FI102395B - Menetelmä energian talteenottamiseksi selluprosessien jäteliemistä - Google Patents

Menetelmä energian talteenottamiseksi selluprosessien jäteliemistä Download PDF

Info

Publication number
FI102395B
FI102395B FI915551A FI915551A FI102395B FI 102395 B FI102395 B FI 102395B FI 915551 A FI915551 A FI 915551A FI 915551 A FI915551 A FI 915551A FI 102395 B FI102395 B FI 102395B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
boiler
steam
waste liquor
superheated
flue gases
Prior art date
Application number
FI915551A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI915551A0 (fi
FI915551A (fi
FI102395B1 (fi
Inventor
Marjo Kuusio
Samuli Nikkanen
Original Assignee
Ahlstrom Machinery Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Ahlstrom Machinery Oy filed Critical Ahlstrom Machinery Oy
Publication of FI915551A0 publication Critical patent/FI915551A0/fi
Priority to FI915551A priority Critical patent/FI102395B1/fi
Priority to US08/240,776 priority patent/US5509997A/en
Priority to EP92923825A priority patent/EP0614500B1/en
Priority to PCT/FI1992/000315 priority patent/WO1993011297A1/en
Priority to JP5509846A priority patent/JPH07502574A/ja
Priority to ZA929177A priority patent/ZA929177B/xx
Publication of FI915551A publication Critical patent/FI915551A/fi
Priority to US08/634,268 priority patent/US5707490A/en
Application granted granted Critical
Publication of FI102395B publication Critical patent/FI102395B/fi
Publication of FI102395B1 publication Critical patent/FI102395B1/fi

Links

Classifications

    • D—TEXTILES; PAPER
    • D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21C—PRODUCTION OF CELLULOSE BY REMOVING NON-CELLULOSE SUBSTANCES FROM CELLULOSE-CONTAINING MATERIALS; REGENERATION OF PULPING LIQUORS; APPARATUS THEREFOR
    • D21C11/00—Regeneration of pulp liquors or effluent waste waters
    • D21C11/06—Treatment of pulp gases; Recovery of the heat content of the gases; Treatment of gases arising from various sources in pulp and paper mills; Regeneration of gaseous SO2, e.g. arising from liquors containing sulfur compounds
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21C—PRODUCTION OF CELLULOSE BY REMOVING NON-CELLULOSE SUBSTANCES FROM CELLULOSE-CONTAINING MATERIALS; REGENERATION OF PULPING LIQUORS; APPARATUS THEREFOR
    • D21C11/00—Regeneration of pulp liquors or effluent waste waters
    • D21C11/12—Combustion of pulp liquors
    • D21C11/125—Decomposition of the pulp liquors in reducing atmosphere or in the absence of oxidants, i.e. gasification or pyrolysis
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F01—MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; ENGINE PLANTS IN GENERAL; STEAM ENGINES
    • F01K—STEAM ENGINE PLANTS; STEAM ACCUMULATORS; ENGINE PLANTS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; ENGINES USING SPECIAL WORKING FLUIDS OR CYCLES
    • F01K23/00—Plants characterised by more than one engine delivering power external to the plant, the engines being driven by different fluids
    • F01K23/02—Plants characterised by more than one engine delivering power external to the plant, the engines being driven by different fluids the engine cycles being thermally coupled
    • F01K23/06—Plants characterised by more than one engine delivering power external to the plant, the engines being driven by different fluids the engine cycles being thermally coupled combustion heat from one cycle heating the fluid in another cycle
    • F01K23/067—Plants characterised by more than one engine delivering power external to the plant, the engines being driven by different fluids the engine cycles being thermally coupled combustion heat from one cycle heating the fluid in another cycle the combustion heat coming from a gasification or pyrolysis process, e.g. coal gasification
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02E—REDUCTION OF GREENHOUSE GAS [GHG] EMISSIONS, RELATED TO ENERGY GENERATION, TRANSMISSION OR DISTRIBUTION
    • Y02E20/00—Combustion technologies with mitigation potential
    • Y02E20/16—Combined cycle power plant [CCPP], or combined cycle gas turbine [CCGT]
    • Y02E20/18—Integrated gasification combined cycle [IGCC], e.g. combined with carbon capture and storage [CCS]
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02P—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
    • Y02P70/00—Climate change mitigation technologies in the production process for final industrial or consumer products
    • Y02P70/10—Greenhouse gas [GHG] capture, material saving, heat recovery or other energy efficient measures, e.g. motor control, characterised by manufacturing processes, e.g. for rolling metal or metal working

