FI114161B - Joustava hiomanauha - Google Patents

Description

114161

Joustava hiomanauha

Keksinnön kohteena on hiomanauha, jossa on alusta, joka käsit-5 tää neuloksen, joka koostuu perusneuloksesta ja ainakin yhdes tä loimilankakerroksesta ja vähintään yhdestä siitä erillisestä kudelankakerroksesta ja sisältää lujittavan viimeistyksen.

Joustavissa hiomanauhoissa, joissa on tekstiilipohja, kudelan-10 kojen ja loimilankojen suunnassa lujuus on luonnollisesti suu rimmillaan ja venyminen pienimmillään. Useissa käyttökohteissa on kuitenkin suuri muotopysyvyys myös loimi- ja kudesuunnista poikkeavissa suunnissa toivottavaa. Erityisen ilmeistä tämä on niin kutsutuilla segmentoiduilla laajakaistoilla, joissa loi-15 mi- ja kudelankojen suunta ei osu yksiin kulkusuunnan kanssa.

Riittämättömällä mittapysyvyydellä niissä esiintyy taipumusta laskostumiseen. Erityisen tärkeää yleinen mittapysyvyys on myös kaikissa käyttökohteissa, jotka johtavat hiontatyökalun voimakkaaseen pistemäiseen tai vanuttavaan rasitukseen.

20

Jo kankaissa mittapysyvyyden pieneneminen on selvää poikettaessa lankasuunnista. Vielä suurempaa se on hiljakkoin lisään-tyvässä määrin hiomanauhapohjana käytetyissä ommelneuloksissa, joiden rakenne on oleellisesti löyhempi kuin kankaiden.

• · * ;2.5.

Keksinnön tehtävänä on saada aikaan aiemmin mainitun tyyppinen • · . , hiomanauha, jolla on loimi- tai kudelankojen suunnista poik- * · · *t>* keavissa suunnissa suuri mittapysyvyys .

• « · • # » 30 Keksinnön mukainen ratkaisu perustuu siihen, että useita loi- * milankoja neulanväliä kohti pidetään vierekkäin erilaisen mal-’ : linmukaisen sidoksen avulla siten, että ne kulkevat osaksi IV, perusneuloksen poikittaislankojen ali ja osaksi yli ja että loimilankoj en peittoaste nousee vähintään noin 60 %:iin.

'*35 • i · V : Haluttua vaikutusta voidaan tehostaa siten, että ryhmän kaikki i VV loimilangat on erotettu toisistaan tämän loimilankaryhmän ylä puolelta alapuolelle vuorottelevien perusneuloksen poikittais-lankojen avulla. Tämän ei tarvitse päteä jokaiselle risteys 2 11416: kohdalle. Sen pitäisi kuitenkin olla varmistettu pituussuunnassa mallikerrassa lyhyesti toisiaan seuraavissa risteyskohdissa .

5 Keksinnön mukaisen materiaalin edullisen toiminnan selittämi sessä seuraavilla yhteyksillä on merkitystä. Materiaalin venyessä diagonaalisuunnassa tapahtuu loimi- ja kudelankojen kiertyminen tai vääristyminen toisiaan kohti jokaisessa risteyskohdassa. Lankojen keskinäinen yhdistäminen näissä kohdis-10 sa viimeistyksen avulla voi pienentää näitä suhteellisia liik keitä mutta ei kuitenkaan poistaa. Tunnetuissa ommelneuloksis-sa (EP-B 45 408) kude- ja loimilankojen välissä on käytettävissä vain rajallinen määrä risteyskohtia, nimittäin jokaisessa silmukkarivissä vain yksi risteyskohta neulanväliä kohti.

15 Tämä pätee myös silloin, kun syötetään useita loimilankoja neulanväliä kohti, koska nämä solmitaan yhteen ompelulangoista vyyhtimäisesti lankakimpuksi, jolla on yhtenäinen pyöreä lan-kapoikkileikkaus. Tämä yhteensolmiminen vältetään keksinnön avulla. Useammat loimilangat neulanväliä kohti leviävät taso-20 maisesti. Loimilankamäärän lankaväliä kohti mukaan on tulokse na tunnettuihin ommelneuloksiin verrattuna risteyskohtien moninkertaistuminen ja siten liitoskohtien moninkertaistuminen loimi- ja kudelankojen välissä sekä neulelankojen kanssa. Si-Jt· : ten pienennetään huomattavasti niiden taipumusta kiertyä toi- :5¾: siinsa nähden diagonaalisessa venymisessä. Koska myös vierek- • i » käisten risteyskohtien väliset etäisyydet pienenevät tietyllä • · > tl vakovälillä, pienennetään myös lankojen vääri s tyrni s taipumus ta .

