FI114124B - Kanavahyppely radioliikennejärjestelmässä - Google Patents

Description

114124

KANAVAHYPPELY RADIOLIIKENNEJÄRJESTELMÄSSÄ KANALHOPPNING I ETT RADIOKOMMUNIKATIONSSYSTEM

TEKNIIKAN ALUE

Esillä oleva keksintö liittyy radioliikennöinnin alueelle ja erityisesti, mutta ei yksinomaan kanavahyppelymenetelmään radioliikennesysteemin eri kanavien välillä. Keksintö liittyy myös radioliikennesysteemiin, johon menetelmä on toteutettu.

TAUSTATEKNIIKAN KUVAUS

Termiä "kanavahyppely" käytetään tässä dokumentissa yleisenä ilmaisuna hypyille eri informaationsiirtokanavien välillä, kuten esimerkiksi hypyille pelkästään taajuuksien välillä, hypyille pelkästään aikaikkunoiden (engl. time slots) välillä ja hypyille sekä taajuuksien että aikaikkunoiden välillä radioliikennesysteemissä.

Tämän alan ammattimies on tietoinen siitä, että taajuushyp-. pelyä voidaan käyttää radioliikennesysteemissä mm. parantamaan *’; radiosysteemin suorituskykyä tai suojaamaan luvattomalta ···* radioiiikennen kuuntelulta. Taajuushyppely suoritetaan tällai- ' ’ sissa järjestelmissä ennaltamäärätyssä järjestyksessä, huomioi- matta yhteyden välitöntä laatua. Näin ollen taajuushyppelyä ei • '·· mukauteta radioliikennesysteemeihin.

< I I

• t t i t i

Radioliikennesysteemin lähettimen ja vastaanottimen välille voidaan toteuttaa radioyhteys, jonka kautta radioliikenne voi

• III

,···. tapahtua. Yhteys on kaksisuuntainen systeemin lähtöasemasta • » *·' liikkuvan aseman suuntaan yhteyden muodostavan alemman linkin

« » I

: ja vastakkaiseen suuntaan yhteyden muodostavan ylemmän linkin avulla. Radioliikenteen lähetykseen ja vastaanottoon eri .·. : yhteyksille vaikutetaan kanavilla, jotka voidaan määrittää tietyillä taajuuksilla FDMA-systeemissä tai tietyn taajuuden ja tietyn aikaikkunan yhdistelmällä systeemissä, joka käyttää 2 114124 TDMA (aikajakomonikäyttö, engl. Time Division Multiple Access). CDMA-systeemissä kanava voidaan määrittää koodilla. Yleisesti ottaen radioliikennesysteemin kanavat ovat alttiina toisen radioyhteyden eri asteiselle häirinnälle ja myös samojen kanavien toisiin yhteyksiin käytettävien radiosignaalien häirinnälle, jolloin systeemin kullakin kanavalla on tietty häirintätaso. Näin ollen, jos kukin yhteys käyttää vain yhtä kanavaa, liitännät kärsivät eri häirintätasoista. Häiriö-tasot voivat tietyissä yhteyksissä olla niin korkeat, että ne estävät hyväksyttävän yhteyden laadun saavuttamisen. Nämä eriävyydet yhteyden laadussa voidaa tasoittaa hyppelemällä eri kanavien välillä, jolloin yhteydet käyttävät sekä matalan että korkean häirintätason kanavia. Korkeiden häirintätasojen kanavien käyttö hajautetaan näin eri yhteyksien välille, ja kun systeemiä käsitellään kokonaisuutena, voidaan limityksen ja korjauskoodauksen avulla antaa enemmän hyväksyttävän laatuisia yhteyksiä. Kullekin yhteydelle voidaan allokoida monia kanavia, joilla systeemi ohjaa yhteyksiä liikennöinnin edetessä, saaden yhteydet hyppelemään kanavien välillä määrätyn hyppysäännön mukaisesti. Tämä sääntö voi olla esimerkiksi ennaltamäärätty pseudosatunnainen sarja, jossa tapauksessa yhteydet hyppelevät näennäisen satunnaisesti kaikkien saata-villa olevien kanavien välillä, kts. esimerkiksi eurooppalai-nen patenttihakemus EP 93905701-4. Häiriötaso voi kuitenkin ; tulla tarpeettoman korkeaksi tämäntyyppistä kanavahyppelyä käytettäessä, koska kanavia ei ole aina allokoitu yhteyksille /!'. optimaalisella tavalla pseudosatunnaisia sarjoja käytettäessä.

Radioliikennesysteemi sisältää tavallisesti joukon kanavia, joita voidaan käyttää määrätyn tukiaseman ja liikkuvien ase-*, mien välisiin yhteyksiin. Tässä tapauksessa on tärkeää, että

1 I

, samoja kanavia ei käytetä samaan aikaan kahteen tai useampaan : : yhteyteen tukiaseman ja liikkuvien asemien välillä. Jos kaksi :<* lähetintä lähettää eri signaalit vastaaviin vastaanottimiinsa ) i t samanaikaisesti yhdellä ja samalla kanavalla, on hyvin toden- » > näköistä, että ainakin yksi vastaanotin tulee häirityksi toiseen vastaanottimen tapahtuvan lähetyksen häirinnästä. Jos 3 114124 edellä mainittu tilanne ei voi tapahtua eli kun kanavalla voidaan lähettää vain yksi tukiasemayhteys kerrallaan missä tahansa tilanteessa, saavutetaan "ortogonaalisuudeksi tukiasemassa" tai "tukiasemaortogonaalisuudeksi" kutsuttu tilanne.

Kun radioliikennesysteemin yhteys on kohtuuttoman huono eli ei saavuteta hyväksyttävää yhteyden laatua, voi tämä johtua mm. siitä, että signaalin voimakkuuden ja häiriön välinen suhde on liian pieni. Tässä tapauksessa käytetyllä signaalivoimakkuudella tarkoitetaan vastaanotetun halutun signaalin voimakkuutta. Häiriöllä tarkoitetaan kaikkien vastaanotettujen ei-toivottu-jen signaalien summaa käytetyllä kanavalla. Nämä ei-toivotut signaalit tulevat ensisijaisesti toisista yhteyksistä, jotka käyttävät samaa kanavaa radioliikennesysteemin viereisissä soluissa. Vastaanotetut ei-toivotut signaalit voivat olla peräisin myös oman tai paikallisen solun yhteyksistä, jotka käyttävät rajataajuutta tai aikaikkunaa.

Signaalivoimakkuus on riippuvainen lähetystehosta ja ulottuvuudesta, jolla haluttu signaali on heikentynyt matkallaan lähettimestä vastaanottimeen. Signaalin heikkenemistä määritet-tävät mm. lähettimen ja vastaanottimen välinen etäisyys, suunta ja topologia. Muita alan ammattimiehen hyvin tuntemia termejä, joita käytetään heikkenemisen rinnalla ovat kanava-vahvistus tai reittivahvistus (kanavavahvistus on negatiivi- ’*··' nen) ja reittihäviö.

* · ^ • < * ’·.· * Tekniikka tuntee useita ehdotuksia, jotka käsittelevät eri menetetelmäfrekvenssejä. Seuraavat esimerkit tunnetuista tek- ·;· nilkoista käyttävät taajuushyppelyä tiettyjen tavoitteiden saa- vuttamiseen erityyppisissä liikennesysteemeissä.

Saksalainen julkinen selitys DE 3415032-A1 esittää taajuushyp- t · pelysysteemin, jossa taajuushyppely on aikaansaatu pseudosatun-naisella tavalla. Käytettyjä taajuuksia monitoroidaan ja ·;·; suljetaan pois jatkokäytöstä, kun niillä ei enää ole hyväksyt tävää häiriötasoa.

4 114124 US patenttispesifikaatio 4,998,290 kuvaa radioliikennesystee-min, joka käyttää taajuushyppelyä. Systeemi sisältää keskustar-kistusaseman, joka allokoi liikennetaajuudet useiden osallistuvien paikallisten radioasemien kanssa. Tarkistusasema ylläpitää häiriömatriisia, joka kuvaa eri radioasemien kapasiteettivaatimuksia ja kaikkien yhteyksien häiriötilannetta.

UK patenttihakemus GB 2 261 141 A esittää taajuushyppelyä käyttävän menetelmän radioliikennesysteemissä. Menetelmä käsittää hyppysekvenssiin sisältyvien kanavien monitoroinnin ja laatukriteerejä täyttämättömien kanavien korvaamisen uusilla kanavilla.

US patenttispesifikaatio 4,872,205 kuvaa taajuushyppelyliiken-nesysteemin. Systeemi havaitsee automaattisesti, milloin toinen radiosysteemi on alueella ja valitsee sitten toisen taajuushyppelysekvenssien ryhmän tavoitteena välttää toistensa kanssa päällekkäisten systeemien välisen häirinnän.

US patenttispesifikaatio 5,210,771 kuvaa liikennesysteemin, , jonka kullekin kanavalle on jaettu haluttu raja-arvo vastaan-”·· otetulle signaalivoimakkuudelle. Kanava allokoidaan liittymäl-le perustuen vastaanotettuun signaalivoimakkuuteen vastaanotto-’·’ ’ päässä ja liittymäyksikön tehonohjausalueeseen. Tämän patentti-:#it: määrityksen mukaan halutaan kaikkien käytäjien tehoa säätää |dynaamisesti siten, että signaalit vastaanotetaan jotakuinkin samalla teholla.