Description

102395 MENETELMÄ ENERGIAN TALTEENOTTAMI SEKSI SELLUPROSESSIEN JÄTELIEMISTÄ
FÖRFARANDE FÖR ÄTERVINNING AV ENERGI UR CELLULOSAPROCESSERS AVLUTAR
Esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään energian tal-teenottamiseksi selluprosessien jäteliemistä. Keksintö kohdistuu erikoisesti menetelmään, jossa jätelientä polte-5 taan jäteliemen polttokattilassa, esim. soodakattilassa, ja jossa lämpöä otetaan talteen syntyvistä savukaasuista kehittämällä polttokattilassa kylläistä ja/tai osittain tulistettua höyryä.
10 Selluprosesseissa pyritään jäteliemen poltossa erottamaan jäteliemen kuiva-aineen orgaaninen ja epäorgaaninen osa toisistaan. Kuiva-aineen orgaanisen osan sisältämä lämpömäärä otetaan talteen ja sillä kehitetään mahdollisimman suuri höyrymäärä. Kuiva-aineen epäorgaanisesta osasta otetaan 15 talteen massanvalmistuksen keittokemikaalit sellaisessa muodossa, että ne voidaan seuraavissa käsittelyvaiheissa muuttaa uudelleen keittoon sopiviksi.
'Soodakattila on toistaiseksi osoittautunut ylivoimaiseksi ;,· · 20 jäteliemen lämmön ja kemikaalien talteenotossa. Jätelientä ; ruiskutetaan pieninä pisaroina kattilaan. Pisaroista poistuu • kuumassa polttopesässä vesihöyryä, kuiva-aineen haihtuvia • ♦ · · ....j osia ja lopulta kuiva-aineesta kaasuuntuvia osia. Kaasut syttyvät luovuttaen lämpöä kattilassa oleville lämpöpinnoil- • · « 25 le ja poistuvat kattilan yläosasta. Jäteliemipisaroiden . tuhka eli jäteliemen epäorgaaniset aineet kerääntyvät • · ... kattilan pohjalle, josta ne johdetaan ulos ja eri käsittely- • · · **! * vaiheiden kautta takaisin keittoprosessiin.
• * 2 102395
Soodakattilan savukaasut sisältävät paljon tuhkaa, pääasiallisesti natriumsulfaattia, josta osa kulkeutuu savukaasujen mukana kattilassa ylöspäin hienona pölynä tai sulapisaroina. Tuhkan sisältämät suolat sulavat jo suhteellisen alhaisessa 5 lämpötilassa ja muuttuvat sulaessaan helposti tarttuviksi ja syövyttäviksi. Sulan tuhkan muodostamat kerrostumat aiheuttavat savukanavien tukkeutumisvaaran ja aiheuttavat lisäksi kattilassa lämpöpintojen korroosiota ja kulumista. Tukkeutumisvaara ja korroosiovaara lisää huomattavaasti 10 tarpeellisten tarkastusseisokkien ja huoltoseisokkien määrää.
Suola on metallia syövyttävää, etenkin jos suola esiintyy sulassa tai osittain sulassa muodossa. Korkea kattilaput-15 kien lämpötila edesauttaa siten kerrostumien syntymistä ja lämpöpintojen korroosiota soodakattiloissa. Kerrostumien vaikutus ilmenee näin ollen erikoisesti tulistetun höyryn lämpöpinnoissa. Materiaalien syöpymistä pyritäänkin siksi vähentämään rajoittamalla tulistinpintojen lämpötilaa.
20
Sellaisissa kohdissa tulistinta, joissa lämpötila pyrkii nousemaan erityisen korkeaksi tai missä esiintyy runsaasti sulafaasissa olevia kemikaaleja eli siellä missä syöpyminen , , ja kuluminen muodostuvat ongelmaksi, joudutaan käyttämään 25 erikoisteräksiä. Erikoisteräkset ovat kuitenkin huomattavas- i·· · ti kalliimpia kuin yleisesti käytetty paineastiateräs, kuten * · : kromi/molybdeeni seosteiset teräkset tai hiiliteräs. Eri- koisteräksilläkin on maksimikäyttölämpötilansa, jonka yläpuolella ne käyttäytyvät samoin kuin halvemmat paineas-30 tiateräkset. Tämä lämpötila on soodakattiloilla huomattavas-ti alhaisempi kuin esim. öljykattiloilla. Lisäksi erikois-teräksen liittäminen hitsaamalla hiiliteräkseen vaatii • · · erikoisolosuhteet, mm. suojakaasua, yliseostetut hitsaus-' ' lisäaineet ja vaativan hitsaustekniikan.
: 35 . .*. Mikäli tulistimen kestävyyttä voidaan parantaa, säästetään .·. : siis materiaalikustannuksissa ja parannetaan sellutehtaan käyntiastetta huoltoseisokkien tarpeen vähentyessä.
3 102395
Nykyisin pyritään pääasiallisesti välttymään korroosiolta valitsemalla tuotettavan höyryn lämpötila ja paine riittävän alhaisiksi, jolloin sulan suolan haitalliset vaikutuk-5 set vähenevät. Tällöin soodakattiloissa ei pystytä tulistamaan höyryä niin korkeisiin lämpötiloihin kuin höyrytur-biinilaitosten maksimaalisen sähköenergian tuotannon kannalta olisi toivottavaa.
10 Kattilalaitoksen kokonaishyötysuhde riippuu tulistetun höyryn paineesta ja lämpötilasta ollen sitä korkeampi mitä korkeammat ko. arvot ovat. Höyrykattilalaitoksissa saavutetaan siis sitä parempi rakennusaste mitä korkeammalle höyryn paine ja lämpötila voidaan kattilassa nostaa.
15 Soodakattilalaitoksissa olisikin tarve nostaa rakennusastetta lähemmäksi tavanomaisten hiilivoimalaitosten rakennusastetta eli olisi tuotettava korkeampiarvoista höyryä. Tänä päivänä soodakattilalaitoksen rakennusaste on n. 25%. Nykyään olisi kokonaisuudenkin kannalta edullisempaa tuottaa 20 höyryllä mahdollisimman paljon sähköä koska mahdollinen höyryn ylituotanto voidaan helpommin sähköksi kehitettynä käyttää hyödyksi.
Muissa teollisuuskattiloissa tavanomainen höyryn paine/läm- 25 pötila on esim. 130 bar/535°C. Soodakattiloissa höyryn ... . lämpötila- ja painearvot joudutaan rajoittamaan käytettävis- • · i sä olevien paineastiaterästen kestävyyden mukaan. Soodakat- tilan tulistimissa ferriittiset kuumalujat teräkset sekä austeniittiset teräkset kuumimmissa osissa saavuttavat 30 merkittävän käyttöiän ainoastaan silloin, kun putkien • pintalämpötila ei ylitä 550 - 600°C:ta. Siksi soodakat- tiloissa ei yleensä anneta höyryn tulistuslämpötilan • f putkissa nousta 500°C:seen saakka, vaan yleensä maksimiläm pötilana pidetään 60 - 90 bar:in paineessa 450 - 480°C:ta.
35 ; Edellä mainittuja lämpötiloja korkeampiin lämpötiloihin on .·. : kylläkin pyritty soodakattiloiden tulistinosassa esim.
säätämällä kattilassa tapahtuvaa polttoprosessia. Säätämällä 4 102395 sekundääri- ja tertiääri-ilman tuloa kattilaan on pyritty aikaansaamaan mahdollisimman tasainen polttoprosessi, jossa ei esiintyisi suuria lämpötilavaihteluja savukaasu-virrassa. Tarkoituksena on ollut näin eliminoida äkilliset/ 5 syöpymisen kannalta vaarallisen korkeat lämpötilahuiput tulistinosassa / jolloin tulistinosan keskilämpötilaa voitaisiin nostaa. Näin voidaan mahdollisesti saavuttaa muutaman asteen nousu tulistinosassa.
