FI113435B - Yhteyden purkaminen tietoliikennejärjestelmässä - Google Patents

Description

, 113435

Yhteyden purkaminen tietoliikennejärjestelmässä.- Urkoppling av förbindelse i ett telekommunikationssystem Tämä keksintö liittyy tietoliikennekeskusjärjestelmään, ja erityisesti puhelinpäät-teen ja muun järjestelmän välisen tietoliikenneyhteyden hallintaan tapahtuman lop-5 puvaiheessa. Keksintö soveltuu käytettäväksi sekä kiinteissä tietoliikennejärjestelmissä että solukkojärjestelmissä.

Termiä “tapahtuma” käytetään tässä selityksessä niin, että se tarkoittaa mitä tahansa liikennettä puhelinpäätteen ja muun järjestelmän välillä, mukaanlukien ohjaustoiminnot, kuten matkaviestimen sijainnin päivitykset solukkojärjestelmässä, sekä 10 myös signaaleja, joita lähetetään käyttäjälle tiedottamaan hänelle, että hänelle on viesti puhepostitoiminteessa. Tapahtumat voivat olla puhelusta riippumattomia (eli käyttävät vain merkinantoyhteyksiä, käyttämättä mitään liikennettä välittävää yhteyttä) tai puheluun liittyviä (eli käyttävät liikennettä välittävää yhteyttä).

Nykyaikaisissa tietoliikennejärjestelmissä on käytettävissä joukko palveluja, joilla 15 autetaan epäonnistuneen puheluyrityksen tehnyttä henkilöä. Voidaan esimerkiksi jättää viestejä puhepostilaatikkoon henkilölle, jota ei tavoitettu. Sellaisissa järjestelmissä on tunnettua, että kun käyttäjä seuraavan kerran käyttää päätettään, tai kun hän seuraavan kerran lopettaa sen käyttämisen, hänelle annetaan hälytys siitä, että postilaatikossa on viesti, niin että hän voi ottaa yhteyden viestikeskukseen ja päästä . . 20 käsiksi viestiin. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi lyhyellä soittoäänellä, tyypillisesti ’ * ; 0,5 s, kun seuraava puhelu puretaan. Esimerkkejä sellaisista järjestelyistä on esitetty : henkilöiden R. J. Nacon ja D.P. Worrall kirjoittamassa artikkelissa julkaisussa Pro-

* ceedings of the International Conference on Communications 1979, Voi 1, (Boston Massachusetts, USA), sivulla 3.2.3, sekä eurooppalaisessa patenttijulkaisussa EP

vj 25 0481683 (AT&T), sarakkeet 4-5.

* · ·

Muihin palveluihin kuuluu toiminne “uudelleenkutsu” (call completion to busy subscriber, CCBS), jossa soittavalle osapuolelle, joka ei ole saanut vastausta, ilmoi-;; ;* tetaan, kun osapuoli, jolle soitettiin, seuraavan kerran soittaa tai lopettaa puhelun, • ‘ ‘ joka oli käynnissä kun alkuperäinen soittoyritys tehtiin, niin että soittavalle osapuo- : · · I 30 lelle voidaan ilmoittaa, että toinen puheluyritys todennäköisesti onnistuu.

. Toinen toiminne on dataviestien välittäminen käyttäjälle, jota toiminnetta alla sano- / .: taan “lyhytviestipalveluksi” (short message service, SMS). Dataviestiä voidaan :' ·.: käyttää käyttäjän päätteen ohjaamista varten, esimerkiksi saamaan pääte esittämään tekstiviestin sisäänrakennetulla näyttöyksiköllä.

2 113435

Kun tunnetuissa tietoliikennejärjestelmissä verkko havaitsee, että puhelu on lopetettu (tavallisesti silloin, kun toinen puhelun osapuolista sulkee puhelimensa), päästä päähän muodostettu yhteys puretaan. Tämän ansiosta puheluun käytettyjä verkon elementtejä voidaan käyttää muita resursseja varten. Esimerkiksi solukkoympäris-5 tössä puhelua varten varattu radiokanava vapautetaan, niin että toiset matkaviestimet voivat käyttää sitä puhelujen soittamiseksi tai vastaanottamiseksi.

Kun tavanomaisissa järjestelmissä puheluun liittyvä tapahtuma (esimerkiksi puhe-tai datayhteys) päättyy, puhelu ohjausprotokolla suorittaa ensin viestien vaihtamisen liikennettä välittävien yhteyksien purkamiseksi. Sitten myös merkinantoyhtey-10 det vapautetaan sopivia viestejä vaihtamalla.

Samaten vapautetaan merkinantoyhteydet sopivia viestejä vaihtaen, kun puheluun liittymätön tapahtuma päättyy (esimerkiksi jaksollisesti tapahtuva sijainnin päivitys solukkojärjestelmässä).

Jos jokin edellä kuvatuista palveluista on käytössä, on varsin todennäköistä, että tä-15 hän palveluun liittyvää päätettä käytetään toista tapahtumayritystä varten (saapuva tai lähtevä) pian sen jälkeen, kun ensimmäinen tapahtuma on päättynyt ja kun siihen liittyvät yhteydet on purettu. Jos sellainen yritys tapahtuu, järjestelmän on uudelleen muodostettava yhteys muiden palvelujen toteuttamiseksi. Kiireaikoina yhteys ei ehkä enää ole käytettävissä, kun toinen pääte on varannut sen. Tämä johtaisi 20 esimerkiksi siihen, että uudelleenkutsu-palvelu ei toimi, tai ainakin soittajalle se näyttää siltä, koska uusi puheluyritys ei onnistu.

: . *. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on kehitetty joukko järjestelmiä. Erityisesti ja- . panilaisissa patenttitiivistelmissä Voi 5: nro 99 ja nro 192, Voi 7: nro 247, ja Voi 17: nro 535 selitetään järjestelmiä, joissa kahden osapuolen välille muodostetaan " ” 25 yhteys. Kun tarkastellaan erityisesti ensimmäisessä viitteessä selitettyä yhteyden « < · ;;; ’ muodostamispalvelua, nämä yhteydet pidetään auki käyttäjien toimesta, joille verk- ' ·' ' ko antaa ohjeeksi olla lopettamatta puhelua. Tämä on hankalaa, ensinnäkin koska soittavan osapuolen osalta yhteyttä on pidettävä auki varsin pitkään, ennenkuin toi-,i.: nen osapuoli lopettaa käynnissä olevan tapahtuman. Mutta tärkeämpää on se, etä • - - 30 soittajan on tehtävä epätavallisia toimenpiteitä, erityisesti jätettävä puhelin sulke- matta puhelun päätyttyä. Vaikka käyttäjille annetaan äänikehotteita, ei voida luottaa . siihen että käyttäjät noudattavat niitä oikein.

•. : Keksinnön ensimmäisen näkökohdan mukaan aikaansaadaan tietoliikennekeskus- . ·. : järjestelmä, jolla selektiivisesti kytketään toisiinsa useampia verkon päätteitä, jol- 35 loin keskusjärjestelmä on järjestetty muodostamaan tietoliikenneyhteyksiä verkon erillisiin pääteisiin niin, että päätteistä tai päätteisiin voidaan suormaa '.n amnm:..

