FI113726B

FI113726B - Tilaajan laskuttamisen järjestäminen tietoliikennejärjestelmässä

Info

Publication number: FI113726B
Application number: FI20002078A
Authority: FI
Inventors: Jari Syrjaelae; Juha-Pekka Koskinen; Juha Vallinen
Original assignee: Nokia Corp
Priority date: 2000-05-25
Filing date: 2000-09-20
Publication date: 2004-05-31
Also published as: MXPA02011628A; CN100539750C; ES2327902T3; CN1430849A; DE60139479D1; KR20030007705A; AU2001262387B2; CA2410491C; PT1297681E; BR0111146A; CA2410491A1; EP1297681B1; FI20002078A0; RU2005127997A; AU6238701A; US20030165222A1; RU2321962C2; JP2003534730A; FI20002078A; US8009816B2

Description

113726

Tilaajan laskuttamisen järjestäminen tietoliikennejärjestelmässä

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy tilaajan laskuttamiseen tietoliikennejärjestelmässä, ja 5 erityisesti tilaajan laskuttamiseen monitoimittajaympäristössä. Matkaviestinjärjestelmä viittaa yleisesti mihin tahansa tietoliikennejärjestelmään, joka mahdollistaa langattoman viestinnän käyttäjien liikkuessa järjestelmän palvelualueella. Tyypillinen matkaviestinjärjestelmä on yleinen maapohjainen matkapuhelinverkko (Public Land Mobile Network, PLMN).

10 Tietoliikennejärjestelmissä ollaan yhä enenevässä määrin siirtymäs sä monitoimittajaympäristöön, jossa liitynnän (access) tarjoaa liityntäoperaat-tori, puhelinliikenteen puhelinliikenneoperaattori ja varsinaiset palvelut yksi tai useampi palveluntarjoaja. Näin on erityisesti ns. kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmissä, kuten UMTS (Universal Mobile Communications sys-15 tem). Esimerkiksi UMTS:ssa varsinainen matkaviestinverkko voi toimia liityntäverkkona, joka tarjoaa käyttäjälle langattoman liitynnän ulkopuolisiin verkkoihin, kuten IP-verkkoihin (Internet Protocol), ja niiden palveluihin, kuten Inter-net-puhelinliikenteeseen (IPT, IP Telephony). Yksi liityntäverkko tarjoaa yleensä pääsyn useampaan ulkopuoliseen verkkoon, jotka voivat olla samantyyppi-20 siä. Esimerkiksi puhelinliikenneoperaattoreita, jotka tarjoavat IPT-palvelua, voi olla useita. Tyypillisesti silloin, kun liityntäoperaattori ei ole puhelinliikenneope-‘ raattori, molemmat operaattorit keräävät laskutustietonsa omissa verkoissaan, ja molemmat laskuttavat tilaajaa erikseen. Palveluntarjoaja ei itse ylläpidä « · *; · · [ verkkoa, vaan ostaa tarvitsemansa verkkopalvelun verkko-operaattorilta, jolloin 25 verkko-operaattori kerää palveluntarjoajan puolesta laskutustiedot ikään kuin t · · ne olisivat verkko-operaattorin omia laskutustietoja. Verkko-operaattori myös :.. .· laskuttaa tilaajaa palveluntarjoajan puolesta. Toisin sanoen, jos palveluntarjoa ja ostaa verkkopalvelun liittymäoperaattorilta, huolehtii iiittymäoperaattori pal-·· velun laskutustietojen keräämisestä ja laskuttamisesta sovitun tariffin mukai- ; 30 sesti. Puhelinliikenneoperaattori toimii samoin, jos palveluntarjoaja ostaakin * , verkkopalvelun puhelinliikenneoperaattorilta.

Eräs yhä suositummaksi tuleva matkaviestinjärjestelmien palvelu on etukäteen maksettu liittymä. Etukäteen maksetussa liittymässä puheluista ei *:laskuteta taannehtivasti, vaan etukäteen maksetun liittymän tiliä veloitetaan . : 35 reaaliaikaisesti puheluiden aikana. Etukäteen maksettua liittymää voi yleensä käyttää laskutettaviin puheluihin niin pitkään kuin liittymän tilillä on jäljellä saa- 2 113726 tavia (credit) eli etukäteen maksettua summaa ei ole käytetty kokonaan. Yleensä liittymän tilaaja tai joku muu voi tallentaa liittymän tilille lisää rahaa.

Ongelmana on, kuinka toteuttaa etukäteen maksettu liittymä, joka vaatii reaaliaikaista laskutusta puhelun aikana, järjestelmässä, jossa on liitty-5 mäoperaattori ja puhelinliikenneoperaattori, jotka kummatkin keräävät omat laskutustietonsa eivätkä tiedä toistensa tariffeja. Loppukäyttäjän kannalta on hankalaa, jos hänellä täytyy olla vähintään kaksi erillistä etukäteen maksettua liittymää, joista toinen on liityntäoperaattorin liittymä ja toinen puhelinliikenne-operaattorin liittymä. Sama ongelma on myös etukäteen maksettua liittymää 10 vastaavassa palvelussa, jossa jälkikäteen laskutettavalle liittymälle on annettu laskun enimmäismäärä, eli se, kuinka suuri laskun loppusumma laskutuskau-tena saa olla enintään.

Myöskin ns. normaalisti jälkikäteen laskutettaville tilaajille olisi miellyttävämpää saada yksi yhteinen lasku operaattoreiden lähettämien erillisten 15 laskujen sijasta.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän toteuttava laitteisto siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä ja tietoliikennejär-20 jestelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaa-timuksissa. Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän edulliset suori-; tusmuodot ilmenevät oheisista epäitsenäisistä patenttivaatimuksista.

. Keksintö perustuu siihen, että välitetään ensimmäisestä verkosta ; \ (esimerkiksi puhelinliikenneoperaattorin tai liityntäoperaattorin verkko) toisen ; 25 operaattorin verkkoon tietoa, jonka avulla yhteinen laskutus onnistuu. Keksin- ·’ nön etuna on se, että tilaajaa laskutetaan keskitetysti, joten esimerkiksi etukä- teen maksettuja liittymiä tarvitaan vain yksi, ja operaattorit voivat silti itsenäisesti ja toisistaan riippumatta hinnoitella palvelunsa. Keksinnön etuna on li-;· säksi se, että se mahdollistaa etukäteen maksetun liittymän tai saldorajoittei- : 30 sen jälkikäteen maksetun liittymän toteuttamisen myös monitoimintaympäris- tössä siten, että tilaaja tarvitsee vain yhden liittymän ja operaattorit voivat itse-näisesti ja toisistaan riippumatta hinnoitella palvelunsa. Keksinnön etuna on ’·;** vielä se, että pystytään tarjoamaan etukäteen maksetun liittymän käyttäjälle :Y: samoin kuin saldorajoitteisen liittymän käyttäjälle samat mahdollisuudet puhe- : 35 linliikenneoperaattorin valitsemiseksi monioperaattoriympäristössä kuin on pe rinteisillä tilaajilla (eli normaalisti jälkikäteen laskutettavilla).

3 113726

Keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa tilaaja tunnistetaan puhelinliikenneoperaattorin verkossa yhteislaskutustilaajaksi eli esimerkiksi tilaajaksi, jolla on liityntäverkkoon etukäteen maksettu liittymä tai jälkikäteen laskutettavaksi tilaajaksi, joka haluaa vain yhden laskun. Kun tilaaja 5 on tunnistettu yhteislaskutustilaajaksi, lähetetään liityntäoperaattorin laskutuksesta huolehtivalle verkkosolmulle puhelinliikenneoperaattorin tariffi. Verkko-solmu yhdistää puhelinliikenneoperaattorin tariffin ja liityntäoperaattorin tariffin ja veloittaa esimerkiksi etukäteen maksetun liittymän tiliä yhdistetyn tariffin mukaisesti. Tämän suoritusmuodon etuna on lisäksi se, että se mahdollistaa etu-10 käteen maksetun liittymän ja saldorajoitteisen jälkikäteen maksettavan liittymän tilin veloittamisen reaaliaikaisesti erittäin vähäisellä signalointikuormituk-sella.

