullisinta, jos kiinni tysainekoostumus peittää olennaisen osan leipomotuotteen peittämästä alueesta. Jos • · • » · ’ · ': esimerkiksi kiinnitysainekoostumuksen peittämä alue oli suurempi kuin leipomotuotteen • · •; ·' peittämä alue, leipomotuotteen ympärille tuli paistettaessa herkästi pitsireunus, mikä ei •. ·. · 30 yleensä ole toivottavaa.

• · • · :' ”: Kiinnitysalustana voidaan käyttää mitä tahansa selluloosapitoista kuitua, joka kestää : ‘: pakastusolosuhteita ja siirtämistä ja jonka päällä elintarvikkeet voidaan myös paistaa.

Edullisesti alusta on leivinpaperia tai muuta paistopaperia. Koska leivinpaperi sisältää 7 115193 valmiiksi rasvaa, se toimii keksinnössä parhaiten. Alusta ei saa repeytyä herkästi ja sen pitää kestää myös nostamista ja pakkaamista. Alustan ei tarvitse välttämättä kestää paistamista tai säilyä paistamisen aikana, koska elintarvikkeita ei tarvitse siirtää enää alustan kanssa seuraavia jatkotoimenpiteitä varten, mutta alusta ei saa olla muovia tai 5 muuta normaaleja uunissa käytettäviä paistolämpötiloja kestämättömiä materiaaleja. Tavallisimmin paistetut elintarvikkeet otetaan talteen sellaisinaan edelleen siirrettäviksi.

Paistamisella tarkoitetaan kypsentämistä korkean lämpötilan avulla uunissa tai vastaavassa 60 °C:ssa tai tämän lämpötilan yläpuolella, tyypillisesti 150 °C:ssa tai tämän lämpötilan 10 yläpuolella tai 200°C:ssa tai tämän lämpötilan yläpuolella.

Keksinnön mukaisella menetelmällä tuote saadaan pysymään kiinni alustassa niin, että alustaa voidaan käsitellä joukkona tuotteita jokaisessa vaiheessa, erityisesti laatikkoon pakattaessa ja sieltä pois purettaessa, paistettaessa tai muun toimenpiteen aikana. Pakkaus-15 vaihe j a vastaavasti tuotteiden purkaminen pakkauslaatikosta voidaan automatisoida.

Keksinnön mukainen menetelmä soveltuu erityyppisten elintarvikkeiden käsittelyyn. Esimerkiksi elintarvikkeisiin, joille on suoritettu ennen kuluttajalle toimittamista tavallisesti vain yksi käsittelyvaihe, joka käsittelyvaihe on yleensä valmistajan tekemä. Esimerkkejä tällaisista elintarvikkeista ovat esimerkiksi: kala, äyriäiset ja muut meren "'. 20 antimet, liha, kuten vasikanliha, sianliha, lampaanliha, villieläimenliha, kananliha, ; ' : jauheliha, paahtopaisti tai fileepihvi.

' · ” ·* Keksinnön mukainen menetelmä soveltuu erittäin hyvin myös sellaisten elintarvikkeiden '·, ‘ ·; käsittelyyn, joille on tehty useampia kuin yksi käsittely ennen kuluttajalle toimittamista, :,,, · kuten esimerkiksi seuraavat valmisruoat: pizzat, hampurilaiset, makkaravalmisteet, tortilla, 25 kasvispihvit, gratinoidut kasvikset ja maitotuotteet kuten juusto. Tähän ryhmään kuuluvat

» I

‘: myös leipä, leivonnaiset ja muut leipomotuotteet.

t ‘ · ^ Esillä oleva keksintö soveltuu erityisen hyvin leipomotuotteiden käsittelyyn. Kaavioku- . * * ·. vassa alla onkin verrattu keksinnön mukaisen menetelmän työvaiheita leipomoissa käy- .;. tettyyn tunnetun tekniikan mukaiseen menetelmään. Erityisesti kohdissa 4-11 ja 13 !''. 30 keksinnön mukainen menetelmä on helpompi ja nopeampi, automatisointimahdollisuus on parempi ja työvaiheen tuottavuus on parempi ja/tai vaiheella on säästöjä aiheuttava vaiku- 8 115193 tus. Myös jäljelle jäävien työvaiheiden lukumäärä vähenee huomattavasti eli prosessi yksinkertaistuu.