113435 Λ sekä purkamaan tietoliikenneyhteydet mainittujen tapahtumien päätyttyä; - jolloin keskusjärjestelmä sisältää osoitusvälineen (F) jokaista päätettä varten, jolloin osoitusväline voidaan aktivoida kulloisenkin päätteen (B) aktiivisuuden perusteella tai siihen liittyen; 5 - jolloin keskusjärjestelmä reagoi osoitusvälineen (F) aktivointiin estäen kaikkien tai joidenkin tietoliikenneyhteyksien purkamisen; niin että kulloisestakin päätteestä tai kulloiseenkin päätteeseen voidaan tehdä toinen tapahtuma käyttäen samaa tietoliikenneyhteyttä tai sen osaa.

Keksinnön toisen näkökohdan mukaan aikaansaadaan menetelmä tietoliikennejär-10 jestelmän käyttämiseksi useampien verkon päätteiden kytkemiseksi selektiivisesti toisiinsa muodostamalla ja purkamalla tietoliikenneyhteyksiä verkon eri päätteisiin, niin että päätteiden välillä voidaan suorittaa tapahtumia; jolloin; - jos päätteen (B) suorittaman tapahtuman aikana tai siihen liittyen tapahtuu kytken-tätoimintaa, jolloin sellainen toiminta osoittaa saman päätteen suorittamaa, sen 15 hetkisen tapahtuman päättämisen jälkeen yritettävää toista tapahtumaa tai liittyy siihen, osoitusvälineet (F) aktivoidaan sellaisen toiminnan perusteella; ja jolloin - tapahtuman lopuksi tapahtuman käyttämiä kaikkia tietoliikenneyhteyksiä tai osaa niistä ohjataan osoitusvälineiden (F) aktivoinnin perusteella, niin että purkaminen estetään, ja niin että toinen tapahtuma voidaan suorittaa käyttäen samaa tietoliiken- 20 neyhteyttä tai sen osaa.

Kun purkamista ohjataan kokonaan keskuslaitteen puitteissa, käyttäjiltä ei vaadita . . mitään epätavallisia toimenpiteitä. Keksinnön avulla uuden yhteyden toinen pää • · · .' voidaan säilyttää edellisestä tapahtumasta peräisin olevasta yhteydestä samalla kun • · · • · · / toista päätä muodostetaan.

•: · 25 Edullisessa suoritusmuodossa yhteys säilytetään ennalta määrätyn viivejakson ajan, t : ; joka voidaan valita toisen tapahtuman tyypin mukaan.

» * · ' ‘ Edullisesti osoitusväline voidaan aktivoida teksti- tai ääniviestin perusteella, joka on talletettu viestitoiminteeseen, tai toisen päätteen alkutapahtuman perustella, joi- » loin toiseen päätteeseen lähetetään signaali, joka osoittaa että ensimmäinen pääte on : : 30 lopettanut tapahtuman. Toisen tapahtuman yrittäminen verkon päätteeseen voi olla käyttäjälle signaali, joka osoittaa että palvelu on aktivoitu (esimerkiksi että posti-. laatikkotoiminteeseen on talletettu viesti). Edullisesti yhteys säilytetään ennalta määrätyn viivejakson ajan päätteeseen tulleen toisen tapahtuman jälkeen, niin että :, ‘ · · käyttäjä voi aloittaa vielä toisenkin tapahtuman päätteestään, koska kun käyttäjälle : ’1 ·: 35 on ilmoitettu että palvelu on aktivoitu, on todennäköistä että hän yrittää soittaa tämän palvelun käyttämiseksi (esimerkiksi päästäkseen postilaatikkoon ) 4 113435

Tietoliikennejärjestelmä voi olla solukkojärjestelmä. Tyypillinen solukkojärjestelmä käsittää joukon matkaviestimiä, joista jokainen voidaan saattaa radioyhteyteen kiinteiden tukiasemien joukosta määrättyyn tukiasemaan, sen mukaan mikä tukiasemista tarjoaa parhaan radioyhteyden. Radioyhteyksien muodostamista tukiase-5 mien ja matkaviestimien välillä ohjataan matkapuhelinkeskuksesta (mobile switching centre, MSC), joka väylöittää puhelut matkaviestille ja matkaviestimiltä tukiasemien kautta. Jos matkaviestin puhelun aikana liikkuu tukiaseman suhteen, niin että matkaviestimen ja ensimmäisen tukiaseman välinen radioyhteys menetetään, matkapuhelinkeskus muodostaa uuden radioyhteyden toisen tukiaseman ja matka-10 viestimen välille ja antaa ensimmäisen yhteyden purkautua katkaisematta puhelua. Tämä menettely tunnetaan kanavanvaihtona (handover).

Jotta helpotettaisiin radioyhteyksien muodostamista matkaviestimiin päin, solukko-järjestelmä tyypillisesti tallettaa tietoa niistä matkaviestimistä, joilla on lupa toimia verkossa. Käytetään kahden tyyppisiä datamuisteja, jotka tunnetaan kotirekisterinä 15 (home location register, HLR) ja vierasrekisterinä (visitor location register, VLR). Jokaisessa matkapuhelinkeskuksessa on VLR, johon talletetaan tietoja niistä matkaviestimistä, jotka sillä hetkellä ovat tämän matkapuhelinkeskuksen hallinnassa. Tähän sisältyvät kaikki matkaviestimet, jotka on kytketty päälle, mutta jotka eivät aktiivisesti osallistu mihinkään tapahtumaan, ja myös sellaiset yksiköt, jotka sillä 20 hetkellä on kytketty pois päältä, mutta jotka viimeisimmän tapahtuman aikana olivat tämän matkapuhelinkeskuksen hallinnassa. Yksityiskohdat sisältävät tietoja, jotka koskevat tukiasemaa, johon matkaviestin sillä hetkellä on yhteydessä, jonka .·. avulla matkaviestin voidaan helposti paikantaa saapuvan puhelun muodostamiseksi, ; . ja mahdollistaa matkaviestimen identiteetin nopea tunnistaminen, jos se aloittaa ta- V 25 pahtuman.

., *: ’ Kotirekisteriin HLR talletetaan pysyvää tietoa, joka koskee matkaviestintä, kuten : : _: pääsyoikeudet ja mahdolliset numeromuunnokset, joita tarvitaan saapuvien soitto- i : pyyntöjen tulkitsemiseksi. Sen avulla tunnistetaan myös se vierasrekisteri VLR, josta matkaviestintä sillä hetkellä hallitaan.

» * • · ‘ 30 Jos matkaviestimen ottaessa yhteyttä verkkoon sen sijainnin havaitaan poikkeavan . * · siitä, mikä sillä hetkellä on talletettu vierasrekisteriin, vierasrekisterin tieto päivite- ...; tään. Monissa verkoissa on enemmän kuin yksi matkapuhelinkeskus. Jos matka- .,.: viestimen uusi sijainti on toisen matkapuhelinkeskuksen MSC hallinnassa, eikä sen > · t keskuksen hallinnassa, johon se edellisen kerran oli yhteydessä, matkaviestimen • ’· 35 yksityiskohtia ei löydy vierasrekisterissä. Uuden matkapuhelinkeskuksen vierasre- . ·: kisteri VLR saa kotirekisteristä HLR ne tiedot, jotka se tarvitsee matkaviestimen tunnistamiseksi. Sen jälkeen kotirekisteri voi päivittää tietonsa siitä, mihin . · ; ' 5 113435 kisteriin matkaviestin on yhteydessä, ja pyyhkiä vanhassa kotirekisterissä olevan tietueen. Tämä sijainnin päivitys voi tapahtua puhelua muodostettaessa tai jaksollisina päivitystapahtumina.