.·, ·. Edelleen diagonaalisessa venymisessä tapahtuu vierekkäisten loimi- tai kudelankojen antiparalleelinen siirtyminen toisiaan 30 kohti. Jos näillä langoilla on - kuten tunnetuissa ommelneu- loksissa - suuret keskinäiset välimatkat, on viimeistys ehdol- ·'·' linen ainoastaan siinä tapauksessa, että niiden väliin on • · » • t muodostettava kuormitettava liitos tai tätä tarkoitusta varten •Vj on tarpeen siten hierottu viimeisteen käyttö, että näin ,135 materiaalin ominaisuuksia muutettaisiin ei sallitulla tavalla.

Keksinnön ansiosta loimilangat vetäytyvät lähemmäksi toisiaan, I | · ’·' 1 niin että ne voidaan sitoa toisiinsa viimeistyksellä ja siten · varmistaa suhteellista pitkittäissiirtymää vastaan.

3 11416' Tällöin keksintö ei johda suureen loimilankojen käyttöön, koska yksittäisillä loimilangoilla voi olla nykyisissä ommel-neulonnaisissa käytettyihin loimilankoihin verrattuna siten pienempi poikkileikkaus, että loimilankojen kokonaispoikki-5 leikkauspinta pysyy neulaväliä kohti muuttumattomana.

Loimilankojen leviämisellä on se lisäetu, että loimilankojen peittoaste kohoaa ja siten vältetään viimeisteen tunkeutuminen syvään tai jopa läpäisy. Tällöin nousee esiin kysymys, eikö 10 vierekkäisten loimilankojen tiheällä keskinäisellä sijoittami sella tarvitse pelätä, että viimeiste ei voi tunkeutua riittävästi vierekkäisten loimilankojen keskinäisen liitoksen aikaansaamiseksi. Tällainen pelko on kuitenkin perusteeton, koska loimilangat erottaa toisistaan erilainen mallinmukainen 15 liitos jokaisessa risteyskohdassa tai ainakin pienillä etäi syyksillä perusneuloksen poikittaislangat, minkä ansiosta niiden väliin aikaansaadaan kapillaarivälit, joihin viimeiste tunkeutuu. Siten on varmistettu, että ne eivät kiinnity viimeisteen avulla vain toisiinsa, vaan myös perusneulokseen.

20 Tässä yhteydessä on edullista, jos ryhmän kaikki loimilangat on erotettu toisistaan tämän loimilankaryhmän yläpuolelta alapuolelle vuorottelevien perusneuloksen poikittaislankojen avulla, jotta mainitut kapillaarivälit voidaan muodostaa.

·.· · Tässä yhteydessä on edullista myös, jos poikittaislangan jo- 525: kaisessa risteyskohdassa loimilankojen ryhmän kanssa on vähin- i tään yksi loimilanka poikittaislangan yli.

; Keksinnölle pätee kuten ommelneuloksille, että loimilankoj en paikka on rajoittunut neulontavaiheen aikana neulanväleihin; » · · *30 koska kuitenkin loimilangat ylittävät vuorotellen ommellangat, . ei niitä yhdistetä yhdeksi ainoaksi kompaktiksi lankakimpuksi, ·*;; vaan ne leviävät tasomaisesti, niin että kohonneen pintapeiton "···* ohella saadaan myös vähemmän ripamaisesti strukturoitu, vaan :*·*: pikemminkin tasainen pinta. Keksinnön kyseisestä suoritusmuo- • ♦ ;*3*5 dosta riippumatta voivat loimilangat olla sijoitettuina niiden • · · leviämisen mukaan pienillä etäisyyksillä vierekkäin, välittö- • · · '** ’ mästi toisiinsa rajoittuen tai myös keskenään lomittuen. Täl löin muodostuu joukko mainittuja kapillaarimaisia välitiloja, joihin viimeiste voi tunkeutua. Tämä johtaa kovettamisen jäl-40 keen koko alustan oleelliseen lujittumiseen.

