FI115127B - Ajoneuvon vyörenkaan kulutuspinta - Google Patents

Description

115127

Ajoneuvon vyörenkaan kulutuspinta - Anliggningsyta i radialdäck av fordon

Keksinnön kohteena on menetelmä ajoneuvon ilmatäytteisen vyörenkaan kulutus-pinnan valmistamiseksi, joka kulutuspinta käsittää pintakumikerroksen ja aluskumi-5 kerroksen sekä urien toisistaan erottamia kuviopaloja. Keksinnön kohteena on lisäksi menetelmällä aikaansaatu kulutuspinta. Keksinnön kohteena on edelleen laitteisto ajoneuvon ilmatäytteisen vyörenkaan kulutuspinta-aihion valmistamiseksi edullisesti vähintään kahdesta eri kumimateriaalista, joka laitteisto käsittää ekstruuderin ja jäähdytyslinjan, ja joka ekstruuderi käsittää vähintään kaksi syöttöruuvia, jokaisella 10 syöttöruuvilla raakamateriaalin tuloelimet, jotka on järjestetty syöttöruuvin ensimmäiseen päähän tai syöttöruuvin mitalle, jokaisella syöttöruuvilla sen toisen pään alueelta alkavan syöttökanavan, sekä suuttimen, joka on järjestetty materiaalin vir-taussuunnassa syöttöruuveista ulospäin sijaitsevien syöttökanavien toisten päiden yhtymäkohdan alueelle.

15 Renkaat aiheuttavat huomattavan osan liikennemelusta. Erityisesti nastarenkaissa rengasmelu on merkittävää. Rengasmelua on yritetty vähentää esimerkiksi lisäämällä renkaan sisäosaan sen ilmatilaan, melua absorboivaa huokoista lisämateriaalia, kuten US-julkaisussa 4 392 522 on esitetty. Tällaisella ratkaisulla ei kuitenkaan ole saavutettavissa riittävää rengasmelun vaimennusta ja lisäksi renkaan paino nousee ja . \ : 20 tietyissä ratkaisuissa myös renkaan lämmöntuotto ajon aikana lisääntyy, mikä saattaa

» I

. · ·, vaurioittaa rengasta. Lisäksi tässä julkaisussa esitetyillä rakenteilla ei ole mahdollis- I · *. ta vaikuttaa renkaan ajo-ominaisuuksiin. US-julkaisussa 3 486 545 on kuvattu ren kaan rakenne, jossa kulutuspinnan muodostava kumikerros on liitetty renkaan run-,' ko-osaan vain renkaan leveyden keskellä sijaitsevalla kehäsuuntaisella uumalla ja 25 kulutuspinnan kumikerroksen ja renkaan rungon väli on muilta osin täytetty värähte-: lyjä vaimentavalla homogeenisella tai huokoisella materiaalilla tai vaihtoehtoisesti jätetty onkalolta sisältäväksi. Valmistusmenetelmästä ei julkaisussa ole mitään mai-: ’ nintaa. Tällä ehdotetulla rakenteella on pääosin samat haittapuolet kuin edellä selos- ; : tetun julkaisun rakenteilla. Tässäkin tapauksessa renkaan ajo-ominaisuudet määräy- , _ ’ _: 30 tyvät huomattavilta osin vaimennusmateriaalin vaikutuksesta eikä tämän julkaisun * t . mukaisella rengasrakenteella voida mitenkään saavuttaa niitä ajo-ominaisuuksia, ’, ' joita renkailta nykyään vaaditaan.

,···’, Toisessa yhteydessä on tullut esille patenttijulkaisu EP-0 104 133 Bl, jossa on esi tetty kulutuspinta, joka on valmistettu kahdesta eri kumimateriaalista. Kulutuspin-35 nassa ensimmäinen kumimateriaali, jolla on korkea hystereesi, muodostaa kulutus- 2 115127 pinnan tiekosketuksessa olevan pinnan suhteen alemman kerroksen ja toinen kumi-materiaali, jolla on alhainen hystereesi, muodostaa suuremman osan kulutuspinnan tiekosketuksessa olevasta pinnasta renkaan ollessa uusi. Esitetyssä ratkaisussa alempi kumikerros koostuu renkaan leveyssuunnassa poikkileikkaukseltaan kolmiomai-5 sista tai trapetsimuotoisista ja korkeista harjanteista, joiden välimatkat vastaavat renkaan kulutuspinnan urien välimatkaa, ja se muodostaa pienemmän osan kulutus-pinnan tiekosketuksessa olevasta pinnasta renkaan ollessa uusi ja muodostaa renkaan kuluessa vähitellen suurenevan osuuden kulutuspinnan tiekosketuksessa olevasta pinnasta, eli tulee enenevästi esiin rengasta käytettäessä. Näin renkaassa kulu-10 tuspinnan tiekosketuksessa oleva vierintäpinta käsittää aina kahta eri kumimateriaa-lia. Esitetyllä ratkaisulla on pyritty saavuttamaan hyvä märkäpito ja vähäinen vierin-tävastus.

Keksinnön tavoitteena on siis saada aikaan ajoneuvon vyörenkaan kulutuspinta, joka vähentää rengasmelua verrattuna tunnettuihin kulutuspintoihin ja joka parantaa ajo-15 ominaisuuksia, kuten sivuttaisjäykkyyttä sekä parantaa kulutuspinnan kulumiskestä-vyyttä.

Keksinnön tavoitteet on saavutettu siten, kuin on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Keksinnön kohteena oleva menetelmä ajoneuvon ilmatäytteisen vyörenkaan kulutus-: 20 pinnan valmistamiseksi käsittää yhdistelmänä seuraavat vaiheet: valmistetaan jatku- ] vaa nauhamaista kulutuspinta-aihiota, jossa pintakumikerros ja aluskumikerros ovat ’ irtoamattomasti kiinni toisissaan ja niiden välinen rajapinta on ainakin osalla kulu- tuspinta-aihion leveydestä kulutuspinta-aihion paksuussuunnassa vaihtelevalla kor-• keudella muodostaen aihion poikkisuunnassa aaltomaisen rajapintaprofiilin; leika- ‘ ' 25 taan jatkuvasta kulutuspinta-aihiosta ennalta määrätyn pituisia kappaleita; järjeste- : : tään leikattu kulutuspinta-aihion kappale tai kappaleet renkaan muut osat käsittävän kokoonpanon päälle, jolloin saadaan rengasaihio; asetetaan rengasaihio vulkanoin-; · timuottiin; ja vulkanoidaan rengasaihio, jolloin saadaan aikaan renkaan kulutuspinta ;"urineen ja kuviopaloineen, ja jossa kulutuspinnassa mainittu pintakumi muodostaa ’ . 30 rengasta käytettäessä tiekosketuksessa olevan pinnan, jonka mainitun kulutuspinta- aihion pintakumikerroksen ja aluskumikerroksen rajapintaprofiilin aaltomuodon kunkin toistuvan jakson leveys on kulutuspinta-aihion leveyssuunnassa oleellisesti \ i pienempi kuin kulutuspintaan vulkanoinnissa tulevan kuviopalan leveys.

Keksinnölle on tunnusomaista, että rajapintaprofiilin aaltomuodon kunkin toistuvan 35 jakson korkeus on 30-90 % kulutuspintaan vulkanoitaessa syntyvän uran syvyydestä 3 115127 ja siitä, että leikattu kulutuspinta-aihion kappale tai kappaleet järjestetään kokoonpanon päälle siten, että mainittu pintakumikerroksen ja aluskumikerroksen poikittainen rajapintaprofiili on renkaan kehänsuunnassa oleellisesti jatkuva.