Solukkojärjestelmässä yhteyden muodostamiseksi tai uudelleen muodostamiseksi 5 vaaditut proseduurit ovat mutkikkaampia kuin kiinteässä järjestelmässä, koska matkaviestimen sijainti on määritettävä, ja matkaviestimelle on lähetettävä hakuviesti ja sen identiteetti on tunnistettava, ennenkuin radioyhteys muodostetaan. Yhteyden säilyttäminen keksinnön mukaisen menetelmän mukaan on näin ollen erityisen edullista solukkojärjestelmässä. Lisäksi solukkojärjestelmässä on todennäköisem-10 pää, että mahdollinen viive yhteyden uudelleen muodostamisessa johtaa toisen tapahtuman epäonnistumiseen, koska matkaviestin on voitu kytkeä pois päältä, tai se on sillä välin voinut siirtyä järjestelmän ulottumattomiin.

On toivottavaa, että käyttäjä pystyy käyttämään samaa matkaviestintä riippumatta siitä missä hän on. Millään nykyisellä solukkojärjestelmällä ei kuitenkaan ole maa-15 ilmanlaajuista peittoa. Ne peittävät tavallisesti rajallisen maantieteellisen alueen, joka tyypillisesti vastaa erillistä valtiota. Jotta käyttäjä voisi käyttää samaa matkaviestintä alueilla, jotka on katettu muiden operaattoreiden verkoilla, monien solukkojärjestelmien operaattoreiden välille on muodostettu sijainnin seuranta -järjestelyjä (roaming). Roaming-järjestelyn avulla käyttäjä voi kytkeytyä mihin ta-20 hansa verkkoon, joka tarjoaa paikallisen peiton, ja käyttäjä voidaan tunnistaa käyttölupaa varten, puhelut väylöitystä ja laskutusta varten, aivan kuten käyttäjä olisi “kotiverkkonsa'' tilaaja. Roaming-järjestelyjä voidaan myös käyttää niin, että käyt-. ! täjä voi valita saman alueen peittävien operaattoreiden välillä, esimerkiksi hyödyn- ::: tääkseen edullisinta tariffia.

• · · 25 Roaming-periaate vaatii sen, että verkon kotirekisteri HLR voi olla yhteydessä ro-. aming-järjestelvyn osallistuvien muiden verkkojen vierasrekistereihin VLR, niin , että matkaviestin voidaan tunnistaa oikein, kun se ottaa yhteyden johonkin verk koon, ja voidaan paikantaa tulevien puhelujen väylöittämiseksi, kun se ei ole . “kotiverkossaan”.

: : 30 Solukkojärjestelmän standardi, joka tunnetaan nimellä GSM (Global System for .; Mobile Communications), on suunniteltu tukemaan kanavanvaihtoa (roaming) ja . myös monia muita ylimääräisiä tietoliikennepalveluja. Eräs sellaisista palveluista on puhepostipalvelu (voice message service, VMS), jonka avulla epäonnistuneen :· puheluyrityksen tehnyt voi jättää kutsutulle osapuolelle viestin myöhemmin tapah- : , i 35 tuvaa noutamista varten. Viesti talletetaan puhepostikeskukseen (voice message centre, VMC), joka liittyy kutsutun osapuolen kotirekisteriin. Jotta matkavie^mnc käyttäjälle saataisiin hälytys VMCrssä olevasta viestistä, kä\nai:ir· ’:,··!.· 6 113435 rekisterissä asetetaan lippu, niin että kun käyttäjä seuraavan kerran ottaa yhteyden verkkoon, matkaviestimeen lähetetään signaali, joka ilmoittaa käyttäjälle viestin olemassaolosta. GSM-järjestelmä tarjoaa myös lyhytviestipalvelun (SMS) ja uudelleenkutsu-toiminteen (CCBS).

5

Roaming-sopimuksen tehneet eri verkko-operaattorit voivat tarjota erilaisia lisäpalveluja, vaikka ne puhelun muodostamisen periaatteiden kannalta ovat yhteensopivat.

GSM-standardissa näiden palvelujen ohjaamiseksi käytetyt osoittimet talletetaan käyttä-10 jän kotirekisteriin HLR. Tästä voi aiheutua huomattava kuormitus merkinannossa, jos käyttäjä sillä hetkellä roaming-sopimuksen puitteissa on yhteydessä toisen operaattorin verkkoon, koska palvelun käyttämistä varten tarvittavan merkinannon on kuljettava kotirekisterin kautta, joka voi sijaita eri maassa tai jopa eri mantereella. Tällä kuitenkin varmistetaan se, että jos käyttäjä liikkuu toisen keskuksen hallitsemalle alueelle, mitään 15 tietoja ei menetetä, koska käyttäjä aina liittyy samaan kotirekisteriin HLR. Ellei palvelua ole käytettävissä uudessa keskuksessa, osoitin jää päälle kotirekisterissä, kunnes käyttäjä palaa alkuperäisen keskuksen alueelle, tai sellaisen keskuksen alueelle, joka tukee palvelua, tai kunnes osoittimen aikavalvonta päättyy.

20 Tämä järjestely on erittäin tehoton merkinannon kannalta, koska käyttäjän sen hetkisen keskuksen on saatava tietoja käyttäjän kotirekisteristä ja päivitettävä niitä, kun kotirekisteri voi olla toisella puolen maailmaa, vaikka palvelua käytetään paikallispuhelun yhtey-: dessä. Tämä voi aiheuttaa merkittävän yleiskulujen lisäyksen operaattorin kustannuksiin.

» - · : 25 Tämä ongelma voidaan välttää järjestämällä niin, että kun yhteys verkon päätteeseen siirtyy ensimmäisestä keskuksesta toiseen keskukseen, ensimmäiseen keskukseen liitty- I * · t . . vien osoitinvälineiden asetukset siirretään toiseen keskukseen liittyviin osoitusvälineisiin.

1 · * * · Tämä merkitsee poikkeamista tämän hetkisistä GSM-proseduureista. Kun GSM-; ^ 30 järjestelmässä matkapuhelinkeskus (mobile switching centre, MSC) luovuttaa pois mat- ';;kaviestimen hallinnan, matkaviestimen tietuetta kulloisessakin vierasrekisterissä (VLR) pyyhitään käyttäjän kotirekisterin (HLR) lähettämällä "poista sijainti"signaalilla. Tässä : I keksinnössä tieto kuitenkin siirretään ensimmäiseen keskukseen liittyvästä rekisteristä : ’ ’ ’: toiseen keskukseen liittyvään rekisteriin palauttamalla tiedot uudelle vierasrekisterille 35 kotirekisterin kautta.

» · ·

Tiedonsiirron käyttämistä roaming järjestelmässä voidaan soveltaa muillekin tie- 7 113435 doille kuin edellä mainittujen muiden tapahtumien osoittimille, ja tätä on tarkasteltu hakijan rinnakkaisessa patenttihakemuksessa, jolla on sama etuoikeuspäivä kuin käsillä olevalla hakemuksella (WO95/01219).

Ongelmia voisi syntyä siitä, jos uusi keskus ei pysty tukemaan palvelua, joihin tie-5 dot liittyvät. Tässä tapauksessa tiedot voidaan menettää, koska uusi rekisteri ei pysty niitä tallettamaan, ja koska ne on pyyhitty alkuperäisestä rekisteristä, niin että kun käyttäjä palaa alkuperäisen keskuksen hallintaan, tai jonkin muun keskuksen hallintaan, joka pystyy tukemaan tätä palvelua, palvelua ei pystytä aktivoimaan. Tämän vuoksi viesti voi pysyä talletettuna käyttäjän puhepostikeskuksessa, mutta 10 käyttäjälle ei anneta mitään hälytystä. Uudelleenkutsu voi epäonnistua samalla tavalla.