US patenttispesifikaatio 4,670,906 kuvaa menetelmän yhden radiolähettimen dynaamiseksi valitsemiseksi joukosta lähetti-miä viestisignaalien lähettämiseksi primääriasemasta kauko-: asemiin dataliikennesysteemissä. Menetelmä käsittää tukiase- mien indikoidusta kaukoasemasta vastaanottaman kantoaaltosig-:\ naalin signaalivoimakkuuden mittaamisen kussakin lähetyksessä, ,*··, reittihäviön laskemisen indikoidun kaukoaseman ja kunkin tukiasemapaikan välillä, käyttämällä mitattua signaalivoimak- 5 114124 kuutta tämän paikan vastaanottimelle, laskemalla signaalivoi-makkuus, joka voidaan vastaanottaa indikoidussa kaukoasemassa kustakin tukiasemasta, ja valitsemalla ainakin yksi tukiaseman lähettimistä viestisignaalin lähettämiseen indikoituun kauko-asemaan.

UK patenttihakemus GB 2 203 314 A kuvaa taajuushyppelyn allo-kointisysteemin taajuushyppeleville radioasemille. Tässä hakemuksessa kuvatun keksinnön yhden tavoitteen mukaan hyppydata voidaan allokoida erilaisiin verkkoihin verkkojen välisen häiriön vähentämiseksi tasolle, joka ei estä radioasemia kommunikoimasta keskenään.

US patenttispesifikaatio 4,355,399 kuvaa lähetin ja vastaan-otinjärjestelyn, joka mahdollistaa liittyneen asiakkaan kontrolloimisen yhden tai useamman koodatun taajuuden selektiivisellä ja samanaikaisella lähettämisellä lähetetyn sekvenssin kunkin aikaikkunan kanssa, jolloin saavutetaan korkeampi systeemin joustavuus ja/tai voidaan parantaa käyttäjien suorituskykyä pahimmissa vastaanotto-olosuhteissa niiden käyttäjien kustannuksella, joilla on paremmat vastaanotto-olosuhteet, minkä tuloksena on systeemin kokonaistehokkuuden paraneminen.

!,.* KEKSINNÖN YHTEENVETO

• t i · » I · • « ’ " Keksintö käsittelee ongelmaa, kuinka kanavat pitäisi allokoida V · tukiaseman kattamalla alueella olevien tukiaseman ja liikku vien asemien välisille eri yhteyksille. Tukiasema sisältyy kanavahyppelyä käyttävään radioliikennesysteemiin ja kanavat allokoidaan niin, että yhteydet eivät häiritse toinen toisiaan . \ tarpeettomassa määrin, mielellään pienimmässä mahdollisessa laajuudessa, ja niin, että saavutetaan hyvä yhteyden laatu.

';· Edellämainitut ongelmat sisältävät ongelman, kuinka tukiaseman t * ortogonaalisuus voidaan varmistaa.

I · 6 114124

Esilläolevan keksinnön tavoite on siten optimoida tukiasemassa saatavilla olevien kanavien käyttö tukiaseman ja tukiaseman kattamalla alueella olevien liikkuvien asemien välisten yhteyksien yhteyden laadun suhteen, käyttämällä kanavahyppelyä tähän päähän. Toinen tavoite on varmistaa ortogonaalisuus tukiasemassa tai perusortogonaalisuus, eli varmistaa, että vain yksi tukiasemien yhteyksistä kerrallaan käyttää kanavaa, joka on saatavilla tukiasemassa.

Edellämainitut ongelmat ratkaistaan menetelmällä, joka käyttää kanavahyppelyä kanavajoukon välillä, johon kukin yhteys on allokoitu. Keksinnöllinen menetelmä käsittää hyvin yksinkertaistetussa muodossa yhteyksien yhteyslaadun, esim. signaalin vaimentumisen, sekä kanavien kanavalaadun, esim. häiriön, määrittämisen. Käytetään kanavalaadun suhteen parhaiden kanavien joukkoa, jolloin korkean signaalivaimennuksen yhteydet allokoidaan kanaville, joilla on käytettyjen kanavien alimmat häiriöt, ja pienen signaalivaimennuksen yhteydet allokoidaan kanaville, joilla on käytettyjen kanavien korkeimmat häiriöt.

Yksityiskohtaisemmin sanottuna menetelmä voi käsittää signaali-vaimennusparametrin, kuten esim. reittivaihvistuksen, mittaa-'‘", misen tai vastaavasti määrittämisen yhteyksille. Yhteydet ,t järjestetään sitten järjestykseen mitatun signaalivaimunnus- '··* parametrin suhteen. Menetelmä sisältää myös ennaltamäärättyjen : ” kanavien kanavalaatuparametrin, kuten esim. häiriön, mittaami- V : sen tai vastaavasti määrittämisen yhteyksille. Kanavalaatupara- metri voidaan myös saada mittaamalla esim. C/l-arvo tai ·’ bittivirhemäärä BER, ja laskemalla sitten häiriöarvo käyttämäl- lä C/I-arvoa tai bittivirhemäärää lähtöarvona. Kanavat järjes-. tetään sitten järjestykseen mitatun kanavalaatuparametrin ·;;/ suhteen. Käytetään vain kanavalaatuparametrin suhteen parhai- *;·* den kanavien joukkoa. Kanavat allokoidaan sitten yhteyksiin sillä periaatteella, että korkean vaimennuksen yhteys allokoi-·;·* daan korkean kanavalaadun kanavajoukolle ja matalan vaimennuk- 7 114124 sen yhteys allokoidaan matalan (alemman) kanavalaadun kanava-joukolle .

On huomattava, että nimitykset korkea ja matala kanavalaatu viittaavat niiden kanavien laatuun, joita tosiasiallisesti käytetään kanavahyppelysekvensseissä. Kanavilla, joita ei käytetä lainkaan kanavahyppelysekvenssissä, on heikompi kanava-laatu, kuin heikoimmalla kanavalla, jota käytetään kanavahyppelysekvenssissä .

Yhteydet hyppivät sitten allokoitujen kanaviensa välillä. Proseduuria voidaan toistaa jatkuvasti tai keskeytetysti, jolloin voidaan päivittää kanava-allokaatio "vanhoihin" yhteyksiin. Koska proseduuria toistetaan, mille tahansa vasta aloitetut yhteydelle voidaan myös allokoida kanavia, joiden välillä hypellä. Keksintö liittyy myös järjestelyyn menetelmän toteuttamiseksi.

Keksinnön aikaansaamat edut ovat adaptiivisen kanava-allokaa-tion saavuttamisessa ja tukiaseman ortogonaalisuuden varmistamisessa. Tämän tuloksena on käytettävissä olevien kanavien parempi käyttö sillä tavoin, että allokoidaan yhteyteen, jolla on matala vaimennus, korkean häiriötason kanavat eli korkeat häiriöt parhaisiin käytettyihin kanaviin verrattuna, sekä sillä tavoin, että allokoidaan yhteyteen, jolla on korkea '···’ vaimennus, matalan häiriötason kanavat eli matalat häiriöt i · : “ parhaisiin käytettyihin kanaviin verrattuna. Edut tarjoavat t · · ·.· · myös parannetun yhteyslaadun useammalla yhteydellä, kapasi teetin kasvun ja matalamman kokonaishäiriötason radioiiikenne-··· systeemissä.

IM

, *. Keksintö kuvataan nyt yksityiskohtaisemmin sen edullisiin suoritusmuotoihin viitaten sekä viitaten oheistettuihin piirroksiin.

8 114124

PIIRROSTEN LYHYT KUVAUS

Kuvio la on radioliikennesysteemin osan luonnosmainen kuvanto.

Kuvio Ib on lohkokaavio, joka havainnollistaa kanavahyppelyn periaatteen.

Kuvio 2 on lohkokaavio, joka havainnollistaa radioliikennesysteemin solussa olevat kolme liikkuvaa asemaa ja tukiaseman, sekä havainnollistaa myös keksinnöllisen kanavahyppelyperiaat- teen.

Kuvio 3 on lohkokaavio, joka havainnollistaa keksinnön ensimmäisen esimerkinomaisen suoritusmuodon.

Kuvio 4 on lohkokaavio, joka havainnollistaa keksinnön toisen esimerkinomaisen suoritusmuodon.

Kuvio 5 on lohkokaavio, joka havainnollistaa keksinnön kolmannen esimerkinomaisen suoritusmuodon.

Kuvio 6 on lohkokaavio, joka havainnollistaa keksinnön neljän- ··· nen esimerkinomaisen suoritusmuodon.

» : Kuvio 7 on vuokaavio, joka havainnollistaa luonnosmaisesti keksinnöllisen kanavahyppelyperiaatteen.

KEKSINNÖN PARHAAT TOTEUTTAMISTAVAT

Kuvio la on radioliikennesysteemin osan luonnosmainen havain-nollistus. Kuviossa havainnollistettu systeemi on solumainen yleinen matkaviestin maaverkko PLMN (engl. public land mobile network), joka sisältää tukiasemat BS1 - BS8. Kullakin tuki-asemalla on annettu alue, jolla radioliikenne voidaan muodostaa tukiaseman alueen määrittämällä peittoalueella liikkuvien ,···, radioasemien tai liikkuvien asemien MSI - MS6 kanssa. Solut Cl - C8 edustavat tukiasemien BS1 - BS8 peittämiä maantieteelli- 9 114124 siä alueita. Perusasemat on kytketty liikkuvan radioverkon jäijelläoleviin moodeihin, kuten tukiaseman vaihdekeskuksiin, liikkuviin vaihdekeskuksiin ja väyläliikkuviin vaihdekeskuksiin, tunnetun teknologian mukaisesti. Näitä moodeja ei ole esitetty kuviossa eikä niitä ole kuvattu yksityiskohtaisesti tässä yhteydessä, koska niillä ei ole erityistä merkitystä esillä olevaan keksintöön liittyen.