« 11416'

Viimeisteen erilainen konsistenssi ja kovetetun viimeistyksen erilaiset tarttumisominaisuudet voivat toivotusti sallia erilaisten tunkeutumissyvyyksien esiintymisen. Samoin hiomanauhan erilaisista käyttötarkoituksista ja kovetetun viimeistyksen 5 erilaisesta konsistenssista voi käydä selville toiveen mukai sesti alustan erilainen läpäiseminen viimeisteen johdosta. Näihin toiveisiin keksintö voi mukautua siten, että loimilan-kojen välimatkaa ja peittoastetta voidaan käytännössä sopivasti säätää. Siten on mahdollista - kovetetussa tilassa - työs-10 tää kovia viimeistyksiä tai herkkäliikkeisiä viimeisteitä loi- milankojen välimatkojen ollessa pieniä ilman, että tunkeudutaan liian syvälle ja siten täytyy pelätä alustan ei-toi-vottua haurastumista, kun taas sellaisilla viimeisteillä, jotka suuremman sitkeyden tai vaahtoamisen takia ovat vähän juok-15 sevia ja/tai ovat kovetetussa tilassa riittävän joustavia, voidaan valita suurempi välimatka tai pienempi peittoaste. Keksinnön mukainen hiomanauha mahdollistaa sen vuoksi alustan muodostavan neuloksen tyypin vuoksi tähän asti tuntemattoman muunneltavuuden.

20 Tässä yhteydessä huomautettakoon, että lujittavalla viimeis-tyksellä tarkoitetaan jokaista ainetta, joka muotoiltavasta ja erityisesti juoksevasta tilasta voidaan levittää neulokselle v : ja ainakin osaksi viedä sen sisään, tämän jälkeen kovettaa ja :2 5: kovetetussa tilassa saada aikaan alustan lujittaminen. Vii- • meistyksenä keksinnön mielessä voidaan sen vuoksi myös ymmär- ·;··;' tää kovettuvaa impregnointia tai päällystystä, joita käytetään : ensisijassa muihin tarkoituksiin, esimerkiksi hiontarakeiden sitomiseen alustaan.

'3 0 , On tunnettua, että keksinnön mukaisesti käytetty neulos voidaan varustaa suurella vetolujuudella ja sillä on suuri pintasileys ja sen vuoksi on sovelias esimerkiksi hammashihnoiksi tai pei-tekankaiksi samoin kuin yleensä käyttötarkoituksiin, jotka vaa-;'3’5 tivat tasaista pintaa (EP-A 0 069 589; EP-A 0 069 590). Kuiten kaan ei tiedetä, että tämä materiaali yhdessä viimeistyksen ‘ kanssa, joka soveltuu hiomanauhoihin, johtaa suureen mittapysy-

·' · * I

vyyteen suunnissa, jotka poikkeavat kude- ja loimilankasuunnis-ta.

40 5 11416!

Keksintö parantaa muotopysyvyyttä ja peittokerrointa jo tri-koosidottujen neulosten yhteydessä. Vielä parempia tuloksia saavutetaan verkasidoksilla. Tällöin on mahdollista saada, että loimilangat peittävät vaot kokonaan tai osaksi, joita 5 loimilankoja ommellangat sitovat, jotka kuuluvat muihin va- koihin. Tämä perustuu selitettyyn ilmiöön, että neulomisvai-heen aikana tiettyyn neulanväliin rajoittuvat loimilangat voivat siirtyä neuloksen poikittaislankojen määrittämän alueen sisäpuolella sivuittain näiden neulavälien yli.