10 Korkeampiin höyrylämpötiloihin ilman syöpymisvaaraa on myös pyritty vähentämällä tulistinpintojen likaantumista. Esim. sopivalla ilmansyötöllä voidaan osittain vähentää sulan, epäorgaanisen, tulistinpintoja likaavan aineen kulkeutumista savukaasuvirrassa ylöspäin tulistinosaan. 15 Toisaalta myös jatkuvalla nuohouksella pyritään vähentämään kerrostumia.
Myös mitoittamalla konvektio-osa suhteellisen suureksi ja suurentamalla tulistinpintojen välistä etäisyyttä on pyritty 20 vähentämään pintojen likaantumista ja kaasukanavien tukkeu tumista. Suuremmat tulistinpintojen etäisyydet antavat lisäksi paremmat mahdollisuudet nuohoukselle ja pintojen puhtaanapitämiselle. Nämä ratkaisut suurentavat kuitenkin kattilan kokoa ja ovat siksi laitekustannuksiltaan epäedul-25 liset.
··· « • · : Soodakattila, jossa tulistimien kokoa näin joudutaan *J**: kasvattamaan, on kuitenkin lämmönsiirron kannalta ja l höyrystysteholtaan vastaavaa hiilikattilaa epäedullisempi.
30 Tulistuspintojen likaantuminen lisää lämpöpintojen tarvetta ♦ ...j moninkertaisesti verrattuna sellaiseen kattilaan, jonka savukaasuissa on vähän tai ei ollenkaan tuhkaa.
• · *
Edellä mainitut parannusehdotukset eivät myöskään ole ' ' 35 osoittautuneet sellaisiksi, että soodakattilassa olevassa : tulistinosassa päästäisiin jatkuvasti yli 500°C höyryn .·. : tuottoon. Tulistinpintojen syöpyminen jatkuu muutoksista • · huolimatta epätaloudellisen nopeana. Toistaiseksi ei 5 102395 selluloosatehtaissa ole käytössä menetelmää, jolla soodakat-tilalaitoksista saataisiin yhtä korkea-arvoista höyryä kuin muissa tavanomaisissa voimalaitoskattiloissa.
5
Esillä olevan keksinnön tarkoituksena onkin aikaansaada edellä mainittuja menetelmiä parempi menetelmä korkea-arvoisen tulistetun höyryn tuottamiseksi sellunkeiton kemikaalien talteenottoprosessissa.
10
Keksinnön tavoitteena on erikoisesti aikaansaada edellä mainittuja parempi menetelmä sähköenergian tuottamiseksi jäteliemen polttoprosessissa.
15 Keksinnön tarkoituksena on myös aikaansaada menetelmä, jolla voidaan huomattavasti vähentää tulistimien korroosiota jäteliemen polttoprosessissa, jolloin säästetään materiaalikustannuksissa, mutta ennen kaikkea parannetaan sellutehtaan käyntiastetta eli vähennetään huoltoseisokkien 20 määrää.
Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi keksinnön mukainen menetelmä on tunnettu siitä, että 25 - osa jäteliemen polttoon tulevasta jäteliemestä erotetaan ; polttokattilaan johdettavasta jäteliemivirrasta erillistä • · :.· : käsittelyä varten; « *J**5 - erotettu osa jäteliemestä kaasutetaan kaasuttimessa palamiskaasun muodostamiseksi; 30 - kaasuttimessa muodostettu palamiskaasu poltetaan tulistuskattilassa, jossa tulistetaan jäteliemen polttokat-tilassa kehitettyä höyryä.
• · · « ’·" : Keksinnön ajatuksena on tuottaa kylläistä tai vain osittain 35 tulistettua höyryä varsinaisessa polttokattilassa, esim.
. .·. soodakattilan tapaisessa talteenottokattilassa, ja tulistaa ; höyry erillisessä tulistuskattilassa sellaisilla savukaa- • « · suilla, jotka eivät sisällä soodakattilan savukaasujen 6 102395 epäpuhtauksia. Erillisen tulistuskattilan käyttö on sinänsä tunnettua tekniikkaa. Oleellisena erona aiemmin esitettyihin ratkaisuihin on se, että keksinnön mukaan erillisen tulistuskattilan käyttämä polttoaine on valmistettu kaasuttamalla 5 samasta jäteliemestä, esim. mustalipeästä, jota poltetaan varsinaisessa talteenottokattilassa. Lisäpolttoainetta, mineraaliöljyä, maakaasua, puujätettä tms. ei erilliseen tulistukseen oleellisesti tarvita, ellei se mitoituksel-lisista tai muista syistä ole kannattavaa.
10
Keksinnön mukaan mustalipeän orgaaninen osa kaasutetaan kaasutusprosessilla, joko paineettomana tai paineellisena, syntynyt kaasu puhdistetaan ja palamiskelpoinen kaasu johdetaan erilliseen tulistuskattilaan. Kaasutus voi 15 tapahtua ilmalla, happirikastetulla ilmalla tai puhtaalla ' hapella. Kaasun lämpöarvo vaihtelee kaasutustavasta johtuen yleensä välillä 3-12 MJ/m^n. Kaasutusprosessista peräisin oleva kaasu ei sisällä mustalipeän epäorgaanisia komponentteja ainakaan merkittävissä määrin. Kaasun polttaminen 20 tapahtuu samalla tavalla kuin esim. maakaasun. Kaasutusprosessista tuleva epäorgaaninen aines on sellaisenaan tai regeneroinnin jälkeen käytettävissä sellun keittokemikaa-lina.
25 Mustalipeän kaasutus voi sinänsä tapahtua usealla eri : tavalla. Syntyvä tuotekaasu puhdistetaan riittävästi, ♦ · ·.· · jotta vältetään erillistulistuskattilassa soodakattilalle *:··' tyypillinen sulan ja suolojen aiheuttama likaantuminen ja korroosio. Kaasutuksessa tulisi pyrkiä mahdollisimman 30 korkeaan kaasun lämpöarvoon ja toisaalta kaasun puhdistuk- ..... sessa tulisi säilyttää mahdollisimman korkea lämpötila.
« ·
Oleellisinta kaasun puhdistuksessa on poistaa kaasun • « · sisältämä alkali mahdollisimman hyvin.
35 Selluloosakeiton jäteliemi väkevöidään haihduttamalla . .·. ennen kaasutusta tai polttoa, edullisesti yli 65 %:n, edullisimmin 75 - 80 %:n kuiva-ainepitoisuuteen. Viimeisim-* * män tekniikan mukaisesti jäteliemi on mahdollista väkevöidä 7 102395 aina 85 %:n kuiva-ainepitoisuuteen saakka, jolloin se on suhteellisen hyvä polttoaine. Mustalipeän viskositeetti on tähän asti asettanut rajan väkevöinnille. Uuden painekuumen-nusmenetelmän avulla jäteliemen viskositeettia voidaan 5 nykyään alentaa, jolloin haihdutus saadaan tapahtumaan hyvin korkeaan kuiva-ainepitoisuuteen ja jäteliemen polttaminen jäteliemikattilassa ja kaasuttaminen kaasuttimessa helpottuu. Painekuumennuksella ja sitä seuraavalla korkea-kuiva-ainehaihdutuksella parannetaan sekä soodakattilan 10 että lipeän kaasuttimen energiataloutta.
Esillä olevalle keksinnölle on siis pääasiallisesti olennaista, että haihdutuksesta tuleva jäteliemi jaetaan kahteen osaan, joista toinen johdetaan kaasuttimeen ja toinen 15 polttokattilaan. Keksinnön edullisen sovellutuksen mukaan n. 10 - 35 % jäteliemestä johdetaan kaasuttimeen. Pääosa, n. 65 - 90 % jäteliemestä johdetaan suoraan varsinaiseen jäteliemikattilaan.