Tunnettu tekniikka Keksinnön mukainen menetelmä 5 1. taikinan valmistus 1. taikinan valmistus 2. ylöslyönti 2. ylöslyönti 3. pakastus 3. pakastus 4. panostus pellille 4. panostus paistoalustalle 10 5. peltien siirto kuljetushäkkiin 5. laatikointi ja lavoitus 6. häkin siirto pakastevarastoon 6. lava pakastevarastoon 7. siirto kuljetukseen 7. siirto kuljetukseen 8. terminaalikuljetus 8. terminaalikäsittely 9. siirto kuljetukseen 9. siirto kuljetukseen 15 10. purku asiakkaan varastoon 10. purku asiakkaan varastoon 11. peltien siirto paistopinnaan 11. siirto pellille, pelti pinnaan 12. valmiin tuotteen pakkaus 12. valmiin tuotteen pakkaus 13. peltien siirto häkkiin 13. pellit leipomon säil. kärryyn 14 häkin siirto varastointitilaan 20 15. siirto kulj etukseen 16. peltien purku leipomossa •, ’ · · 17 peltien puhdistus ·,'·· 18 puhtaiden peltien siirto varastoon ‘ · ” · 19 peltien otto varastosta, panostus pelleille V·: 25 *... * Esimerkiksi erään laskelman mukaan käytettäessä keksinnön mukaista menetelmää piirakoiden siirrossa asiakkaalle kertyy 50-90 % säästöt piirakka-aihiota kohti verrattuna

* I

* 1: tunnetun tekniikan mukaiseen menetelmään. Tämä merkitsee huomattavaa kustannus- • · •; · * säästöä vuodessa lisäämättä kuitenkaan kustannuksia ketjun toisessa päässä eli tuotteen 30 loppuvalmistajalla.

• « » t : “ ’; Seuraavat ei-rajoittavat esimerkit havainnollistavat keksintöä: 5 9 115193

Esimerkki 1

Keksinnön mukaista menetelmää tutkittiin erilaisilla leipomotuotteilla. Vehnäpulla valmistettiin seuraavan reseptin mukaan.

Vehnäpulla: 500g vehnäjauhoja 329g vettä

Taikina sekoitettiin Hobart- taikinakoneella. Sekoitusnopeudet olivat: 1 (2 min) ja 2 10 (4min). Taikinan annettiin levätä 10 min ennen paloittelua huoneen lämpötilassa. Levon jälkeen taikina jaettiin noin 11 palaan a 70g (70,2g -70,4g). Taikinapalat pyöriteltiin Ekstensograph:iIla (noin 20s).

Joulutorttu valmistettiin valmiista levyistä (Pirkka) ja torttuihin lisättiin valmista 15 luumusosctta.

| i

Leivonnaisten kiinnitysaineena käytettiin koostumusta, jossa tärkkelyslähteenä oli amylopektiinitärkkclystä tai vehnäjauhoa. Pehmennysaineena käytettiin glyserolia.

20 Tärkkelys tai vehnäjauho/ glyseroli suhde oli 70:30 tai 80:20 ja näistä seoksista laimennettiin eri %:set käyttö liuokset. Seokset kuumennettiin vesihauteessa, kunnes liisteröityivät eli tärkkelys gelatinoitui. Liuos käytettiin kuumana.

Leivonnaisten kiinnitysalustana käytettiin leivinpaperia, voipaperia, foliota ja/tai pelkkää : 25 peltiä, joka rasvattiin. Liima-aine levitettiin paperin pintaan siveltimellä.

Kun tuotteet oli kiinnitetty alustaan, ne pakastettiin pelteineen -25°C:ssa.

• Ml '· ί Esimerkki 2 r » » .*! : 30 » > · • » ;: Kokeessa leivonnainen oli leivinpaperilla pellin päällä ja kiinnitysainekoostumusta oli L t lisätty, paitsi 0-kokeessa, jossa käytettiin pelkkää leivinpaperia.

• » * · · * · · 0-koe Pelkkä leivinpaperi 10 115193

Koe 1 Leivinpaperi+5% amylopekt.+glyseroli (70/30). Seos oli aika löysää. Leivinpaperilla seos kasautui hiukan.

Koe 2 Leivinpaperi+10% amylopekt.+glyseroli (70/30). Seos oli hiukan paksumpaa.

Myös sama ilmiö havaittiin kuin yllä.

5 Koe 3 Leivinpaperi+15% amylopekt.+glyseroli (70/30). Seos oli vähän paksumpaa kuin 10% amylopektiiniä sisältävä seos. Seos oli kuitenkin tasainen.

Koe 4 Leivinpaperi+8% amylopekt.+glyseroli (70/30). Seos oli yllä olevien väliltä.

Koe5 Leivinpaperi+5% amylopekt.+glyseroli (80/20). Kuten yllä.

