FI113225B - Uuden D2B-laiteosoitteen käyttöönotto oletusarvo-osoitetta käyttämällä - Google Patents

Description

113225

Uuden D2B-laiteosoitteen käyttöönotto oletusarvo-osoitetta käyttämällä

Esillä oleva keksintö kohdistuu yksikanavaiseen tietoliikenneväylään, joka käsittää tietoliikenneväylän, johon on liitetty useita asemia, jotka voivat 5 olla tietoliikenneyhteydessä toistensa kanssa tietoliikenneväylän kautta ja joille jokaiselle on annettu yksilöllinen asemaosoite, kyseisten asemien käsittäessä liitäntäpiirin, joka on sovitettu kutsumaan mitä tahansa kohdeasemaa kehittämällä kyseisen kohdeaseman kohdeasemaosoitteen ja vastaanottamaan kuittaussignaalin, jonka asianomainen kohdeasema on lähettänyt, jos 10 kohdeaseman kohdeasemaosoite vastaa lähetettyä kohdeasemaosoitetta, jolloin aseman liitäntäpiiri on edelleen sovitettu suorittamaan käyttöönotto-ohjelman, jonka ohjauksen alaisena liitäntäpiiri pystyy kehittämään ja lähettämään kohdeasemaosoitteen ainakin useammin kuin yhden kerran, kyseisen kehittämisen ja lähettämisen keskeytyessä kuittaussignaalin 15 puuttuessa ja kehitetty ja lähetetty kohdeasemaosoite annettaessa pää-asemaosoitteena kyseiselle asemalle.

Kyseisen tyyppinen yksikanavainen tietoliikenneväyläjärjestelmä tunnetaan NL-patenttihakemuksesta 8 900 717, joka on julkaistu 16. lokakuuta 1990. Kyseisessä patenttihakemuksessa on selostettu, kuinka uusi laite tai 20 asema lisätään väyläjärjestelmään. Kun asema on kytketty päälle, niin kyseisen aseman ohjelmistoprotokolla ottaa käyttöön menettelyn yksilöllisen osoitteen löytämiseksi kyseiselle asemalle. Asemaosoitteen käyttöönotto ’ käsittää tosiasiassa kaksi vaihetta, ensimmäisessä vaiheessa valitaan osoite *. ” ja toisessa vaiheessa tarkistetaan, onko kyseinen osoite yksilöllinen. Sen sel- 25 vetämiseksi, onko kyseinen osoite yksilöllinen, lisätty asema lähettää väylällä *···* valitun osoitteen kaikille muille asemille, jotka on liitetty kyseiseen väyläjär- • · .*.! : jestelmään. Jokainen asema, joka on ollut valmiiksi aktiivinen kyseisellä · väyläjärjestelmällä, todentaa vastaako vasta lisätyn aseman lähettämä osoite sen omaa osoitetta vai ei. Ensimmäisessä tilanteessa asema, joka tunnistaa 30 vasta lisätyn aseman lähettämän osoitteen omakseen, lähettää vasta lisätylle

• K

;‘asemalla takaisin kuittaussignaalin. Siten, jos vasta lisätty asema vastaanottaa • · · * . kuittaussignaalin, se voi todentaa, että sen aikaisemmin valitsema osoite ei ole j yksilöllinen. Tämän tuloksena toisessa jaksossa vasta lisätty asema valitsee ^ * toisen osoitteen, joka eroaa ensin valitusta, ja edellä selostettu protokolla 35 toistetaan siihen asti, kunnes vasta lisätty asema ei vastaanota mitään • · 113225 2 kuittaussignaalia. Tämä merkitsee sitä, että ei ole asemaa, jolla olisi tämä vasta lisätyn aseman valitsema osoite, ja siten tämä osoite on yksilöllinen. Niin pian kuin tämä tilanne esiintyy, ottaa vasta lisätty asema tämän yksilöllisen osoitteen omakseen.