20 Jäteliemikattilassa voidaan näin kehittää kylläistä tai osittain tulistettua esim. < 350°C:n höyryä, joka lop- putulistetaan tulistuskattilassa esim. kehittämällä > 100 bar:in ja > 520°C:n tulistettua höyryä. Haluttaessa tulis-tuskattila voidaan paineistaa, jolloin sen vaatima tilan-25 tarve on huomattavasti pienempi kuin tavanomaisen kattilan.
··· · • * · Kaasuttimesta tuleva kaasu poltetaan siis erillisessä tulis- *i*·: tuskattilassa, jolloin tulistimen rakenteen ja materiaalin ·*;*' valinnan suhteen voidaan menetellä kuten missä tahansa 30 öljykattilassa ilman epäorgaanisten, sulien suolojen aiheuttamia haittoja: • · t.;.# - tulipinnat voidaan sijoittaa huomattavasti tiheämpään • · « kuin soodakattilassa, koska tulipinnat eivät likaannu siinä määrin kuin soodakattilassa; 35 - tulipintojen puhdistusta tarvitaan hyvin vähän tai ei . ollenkaan, koska tulistus tapahtuu oleellisesti puhtailla
• ( I
^ . savukaasuilla; « · * - tulistinpintojen ja muiden pintojen materiaalit voidaan 8 102395 valita pelkästään lämpötilakestonsa perusteella, ei kor-roosiovaaran mukaan; - mikäli on taloudellisesti perusteltua, voidaan erillis-tulistuskattilassa helposti polttaa yhtaikaa jäteliemestä 5 tuotettua kaasua ja jotakin tavanomaista polttoainetta kuten maakaasua.
Pääosa jäteliemi- tai lipeävirrasta poltetaan keksinnön mukaisessa menetelmässä soodakattilassa tai vastaavassa 10 jäteliemikattilassa kemikaalien talteenottamiseksi. Soodakattila toimii keksinnön mukaan pääasiallisesti höyrystys-kattilana, jossa suoritetaan korkeintaan osatulistus höyrylle. Höyrystyskattilassa materiaalien pintalämpötila ei nouse yhtä korkealle kuin tulistusosassa, jolloin 15 korroosiovaaraa ei ole. Soodakattilaan mahdollisesti sovitettava tulistin on pieni verrattuna perinteiseen kattilaan, pääosan tulistuksesta tapahtuessa erillisessä kattilassa puhtailla savukaasuilla ja huomattavasti kuumemmassa ympäristössä. Erillisen tulistuskattilan lämpöpinnat 20 ovat tehokkaammin käytössä kuin perinteisessä soodakattilassa, eli kaiken kaikkiaan tarvitaan vähempi määrä putkia pienemmässä kattilassa eli saavutetaan säästöä investointikustannuksissa. Lisäksi nuohouksen tarve vähenee oleellisesti. Nuohoukseen on yleensä käytetty höyryä n. 2,5 % 25 koko tuotetusta höyrymäärästä. Tämä määrä voidaan laskea n.
• ·· · 1,5%:iin.
• 9 • · «
• · I
9 09 · (
Erillisen tulistuskattilan savukaasut voidaan johtaa ··· i#r . soodakattilan savukaasuvirtaan sopivaan kohtaan, soodakat- 30 tilan ala- tai yläosaan, jolloin myös niiden sisältämä .<«·· lämpö voidan ottaa tarkemmin talteen. Keksinnön mukaisessa prosessissa tulistuskattilan savukaasujen loppulämpö voidaan myös ottaa talteen esim. ilman esilämmityksessä kuten tavanomaisissa voimakattiloissa. Perinteisessä soodakat-35 tilassa savukaasut sen sijaan ovat liian likaisia ilman es ilämmittimiin johdettavaksi. Käyttämällä savukaasuja ; ilman esilämmitykseen säästetään vastapaine- ja väliotto- I t i höyryä muihin tarkoituksiin.
9 102395
Tehtaan höyryn- ja sähköntarpeen mukaan voidaan tulistusta jonkin verran säädellä, mutta höyryturbiinilla on optimi-toimipiste, josta ei kannata poiketa kovin paljon.
5
Erillisen tulistuskattilan paine ja lämpötila voidaan valita suhteellisen vapaasti tehtaan muuhun höyryverkkoon sopivaksi. Tällöin ei tarvitse rakentaa omaa putkistoa usealle paineelle. Sama turbiini on käytettävissä koko 10 tehtaan höyrylle.
Erillinen tulistuskattila ja jäteliemikattila voidaan rakentaa siten, että niiden painerungot ovat läheisesti liittyneet toisiinsa, esim. jonkinlaisella etupesärakenteel-15 la.
Yhteenvetona voidaan todeta, että esillä olevan keksinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan mm. seuraavat edut: - korottamalla tulistuskattilalla jäteliemen talteenot-20 toprosessista talteenotetun höyryn painetta ja toiminta- lämpötilaa parannetaan laitoksen rakennusastetta, ts. höyryyn talteenotetulla lämmöllä tuotetaan enemmän sähköä; - erillisen tulistuskattilan lämpöpinnat ovat tehokkaammin käytössä kuin perinteisen soodakattilan. Tämä tarkoittaa 25 vähemmän putkia pienemmässä kattilassa, jolloin saavutetaan ; .·, säästöä investointikustanuksissa; • · · j*V - varsinaisen jäteliemikattilan rakenne muuttuu yksinker- • · * *“ . taisemmaksi, koska tulistin voidaan jättää pois tulipesän • f ' ] * yläosasta ja kattilan rakenne voidaan näin tehdä pelkistetyn • · · '·' 30 tornimaiseksi, jossa ekonomaiserin korkeus sanelee kattilan korkeuden; *:**: - erikoisterästen käyttö ei ole tarpeellista puhtailla • · · V ' savukaasuilla tai niiden tarve on selvästi vähäisempi kuin ,,,,: tavanomaisissa soodakattiloissa korkeimmissakin lämpötilois- ' . 35 sa. Mikäli halutaan päästä hyvin korkeisiin lämpötiloihin, erikoismateriaaleja voidaan käyttää, mutta tarvittava *.:.: määrä on nykyistä selvästi pienempi.
V·· - kaasun poltossa ei synny oleellisesti haitallisia, sulavia 10 102395 suolayhdisteitä, jolloin vältytään korroosiolta siinäkin tapauksessa, että toimitaan nykyistä huomattavasti korkeammalla lämpötilatasolla; - kaasua voidaan käyttää jäteliemikattilassa myös ns.
5 käynnistyspolttoaineena, jolloin ei tarvita lainkaan ostopolttoainetta.
Käsittelemällä osa jäteliemestä kaasuttamalla lisätään sellutehtaan kapasiteettia.
10
Keksintö tarjoaa erikoisesti kattilalaitosten modernisoinnissa kannattavan vaihtoehdon. Muuttamalla kattilan rakenne keksinnön mukaiseksi, pystytään olemassa olevan soodakat-tilalaitoksen painetasoa nostamaan muun tehtaan korkeapaine-15 höyryn paineeseen.
Keksinnön mukaisessa laitoksessa on lisäksi helposti saavutetavissa 20 ... 40 % kapasiteetin lisäys lipeän regeneroinnin osalta. Lipeän regenerointikapasiteetti 20 kasvaa laitoksessa, koska osa lipeästä regeneroidaan kaasuttimessa soodakattilan ulkopuolella.