Kuvio Ib on luonnosmainen lohkokaavio esillä olevan keksinnön mukaisesta kanavahyppelyn periaatteesta. Radioliikennesystee-min tukiasemat sisältävät hyppysekvenssilistoja. Nämä listat sisältävät informaatiota, kuten mitä kanavia tukiasema käyttää kommunikointiin tukiaseman peittämällä alueella olevien liikkuvien asemien kanssa. Tästä seuraa, että jos tukiasema palvelee joukkoa yhteyksiä eri liikkuviin asemiin, kullekin yhteydelle on hyppysekvenssilista tukiasemassa.

Näin ollen solun Cl tukiasema BS1 sisältää hyppysekvenssilis-tan 101 yhteydelle liikkuvaan asemaan MSI. Kuviossa ei ole esitetty vastaavia hyppysekvenssilistoja yhteyksille liikkuviin asemiin MS2 ja MS3. Perusaseman BS1 lista 101 sisältää kolme lähetyskanavaa chl - ch3 viitteellä Tx sekä kolme vastaanottokanavaa ch4 - ch6 viitteellä Rx. Siten tukiaseman i · · lähetin lähettää kanavalla chl ensimmäisen aikajakson Dt = 0, kanavalla ch2 toisen aikajakson Dt = 1 ja kanavalla ch3 • » ···' kolmannen aikajakson Dt = 2 näiden kolmen kanavan sanottaessa « · : ’·* muodostavan kanavahyppysekvenssin lähetykselle tukiasemasta V * BS1 liikkuvaan asemaan MSI. Lähetystä tukiasemasta (ja liikku vista asemista) voidaan siirtää ajallisesti aikajaksoissa Dt, ·;· eikä aikajaksojen tarvitse seurata toisiaan välittömästi TDMA-systeemissä. Kanavaa chl käytetään jälleen neljännen aikajakson toistaen näin kanavahyppysekvenssin. Kanavahyppy- •j · sekvenssiä chl - ch3 toistetaan sitten sen aikaa, kun radio- '*·.* yhteys on kytketty liikkuvaan asemaan MSI tai kunnes hyppysek- venssilistaan 101 allokoidaan uusia kanavia seuraavan selityk-sen mukaisesti. Perusaseman BS1 vastaanotin vastaanottaa kanavilla ch4 - ch6 vastaavat aikajaksot Dt =0, 1 ja 2, jonka 10 114124 jälkeen tämä kanavahyppysekvenssi toistetaan samalla tavalla kuin edellä kuvatussa proseduurissa lähettimeen liittyen. Tässä esimerkissä käytetään kolmea kanavaa kussakin kanavahyp-pysekvenssissä. Kanavahyppysekvensseissä käytettyjen kanavien määrä muodostaa kuitenkin systeemiparametrin, joka voidaan valita millä tahansa sopivalla tavalla, kuten seuraavassa on kuvattu.

Liikkuvalla asemalla MSI on hyppysekvenssilista 102. Hyppysek-venssilistojen 101 ja 102 kanavahyppysekvenssit ovat identtisiä, joskin tukiasemassa lähetykseen käytettävää kanavahyppy-sekvenssiä käytetään tietenkin vastaanottoon liikkuvassa asemassa, ja tukiasemassa vastaanottoon käytettävää kanavahyp-pysekvenssiä käytetään lähetykseen liikkuvassa asemassa. Siten kanavat chl - ch3 muodostavat kanavahyppysekvenssin vastaanotossa ja kanavat ch4 - ch6 muodostavat kanavahyppysekvenssin lähetyksessä, kun liikkuvasta asemasta MSI lähetetään, kun At = 0, 1, 2.

Tukiasemien ja liikkuvien asemien käyttämät hyppysekvenssilis- taan tallennetut kanavat valitaan jatkossa yksityiskohtaisem- , min kuvattavan keskinnöllisen menetelmän mukaisesti. Tässä * * * tilanteessa voidaan kuitenkin mainita muutamia tiettyjä ·'·· perustavaa laatua olevia periaatteita. Kanavahyppysekvenssi, ' ‘ esimerkiksi kanavahyppysekvenssi tukiasemasta lähettämiseen, * t * muodostetaan edullisesti tukiasemassa. Kanavahyppysekvenssin '*. tukiasemaan vastaanottamiseksi voi sitten antaa ns. kaksois- '.j : jako, joka on radiokanavan tai taajuuden väli ylä- ja alalin- kin välillä, kuten alan ammattimies yleisesti tietää. Perus-!\t> asemassa näin saatu hyppysekvenssilista siirretään sitten

ohjauskanavan kautta liikkuvaan asemaan, missä sitä käytetään liikkuvan aseman hyppy sekvenssi listana edelläkuvatulla ; tavalla. Hyppysekvenssilistan 101 siirto liikkuvan aseman MSI

hyppysekvenssilistaan 102 on havainnollistettu kuviossa , .^ luonnosmaisesti katkoviivalla. Kanavahyppysekvenssi on mahdol- ,···, lista muodostaa myös liikkuvassa asemassa ja käyttää sitten kaksoisjakoa toisen kanavahyppysekvenssin saamiseksi, jolloin 11 114124 aikaansaadaan hyppysekvenssilista tukiasemalle. Tämä lista siirretään sitten tukiasemaan ohjauskanavalla, kuten edellä on kuvattu.

Vaihtoehtoisesti vastaavat lähetyskanavahyppysekvenssit ja vastaanottokanavahyppysekvenssit voidaan muodostaa kullekin yhteydelle joko peruasemassa tai liikkuvassa asemassa käyttämättä kaksoisjakoa (engl. duplex spacing). Tätä vaihtoehtoa voidaan käyttää systeemeissä, jotka eivät käytä kaksoisjakoa, kuten esimerkiksi DECT-systeemi. Tämä kuvataan jäljempänä viitaten kuviossa 6 havainnollistettuun suoritusmuotoon.

Kuvio 2 on lohkokaavio, joka havainnollistaa luonnosmaisesti kuvion la havainnollistaman solun 1 kolme liikkuvaa asemaa MSI - MS3 ja tukiaseman BS1. Tukiasema sisältää välineet, kuten hyppysekvenssilistojen 201 - 203 piirit kullekin kolmesta yhteydestä liittymien ai - a3, jotka voivat olla staattisia tai liikkuvia liittymiä, sekä liikkuvien asemien MSI - MS3 välillä. Kukin liikkuvista asemista sisältää piirejä vastaavalle hyppysekvenssilistalle 204 - 206, jotka vastaavat tukiaseman hyppysekvenssilistoja, kuten edellä on selitetty.

, Tässä esimerkissä on oletettu, että hyppysekvenssilistat 201 - ' « « •"j 206 sisältävät kolme lähetyskanavaa ja kolme vastaanottokana- f « « • *·ί vaa. Tukiasema sisältää lähetin/vastaanotinosan 207, joka « lähettää/vastaanottaa radiosignaaleja liikkuviin asemiin ja <. ( » liikkuvista asemista allokoiduilla kanavilla. Vastaanotin 207 ; vastaanottaa myös häiriösignaaleja toisten yhteyksien käyttä- iT: miltä kanavilta. Yleisesti ottaen tämä häiriö on satunnainen

kanavalle sekä ajalle ja voidaan näin ollen kuvata termillä I

h. (kanava, t) . Kukin liikkuvista asemista MSI - MS3 sisältää 1 » · , vastaavan lähetin/vastaanotinosan 208 - 210 radiosignaaleille * » t tukiasemaan ja tukiasemasta. Häiriö I (kanava, t) vastaanote- I taan myös liikkuvien asemien vastaanottimissa. Kanavien allokointi, joka muodostaa hyppysekvenssilistojen kanavahyppy- sekvenssit aikaansaadaan tukiaseman BS1 kanava-allokointiväli- ,*·, neessä 211, kuten jäljempänä tarkemmin kuvataan. Kanavahyppy-> sekvenssit siirretään sitten kanava-allokointivälineestä 211 12 114124 tukiaseman ja liikkuvien asemien vastaaviin hyppysekvenssi-listoihin 201 - 203 ja 204 - 206, jolloin siirtoon käytetään edellä mainitulla tavalla ohjauskanavaa, kuten ohjauskanavaa SACCH (hidas liitännäisohjauskanava, engl. Slow Associated Control Channel). Kanavahyppysekvenssien siirto hyppysekvenssi-listoihin 204 - 206 on esitetty kuviossa selvyyden vuoksi erikseen katkoviivalla, vaikka se tuotetaan tunnetulla tavalla lähettimien/vastaanottomien 207 - 210 avulla ohjausyksikön CPU (kuvio 3) ohjauksen alaisuudessa. Tukiasema ja liikkuvat asemat tietävät sitten kanavahyppysekvenssien välittämänä, millä kanavalla lähetys ja vastaanotto tulevat tapahtumaan kunakin ajanjaksona.