5 Edellä selostettua asemaosoitteen käyttöönottoa voidaan käyttää D2B-järjestelmässä, jota on selostettu esimerkiksi US-patenttijulkaisussa 4 429 384. Tässä patenttijulkaisussa olevasta D2B-järjestelmän selostuksesta voidaan päätellä, että D2B:n tulisi suorittaa luotettavasti, edullisesti ja mahdollisesti kohinaisessa ympäristössä. Kokemus on osoittanut, että väylillä 10 olevat signaalit ovat joskus vahingoittuneet, minkä seurauksena edellä esitetty käyttöönottomenettely voi turmeltua. Jotkut väylällä olevat asemat voivat lähettää kuittaussignaalin tiedottaakseen vasta lisättyä asemaa siitä, että sen lähettämä osoite ei ole yksilöllinen, mutta jos kyseinen kuittaussignaali vahingoittuu, niin silloin vasta lisätty asema ottaa kyseisen osoitteen 15 omakseen, mutta osoite ei ole yksilöllinen. Tämän tuloksena näiden kahden aseman välinen tietoliikenne, ilman muita asemia, on tuhoisaa, koska jos kyseisestä kahdesta asemasta toinen osoittaa toista, molemmat asemat vastaavat ja useimmiten eri tavalla, koska kumpikin asema voi olla kokonaan erityyppinen laite. Myös tässä tapauksessa mitään oikeaa käyttöönottoa ei 20 tapahdu.

NL-patenttihakemuksessa 8 900 717 esitetään edelleen, että kohde-osoitteen sisältävä sanoma käsittää myös käyttöönotettavan pääaseman ··.’ osoitteen, siten kohdeasemaosoite ja pääasemaosoite ovat samoja. Käytän- . nössä on tullut selväksi, että saman osoitteen käyttö pääasemalle ja kohde- 25 asemalle on ongelmallista, koska pääaseman vastaanottava osa voi lukea ’·*;* kohdeaseman osoitteen ja voisi siten ohjata pääaseman lähettävää osaa :·· : lähettämään kuittaussignaalin itselleen.

v ; Esillä olevan keksinnön tavoitteena on aikaansaada tietoliikenne- väyläjärjestelmä, jossa edellä selostettuja ongelmia helpotetaan ja osoitteen fV 30 käyttöönotto toteutetaan selkeällä, luotettavalla ja kohinalle epäherkällä ta- valla.

(t’>; Esillä olevan keksinnön tavoitteena on edelleen aikaansaada tietolii- » * . kennejärjestelmä, jossa asemien välinen tietoliikenne on yhä mahdollista vie- * läpä tilanteessa, jossa käyttöönottoprosessi ei johda yksilöllisen osoitteen löy- v : 35 tymiseen käyttöönotettavalle asemalle.

• · 113225 3

Esillä olevan keksinnön mukaiselle suoritusmuodolle on tunnusomaista, että asema ottaa oletusarvo-osoitteen ennen kohdeasemaosoitteen lähettämistä käyttöönotto-ohjelman aikana. Kyseisen oletusarvo-osoitteen voi asettaa aseman valmistaja, joten käytettäessä pientä tietoliikennejärjestelmää, 5 kyseisestä oletusarvo-osoitteesta tulee yksilöllinen osoite suurimmalle osalle käyttöönottoja.

Käyttöönottomenettelyä käynnistettäessä pääasemaosoitteeksi annetaan oletusarvo-osoite, jota ei normaalin toiminnan aikana (eli käyttöönoton jälkeen) käytä mikään toisista väylään liitetyistä asemista. Tämän joh-10 dosta mikään käyttöönotettava asema ei reagoi itse lähettämiinsä sanomiin. Yksilöllisen osoitteen määrittämisen jälkeen oletusosoite korvataan uudella löydetyllä yksilöllisellä osoitteella.

Esillä olevan keksinnön edelleen eräässä suoritusmuodossa yksikanavaiselle tietoliikenneväylälle on tunnusomaista, että asema vastaanotta-15 essaan kuittauksen asemaosoitteensa lähetettyään käyttöönoton aikana keskeyttää käyttöönottomenettelyn ja ottaa oletusarvo-osoitteen uudeksi yksilölliseksi osoitteeksi.