Keksintöä selvitetään seuraavassa lähemmin viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa esitetään kaaviollisesti 25 yksi keksinnön mukainen sovellutus jäteliemen energian : .·. talteenottoprosessista.
• · · • · · · • « • · « • 1 t **' I Kuvion mukainen jäteliemen energian talteenottoyksikkö lltt käsittää haihduttamon osat 10 ja 12, painekuumennusyksikön • · · '·' 1 30 14, kaasuttimen 16, jäteliemen polttokattilan 18, siihen liitetyn lämmöntalteenotto-osan 20, erillisen tulistuskat- *"1'· tilan 22, LUVOn eli ilman esilämmittimen 24, höyryturbiinin ··· ’· '· ' 26 ja generaattorin 28 sekä meesauunin 30.
35 Keksinnön mukaisessa menetelmässä johdetaan keittämöstä . tuleva massa pesemöön 31, jossa massa puhdistetaan ja v’,: erotetaan jäteliemestä. Massan pesusta tuleva jäteliemi, : 1, j joka sisältää yleensä n. 15 - 20 % kuiva-ainetta, johdetaan 11 102395 yhteellä 32 ensimmäiseen haihduttamon osaan 10, jossa jäteliemi haihdutetaan n. 45 %:n kuiva-ainepitoisuuteen. Ensimmäisestä haihduttamon osasta jäteliemi johdetaan yhteellä 34 painekuumennusyksikköön 14.
5
Painekuumennusprosessi eli jäteliemen lämpökäsittelyvaihe voidaan järjestää tapahtuvaksi haihdutuksen jossakin välivaiheessa tai välittömästi ennen polttoa. Painekuumen-nuksessa jäteliemen lämpötila nostetaan keittolämpötilan 10 yläpuolelle, sopivimmin 170 - 200°C:seen, siinä olevien suurimolekyy listen ligniinit raktioiden pilkkomiseksi. Lämmitykseksi voidaan valita kulloinkin taloudellinen järjestelmä, epäsuora tai suora höyrylämmitys tai jokin muu lämmitys kuten sähkölämmitys. Painekuumennuksessa 15 voidaan käyttää lämmönlähteenä esim. höyryturbiinilaitoksel-ta tulevaa väliottohöyryä. Painekuumennuksella pystytään alentamaan jäteliemen viskositeettia ja siten parantamaan jäteliemen käsittelyominaisuuksia ja haihdutettavuutta ja edesauttamaan jäteliemen siirtämistä vaiheesta toiseen.
20 Painekuumennus mahdollistaa siten jäteliemen haihduttamisen mahdollisimman korkeaan kuiva-ainepitoisuuteen, jolloin jäteliemen tehollinen polttoarvo kasvaa ja siten myös turbiinivoimalaitoksen sähköntuoton hyötysuhde kasvaa.
25 Painekuumennuksesta jäteliemi johdetaan yhteellä 36 haihdut- : .·. tamon osaan 12, jossa jäteliemi loppuhaihdutetaan n. 80- • · · j*V 85 %:n kuiva-ainepitoisuuteen. Loppuhaihdutuksesta jäteliemi johdetaan yhteellä 38 ruiskutettavaksi suuttimilla 40 [t, polttokattilaan 18.
4 · 30
Polttokattilaan johdetaan palamisilmaa yhteellä 42 ilman esilämmittimestä 24. Polttokattilan pohjalle muodostuneen «·· v ' keon 44 kautta polttokattilassa muodostunut sula, epäor- gaaninen aines valuu poistoaukon 46 kautta liuotussäiliöön, <ti,: 35 jota kuvassa ei ole esitetty.
t
Polttokattilassa 18 ja lämmöntalteenotto-osassa 20 savu- kaasuista otetaan talteen lämpöä höyrystinpinnoilla 48 ja 12 102395 veden esilämmittimillä 50. Savukaasut johdetaan ulos kattilasta yhteellä 52. Höyry voidaan haluttaessa osittain tulistaa polttokattilassa tulistinpinnoilla 51.
5 Keksinnön mukaiseen kaasutusvaiheeseen 16 johdetaan esihaih-dutettua painekuumennettua ja loppuhaihdutettua jätelientä yhteellä 54. Kaasutusvaiheessa syntynyt kaasu johdetaan yhteillä 58 ja 56 tulistuskattilaan 22, ja kaasuttimeen jäljelle jäänyt epäorgaaninen aines johdetaan yhteellä 64 10 kemikaalien regenerointiin, jota tässä ei ole lähemmin selostettu. Osa kaasuista johdetaan yhteellä 62 meesauuniin 30. Kaasuttimesta tulevat kaasut johdetaan edullisesti puhdistusyksikön 60 kautta tulistuskattilaan tai meesauuniin, jolloin kaasuista puhdistusyksikössä poistetaan 15 jatkoprosesseille haitalliset aineet. Osa kaasuttimesta tulevasta kaasusta voidaan haluttaessa käyttää apupoltto-aineena apukattilassa, kuten esim. kuorikattilassa.
Tulistuskattilaan johdetaan palamisilmaa ilman esilämmit-20 timestä yhteellä 68 ja mahdollisesti lisäpolttoainetta yhteellä 70. Tulistuskattilaan on sovitettu tulistuspintoja 72 polttokattilasta höyryputkilla 74 tulevan höyryn tulis-tamiseksi. Tulistettu höyry johdetaan yhteellä 76 höyrytur-biinilaitokseen, jossa sähköä kehitetään turbiinilla 26 ja 25 generaattorilla 28.
• · • · · • · · j*V Tulistuskattilasta savukaasut johdetaan suoraan polttokat- • · · *** ' tilan yläosaan tai yhteellä 78 polttokattilan alaosaan.
« « · (
Osa savukaasuista johdetaan yhteellä 80 ilman esilämmit- * · 30 timeen 24.
Yksi keksinnön peruslähtökohta on se, että sopiva määrä ♦ · · V · jätelientä, esim. mustalipeää, kaasutetaan palamiskelpoisek- si kaasuksi ja regeneroitaviksi kemikaaleiksi. Sopiva . 35 määrä tarkoittaa sellaista määrää polttoainetta, jolla . toivottu erillistulistus saadaan aikaan.
• » · •/•j Tehtaan höyryn- ja sähköntarpeen mukaan voidaan tulistusta 13 102395 jonkin verran säädellä, mutta höyryturbiinilla on optimi-toimintapiste, josta ei kannata poiketa kovin paljon.
Koska erillistulistuksen savukaasut ovat puhtaita, niitä 5 voidaan käyttää myös kattiloiden palamisilman lämmityksessä ilman esilämmmittimissä. Tällöin säästetään vastapaine- ja väliottohöyryä.
Soodakattila-erillistulistuskattilan paine ja lämpötila 10 voidaan valita suhteellisen vapaasti tehtaan muuhun höyry-verkkoon sopivaksi. Tällöin ei tarvitse rakentaa useammille paineille omaa putkitusta. Sama turbiini on käytettävissä koko tehtaan höyryllä.
15 Puhtaat, kuumat erillistulistuskattilan savukaasut voidaan kierrättää sellaisinaan tulipesän alaosaan, jolloin ne parantavat palamista.
Keksinnön mukaisen menetelmän taloudellinen hyöty johtuu 20 myös sillä saavutettavissa olevasta suuresta sähköener-giaosuudesta höyryosuuteen verrattuna. Nykyisissä sellun-ja paperinvalmistuskombinaateissa höyryn tarve on pienentynyt. Jäteliemen poltosta saatavaa energiaa ei siksi enää kannata ottaa talteen ylimäärin heikompilaatuisena höy-25 rynä, vaan energia olisi saatava talteen sähkönä. Keksin- : .·. nön mukaisella järjestelmällä sellutehtaan sähköenergian • · · J’V saanto onkin merkittävästi suurempi kuin nykyään käyte- • t tyissä järjestelmissä.
i · • · t • · · 30
ESIMERKKI