Keksinnön mukaisessa kulutuspinnassa on siis pintakumikerroksen ja aluskumiker-5 roksen välinen rajapintaprofiili muotoiltu jo pintakumiaihiossa sen paksuuden sisällä. Alan ammattimiehelle on selvää, että tästä pintakumiaihiosta valmistetun, vul-kanoidun renkaan kulutuspinnassa mainitun rajapinnan verhokäyrä(t) ei(vät) ole täysin suoraviivainen -(siä) tai yleisesti sanottuna saman muotoinen (-siä) kuin mainitussa aihiossa, vaan ne/se seuraa(vat) lievästi kulutuspinnan urien ja kuviopalojen 10 muotoja. Keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetussa kulutuspinnassa mainittu rajapinta on selvästi ja oleellisesti säännöllisesti epätasainen, jolloin kulutuspinnan pintakuviossa syntyvät ääniaallot eivät pääse etenemään suoraviivaisesti renkaan rakenteisiin, joista ne johtuisivat auton koriin ja näin sisälle autoon.

Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaan mainittu jatkuva nauhamainen kulu-15 tuspinta-aihio on valmistettu ekstruusiolla, erityisen edullisesti koekstruusiolla. Alan ammattimiehelle on kuitenkin selvää, että mainittu kulutuspinta-aihio on myös mahdollista valmistaa esimerkiksi siten, että pintakumikerros ja aluskumikerros valmistetaan erikseen, minkä jälkeen ne esimerkiksi valssataan, liimataan tai hitsataan yhteen.

: 20 Keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan leikattu kulutuspinta-aihion kappa- le tai kappaleet järjestetään muut renkaan osat käsittävän kokoonpanon päälle siten, että mainittu pintakumikerroksen ja aluskumikerroksen poikittainen rajapintaprofiili , , on renkaan kehänsuunnassa oleellisesti jatkuva.

: : Keksinnön mukaisella menetelmällä on siis näin mahdollista säätää kuviopalojen > ; 25 jäykkyyttä siten, että ne ovat tukevampia renkaan kehän suunnassa kuin renkaan le veyssuunnassa. Näin voidaan parantaa kuviopinnan kehänsuuntaista jäykkyyttä si-vuttaisen jäykkyyden silti heikkenemättä, jolloin renkaan ajokäyttäytyminen paranee. Edelleen kuviopalojen kehänsuuntainen jäykkyys parantaa renkaan kulumis- t käyttäytymistä, eli rengas kuluu tasaisemmin.

* ,j 30 Esitetystä keksinnön mukaisesta rajapintaprofiilista voidaan sanoa, että edellä mai-• _ nitun aaltomuodon kunkin toistuvan jakson leveys on kulutuspinta-aihion leveys-

’ I

suunnassa edullisesti oleellisesti pienempi kuin kulutuspintaan vulkanoinnissa tule-,.: van kuviopalan leveys. Samoin rajapintaprofiilin aaltomuodon kunkin toistuvan jak son korkeus on edullisesti 10-90 %, erityisen edullisesti 30-70 %, kulutuspintaan 4 115127 vulkanoitaessa syntyvän uran syvyydestä. Lisäksi mainitun aaltomuodon kunkin toistuvan jakson korkeus on vakio tai vaihteleva kulutuspinta-aihion leveydellä. Edelleen pintakumikerroksen ja aluskumikerroksen rajapinta on profiloitu osuudella, joka on 10-90 %, edullisesti 30-60 %, kulutuspinta-aihion leveydestä.

5 Keksinnön mukaisella menetelmällä on myös yllättäen todettu olevan se lisäetu, että sillä on mahdollista valmistaa esimerkiksi kesärenkaita, joissa kuviopalat ovat pienempiä kuin perinteisissä renkaissa. Näin pystytään vähentämään jo rengasmelun syntymistä.

Keksinnön mukaisen kulutuspinnan pintakumikerroksen ja aluskumikerroksen raja- 10 pintaprofiilin aaltomuodon kukin toistuva jakso on kulutuspinta-aihion leveyssuunnassa poikkileikkaukseltaan edullisesti yhteen tai kahteen suuntaan kaareva tai kulmikas, ja mainittu toistuva jakso voi olla esimerkiksi kolmiomainen, trapetsimainen, vastakkaisiin suuntiin osoittavien ympyränkaarien yhdistelmä, sinikäyrän tai vähintään kahden näistä yhdistelmä.

15 Keksinnön erilaisten suoritusmuotojen mukaan kulutuspinta-aihion pintakumikerros ja aluskumikerros voivat olla keskimäärin oleellisesti tasapaksuisia tai eripaksuisia kulutuspinta-aihion leveydellä. Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaan mainittu kulutuspinta-aihio on keskimäärin ohuempi niiltä kohdin, joihin rengasaihiota vulkanoitaessa syntyy uria.

• 20 Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan kulutuspinta-aihio käsittää lisäksi kaksi ' - ’ reunaosaa, joista ensimmäinen on järjestetty mainitun aihion ensimmäiseen reunaan : : ja toinen mainitun aihion toiseen reunaan, ja/tai pinnanaluskumin, joka on järjestetty * · pintakumikerroksen ja aluskumikerroksen yhdistelmän sille puolelle, joka rengasai- : : hiota koottaessa asettuu mainittua kokoonpanoa vasten.

25 Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan pintakumikerros ja aluskumi-kerros on valmistettu eri kuitumateriaaleista. Erityisesti voidaan käyttää kumimate-riaaleja, kuten luonnonkumia (NR), styreenibutadieenikumia (SBR), polybutadiee-nikumia (BR), polyisopreenikumia (IR) tai butyylikumia (IIR). Näistä kumimateri- * aaleista edullisimpia pintakumimateriaaleja ovat NR, SBR, BR ja IR. Aluskumima- .: 30 teriaalina voidaan käyttää kaikkia mainittuja materiaaleja. Alan ammattimiehelle on selvää, että käytetyt kumimateriaalit ja niiden ominaisuudet riippuvat siitä, on ky-*: seessä talvi- vai kesärengas. Samoin on selvää, että pintakumikerros ja aluskumiker- ros voivat olla samaa kumimateriaalia.

5 115127

Edullisesti pintakumikerros ja aluskumikerros on valmistettu kumimateriaalista tai kumimateriaaleista, joiden kovuus on 45-58 ShA, mitattuna standardin ASTM D2240 mukaisesti ja joiden moduli (300 %) on 3-20 MPa, mitattuna standardin ISO 37 mukaisesti. Materiaalien hystereesiero on 0-40 %, mitattuna standardin ISO 2856 5 mukaisesti. On kuitenkin selvää, että myös muita kuin edellä mainittuja kumimateri-aaleja ja materiaaleja, joilla on muun kuin edellä luetellun kaltaiset ominaisuudet, on mahdollista käyttää tämän keksinnön puitteissa.