Tämän vuoksi edullisessa järjestelyssä, kun yhteys verkon päätteeseen on ensin siirretty toiseen keskukseen johon ei liity asetusten tallettamisen mahdollistavia osoi-tusvälineitä, asetukset talletetaan puskurirekisteriin, ja kun yhteys verkon päättee-15 seen siirretään toiseen keskukseen, asetukset siirretään mainittuun toiseen keskukseen liittyviin osoitusvälineisiin. Tässä tilanteessa ymmärretään, että ensimmäinen ja toinen keskus voivat olla sama keskus.

Edullisessa suoritusmuodossa yhteys säilytetään määrätyn viivejakson ajan, joka voidaan valita seuraavan tapahtuman tyypin mukaan.

20 Edullisesti osoitusvälineet voidaan aktivoida viestijärjestelyyn talletetun teksti- tai puheviestin perusteella, tai toisen päätteen tekemän alkuperäisen tapahtumayrityk-;', # sen perusteella, jolloin toiseen päätteeseen lähetetään signaali, joka osoittaa, että ’' ensimmäinen pääte on lopettanut tapahtuman. Seuraava tapahtumayritys verkon päätteeseen voi olla käyttäjälle osoitettu signaali, joka osoittaa että palvelu on akti- ··· 25 voitu (esimerkiksi että puhepostijäqestelyyn on talletettu viesti). Yhteys säilytetään edullisesti ennalta määrätyn viivejakson ajan päätteeseen kohdistuvan toisen tapah-v : tuman jälkeen, niin että käyttäjä voi aloittaa vielä toisenkin tapahtuman päätteestä, koska kun käyttäjälle on annettu hälytys palvelun aktivoimiseksi, hän todennäköi-sesti yrittää soittaa käyttääkseen palvelua (esimerkiksi päästäkseen postilaatikolle).

» · '. 30 Seuraavassa keksinnön edullisia suoritusmuotoja selitetään esimerkin avulla ohei- ;” siin piirustuksiin viitaten, joissa: . kuva 1 esittää keksinnön sisältävän tietoliikennejärjestelmän elementit; » » ‘: kuvassa 2 on kaavio, joka esittää miten kuvan 1 järjestelmä toimii uudelleenkutsu- palvelun toteuttamiseksi; 8 113435 kuvassa 3 on kaavio, joka esittää miten kuvan 1 järjestelmä toimii lyhytviesti-palvelun toteuttamiseksi; kuvassa 4 on kaavio, joka esittää miten kuvan 1 järjestelmä toimii puheposti-palvelun toteuttamiseksi; 5 kuvassa 5 oleva kaavio havainnollistaa tietojen välitystä ohjauskeskusten välillä.

Kuva 1 esittää yksinkertaisen solukkojärjestelmän, joka käsittää kaksi matkapuhelinkeskusta MSCa, MSCb, jotka on kytketty toisiinsa ja yleiseen kytkentäiseen puhelinverkkoon (PSTN), ja näin olen kiinteisiin käyttäjiin, kuten päätteeseen C. Kumpaankin matkapuhelinkeskukseen MSCa, MSCb liittyy kulloinenkin vierasre-10 kisteri VLRa. VLRb, johon talletetaan tietoja niistä matkaviestimistä, jotka sillä hetkellä on rekisteröity kulloiseenkin matkapuhelinkeskukseen MSCa, MSCb. Matkapuhelinkeskukseen MSCb liittyy myös viestien tallettamiseksi tarvittavat järjestelmät: puhepostikeskus VMC ja lyhytviestipalvelu SMS. Samanlaiset järjestelyt (ei esitetty) voidaan tehdä toisessa matkapuhelinkeskuksessa MSCa. Kum-15 matkin matkapuhelinkeskukset MSCa, MSCb ohjaavat kulloistakin tukiasemajärjestelmää BSSa, BSSb. Matkaviestimet A ja B voivat olla yhteydessä keskenään matkapuhelinkeskusten MSCa, MSCb kautta. Matkaviestimet A ja B voivat liikkua verkossa ja muodostaa yhteyksiä sen tukiaseman BSSa, BSSb kautta, joka tarjoaa voimakkaimman radiosignaalin matkaviestimen A, B sen hetkisellä sijainnilla.

20 Kuvat 2, 3 ja 3 osoittavat kulloinkin kuusi vaihetta tapahtumahallinnan etenemises-t V; sä kolmen eri palvelun osalta. Asian havainnollistamiseksi käyttäjät A, B, C on ; . esitetty näissä kuvissa toimivan samaan matkapuhelinkeskukseen MSC, ja saman yhteydenhallintajärjestelmän ohjaamina. Vierasrekisteriin VLR liittyvät palveluti-" \ lan lippuarvojen osoittimet jokaisen käyttäjän osalta: lippu F liittyy käyttäjään B ja 25 lippu F’ käyttäjään A (ei esitetty kuvissa 3 ja 4). Käyttäjällä C voi myös olla lippu-arvon osoitin, mutta sillä ei ole merkitystä havainnollistavissa esimerkeissä, eikä ' ' ' sitä esitetä kuvissa. Itse asiassa käyttäjä C voi olla kiinteä pääte, joka on kytketty matkapuhelinkeskukseen MSC yleisen kytkentäisen puhelinverkon kautta, kuten ,y kuvassa 1 on esitetty. Yhteydenhallintajärjestelmä (connection management sys- i : 30 tem, CM), joka muodostaa matkapuhelinkeskuksen MSC keskeisen toiminnan, y. muodostaa eri yhteydet käyttäjien A, B,, lyhytviestijärjestelyn SMS ja puheposti- keskuksen VMC välille. Termiä “yhteydenhallintajärjestelmää” käytetään tässä seli- il*· . ’ tyksessä kuvaamaan kuvassa 1 esitettyjä verkon osia ja niiden välisiä yhteysproto- _ ‘ · kollia.

* · 35 Kuva 5 esittää näiden lippuarvojen välittämistä vierasrekisteristä VLR 1 toiseen rekisteriin VLR2. Kuvassa on esitetty miten matkaviestin B. joka tiilL · m · 9 113435 rekisteröity ensimmäiseen matkapuhelinkeskukseen MSC1 liittyvään ensimmäiseen vierasrekisteriin VLR1, ottaa yhteyden toiseen matkapuhelinkeskukseen MSC2. Matkaviestimellä B on pysyvä tietue kotirekisterissä HLR. Matkapuhelinkeskukset MSC1, MSC2 ovat yhteydessä kotirekisteriin HLR matkaviestimien lisäämiseksi ja 5 poistamiseksi kulloisistakin vierasrekistereistään VLR1, VLR2. Näissä suoritusmuodoissa käytetään hyväksi protokollakerrosten käsitettä OSI-periaatteiden mukaan (Open System Interconnection) suurten tietoliikennejärjestelmien monimutkaisuuden hallinnan helpottamiseksi, kuten on selitetty kirjassa Electronic Engineers Handbook (ed. FF Mazda, 6th Edition 1989; Butterworths Press), luku 58.2.