Kuvio 3 on lohkokaavio, joka havainnollistaa yksityiskohtaisemmin tukiaseman BS1 kanava-allokointivälineen 211. Kanava-allo-kointiväline 211 sisältää välineen 212 signaalivaimennuspara-metrin muodostamiseksi, joka parametri osoittaa radiosignaalin vaimennuksen tai heikkenemisen määrää annetun yhteyden lähettimen ja vastaanottimen välillä. Signaalivaimennusparametri voidaan periaatteessa muodostaa annetulle tukiaseman ja liikkuvan aseman väliselle yhteydelle lähettämällä signaali-voimakkuudeltaan tunnettu signaali tukiasemasta liikkuvaan i ’ “I asemaan. Liikkuva asema rekisteröi vastaanotetun signaalin *···, voimakkuuden ja raportoi arvon takaisin tukiasemaan, jolloin signaalivaimennusparametri voidaan laskea. Esimerkiksi liikku- vassa radioverkossa muodostettavien tai jo muodostettujen ·’·· yhteyksien signaalivaimennusta mitataan toistuvasti. Tämä : mittausproseduuri on toteutettu tunnetulla tavalla ohjauskana- vien avulla, joten välineen 212 operatiivista toimintaa ei ··· kuvata yksityiskohtaisesti tässä yhteydessä.

» » * * I > I * ( · ·

Signaalivaimennusparametrin mittaaminen on kuvattu tässä : tapahtuvaksi alaslinkissä eli tukiasemasta lähetetyn mittaus- signaalin suhteen. On ymmärrettävä, että mittaussignaali voidaan yhtä hyvin lähettää liikkuvasta asemasta, jolloin signaalivaimennusparametri mitataan ylälinkissä. Yhteyden signaalivaimennuksen voidaan kuitenkin sanoa olevan sama sekä 13 114124 ylä- että alalinkissä hyvällä tarkkuudella ja siksi keksinnön sovellutuksen mukaisesti ei yleensä ole tärkeää, määritelläänkö signaalivaimennusparametri ylä- vai alalinkissä.

Laite 212 muodostaa yhteyslistan 213, johon signaalivaimennusparametri δχ, 02/ ... tallennetaan vastaaville yhteyksille Fl, F2, ... . Yhteyslistaan 213 tallennetut signaalivaimennuspara- metrit muodostavat syöttödatan algoritmille, jota käytetään kanavien allokointiin hyppysekvenssilistoihin seuraavan kuvauksen mukaisesti. Lajitteluväline 214 vertailee signaali-vaimennusparametreja toisiinsa ja tallentaa yhteydet lajitellun yhteyslistan 215 parametrien mukaan, missä pienimmän signaalivaimennusparametrin yhteys tallennetaan yhteyslistan huipulle. Yhteyttä, jolla on pienin signaalivaimennusparametri, merkitään mg lajitellussa yhteyslistassa 215 ja yhteyttä, jolla on seuraavaksi pienin signaalivaimennusparametri, merkitään m]_ ja niin edelleen, yhteyksien ollessa siten järjestetty kasvavan signaalivaimennuksen mukaiseen järjestykseen. Kun yhteydellä on pieni signaalivaimennusparametri, tämä merkitsee, että signaali vaimenee vähän yhteydessä ja yhteys on näin ollen hyvälaatuinen signaalivaimennuksen suhteen.

Kanava-allokointiväline 211 sisältää myös välineen 216 kanavan ...: laatuparametrin muodostamiseen, joka parametri osoittaa tasoa, "·"* jolla kanavaa häiritään häiriöillä. Periaatteessa annetun * · · kanavan kanavan laatuparametri voidaan muodostaa mittaamalla toistuvasti kanavan häiriöitä. Vaihtoehtoisesti voidaan mitata tai määrittää muita parametrejä, esimerkiksi kanavan bitti-virhemäärä tai kanavan C/l-arvo, ja häiriöarvo laskea näistä arvoista. Esimerkiksi liikkuvan radioverkon tapauksessa tällaisia kanavan häiriömittauksia tehdään toistuvasti tunne- • » • · tulla tavalla, eikä laitteen 216 operatiivista toimintaa i.l : kuvata yksityiskohtaisesti tässä yhteydessä. US patenttispesi- fikaatio 5,355,514 kuvaa esimerkin kanavan häiriönmittausprose-,·' : duureista.

» » * » » » · 14 114124 Väline 216 muodostaa kanavalistan 217, johon kanavan laatupara-metri II 12, ... tallennetaan vastaaville kanaville chl, ch2, ... . Kanavalistaan 217 tallennetut kanavan laatuparametrit muodostavat syöttödatan algoritmille, jota käytetään kanavien allokointiin hyppysekvenssilistoihin seuraavan kuvauksen mukaisesti. Lajitteluväline 218 vertailee kanavan laatuparamet-reja toisiinsa ja tallentaa kanavat lajiteltuun kanavalistaan 219 kanavan laatuparametrien mukaan. Kanava, jolla on pienin kanavan laatuparametri, merkitään Cq lajitellussa kanavalis-tassa 219 ja yhteyttä, jolla on seuraavaksi pienin kanavan laatuparametri, merkitään ja niin edelleen, kanavien ollessa siten järjestetty kasvavien kanavan laatuparametrien mukaiseen järjestykseen. Jos kanavalla on pieni kanavan laatuparametri, kanava kärsii ainoastaan pienestä häiriöstä ja on hyvälaatuinen häiriöiden suhteen. Tämän suoritusmuodon tapauksessa vain häiriöiden suhteen parhaat kanavat tallennetaan lajiteltuun kanavalistaan 219 tallennettujen kanavien määrän ollessa sama kuin yhteyslistan yhteyksien määrä. Yhden vaihtoehdon mukaan parhaita kanavia tallennetaan lajiteltuun kanavalistaan suurempi määrä kuin tuolla ajanhetkellä perustettujen yhteyksien määrä. Tämä aikaansaa mahdollisuuden , lisäkapasiteetin saamiseen valmiiden kanavahyppysekvenssien **; muodossa, jotka ovat valmiina uuden yhteyden välittömään käyttöön, kun yhteys perustetaan.

> « · * * • * ·

Lajiteltu yhteyslista 215 ja lajiteltu kanavalista 219 on ; ’·* kytketty laitteeseen 220 kanavahyppysekvenssien muodostamisek- si. Laite 220 allokoi kanavat kanavahyppysekvensseihin keksin- • nöllisen algoritmin mukaisesti.

I I * · ,···, Yksinkertaistetusti sanottuna algoritmi toimii allokoimalla ’’’ yhteyteen, jolla on pieni vaimennus, esimerkiksi korkeana i.i : häiriönä ilmaistuna huonolaatuisten kanavien joukko, ja ♦ % » yhteyteen, jolla on korkea vaimennus, allokoidaan esimerkiksi : matalana häiriönä ilmaistuna korkealaatuisten kanavien joukko.

• · Tämä voidaan ilmaista toisella, yksinkertaisemmalla tavalla

I I

sanomalla, että mitä parempi yhteys on vaimennuksen suhteen, 15 114124 sitä heikompi kanava häiriön tai muun kanavan laatuparametrin suhteen joka yhteydelle allokoidaan. Kanavat allokoidaan myös yhteyksiin ortogonaalisuuden varmistamiseksi eli sen varmistamiseksi, että enempää kuin yksi tukiasemayhteys ei käytä samaa kanavaa millä tahansa ajanhetkellä.

Kanavahyppysekvenssien muodostamiseen käytetty algoritmi voidaan ilmaista seuraavilla matemaattisilla termeillä: j = jm -jl - jh (1) missä jm = k- l + i- 2* moduuli(i + moduuli(t, k), k) jl = min (jm + i - k + 1, 0) / 2 j h = max (jm + i+ k + l- 2*n, 0) / 2 k = kokonaisluku, joka ilmaisee lähettimen ja vastaanottimen yhteydessä käyttämien kanavien määrän eli kanava-hyppysekvenssin muodostavien kanavien määrän i = yhteys mj_ t = aikajakso (t = 0, 1, ..., k) n = tarkasteltavana olevan aikajakson yhteyksien lukumäärä • * j = kanava cj _

I I I

Nimitys moduuli (x, y) viittaa vaiheen y arvoon jaksossa, joka ) *·· sisältää x-arvoa. Kun x = 3, saadaan esimerkiksi vaiheet 0, 1, : 2. Kun y = 5, saadaan arvo 1, joka on jakson 0-1-2 (0-1 - 2 - 0 - 1) viides tila. Näin m(3, 5) = 1.

,··*, Jos oletetaan, että kunkin kanavahyppysekvenssin kanssa > ♦ käytetään kolmea kanavista (k = 3) ja että tukiaseman ja I I # !·· ’ seitsemän liikkuvan aseman välille perustetaan seitsemän yhteyttä (mg - mg) , edellämainitun tyyppinen algoritmi antaa : seuraavat tulokset.

* ♦ » » » him f i 16 114124 9+,, , . , 6^_i__oJ____ <2> 5 I 0 X_ 4 O X I (it = 0, 1, 2)

3__2-_ I Q

2___I__0___ 7.

