FI113562B - Voimakattila ja menetelmä polttoaineen polttamiseksi kattilassa - Google Patents

Description

113562

Voimakattila ja menetelmä polttoaineen polttamiseksi kattilassa

Keksintö kohdistuu voimakattilaan, joka on oheisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen. Keksintö kohdistuu myös menetel-5 mään polttoaineen polttamiseksi kattilassa.

Voimakattilassa poltettava polttoainevalikoima on usein laaja. Samassa kattilassa voidaan polttaa parempia ja huonompia polttoaineita. Erityisesti erilaisten jätteiden poltto asettaa vaatimuksia mm. palamislämpö-10 tilalle, viipymäajalle jne. Korroosio on suuri ongelma, jota pyritään hallitsemaan materiaalivalinnoilla ja leijutuskattiloissa esim. leijukerrok-sessa olevalla lämmönsiirtimellä. Käytännössä höyryn maksimilämpötila on jätteitä polttavassa kattilassa yleensä alempi kuin muissa voi-makattiloissa.

15

Monipolttoainekattila joudutaan suunnittelemaan jätekattilaksi, jos polt-toainevalikoimaan kuuluu jätettä. Osakuormilla joudutaan polttamaan kallista tukipolttoainetta, esim. öljyä, vaaditun minimilämpötilan ylläpitämiseksi. Erikoismateriaalit tulistimiin ovat kalliita, ja kattilan raken-20 nusaste jää alhaiseksi matalan tulistuslämpötilan vuoksi. Leijukerros-lämmönsiirtimet ovat monimutkaisia ja kalliita.

Suomalaisessa patentissa 102395, jota vastaa eurooppalainen patentti 614500, on esitetty menetelmä energian talteenottamiseksi sellu-.*··. 25 prosessien jäteliemistä. Menetelmä koskee sellun valmistusprosessin

Isitä vaihetta, jossa prosessin jäteliemen orgaanisesta osasta otetaan energia talteen polttokattilassa, ns. soodakattilassa. Menetelmässä käytetään hyväksi jäteliemen kaasutusta, jossa syntyvät kaasut voidaan polttaa erillisessä kattilassa, ns. tulistuskattilassa. Menetelmän < * » : 30 lähtökohtana on sama polttoaine, jota käsittelemällä saadaan tuotettua fraktio, jota voidaan käyttää erikseen höyryn lopputulistukseen kor- ; keaan lämpötilaan.

* · »»* t»

Pienen mittakaavan lämmityskattila, jossa voidaan polttaa samanaikai-35 sesti öljyä ja kiinteää jätettä, on esitetty saksalaisessa patentissa ·',[,· 1166964. Öljypolttimen tuottamaa lämpöä voidaan käyttää hyväksi eril lisessä kammiossa olevien jätteiden palamiseen, jotka osaltaan tuotta- 113562 2 vat lämpöä veteen, josta lämpö siirretään lämmönsiirtimessä varsinaiseen kiertävään lämmönsiirtoväliaineeseen. Kysymyksessä ei ole tulistettua höyryä tuottava teollisuusmittakaavan kattila.

5 Julkaisussa JP 05-346204 on esitetty kattila, jossa samaa polttoainetta poltetaan peräkkäisissä vaiheissa, eli prosessit eivät ole eriytetyt. Siinä ideana on polttaa yhdyskuntajätettä ensin ensimmäisessä osassa, jossa syntyy korroosiota aiheuttavia savukaasuja, ja sitten toisessa osassa, jossa syntyy vähemmän korrodoivia savukaasuja, jotka ainoina 10 johdetaan korkean lämpötilan tulistimen kautta. Samaa polttoainetta johdetaan peräkkäin molempien osien läpi, eli osat on kytketty toiminnallisesti sarjaan.

Julkaisussa JP 10-009545 on kattila, jossa polttoprosessit on eriytetyt.

15 Tässä ensimmäisen, matalalämpötilaisen tulipesän savukaasukana-vassa on sekundääritulistin 3, joka toimii lopputulistimena. Toisen, kor-kealämpötilaisen tulipesän savukaasukanavassa on primääritulistin 4. Kattila on suunniteltu jätteen polttamiseksi kummassakin tulipesässä.