10 Protokollat ovat välttämättömiä liikennöitäessä järjestelmän muodostavien eri kokonaisuuksien välillä. Protokollat voidaan kerrostaa OSI-periaatteiden mukaan, jolloin jokaiselle kerrokselle osoitetaan määrätyt funktiot, esimerkiksi datasiirtoker-ros (data link layer, kerros 2) muodostaa tiedonsiirtovälineen, jossa käytetään hyväksi virheen ilmaisua ja korjausta.

15 Verkon kahden kokonaisuuden välisen tapahtuman aikana käytetään useampia protokollakerroksia, esimerkiksi kahden päätteen A, B; tai päätteen ja palveluele-mentin, esimerkiksi liikkuvuuden hallintaelementin välisissä tapahtumissa. Jokainen kerros käyttää hyväksi alempien kerrosten tarjoamia palveluja ja tarjoaa korkeampitasoisia palveluja ylempänä olevalle kerrokselle.

20 Kun etäällä sijaitsevissa solmuissa toimivien sovellutusten väliset tapahtumat päättyvät, solmujen väliset tietoliikennevälineet tavallisesti puretaan määrätyssä järjes-. Y: tyksessä. Jokainen tietoliikennekerros lopettaa kulloisenkin protokollasuhteensa, . ylilmmästä protokollakerroksesta alkaen. Kun kaikki protokollakerrokset on lope tettu, tietoliikenneyhteys puretaan automaattisesti.

| I

li' 25 Matkaviestinympäristössä OSI-kerros 3 (verkkokerros) on tarkoituksenmukaisesti ,jaettu kolmeksi alitasoksi: ylin alitaso on yhteydenhallinta (CM), keskimmäinen on _: : liikkuvuuden hallinta (mobility management, MM), ja alin on radiojärjestelmän hallinta (radio resource, RR). Nämä aikaansaavat yhteyden muodostamisen ja yl-;'; läpitämisen päästä päähän; matkaviestimen liikkumisen käsittelyn tukiasemien vä- . 30 Iillä (kanavanvaihto ja sijainnin päivitys); ja vastaavasti radioyhteyden ylläpitämi- _ sen.

i Keksinnön avulla voidaan erottaa yhteyshallintaan (CM) liittyvien signaaliyhteyk- , ‘ , sien purkaminen niistä yhteyksistä, jotka liittyvät liikkuvuuden hallinnan (MM) ; ; järjestelyihin. Erityisesti CM-yhteyksien purkaminen erotetaan MM-yhteyksien ja '1 35 alempien kerrosten yhteyksien purkamisesta. MM-yhteyksien ja vastaavien alempien kerrosten yhteyksien purkamista hallitaan ohjauselementill;1 m· -iiru!,.·. i:!i; 10 113435 sanotaan yhteyden säilyttämistä osoittavaksi lipuksi MCI (maintain connection indicator, MCI). Kun tapahtuma CM-kerroksessa on päättynyt, esimerkiksi puhelun päättyessä, alempia kerroksia ei automaattisesti pureta. MCI-lipun tilaa käytetään määritettäessä, onko matkapuhelinkeskukseen (MS) oleva merkinantoyhteys säily-5 tettävä vai purettava välittömästi. MCI-lipun tilan perusteella voidaan verkossa ryhtyä erilaisiin toimenpiteisiin. Lippua valvotaan valvonta-ajastimella, jota sanotaan yhteyden säilyttämisen suojausajastimeksi (connection maintaiden protection, CMP).

Tätä menetelmää MM-yhteyden säilyttämiseksi toisen tapahtuman käytettäväksi 10 voidaan käyttää eräiden palvelujen laadun parantamiseksi sekä verkon tehokkuuden parantamiseksi näitä palveluja tuettaessa.

MCI-lippuja F, jotka on talletettu vierasrekisteriin VLR, käytetään perusteena päätettäessä säilytetäänkö olemassa oleva merkinantoyhteys matkaviestimeen sen hetkisen, tätä yhteyttä käyttävän tapahtuman päättyessä.

15 Kuvan 1 mukaisen järjestelmän toimintaa näiden protokollien mukaan tarkastellaan kuviin 2, 3 ja 4 viitaten.

Lippujen F, F’ edustamilla MCI-muuttujilla voi olla monia erillisiä arvoja, joista jokainen osoittaa eri tilaa. Erästä arvoista (nolla) käytetään ilmoittamaan, ettei yhteyttä tarvitse säilyttää, ja että se voidaan purkaa välittömästi. Muita arvoja käyte -20 tään osoittamaan, että yhteys on säilytettävä muiden käyttäjien käyttöä varten. Yh-y. teyttä on hyödyllistä valvoa sen varmistamiseksi, että se puretaan (aikavalvonta) , ·, ennalta määrätyn ajan kuluttua, ellei yhteyttä käytetä. Tämä aikavalvonta on suoja- s t « ‘‘ na mahdollisia epänormaaleja tapauksia vastaan. Voi olla käyttökelpoista, että eri

» I

‘ ’; sovellutuksia varten on erilaisia aikavalvonta-arvoja.

t ♦« » ! 25 MCI-tila (liput F, F’) voidaan koodata käyttäen kahta mahdollista arvoa: toinen ' i ‘: osoittaa että yhteys on purettava välittömästi; ja toinen osoittaa että yhteys on säily tettävä toista tapahtumaa varten. Jokaiseen MCI-tilaan, jolla yhteys on säilytettävä, ,·, voidaan liittää yhteyden säilyttämisen suojausaj astin (CMP). Joustavuuden aikaan- ! ·, saamiseksi tässä esimerkissä jokaista MCI-tilaa kohti voidaan osoittaa neljä erilais- 30 ta ajastinarvoa, nolla mukaanlukien. Aika riippuu siihen liittyvästä palvelusta.

*

t I

,...: Taulukossa 1 esitetään eräs mahdollinen koodausjärjestelmä MCI-tilaa varten, ja • ( siihen liittyvä CMP-ajastin, joka käyttää yhtä oktettia.

» t k * 11 113435

Taulukko 1

Yhteyden säilyttämistä osoittava lippu (MCI)

Tila _______CMP-ajastin MCI-tilan merkitys_ 8 7 6 5 4 3 2__1__<=- oktettibitin paikka 0000000 0 Yhteys puretaan välittö- _____mästi_ xxxxxlO 0 Yhteys säilytetään 0 1 puhelun ohjaus- 1 0 kokonaisuutta varten __1 1__ xxxxlxO 0 Yhteys säilytetään 0 1 lisäpalvelu-kokonaisuutta 1 0 varten __1 1__ x x x 1 x x 0 0 Yhteys säilytetään 0 1 lyhytviestipalvelu- 1 0 kokonaisuutta (SMS) __1_1__varten_ x x 1 x x x 0 0 Yhteys säilytetään 0 1 puhepostipalvelu- 1 0 kokonaisuutta (VMS) 1 1 varten » I _ -- - 1 ,V x 1_x x x x__Varattu tulevia ,; * 1 x x x x x___sovellutuksia varten_ ) t t i · · ,Tässä taulukossa “x” tarkoittaa sitä, että tila voi olla “0” tai “1”, jolloin viimeksi- ’ mainittu osoittaa, että toinen kokonaisuus on liputettu. Esimerkiksi tila “1” sekä > · kohdassa kolme että neljä (sekä lippu 3 että lippu 4 on aktivoitu) osoittaa, että yhte- # · 5 ys on säilytettävä sekä puhelun ohjaus-kokonaisuutta varten että lisäpalvelu- kokonaisuutta varten. Tällaisessa tapauksessa aikavalvonnan arvo vastaa näistä li-!,* putetuista kokonaisuuksista sitä, jolla on pidempi arvo.