1____o__i_j_ °ι I I, 0 1 2 3 4 5 6 '

Tulos on esitetty yllä hyppysekvenssimatriisissa. (On huomattava, että matriisi voidaan esittää eri tavoilla uudelleen-indeksoimalla, jolloin mahdollistetaan edelläolevaa matriisia paremmin erotettava matriisi.) Hyppysekvenssimatriisista nähdään, että yhteydelle mg (vaimennuksen suhteen paras yhteys) on allokoitu kanavien 04 - cg kanavahyppysekvenssi (häiriön suhteen kolme huonointa kanavaa). Yhteydelle mg (vaimennuksen suhteen huonoin yhteys) on allokoitu kanavat cg - C2 sisältävä kanavahyppysekvenssi (häiriön suhteen kolme parasta kanavaa). "Keskimääräisen laadun" -yhteydelle, kuten yhteys m3 on allokoitu kolme "keskimääräisen laadun" kanavaa οχ, 03 ja 05. Näin ollen neljä kanavaa on allokoitu signaali-vaimennusparametrin mukaan perättäisille kanaville, jotka ovat perättäin parempia kanavan laatuparametrin suhteen siten, että ’·· saavutetaan perusortogonaalisuus.

> · · t

Hyppysekvenssimatriisin numerot 0, 1 ja 2 edustavat aikajak- ,···. soa, jona annettu yhteys käyttää kanavaa. Yhteys 1114 käyttää esimerkiksi kanavaa C4 aikajaksoina At = 1, 4, 7, 11, t * · ·

Kun hyppysekvenssimatriisia tarkastellaan rivi riviltä tai ·' ’ toisin sanoen kanava kanavalta, nähdään, että perusortogonaalisuus saavutetaan siten, että tietty aikajakso esiintyy vain : ” kerran kullakin rivillä.

» » ·

Kuten edellä on mainittu, kanavahyppysekvensseissä käytetään ,···, ennaltamäärättyjä k: ta kanavaa. Arvo k on systeemiparametri ja * sille voidaan antaa mikä tahansa haluttu arvo. Kun kanavahyppy- : " sekvenssi sisältää useita kanavia, hyppysekvenssin kullakin kanavalla on vähemmän riippuvuutta. Kun kanavahyppysekvenssis- 17 114124 sä käytetään vähemmän kanavia, sekvenssin kukin kanava on yleisesti ottaen parempi kuin enemmän kanavia käyttävässä hyppysekvenssissä. On huomattava, että k-arvo voidaan määritellä kullekin tukiasemalle ja tästä seuraa, että kahden erilaisen aseman kahden kanavahyppysekvenssin kanavien lukumäärä voi vaihdella.

Väline 220 muodostaa sitten kullekin yhteydelle mQ - mg seuraavan kanavahyppysekvenssin käyttäen kaksoisjakoa, kuten edellä on mainittu. Tukiaseman lähetin käyttää sitten yhtä kanavahyppysekvenssiä ja tukiaseman vastaanotin käyttää toista kanavahyppysekvenssiä vastaaviin suuntiinsa. Kunkin yhteyden kaksi kanavahyppysekvenssiä tallennetaan sitten tukiaseman vastaavaan hyppysekvenssilistaan, kuten kuvion 3 hyppysekvens-silistat 201 - 203. Nämä kaksi hyppysekvenssiä yhteyttä kohti lähetetään myös liikkuviin asemiin ohjauskanavan SACCH kautta ja tallennetaan siellä liikkuvien asemien vastaaviin hyppysek-venssilistoihin, kuten kuvion 2 listat 204 - 206.

Satunnaislukugeneraattorilaitteen 221 käytössä piilee lisämahdollisuus laitteen 220 toiminnallisuuden parantamiseen. Laite 220 muodostaa satunnaisesti uniikin kokonaisluvun väliltä 0 ·· ... k kullekin aikajaksolle, joita on merkitty 0, 1 ja 2 edelläolevassa matriisissa. Kuhunkin yhteyteen käytetään näin ollen samoja kanavia, kuten edelläkin on käytetty, joskin ,···, kanavien ilmestymisjärjestys kanavahyppysekvenssissä on satunnaisesti käännetty. Jos laitteen 221 satunnaisgeneroinnin l « · jälkeen on esimerkiksi 0 2, 1 --> 1, 2 0, hyppysekvens- ’·' ’ simatriisi on seuraavaa muotoa. Tämä mahdollistaa eri tukiasemista tulevien jaksottaisesti toistuvien kanavahyppysekvens-! " sien välisten häiriöiden välttämisen.

* > * t » I t 18 114124

6 0 I SL

5 I 3. O (3) 4 Χ 0 1 (At = o, 1, 2) 3 o I a.

2 i x o

1 2. o I

0 cs I 2.

0 1 2 3 4 5 6

Kanava-allokointilaitteen 211 ohjausyksikkö CPU kommunikoi edelläkuvattujen laitteiden kanssa ja ohjaa kuvattua kanava-allokointiproseduuria. Tämä liikenne toteutetaan ohjausyksikön CPU ja mainittujen laitteiden välillä lähetettävien ohjaussignaalien avulla, jolloin ohjaussignaalit lähetetään väylää 222 pitkin ohjausyksikön ja porttien 212p, 213p, ..., 221p välil lä, kuten kuviossa 3 on luonnosmaisesti esitetty.

Ohjausyksikköä CPU ja väylää 222 sekä portteja 212p, 213p, . . . , 221p ei ole esitetty seuraavissa kuvissa yksinkertaisuu den ja selvyyden vuoksi.

Kuvio 4 on lohkokaavio, joka havainnollistaa keksinnön toisen suoritusmuodon ja kanava-allokointilaitteen 211. Lajiteltu t · ♦ · kanavalista 219 saadaan eri tavalla, kuin kuvion 3 suoritus-(i-ij muotoon viitaten on kuvattu. Kuvion 4 suoritusmuodon tapauksessa häiriö mitataan kunkin liikkuvan aseman MSI - MS3 alalin- I · ♦ · kissä. Näin kukin liikkuva asema mittaa tai paremminkin \ määrittelee kanavien häiriöt ja lähettää nämä arvot tukiaseman » * » ’·' * vastaavaan kanavalistaan 401 - 403 ohjauskanavan kautta, kuten kuviossa on luonnosmaisesti havainnollistettu termillä SACCH ί ** merkityllä katkoviivalla. Tämä liikkuvista asemista mitattujen V · häiriöarvojen siirto tukiaseman kanavalistoihin on esitetty kuviossa selvyyden vuoksi erikseen katkoviivalla, vaikka siirto tehdään tunnetulla tavalla lähettimien/vastaanottomien 207 - 210 avulla. Kanavalistat 401 - 403 vastaavat kuvion 3 : kanavalistaa 217. Näin ollen kanavalista 401, 402 ja 403 sisältää kanavan laatuparametrin II, 12, .. vastaaville 19 114124 kanaville chi, ch2, .. tämän parametrin ollessa mitattu liikkuvasta asemasta MSI, MS2 ja MS3 vastaavasti. Keskiarvon-muodostus- ja lajitteluväline 404 laskee sitten kullekin kanavalle keskihäiriöarvon ja lajittelee kanavat keskihäiriö-arvojen mukaan. Laite 404 voi tuottaa keskiarvoesityksen minkä tahansa epäarvoyhtälön, monotonisesti laajenevan ja epälineaarisen esitysmuodon (esim. logaritmifunktion) avulla, jolla tavoin vältytään antamasta kanavalistojen 401 - 403 yksittäisille äärimmäisille mittausarvoille liioiteltu vaikutus lopputuloksessa. Sitten muodostetaan lineaarinen keskiarvo, jonka jälkeen kanavat lajitellaan näin muodostettujen arvojen mukaan, eli kasvavan häiriön mukaisesti.

Lajiteltuun kanavalistaan 219 tallennetaan vain häiriön suhteen parhaat kanavat kanavien määrän ollessa yhtä suuri kuin yhteyksien määrä, kuten kuvion 3 suoritusmuodossakin. Loput laitteet 212 - 215 ja 220 - 221 toimivat samalla tavalla kuin kuviossa 3, ja niitä ei siksi kuvata kuvioon 4 liittyen.

Kuvio 5 on lohkokaavio, joka havainnollistaa keksinnön kolmannen suoritusmuodon ja kanava-allokointilaitteen 211. Erotuksena kahdesta edellä kuvatusta kuvioissa 3 ja 4 havainnolliste-·;· tusta suoritusmuodosta lajiteltu kanavalista 219 saadaan sekä I « 4 « ··· ylä- että alalinkkien häiriömittausarvojen avulla. Kuvion 5 * « · · suoritusmuodon tapauksessa häiriö mitataan kunkin liikkuvan .···, aseman MSI - MS3 alalinkissä samalla tavalla kuin kuvioon 4 * » ;·]’ viitaten on kuvattu. Käytetään myös ylälinkissä mitattuja » « » häiriöarvoja ja ne tallennetaan kanavalistaan 217. Tämä ·, t · * * · saavutetaan käyttämällä laitetta 216 muodostamaan kanavan laatuparametri ja kanavalista 217 samalla tavalla kuin kuvioon • " 3 viitaten on kuvattu. Kuvion 5 suoritusmuodon tapauksessa v * kanavalista 217 on kuitenkin liitetty keskiarvonmuodostus- ja ·. lajittelulaitteeseen 404, joka toimii periaatteella, joka on ,··, kuvattu kuvion 4 suoritusmuotoon viitaten. Tämä mahdollistaa myös ylälinkissä mitattujen häiriöarvojen käyttämisen keski-: " häiriöarvojen laskemiseen. Kuvion 4 laitteet 212 - 215 on tilasyistä esitetty kuviossa 5 yhtenä yksittäisenä laitteena 20 114124 405. Laitteen 405 operatiivinen toiminta vastaa kuviossa 4 esitettyjen laitteiden 212 - 215 operatiivista toimintaa.