Koe 6 Leivinpaperi+8% amylopekt.+glyseroli (80/20). Kuten yllä.

10

Pelleistä tutkittiin, irtoaako leivonnainen pakastamisen jälkeen. Kaikissa muissa kokeissa paitsi 0-kokeessa leivonnainen pysyi kiinni leivinpaperilla. Kiinnitysaine oli diffundoi-tunut leivinpaperin läpi pellille ja tarttunut peltiin kiinni. Vain 0-kokeen leivonnainen irtosi ja liikkui leivinpaperilla.

15 Tämän jälkeen tutkittiin, irtoavatko leivonnaiset paperista paiston jälkeen.

i

Kaikki leivonnaiset irtosivat hyvin leivinpaperista. 15 % amylopektiiniä sisältävällä seoksella kiinnitetty oli ehkä hiukan kiinni, mutta irtosi kuitenkin hyvin. Käsittelyt antoivat 20 pullien pohjaan hiukan väriä paiston jälkeen. Myös pullien reunaan saattoi jäädä pientä pitsimäistä reunaa samaan tapaan kuin kananmunavoitelussa paiston jälkeen.

•, ‘ · Esimerkki 3 25 Seuraavaksi kokeiltiin peltien rasvausta tai foliota leivinpaperin alla. Kokeissa 8,10 ja 11 :... · käytettiin leivinpaperin päällä kiinnitysainetta.

< « » » · ’ '· 0-koe peltiin folio+ leivinpaperi * · •; · ’ koe 7 peltiin rasvaus+ leivinpaperiin 15% vehnäjauho :30 koe 8 peltiin folio+ leivinpaperiin kokeen 3 mukainen kiinnitysaine (15% .,. · amylopektiini+glys. (70/30)) » koe 9 peltiin rasvaus +leivinpaperiin 15% amylopektiini . i koe 10 peltiin rasvaus + leivinpaperiin kokeen 6 mukainen kiinnitysaine (8% amylopekt+glyseroli (80/20)) 11 115193 koe 11 peltiin folio+leivinpaperiin 15% vehnäjauho + glyseroli (70/30)

Kun leivonnaisten irtoamista tutkittiin pakastuksen jälkeen, havaittiin, että vain kokeissa 8 ja 11 leivonnainen pysyi hyvin kiinni leivinpaperissa, kokeessa 11 leivonnainen oli 5 paperissa todella hyvin kiinni. Kokeessa 7 leivinpaperi ei tarttunut peltiin, mutta pullat irtosivat paperista. Kokeissa 9 ja 10 ja 0-kokeessa leivonnaiset irtosivat paperista.

Paiston jälkeen kaikkien kokeiden leivonnaiset irtosivat paperista. Joissain tapauksissa leivonnaisten ympärillä oli risumaista rakennetta, mikä viittaa kiinnitysaineen leviämiseen 10 leivonnaisten peittämän alueen ulkopuolelle.

Esimerkki 4

Kokeissa tutkittiin peltien rasvausta tai foliota leivinpaperin alla. Kaikissa muissa paitsi ΟΙ 5 kokeessa käytettiin leivinpaperin päällä kiinnitysainetta.

0-koe pellille rasvaus+voipaperi koe 12 pellille rasvaus+voipaperiin 15% vehnäjauho + glyseroli (70/30) koe 13 pellille folio+voipaperiin 20 koe 14 pellille rasvaus+voipaperiin 20% vehnäjauho + glyseroli (70/30) koe 15 pellille folio+voipaperiin “ •, ’ · · Pakastuksen jälkeen kaikkien muiden kokeiden paitsi 0-kokeen leivonnaiset pysyivät ‘: ‘' · paperissa erittäin hyvin kiinni.

·: 25 .. * Paiston jälkeen kaikissa muissa paitsi 0-kokeessa pullat pysyivät kiinni paperissa, paperi irtosi foliosta ja pellistä. 0-kokeessa paperi irtosi pellistä samoin pullat.

* · » * · * *» » · * · *; · * Esimerkki 5 30 » »· :Seuraavissa kokeissa peltien päälle leivin/voipaperin alle laitettiin folio ja kiinnitysainetta : * “: lisättiin muissa paitsi 0-kokeissa.

0-koe folio/leivinpaperi * * · 12 115193 O- koe folio/voipaperi koe 16 pellille folio+leivinpaperiin 20% vehnäjauho + glyseroli (70/30) koe 17 pellille folio+voipaperiin 5 Kokeissa 16 ja 17 leivonnaiset pysyivät erittäin hyvin kiinni. 0-kokeissa leivonnaiset irtosivat, tosin voipaperissa oli hiukan tarttuvuutta.