1 I I · t

Yhteys puretaan, ellei sitä käytetä ennen ajastimen aikavalvonnan kulumista.

- t > * : ' Tapahtuman, kuten puhelun päättyessä, tai jaksollisen sijainnin päivityksen päätty- •1 . 10 essä, matkaviestimen B ja matkapuhelinkeskuksen MSC välistä yhteyttä ei välittö-» » ! *, mästi pureta. MCI-lippujen tilaa tarkastellaan, ja MCI-lippujen tilasta riippuen ver- '' ! kossa ryhdytään eri toimenpiteisiin. Jos kaikkien MCI-lippujen tila on nolla inka osoittaa ettei uusien tapahtumien odoteta käyttävän olemassa oleva;·. \' v r ; 12 113435 ys puretaan lähettämällä purkuviesti (clear command message) tukiasemajärjestelmässä (BSS), joka vuorostaan purkaa radioyhteyden matkaviestimelle B. Kun tukiasemajärjestelmästä BSS on vastaanotettu kuittaus, yhteys tukiasemajärjestelmään päin puretaan tavalliseen tapaan. Jos MCI-lipun F tila osoittaa, että on olemassa 5 muita tapahtumia, jotka voisivat hyödyntää yhteyttä, olemassa olevaa merkinantoyhteyttä matkaviestimelle B ei pureta. Yhteys säilytetään niin, että toinen tapahtuma voi käyttää sitä. Yhteyden säilymisen valvontaa varten voidaan käynnistää yhteyden suojausajastin (CMP), kunnes uusi tapahtuma käynnistyy käyttäen säilytettyä yhteyttä. Jos uusi tapahtuma hylätään käyttämättä säilytettyä merkinantoyhteyt-10 tä, merkinantoyhteys puretaan CMP-ajastimen aikavalvonnan kuluttua loppuun.

Alla olevissa esimerkeissä annettua käyttäjää kohti on aktivoitu vain yksi MCI-lippu kerrallaan.

Kuva 2 esittää proseduurin uudelleenkutsupalvelua (CCBS) varten. Aluksi (vaihe a)) käyttäjä B on yhteydessä käyttäjään C. Vaiheessa b) käyttäjä A yrittää ottaa yh-15 teyden käyttäjään B, kuten on esitetty katkoviivoin. Koska B on varattu, yhteyden-hallintajärjestelmä CM tarjoaa käyttäjälle A uudelleenkutsupalvelua, ja lippu F’ aktivoidaan, joka osoittaa että yhteys käyttäjälle A on säilytettävä puhelun ohjaustoimintaa varten, jonka avulla käyttäjä A voi käyttää yhteyttä vastatakseen uudel-leenkutsupalvelun tarjoukseen. Kuten edellä selitettiin, lipun arvo riippuu palvelun 20 luonteesta. Tässä tapauksessa aktivoidaan lippu “3”, joka osoittaa puhelun ohjaustoimintaa. Tämä lippu asetetaan päättymään ennalta määrätyn aikavalvontajakson kuluttua. Jos lipun F’ voimassa ollessa käyttäjä A vastaa tarjoukseen uudelleenkut-supalvelun käyttämiseksi, yhteydenhallintajärjestelmä CM konfiguroidaan valvo-·.·. maan käyttäjää B, ja lippu F aktivoidaan (vaihe c)). Tällä kertaa lipun arvo on “4”, . ’ * # 25 joka osoittaa että on pyydetty lisäpalvelua. Käyttäjälle A lähetetään kuittaus, joka ' “. * osoittaa että palvelu on aktivoitu, ja lipun F’ poistamiseksi.

; :· Käyttäjien B ja C välinen puhelu jatkuu (vaihe d)). Sen loppuessa (vaihe e)), lipun

: *: F tila aiheuttaa sen, että merkinantoyhteys matkapuhelinkeskuksesta käyttäjälle B

' j ’. pidetään auki lyhyen aikaa, jonka määrää lipun F arvo ja siihen liittyvä ajastin. Tä- 30 män avulla yhteydenhallintajärjestelmä CM voi ilmoittaa käyttäjälle A sen, että käyttäjä B on vapaana, niin että voidaan tehdä uudelleensoitto (vaihe f)) tarvitse-.'!! matta muodostaa kokonaan uutta yhteyttä, kanavan varaaminen mukaanlukien, \ ’ matkapuhelinkeskuksen MSC ja käyttäjän B välille. Sen jälkeen lippu F nollataan.

,..: Kun matkaviestimellä (käyttäjä B) ei ole radioyhteyttä verkkoon, uudelleenkutsu- 35 palveluun liittyvät tiedot ja MCI-lipun arvo pysyy talletettuna vierasrekisteriin .*·: VLR. Kun käyttäjä B seuraavan kerran ottaa yhteyden verkkoon, puheluun liittyvää tapahtumaa tai puhelusta riippumatonta tapahtumaa, kuten sijainnin namusta \ a; 13 113435 ten, vierasrekisteriin talletettuja tietoja käytetään eri toimenpiteiden suorittamiseksi verkossa, esimerkiksi yhteyden säilyttämiseksi toista tapahtumaa varten. Kuten alla selitetään kuvaan 5 viitaten, tiedot voidaan välittää toiseen vierasrekisteriin, jos käyttäjä B ottaa yhteyden tähän toiseen vierasrekisteriin liittyvään matkapuhelin-5 keskukseen.

Kuva 3 esittää proseduurit lyhytviestipalvelua SMS varten. Sellaisia palveluja käytetään osoittamaan käyttäjälle, että häneltä vaaditaan jonkinlaista toimintaa, kuten viestin hakemista puhepostikeskuksesta, kun viesti on vastaanotettu käyttäjän ollessa ilman yhteyttä, esimerkiksi koska hän oli tukiaseman ulottumattomissa, tai kun 10 hän oli kytkenyt päätteensä pois päältä. Lyhytviestitoiminne saattaa yrittää toimittaa viestin käyttäjälle B milloin tahansa, mutta käyttäjä B ei ehkä ole radioyhteydessä, kun viesti on toimitettava (vaihe a)). SMS-toiminne aktivoidaan siitä, ettei viestiä ole toimitettu käyttäjälle B, ja palvelukeskus tallettaa viestin myöhempää toimittamista varten. Vaiheessa b) asetetaan lippu, joka osoittaa että SMS-toiminteeseen 15 on talletettu viesti. Vaiheessa c) käyttäjä B on yhteydessä verkkoon, esimerkiksi tehdäkseen rekisteröinnin päivityksen tai soittaakseen. MCI-lippu osoittaa, että näin muodostettu yhteys tulisi säilyttää, niin että viesti voidaan välittää käyttäjälle B (vaihe d)). Vaiheessa e) viesti välitetään käyttäjälle B, ja lipun F arvo nollataan.

Kun viesti on lähetetty, voidaan yhteys käyttäjälle b purkaa (vaihe f)) välittömästi, 20 ellei sitä käytetä muita tapahtumia varten. Vaihtoehtoisesti se voidaan säilyttää toisen jakson ajan, niin että käyttäjä B voi toimia viestin perusteella, esimerkiksi ottaakseen yhteyttä puhepostikeskukseen.