Keksinnön toisessa ja kolmannessa edullisessa suoritusmuodossa liityntäverkon verkkosolmussa generoidaan globaalisti uniikki laskutustunniste, 15 joka välitetään laskutustietoja kerääville verkkosolmuille riippumatta siitä, onko kyseessä liityntäverkon tai puhelinliikenneoperaattorin verkkosolmu. Tämän tunnisteen avulla laskutuksesta vastaava laskutuskeskus osaa yhdistää eri operaattoreilta tulevat laskutustiedot. Näiden suoritusmuotojen etuna on lisäksi se, että siinä huomioidaan varmasti kaikki laskutukseen vaikuttavat erityista-20 pahtumat.

Kuvioiden lyhyt selostus • « ·

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh-\.. teydessä, viitaten oheisiin kuvioihin, joista

Kuvio 1 esittää keksinnön kannalta olennaisia UMTS-järjestelmän • · · / 25 elementtejä; ja *··.' Kuvio 2 on keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mu- kainen signalointikaavio;

Kuvio 3 on keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukainen ;; · signalointikaavio; ja 30 Kuvio 4 on keksinnön kolmannen edullisen suoritusmuodon mukai- ' , nen signalointikaavio.

•»· ♦ · • ·

Keksinnön yksityiskohtainen selostus . ’. *. Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa minkä tahansa tietoliiken- * » * : nejärjestelmän yhteydessä, jossa tilaajan laskuttamisessa tarvittavia tietoja on 35 ainakin kahdessa eri verkossa. Tällaisia ovat mm. ns. kolmannen sukupolven 4 113726 matkaviestinjärjestelmät kuten Universal Mobile Telecommunications System (UMTS) ja IS-41 sekä GSM-järjestelmää vastaavat matkaviestinjärjestelmät, kuten GSM 1800 ja PCS (Personal Communication System) sekä em. järjestelmiin perustuvat järjestelmät, kuten GSM 2+ -järjestelmät. Keksintöä voidaan 5 soveltaa myös kiinteissä järjestelmissä, joissa voi toimia kaksi erillistä operaattoria. Keksintöä selostetaan seuraavassa käyttäen esimerkkijärjestelmänä 3GPP AII-IP -järjestelmää eli 3. sukupolven yhteistyöprojektissa 3GPP (3rd generation partnership project) määriteltyä IP-teknologiaan pohjautuvaa UMTS-järjestelmää rajaamatta keksintöä siihen. Matkaviestinjärjestelmien ja erityises-10 ti kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmien määritykset kehittyvät nopeasti. Tällainen kehitys voi vaatia keksintöön ylimääräisiä muutoksia. Sen vuoksi kaikki sanat ja ilmaisut tulisi tulkita laajasti ja ne on tarkoitettu kuvaamaan eikä rajoittamaan keksintöä. Oleellista keksinnön kannalta on toiminto, eikä se, mihin verkkosolmuun toiminto on sijoitettu.

15 Kuvio 1 esittää yksinkertaistetun verkkoarkkitehtuurin kuvaten vain osan erään järjestelmäarkkitehtuurin elementeistä. Kuviossa 1 esitetyt verkko-solmut ovat loogisia yksiköitä, joiden implementaatio voi poiketa esitetystä. Alan ammattilaiselle on ilmeistä että järjestelmä voi käsittää myös muita toimintoja ja rakenteita, joita ei tarvitse kuvata tarkemmin tässä. Verkkosolmujen 20 väliset katkoviivat kuvaavat kuviossa 1 signalointiyhteyksiä ja ehjät viivat signalointi- ja tiedonsiirtoyhteyksiä.

3GPP AII-IP -järjestelmässä 1 tullaan erottamaan liityntätaso A (ac- :*. cess layer) ja puhelinliikennetaso T (telephony layer), joilla kummallakin voi ol- [··, la omat operaattorinsa. Järjestelmässä 1 on molempia tasoja vähintään yksi.

• · 25 Tämän hakemuksen puitteissa liityntätaso vastaa liityntäoperaattorin liityntä- *;,/ verkkoa ja puhelinliikennetaso puhelinliikenneoperaattorin puhelinverkkoa.

• ·

Yleensä, kun ei vaella (roaming), tilaaja käyttää aina samaa liityntäoperaatto-ria, mutta voi valita käyttämänsä puhelinliikenneoperaattorin. Keksinnön kannalta liityntätason ja puhelinliikennetason rakenteella ei ole merkitystä. 3GPP 30 AII-IP -järjestelmä pohjautuu yleiseurooppalaisen GSM-järjestelmän (Global / System for Mobile Communications) GPRS-palveluun ja CAMEL-arkkitehtuu- rin (Customised Applications for Mobile network Enhanced Logic) mukaiseen ... älyverkkopalveluiden toteutukseen. GPRS ja CAMEL ovat GSM 2+-vaiheen : ’ palveluita.

V: 35 Käyttäjälaite UE käsittää varsinaisen päätelaitteen ja siihen irrotetta- vasti kytketyn identifiointikortin USIM, jota kutsutaan myös tilaajan tunnistus- 5 113726 yksiköksi. Tässä yhteydessä käyttäjälaite UE yleensä tarkoittaa varsinaisen päätelaitteen ja tilaajan tunnistusyksikön muodostamaa kokonaisuutta. Tilaajan tunnistusyksikkö USIM on älykortti, joka sisältää tilaajan identiteetin, suorittaa autentikointialgoritmit ja tallentaa autentikointi- ja salausavaimia sekä käyt-5 täjälaitteessa tarvittavia tilaustietoja. Varsinainen päätelaite voi olla mikä tahansa laitteisto joka pystyy viestimään matkaviestinjärjestelmässä. Päätelaite voi siten olla yksinkertainen vain puheelle tarkoitettu päätelaite tai se voi olla monenlaisille palveluille tarkoitettu päätelaite, joka toimii palvelualustana ja tukee erilaisten palveluihin liittyvien funktioiden lataamista ja suorittamista. Pää-10 telaite voi olla myös usean eri laitteen yhdistelmä, esimerkiksi multimediatieto-kone, johon on kytketty Nokia-korttipuhelin matkaviestinyhteyden aikaansaamiseksi.

Kuvion 1 mukaisessa ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa puhelinliikennetaso T käsittää varsinaisen IP-verkon IP lisäksi puhelun tilan 15 ohjaustoiminnon CSCF (Call State Control Function), mediayhdyskäytäväoh-jaustoiminnon MGCF (Media Gateway Control Function) ja älyverkon palvelun ohjauspistettä vastaavan suoritusympäristön CSE_T.

CSCF ohjaa puhelunmuodostusta, huolehtii reitityksestä ja sisältää mm. älyverkon palvelun kytkentätoimintoa vastaavan toiminnon. CSCF tarjoaa 20 päästä-päähän IP -puhelinliikennepalveluille ohjauksen. IP-puhelinliikentee-seen liittyvä signalointi, kuten H.323 ja SIP, päättyy käyttäjälaitteeseen ja f;*; CSCF:ään. Toisin sanoen CSCF on se verkkosolmu, johon IP-puhelinliiken-

|*. teen käyttäjälaitteet rekisteröityvät ja jonka kautta signalointi siirretään. CSCF

[··, sisältää IP-puhelinliikenteen puhelun tilamallit, joiden avulla puhelunmuodos-

• I

Γ', 25 tusta ohjataan muiden verkkosolmujen, kuten palvelun ohjauspisteen CSE_T, kanssa. CSCF voi olla yhteydessä myös IP-puhelinliikenteen sovelluspalveli- • f miin (ei esitetty kuviossa 1). CSCF sisältää tilaajatietokannan, joka loogisesti vastaa GSM-järjestelmän vierailijarekisteriä. CSCF vastaa sekä puhelinliikenteen laskutustiedon että palvelulaskutustiedon aikaansaamisesta. Puhelinlii-30 kenteen laskutustiedoilla laskutetaan IP-puhelinliikenneverkko-operaattorin määrittelemien mekanismien ja laskutuspolitiikan mukaisesti peruspuhelinlii- <t|§. kenteen, erilaisten datasiirtäjien (bearers) ja lisäpalvelujen käytöstä. Palvelu- • · ... laskutustiedon generoi palveluntarjoaja. Palvelulaskuttaminen perustuu palve- · ’•y' lun käyttöön ja se lasketaan palveluntarjoajan ja tilaajan välisen sopimuksen :V'. 35 mukaisesti. Kumpaakin laskutusta ohjataan edullisesti älyverkon palvelunoh- • · 6 113726 jaustoiminnosta tai avoimien rajapintojen (OSA, Parlay) määrittelemillä menetelmillä.

Keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa IP-puhe-linliikenneoperaattorin palvelunohjaustoiminto CSE_T ohjaa laskutusta IP-pu-5 helinliikenneverkossa T. Sen lisäksi se voi ohjata puhelunmuodostusta älyver-konomaisesti. Palvelunohjaustoiminto CSE_T voi sisältää kaiken laskutukseen ja erilaisiin palveluihin liittyvät palvelulogiikat ja ohjauksen sekä niiden tarvitsemat tietokannat tai yhteyden tietokantoihin. Palvelunohjaustoiminto on vain looginen toiminto ja se voi olla sisäisesti toteutettu eri tavoin. Eräs vaihtoehto 10 on, että se on sisäisesti hajautettu ja siihen liittyvä palvelulogiikka voi olla hajautettuna eri solmuihin. Myös palvelutiedot voivat olla hajautettuna eri solmuihin kuin palvelulogiikka.

MGCF on eräs esimerkki puhelinliikenneoperaattorin verkossa olevista uusista verkkosolmuista. MGCF kerää ensisijaisesti tietoa fyysisellä yh-15 teydellä siirretyistä datamääristä, sillä CSCF ei tiedä niistä mitään.

Keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa liityntäta-son A pääosat ovat: ydinverkko CN, UMTS:n maanpäällinen radioliityntäverk-ko LITRAN ja älyverkon palvelun ohjauspistettä vastaavan suoritusympäristö CSE_A (Camel Service Environment).

20 UTRAN muodostuu joukosta radioverkkoalijärjestelmiä (ei esitetty kuvassa), jotka on kytketty ydinverkkoon CN. Radioverkkoalijärjestelmä käsit-tää radioverkko-ohjaimen RNC ja yhden tai useamman B-solmun nodeB. Ra-:·, dioverkko-ohjain RNC on verkkosolmu, joka vastaa UTRAN.in radioresurssien |...t ohjauksesta. Se vastaa loogisesti GSM-järjestelmän tukiasemaohjainta. Kus- 25 sakin käyttäjälaitteen UE ja UTRAN:in välisessä yhteydessä yksi RNC on pal-veleva RNC. B-solmun nodeB päätehtävänä on suorittaa ilmarajapinnan ker- • « roksen 1 prosessointi (kanavakoodaus ja limittäminen, nopeuden säätäminen, hajottaminen jne). Se myös suorittaa joitakin perusradioresurssin hallintaoperaatioita, kuten sisäisen piirin tehon ohjausta. B-solmu nodeB vastaa loogisesti ,,;; * 30 GSM-järjestelmän tukiasemaa.

Ydinverkko CN voidaan kytkeä ulkoisiin verkkoihin, kuten IP-verk-> ; . koihin IP. Ydinverkko CN käsittää kuvion 1 esimerkissä palvelevan GPRS

!,.* (General Packet Radio Service) -tukisolmun SGSN, GPRS-yhdyskäytävätuki- I t ''l** solmun GGSN ja kotitilaajapalvelimen HSS (Home Subscriber Server). Muun : V: 35 tyyppiset ydinverkot, esimerkiksi IS-41, voivat käsittää muita verkkosolmuja.

» * · 7 113726

Tukisolmut SGSN ja GGSN on kytketty yleensä toisiinsa runkoverkolla (ei esitetty kuviossa). On huomattavaa, että on myös mahdollista yhdistää SGSN- ja GGSN-toiminnallisuudet fyysisesti samaan verkkosolmuun, jolloin operaattorin runkoverkkoa ei tarvita. Loogisesti solmut kuitenkin ovat eri 5 solmuja. IP -puhelinliikenne on käytännössä näkymätöntä ydinverkon elementeille. Tukisolmut SGSN ja GGSN näkevät sen vain yhtenä PDP-kontekstina eli siirtoyhteytenä, jolla on tietyt palvelunlaatuvaatimukset. IP-puhelinliikentee-seen liittyvä signalointi päättyy yleensä käyttäjälaitteeseen ja CSCF:ään, joten SGSN:n tai GGSN:n ei tarvitse ymmärtää sitä.

10 Palveleva GPRS-tukisolmu SGSN on solmu, joka palvelee palvelu alueellaan olevaa käyttäjälaitetta UE. Jokainen tukisolmu SGSN tuottaa paket-tidatapalvelua liikkuville datapäätelaitteiile eli käyttäjälaitteille UE yhden tai useamman palvelualueensa solun alueella solukkotyyppisessä pakettiradio-verkossa. SGSN voi osallistua liityntäverkon laskutustietojen keräämiseen. 15 Keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukainen SGSN sisältää älyverkon palvelun kytkentätoimintoa vastaavan toiminnon.

GPRS-yhdyskäytävätukisolmut GGSN kytkevät operaattorin GPRS-verkon ulkopuolisiin järjestelmiin, kuten IP-verkkoon IP. GGSN voi olla myös kytketty suoraan yksityiseen yritysverkkoon tai isäntään. GGSN toimii reititti-20 menä ulkoisen osoitteen ja sisäisen reititystiedon (esim SGSN) välillä. GGSN voi osallistua liityntäverkon laskutustietojen keräämiseen.

Kotitilaajapalvelin HSS vastaa loogisesti GSM-järjestelmän kotire- * * kisteriä ja sinne tallennetaan pysyvästi tai puolipysyvästi liityntäverkon jokaiselle tilaajalle tilaajatietoja siten, että tilaajatiedot yhdistetään tilaajan tunnukseen, 25 joka esimerkiksi GSM-järjestelmässä on IMSI. IP-puhelinliikenneverkon CSCFJIä on signalointiyhteys HSS:ään.

Ennalta maksettujen liittymien laskutusta varten liityntäverkko käsit-tää palvelunohjaustoiminnon CSE_A keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa. Tämä laskutuksesta huolehtiva verkkosolmu voi olla myös it;i· 30 kolmannen osapuolen eli esimerkiksi ennalta maksetun palvelun tarjoajan verkkosolmu. Etukäteen maksetun liittymän tililtä tai liittymän tilaajalta jälkikä-’ . teen laskutettava tapahtuma ei välttämättä liity mitenkään varsinaiseen verkko- palveluun, vaan tiliä/liittymää voidaan käyttää kaiken tyyppisten palveluiden • · *·;· laskutukseen eli moninaisiin laskutustapahtumiin, joita tarvitaan esimerkiksi :Y: 35 sähköisessä kaupankäynnissä (E-commerce). Keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa oletetaan, että tilaajalla on etukäteen maksettu 8 113726 liittymä liityntäverkon operaattorille ja liityntäverkon operaattorilla puolestaan kahdenkeskisiä laskutukseen liittyviä sopimuksia IP-puhelinliikenneoperaatto-reiden kanssa. Palvelunohjaustoiminto CSEA voi sisältää kaiken ennalta maksettujen liittymien palveluun liittyvän palvelulogiikan ja palveluun liittyvän 5 ohjauksen sekä palvelussa tarvittavat tietokannat tai yhteyden tietokantoihin. Palvelunohjaustoiminto on vain looginen toiminto ja se voi olla sisäisesti toteutettu eri tavoin. Eräs vaihtoehto on, että se on sisäisesti hajautettu ja siihen liittyvä palvelulogiikka voi olla hajautettuna eri solmuihin. Myös palvelutiedot voivat olla hajautettuna eri solmuihin kuin palvelulogiikka. Keksinnön ensimmäi-10 sessä edullisessa suoritusmuodossa kuitenkin oletetaan selvyyden vuoksi, että ennalta maksettujen liittymien tilien ylläpitäminen ja siinä tarvittavat tiedot ovat samassa verkkosolmussa.