20 Keksinnön tarkoituksena on poistaa em. epäkohdat ja esittää teollisen mittakaavan tulistettua höyryä tuottava voimakattila, jolla em. epäkoh-·· dat voidaan välttää. Kysymyksessä on ensisijaisesti energian tuottoon tarkoitettu, lämpöarvoltaan hyvää ja laadultaan tasaista primääristä polttoainetta (esim. biopolttoaine, kuten turve) polttava kattila, jossa > * » 25 voidaan polttaa myös jätettä. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle voimakattilalle on pääasiassa tunnusomaista se, * · ; mikä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Kattilan rakenne mahdollistaa sen, että lämpöarvoltaan parempi poltto-

t I I

: 30 aine ja lämpöarvoltaan huonompi, esim. jätedirektiivin alainen poltto- aine, poltetaan erikseen eri tulipesissä. Paremmalla polttoaineella on / ; mahdollista tulistaa kehitetty höyry loppulämpötilaan. Kummassakin tu- _ ; lipesässä on lämpöpinnat, joiden kautta polttoaineen palamisessa syntyvä lämpö siirretään veteen, josta kehitetään höyryä. Ensimmäinen 35 tulipesä mitoitetaan hyvälaatuista polttoainetta polttavaksi kattilaksi. Kattilan jätteenpoltto-osa mitoitetaan jätekattilaksi, jossa palamisläm-pötila- ja viipymäaikavaatimukset täyttyvät. Keksinnön mukaisesti tällä 113562 3 toisella tulipesällä on pienempi lämpöpinta suhteessa tilavuuteen. Jät-teenpoltto-osassa voidaan toki polttaa myös vähemmän vaativia polttoaineita. Molemmissa tulipesissä voidaan periaatteessa polttaa myös aivan samaa primääristä energiantuottoon tarkoitettua polttoainetta.

5

Kattilan eriytetyt tulipesät voidaan sijoittaa samaan runkorakenteeseen. Molemmat tulipesät voivat olla samojen ulkoseinämien sisällä, ja ne on erotettu toisistaan sisällä olevalla väliseinällä. Molemmilla tulipesillä voi olla myös yhteinen arina, joiden tasolla polttoprosessien eriytys tapah-10 tuu palkkiarinan palkkikohtaisilla säätöelimillä, joilla arina voidaan jakaa kahteen toisistaan riippumatta ohjattavaan osaan.

Kattilassa molemmissa tulipesissä on sinänsä tunnetut lämpöpinnat palamisessa syntyvän lämmön siirtämiseksi veteen, josta kattilan pa-15 lamisprosessin lämmöllä tuotetaan höyryä. Tulipesien jälkeen sijaitsevassa savukaasukanavassa voi olla sinänsä tunnetut jälkilämpöpinnat savukaasujen lämmön talteenottamiseksi. Kattila voi olla periaatteessa mitä tahansa polttoainetta polttava ja tulistettua höyryä tuottava teollisuuden (mukaan lukien energiateollisuus) voimakattila, joihin luetaan 20 sähkövoimalaitosten ja teollisuuden voimalaitosten ja kaukolämpölaitosten kattilat, ja se voi toimia esimerkiksi leijupetiperiaatteella.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin pii-:·. rustuksiin, joissa 25 kuva 1 esittää voimakattilan yhtä suoritusmuotoa,

* * I

• · kuva 2 esittää voimakattilan toista suoritusmuotoa, ja : 30 kuvat 3-6 esittävät yläkuvantoina eräitä lähinnä arinan palkkeihin ja polttoaineen syöttöön liittyviä edullisia suoritusmuotoja.

* »

Kuvassa 1 on esitetty voimakattila, joka käsittää tulipesän 1 polttoaineen polttamiseksi, tulipesän yläosassa lopputulistimen 2 tulistetun 35 höyryn tuottamiseksi, sekä savukaasukanavan 3, jonka kautta tuli-pesässä tapahtuvassa palamisessa syntyvät palokaasut johdetaan 113562 4 pois. Polttoainekattilassa on ns. lämpöpinnat, joilla tuotetaan vedestä höyryä, jonka energia voidaan käyttää hyväksi.