10

Keksinnön erään lisätunnusmerkin mukaan loimilankojen tyyppi ja paksuus voidaan valita siten, että ne ovat valmiissa neuloksessa litistetyssä muodossa, jolloin niiden leveyden suhde niiden korkeuteen on vähintään noin 1,8 ja käytännössä hel-15 posti suuruusluokkaa 2,3. Litistymä ei edellytä, että valmis tuksessa käytetään alunperin litistettyjä lankoja. Pikemminkin litistyminen voidaan saada alunperin poikkileikkaukseltaan pyöreillä langoilla, erityisesti kun ne koostuvat litteästä, vähän tai ei yhtään kierretystä filamenttilangasta ja niillä 20 on riittävästi käytettävissä leviämistilaa. Tämä on ymmärret tävä riippuvaiseksi alunperin pyöreiden lankojen läpimitan suhteesta niihin tuotteessa käytettävissä olevaan leveyteen, siis loimilankojen läpimitta kerrotaan loimilankojen lukumää-rällä per neulaväli suhteessa vakojen keskivälimatkaan. Tämä ;2S; suhde ei tarkoituksenmukaisesti ole yli 80 %, tarkoituksen- : mukaisesti ei yli 70 %, edelleen tarkoituksenmukaisesti ei yli • * · · 60 %, edelleen tarkoituksenmukaisesti ei yli 50 %. Esimerkiksi • · . . vähintään noin 80 % arvo saavutetaan neuloksen jaolla 20 neu- laa per tuuma (2,54 cm) sekä neljän loimilangan (numero SO 550 dtex, monifilamenttilanka, polyesteri) per neulaväli ku teessa. Alunperin pyöreiden loimilankojen läpimitta on mahdol-

• I I

lista saada selville valmiissa tuotteessa löytyvän poikkileik-’,,,· kauksen samanpintaisella muunnoksella ympyräpoikkileikkauksek-

si. Tämän asemesta se on mahdollista saada selville myös EP-B

» · .35, 0 073 313:ssa, sivu 6 ylhäällä, annettujen periaatteiden mu- kaisesti. Loimilankojen leveydellä tarkoitetaan niiden mittaa 1 i » ‘ poikittain niiden pituussuuntaan nähden alustan tasossa. Nii- den korkeus on niiden poikittain tähän nähden kulkeva poikki-leikkausmitta. Jos loimilangat sijoitetaan vastaavan tiheään, 40 valmiissa tuotteessa lankojen litistymisen seurauksena on 6 11416' laaja keskinäinen limittyminen. Jos tämä ei ole toivottavaa, niin on mahdollista käyttää pienempää määrää, esimerkiksi neljän loimilangan (numero 550 dtex) asemesta ainoastaan kahta loimilankaa (numero 1100 dtex) neulaväliä kohti. Neuloksen 5 numeroa voidaan myös pienentää. Periaatteessa vastaavalla lankojen, neuloksen numeron, loimilankojen lukumäärän, sidoksen sekä muiden, ammattimiehelle tuttujen parametrien valinnalla voidaan saada kulloisenkin hiontaprosessin erityisiä vaatimuksia vastaava alusta. Erityisen edulliseksi on osoit-10 tautunut mahdollisuus varioida pintapeiton astetta ja siten myös yksittäisten loimilankojen keskinäistä välimatkaa käyttämällä keksinnöllisiä rakenteen tunnusmerkkejä siten, että niistä riippuvasti levitetty viimeisteen määrä johtaa hioma-nauhan toivottuun joustavuuteen tai jäykkyyteen. Keksinnön 15 oleellinen etu nykyisiin ommelneuloksiin nähden perustuu sii hen, että loimilankamäärän moninkertaistaminen johtaa ilman loimilankamateriaalin määrän suurentamista peittoasteen kasvamiseen. Siten esimerkiksi moninkertaistamalla loimilankojen määrä saavutetaan peittoasteen kaksinkertaistuminen.

20

Loimilankojen peittoaste on edullisesti yli 60 %, edelleen edullisesti yli 70 %, edelleen edullisesti yli 80 %. Se voi saavuttaa 100 %, kuten jo on tehty, jos loimilangat ovat vä-V · littömästi vieretysten tai jopa limitysten.

:25: • Tunnetuissa hiomanauhoissa, joiden alusta sisältää ommelneu- • loksen, loimilankapuoli ei sovellu hiomaraekerroksen sijoitta- : miseen. Keksinnön mukaisessa hiomanauhassa saatu loimilanka- järjestely sallii kuitenkin viimeistyksen tai sidosaineen niin i » » 30 hyvän ankkuroinnin, että hiomarae voidaan sijoittaa nyt halu- , tulla tavalla loimipuolelle. Lukuunottamatta ommelneuloksissa ···; tähän asti saavuttamatonta hiekuvan laatua ja mahdollisuutta käyttää neulosalustaa myös hienolle hiomarakeelle, on hioma-rakeen sijoittamisella loimipuolella edelleen se etu, että • · .‘3*5 hiomavoimat siirtyvät rakeesta välittömästi alustan siihen kerrokseen, joka siirtää pitkittäisvoimat, ilman että niiden ’ väliin on sijoitettu kudelankakerrosta.