IP-puhelinliikenne on yleinen termi, joka kattaa palvelut standardista äänipuhelinliikenteestä (VoIP, Voice over IP) multimediasovelluksiin, jotka 15 käyttävät IP-dataa, ääntä ja videota IP-puhelinliikenteessä. IP-puhelinliiken-teen lisäksi edellä kuvattu järjestelmä tukee muita sovelluksia, kuten esimerkiksi Internetiin tai intranettiin pääsyä. IP-puhelulla vastaavasti tarkoitetaan puhelua, jossa käytetään IP-pohjaista käyttäjädatavirtaa ja signalointia. Käyttäjä-data voi sisältää useita erilaisia komponentteja, kuten ääntä, videokuvaa ja da-20 taa. Puheluiden lisäksi IP-puhelinliikenne voi sisältää puhelunkaltaisia palveluja, jotka voivat olla yksisuuntaisia, suunnattu ryhmälle (tai ryhmille) tai yleislä-:Y: hetyksiä esimerkiksi tietyllä alueella. Matkaviestinjärjestelmissä IP-puhelinlii- :·. kenteessä hyödynnetään uusia protokollia, kuten WAP (Wireless Application

Protocol).

i". 25 Nykyisen keksinnön toiminnallisuuden toteuttava järjestelmä ja sen ;., * verkkosolmut käsittävät tunnetun tekniikan mukaisten välineiden lisäksi välinei- tä kuvion 2, 3 tai 4 yhteydessä tarkemmin kuvattujen toimintojen toteuttami-’···* seen. Täsmällisemmin sanottuna ne käsittävät joko välineitä yhteislaskutusti- laajan tunnistamiseksi ja laskutustariffien välittämiseksi verkosta toiseen ja 30 tilaajan laskuttamiseksi laskutustariffilla, joka on saatu yhdistämällä kumman-kin verkon laskutustariffit tai välineitä globaalin laskutustunnuksen generoimi-seksi ja sen välittämiseksi laskutustietoa kerääviin solmuihin. On myös mah-... dollista, että järjestelmä ja sen verkkosolmut käsittävät kaikki edellä mainitut *:* välineet. Lisäksi käyttäjälaite voi käsittää välineitä globaalin laskutustunnuksen • ,v 35 tallentamiseksi ja laskutustunnuksen välittämiseksi ainakin toiseen verkkoon. :\i Nykyiset verkkosolmut ja käyttäjälaitteet käsittävät prosessoreita ja muistia, 9 113726 joita voidaan hyödyntää keksinnön mukaisissa toiminnoissa. Kaikki keksinnön toteuttamiseen tarvittavat muutokset voidaan suorittaa lisättyinä tai päivitettyinä ohjelmistorutiineina, ja/tai sovelluspiireillä (ASIC).

Kuviossa 2 esitetään keksinnön ensimmäisen edullisen suoritus-5 muodon mukaista signalointia, kun etukäteen maksettua liittymää käyttävästä käyttäjälaitteesta UE soitetaan IP-puhelinliikennettä käyttävä puhelu. Se on esimerkki käyttäjälaitteen liittymältä veloitettavista palveluista, joihin kaikkiin keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukaista toiminnallisuutta voidaan hyödyntää. Kuvion 2 esimerkissä oletetaan, että käyttäjälaitteella on 10 liittymä sekä liityntäoperaattorille että puhelinliikenneoperaattorille, mutta etukäteen maksettu tili on vain liityntäoperaattorille. Puhelinliikenneoperaattorin liittymän avulla CSE_T tunnistaa käyttäjälaitteen liittymän etukäteen maksetuksi liittymäksi. Keksinnön muissa suoritusmuodoissa etukäteen maksettu liittymä voidaan tunnistaa muilla tavoin eikä käyttäjälaite näissä suoritusmuodois-15 sa tarvitse kuin yhden liittymän, joka edullisesti on liityntäoperaattorin liittymä. Selvyyden vuoksi oletetaan, että käyttäjälaite on tehnyt läsnäolonsa tunnetuksi liityntäverkolle suorittamalla GPRS attach -operaation. GPRS attach -proseduurissa SGSN luo liikkuvuudenhallintakontekstin (MM-konteksti) ja käyttäjä-laitteen UE ja SGSN-solmun välille muodostetaan looginen linkki LLC (Logical 20 Link Control) protokollakerroksessa.

Sen lisäksi selvyyden vuoksi oletetaan, että käyttäjälaite UE on akti-;y; voinut PDP-kontekstin eli pakettidataosoitteen, jota se haluaa käyttää. PDP- :·. konteksti määrittää erilaisia datansiirtoparametreja, kuten PDP-tyyppi (esimer- kiksi X.25 tai IP), PDP-osoite (esimerkiksi IP-osoite), palvelun laatu QoS (qua-y\ 25 lity of service) ja NSAPI (Network Service Access Point Identifier). PDP-kon-tekstin aktivoinnin aikana SGSN on kohdannut tilaajakohtaisen liipaisimen (havaintopiste), jonka seurauksena se on pyytänyt kontekstin käsittelyohjeita ainakin siltä liityntäoperaattorin palvelun ohjaustoiminnolta, joka huolehtii etukäteen maksetun liittymän tilin ylläpitämisestä. SGSN saa tämän ohjaustoimin-30 non osoitteen esimerkiksi kotitilaajapalvelimelta HSS tai se on voitu asettaa oletusarvoksi liipaisimeen. SGSN saa ohjaustoiminnolta CSE_A käsittelyohjei-y . na mm. erilaisia liittymäoperaattorin kynnysarvoja, kuten esimerkiksi raportoin-

... tiehtoa, jolla CSE_A pyytää SGSN:ltä ilmoitusta aina, kun käyttäjälaitteesta UE

’•y on lähetetty tietty määrä dataa silloin, kun laskutus perustuu lähetettyyn data- : y: 35 määrään. Tätä tiedonvaihtoa ei ole esitetty kuviossa 2.

10 113726

Sen lisäksi oletetaan selvyyden vuoksi, että käyttäjälaite on rekisteröitynyt CSCF:ään, ja puhelu reitittyy siihen CSCF:ään. Sillä, miten rekisteröitymisen yhteydessä CSCF valitaan, ei ole keksinnön kannalta merkitystä. Keksinnön muissa edullisissa suoritusmuodoissa puhelu voi reitittyä CSCF.ään, 5 johon käyttäjälaite ei ole rekisteröitynyt.

Kuviossa 2 lähdetään liikkeelle siitä, että käyttäjälaite UE lähettää yhteydenmuodostuspyynnön 2-1. SGSN välittää sanoman GGSN:lle, joka lähettää yhteydenmuodostuspyynnön 2-1 CSCF:lle. Yhteydenmuodostuspyynnön 2-1 vastaanotto saa aikaan sen, että CSCF:ssä kohdataan kohdassa 2-2 10 palvelun käynnistävä liipaisin (DP, Detection Point), jonka seurauksena CSCF lähettää ohjepyynnön 2-3 puhelinliikenneoperaattorin palvelun ohjaustoiminnolle CSE_T. Palvelun ohjaustoiminto CSE_T havaitsee kohdassa 2-4, että puhelu koskee etukäteen maksettua liittymää, jonka etukäteen maksetusta tilistä huolehtii palvelun ohjaustoiminto CSE_A. Keksinnön ensimmäisessä 15 edullisessa suoritusmuodossa nämä tiedot ovat esimerkiksi CSE_T:n tietokannassa. Operaattoreilla voi olla myös yhteinen tietokanta, jota ne käyttävät. Keksinnön jossain muussa edullisessa suoritusmuodossa CSE_T voi päätellä esimerkiksi soittajan puhelinnumeron perusteella, että kyseessä on etukäteen maksettu liittymä ja pyytää CSCF:n välityksellä HSSiltä etukäteen maksetusta 20 tilistä huolehtivan palvelun ohjaustoiminnon CSE_A:n osoitteen.