Keksinnön kohteena on lisäksi laitteisto ajoneuvon ilmatäytteisen vyörenkaan kulu-tuspinta-aihion valmistamiseksi, jolle laitteistolle on tunnusomaista se, että ekstruu-10 deri käsittää lisäksi edellä mainitun yhtymäkohdan muodostavan esimuotoilijan, joka: muodostaa suuttimelta syöttöruuveihin päin katsottaessa oleellisesti hieman suurinta isomman, suuttimen muotoisen syöttöaukon; käsittää ensimmäisen syöttöruu-vin syöttökanavan toisesta päästä suuttimelle ulottuvan ensimmäisen pinnan, jolla pinnalla on jatkuvan nauhamaisen kulutuspinta-aihion leveyden ainakin jollakin 15 osalla aihion paksuussuunnassa aaltomainen poikkileikkausprofiili, joka on materiaalin virtaussuunnassa oleellisesti jatkuva; käsittää toisen syöttöruuvin syöttökanavan toisesta päästä suuttimelle ulottuvan toisen pinnan, jolla pinnalla on jatkuvan nauhamaisen kulutuspinta-aihion leveyden ainakin jollakin osalla aihion paksuus-suunnassa aaltomainen poikkileikkausprofiili, joka on materiaalin virtaussuunnassa 20 oleellisesti jatkuva ja joka on oleellisesti yhteensopiva ensimmäisen pinnan poikki- . . leikkausprofiilin kanssa; ja omaa materiaalin virtaussuunnassa sellaisen pituuden, » » , ’ joka mahdollistaa mainitun muovattavan kumimateriaalin tai kumimateriaalien mo- * * ; * lekyylien orientoitumisen esimuotoilijassa.

: ’ ·. · Keksinnön kohteena on vielä ajoneuvon ilmatäytteisen vyörenkaan kulutuspinta, joi- » · ;|; 25 le on tunnusomaista se, että pintakumikerros ja aluskumikerros on järjestetty oleelli- . ·: ·. sesti irtoamattomasti kiinni toisiinsa ja niiden välinen rajapinta on ainakin osalta ku- lutuspinnan leveydestä kulutuspinnan paksuussuunnassa vaihtelevalla korkeudella, , jolloin rajapinta muodostaa kulutuspinnan leveyssuunnassa aaltomaisen rajapinta- ;;; profiilin, joka on renkaassa sen vierimispinnasta ja vähintään urien seinämien pin- * · ’ ·; · ‘ 30 nasta renkaan rungon suuntaan kulutuspinnan kumin sisällä.

* ; Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaan mainitun kulutuspinnan pintakumiker- . roksen ja aluskumikerroksen rajapintaprofiilin aaltomuodon kunkin toistuvan jakson leveys on kulutuspinnan leveyssuunnassa oleellisesti pienempi kuin kuviopalan le-veys. Lisäksi rajapintaprofiilin aaltomuodon kunkin toistuvan jakson korkeus on 35 edullisesti 10-90 %, erityisen edullisesti 30-70 %, uran syvyydestä.

6 115127

Keksinnön mukaiselle kulutuspinnalle on ominaista se, että aluskumikerros ei tule esille renkaan kuluessa, ainakaan jos rajana pidetään kulumista säädösten sallimaan urasyvyyden minimiin saakka. Tällöin aluskumimateriaalia ei myöskään ole tarpeellista suojata esimerkiksi UV-säteilyä vastaan. Keksinnön edullisen suoritusmuodon 5 mukaan mainittu rajapintaprofiilin aaltomuoto ei myöskään ulotu renkaan olkapäiden alueille.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan kulutuspinta on nastarenkaan kulutuspin-ta, jossa nastat on järjestetty rajapintaprofiilin aaltomuodon niihin kohtiin, jotka ovat lähimpänä kulutuspinnan tiekosketukseen tulevaa pintaa eli aaltomuodon huippujen 10 kohtaan. Tämä parantaa nastojen pysyvyyttä kulutuspinnassa, sillä talvirenkaissa aluskumikerros on yleensä jäykempää kumimateriaalia kuin pintakumikerros. Lisäksi näin parannetaan renkaan nastojen pitokykyä.

Keksintöä on seuraavassa selostettu tarkemmin viittaamalla oheisiin kuviin, joista:

Kuva 1 esittää poikkileikkausta tunnetun tekniikan mukaisesta vyörenkaasta ja 15 sen kulutuspinnasta renkaan kehäsuuntaa vastaan poikittaisessa kuvannossa.

Kuva 2a esittää poikkileikkausta renkaasta, joka sisältää keksinnön ensimmäisen sovellutusmuodon mukaisen kulutuspinnan, renkaan kehäsuuntaa vastaan poikittaisessa kuvannossa.

:: Kuva 2b on osasuurennos kuvan 2a osoitetusta kohdasta.

20 Kuva 3 esittää poikkileikkausta renkaasta, joka sisältää keksinnön toisen sovellu- ’ ; tusmuodon mukaisen kulutuspinnan, renkaan kehäsuuntaa vastaan poikittaisessa '..' kuvannossa.

: Kuva 4 esittää poikkileikkausta renkaasta, joka sisältää keksinnön kolmannen sovellutusmuodon mukaisen kulutuspinnan, renkaan kehäsuuntaa vastaan poikittai- ; · 25 sessa kuvannossa.

; » » t

Kuva 5 esittää poikkileikkausta renkaasta, joka sisältää keksinnön neljännen so-* ·: vellutusmuodon mukaisen kulutuspinnan, renkaan kehäsuuntaa vastaan poikittaises- , · · sa kuvannossa.

; * . ‘ ·: Kuva 6 esittää poikkileikkausta renkaasta, joka sisältää keksinnön viidennen so- ’ t _: 30 vellutusmuodon mukaisen kulutuspinnan, renkaan kehäsuuntaa vastaan poikittaises sa kuvannossa.

7 115127

Kuva 7 esittää perspektiivikuvana tunnetun tekniikan mukaisen vyörenkaan kulu-tuspinnan kuviopalan sisäisestä rakenteesta.

Kuva 8 esittää perspektiivikuvana keksinnön mukaisen kulutuspinnan kuviopalan sisäisestä rakenteesta ja erityisesti kahden kumikerroksen rajapinnan muotoa.

5 Kuvat 9a, 9b, 9c, 9d ja 9e esittävät keksinnön mukaisen kulutuspinnan rajapinta-profiilin ensimmäistä, toista, kolmatta, neljättä ja viidettä suoritusmuotoa periaate-kuvina.

Kuvat 10a, 10b ja 10c esittävät poikkileikkauksena keksinnön mukaisen kulutus-pinnan kulutuspinta-aihion ensimmäistä, toista ja kolmatta suoritusmuotoa kulutus-10 pinta-aihion pituutta vastaan poikittaisissa kuvannoissa.

Kuva 11 esittää poikkileikkausta keksinnön mukaisen laitteiston eräästä sovellu-tusmuodosta valmistettavan kulutuspinta-aihion suuntaisena pitkittäisleikkauksena.

Kuva 12 esittää yksityiskohtaa kuvassa 11 esitetystä laitteistosta poikittaisleikka-uksena ja erityisesti keksinnön mukaista esimuotoilijaa, pitkin kuvan 11 ja 13 tasoa 15 II-II.

Kuva 13 esittää yksityiskohtaa kuvassa 11 esitetystä laitteistosta pitkittäisleikkauksena ja erityisesti keksinnön mukaista esimuotoilijaa, pitkin kuvan 12 tasoa I-I.

; 1 Kuvassa 1 on esitetty yksinkertaistettu poikkileikkaus tunnetun tekniikan mukaisen vyörenkaan kulutuspinnasta. Kulutuspinta käsittää kuviopaloja 1 ja uria 2 sekä pin-*·:.1 20 takumikerroksen 3 ja aluskumikerroksen 4. Edelleen kuvassa on esitetty kulutuspin- :. ’ ·: nan reunaosat 5a, 5b ja kulutuspinnan alapuoliset vyöt 6, 7, 8, renkaan runkokoordit ' · 9 ja 10 sekä renkaan sivupinnat 11, 12. Lisäksi kuvassa on esitetty renkaan keskitaso : ’; 1: 13 sekä kulutuspinnan leveys W, joka on kohtisuorassa renkaan keskitasoa vastaan.