Kuvio 6 on lohkokaavio, joka havainnollistaa keksinnön neljännen suoritusmuodon ja kanava-allokointilaitteen 211. Erotuksena edellä kuvattuihin suoritusmuotoihin kanavahyppy-sekvenssien muodostamiseen ei käytetä kaksoisjakoa. Näin ollen laite 220a muodostaa hyppysekvenssialgoritmin mukaisesti vain yhden kanavahyppysekvenssin kullekin yhteydelle, jota hyppy-sekvenssiä voidaan käyttää esimerkiksi tukiasemasta lähetettäessä. Kanavahyppysekvenssin muodostuslaite 220b toimii samojen periaatteiden mukaan kuin laite 220a ja muodostaa kanavahyppysekvenssin kullekin yhteydelle hyppysekvenssialgoritmin mukaisesti, kun näitä kanavahyppysekvenssejä käytetään vastaanottamiseen tukiasemassa, kun laitteessa 220a muodostettuja kanavahyppysekvenssejä käytetään lähettämiseen tukiasemassa. Laite 220a vastaanottaa kanavan sisäänsyöttödatan laitteesta 219a. Tämä kanavan sisäänsyöttödata on saatu mittaamalla häiriö alalinkissä, kuten kuvioon 4 viitaten on kuvattu. Laite 220b vastaanottaa kanavan sisäänsyöttödatan laitteesta 219b. Tämä kanavan sisäänsyöttödata on saatu mittaamalla häiriö ylälinkissä, kuten kuvioon 3 viitaten on kuvattu. Koska ·;· ylä- ja alalinkissä mitattuja häiriöarvoja ei sekoiteta • » ♦ » .:· laitteessa 404, kuten kuvioon 5 viitaten on kuvattu, laitteis-sa 220a - 220b voidaan muodostaa täysin riippumattomia kanava-,··*, hyppysekvenssejä, jolloin yhtä kanavahyppysekvenssiä käytetään i” lähettämiseen ja toista kanavahyppysekvenssiä käytetään vastaanottamiseen tukiasemassa. Kanavahyppysekvenssit tallenne- I I · ' taan tukiasemaan hyppysekvenssilistoihin 201 - 203 ja lähete tään ohjauskanavalla SACCH Ilkkuvien asemien hyppysekvenssi- I ( * ” listoihin 204 - 206 samalla tavalla, kuin edellä on kuvattu.

* * » t t * » * *

Kuvio 7 on vuokaavio, joka havainnollistaa keksinnöllisen kanavahyppymenetelmän.

1 " Vaiheessa 701 muodostetaan signaalivaimennusparametri δ kullekin perustetulle yhteydelle Fl - F3. Signaalivaimennus- 21 114124 parametri voidaan muodostaa mittaamalla kunkin yhteyden vaimennus ylälinkissä ja/tai alalinkissä.

Sitten vaiheessa 702 muodostetaan kanavan laatuparametri kaikille kanavalle chl - chn. Termi "kaikki kanavat" voi viitata tukiaseman tai koko teleliikennesysteemin kaikkiin kanaviin, tai näiden kanavien ennaltamäärättyyn osajoukkoon. Kanavan laatuparametri voidaan muodostaa mittaamalla kunkin yhteyden häiriö ylälinkissä ja/tai alalinkissä. Voidaan mitata myös muita suureita, kuten C/I-arvo tai bittivirhemäärä, ja kunkin kanavan häiriöarvo voidaan laskea käyttäen sisäänsyöttö-datana näitä suureita.

Signaalivaimennusparametrit ja kanavan laatuparametrit tallennetaan vastaavasti yhteyslistoihin ja kanavalistoihin 213, 217 vaiheessa 703.

Vaiheessa 704 lajitellaan yhteydet mitatun signaalivaimennus-parametrin (vaimennuksen) mukaan ja yhteydet tallennetaan sitten lajiteltuun yhteyslistaan 215. Kun käytetään mitta-arvoja ylälinkistä tai sekä ylä- että alalinkistä, kullekin yhteydelle lasketaan keskivaimennusarvo ja yhteydet lajitel-• i* laan sitten lasketun keskiarvon mukaan.

i > * i : I *

Vaiheessa 705 lajitellaan kanavat mitatun kanavan laatupara- ,··, metrin (häiriön) mukaan ja häiriön suhteen parhaat kanavat * * tallennetaan sitten lajiteltuun kanavalistaan 219. Jos käyte- ► i t tään mitta-arvoja ylälinkistä tai sekä ylä- että alalinkistä, i · 0 ' kullekin kanavalle lasketaan keskihäiriöarvo ja kanavat lajitellaan sitten lasketun keskiarvon mukaan. Lajiteltuun » < ' " kanavalistaan tallennettujen kanavien lukumäärän täytyy olla

‘ * I

v ’ ainakin yhtä suuri kuin perustettujen yhteyksien lukumäärä kullakin ajanhetkellä. Kun kanavien lukumäärä on yhtä suuri kuin yhteyksien lukumäärä, yksi yhteyksistä käyttää kutakin kanavaa kunakin aikajaksona. Vapaata kapasiteettia (vapaita ! ” kanavahyppysekvenssejä) voidaan saada tellentamalla lajitel- tuihin kanavalistoihin enemmän kanavia kuin perustettujen 22 114124 yhteyksien lukumäärä, jolloin tämä vapaa kapasiteetti on välittömästi käytettävissä uutta yhteyttä perustettaessa.

Edelläkuvattua edullista hyppysekvenssialgoritmia sovelletaan vaiheessa 706. Tämä aikaansaa kanavahyppysekvenssin kullekin yhteydelle, jolloin kanavahyppysekvenssiä voidaan käyttää lähetykseen joko tukiasemasta tai liikkuvasta asemasta. Vastaanottoon käytettävää kanavahyppysekvenssiä vastaava sekvenssi voidaan saada käyttämällä kaksoisjakoa, kuten edellä on mainittu. Lisämahdollisuus on tuottaa kanavahyppysekvens-sejä hyppysekvenssialgoritmin mukaisesti sekä lähetykseen että vastaanottoon kullekin yhteydelle eli käyttämättä kaksoisjakoa. Huomataan, että tukiasemasta lähettämiseen käytettävää kanavahyppysekvenssiä voidaan käyttää vastaanottoon liikkuvassa asemassa ja että liikkuvasta asemasta lähettämiseen käytettävää kanavahyppysekvenssiä voidaan käyttää vastaanottoon tukiasemassa.

Vaiheessa 707 tehdään tarkistus sen varmistamiseksi, pitäisikö kanavahyppysekvenssien allokointi hyppysekvenssilistoihin 201 - 203, 204 - 206 päivittää vai ei. Jos vastaus on positiivinen ;t (kyllä) vaihtoehdon J mukaisesti, kanavahyppysekvenssit tallennetaan vaiheessa 708 ja proseduuri toistetaan sitten vaiheesta 701. Jos vastaus on negatiivinen (ei) vaihtoehdon N mukaisesti, proseduuri toistetaan vaiheesta 701 päivittämättä allokointia.

» · • · * V : Vaiheessa 707 toteutettava monitorointiproseduurin päättelee, päivitetäänkö kanavahyppysekvenssit vai ei, esimerkiksi ··· ohjausyksikön CPU avulla. Kanava-allokointiväline 211 pystyy luomaan jatkuvasti "uusia" kanavahyppysekvenssejä, jolloin ,uusi kanavahyppysekvenssi voi korvata "vanhan" kanavahyppysek- venssin, esimerkiksi kun puhelunlaadun epäpariteetti kahdelle kanavahyppysekvenssille ylittää ennaltamäärätyn tason tai kun häiriötaso ylittää ennaltamäärätyn arvon. Päivityksen ei ....j tarvitse olla täysi päivitys eli kanavahyppysekvenssit täytyy päivittää vain niiden yhteyksien suhteen, joissa puhelunlaadun 23 114124 epäpariteetit ylittävät raja-arvon. Päivitys voi olla tarpeellista mm. uusia yhteyksiä perustettaessa tai kun vastaanotto-olosuhteet ovat muuttuneet liikkuvien asemien liikkumisen vuoksi.

Muodostetut kanavahyppysekvenssit tallennetaan vaiheessa 708 tukiaseman ja liikkuvien asemien hyppysekvenssilistoihin 201 -203, 204 - 206, kun vaiheessa 707 on päästy varmuuteen, että päivitys tehdään. Tukiasemassa on hyppysekvenssilista kullekin yhteydelle, ja kukin hyppysekvenssilista sisältää vastaavasti kanavahyppysekvenssit lähetykseen ja vastaanottoon. Liikkuvien asemien käytettäviksi tarkoitetut lähetyksen ja vastaanoton kanavahyppysekvenssit lähetetään näihin asemiin ohjauskanavan SACCH kautta ja tallennetaan sitten liikkuvien asemien vastaaviin hyppysekvenssilistoihin. Proseduuri toistetaan vaiheen 708 jälkeen, jolloin tehdään hyppy vaiheeseen 701.