Koska liittymä on etukäteen maksettu liittymä CSE_T antaa sano-massa 2-5 CSCF.IIe puhelinliikenneoperaattorin tariffin ja ohjeen siitä, että :·. puhelinliikenneoperaattorin tariffi on välitettävä CSE_A:lle ja kaikki laskutuk- seen liittyvät erityiset tapahtumat puhelun aikana on raportoitava CSE_A:lle. 25 Sanoma 2-5 sisältää edullisesti CSE_A:n osoitteen. Sanoman 2-5 vastaan- * * · otettuaan CSCF lähettää etukäteen maksetun liittymän tiliä ylläpitävälle CSE_A:lle sanoman 2-6, joka sisältää puhelinliikenneoperaattorin tariffitiedon ja osoittaa puhelinliikenneoperaattorin CSE_A:lle. Jos palveluun ei liity muuta älyverkonomaista ohjausta, CSCF:n ja CSE_T:n välinen yhteys puretaan. Sa-30 noman 2-6 vastaanotettuaan CSE_A tarkistaa kohdassa 2-7, onko liityntäope-raattorilla ja sanoman 2-6 osoittamalla puheliniiikenneoperaattorilla laskutuk-| . seen liittyvä sopimus.

!,. Jos operaattoreilla on keskinäinen sopimus, CSE_A yhdistää puhe- ' ·; · ‘ linliikenneoperaattorin tariffin ja liityntäoperaattorin tariffin veloittaakseen etu- :V: 35 käteen maksettua tiliä tällä yhdistetyllä tariffilla. Lisäksi CSE_A lähettää sano- massa 2-8A CSCF.IIe ohjeen jatkaa yhteydenmuodostusta. Sanoma 2-8A voi * ♦ 11 113726 sisältää myös muuta älyverkonomaiseen ohjaukseen liittyvää tietoa, kuten ha-vaintopisteiden viritystä. Sanoma 2-8A voi myös sisältää esimerkiksi raportoin-tiehtoja tai muutoksia aikaisempiin raportointiehtoihin. Kun yhteys on muodostettu veloitetaan etukäteen maksettua tiliä yhdistetyn tariffin mukaisesti pää-5 sääntöisesti SGSN:n raportoimien tietojen perusteella. Jos CSCF havaitsee erityisen tapahtuman eli tapahtuman, jota tariffin muodostuksessa ei ole voitu huomioida, lähettää se tiedon siitä CSE_A:lle, joka huomioi sen etukäteen maksetun tilin veloituksessa. Liityntäoperaattori välittää puhelinliikenneope-raattorille hänen osuutensa yhteyden laskutuksesta edullisesti jälkikäteen.

10 Jos operaattoreilla ei ole keskinäistä sopimusta, lähettää CSE_A

tiedon siitä CSCF:lle sanomassa 2-8B, jonka jälkeen CSCF edullisesti lopettaa puhelunmuodostuksen ja lähettää käyttäjälaitteelle UE tiedon siitä, että valittua puhelinliikenneoperaattoria ei voi käyttää.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa puhelinliikenne-15 operaattorin tariffi tiedetään CSCF.ssä. Tässä suoritusmuodossa sanoma 2-5 ei sisällä tariffia.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa CSE_A ja CSE_T voivat kommunikoida suoraan keskenään. Tässä suoritusmuodossa CSE_T lähettää tiedon puhelinliikenneoperaattorin tariffista suoraan 20 CSE_A:lle, joka vastaa CSE_T:lle sanomalla 2-8A tai 2-8B. Tässä suoritusmuodossa sanomia 2-5 ja 2-6 ei tarvita, mutta CSCF:n ja CSE_T:n välistä yh- : V; teyttä ei voida purkaa. Tässä suoritusmuodossa CSE_T välittää tiedot erityisis- • · :·. tä tapahtumista CSE_A:lle.

.···, Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa etukäteen mak- • · V‘. 25 settu liittymä onkin puhelinliikenneoperaattorin liittymä, jolloin CSE_T (tai vas taava) huolehtii etukäteen maksetun liittymän veloituksesta. Tässä suoritus- • · muodossa CSE_T kohdassa 2-4 havaitsee, että kyseessä on liityntäoperaatto-’··· rin A kautta tullut yhteydenmuodostuspyyntö ja pyytää sanomissa 2-5 ja 2-6 CSCF:n välityksellä liityntäoperaattorin tariffitietoa CSE_A:lta (tai vastaavalta 30 tariffitiedon sisältävältä verkkosolmulta). CSE_A palauttaa tariffitiedon, jos operaattoreilla on keskinäinen sopimus, jonka jälkeen CSE_T yhdistää tariffit ja veloittaa tiliä yhdistetyn tariffin mukaisesti. Jossain muussa suoritusmuodos-... sa sopimustiedot ovat CSE_T:llä ja se pyytää tariffitietoja vain, jos sopimus on τ' olemassa. Vielä eräässä keksinnön edullisessa suoritusmuodossa CSE_T:llä 35 on sopimustietojen lisäksi tiedot myös liityntäoperaattorin tariffista. Tässä suo-ritusmuodossa tariffitietoja ei tarvitse pyytää, riittää kun CSE_T yhdistää liityn- 12 113726 täoperaattorin tariffin ja puhelinliikenneoperaattorin tariffin. Tässä suoritusmuodossa liityntäoperaattorin tariffin muuttuessa muutos päivitetään CSE_T:lle. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi automaattista päivitystä hyödyntäen.

5 Vaikka kuvion 2 yhteydessä on esitetty ensimmäinen edullinen suo ritusmuoto erilaisine vaihtoehtoineen etukäteen maksetun liittymän yhteydessä, on alan ammattilaiselle ilmeistä, että ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukaista keksintöä voidaan soveltaa myös jälkikäteen laskutettavien tilaajien yhteydessä esimerkiksi yhden laskun muodostamiseen tilaajalle ja/tai sal-10 dorajan seuraamiseen.

Kuviossa 3 esitetään keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaista signalointia. Kuvion 3 esimerkissä oletetaan selvyyden vuoksi, että käyttäjälaitteella UE on liittymä liityntäoperaattorille, joka selvittää operaattorien väliset laskut, jos puhelinliikenneoperaattori ei ole sama kuin liityntäope-15 raattori. Kumpikin operaattori puolestaan selvittää palveluntarjoajiensa kanssa palvelujen käyttöön liittyvän laskutuksen. Keksinnön joissain muissa suoritusmuodoissa käyttäjällä voi olla liittymä sekä liityntäoperaattorille että puhelinlii-kenneoperaattorille tai puhelinliikenneoperaattorille. Selvyyden vuoksi oletetaan lisäksi, että käyttäjälaite on tehnyt läsnäolonsa tunnetuksi liityntäverkolle 20 suorittamalla GPRS attach -operaation. GPRS attach -proseduurissa SGSN luo liikkuvuudenhallintakontekstin (MM-konteksti) ja käyttäjälaitteen UE ja :Y: SGSN-solmun välille muodostetaan looginen linkki LLC (Logical Link Control) • · ^ protokollakerroksessa. Sen lisäksi oletetaan selvyyden vuoksi, että käyttäjälai- .··>. te on rekisteröitynyt CSCF:ään, ja puhelu reitittyy siihen CSCF:ään. Sillä, mi- 25 ten rekisteröitymisen yhteydessä CSCF valitaan, ei ole keksinnön kannalta merkitystä. Keksinnön muissa edullisissa suoritusmuodoissa puhelu voi reitit- ’;;; * tyä CSCF.ään, johon käyttäjälaite ei ole rekisteröitynyt.