Tunnetun tekniikan mukaisissa kulutuspinnoissa pintakumikerroksen 3 ja aluskumi-:. 25 kerroksen 4 välinen rajapinta 14 on oleellisesti sileä. Kulutuspinnan paksuus on ajo- •, neuvon renkaassa tyypillisesti noin 12-15 mm.

Kuvassa 2a on esitetty poikkileikkaus mm. keksinnön ensimmäisen sovellutusmuo- . ; don mukaisesta kulutuspinnasta. Kulutuspinta 55 käsittää kuviopaloja 1, uria 2, pin takumikerroksen 3 ja aluskumikerroksen 4, eli kulutuspinta 55 koostuu mainitun 30 pintakumikerroksen ja mainitun aluskumikerroksen ja mahdollisten muiden kumi-.1 kerrosten yhdistelmästä, joka sijaitsee renkaan uloimman kudoskerroksen, kuten uloimman vyön 6 päällä. Käsitettä "kulutuspinta" käytetään tässä edellä olevan mää- 8 115127 ritelmän merkityksessä, eli kulutuspinta tarkoittaa renkaan rungon päällä olevaa ja renkaan olkapäiden välillä olevia kumikerroksia, mutta ei renkaan sivuja. Lisäksi kuvassa on esitetty olkapääalueilla kulutuspinnan 55 reunaosat 5a, 5b, jotka liittävät renkaan olkapäät 18, 19 renkaan sivuihin 11, 12, ts. kulutuspinta liittyy olkapäihin 5 18, 19, jotka taas liittyvät reunaosilla 5a, 5b renkaan sivuihin ja kulutuspinnan ala puoliset vyöt 6, 7, 8, renkaan runkokoordit 9 ja 10 sekä renkaan sivupinnat 11, 12. Edelleen kuvassa on esitetty renkaan keskitaso 13 sekä kulutuspinnan leveys W. Nämä samat pääosat on esitetty myös kuvissa 3-6. Kulutuspinnan 55, joka siis muodostuu vähintään edellä mainittujen kahden kumikerroksen 3 ja 4, jotka ovat edulli-10 sesti eri kumilaatuja, yhdistelmästä, se uloin pinta, joka tulee kosketuksiin tienpinnan kanssa muodostaa renkaan vierintäpinnan 51.

Keksinnön mukaisen kulutuspinnan 55 pintakumikerroksen 3 ja aluskumikerroksen 4 välinen eräs rajapinta 15 on renkaan leveyssuunnassa epätasaiseksi ja tietyllä tavalla aaltomaisesti profiloitu. Kuvissa 2a ja 2b esitetty, keksinnön ensimmäisen so-15 vellutusmuodon mukainen epätasainen rajapintaprofiili P muoto koostuu poikkileikkaukseltaan kolmiomaisen muotoisista ja renkaan kulutuspinnan poikkisuunnassa eli leveyden W suunnassa toistuvista jaksoista tai osasista, jolloin toistuvan jakson leveys L on oleellisesti pienempi kuin kuviopalan 1 leveys Wk. On selvää, että toistuvan jakson leveys L ja huipustahuippuun -amplitudi eli jakson korkeus A on varsin 20 vapaasti valittavissa, esitetyssä ratkaisussa toistuvan jakson korkeus A on noin 35 % uran 2 syvyydestä Hl. Lisäksi esitetyssä ensimmäisessä sovellutusmuodossa profi-; ,' lointi P ulottuu kulutuspinnan koko leveydelle W, ja se on oleellisesti samanlainen ’ ’; ‘ koko mainitulla kulutuspinnan leveydellä W, eli symmetrinen renkaan keskitason 13 . 1 suhteen. On kuitenkin selvää, että mainittu rajapintaprofiili P voi ulottua vain osalle :. i 25 kulutuspinnan leveydestä W, kuten kuvassa 4, tai vaihtoehtoisesti myös renkaiden v ·’ olkapäiden 18, 19 alueelle, kuten kuvassa 3, ja että rajapintaprofiili P voi olla myös : epäsymmetrinen renkaan keskitason 13 suhteen. Samoin on selvää, että kuvissa esi tetty renkaan kulutuspinnan ulkomuoto urineen 2 ja kuviopaloineen 1 sekä renkaan :. muu rakenne ja/tai koostumus on vain viitteellinen eikä rajoita keksintöä. Keksinnön •. 30 mukainen rajapintaprofiili P on kulutuspinnan sisällä ja renkaan kehäsuunnassa, jo ka on kohtisuorassa renkaan leveyttä vastaan ja siten myös kuvien 2a-6 kuvannoissa : kohtisuorassa kuvatasoa vastaan, homogeenista ja vähintään kuviopalojen ke- • häsuuntaisen pituuden pääosilla pääpiirteittäin muuttumaton, kuten jäljempänä se- | lostetaan.

‘ 35 Kuvassa 2b on esitetty osasuurennos kuvassa 2a esitetystä pintakumikerroksen 3 ja aluskumikerroksen 4 välisestä rajapinnasta 15. Suurennoksesta nähdään, miten kulu- 9 115127 tuspinta-aihiossa 50 kolmiomaisista jaksoista koostuvan rajapintaprofiilin kolmiomaisen jakson muoto hieman muuttuu rengasaihiota vulkanoitaessa, eli miten kolmion huippu - eli renkaan ulkopintaa lähempänä oleva kärki - hieman suippenee. On selvää, että tämä muutos on haluttaessa kompensoitavissa kulutuspinta-5 aihiota valmistettaessa tekemällä mainitusta kolmion huipusta hieman pyöreäkärki-nen teräväkärkisen sijasta. Kuvien 2a ja 2b mukaisen rajapintaprofiilin P muoto on näytetty tarkemmin kuvassa 9b.

Kuvassa 3 on esitetty poikkileikkaus keksinnön toisen sovellutusmuodon mukaisesta kulutuspinnasta 55. Keksinnön toisen sovellutusmuodon mukaisen kulutuspinnan 10 pintakumikerroksen 3 ja aluskumikerroksen 4 välinen rajapinta 16 on renkaan leveyssuunnassa W sinikäyrän muotoisesti profiloitu eli koostuu sinikäyrän puoliaallon jaksoista, minkä toistuvan jakson leveys on L, kuten on tarkemmin näytetty kuvassa 9c. Esitetty keksinnön mukainen sinikäyränomainen rajapintaprofiili P ulottuu lähes renkaan ensimmäisen olkapääalueen 18 ulkoreunasta toisen olkapääalueen 19 ulko-15 reunaan, eli leveydelle, joka on suurempi kuin kulutuspinnan leveys W. Kuvien 2a ja 3 tapauksissa rajapintaprofiili P on kulutuspinnan leveyden W mitalla homogeenista sekä renkaan kehäsuunnassa jatkuvaa.