Kuvassa 1 esitetyssä voimakattilassa tulipesä 1 on jaettu kahteen 5 osaan, ensimmäiseksi tulipesäksi 1a ja toiseksi tulipesäksi 1b. Tuli-pesien 1a ja 1b palamisprosessit on eriytetyt toisistaan. Ensimmäisessä tulipesässä poltetaan parempaa polttoainetta, jolla saavutetaan myös riittävän korkea lämpötila höyryn tulistusta varten. Tämän johdosta höyryntuottoprosessin lopputulistin 2 tulistetun höyryn saattami-10 seksi loppulämpötilaan on sijoitettu ensimmäisen tulipesän 1a yläosaan, jonka kautta palamisessa syntyvät kaasut siirtyvät savukaasu-kanavaan 3. Samalla korroosio-ongelmat voidaan välttää tulistimen kohdalla, jos tulipesässä 1 a poltettava polttoaine valitaan tätä silmälläpitäen. Toisessa tulipesässä 1b poltetaan poltto-ominaisuuksiltaan hei-15 kompaa polttoainetta, esimerkiksi jätettä. Tässä osassa voidaan keskittyä saavuttamaan jätedirektiivissä tai muissa säädöksissä vaadittava viipymäaika ja lämpötila, kun siinä poltetaan jätettä. Samoin jätteen tuottamien savukaasujen haitalliset ainesosat eivät ole enää ongelma kuumissa tulistimissa. Savukaasut siirtyvät tästä toisesta tulipesästä 1b 20 kanavaan 3, jossa ne sekoittuvat ensimmäisestä tulipesästä 1 a tuleviin savukaasuihin.

Kattila voidaan nyt suunnitella korkealle höyryn lämpötilalle, koska :*. esim. korkean klooripitoisuuden sisältävät savukaasut (jotka ovat pe- ,*··, 25 räisin toisen tulipesän 1b palamisprosessista) eivät kohtaa korkean ‘. lämpötilan lopputulistinta 2.

* *

Rakenteellisesti tulipesät 1a, 1b sijaitsevat vierekkäin siten, että niitä erottaa pystysuora väliseinä 1c. Tulipesät voidaan näin muodostaa 30 yhteisten ulkoseinämien sisään. Näissä ulkoseinämissä on sinänsä tunnetut lämpöpinnat lämmön siirtämiseksi veteen höyryn tuottamisek-: si. Lämpöpinnat voivat olla rakenteeltaan tunnettuja putkiseinämiä, joi- | den putkissa vesi ja siitä muodostuva höyry kulkee. Kuvassa 1 näkyy vielä, että väliseinä 1c on yläosastaan kalteva siten, että toinen tulipesä 35 1b sijoittuu ainakin osaksi, kuvassa kokonaan väliseinän yläosan alapuolelle, ja osaksi myös ensimmäisen tulipesän 1a lopputulistimen 2 alapuolelle. Tulipesien 1a ja 1b yhteisten ulkoseinämien vieressä, eli 113562 5 kuvassa 1 esitetyssä tapauksessa toisen tulipesän 1b ulkoseinämän vieressä, on savukaasukanavan 3 alaspäin suuntautuva osuus. Toinen tulipesä 1b avautuu savukaasukanavaan ensimmäisen tulipesän 1a jälkeen ja vastaavat tuloaukot 3a, 3b savukaasukanavan 3 alaspäin 5 suuntautuvaan alkuosaan ovat tällöin alekkain. Savukaasukanavan alimmassa kohdassa on savukaasuista erottuvan materiaalin keräys-tasku tai vastaava. Tämän jälkeen kanava 3 suuntautuu ylöspäin ja siinä on lämmönvaihtimina toimivat jälkilämpöpinnat 5. Kun savukaa-sukanavassa 3 sekoittuvat molemmista tulipesistä 1 a, 1 b tulevat savu-10 kaasut, ensimmäisen tulipesän 1a kaasut, jotka ovat jäähtyneet tulisti-messa 2, ja toisen tulipesän 1b kaasut, jotka eivät ole jäähtyneet tulis-timessa ja joilla on korkeampi lämpötila, saavutetaan kriittinen lämpötila suhteellisen helposti ennen jälkilämpöpintoja 5. Ensimmäisestä tuli-pesästä 1 a tulevat ja tulistimen kautta kulkeneet kaasut alentavat näin 15 toisen tulipesän 1b polttoprosessista peräisin olevien savukaasujen lämpötilaa ennen kuin savukaasut tulevat kosketuksiin jälkilämpöpin-tojen 5 kanssa. Tuloksena on alentunut kuumakorroosio ja likaantumisriski näillä pinnoilla.