Oheisessa esimerkissä verrataan höyryarvoja, nettosähkö- • · · v ' tehoa, höyrymääriä ja rakennusastetta perinteisen soodakat- tilan ja kahden, keksinnön mukaisen soodakattila- ja . 35 tulistuskattilayhdistelmän välillä sellutehtaassa, jossa « · - mustalipeävirtaus on 18,5 kgDS/s, :.i.: - välipainehöyryn (12 bar) tarve 15,4 kg/s ja - matalapainehöyryn (4.5 bar) tarve 49,6 kg /s.
14 102395
Esimerkkitapaus I :
Laitos käsittää perinteisen soodakattilan, joka kuorikat-tilan kanssa tuottaa korkeapainehöyryn turbiineille, joilta edelleen saadaan välipaine- ja matalapainehöyryt sulfaat-5 tiselluprosessiin. Korkeapaine- ja välipaineturbiinin lisäksi sähköä saadaan myös lauhdeturbiinilta.
Korkeapainehöyryä ( 480°C, 85 bar) syntyy 77,2 kg/s. Korkeapainehöyryn annetaan paisua korkeapaineturbiinissa 12 10 bariin. Tästä välipainehöyrystä osa käytetään tehtaalla. Sellutehtaalla tarvittava välipainehöyrymäärä on 15,4 kg/s, josta 6,7 kg/s palaa lauhteena takaisin. Välipaine-höyryn loppuosan annetaan paisua vastapaineturbiinissa 4,5 bariin. Suurin osa matalapainehöyrystä syötetään tehtaalle 15 prosessihöyryksi ja loppuosa kulkee lauhdeturbiinin läpi paisuen 0,06 bariin. Lauhteet palaavat tehtaalta 120°C:n lämpötilassa. Sellutehtaalla tarvittava matalapainehöyryn määrä on 49,6kg/s. Siitä palaa lauhteena takaisin 40,7kg/s.
20 Korkeapaine-, välipaine- ja lauhdeturbiineilta saatava yhteinen mekaaninen sähköteho on 46,0 MW, häviöt huomioiden 42,2 MW. Sellutehtaan prosessilämmöksi välipainehöyrymää-rästä ja matalapainehöyrymäärästä laskettuna saadaan 157,7 MW. Laitoksen rakennusasteeksi saadaan 42,2/157,7= 0,.238. 25 ; .·. Esimerkkitapaus II : • · · !*V Laitos käsittää soodakattilan ja keksinnön mukaisen tulis- « · « » p < **' ; tuskattilan, joka polttaa kaasutusreaktorista saatavaa kaasua. Korkeapainehöyryn tulistus tapahtuu kokonaisuudes- • · · 30 saan tulistuskattilassa. Laitos käsittää lisäksi kuorikat-tilan, joka tuottaa korkeapainehöyryä. Turbiinikoneikkoon ei kuulu lauhdeturbiinia. Laitoksen meesauunin energian ··« v : tarve katetaan kaasutusreaktorista saatavalla kaasulla ja ostopolttoaineella.
Soodakattilassa tuotetaan 61,9 kg/s höyryä (311°C, 100bar), joka tulistetaan korkepainehöyryksi (540°C, 100 bar) tulis-tuskattilassa. Kuorikattilassa tuotetaan 5,6 kg/s korkea- 35 15 102395 painehöyryä. Laitoksessa tuotetaan siten yhteensä 67,5 kg/s korkeapainehöyryä. Sellutehtaan tarvitsemat höyrymäärät ovat samat kuin esimerkkitapauksessa I.
5 Soodakattilassa, jossa ei tapahdu höyryn tulistusta, poltetaan 12.5 kgDS/s mustalipeää. Kaasutukseen vietäväksi jää 6 kgDS/s mustalipeää. Kaasutuksessa syntyy 2,5 m^n/kgDS tuotekaasua, jonka lämpöarvo on 4 MJ/ra^n.
10 Edellisistä arvoista voidaan laskea kaasutukseen johdetun mustalipeän tuottama energia, joka on 60 MW. Tulistuskat-tilan tarvitsema energiamäärä on 49.16 MW. Loppuenergia (60 - 49,16) MW = 13,84 MW käytetään kattamaan meesauunin tarvitsema energia. Tällöin esimerkkitapauksessa II meesa-15 uunin ostopolttoaineen tarve pienenee 4,36 MW:iin, joka on 24 % alkuperäisestä.
Turbiineilta saatava yhteinen nettoteho on tässä tapauksessa 42,4 MW. Prosessilämpö on 157,7 MW eli sama kuin edel-20 lisessä tapauksessa. Rakennusasteeksi saadaan näin 0,269.
Esimerkkitapaus III :
Laitos käsittää soodakattilan ja keksinnön mukaisen tulis- tuskattilan, joka polttaa kaasutusreaktorista saatavaa 25 kaasua. Soodakatttilasta tulevan höyryn korkepainetulistus ; .·. tapahtuu kokonaisuudessaan tulistuskattilassa. Lisäksi • · · |*V kuorikattila (apukattila) tuottaa korkeapinehöyryä. Tur- • « r *** " biinikoneikkoon kuuluu lauhdeturbiini. Kaasutusreaktorissa ' ' tuotettu kaasu poltetaan kokonaisuudessaan tulistuskattilas- • · V ‘ 30 sa, jolloin soodakattilasta saatavan korkeapainehöyryn määrä kasvaa verrattuna esimerkkitapaukseen II.
• ·
Soodakattilassa poltetaan 13,5 kgSD/s mustalipeää ja , ] ; tuotetaan 66,9 kg/s tuorehöyryä (311°C, lOObar). Soodakat- 35 tilan höyryn tulistukseen tarvittava energia on 50 MW ja se katetaan kaasutusreaktorista saatavalla tuotekaasulla.
V.: Kaasuttamalla 5 kgDS/s mustalipeää saadaan kaasua, jonka : \j energiasisältö 50 MW riittää tulistuskattilan tarpeeseen.
16 102395
Kuorikattilassa tuotetaan lisäksi 5,6 kg/s höyryä. Koko laitoksen tuottama höyrymäärä on 72,5 kg/s ja turbiinilai-toksen tuottama nettoteho 47,1 MW. Rakennusasteeksi saadaan näin ollen 47,1 MW / 157,7 MW = 0,298.
5 i
Verratessa esimerkkitapauksia keskenään voidan todeta, että esimerkkitapauksessa II tuotetaan kaasua myös osittain kattamaan meesauunin energiantarvetta. Ostopolttoaineen tarve pienenee 24 %:iin verrattuna esimerkkitapaukseen I.
10 Lisäksi laitos ei tarvitse lauhdeturbiinia sähkön tuotantoon. Laitoksen rakennusaste paranee hiukan. Lisäksi saavutetaan keksinnön aikaisemmin mainitut edut kuten tulistinpintojen korroosio-ongelmien pieneneminen.
15 Esimerkkitapauksessa III laitoksen nettosähköteho paranee 42,2 MW:sta 47,1 MW:iin. Samalla laitoksen rakennusaste paranee merkittävästi verrattuna esimerkkitapaukseen I.
Taulukko I. Esimerkin tulokset 20 .....
TAPAUS I__TAPAUS II__TAPAUS III
NETTOSÄHKÖTEHO 42.2 MW__42.4 MW__47.1 MW_ SOODAKATTILASSA 480°C/ 311°C/ 311°C/ TUOTETTU HÖYRY 85 bar__100 bar__100 bar_ KORKEAPAINEHÖYRYN 480°C/ 540°C/ 540°C/ 25 ARVOT__85 bar__100 bar__100 bar_ KORKEAPAINEHÖYRYN 77.2 kg/s 67.5 kg/s 72.5 kg/s : MÄÄRÄ • · · ____ , 11^ — I --- I. I . —I I .1 -- - . -“ • · · · : RAKENNUSASTE 0.268 0.269 0.298 • « r 1 1 — —-
[ ’ MEESAUUNIN 18.2 MW 4.3 MW 18.2 MW
* * OSTOPOLTTOAINEEN
,n TARVE __ _ _ ____ • 1 " 1 "" - - " *:··; Keksintöä ei ole tarkoitus rajoittaa edellä esitettyyn sovellutusmuotoon, vaan sitä voidaan muunnella ja soveltaa oheisten patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen 35 ajatuksen puitteissa. Siten voi niin kaasutus kuin tulistus ja jopa varsinainen jäteliemen poltto tapahtua korotetussa ; paineessa, jolloin saavutetaan paineistetun laitoksen .·. : yleiset edut.