Kuvassa 4 on esitetty poikkileikkaus keksinnön kolmannen sovellutusmuodon mukaisesta kulutuspinnasta 55. Keksinnön kolmannen sovellutusmuodon mukaisen ku-20 lutuspinnan pintakumikerroksen 3 ja aluskumikerroksen 4 välinen rajapinta 16 on ; * renkaan leveyssuunnassa W osittain epätasaiseksi profiloitu ja osittain oleellisesti : tasainen. Esitetyssä sovellutusmuodossa on keksinnön erityisen piirteen mukaista ; : keksinnön mukaista rajapintaprofiilia P renkaan leveyden keskialueella pitkin ren- : kaan kehäsuuntaa ja vähintään sillä alueella olevien kuviopalojen 1 kohdilla, mutta , . 25 ei kulutuspinnan ulkoreunoilla, eli ei siis lähinnä olkapäitä olevien reunimmaisten . kuviopalojen leveydellä eikä olkapäiden alueella. Tällaista kulutuspinnan leveyden W suunnassa rajoitettua eli epähomogeenista rajapintaprofiilia P on mahdollista käyttää esimerkiksi kesärenkaissa, jolloin niiden kuviopintaan on mahdollista tehdä : totuttua pienempiä kuviopaloja, jota kautta renkaan aiheuttama melu vähenee oleel- ; * ‘ 30 lisesti. On selvää, että rajapintaprofiilin P toistuvan jakson muoto renkaan leveydel- * · lä voi myös olla jokin muu kuin kuvassa esitetty.

* i * * » , ’ Kuvassa 5 on esitetty poikkileikkaus keksinnön neljännen sovellutusmuodon mukai- ('.j sesta kulutuspinnasta 55. Keksinnön neljännen sovellutusmuodon mukaisen kulu- tuspinnan pintakumikerroksen 3 ja aluskumikerroksen 4 välinen rajapinta 21 on ku-35 lutuspinnan ensimmäisen olkapääalueen 18 ulkoreunasta kulutuspinnan kehäsuun-taiseen uraan 22 asti epätasaiseksi profiloitu, ja rajapintaprofiilin P jaksot koostuvat ίο 115127 esim. oleellisesti eri suuntaan osoittavien ympyränkaarien yhdistelmästä, jollaista muotoa on esitetty tarkemmin myös kuvassa 9d. Tässä tapauksessa lisäksi kulutus-pinnan tiettyjen, kehäsuunnassa peräkkäisten kuviopalojen 1 kohdalla - tässä tapauksessa renkaan kulutuspinnan keskiosan alueella - aluskumikerros 4 on oleellisesti 5 paksumpi kuin muilla osin rengasta, eli renkaan kulutuspinnan reunimmaisilla osuuksilla. Mainitun keskiosan alueella pintakumin 3 ja aluskumin 4 välinen raja-pintaprofiili P koostuu kolmiomaisista jaksoista, kuten edellä jo on kuvattu. Tässä tapauksessa keskiosan alueella rajapintaprofiilin P kolmiomaisen jakson korkeus A on oleellisesti suurempi kuin kulutuspinnan reuna-alueiden rajapintaprofiilin P jak-10 son korkeus A. Mainittu rajapinta on kulutuspinnan toisen olkapääalueen 19 sisäreunasta kulutuspinnan kehäsuuntaiseen uraan 2 asti profiloitu samanlaisella eri suuntaan osoittavien ympyränkaarien yhdistelmällä kuin kulutuspinnan ensimmäinenkin reuna. On huomattavaa, että esitetyssä neljännessä sovellutusmuodossa mainittu profilointi ei ole symmetrinen renkaan keskitason 13 suhteen, ja kyseessä on si-15 ten epäsymmetrinen ja epähomogeeninen rajapintaprofiili P.

Kuvassa 6 on esitetty poikkileikkaus keksinnön viidennen sovellutusmuodon mukaisesta kulutuspinnasta 55. Tässäkin sovellutusmuodossa pintakumin 3 ja aluskumin 4 välinen rajapinta 23 on epätasaiseksi profiloitu kulutuspinnan koko leveydeltä W, mutta rajapintaprofiili P on tässä tapauksessa renkaan kulutuspinnan keskiosan alu-20 eella erilainen - vastaten kuvan 9a trapetsimuotoa - kuin kulutuspinnan reuna-. . alueilla, joissa rajapintaprofiili on aikaisemmin kuvatun kolmiomuodon ja em. tra- ; . ‘ petsimuodon välimuoto - vastaten kuvassa 9e esitettyä poikkileikkausmuotoa. Ku- • vassa on lisäksi esimerkinomaisesti esitetty nastoja 42, jotka on järjestetty kulutus- *·1 ·’ pinnan leveydellä W rajapintaprofiilin niihin kohtiin 62, jotka ovat lähempänä kulu- *. i 25 tuspinnan tiekosketukseen tulevaa vierintäpintaa 51. Tätä varten nämä aluskumin 4 :: : vierintäpintaa 51 kohti osoittavat korotetut kohdat 62, joiden kohdalla pintakumiker- : roksen 3 paksuus on vastaavasti pienempi, ovat leveydeltään Wv kulutuspinnan le veyssuunnassa W suhteellisen suuria, ts. suuruusluokkaa nastojen leveys tässä suun-; · nassa, kun taas korotettuja kohtia 62 yhdistävät aluskumin 4 matalammat kohdat 63, ". 30 joiden kohdalla pintakumikerros 3 on vastaavasti paksumpi, ovat suhteellisen kape- • t at, jotta kulutuspintaan kullekin reuna-alueelle saadaan nastoja useampaan riviin R1-R4, kuten on ymmärrettävää kuvion 6 perusteella.

• > i ’ . Kuvassa 7 on esitetty perspektiivikuvana ja läpinähtynä tunnetun tekniikan mukai- sen vyörenkaan kulutuspinnan kuviopala. Kuviopala 1 koostuu pintakumista 3 ja ‘ · · · * 35 aluskumista 4, ja aluskumi 4 muodostaa tyynymäisen 24 osuuden kuviopalan sisään, jolloin pintakumin ja aluskumin rajapinta on kuviopalan keskiosissa tasomainen ja 11 115127 vierintäpinnan suuntainen ja jonka tasomaisen osuuden ja mainitun tyynymuodon muoto vierintäpinnan suuntaisessa leikkauksessa on oleellisesti samanmuotoinen kuin kuviopalan 1 muoto samansuuntaisessa leikkauksessa.