Paiston jälkeen leivonnaiset irtosivat kaikissa kokeissa.

10 Esimerkki 6

Seuraavissa kokeissa selvitettiin, pysyvätkö leivonnaiset kiinni 7 vrk pakastuksessa.

Kokeissa 16 ja 17 leivonnaiset pysyivät hyvin kiinni. 0-kokeissa leivonnaiset irtosivat, 15 mutta voipaperissa oli hiukan tarttuvuutta.

Paiston jälkeen kaikkien kokeiden leivonnaiset irtosivat hyvin, mutta voipaperissa oli tarttuvuutta.

20 Esimerkki 7 :· Seuraavissa kokeissa käytettin samoja koejärjestelyjä kuin edellä, mutta leivonnaisena ·.'· käytettiin j oulutorttuj a.

'. : 25 Kokeissa 16 ja 17 tortut pysyivät hyvin kiinni, 0-kokeissa leivonnaiset irtosivat sekä leivin- ’··’ että voipaperista.

'; [: Paiston jälkeen leivonnaiset irtosivat kaikissa kokeissa hyvin, mutta voipaperissa oli » · j älleen hieman tarttuvuutta.

:,i.: 30 1... * Edellä olevissa kokeissa parhaaksi kiinnitysainekoostumukseksi osoittautui koostumus, : jossa oli gelatinoitua vehnäjauhoa 70 osaa ja glyserolia 30 osaa vesiliuoksessa ja ‘ · j koostumuksen kuiva-ainepitoisuus 20 %.

13 115193

Leivinpaperi osoittautui parhaaksi alustaksi. Kokeissa havaittiin lisäksi, että folion käyttäminen leivinpaperin alla esti kiinnitysainetta menemästä leivinpaperin läpi peltiin. Rasvaamisesta ei ollut vastaavaa hyötyä.

5 On huomattava, että näissä kokeissa kiinnitysaine lisättiin leivinpaperille, jotka olivat paistopeltien päällä. Tällöin folion avulla estettiin kiinnitysaineen meneminen peltiin.

Myös rasvaa kokeiltiin kiinnitysaineen peltiin menemisen estämiseksi. Käytettäessä keksinnön mukaista menetelmää tuotannossa, pelkkä leivinpaperi tai vastaava alusta siirtyy tuotantohihnalla. Tällöin ei luonnollisestikaan ole tarvetta käyttää rasvausta tai foliota 10 leivinpaperin tai vastaavan alustan alla.

• · · • · · • * » · * * * * * f » · • · t • t # • f · t » · • · • · > · I I · l · * I ·

Claims (10)

115193

1. Menetelmä elintarvikkeiden siirtämistä varten, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: 5. elintarvike kiinnitetään pakastamista ja siirtämistä kestävälle alustalle, jolla elintarvike voidaan myös paistaa, elintarvikekäyttöön soveltuvan kiinnitysainekoostumuksen avulla, joka koostumus on sellainen, että se kykenee kiinnittämään elintarvikkeen alustaan pakastettaessa ja sallii elintarvikkeen irtoamisen alustasta paistamisen jälkeen, - elintarvikkeet alustoineen pakastetaan, jolloin kiinnitysainekoostumus kiinnittää 10 elintarvikkeen alustaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että elintarvike alustoineen paistetaan, jolloin elintarvike on helposti irrotettavissa alustasta. I 15

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiinnitysalusta on selluloosapitoista kuitua.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiinnitysainekoostumus sisältää biopolymeeriä. 20 , · '.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että . ’. ; kiinnitysainekoostumus sisältää plastisoitua tärkkelystä ja/tai proteiinia. • :i

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että .·’*,· 25 kiinnitysainekoostumus sisältää pehmentävää ainetta, joka estää kiinnitysainekoostu- : “': muksen lasiutumisen elintarvikkeen käsittelylämpötiloissa. I

' : 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pehmentävä aine on polyoli. 30

: ‘' ’; 8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että , > * t elintarvike on leipomotuote. * · * * * 115193

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiinnitysainekoostumus sisältää plastisoitua tärkkelystä ja polyolia.

10. Alusta elintarvikkeineen, jotka elintarvikkeet ovat kiinni pakastamista ja siirtämistä kestävässä alustassa, jolla elintarvike voidaan myös paistaa, kiinnitysainekoostumuksen välityksellä, tunnettu siitä, että kiinnitysainekoostumus sisältää plastisoitua tärkkelystä ja polyolia. i | * * * » I · l « » * * * 16 115193