Kuva 4 esittää vaihtoehtoisen toimenpiteen, jossa puhepostikeskus itse käynnistää ". * vasteen. Tässä esimerkissä käyttäjään B ei ensin saada yhteyttä, koska hän on varat- : .1 i 25 tuna toisen puhelun takia. Aluksi (vaihe a)) käyttäjä B on yhteydessä käyttäjään C.

|. · Vaiheessa b) käyttäjä A yrittää ottaa yhteyden käyttäjään B, kuten katkoviivoin on :· esitetty. Koska käyttäjä B on varattu, yhteydenhallintajärjestelmä CM ohjaa kutsun • käyttäjältä A puhepostikeskukseen VMC. Lipun F arvoksi asetetaan “6”. Lippu *. osoittaa, että puhepostikeskuksessa VMC säilytetään viestiä. Vaiheessa e) puhelu 30 käyttäjien B ja C välillä lopetetaan. Lipun F tilan takia merkinantoyhteyttä matkapuhelinkeskuksesta käyttäjälle B pidetään kuitenkin auki lyhyen ajan, jonka määrää !! lipun F arvo. Tämän ansiosta yhteydenhallintajärjestelmä CM pystyy ottamaan pu- ’’ hepostiyhteyden (vaihe f)) tarvitsematta muodostaa kokonaan uutta yhteyttä, mu- ': * ” kaanlukien kanavan varaamisen, matkapuhelinkeskuksen MSC ja käyttäjän B välil- 35 le.

• .**·! Tässä on huomattava, että jos matkaviestin tapahtuman aikana siirretään kahden tukiaseman välillä, joita ohjaavat eri keskukset, tapahtuman hallinta säilv\ 14 113435 järjestelmässä sillä keskuksella, joka hallitsee alkuperäistä tukiasemaa, vaikka puhelu nyt väylöitetään tästä keskuksesta toisen keskuksen kautta. Kun yhteys lopulta puretaan, tehdään sijainnin päivitys, joka johtaa siihen että hallinta siirtyy toiselle keskukselle. Tällä vältetään sellaiset ongelmat, joita voisi syntyä puhelun aikana, 5 jos eri keskukset toimisivat jonkin verran poikkeavalla tavalla. Jos kuvatuissa suoritusmuodoissa on aktivoitu MCI-lippu, joka vaatii yhteyden säilyttämistä tapahtuman lopussa, niin tämän johdosta tapahtuman loputtua tätä yhteyttä mahdollisesti käyttäviä muita tapahtumia myös hallitaan ensimmäisestä keskuksesta. Keskukset voivat kuulua samalle operaattorille tai eri operaattoreille, mutta käytännössä kus-10 tannusten ja laskutuksen jakamisen hallinnolliset vaikeudet ovat tähän saakka estäneet roaming-toiminnan ulottamisen toiseen verkkoon puhelun kestäessä.

Seuraavaksi selitetään hakijan edellä mainitun rinnakkaisen patenttihakemuksen keksintöä lippuarvojen siirtämiseksi kuvaan 5 viitaten.

Käyttäjä B on aluksi rekisteröity vierasrekisteriin VLR1. Sen jälkeen käyttäjä b ot-15 taa yhteyden matkapuhelinkeskukseen MSC2 lähettämällä signaalin S puhelun ottamista varten, tai jotain muuta tapahtumaa varten, kuten rekisteröinnin päivitys (esimerkiksi kun käyttäjä ensin kytkee yksikkönsä päälle). Sellaiset puheluun liittymättömät tapahtumat vaativat vain merkinantoyhteyden käyttämistä, eikä täydellistä liikennettä välittävää yhteyttä, kuten puheluun liittyvä tapahtuma. Tämä 20 “sijainnin päivitys” voi tapahtua milloin tahansa, kun puhelua ei ole käynnissä, esimerkiksi kun käyttäjä kytkee matkaviestimensä päälle, tai aloittaa puhelua, tai se voi johtua automaattisesta päivitysprosessista, joka tehdään jaksollisesti yksikön ollessa päälle kytkettynä, mutta ei käytössä (valmiustilassa). Jos matkaviestin liik-'.'. ‘ kuu puhelun aikana toisen keskuksen hallinta-alueelle, sijainnin päivitys tapahtuu, i. i j 25 kun yhteys lopuksi puretaan, kuten edellä selitettiin.

Molemmat vierasrekisterit VLR1 ja VLR2 on päivitettävä, niin että ne kertovat "1 käyttäjän B siirtyneen uuden matkapuhelinkeskuksen MSC2 palvelualueelle. Sig- ;;; naali S ilmaistaan matkapuhelinkeskuksessa MSC2, joka sitten lähettää sijainnin ·’ * päivitys -signaalin LU (location update) kotirekisteriin HLR käyttäen GSM:n 30 MAP-protokollaa (mobile application part). Kotirekisteri HLR lähettää peruuta si-.:. * jainti -viestin CL (cancel location) vanhalle matkapuhelinkeskukselle MSC1. Näin .: : pitkälle menettely noudattaa tavallista GSM:n sijainnin päivitys -protokollaa. Kun ...: sijainnin peruutus -signaali CL ilmaistaan edellisessä matkapuhelinkeskuksessa

,,,: MSC 1, niin tavallisesta protokollasta poiketen kuitenkin puheluun liittyvät tiedot F

35 käyttäjän B osalta siirretään uuteen vierasrekisterikeskukseen VLR2. Siirto tehdään .’ · käyttäjän B kotirekisterin HLR kautta. Uusi vierasrekisteri VLR2 käsittelee puhe- luun liittyvää tietoa, mukaanlukien lipputiedot F, samalla tavalla kuin · : ’ 15 113435 vierasrekisteri VLR1. Näin ollen käyttäjä B saa samat edut uudessa matkapuhelinkeskuksessa MSC2.

Siinä tapauksessa, että matkapuhelinkeskus MSC2 ei pysty tukemaan yhtä tai useampaa palvelua, sellaisten palvelujen tiedot (Fl) talletetaan puskurirekisteriin koti-5 rekisterissä (HLR), kunnes käyttäjä seuraavan kerran ottaa yhteyttä keskukseen, joka pystyy tukemaan palvelua. Jos sellaisia tietoja F2 jo säilytetään puskurirekiste-rissä, aikaisemman siirtymisen johdosta, ja jos uusi matkapuhelinkeskus MSC2 pystyy tukemaan palvelua, johon tiedot F2 liittyvät (kun sen hetkinen MSC, matkapuhelinkeskus MSC1 ei pysty tätä tekemään), niin sellaiset tiedot F2 välitetään sait) maila tavalla puskurirekisteristä uuteen matkapuhelinkeskukseen MSC2 niiden tallettamiseksi vierasrekisteriin VLR2.