Kuvassa 8 on esitetty perspektiivikuvana ja läpinähtynä keksinnön mukaisen kulu-5 tuspinnan 55 kuviopala. Keksinnön mukaisessa kuviopalassa 1 aluskumi 4 muodostaa pitkittäisiä, samansuuntaisia harjanteita 25, jotka ovat renkaan kehänsuunnassa K, joka on kulutuspinnan kussakin kohdassa kohtisuorassa kulutuspinnan leveyttä W vastaan, oleellisesti jatkuvia. Harjanteet 25 ovat kuviopalojen 1 sisällä renkaan kehäsuuntaa K vastaan kohtisuorassa leikkauksessa eli kulutuspinnan leveyden W 10 suunnassa muodoltaan pääpiirteittäin kulloinkin käytettyä, edellä kuvattua rajapinta-profiilin P muotoa vastaavia, jolloin on tietenkin huomioitava, että kulutuspinnan muodon eli urien ja kuviopalojen puristaminen kyseisiin kumimateriaaleihin vul-kanoinnin yhteydessä vaikuttaa jonkin verran rajapintaprofiilin ja siten harjanteiden muotoon. Vertaamalla kulutuspinta-aihion 50 rajapintaprofiilin P muotoa sen muo-15 toon valmiissa kulutuspinnassa, on todettavissa, että kuviopalojen kohdalla rajapintaprofiilin muoto ja toistuvan jakson korkeus on varsin lähellä rajapintaprofiilin muotoa ja toistuvan jakson korkeutta kulutuspinta-aihiossa, mutta urien kohdalla rajapintaprofiilin toistuvan jakson korkeus on oleellisesti pienempi, eli rajapintaprofiilin muoto on tavallaan "painunut matalammaksi". Näin ollen vulkanoidussa kulu-20 tuspinnassa harjanteet 25 ovat hyvin pieniä urien 2, 22 kohdalla, mutta että ne taas . kasvavat seuraavan kuviopalan kohdalla oleellisesti samankokoisiksi kuin viereises sä kuviopalassa. Tämä koskee kulutuspinnan kaikkia, eli kaiken suuntaisia uria. Pin- > · takumin ja aluskumin välisen rajapinnan profiili P on siis oleellisesti jatkuva pinta-kumiaihiossa ja lievästi epäjatkuva vulkanoidun kulutuspinnan urien kohdalla. Kos-i 25 ka rajapintaprofiili ja sen korkeimmatkin kohdat 62 ovat kulutuspinta-aihiossa 50 oleellisen välimatkan päässä tulevan vierintäpinnan 51 muodostavasta yläpinnasta : 52, sijaitsee rajapintaprofiilin P valmiissa vulkanoidussa renkaassa sen vierintäpin- nasta 51 ja vähintään urien 2, 22 seinämien 60 pinnasta renkaan rungon suuntaan • kulutuspinnan kumin sisällä. Edullisesti rajapintaprofiilin P korkeimmat kohdat 62 30 ovat valmiissa vulkanoidussa renkaassa, erityisesti sen kuviopaloissa 1, sellaisella etäisyydellä H5 vierintäpinnasta 51, ettei aluskumikerroksen 4 aaltomuodon kor- t keimmat kohdat 62 tule esille silloinkaan, kun rengas on kulunut säädösten, kuten lain, asetuksen tai muun määräyksen sallimaan urien 2, 22 syvyyden minimiin. Tä- * mä voidaan ilmasta vaikkapa kaavalla H1-H5 > H6, jossa H6 on kulloinkin sallittu ·. 35 minimiurasyvyys, joka vaihtelee maittain ja rengastyypeittäin, ja Hl urien 2, 22 sy vyys käyttämättömässä renkaassa.

12 115127

Kuvissa 9a, 9b, 9c, 9d ja 9e on esitetty keksinnön mukaisen vyörenkaan kulutuspin-nan 55 ja/tai kulutuspinta-aihion 50 rajapintaprofiilin ensimmäinen, toinen, kolmas, neljäs ja viides suoritusmuoto. Kuvissa on havainnollistettu profiilien kulmia aja β, sekä jakson leveyttä L ja huipustahuippuun -amplitudia, eli jakson korkeutta A. 5 Alan ammattimiehelle on selvää, että nämä suureet ovat varsin vapaasti valittavissa, ja että ne riippuvat paitsi valmiilta renkaalta toivotuista ominaisuuksista, myös käytettyjen materiaalien sulatyöstöominaisuuksista. Esimerkkinä voidaan sanoa, että kulmat a ja β voivat vaihdella alueella 5°-80° ja edullisesti välillä 10°-45°. Rajapintaprofiilin P jakson ennalta määrättävä leveys L ja korkeus A riippuvat kuviopalojen 10 dimensioista sekä urien syvyyksistä. Yleisesti voidaan sanoa, että jakson leveys L on edullisesti pienempi kuin kulutuspinnan kapeimman kuviopalan leveys, ja että jakson korkeus on 10-90 %, edullisesti 30-70 % kulutuspinnan syvimmän uran syvyydestä Hl.

Kuvissa 10a, 10 b ja 10c on esitetty poikkileikkauksia keksinnön eri sovellutusmuo-15 tojen mukaisista kulutuspinta-aihioista 50 eli siitä nauhamaisesta aihiosta, joka koostuu toisiinsa liitetystä pintakumikerroksesta 3 ja aluskumikerroksesta 4 ja mahdollisista muista kumikerroksista ja josta muodostetaan renkaan kulutuspinta kuvio-paloineen 1 ja urineen 2, 22. Kuvassa 10a esitetyssä kulutuspinta-aihiossa pintaku-mikerroksen 3 paksuus H3 ja aluskumikerroksen 4 paksuus H4 ovat keskimäärin 20 oleellisesti tasapaksuiset kulutuspinta-aihion koko leveydellä Wa. Kuvassa 10b esi-. . tetyssä kulutuspinta-aihiossa taas aluskumikerroksen 4 paksuus H4 on keskimäärin oleellisesti tasapaksuinen kulutuspinta-aihion koko leveydellä Wa, mutta pintaku-'·'·* mikerroksen 3 keskimääräinen paksuus H3 vaihtelee kulutuspinta-aihion leveyden

Wa eri kohdissa. Edullisesti pintakumikerros 3 on keskimäärin ohuempi niissä koh-*.' · · 25 dissa, joihin rengasaihiota puristettaessa ja vulkanoitaessa syntyy uria. Keskimääräi- :T; sellä paksuudella tarkoitetaan paksuutta, joka on mitattu rajapintaprofiilin P aalto- muodon painotetusta keskiarvosta kunkin jakson osalta eli keskiarvoviivasta tai kes-kiarvokäyrästä, jonka kummallakin puolella on yhtä suuret pinta-alat pintakumia 3 ja aluskumia 4 laskettuna rajapintaprofiilin huippujen 62 ja 63 kautta piirrettyjen - ’ ·, 30 ja nämä huiput yhdistävien - verhokäyrien ja keskiarvokäyrän välistä. Kuviin 10a- » 10c keskiarvokäyrat 65 on merkitty ehjällä viivalla ja kuviin 9a-9e katkoviivalla.

: Kuvien 9a-9d tapauksissa rajapintaprofiili P on symmetrinen ja keskiarvokäyrät 65 ': siten huippujen 62, 63 puolivälissä, kun taas kuvassa 9e rajapintaprofiili P on epä- ’ ,· symmetrinen ja keskiarvokäyrä 65 poikkeaa huippujen puolivälistä. Kuvassa 10c ..' 35 esitetyssä kulutuspinta-aihiossa 50 pintakumikerroksen 3 paksuus H3 ja aluskumi- » kerroksen 4 paksuus H4 ovat oleellisesti erisuuruiset kulutuspinta-aihion leveyden Wa eri kohdissa. Esitetyssä sovellutusmuodossa molemmat kerrokset ovat ohuempia 13 115127 niissä kohdissa, joihin rengasaihiota vulkanoitaessa syntyy uria. On kuitenkin selvää, että esimerkiksi pintakumikerros 3 voi olla paksumpi sellaisessa kohdassa, jossa aluskumikerros 4 on vastaavasti ohuempi. Kulutuspinta-aihion 50 kokonaispaksuus D voi olla aihion leveyden Wa eri kohdissa yhtä suuri, kuten kuvassa 10a tai eri 5 suuri, kuten kuvissa 10b ja 10c, riippumatta siitä, pysyvätkö pintakumikerroksen ja aluskumikerroksen paksuudet samoina vai eivät. Siten kuvan 10a tapauksessa pintakumikerroksen ja aluskumikerroksen keskimääräiset paksuudet H3 ja H4 voivat vaihdella, kunhan niiden summa pysyy samana eli yhtä suurena kuin kokonaispaksuus D. On myös ymmärrettävä, että kulutuspinta-aihiossa 50 pintakumikerroksen 3 10 paksuus H3 ja aluskumikerroksen 4 paksuus H4 samoin kuin mahdollisten lisäkerrosten paksuudet, joita kuvissa ei ole esitetty, ovat aihion 50 leveyden eri kohdissa samoja pitkin aihion pituutta. Kuvassa 10c on myös näytetty kulutuspinnan sivuissa olevat erilliset reunaosat 5a, 5b, kun taas kuvissa 10a ja 10b nämä reunaosat koostuvat pintakumikerroksen 3 jatkeista.