> ·

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viittaamalla piirus-40 tuksiin. Niissä esittävät: 11416’ kuvio 1 nykyisen ommelneuloksen poikkileikkausta, kuviot 2-4 päällikuvia keksinnön mukaisista neuloksista, 5 joissa on trikoosidos (loimilankapuoli), kuviot 5 ja 6 poikkileikkauksia eri mittakaavassa keksinnön mukaisesta neuloksesta, jossa on trikoosidos, 10 kuvio 7 päällikuvaa keksinnön mukaisesta neuloksesta, jossa on verkasidos (loimilankapuoli), ja kuviot 8 ja 9 poikkileikkauksia eri mittakaavassa tällaisesta neuloksesta.

15

Keksinnön alaa koskeva joustava hiomanauha koostuu (katso kuvio 5) alustasta U ja raekerroksesta K, jotka on liitetty toisiinsa sidosaineella B. Alusta sisältää voimat vastaanottavan tekstiilipintamateriaalin, joka on lujitettu viimeistyksellä 20 A, jonka pitää tunkeutua haurauden estämiseksi enimmäkseen vain rajoitettuun syvyyteen tekstiilimateriaalissa. Viimeistys voi olla joko tekstiilimateriaalin molemmilla puolilla tai vain toisella puolella. Lujittamisen lisäksi sillä voi olla • · · V * muita tarkoituksia, esimerkiksi estää sidosaineen tunkeutumi-* * · δ,!?.· nen alustan läpi ja/tai aikaansaada tartuntavälitys liitosai- • t : : : neeseen ja/tai muodostaa suuri kitkakerroin hiomanauhan taka- ·;··: puolelle käyttotelaa vasten. Yksinkertaisuuden vuoksi muissa ·'. kuvioissa esitetään ainoastaan tekstiilimateriaali.

• * · * · 30 Alusta voi tekstiilimateriaalin lisäksi sisältää muita kerrok- . siä, kuitenkin lisäkerroksista edullisesti luovutaan.

* * · • · s · » ·

Kuviossa 1 esitetty nykyisenlainen ommelneulos käsittää ommel-: langat 1, jotka muodostavat vaot 2, jotka on sidottu neulavä- 35’; leihin 3 poikittaislangoilla 4. Ommellangat 1 yhdistävät kude- langat 5 ja loimilangat 6. Jokaisessa neulavälissä on ainoas- i · taan yksi loimilanka. Ommellangat sitovat loimilangat kimpuksi * i ja pitävät välimatkan päässä. Tämä ei muutu myöskään silloin, kun käytetään paksumpia loimilankoja tai useampia loimilankoja 40 neulaväliä kohti. Piirustus, joka on käytännössä käytetyn neu- s 114161 loksen fotografisen kuvan suurennettu esitys, toistaa selvästi tosiasialliset suhteet ja näyttää erityisesti, että loimilan-kojen peittoaste on pieni ja keskinäinen välimatka suuri.

5 Kuviot 2-4 esittävät keksinnön mukaisten neulosten sijoitus- kuvia trikoosidoksisina. Neulelangat 1 muodostavat vaot 2, jotka on sidottu poikittaislangoilla 4 neulaväleissä 3. Kaikissa suoritusmuodoissa jokaiseen silmukkariviin on sijoitettu yksi kudelanka 5. Kudelankoja voidaan sijoittaa myös useita 10 tai lisäksi voidaan tehdä lankasijoitus ommelneuloksen avulla tai muulla tavoin. Jokaisessa neulavälissä 3 loimilangat 6 on sidottu, joiden lukumäärä eroaa kuvioissa. Ne muodostavat siten osan neuloksesta, jotta ne ovat mallinmukaisesti sidottuja. Tämä merkitsee, että ne kulkevat osaksi poikittaislanko-15 jen 4 ali ja osaksi yli. Tällöin järjestely on siten valittu, että jokaisessa risteyskohdassa vähintään yksi loimilanka kulkee jokaisen poikittaislangan yli ja ali.