20 Kuvien 1 ja 2 polttoainekattilat ovat ns. leijupetikattiloita. Kuvassa 1 ensimmäinen tulipesä 1a on kerrospetiperiaatteella (BFB) toimiva tulipesä :· ja toinen tulipesä 1b on myös kerrospetiperiaatteella (BFB) toimiva.

• * *

Kuvassa 2 ensimmäinen tulipesä 1a on kuten kuvassa 1, mutta toinen « · · ,*··, 25 tulipesä 1b, jossa poltetaan lämpöarvoltaan heikompaa polttoainetta, toimii kiertopetiperiaatteella (CFB). Tulipesien 1a, 1b sijainti toisiinsa nähden on sama kuin kuvassa 1, mutta savukaasukanavan 3 alaspäin suuntautuvan osuuden ja toisen tulipesän 1b väliin on tehty erotinlaite 4, kuten sykloni, joka palauttaa leijupetimateriaalin tulipesään 1b. Ero- i 30 tinlaitteen 4 yläosasta johdetaan toisesta tulipesästä 1b peräisin olevat savukaasut savukaasukanavaan, jonka alkuosa kulkee suunnilleen , \ : vaakasuorassa erotinlaitteen 4 yläpuolella. Tässäkin toisen tulipesän 1b savukaasut sekoittuvat kanavassa 3 kulkeviin ensimmäisen tulipe- f · sän 1a savukaasuihin.

. t 35

Toisessa tulipesässä 1b on ensimmäiseen tulipesään verrattuna läm-pöpinnan suhde tilavuuteen pienempi. Tämä voidaan toteuttaa muo- 113562 6 dostamalla suuri osa sitä rajaavista seinämistä tulenkestävästä lämpöä huonosti johtavasta materiaalista (refractory lining), kuten suojamuu-rauksesta tai vastaavasta. Pienen lämpöpinnan ansiosta voidaan toisessa tulipesässä 1b ylläpitää jätedirektiivin vaatimaa lämpötilaa (yli 5 850 °C) jätedirektiivin vaatimista pitkistä viipymäajoista huolimatta, ja myös osakuormilla. Tulipesästä 1b lähteviä savukaasuja voidaan jäähdyttää ensimmäisestä tulipesästä 1a tulevilla savukaasuilla yhteisessä savukaasukanavassa 3, kuten edellä on kuvattu.

10 Seuraavassa selostetaan tarkemmin tulipesien 1a, 1b alaosassa olevaa arinaa ja leijupetiprosessia. Arinan rakenne käy ilmi kuvista 3-6.

Tulipesiä rajoittaa alhaalta leijutusilman ja polttoilman jakorakenteena toimiva arina 6, jossa on yhdensuuntaisia onttoja palkkeja 9 ja niissä 15 suuttimet, joista ylös suuntautuvan ilmavirtauksen ansiosta kummassakin tulipesässä oleva, inerteistä kiintoainepartikkeleista koostuva peti-materiaali tulee leijuvaan tilaan muodostaen leijukerroksen, jossa tapahtuu palaminen. Polttoaine syötetään leijukerroksiin syöttöyhteistä 7. Polttoilmaa voidaan tuoda tulipesään yhdeltä tai useammalta tasolta.

20 Palkkeja 9 jäähdytetään niiden pituussuuntaisissa kanavissa kulkevalla lämmönsiirtoväliaineella. Kanavia voi olla palkin 9 sisäosaa (leijutusil-makanavaa) rajaavissa seinämissä.

I < i t

Kummassakin tulipesässä 1a, 1b on arinan 6 alapuolella leijukerroksen I * · 25 materiaalin keruuyksikkö 11 (esitetty kuvissa 1 ja 2).

» · · • · ; ”· Tulipesien 1a, 1b seinämät on varustettu lämmönsiirtoputkilla palamis- lämmön siirtämiseksi putkissa virtaavaan veteen ja höyryyn.