• » *···* Kuviossa 3 lähdetään liikkeelle siitä, että käyttäjälaite aktivoi PDP- kontekstin, joka edellä kerrotun mukaisesti määrittää erilaisia datansiirtopara- * 30 metrejä, kuten PDP-tyyppi (esimerkiksi X.25 tai IP), PDP-osoite (esimerkiksi IP-osoite), palvelun laatu QoS (quality of service) ja NSAPI (Network Service Y>: Access Point Identifier). PDP-kontekstin aktivointi aloitetaan lähettämällä käyt- ... täjälaitteesta UE sanoma 3-1 (Activate PDP Context Request) SGSN:lle. Sen ’ ·; * ’ jälkeen SGSN ja käyttäjälaite voivat suorittaa ns. turvallisuusfunktioita (security *,Y 35 functions), esimerkiksi autentikoida käyttäjälaitteen. Näitä ei ole esitetty kuvi- : .: ossa 3. Vastaanotettuaan sanoman 3-1 SGSN hakee GGSN:n osoitteen ja 13 113726 lähettää sanoman 3-2 (Create PDP Context Request) GGSN.IIe. Vasteena sanomalle 3-2 GGSN generoi kohdassa 3-3 globaalin laskutustunnisteen CJD. Globaali laskutustunniste on edullisesti PDP-kontekstin GGSN:ssä yksilöivän kokonaisluvun ja GGSN:n osoitteen yhdistelmä. Näin muodostettu laskutus-5 tunniste on globaalisti uniikki. Yksilöivänä kokonaislukuna käytetään edullisesti juoksevaa numeroa. GGSN:n osoitteen tilalla voidaan käyttää myös jonkun muun verkkoelementin osoitetta, jolloin kokonaisluku edullisesti yksilöi PDP-kontekstin siinä verkkoelementissä. Laskutustunniste voidaan muodostaa myös muulla tavoin. Oleellista keksinnön toisessa edullisessa suoritusmuoto dossa on se, että laskutustunniste on uniikki yhdessä toimivien eri verkkojen muodostamassa järjestelmässä siten, että laskutuskeskukseen tulevat, samaan PDP-kontekstiin liittyvät laskutustietueet sisältävät aina saman laskutus-tunnisteen, joka ei ole sekoitettavissa laskutuskeskuksessa toisien PDP-kon-tekstien käyttämiin laskutustunnisteisiin.

15 Laskutustunnisteen CJD generoituaan (ja luotuaan reitittämisessä tarvittavat tiedot) GGSN lähettää sanoman 3-4 (Create PDP Context Response), joka sisältää uutena parametrina laskutustunnisteen CJD. SGSN erottaa laskutustunnisteen CJD sanomasta 3-4 ja tallentaa kohdassa 3-5 laskutus-tunnisteen CJD tässä PDP-kontekstissa käytettäväksi laskutustunnisteeksi ja 20 välittää käyttäjälaitteelle UE laskutustunnisteen CJD PDP-kontekstin aktivoinnin onnistumisesta kertovassa sanomassa 3-6 (Activate PDP Context Accept) Vastaanotettuaan sanoman 3-6 käyttäjälaite UE tallentaa kohdassa • · :*. 3-7 laskutustunnisteen CJD tähän PDP-kontekstiin liittyväksi laskutustunnis- .···, teeksi. Kun käyttäjä haluaa verkolta jotain palvelua, esimerkiksi aloittaa puhe- • · 25 lun, liittää käyttäjälaite kohdassa 3-8 aloitussanomaan 3-9 (Set up) laskutus-tunnisteen ja lähettää sanoman 3-9 CSCF:lle. CSCF tallentaa kohdassa 3-10 laskutustunnisteen muistiinsa käytettäväksi tämän yhteyden laskutuksessa. *·.·’* CSCF välittää laskutustunnisteen sanomassa 3-11 MGCF:lle, joka tallentaa laskutustunnisteen muistiinsa kohdassa 3-12 käytettäväksi tämän yhteyden ,;‘ 30 laskutuksessa.

J’: Kuviossa 3 ei ole esitetty muuta yhteydenmuodostamiseen liittyvää , ' . signalointia. Kun yhteys on muodostettu, keräävät tietyt verkkosolmut (kuvion 3 esimerkissä SGSN, GGSN, CSCF ja MGCF) laskutustietoa ja lähettävät ku-’·; ·’ kin laskutuskeskukselle BC laskentatietueita CDR (Call detail record) sanomis- j 35 sa 3-13a, 3-13b, 3-13c, 3-13d. Laskentatietueet sisältävät laskutustunnisteen CJD. Laskutuskeskus BC yhdistää laskutustunnisteen CJD avulla eri verkko- 14 113726 solmuilta tulevat laskentatietueet tilaajalta laskutettavaksi summaksi. Etukäteen maksettua tiliä voidaan myös veloittaa aina jonkun sanoman 3-13a, 3-13b, 3-13c tai 3-13d vastaanoton jälkeen, jolloin laskutustapahtumien yhdistäminen tarkoittaa sitä, että jokainen saman laskutustunnistuksen sisältävä las-5 kentatietue veloittaa tiettyä tiliä. Oikea tili löytyy laskutustunnisteen perusteella. Laskutuskeskus voi olla erillinen keskus tai sitten se voi olla esimerkiksi etukäteen maksetun liittymän tiliä veloittava verkkosolmu CSE_T.

Puhelinliikenneoperaattorin verkkosolmut (CSCF ja MGCF) poistavat toisessa edullisessa suoritusmuodossa laskutustunnisteen CJD muistis-10 taan yhteyden purkamisen aikana. Käyttäjälaite UE ja liityntäoperaattorin verkkosolmut (SGSN ja GGSN) poistavat toisessa edullisessa suoritusmuodossa laskutustunnisteen CJD muististaan PDP-kontekstin deaktivoinnin aikana. Muistista poistamisella tarkoitetaan sitä, että tieto ei ole enää käytettävissä.

Eräässä keksinnön toista suoritusmuotoa hyödyntävässä edullises-15 sa suoritusmuodossa joko GGSN:ssä tai SGSN:ssä tunnistetaan yhteislasku-tustilaaja ja laskutustunniste välitetään käyttäjälaitteelle vain, jos kyseessä on yhteisiaskutustilaaja. Tässä suoritusmuodossa käyttäjälaite on sovitettu liittämään sanomaan 3-9 laskutustunnisteen vain, jos se on sellaisen vastaanottanut sanomassa 3-6.

20 Kuviossa 4 esitetään keksinnön kolmannen edullisen suoritusmuo don mukaista signalointia. Kuvion 4 esimerkissä tehdään samat olettamukset :Y: kuin kuvion 3 esimerkissä. Lisäksi kuvion 4 esimerkissä oletetaan, että liityntä- • · j\t> tason ja puhelinliikennetason välinen rajapinta on GGSN:n ja CSCF:n välillä.

.···. Kuviossa 4 lähdetään liikkeelle siitä, että käyttäjälaite UE aloittaa • * 25 PDP-kontekstin aktivoinnin lähettämällä käyttäjälaitteesta UE sanoman 4-1 (Activate PDP Context Request) SGSN:lle. Sen jälkeen SGSN ja käyttäjälaite

• I

voivat suorittaa ns. turvallisuusfunktioita (security functions), esimerkiksi au- • · ’···’ tentikoida käyttäjälaitteen. Näitä ei ole esitetty kuviossa 4. Vastaanotettuaan sanoman 4-1 SGSN hakee GGSN.n osoitteen ja lähettää sanoman 4-2 (Crea-,.Y 30 te PDP Context Request) GGSN:lle. Vasteena sanomalle 4-2 GGSN generoi Ϋ’: kohdassa 4-3 globaalin laskutustunnisteen CJD. Globaalia laskutustunnistetta , Y; on selitetty tarkemmin kuvion 3 yhteydessä.

Laskutustunnisteen CJD generoituaan (ja luotuaan reitittämisessä ’ tarvittavat tiedot) GGSN lähettää sanoman 4-4 (Create PDP Context Respon- j’: 35 se), joka sisältää uutena parametrina laskutustunnisteen CJD. SGSN erottaa :Y: laskutustunnisteen CJD sanomasta 4-4 ja tallentaa kohdassa 4-5 laskutus- 15 113726 tunnisteen C_ID tässä PDP-kontekstissa käytettäväksi laskutustunnisteeksi. GGSN lähettää laskutustunnisteen C_ID myös CSCF:lle sanomassa 4-6. CSCF tallentaa kohdassa 4-7 laskutustunnisteen muistiinsa käytettäväksi tämän siirtoyhteyden laskutuksessa. CSCF välittää laskutustunnisteen sano-5 massa 4-8 MGCF:lle, joka tallentaa laskutustunnisteen muistiinsa kohdassa 4-9 käytettäväksi tämän siirtoyhteyden laskutuksessa.