Kuviot 5 ja 6 esittävät poikkileikkausmuotoa, joka kuvion 2 20 mukaista sijoituskuviota käytettäessä ja esimerkin 1 tietojen perusteella on tuloksena käytännössä. Koska neulelangat 1 jännittyvät suuremman leveyden yli kuin se vastaa loimilangan leveysosuutta, loimilankoja ei niputeta tiiviisti ja niiden paikka ei myöskään ole poikittaissuunnassa niin liikkumatto- 25. maksi määrätty kuin nykyisissä ommelneuloksissa. Ne voivat sen : vuoksi levitä poikkisuunnassa ja siirtyä toisiaan kohti, joten " saavutetaan loimilankojen suurempi peittoaste. Kuten kuvio 6 . , esittää, tällöin voi olla tuloksena vieläpä vierekkäisten loimilankojen keskinäinen limittyminen. Tämä tulee mahdolli- * · « *3*0* seksi siten, että poikittaislangat, jotka sitovat vuorotellen toisen ja toisen kudelangan, eivät esiinny samoissa risteys-kohdissa, vaan pituussuunnassa toisistaan. Siinä kohdassa, jossa kuvioiden 5 ja 6 mukaiset leikkaukset on otettu, on jokaisessa neulavälissä vasemmalla esiintyvän loimilangan • · ‘3.5 sitova neulelanka. Siten autetaan oikean loimilangan limitystä vasemman loimilangan päälle. Sitä vastoin niissä kohdissa, • · · ·.· · joissa kulloinkin oikean loimilangan sitova neulelanka on, *:**: vasen loimilanka on taipuvainen limittämään oikean loimilan gan .

40 9 114161

Kuviot esittävät edelleen, että hyvä peittoaste saavutetaan, kun poikittaislangoilla huolehditaan siitä, että vierekkäiset loimilangat eivät yhdisty yhdeksi yhtenäiseksi kimpuksi, vaan niiden väliin jää ainakin poikittaislankojen 4 läheisyydessä 5 tietty välimatka, joka loimilankojen paksuuden mukaan on suu rempi tai pienempi, vähintään kuitenkin poikittaislankojen paksuutta vastaava kapillaarinen leveys, niin että viimeiste, jolla on sopiva konsistenssi, voi tunkeutua sisään ja sitoa vierekkäiset loimilangat ja poikittaislangat toisiinsa.

10

Samalla loimilankojen käytöllä (loimilankapoikkileikkauksen summa per neulaväli) saavutetaan tällä tavoin oleellisesti suurempi peittoaste kuin nykyisissä ommelneuloksissa (kuvio 1). Muutoin olisivat itse samalla loimilankojen peittoasteella 15 sidosolosuhteet oleellisesti suosiollisemmat, koska risteys- kohtien määrä on kaksinkertainen ja vierekkäisten loimilanko-jen välinen etäisyys puolitettu.

Sen vuoksi keksinnön mukainen neulos antaa kaikille niille 20 muodonmuutoksille, jotka on sidottu rasitukseen lankasuunnasta poikkeavassa suunnassa, oleellisesti suuremman vastuksen kuin nykyinen ommelneulos.

Edelleen kuvioita 5 ja 1 vertaamalla osuu silmään, että kek- .26. sinnön mukaisesti saadaan oleellisesti suurempi pinnansileys • · : S' kuin nykyisillä ommelneuloksilla. Tämä on myös tärkeää, että jokaisessa risteyskohdassa kulkee ainakin yksi loimilanka jo- • · . . kaisen poikittaislangan yli ja ali. Jokaisen poikittaislangan vieressä on vähintään yhtä korkea loimilanka. Toisin kuin *3*0* nykyisissä ommelneuloksissa poikittaislangat eivät sen vuoksi tule näkyviin korkeimpina pisteinä ja ovat sen vuoksi vähemmän alttiina ulkoa tulevalle mekaaniselle rasitukselle.