Vaihtoehtoisesti vaiheet 704 ja 705 voidaan jättää väliin, jolloin yhteyslistoihin ja kanavalistoihin 213, 217 tallennettu informaatio muodostaa sisäänsyöttödatan vaiheessa 706 käytettävälle hyppysekvenssialgoritmille. On huomattava, että tässä tapauksessa hyppysekvenssialgoritmi ei toimi edelläkuva-tulla tavalla. Koska lajiteltuja yhteyslistoja ja kanavalis-*·· to ja ei ole tuotettu, hyppysekvenssialgoritmin täytyy itse löytää käytettävissä olevat kanavat ja allokoida nämä kanavat oikealle yhteydelle. Varsinainen hyppysekvenssialgoritmi « « * :·. voidaan näin ollen toteuttaa monilla tavoilla, joskin kaikki • · · ...# algoritmit toimivat sillä periaatteella, että mitä parempi yhteys on signaalivaimennusparametrin suhteen sitä huonommat kanavat kanavan laadun suhteen allokoidaan yhteydelle.

V ’ Vaihtoehtoisesti tukiaseman ja liikkuvien asemien hyppysek- venssilistat voivat sisältää vain yhden kanavahyppysekvenssin. Tässä tapauksessa on toteutettu välineet uuden kanavahyppy- > ♦ * sekvenssin muodostamiseksi kullekin yhteydelle, esim. kaksois-: “ jakoa käyttäen. Edellämainitut välineet allokoivat sitten 24 114124 yhden kanavahyppysekvensseistä lähettimelle ja toisen hyppy-sekvenssin vastaanottimelle.

Edelläkuvatuissa edullisissa suoritusmuodoissa radioliikenne-systeemin on kuvattu sisältävän tukiasemia, joiden vastaavilla peittoalueilla käytetään saatavilla olevia kanavia perusortogo-naalisissa kanavahyppysekvensseissä liikennöinnissä niiden liikkuvien asemien kanssa, jotka sijaitsevat annetun tukiaseman peittämällä alueella. Tukiasemaa voidaan yleisesti ottaen pitää ensimmäisenä radioasemana ja liikkuvia asemia joukkona toisia radioasemia. Radion peittoalueen saatavilla olevat kanavat voivat käsittää joko joukon nimenomaan tukiasemalle annettuja kanavia, osajoukon kanavien kokonaismäärästä tai kaikki radioliikennesysteemin kanavat, joille kanaville muodostetaan signaalivaimennusparametrit.

Osia kuvatuista suoritusmuodoista voidaan myös toteuttaa matkaviestimen vaihdekeskukseen, MSC, tai tukiaseman vaihde-keskukseen, BSC, joka tässä tapauksessa sisältää välineet edelläkuvattujen välineiden funktionaalisuuden saavuttamiseen.

Vaikka kuviot havainnollistavat autossa kuljetettavia liikku-_ via asemia, on ymmärrettävä, että keksintöä voidaan myös «·· soveltaa systeemeihin, joissa käytetään siirrettäviä, kädessä kannettavia liikkuvia asemia.

» » *

On myös ymmärrettävä, että keksintö ei rajoitu edelläkuvattui-hin ja havainnollistettuihin esimerkinomaisiin suoritusmuotoihin ja että seuraavien patenttivaatimusten piiriin sisältyen voidaan tehdä muunnoksia.

« * » i

Claims (24)

25 114124

1. Radioliikennejärjestelmien (PLMN) kanavahyppelymenetelmä, jossa kanavahyppely suoritetaan radioliikennesysteemissä kanavien (chl - ch6) välillä yhteyksille (Fl - F3) tukiaseman (BS1) ja ainakin yhden liikkuvan aseman (MSI - MS3) välillä, ja jossa yhteyksiin kohdistuu signaalivaimennusta ja häiriötä, tunnettu siitä, että mainittu menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: signaalivaimennusparametrin (δ) muodostaminen vastaaville yhteyksille (Fl - F3), - kanavan laatuparametrin (I, C/I, BER) muodostaminen vastaaville kanaville (chl - ch6), - ainakin yhden kanavahyppysekvenssin muodostaminen vastaaville yhteyksille, jolloin kanavahyppysekvenssi sisältää lukumäärän (k) kanavia, joiden välillä yhteys hyppelee, ja jolloin kanavahyppysekvenssi muodostetaan yhteyksien signaalivaimennusparametrin (δ) ja mainittujen kanavien kanavalaatu-parametrin (I, C/I, BER) mukaan, jolloin mitä parempi yhteys on signaalivaimennusparametrin suhteen sitä heikompia kanavat tulevat olemaan kanavan laatuparametrin suhteen tuon yhteyden kanavahyppysekvenssissä, ·· - kanavahyppysekvenssien allokointi tukiaseman ja liikkuvien asemien vastaavaan hyppysekvenssilistaan (201 - 203, 204 - 206) , sekä ... - kanavahyppely kanavien (chl - ch6) välillä kanavahyppysek- vensseissä, jotka on allokoitu hyppysekvenssilistoihin liikenin nöitäessä radiolla yhteyksillä tukiaseman ja liikkuvien I I · ’·’ ’ asemien välillä. I

’·· 2. Radioliikennejärjestelmän (PLMN) perusortogonaalinen v · kanavahyppelymenetelmä, jossa kanavahyppely suoritetaan radioliikenne j ärj estelmässä kanavien (chl - ch6) välillä .··, yhteyksille (Fl - F3) tukiaseman (BS1) ja ainakin yhden liikkuvan aseman (MSI - MS3) välillä, ja jossa yhteyksiin I *·· kohdistuu signaalivaimennusta ja häiriötä, tunnettu siitä, että mainittu menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: 26 114124 - signaalivaimennusparametrin (δ) muodostaminen vastaaville yhteyksille (Fl - F3), - kanavan laatuparametrin (I, C/I, BER) muodostaminen vastaaville kanaville (chl - ch6), - ainakin yhden kanavahyppysekvenssin muodostaminen vastaa ville yhteyksille, mainittujen kanavahyppysekvenssien ollessa perusortogonaalisia niin, että enintään yksi yhteyksistä (Fl -F3) käyttää tukiasemassa (BS1) osoitettua kanavaa kullakin ajanhetkellä (t = 0, 1, ..., k), jolloin kanavahyppysekvenssi sisältää lukumäärän (k) kanavia, joiden välillä yhteys hyppe-lee, ja jolloin mainittu ainakin yksi kanavahyppysekvenssi muodostetaan yhteyksien signaalivaimennusparametrin (δ) ja mainittujen kanavien kanavan laatuparametrin (I, C/I, BER) mukaan, jolloin mitä parempi yhteys on signaalivaimennusparametrin suhteen sitä heikompia kanavat tulevat olemaan kanavan laatuparametrin suhteen tuon yhteyden kanavahyppysekvenssissä, - kanavahyppysekvenssien allokointi tukiaseman ja liikkuvien asemien vastaavaan hyppysekvenssilistaan (201 - 203, 204 - 206), sekä - kanavahyppely kanavien (chl - ch6) välillä perusortogonaali-sissa kanavahyppysekvensseissä, jotka on allokoitu hyppysek-venssilistoihin liikennöitäessä radiolla yhteyksillä tukiase-man ja liikkuvien asemien välillä. • · t

*;··· 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, t u n - n e t t u siitä, että hyppysekvenssien muodostus käsittää: signaalivaimennusparametrin (δ) suhteen parhaan yhteyden /:·. valinnan, - kanavan laatuparametrin (I, C/I, BER) suhteen huonoimpien ,, kanavien allokoinnin lukumäärältään parhaalle yhteydelle, joka ' _ lukumäärä vastaa kanavien lukumäärää (k), näiden huonoimpien ’·[ ' kanavien muodostaessa kanavahyppysekvenssin parhaalle yhteydel- :’V le' i"; - perättäisesti signaalivaimennusparametrin suhteen huonompien yhteyksien valinnan, - perättäisesti kanavan laatuparametrin suhteen parempien '···’ kanavien allokoinnin perättäisesti huonommille yhteyksille 27 114124 lukumääränä, joka vastaa kanavien lukumäärää (k), jolloin mainitut perättäisesti paremmat kanavat muodostavat kanavahyp-pysekvenssin perättäisesti huonommille yhteyksille, signaalivaimennusparametrin suhteen huonoimman yhteyden valinnan, sekä - kanavan laatuparametrin suhteen parhaiden kanavien antamisen huonoimmalle yhteydelle lukumääränä, joka vastaa kanavien lukumäärää (k), jolloin nämä parhaat kanavat muodostavat kanavahyppysekvenssin huonoimmalle yhteydelle.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheina: yhteyksien lajittelun signaalivaimennusparametrin (δ) suhteen, sekä - lajiteltujen yhteyksien tallentamisen lajiteltuun yhteys- listaan (215), jonne yhteydet tallennetaan, kun ne on lajiteltu signaalivaimennusparametrin mukaisesti.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet: - kanavan laatuparametrin (δ) suhteen parhaiden kanavien (chl - ch6) lajittelu lukumääränä, joka vastaa yhteyksien lukumää- » , rää, ja kanavahyppysekvenssien muodostaminen perustetuille yhteyksille (Fl - F3) , ja ';··· - lajiteltujen kanavien tallentaminen lajiteltuun kanavalis- taan (219) mainittujen kanavien ollessa lajiteltuja kanavan ;·. laatuparametrin suhteen.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet: - kanavan laatuparametrin (δ) suhteen parhaiden kanavien (chl - ch6) lajittelu lukumääränä, joka ylittää yhteyksien luku-määrän, jolloin vielä perustamattomien yhteyksien kanavahyppy- i'”: sekvenssit muodostetaan ennen yhteyden perustamista, sekä - lajiteltujen kanavien tallentaminen lajiteltuun kanavalis- 'f>> taan (219), johon kanavat tallennetaan lajiteltuna kanavan laatuparametrin suhteen. 28 114124