30 Kuva 3 esittää leijukerroskattilaa tulipesien 1a, 1b vaakaleikkauksena, : ‘ eli siinä näkyy arina 6 ylhäältäpäin. Kuvassa 3b on polttoaineen syöttö- , ; ; suuntaa ja samalla syöttöyhteiden 7 sijaintia merkitty nuolilla. Arina 6 ' ; käsittää samalla tasolla yhdensuuntaisia rinnakkain sijoitettuja palkkeja 9, joita pitkin johdetaan arinaan polttoilmaa, joka virtaa palkeista leiju- 35 tussuuttimien kautta ylöspäin arinarakenteen yläpuolella olevaan tuli-pesään. Polttoilma toimii samalla leijutusilmana. Ilma syötetään yhteisestä syöttö kanavasta (ei esitetty) palkkeihin 9. Kuvassa 3 on kukin 113562 7 palkki 9 kummassakin tulipesässä varustettu säätöelimellä 10, jolla voidaan sulkea ja avata yhteys syöttökanavan ja vastaavan palkin 9 välillä ja säätää myös ilman virtausmäärää.

5 Kuvasta 3 näkyy vielä, kuinka polttoaine syötetään palkkien 9 kulkusuuntaan. Palkit 9 ovat lisäksi tulipesiä 1a, 1b erottavan väliseinän 1c suuntaisia. Palkit on näin jaettu arinassa siten, että tietty määrä palkkeja sijaitsee kokonaisuudessaan ensimmäisessä tulipesässä 1a ja loput kokonaisuudessaan toisessa tulipesässä 1b.

10 Säätöelimien 10 avulla voidaan leijutusilman syöttöä eriyttää kummankin tulipesän 1a, 1b kohdalla. Koska kaikki palkit on varustettu säätö-elimillä 10, voidaan leijutusilmaa säätää myös kummankin tulipesän 1a, 1b sisäisesti. Suljettaessa yhteys yhteen tai useampaan palkkiin voi-15 daan tulipesän 1 a tai 1b arinan tehollista pinta-alaa myös säätää tuli-pesän sisäisesti. Arina 6 on kuitenkin molemmille tulipesille yhteinen sinä mielessä, että yhdensuuntaisista palkeista 9 koostuva sama arinarakenne muodostaa molempien tulipesien 1 a, 1 b pohjan.

20 Kuvassa 4 on esitetty toinen vaihtoehto, jonka mukaan leijutusilman säätö voidaan toteuttaa tulipesäkohtaisesti. Kummallakin tulipesällä on ·· oma, palkeille yhteinen leijutusilman syöttökanava 8, josta ilma jaetaan vastaavan tulipesän palkkeihin 9. Kummassakin yhteisessä syöttö- kanavassa 8 on vastaava säätöelin 10. Palkkien 9 sijoittelu tulipesiin ja ,···, 25 polttoaineen syöttö on muuten sama kuin kuvassa 3.

» *

Kuvassa 5 on taas kukin palkki 9 varustettu säätöelimellä 10, jolla voidaan sulkea ja avata yhteys ilmakanavan ja vastaavan palkin 9 välillä. Palkit 9 kulkevat tulipesiä 1a, 1b erottavan väliseinän 1c yhdeltä puo-30 lelta toiselle puolelle, eli palkit ovat yhteisiä kummallekin tulipesälle 1a, 1b. Palkit ovat tämän johdosta varustetut molemmista päistään säätö-: elimillä 10, jotta tulipesäkohtainen leijutusilman ohjaus voidaan toteut- , i taa. Palkit on lisäksi suljettu väliseinän 1c kohdalta niin, että samaan 1 » palkkiin 9 muodostuu ilmavirtauksen kannalta toisistaan erotetut osat, 35 ensimmäinen ensimmäisen tulipesän 1 a alapuolelle ja toinen toisen tu-lipesän 1b alapuolelle. Palkkien sijoittelusta johtuen polttoaine (yhteet 7) syötetään nyt kohtisuoraan palkkien kulkusuuntaa vastaan.

113562 8

Kuva 6 esittää palkkien sijoittelun ja sulkemisen osalta samaa suoritusmuotoa kuin kuva 5, mutta kummallekin tulipesälle 1a, 1b on oma syöttökanavansa 8, joka haarautuu eri palkkeihin 9 säätöelimen 10 jäl-5 keen, eli ajatus on sama kuin kuvassa 4.