Edellä selitettyjä suoritusmuotoja on kuvattu solukkojärjestelmän suhteen. Samanlaisia periaatteita voidaan kuitenkin soveltaa muihin tietoliikennejärjestelmiin.

iti · I ·

Claims (21)

1. Tietoliikennekeskusjärjestelmä, jolla selektiivisesti kytketään toisiinsa useampia verkon päätteitä, jolloin keskusjärjestelmä on järjestetty muodostamaan tietoliikenneyhteyksiä verkon erillisiin pääteisiin niin, että päätteistä tai päätteisiin voidaan 5 suorittaa tapahtumia, sekä purkamaan tietoliikenneyhteydet mainittujen tapahtumien päätyttyä; tunnettu siitä, että - keskusjärjestelmä sisältää osoitusvälineen (F) jokaista päätettä varten, jolloin osoitusväline voidaan aktivoida kulloisenkin päätteen (B) aktiivisuuden perusteella tai siihen liittyen; ja että 10. keskusjärjestelmä reagoi osoitusvälineen (F) aktivointiin estäen kaikkien tai joi denkin tietoliikenneyhteyksien purkamisen: - niin että kulloisestakin päätteestä tai kulloiseenkin päätteeseen voidaan tehdä toinen tapahtuma käyttäen samaa tietoliikenneyhteyttä tai sen osaa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tietoliikennekeskusjärjestelmä, tunnettu siitä, 15 että se käsittää ajastinvälineet tietoliikenneyhteyden purkamiseksi ennalta määrätyn viivejakson kuluttua.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tietoliikennekeskusjärjestelmä, tunnettu siitä, että aktivoitavat osoitusvälineet (F) osoittavat tehtävän toisen tapahtuman tyypin, ja että ajastinvälineiden viivejakso voidaan valita osoitetun tapahtuman tyypin mu- 20 kaan.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen tietoliikennekeskusjärjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää välineet tietoliikenneyhteyden säilyttämiseksi toisen ennalta määrätyn viivejakson ajan sellaisen toisen, päätteeseen (B) kohdistuvan tapahtuman " Y lopettamisen jälkeen, niin että pääte voi käynnistää vielä toisen tapahtuman. Y5* 25

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tietoliikennekeskusjärjestelmä, tunnettu siitä, että siihen liittyy viestitoiminne (VMC) ensimmäiselle päätteelle Y; tarkoitettujen (B) viestien tallettamiseksi, kun yhteyttä ensimmäiseen päätteeseen ei voi muodostaa, jolloin osoitusvälineet (F) voidaan aktivoida viestitoiminteeseen (VMC) talletetun viestin johdosta. V : 30

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tietoliikennekeskusjärjestelmä, tunnettu siitä, ...: että viestitoiminne (VMC) sisältää välineet puheviestin tallettamiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen tietoliikennekeskusjärjestelmä, tunnettu : ’ ·.: siitä, että viestitoiminne (VMC) sisältää välineet tekstiviestin tallettamiseksi. 17 113435

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tietoliikennekeskusjärjestelmä, tunnettu siitä, että siinä on aktivoitavat merkinantovälineet (F’), jolla ilmoitetaan verkon toiselle päätteelle (A), että verkon ensimmäinen pääte (B) on lopettanut tapahtuman, jolloin merkinanto-ja osoitusvälineet (F, F’) voidaan aktivoida mainitun 5 toisen päätteen (A) mainitulle verkon ensimmäiseen päätteeseen (B) tekemän tapah-tumayrityksen johdosta.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tietoliikennekeskusjärjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää useampia keskuksia tietoliikenneyhteyksien muodostamiseksi verkon yhteen tai useampaan päätteeseen, niin että verkon pääte (B) eri 10 aikoina voi muodostaa tietoliikenneyhteyden eri keskusten kautta, jolloin ainakin ensimmäisellä ja toisella keskuksella on rekisterivälineet (VLR1, VLR2) osoitus-välineiden (F) aktivointien tallettamiseksi, sekä välineet aktivointien välittämiseksi ensimmäisen keskuksen rekisterivälineistä (VLR1) toisen keskuksen rekisteri välineisiin (VLR2), kun yhteys verkon päätteeseen (B) siirretään ensimmäisestä kes-15 kuksesta toiseen keskukseen.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tietoliikennekeskusjärjestelmä, tunnettu siitä, että siinä on puskurirekisteri (HLR) ensimmäisen keskuksen rekisteristä (VLR1) saatavien aktivointien tallettamiseksi siinä tapauksessa, että yhteys verkon päätteeseen (B) ensin siirretään toiseen keskukseen, jossa ei ole rekisteriä joka pystyisi 20 tallettamaan asetukset, sekä välineet puskurirekisteriin (HLR) talletettujen aktivointien välittämiseksi toisen keskuksen rekisteriin (VLR2), kun yhteys verkon päätteeseen (B ) siirretään mainittuun toiseen keskukseen. Y:

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tietoliikennekeskusjärjestelmä, : ’; tunnettu siitä, että se on konfiguroitu käytettäväksi solukkojärjestelmässä.

12. Menetelmä tietoliikennejärjestelmän käyttämiseksi useampien verkon päättei- »· · · den kytkemiseksi selektiivisesti toisiinsa muodostamalla ja purkamalla tietoliiken- 1.;.: neyhteyksiä verkon eri päätteisiin, niin että päätteiden välillä voidaan suorittaa ta- j: pahtumia; tunnettu siitä, että: - jos päätteen (B) suorittaman tapahtuman aikana tai siihen liittyen tapahtuu kytken- , 30 tätoimintaa, jolloin sellainen toiminta osoittaa saman päätteen suorittamaa, sen ’:'. hetkisen tapahtuman päättämisen jälkeen yritettävää toista tapahtumaa tai liittyy , siihen, osoitusvälineet (F) aktivoidaan sellaisen toiminnan perusteella; ja että - tapahtuman lopuksi tapahtuman käyttämiä kaikkia tietoliikenneyhteyksiä tai osaa niistä ohjataan osoitusvälineiden (F) aktivoinnin perusteella, niin että purkaminen ’ ·, · 35 estetään, ja niin että toinen tapahtuma voidaan suorittaa käyttäen samaa tietoliiken- . : neyhteyttä tai sen osaa. 18 113435

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhteys säilytetään ennalta määrätyn viivejakson ajan.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viivejakso valitaan yritettävän toisen tapahtuman tyypin mukaan.

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhteys säilytetään toisen ennalta määrätyn viivejakson ajan päätteeseen (B) kohdistuvan toisen tapahtuman jälkeen, niin että mahdollistetaan vielä toisen tapahtuman aloittaminen päätteeltä.

16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 12-15 mukainen menetelmä, tunnettu 10 siitä, että tietoliikenneyhteys säilytetään, jos verkon ensimmäiselle päätteelle (B) tarkoitettu viesti on talletettu viestitoiminteeseen (VMC).

17. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 12-16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhteys säilytetään toisesta päätteestä (A) tehdyn tapahtumayrityksen johdosta.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toiselle päät teelle (A) lähetetään signaali, kun ensimmäinen tapahtuma päättyy.

19. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 12-18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että verkon päätteet eri aikoina voivat muodostaa tietoliikenneyhteyksiä eri keskuksiin, ja että kulloiseenkin keskukseen liittyy osoitusvälineet (F), jolloin yhte- 20 ys verkon ensimmäiseen päätteeseen (B) siirretään ensimmäisestä keskuksesta toi- , V: seen keskukseen, ensimmäiseen keskukseen liittyvien osoitusvälineiden (F) akti- : voinnit välitetään toiseen keskukseen liittyville osoitusvälineille (F).

• » · · '·!·' 20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jos yhteys ...: verkon päätteeseen (B) ensin siirretään toiseen keskukseen, johon ei liity aktivoin- 1,1,: 25 nin tallettamaan pystyviä osoitusvälineitä, aktivoinnin talletetaan puskurirekisteriin i : : (HLR), ja kun yhteys verkon päätteeseen (B) siirretään toiseen keskukseen, akti voinnit välitetään mainittuun toiseen keskukseen liittyville osoitusvälineille (F).

;;; ’ 21. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 12-20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietoliikennejärjestelmä on solukkojärjestelmä. 19 113435