15 Kuvassa 11 on esitetty poikkileikkaus keksinnön mukaisen laitteiston eräästä sovel-lutusmuodosta sivulta esitettynä. Laitteisto käsittää ekstruuderin 26 ja jäähdytyslin-jan 27, jota ei tässä käsitellä tarkemmin. Ekstruuderi käsittää tässä tapauksessa neljä syöttöruuvia 28, 29, 30, 31, joista ensimmäinen syöttöruuvi 28 syöttää pintaku-miaihion reunaosien 5a, 5b materiaalia, toinen syöttöruuvi 29 pintakumikerroksen 3 20 kumimateriaalia, kolmas syöttöruuvi 30 aluskumikerroksen 4 kumimateriaalia ja , . neljäs syöttöruuvi 31 pinnanaluskumimateriaalia. On selvää, että on mahdollista I ,' käyttää vain osaa, esimerkiksi ainoastaan toista syöttöruuvia 29 ja kolmatta syöttö- * ’; ‘ ruuvia 30, tai kaikkia syöttöruuveista pintakumiaihion 50 kokoonpanosta ja kerros- ten lukumäärästä sekä sijainnista riippuen. Samoin on ymmärrettävä, että laite voi . : 25 sisältää kaksi tai kolme syöttöruuvia tai useampia kuin neljä syöttöruuvia. Syöttö- ;. · ·' ruuvien raakamateriaalien tuloelimiä ei ole kuvattu, vaan ne voivat olla mitä tahansa : tarkoitukseen sopivaa tyyppiä, sen sijaan kuvassa on esitetty syöttöruuvien 28, 29, 30, 31 syöttökanavat 32, 33, 34, 35 sekä suutin 36, josta kulutuspinta-aihio purkau-' · tuu eli tulee ulos jäähdytyslinjalle 27. Ensimmäisen syöttöruuvin 28 syöttökanava 32 ”, 30 jakautuu kahtia kuvassa ei-esitetyllä tavalla, jolloin aihion 50 reunaosien 5a, 5b ma- • t teriaalia voidaan syöttää pintakumiaihion molempiin reunoihin. Lisäksi ekstruuderi käsittää keksinnön mukaisen esimuotoilijan 37, joka sijaitsee syöttöruuvien 28, 29, : 30, 31 syöttökanavien 32, 33, 34, 35 päiden, jotka osoittavat aihion purkautumis- : suunnassa F poispäin syöttöruuveista, ja suuttimen 36 välissä. Alan ammattimiehelle 35 on selvää, että mainittu esimuotoilija 37 on ennalta suunniteltu ja valmistettu omaamaan riittävä pituus G sulatilassa olevien kumimateriaalien molekyylien orientoi- 115127 14 tumiseksi, jotta esimuovauksessa syntynyt pintakumin ja aluskumin välinen raja-pintaprofiili P säilyy myös suuttimen 36 jälkeen.

Kuvassa 12 on esitetty yksityiskohta kuvassa 11 esitetystä laitteistosta. Kuvassa on havainnollisesti esitetty esimuotoilijan 37 poikkileikkaus suuttimelta syöttörauveille 5 päin katsottaessa. Kuvassa on esitetty pintakumikerroksen 3 syöttöaukko 38 ja alus-kumikerroksen 4 syöttöaukko 39 sekä niiden väliseen rajapintaan muodostuvan ra-japintaprofiilin P muovaavat muotoilupinnat 40, 41. Kuvassa esitetty muotoilupinto-jen 40, 41 poikkileikkausprofiili on esimerkinomainen ja kuvaa keksinnön yhtä so-vellutusmuotoa, jolla saadaan kuvan 9a mukainen rajapintaprofiili arvoltaan hieman 10 poikkeavalla kulmalla β. Muotoilupintojen 40 ja 41 tulee olla sellaiset, että ne aikaansaavat toisiinsa sopivat muodot pintakumikerrokseen 3 ja aluskumikerrokseen 4, mikä tarkoittaa sitä, että pintakumikerroksen 3 muotoilupinnan 40 tulee olla alus-kumikerroksen 4 muotoilupinnan 41 negatiivi ja päinvastoin. Aluskumikerroksen muotoilupinnan 41 ulkonemien ja syvennysten kohdalla, niitä vastapäätä - tarkastel-15 taessa kulutuspinta-aihion 50 kokonaispaksuuden D suunnassa - tulee olla ainakin oleellisesti samanmuotoiset syvennykset ja vastaavasti ulkonemat, jolloin aluskumikerroksen 4 esimuotoiltu yläpinta sopii muototarkasti pintakumikerroksen 3 esimuotoiltuun alapintaan. Esimuotoiltu aluskumikerros ja pintakumikerros puristetaan kiinni toisiinsa suuttimessa 36, kuten on ymmärrettävää kuvasta 13, jolloin plasti-20 sessa muodossa oleva aluskumikerros ja pintakumikerros tarttuvat toisiinsa kiinni . muodostaen jo tässä vaiheessa oleellisesti irtoamattoman liitoksen. On periaatteessa • mahdollista valmistaa aluskumikerros 4 ja pintakumikerros 3 toisistaan erillään, mutta edellä kuvatun keksinnön mukaisen rajapintamuodon omaavaksi ja sitten esi- • merkiksi liimata tai liittää puristuksella ne sitten toisiinsa kulutuspinta-aihioksi 50, • 25 jossa on keksinnön mukainen rajapintaprofiili P. Tyypillisesti aluskumikerros 4 ja pintakumikerros 3 ovat toisiinsa verrattuna erilaista kumilaatua kulloinkin valmistettavan rengastyypin mukaisesti. Kumilaatuvaihtoehtoja ja -yhdistelmiä on erittäin paljon, eikä niitä tässä selosteta tarkemmin.

Claims (18)