Claims (13)

102395
1. Menetelmä energian talteenottamiseksi selluprosessien jäteliemestä/ jonka menetelmän mukaan jätelientä poltetaan 5 jäteliemen polttokattilassa ja lämpöä otetaan talteen syntyvistä savukaasuista kehittämällä polttokattilassa kylläistä ja/tai osittain tulistettua höyryä, joka tulistetaan tulistuskattilassa, tunnettu siitä, että 10. osa jäteliemen polttoon tulevasta jäteliemestä erote taan ennen polttoa erillistä käsittelyä varten; - erotettu osa jäteliemestä kaasutetaan kaasuttimessa palamiskaasun muodostamiseksi; ja - kaasuttimessa muodostettu palamiskaasu poltetaan tulis-15 tuskattilassa tulistetun höyryn tuottamiseksi.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 - 35 % jäteliemestä kaasutetaan kaasutti messa. 20
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasuttimeen johdetaan jätelientä, jonka kuiva-ainepitoisuus on > 65 %.
4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu :\ : siitä, että kaasuttimeen johdetaan jätelientä, jonka kuiva- ; ainepitoisuus on 75 - 85 %. * · · · • · .·;· 5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu 30 siitä, että jäteliemi painekuumennetaan ennen jäteliemen johtamista kaasuttimeen. t · · • · · ♦ ·· • « ♦
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasuttimesta tuleva palamiskaasu puhdistetaan 35 ennen sen johtamista tulistuskattilaan. 102395
7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tulistuskattilassa kehitetään > 100 bar:in ja > 520°C:n tulistettua höyryä.
8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jäteliemen polttokattilassa kehitetään osittain tulistettua < 350°C:n höyryä, joka lopputulistetaan tulis-tuskattilassa.
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasutin ja/tai tulistuskattila paineistetaan.
10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tulistuskattilan savukaasut yhdistetään jäte- 15 liemikattilan savukaasuihin.
11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tulistuskattilan savukaasuja käytetään jäte-liemi kattilaan syötettävän ilman esilämmitykseen. 20
12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tulistuskattilan savukaasut johdetaan jäte-liemikattilan alaosaan.
13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu • siitä, että osa kaasuttimessa kehitetystä kaasusta käyte-··· · : .1. tään polttoaineena meesauunilla ja/tai apukattilassa. • ·· · • II·· • · «M • · 1 • · 1 • · · • 1 · ··· • 0 · • 1 · • · · t · *
4 I 1 « · • « 102395
FI915551A 1991-11-26 1991-11-26 Menetelmä energian talteenottamiseksi selluprosessien jäteliemistä FI102395B1 (fi)