» i · • · • · • · ·

Huolimatta tiheästä sijoituksestaan poikittaislangat erottavat siis aina selvästi loimilangat ja pitävät ne keskenään yhdensuuntaisina. Siten varmistetaan toisaalta niiden suurin le-V * viäminen neuloksen tasossa ja toisaalta taataan niiden välinen *:*: riittävä ankkurointimahdollisuus. Myös muilla asetuksilla, erityisesti suuremmilla loimilankojen määrällä neulaväliä koh-40 ti, pitää olla jatkuvasti taattuna, että poikittaislangat kul- 10 114161 kevät osaksi vierekkäisten loimilankojen yläpuolelta ja osaksi alapuolelta, jotta saadaan suljettu rakenne, joka estää pohja-sidosaineen läpitunkeutumisen ja mahdollistetaan viimeistys-massan riittävä ankkurointi.

5

Neulos menettää ommelneuloksille tyypillisen, pitkittäisorien-toidun riparakenteen ja sillä on mieluummin sileä, samantyyppinen pinta; ommellankoihin ei enää käytännössä kohdistu oleellista kulumista tämän rakenteen neuloksessa. Sen lisäksi 10 voidaan neulosta, jolla on tämäntyyppinen sileä pintalaatu, käyttää myös hienoilla hiomarakeilla, ja se tarjoaa myös käyttöalueilla, joilla tähän asti käytettiin ommelneuloksia, oleellisia käyttöteknisiä etuja, erityisesti paremman hiekuvan ja pienemmän tukiosien kulumisen.

15

Mitä tulee käytettyihin lankamateriaaleihin, käytetään edullisesti filamenttilankoja. Kuitenkin voidaan käyttää myös tekokuitulankoja tai muita synteettisiä tai luonnonlankamateriaa-leja.

20

Kuvio 7 esittää asetuskuvaa keksinnön mukaisesta neuloksesta, jossa on verkasidos. Tälle on ominaista se, että poikittais-langat 4 kulkevat ei välittömästi vierekkäisten vakojen 2 vä- • 1 · V · Iissä. Siten vähennetään edelleen poikittaislankojen kimputta-• · · 25: vaa vaikutusta loimilankoihin 6, niin että loimilangat voivat • 1 · neuloksen valmistuksen jälkeen levitä käytännöllisesti katsoen * 1 1 · vapaasti sivusuunnassa. Vähäisemmällä loimilanko j en käytöllä .·. : saadaan siten korkeampi peittoaste. Vieläpä itse vaot peit- tyvät, nimittäin loimilankojen johdosta, joita poikittaislan-30 gat pitävät kiinni, jotka kuuluvat kulloinkin peitetyn vaon . kulloinkin vierekkäiseen vakoon. Kuvion 7 mukainen asetuskuva ' ;· johtaa käytännössä poikkileikkauskuvaan, kuten kuvioissa 8 ja 9 on havainnollistettu. Kuten selvästi nähdään, nousee peitto-; aste esimerkin 3 tietojen perusteella lähes 100 %:iin, jolloin 33. suuremmasta pinnantasaisuudesta huolimatta on varmistettu vie- • t rekkäisten loimilankojen selvä erottuminen toisistaan säily- > · ; tettäessä välitilat viimeistyksen ankkuroimista varten.

11416:

Esimerkki 1

Kone: Fa. Mayerin, Obertshausen, Raschel-neulekone, malli RS4 MSU-N varustettuna vähintään 3-6 langankuljetin-kiskolla ja niihin kuuluvilla laitteilla loimilanka-5 mallien neulomiseksi sekä kuteensyöttölaitteella.

Langat: Loimilanka: monifilamenttilanka, dtex 1100 f 210 polyesteri korkealujuus 10 Ommellanka: monifilamenttilanka, dtex 150 f 48 polyesteri

Kudelanka: monifilamenttilanka, dtex 1100 f 210 polyesteri korkealujuus 15 Langat ovat kaupallisia ja voidaan tilata esimerkiksi

Fa. Hoechst AG:Itä, Frankfurtista.

Asetus ja niisitys:

Asetus: LI L 2 L 3 20 ommellanka ensimmäinen loimilanka toinen loimilanka 0 0 0 2 0 0 :T: 4 2 0 :25; 2 2 0 • · ___ ___ t · · --— “ — • · » 0 0 0 0 • · · i · · • * * ‘•3d 0 2 0 2 t I * » • —_ __ __ _. .

Niisitys: täysi täysi täysi dtex 150 dtex 1100 dtex 1100 » * Tällä tavoin saatu neulos vastaa kuvioita 2, 5 ja 6 ja sillä • »# ·"· 3900 N/5 cm.