Keksintöä ei ole rajoitettu edellisiin suoritusmuotoihin, vaan sitä voidaan muunnella patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Toisessa tulipesässä 1b voidaan polttaa jätteen seassa 10 myös muuta polttoainetta. Eri tulipesissä 1a, 1b voidaan polttaa myös lämpöarvoltaan samaa polttoainetta, jotka voivat olla eri aineita. On myös mahdollista, että eri tulipesissä poltetaan samanaikaisesti täysin samaa polttoainetta. Keksinnön etuna onkin prosessin muunneltavuus, jos tiettyjä polttoaineita ei ole joka hetki käytössä. Kattila soveltuu kui-15 tenkin erityisesti sellaiseen prosessiin, jossa samanaikaisesti ensimmäisessä tulipesässä poltetaan primääristä, energiantuotantoon tarkoitettua, lämpöarvoltaan ja poltto-ominaisuuksiltaan hyvää polttoainetta, jonka savukaasut sisältävät vähän tai ei ollenkaan tulistimen pinnoille korkeassa lämpötilassa haitallisia aineita, ja toisessa tuli-20 pesässä poltetaan jätettä osittain jätehuollon tarkoituksia varten, mutta samalla synnyttäen myös osa kattilan polttoprosessin tuottamasta ko- ·· konaisenergiasta.

» > I ·

> * I

* I • * « ’ * · ‘ * * » · ’ ·

> I

i · I * · * · » t ( ► » f » «ti!» i |

* » I

I I » * » I I t

Claims (9)

113562

1. Voimakattila, jossa on polttoaineen polttamiseksi kaksi rinnakkaista tulipesää (1a, 1b), ensimmäinen tulipesä (1a) ja toinen tulipesä (1b), 5 joiden palamisprosessit on eriytetty toisistaan ja joissa kummassakin on lämpöpinnat, jotka on järjestetty tuottamaan höyryä, savukaasu-kanava (3) savukaasujen johtamiseksi pois tulipesistä (1a, 1b) ja vain yhdessä, ensimmäisessä tulipesässä (1a) lämpöpintojen lisäksi loppu-tulistin (2), joka on järjestetty tulistamaan höyry loppulämpötilaan, 10 jolloin tulipesien (1a, 1b) savukaasujen sekoittumiskohta savukaasu-kanavassa (3) on lopputulistimen (2) jälkeen, tunnettu siitä, että toisella tulipesällä (1b) on pienempi lämpöpinta suhteessa tilavuuteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen voimakattila, tunnettu siitä, että 15 se on leijupetikattila.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen voimakattila, tunnettu siitä, että molemmat tulipesät (1a, 1b) on järjestetty toimimaan kerrospetiperi-aatteella. 20

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen voimakattila, tunnettu siitä, että toinen tulipesistä on järjestetty toimimaan kerrospetiperiaatteella ja toi- nen kiertopetiperiaatteella. * · > I ·

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen voimakattila, tun- nettu siitä, että tulipesät (1a, 1b) on erotettu toisistaan yhteisellä väli-seinällä (1c). » #

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen voimakattila, tun-30 nettu siitä, että molemmilla tulipesillä on yhteinen arina (6). • *»

7. Menetelmä polttoaineen polttamiseksi kattilassa, jolla tuotetaan '· *| höyryä, jolloin polttoainetta poltetaan samanaikaisesti kahdessa ’ : rinnakkaisessa tulipesässä toisistaan eriytettyinä polttoprosesseina, :T: 35 ensimmäisessä tulipesässä (1a) ja toisessa tulipesässä (1b), joilla kummallakin tuotetaan höyryä, ja höyry tulistetaan loppulämpötilaan vain ensimmäisessä tulipesässä (1a), jolloin ensimmäisen tulipesän 113562 savukaasut, jotka ovat jäähtyneet tulistimessa (2), sekoittuvat toisen tulipesän (1b) savukaasuihin, tunnettu siitä, että toisessa tulipesässä poltetaan poltto-ominaisuuksiltaan ja/tai lämpöarvoltaan heikompaa ja/tai enemmän korrodoivia savukaasuja tuottavaa polttoainetta kuin 5 ensimmäisessä tulipesässä (1a) sen johdosta, että toisella tulipesällä (1b) on pienempi lämpöpinta suhteessa tilavuuteen.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toisessa tulipesässä (1b) poltetaan jätettä.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että poltto tapahtuu leijupedissä. 4 » > · I I 4 I · · • 4 4 I 4 S I i ♦ 4 > 4 4 4 4 I * 4 > 4 I 4 4 113562