Priority Applications (7)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI915551A FI102395B1 (fi) 1991-11-26 1991-11-26 Menetelmä energian talteenottamiseksi selluprosessien jäteliemistä
US08/240,776 US5509997A (en) 1991-11-26 1992-11-25 Method of recovering energy from waste liquors from pulp processes
EP92923825A EP0614500B1 (en) 1991-11-26 1992-11-25 Method of recovering energy from waste liquors from pulp processes
PCT/FI1992/000315 WO1993011297A1 (en) 1991-11-26 1992-11-25 Method of recovering energy from waste liquors from pulp processes
JP5509846A JPH07502574A (ja) 1991-11-26 1992-11-25 パルプ処理の廃液からエネルギーを回収する方法
ZA929177A ZA929177B (en) 1991-11-26 1992-11-26 Method of recovering energy from waste liquors from pulp processes
US08/634,268 US5707490A (en) 1991-11-26 1996-04-18 Method of recovering energy from waste liquors from pulp processes

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI915551 1991-11-26
FI915551A FI102395B1 (fi) 1991-11-26 1991-11-26 Menetelmä energian talteenottamiseksi selluprosessien jäteliemistä
US63426896 1996-04-18
US08/634,268 US5707490A (en) 1991-11-26 1996-04-18 Method of recovering energy from waste liquors from pulp processes

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI915551A0 FI915551A0 (fi) 1991-11-26
FI915551A FI915551A (fi) 1993-05-27
FI102395B true FI102395B (fi) 1998-11-30
FI102395B1 FI102395B1 (fi) 1998-11-30

Family

ID=26159076

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI915551A FI102395B1 (fi) 1991-11-26 1991-11-26 Menetelmä energian talteenottamiseksi selluprosessien jäteliemistä

Country Status (6)

Country Link
US (2) US5509997A (fi)
EP (1) EP0614500B1 (fi)
JP (1) JPH07502574A (fi)
FI (1) FI102395B1 (fi)
WO (1) WO1993011297A1 (fi)
ZA (1) ZA929177B (fi)

Families Citing this family (17)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE4235464A1 (de) * 1992-10-21 1994-04-28 Bayer Ag Verfahren zur Energiegewinnung bei Müll- oder Sondermüllverbrennungsanlagen
EP0671587A1 (en) * 1993-12-31 1995-09-13 CONSIT S.r.l. Waste destructor combined with a second thermal source for the production of electric or mechanical energy
US6030493A (en) * 1994-11-04 2000-02-29 Kvaerner Pulping, Ab Process for recovering chemicals and energy from cellulose spent liquor using multiple gasifiers
FI117637B (fi) 2000-03-24 2006-12-29 Andritz Oy Menetelmä ja laitteisto mustalipeän polttamiseksi
US20040011484A1 (en) * 2002-05-13 2004-01-22 Andritz Oy, Helsinki, Finland Method of producing energy at a pulp mill
FI113562B (fi) 2002-05-24 2004-05-14 Kvaerner Power Oy Voimakattila ja menetelmä polttoaineen polttamiseksi kattilassa
US7661376B2 (en) 2002-06-07 2010-02-16 Andritz Oy System for producing energy at a pulp mill
FI117479B (fi) * 2002-07-22 2006-10-31 Metsae Botnia Ab Oy Menetelmä lämpö- ja sähköenergian tuottamiseksi
ITMI20031002A1 (it) 2003-05-20 2004-11-21 Sist Ecodeco S P A Processo ed impianto combinati per ricavare energia elettrica dalla combustione di soli rifiuti.
SE0402437D0 (sv) * 2004-10-07 2004-10-07 Stfi Packforsk Ab Method for separating lignin from a lignin containing liquid/slurry
WO2006111608A1 (en) * 2005-04-22 2006-10-26 Andritz Oy Apparatus and method for producing energy at a pulp mill
US20090050076A1 (en) * 2005-09-30 2009-02-26 Kim Allan Dam-Johansen Boiler producing steam from flue gases with high electrical efficiency and improved slag quality
WO2008156397A1 (en) * 2007-06-20 2008-12-24 Metso Power Ab Method for recovering chemicals and production of steam
FR3012578B1 (fr) 2013-10-24 2015-12-11 Suez Environnement Procede et installation de valorisation energetique de dechets
PT3198075T (pt) * 2014-09-22 2019-03-20 Huntsman Int Llc Processo para tratar licor negro
FI128267B (fi) 2017-05-10 2020-02-14 Valmet Technologies Oy Menetelmä ja järjestelmä höyryä höyryturbiinille tuottavan kattilan käsittävän voimalaitoksen kuormitusalueen laajentamiseksi
CN116892730B (zh) * 2023-09-11 2023-11-10 珙县华洁危险废物治理有限责任公司成都分公司 一种有机废液的处理方法

Family Cites Families (7)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US2840454A (en) * 1946-01-10 1958-06-24 Smith Paper Mills Ltd Howard Method and apparatus for recovering heat and chemicals from the residual liquor resulting from the digestion of cellulosic fibrous material in an alkaline liquor
US2606103A (en) * 1947-06-13 1952-08-05 Comb Eng Superheater Inc Chemical recovery furnace with high-temperature superheater
US4135968A (en) * 1976-04-09 1979-01-23 Weyerhaeuser Company Spent liquor treatment
SE447400B (sv) * 1985-03-26 1986-11-10 Skf Steel Eng Ab Sett och anordning for kemikalieatervinning av massaavlutar i konventionell sodapanna
US4953607A (en) * 1989-02-17 1990-09-04 A. Ahlstrom Multistage evaporating system
FI87092C (fi) * 1990-11-07 1992-11-25 Ahlstroem Oy Foerfarande foer behandling av svartlut
FI911688A (fi) * 1991-04-09 1992-10-10 Ahlstroem Oy Foerfarande foer aotervinning av energi ur cellulosaprocessers avlutar

Also Published As

Publication number Publication date
FI915551A0 (fi) 1991-11-26
WO1993011297A1 (en) 1993-06-10
FI915551A (fi) 1993-05-27
EP0614500B1 (en) 1996-02-14
FI102395B1 (fi) 1998-11-30
US5509997A (en) 1996-04-23
US5707490A (en) 1998-01-13
EP0614500A1 (en) 1994-09-14
JPH07502574A (ja) 1995-03-16
ZA929177B (en) 1996-03-08

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI102395B (fi) Menetelmä energian talteenottamiseksi selluprosessien jäteliemistä
EP1924739B1 (en) Apparatus and method for producing energy at a pulp mill
US20090077971A1 (en) Method and deivce for the production of superheated steam
CA2488062C (en) System for producing energy at a pulp mill
EP1402153B1 (en) Method and arrangement for producing electrical energy at a pulp mill
CA2054799C (en) Method and arrangement for treating black liquor
CN109958535A (zh) 一种用于垃圾焚烧与燃气轮机联合发电的系统
CN1194028A (zh) 锅炉
JPH11218005A (ja) 廃棄物を燃料とする複合発電システム
CA2484718C (en) Method of producing energy at a pulp mill
CA2196503C (en) Method and apparatus for treating pulping process waste liquors
JPH06221110A (ja) 廃棄物または特殊廃棄物の燃焼プラントにおけるエネルギー製造方法
WO1992018690A1 (en) Method of recovering energy from waste liquors from pulp processes
CA2173369C (en) A recovery boiler where the flue gas is divided into two streams and a method therefore
FI122536B (fi) Laitteisto energian tuottamiseksi sellutehtaalla

Legal Events

Date Code Title Description
GB Transfer or assigment of application

Owner name: AHLSTROM MACHINERY OY