1. Menetelmä ajoneuvon ilmatäytteisen vyörenkaan kulutuspinnan valmistamiseksi, joka kulutuspinta (55) käsittää pintakumikerroksen (3) ja aluskumikerroksen (4) yhdistelmän sekä urien (2, 22) toisistaan erottamia kuviopaloja (1), joka mene-5 telmä käsittää yhdistelmänä seuraavat vaiheet: valmistetaan jatkuvaa nauhamaista kulutuspinta-aihiota (50), jossa pintakumi-kerros (3) ja aluskumikerros (4) ovat irtoamattomasti kiinni toisissaan ja niiden välinen rajapinta (15, 16, 20, 21, 23) on ainakin osalla kulutuspinta-aihion leveydestä (W) kulutuspinta-aihion (50) paksuussuunnassa (D) vaihtelevalla korkeudella muo-10 dostaen aihion poikkisuunnassa aaltomaisen rajapintaprofiilin (P), leikataan jatkuvasta kulutuspinta-aihiosta (50) ennalta määrätyn pituisia kappaleita, järjestetään leikattu kulutuspinta-aihion kappale tai kappaleet renkaan muut osat käsittävän kokoonpanon päälle, jolloin saadaan rengasaihio, 15. asetetaan rengasaihio vulkanointimuottiin, ja vulkanoidaan rengasaihio, jolloin saadaan aikaan renkaan kulutuspinta (55) urineen (2, 22) ja kuviopaloineen (1), ja jossa kulutuspinnassa mainittu pintakumi- · kerros (3) muodostaa rengasta käytettäessä tiekosketuksessa olevan pinnan, jonka mainitun kulutuspinta-aihion (50) pintakumikerroksen (3) ja aluskumikerroksen (4) , , , 20 rajapintaprofiilin (P) aaltomuodon kunkin toistuvan jakson leveys (L) on kulutuspin- t! *. ta-aihion leveyssuunnassa (W) oleellisesti pienempi kuin kulutuspintaan vulkanoin- ! nissa tulevan kuviopalan (1) leveys (Wk), tunnettu siitä, että rajapintaprofiilin (P) aaltomuodon kunkin toistuvan jakson korkeus (A) on 30-90 % kulutuspintaan vul-kanoitaessa syntyvän uran (2, 22) syvyydestä (Hl) ja siitä, että leikattu kulutuspinta-25 aihion (50) kappale tai kappaleet järjestetään kokoonpanon päälle siten, että mainittu pintakumikerroksen (3) ja aluskumikerroksen (4) poikittainen rajapintaprofiili (P) : on renkaan kehänsuunnassa oleellisesti jatkuva. i • I

* 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rajapintapro- • fiilin (P) aaltomuodon kunkin toistuvan jakson korkeus (A) on 30-70 % kulutuspin- : 30 taan vulkanoitaessa syntyvän uran (2, 22) syvyydestä (Hl). k » 16 115127

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rajapin-taprofiilin (P) aaltomuodon kunkin toistuvan jakson korkeus (A) on vakio kulutus-pinta-aihion leveydellä (W).

4. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 5 että rajapintaprofiilin (P) aaltomuodon kukin toistuva jakso on kulutuspinta-aihion leveyssuunnassa (W) poikkileikkaukseltaan yhteen tai kahteen suuntaan kaareva tai kulmikas ja että mainittu toistuva jakso on kolmiomainen, trapetsimainen, vastakkaisiin suuntiin osoittavien ympyränkaarien yhdistelmä, sinikäyrän muotoinen tai näistä vähintään kahden yhdistelmä.

5. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kulutuspinta-aihiossa: mainittu pintakumikerros (3) on keskimäärin tasapaksuinen (H3) kulutuspinta-aihion koko leveydellä (W), ja mainittu aluskumikerros (4) on keskimäärin tasapaksuinen (H4) kulutuspinta-15 aihion koko leveydellä (W).

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kulutuspinta-aihiossa: :** : - mainittu pintakumikerroksen (3) paksuus (H3) on oleellisesti erisuuruinen ku- . ·. . lutuspinta-aihion leveyden (W) eri kohdissa, ja ' ‘ 20 - mainittu aluskumikerroksen (4) paksuus (H4) on oleellisesti erisuuruinen kulu- : : tuspinta-aihion leveyden (W) eri kohdissa.

. ·. 7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ku lutuspinta-aihiossa yhdistelmänä: mainittu pintakumikerroksen (3) paksuus (H3) on kulutuspinta-aihion leveys-: 25 suunnassa oleellisesti ohuempi kohdissa, joihin rengasaihiota vulkanoitaessa syntyy : ura (2, 22), ja : - mainittu aluskumikerroksen (4) paksuus (H4) on oleellisesti tasapaksuinen ku- : lutuspinta-aihion koko leveydellä (W). 17 115127

8. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pintakumikerroksen (3) ja aluskumikerroksen (4) mainittu rajapintaprofiili (P) ulottuu oleellisesti kulutuspinta-aihion koko leveydelle (W).

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pin-5 takumikerroksen (3) ja aluskumikerroksen (4) mainittu rajapintaprofiili (P) ulottuu osuudelle, joka on 10-90 % kulutuspinta-aihion leveydestä (W).

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pin-takumikerroksen (3) ja aluskumikerroksen (4) mainittu rajapintaprofiili (P) ulottuu osuudelle, joka on 30-60 % kulutuspinta-aihion leveydestä (W).

11. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kulutuspinta-aihio (50) on valmistettu ekstruusiolla.

12. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kulutuspinta-aihio (50) käsittää lisäksi kaksi reunaosaa (5a, 5b), joista ensimmäinen on järjestetty mainitun aihion ensimmäiseen reunaan ja toinen mainitun ai- 15 hion toiseen reunaan, ja/tai pinnanaluskumin (17), joka on järjestetty pintakumikerroksen (3) ja aluskumikerroksen (4) yhdistelmän sille puolelle, joka rengasaihiota koottaessa asettuu mainittua kokoonpanoa vasten.

13. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ’ * että pintakumikerros (3) ja aluskumikerros (4) on valmistettu kumimateriaalista tai : 4 20 kumimateriaaleista, jonka kovuus on 45-58 ShA, moduli (300 %) 3-20 MPa ja joi- ; : den materiaalien hystereesiero on 0-40 %.

: 14. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pintakumikerros (3) ja aluskumikerros (4) on valmistettu kumimateriaalista tai : kumimateriaaleista, joka on valittu ryhmästä, joka käsittää luonnonkumin (NR), sty- 25 reenibutadieenikumin (SBR), polybutadieenikumin (BR), polyisopreenikumin (IR) ja butyylikumin (IIR). ' I %

15. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ·’ että pintakumikerros (3) ja aluskumikerros (4) on valmistettu eri kumimateriaaleista.

15 115127

16. Ajoneuvon ilmatäytteisen vyörenkaan kulutuspinta, joka käsittää pintakumi- ) > t ’ : 30 kerroksen (3) ja aluskumikerroksen (4), sekä urien (2, 22) toisistaan erottamia ku- ...· viopaloja (1), jotka pintakumikerros (3) ja aluskumikerros (4) ovat oleellisesti ir- toamattomasti kiinni toisissaan ja niiden välinen rajapinta (15, 16, 20, 21, 23) on ai- 18 115127 nakin osalta kulutuspinnan (55) leveydestä (W) kulutuspinnan paksuussuunnassa (D) vaihtelevalla korkeudella, jolloin rajapinta muodostaa kulutuspinnan leveys-suunnassa aaltomaisen rajapintaprofiilin (P), joka on renkaassa sen vierintäpinnasta (51) ja vähintään urien (2, 22) seinämien (60) pinnasta renkaan rungon suuntaan ku-5 lutuspinnan (55) kumin sisällä, ja että kulutuspinnan pintakumikerroksen (3) ja alus-kumikerroksen (4) rajapintaprofiilin (P) aaltomuodon kunkin toistuvan jakson leveys (L) on kulutuspinnan leveyssuunnassa oleellisesti pienempi kuin kuviopalan (1) leveys (Wk), tunnettu siitä, että rajapintaprofiilin (P) aaltomuodon kunkin toistuvan jakson korkeus (A) on 30-90 % uran (2, 22) syvyydestä (Hl).

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen kulutuspinta, tunnettu siitä, että rajapinta- profiilin (P) aaltomuodon kunkin toistuvan jakson korkeus (A) on 30-70 % uran (2, 22) syvyydestä (Hl).

18. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen kulutuspinta, tunnettu siitä, että mahdolliset liukuestenastat (42) on järjestetty rajapintaprofiilin (P) aaltomuodon niihin 15 kohtiin (62), jotka ovat lähimpänä kulutuspinnan tiekosketukseen tulevaa vierintä-pintaa (51).