Kun sitten käyttäjälaitteesta on muodostettu yhteys, esimerkiksi puhelu, keräävät tietyt verkkosolmut (kuvion 4 esimerkissä SGSN, GGSN, CSCF ja MGCF) laskutustietoa käyttäen yhteyden käyttämälle siirtoyhteydelle määri-10 teltyä laskutustunnistetta C_ID ja lähettävät kukin (asutuskeskukselle BC las-kentatietueita CDR (Call detail record). Laskentatietueet sisältävät laskutus-tunnisteen CJD. Laskentatietueiden lähettämistä ei ole esitetty kuviossa 4. Laskutuskeskus BC toimii kolmannessa edullisessa suoritusmuodossa samoin kuin kuvion 3 yhteydessä esitetyssä toisessa edullisessa suoritusmuodossa 15 eikä sen toimintaa selosteta tässä tarkemmin.

Puhelinliikenneoperaattorin verkkosolmut (CSCF ja MGCF) ja liityn-täoperaattorin verkkosolmut (SGSN ja GGSN) poistavat kolmannessa edullisessa suoritusmuodossa laskutustunnisteen CJD muististaan PDP-kontekstin deaktivoinnin aikana. Muistista poistamisella tarkoitetaan sitä, että tieto ei ole 20 enää käytettävissä.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa laskutustunnis- : V: teen C ID sisältämä sanoma 4-6 lähetetään CSCFJIe vasta silloin, kun käyttä- • * j\. jälaitteesta muodostetaan yhteys.

,···. Keksinnön eräässä toisessa edullisessa suoritusmuodossa CSCF

, 25 pyytää GGSN:ltä laskutustunnistetta CJDesimerkiksi vasteena aloitussano- • »· man (kuvion 3 sanoma 3-9) vastaanotolle. Tässä suoritusmuodossa GGSN on järjestetty lähettämään sanoma 4-6 vasteena CSCF.Itä vastaanotetulle lasku-’···* tustunnisteen CJD pyynnölle.

Jos liityntätason ja puhelinliikennetason välinen rajapinta sijaitsee » 30 jossakin muualla, siirretään laskutustunniste CJD CSCF.IIe tämän rajapinnan j kautta, jolloin kuviossa 4 esitettyä sanomaa 4-6 ei tarvita vaan sen asemasta

lähetetään joku muu sanoma/muita sanomia. Jos rajapinta on esimerkiksi ... HSS:n ja CSCF.n välillä, voi HSS lähettää laskutustunnisteen CSCFJIe. HSS

’ : * ’ voi saada tiedon laskutustunnisteesta joko SGSN. Itä tai GGSNdtä.

•J.: 35 Keksinnön eräissä toisen tai kolmannen edullisen suoritusmuodon :\i mukaisissa edullisissa suoritusmuodoissa globaalia laskutustunnistetta ei ge- 16 113726 neroida PDP-kontekstin (siirtoyhteyden) aktivoinnin yhteydessä, vaan vasta silloin, kun käyttäjälaitteen käyttäjä haluaa verkolta jotain palvelua. Näissä suoritusmuodoissa sanomilla 3-1 ja 3-2 tai 4-1 ja 4-2 pyydetään laskutustunnisteen generointia joko suoraan tai epäsuorasti ja toisen edullisen suoritusmuodon 5 mukaisessa suoritusmuodossa kohta 3-7 voidaan jättää väliin, koska käyttäjä-laite vain välittää liityntäoperaattorin verkossa generoiman laskutustunnisteen puhelinoperaattorin verkkosolmu(i)lle. Näissä suoritusmuodoissa laskutustun-niste poistetaan edullisesti verkkosolmun muistista yhteyden purkamisen aikana.

10 On myös mahdollista, että laskutustunniste generoidaan puhelin- operaattorin verkkosolmussa, josta se välitetään joko suoraan tai käyttäjälaitteen välityksellä liityntäverkon verkkosolmu(i)lle.

Eräässä keksinnön toista tai kolmatta suoritusmuotoa hyödyntävässä edullisessa suoritusmuodossa joko GGSN.ssä tai SGSN:ssä tunnistetaan 15 yhteislaskutustilaaja ja laskutustunniste välitetään käyttäjälaitteelle tai CSCF:lle vain, jos kyseessä on yhteislaskutustilaaja. Tällaisessa toista suoritusmuotoa hyödyntävässä suoritusmuodossa käyttäjälaite on sovitettu liittämään sanomaan 3-9 laskutustunnisteen vain, jos se on sellaisen vastaanottanut sanomassa 3-6.

20 Myös keksinnön toista ja kolmatta suoritusmuotoa (ja siitä johdettuja suoritusmuotoja) voidaan käyttää niin jälkikäteen laskutettavien liittymien, jälki-käteen laskutettavien saldorajoitteisten liittymien kuin etukäteen maksettujen • » # liittymien kanssa.

.··. Kuvioissa 3 ja 4 esitetyt signalointisanomat tai osa niistä voivat esi- 25 merkiksi olla GTP (GPRS Tunneling Protocol), H.323 ja/tai SIP (Session Initiation Protocol) -protokollaan perustuvia sanomia.

Kuvioissa 2, 3 ja 4 esitetyt signalointisanomat ja kohdat eivät ole ··* absoluuttisessa aikajärjestyksessä ja ne voidaan suorittaa annetusta järjestyk sestä poiketen. Muita signalointisanomia voidaan lähettää ja/tai muita toiminto-, T 30 ja voidaan myös suorittaa sanomien ja/tai kohtien välissä. Esimerkiksi keksin-nön toisessa edullisessa suoritusmuodossa voidaan kohdassa 3-9 tarkistaa, ..!,; onko operaattoreilla yhteislaskuttamisen mahdollistava sopimus ja jatkaa kuvi- (... on 3 esittämällä tavalla silloin, kun sellainen sopimus on olemassa. Osa kuvi- 1 » Ί' oissa 2 ja 3 esitetyistä kohdista voidaan jättää myös pois. Jos esimerkiksi kek- v\: 35 sinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa sama operaattori on : sekä puhelinliikenneoperaattori että liittymäoperaattori, voivat CSE_T ja 17 113726 CSE_A olla sama palvelunohjauspiste, jolloin CSE_T havaitsee kohdassa 2-4 hoitavansa itse esimaksetun liittymän tiliä eikä lähetä sanomaa 2-5, vaan yhdistää tariffit kohdassa 2-7 esitetyn mukaisesti. Tällöin ei myöskään sanomaa 2-6 lähetetä. Signalointisanomat ovat vain esimerkkejä ja voivat käsittää useita 5 erillisiä sanomia saman tiedon siirtämiseksi. Lisäksi sanomat voivat sisältää myös muuta tietoa. Lisäksi sanomien nimet voivat poiketa edellä mainituista.

On ymmärrettävä, että edellä oleva selitys ja siihen liittyvät kuviot on ainoastaan tarkoitettu havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Alan ammattilaiselle tulevat olemaan ilmeisiä erilaiset keksinnön variaatiot ja muunnelit) mat ilman, että poiketaan oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön suojapiiristä ja hengestä.

Claims

113726

1. Menetelmä tilaajan laskuttamisen järjestämiseksi tietoliikennejärjestelmässä, jossa tilaaja palvelua saadakseen käyttää tietoliikennejäijestel-mässä sekä ensimmäistä verkkoa että toista verkkoa, joissa kummassakin 5 verkossa on oma tariffi laskutusta varten, joka menetelmä käsittää seuraavat askeleet: vastaanotetaan (2-1) yhteydenmuodostuspyyntö, josta laskutetaan tilaajaa; tunnettu siitä, että 10 tunnistetaan (2-4) tilaaja yhteislaskutustilaajaksi; välitetään (2-6) toisen verkon tariffi ensimmäisen verkon laskutuksen suorittavalle solmulle; yhdistetään (2-7) solmussa ensimmäisen verkon tariffi ja toisen verkon tariffi; ja 15 laskutetaan tilaajaa yhdistetyn tariffin mukaisesti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää lisäksi seuraavat askeleet: tarkistetaan (2-7) solmussa ennen tariffien yhdistämistä, onko ensimmäisellä verkolla ja toisella verkolla yhteislaskutuksen sallivaa sopimusta; 20 ja yhdistetään ensimmäisen verkon tariffi ja toisen verkon tariffi aino-, . _ asiaan, jos sopimus on olemassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu » · ;siitä, että * · ’ ;,25 ensimmäinen verkko on liityntäverkko (A), jonka kanssa tilaajalla on liittymä; ’ · · · * toinen verkko on puhelinliikenneverkko (T); ja tunnistetaan tilaaja yhteislaskutustilaajaksi toisessa verkossa (T). : V

4. Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen menetelmä, tun- 30 nettu siitä, että yhteislaskutustilaaja on tilaaja, jolla on etukäteen maksettu .,’,: liittymä (2-4), jonka liittymän tiliä vähennetään yhdistetyn tariffin mukaisesti.