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaavat yhteydet (Fl - F3) valitaan niiden lajitellun yhteyslistan (215) paikkojen mukaan ja että kanavat allokoidaan vastaaville valituille yhteyksille mainittujen yhteyksien mukaisesti ja mainittujen kanavien lajitellun kanavalistanlistan (219) paikkojen mukaan.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kanava-ailokaatio on perusortogonaalinen.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kanavahyppysekvenssien muodostaminen sisältää lisäkanavahyppysekvenssin muodostamisen kullekin jo muodostetulle kanavahyppysekvenssille käyttämällä kaksoisjakoa, jolloin muodostetaan kanavahyppysekvenssiparit mainituille yhteyksille (Fl - F3), ja jolloin kunkin kanavahyppysekvenssi-parin kanavat on erotettu keskenään kaksoisjaolla.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kanavahyppysekvenssien muodostaminen käsittää vaiheen kahden kanavahyppysekvenssin muodostamiseksi vastaa-ville yhteyksille (Fl - F3) , jolloin mainitut kanavahyppysek- #>d* venssit muodostetaan yhteyksien signaalivaimennusparametrin ·;··: (δ) mukaan ja mainittujen kanavien kanavan laatuparametrin (I, F": C/I, BER) mukaan molemmille mainituista kanavahyppysekvens- j\ _ seistä.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhteyksien (Fl - F3) signaalivaimennusparametrit (δ) muodostetaan mittaamalla signaalivaimennus ylälinkissä.

: · ; 12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu t‘ : siitä, että yhteyksien (Fl - F3) signaalivaimennusparametrien (δ) muodostaminen sisältää signaalivaimennuksen mittaamisen < » * 't<i alalinkissä. 29 114124

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kanavan laatuparametrien (I, C/I, BER) muodostaminen sisältää yhden seuraavista arvoryhmistä mittaamisen ylälinkkien kanaville: häiriöarvo, C/I-arvo, bittivirhemäärä (BER).

14. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kanavan laatuparametrien (I, C/I, BER) muodostaminen sisältää yhden seuraavista arvoryhmistä mittaamisen alalinkkien kanaville: häiriöarvo, C/I-arvo, bittivirhemäärä (BER), sekä keskiarvon muodostamisen mainituista arvoista yhteen ja samaan kanavaan liittyen.

15. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kanavan laatuparametrien (I, C/I, BER) muodostaminen sisältää yhden seuraavista arvoryhmistä mittaamisen sekä ylä- että alalinkkien kanaville: häiriöarvo, C/I-arvo, bittivirhemäärä (BER), sekä keskiarvon muodostamisen mainituista arvoista yhteen ja samaan kanavaan liittyen.

16. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kanavan laatuparametrien (I, C/I, BER) muodostami- !;* nen sisältää mainittujen arvojen mittaamisen tukiasemaan ,·' allokoiduille kanaville.

17. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kanavan laatuparametrien (I, C/I, BER) muodostami-nen sisältää mainittujen arvojen mittaamisen kaikkien radio- liikennejärjestelmään sisältyvien kanavien osajoukolle.

*,,, 18. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu « I * siitä, että kanavan laatuparametrien (I, C/I, BER) muodostami-'. nen sisältää mainittujen arvojen mittaamisen kaikille radio- liikennesysteemiin sisältyvistä kanavista.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kanavahyppysekvenssien allokointi sisältää maini- 30 114124 tun parin yhden kanavahyppysekvenssin lähettämisen tukiaseman (BS1) ja liikkuvan aseman (MSI - MS3) vastaavaan hyppysekvens-silistaan (201 - 203, 204 - 206) vastaavasti.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää kanavahyppysekvenssien lähettämisen liikkuvien asemien (MSI - MS3) hyppysekvenssilistoihin ohjaus-kanavan (SACCH) kautta.

21. Radioliikennejärjestelmiin liittyvä järjestely, joka sisältää tukiaseman (BS1) ja ainakin yhden liikkuvan aseman (MSI - MS3), jolloin kanavahyppely suoritetaan kanavien (chl -ch6) välillä yhteyksille (Fl - F3) tukiaseman ja liikkuvien asemien välillä ja jossa yhteyksiin kohdistuu signaalivaimen-nusta ja häiriötä, tunnettu siitä, että järjestely sisältää lisäksi: - välineet (212) signaalivaimennusparametrin (δ) muodostamiseen vastaaville yhteyksille (Fl - F3), - välineet (216) kanavan laatuparametrin (I, C/I, BER) muodostamiseen vastaaville kanaville (chl - ch6), - välineet (220) ainakin yhden kanavahyppysekvenssin muodosta miseen vastaaville yhteyksille, jolloin kanavahyppysekvenssi sisältää lukumäärän (k) kanavia, joiden välillä yhteys hyppeli* lee, ja jolloin mainittu kanavahyppysekvenssi muodostetaan yhteyksien signaalivaimennusparametrin (δ) ja mainittujen kanavien kanavan laatuparametrin (I, C/I, BER) mukaan, jolloin r i · .\t mitä parempi yhteys on signaalivaimennusparametrin suhteen 1 sitä heikompia kanavat tulevat olemaan kanavan laatuparametrin suhteen tuon yhteyden kanavahyppysekvenssissä, sekä ,, - välineet (CPU) kanavahyppysekvenssien allokoimiseksi tuki- ‘ aseman ja liikkuvien asemien vastaavaan hyppysekvenssilistaan I I (201 - 203, 204 - 206) ja kanavahyppelyn ohjaamiseksi kanavien ' : (chl - ch6) välillä kanavahyppysekvensseissä, jotka on allo- koitu hyppysekvenssilistoihin liikennöitäessä radioyhteyksillä ,/ (Fl - F3) tukiaseman (BS1) ja liikkuvien asemien (MSI - MS3) välillä. I » 31 114124

22. Radioliikennejärjestelmiin liittyvä järjestely, joka järjestely sisältää tukiaseman (BS1) ja ainakin yhden liikkuvan aseman (MSI - MS3), jolloin perusortogonaalinen kanava-hyppely suoritetaan kanavien (chl - ch6) välillä yhteyksille (Fl - F3) tukiaseman ja liikkuvien asemien välillä ja jossa yhteyksiin kohdistuu signaalivaimennusta ja häiriötä, tunnettu siitä, että järjestely sisältää lisäksi: - välineet (212) signaalivaimennusparametrin (δ) muodostamiseen vastaaville yhteyksille (Fl - F3), - välineet (216) kanavan laatuparametrin (I, C/I, BER) muodostamiseen vastaaville kanaville (chl - ch6), - välineet (220) ainakin yhden kanavahyppysekvenssin muodostamiseen vastaaville yhteyksille, jolloin mainitut kanavahyppy-sekvenssit ovat perusortogonaalisia niin, että enintään yksi yhteyksistä (Fl - F3) käyttää tukiasemassa (BS1) osoitettua kanavaa (chl - ch6) kunakin ajanhetkenä (t = 0, 1, ..., k), ja jolloin kanavahyppysekvenssi sisältää lukumäärän (k) kanavia, joiden välillä yhteys hyppelee, ja jolloin mainittu ainakin yksi kanavahyppysekvenssi muodostetaan yhteyksien signaalivaimennusparametrin (δ) ja mainittujen kanavien kanavan laatuparametrin (I, C/I, BER) mukaan, jolloin mitä parempi yhteys on signaalivaimennusparametrin suhteen sitä heikompia , ;* kanavat tulevat olemaan kanavan laatuparametrin suhteen tuon :* yhteyden kanavahyppysekvenssissä, sekä *:'· - välineet (CPU) kanavahyppysekvenssien allokoimiseksi tuki- ·/*’: aseman ja liikkuvien asemien vastaavaan hyppysekvenssilistaan ; , _ (201 - 203, 204 - 206) ja kanavahyppelyn ohjaamiseksi kanavien , (chl - ch6) välillä perusortogonaalisissa kanavahyppysekvens- seissä, jotka on allokoitu hyppysekvenssilistoihin liikennöitäessä radioyhteyksillä (Fl - F3) tukiaseman (BS1) ja liikku- • ’ vien asemien (MSI - MS3) välillä. * i » D’*,

23. Patenttivaatimuksen 21 tai 22 mukainen järjestely, t u n - n e t t u siitä, että se käsittää: - välineet (214) yhteyksien lajitteluun signaalivaimennuspara- 'i(’’ metriensa (δ) suhteen, sekä - välineet (215) lajiteltujen yhteyksien tallentamiseen, 32 114124 jolloin yhteydet tallennetaan mainitun signaalivaimennuspara-metrin mukaan lajiteltuina.

24. Jonkin patenttivaatimuksista 21 - 23 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että se käsittää: - välineet (218) kanavan laatuparametriensa suhteen parhaiden kanavien lajitteluun, sekä - välineet (219) lajiteltujen kanavien tallentamiseen, jolloin kanavat tallennetaan mainitun kanavan laatuparametrin mukaan laj iteltuina. * * * * * » * · * j « * t T » f » » | t * * * i ‘': 1 i · I · t 33 114124