,* * on sekä loimi- että kudesuunnassa katkaisulujuus, joka on noin 11416; 12

Esimerkki 2

Kone: Vastaa esimerkkiä 1 Lanka: Vastaa esimerkkiä 1 5 Asetus ja niisitys:

Asetus: LI L 2 L 3 L 4 ommellanka ensimmäinen loimil. toinen loimil. kolmas loimil.

0 0 0 2 10 2 0 0 2 4 2 2 2 2 2 2 2 15 2 0 0 2 0 0 2 0 2 2 0 2

Niisitys: täysi täysi täysi täysi dtex 150 f 48 kulloinkin dtex 1100 f 210 polyesteri korkea-: : : lujuus t« · : .·. Saatu neulos vastaa kuviota 3.

• « · • · · · • · ^ . Keksinnön mukaisen neuloksen jälkikäsittely hiomanauhaksi alustan päälle tapahtuu nykyisellä tekniikalla.

* * · *3 0* • · » » * * · · * · I i i • · • · · * · · i « 1 · 13 11416-

Esimerkki 3

Kone: Vastaa esimerkkiä 1 Lanka: Vastaa esimerkkiä 1 5 Asetus ja niisitys:

Asetus: LI L 2 L 3 ommellanka ensimmäinen loimil. toinen loimil.

2 2 0 10 0 2 0 4 4 4 6 4 4 15 0 2 0 2 4 4 4 4

Niisitys: täysi täysi täysi dtex 150 f 48 kulloinkin dtex 1100 f 210 polyesteri korkea- lujuus * · .**) Saatu neulos vastaa kuvioita 7, 8 ja 9.

* « · • · · « « · ·

Keksinnön mukaisen neuloksen jälkikäsittely hiomanauhaksi • · • · · \ V alustan päälle tapahtuu nykyisellä tekniikalla.

• · » =3¾: 4 * · >14* I · · t · I · • I · * » · · * · » ·

t « I

> · k • « • · IMI * ·

Claims (10)

1. Hiomanauha, jossa on alusta (U) , joka käsittää neuloksen, joka koostuu perusneuloksesta ja ainakin yhdestä loimilanka-kerroksesta ja vähintään yhdestä siitä erillisestä kudelanka- 5 kerroksesta ja sisältää lujittavan viimeistyksen (A), tunnettu siitä, että kulloinkin useita loimilankoja (6) neulaväliä (3) kohti pidetään vierekkäin erilaisen mallinmukaisen sidoksen avulla siten, että ne kulkevat osaksi perusneuloksen poikit-taislankojen (4) ali ja osaksi yli ja että loimilankojen (6) 10 peittoaste nousee vähintään noin 60 %:iin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hiomanauha, tunnettu siitä, että ryhmän kaikki loimilangat (6) on erotettu toisistaan tämän loimilankaryhmän yläpuolelta alapuolelle vuorottelevilla perusneuloksen poikittaislangoilla (4).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hiomanauha, tunnettu siitä, että jokaisessa poikittaislangan (4) risteyskohdassa loimilankoj en ryhmän kanssa vähintään yksi loimilanka (6) on poikittaislangan (4) päällä.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen hiomanauha, tun-20,,, nettu siitä, että perusneuloksella on trikoosidos.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen hiomanauha, tun- : nettu siitä, että perusneuloksella on verkasidos.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen hiomanauha, tunnettu siitä, että vaot (2) ovat kokonaan tai osaksi loimilankojen (6) peit- 2 3, · · tämiä.

,···. 7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen hiomanauha, tun- nettu siitä, että loimilangat (6) ovat litistyneitä niiden le-·*.* veyden ja niiden korkeuden välisellä suhteella vähintään noin fv 1,3. » · 30

*· 8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen hiomanauha, tun- ’· nettu siitä, että loimilankoj en (6) alkuperäinen läpimitta 15 11416: kertaa loimilankojen määrä per neulaväli (3) ei nouse yli 80 %:n vakojen (2) keskivälimatkasta.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen hiomanauha, tunnettu siitä, että hiomaraekerros (K) on sijoitettu alustan 5 loimipuolelle.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen hiomanauha, tunnettu siitä, että se on segmentoitu hiomanauha, jossa loimi- ja kudelankojen (6, 5) suunta poikkeaa nauhan pituussuunnasta.

10 Patentkrav