. 5. Menetelmä tilaajan laskuttamisen järjestämiseksi tietoliikennejär jestelmässä, jossa tilaaja palvelua saadakseen käyttää tietoliikennejärjestel-mässä sekä ensimmäistä verkkoa että toista verkkoa, jotka kumpikin käsittävät : ” *: 35 ainakin yhden solmun, jossa voidaan kerätä laskutustietoa, 113726 tunnettu siitä, että menetelmä käsittää seuraavat askeleet: generoidaan (3-3) ensimmäisessä verkossa laskutustunniste; välitetään (3-9) laskutustunniste toisen verkon laskutustietoa kerääville solmuille; 5 liitetään kussakin laskutustietoa keräävässä solmussa kerättyyn las kutustietoon laskutustunniste; ja yhdistetään keskenään ne eri solmujen keräämät laskutustiedot, joissa on sama laskutustunniste.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että menetelmä käsittää lisäksi askeleet: ensimmäinen verkko on liityntäverkko ja toinen verkko on palvelut tarjoava verkko; ja generoidaan (3-3) laskutustunniste ensimmäisessä verkossa siirtoyhteyden aktivoinnin aikana.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laskutustunniste välitetään ensimmäisestä verkosta (A) toiseen verkkoon (T) verkkojen välisen rajapinnan kautta.

8. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää lisäksi askeleet: 20 välitetään (3-6) laskutustunniste siirtoyhteyden aktivointia pyytäneel le käyttäjälaitteelle; ja liitetään (3-8) käyttäjälaitteelta toiselle verkolle lähtevään, siirtoyhte-! ·.. yttä käyttävään palvelupyyntöön laskutustunniste.

: ’ ’: 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä tunnettu siitä, .·. : 25 että menetelmä käsittää lisäksi askeleen, jossa ylläpidetään laskutustunnistet- ta ensimmäisen verkon laskutustietoa keräävissä solmuissa (SGSN) ja käyttä- ,' ’ 11 jälaitteessa (UE) niin kauan kuin siirtoyhteys on aktiivinen. ·

10. Patenttivaatimuksen 5, 6, 7, 8 tai 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään ainakin kokonaislukua ja yhden verkkoele- : ·* 30 mentin osoitetta laskutustunnistetta muodostettaessa.

* · » :: 11. Tietoliikennejärjestelmä (1), joka käsittää palvelun tuottamiseksi ·;·; tilaajalle (UE) vähintään yhden ensimmäisen verkon (A) ja vähintään yhden ....: toisen verkon (T), joissa kussakin verkossa on oma tariffi laskutusta varten, tunnettu siitä, että ·’ '* 35 järjestelmä (1) on sovitettu tunnistamaan tilaaja yhteislaskutustilaa- :...: jaksi ja yhdistämään ensimmäisessä verkossa (A) käytetyn tariffin toisessa 113726 verkossa (T) käytettyyn tariffiin ja laskuttamaan tilaajaa yhdistetyllä tariffilla.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että yhteislaskutustilaajalla (UE) on etukäteen maksettu liittymä, jota järjes- 5 telmä (1) on sovitettu laskuttamaan reaaliaikaisesti.

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että ensimmäinen verkko (A) on liityntäverkko, joka on järjestetty olemaan yhteydessä tilaajan laskutuksesta huolehtivaan ensimmäiseen verkko-10 solmuun (CSE_A); toinen verkko (T) on puhelinliikenneverkko, joka käsittää puhelinlii-kenneverkon laskutuksesta huolehtivan toisen verkkosolmun (CSE_T); ensimmäinen verkkosolmu (CSE_A) on järjestetty yhdistämään tariffit ja laskuttamaan tilaajaa yhdistetyllä tariffilla; ja 15 toinen verkkosolmu (CSE_T) on jäljestetty tunnistamaan tilaaja yh- teislaskutustilaajaksi ja vasteena yhteislaskutustilaajalle järjestämään toisen verkon tariffin lähettämisen ensimmäiselle verkkosolmulle.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen jäijestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen verkkosolmu (CSE_A) on sovitettu tarkistamaan vastee- 20 na toisen verkon tariffin vastaanotolle, onko ensimmäisen verkon ja toisen verkon operaattoreilla yhteislaskutussopimusta ja yhdistämään tariffit ainoastaan, : ’; ’: jos yhteislaskutussopimus on.

15. Tietoliikennejärjestelmä (1), joka käsittää palvelun tuottamiseksi ;tilaajalle (UE)vähintään yhden ensimmäisen verkon (A) ja vähintään yhden toi-»·. : 25 sen verkon (T), joissa kussakin verkossa on vähintään yksi laskutustietoa ke- .··! räävä solmu, . tunnettu siitä, että • ’ * * järjestelmä (1) on järjestetty generoimaan ensimmäisessä verkossa (A) laskutustunnisteen, välittämään sen ainakin toisen verkon (T) laskutustie-V 30 toa keräävälle solmulle ja yhdistämään ne laskutustiedot, joissa on sama ias-kutustunniste, ja laskutustietoa keräävä solmu (GGSN, SGSN, CSCF.MGCF) on jär-....: jestetty liittämään laskutustietoon laskutustunnisteen. I *

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen järjestelmä, tunnettu sii- : ’·· 35 tä, että a * » 113726 ensimmäinen verkko (A) on liityntäverkko, jota käyttääkseen tilaajan täytyy aktivoida pakettidataosoite; järjestelmä (1) on sovitettu generoimaan laskutustunniste pakettida-taosoitteen aktivoinnin yhteydessä ja välittämään laskutustunnisteen toiselle 5 verkolle palvelupyynnön yhteydessä.

17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että laskutustieto generoidaan ensimmäisen verkon laskutustietoa keräävässä solmussa (GGSN, SGSN).

18. Patenttivaatimuksen 15, 16 tai 17 mukainen järjestelmä, t u n - 10 nettu siitä, että järjestelmä (1) on sovitettu välittämään laskutustunnisteen ensimmäisestä verkosta toiseen verkkoon tilaajan päätelaitteen välityksellä.

19. Patenttivaatimuksen 15, 16 tai 17 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä (1) on sovitettu välittämään laskutustunnisteen ensimmäisestä verkosta toiseen verkkoon ensimmäisen ja toisen verkon väli- 15 sen rajapinnan kautta.

20. Patenttivaatimuksen 15, 16, 17, 18 tai 19 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä (1) on sovitettu käyttämään laskutustunnis-tetta, joka sisältää ensimmäisessä verkossa olevan verkkosolmun osoitteen ja kokonaisluvun. 20

21. Käyttäjälaite (UE), joka on sovitettu toimimaan tietoliikennejär jestelmässä, joka käsittää palvelun tuottamiseksi tilaajalle vähintään yhden en-simmäisen verkon ja vähintään yhden toisen verkon, joissa kussakin verkossa on vähintään yksi laskutustietoa keräävä solmu, tunnettu siitä, että . : 25 käyttäjälaite (UE) on sovitettu vastaanottamaan ensimmäiseltä ver- koita laskutustunnisteen ja lähettämään laskutustunnisteen toiselle verkolle.

:!! 22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen käyttäjälaite (UE), tunnet- t u siitä, että käyttäjälaite (UE) on sovitettu vastaanottamaan laskutustunniste käyttäjälaitteen ja ensimmäisen verkon välisen pakettidataosoitteen aktivoinnin » · · : 30 yhteydessä.

23. Patenttivaatimuksen 21 tai 22 mukainen käyttäjälaite (UE), tunnettu siitä, että käyttäjälaite (UE) käsittää muistia ja on sovitettu tallen- ....: tamaan laskutustunniste muistiinsa.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen käyytäjälaite (UE), tun- : 35 nettu siitä, että käyttäjälaite (UE) on sovitettu lähettämään laskutustunniste :: toiselle verkolle yhteyden muodostuksen aikana. 113726