Tämän suoritusmuodon mukaisesti asema, joka otti oletusarvo-osoitteen omaksi yksilölliseksi osoitteekseen, pystyy yhä olemaan tietoliikenneyh-20 teydessä toisten asemien kanssa sen sijaan että se kytkettäisiin pois sen johdosta, että mitään erityistä osoitetta ei ollut käytettävissä. Tilanteessa, jossa j'·'; käyttäjä voi käsin asettaa aseman osoitteen, esimerkiksi VCR, kahdesta valin- :·, naisesta yksilöllisestä osoitteesta (VCR1 ja VCR2), voi sattua että kaksi ase- maa päätyy vääjäämättömästi samaan osoitteeseen (VCR1 tai VCR2), jos t*.'# 25 järjestelmässä esiintyy kolme samantyyppistä asemaa. Nyt oletusarvo-osoi- tetta käyttämällä kahden muun VCR:n suorituskykyyn ei vaikuteta, samalla kun :: kolmas VCR voi yhä olla osa järjestelmää.

'* Keksinnön eräässä toisessa suoritusmuodossa yksikanavaiselle tietoliikennejärjestelmälle on tunnusomaista, että aloitettaessa käyttöönotto- «· · : '.· 30 ohjelma ensimmäisellä osoitteella, joka on kuitattu, liitäntä pystyy käyttöönotto- tl» ohjelman ohjauksessa lähettämään ja kehittämään useita eri kohdeasema-osoitteita ennalta määrätyssä järjestyksessä, kyseisen kehittämisen ja lähet- • · >>>>; tämisen keskeytyessä kuittaussignaalin jäädessä puuttumaan, ja viimeiseksi • · . lähetetty kohdeasemaosoite annetaan pääasemaosoitteeksi kyseiselle ase- ν’ : 35 malle kuittaussignaalin puuttuessa. Tässä suoritusmuodossa asema etsii täy- i ·

11322E

4 sin automaattisesti yksilöllistä osoitetta ilman käyttäjän asiaan puuttumista. Tilanteessa, jossa joka ainoa osoite kyseisestä osoitteiden sarjasta on testattu käyttöönottomenettelyssä, ja jokaisen osoitteen ollessa kuitattu, ottaa asema oletusarvo-osoitteen omaksi yksilölliseksi osoitteekseen, ja siten pystyy yhä 5 olemaan tietoliikenneyhteydessä.

Keksinnön eräälle suoritusmuodolle on tunnusomaista se, että oletusarvo-osoitteen käyttö on kielletty asemalta, joka toimii väyläjärjestelmässä käyttöönoton jälkeen.

Vielä eräälle keksinnön mukaiselle suoritusmuodolle on tunnus-10 omaista se, että kullakin asemalla on pysyvä muisti kyseiselle asemalle annetun osoitteen tallettamiseksi, jolloin käyttöönotto-ohjelmaa käynnistettäessä eri kohdeasemaosoitteiden kehitys ja lähetys aloitetaan osoitteella, joka on aikaisemmin talletettu kyseiseen pysyvään muistiin.

Käytännössä on havaittu, että aikaisemmin pysyvään muistiin tallete-15 tun osoitteen käyttö aloitusosoitteena käyttöönottomenettelyssä vähentää oleellisesti yksilöllisen osoitteen löytämiseksi tarvittavien yrityksien lukumäärää. Tämä vähennys on vielä suurempi, jos kokoonpano eli väylään kytketyt asemat eivät ole muuttuneet.

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti piirustusten ja 20 vastaavien edempänä esitettävien selostusten avulla. Piirustusten käsittäessä seuraavat kuviot:

Kuvio 1 esittää kaaviomaisesti yksikanavaisen tietoliikennejärjestelmän yleistä rakennetta.

,\·. Kuvio 2 esittää kaaviomaisesti tietoliikenneväylällä käytettyä sano- * # i * 25 man rakennetta.

• · • a

Kuvio 3 esittää vuokaaviota, joka kuvaa asemaosoitteen määrää- • t · ; mistä esillä olevan keksinnön mukaisesti.

• * a • ‘ ’ Tietoliikenneväyläjärjestelmän yleinen rakenne

Kuvio 1 esittää kaaviomaisesti yksikanavaista tietoliikenneväyläjär-

• · I

: \: 30 jestelmää. Se käsittää sarjamuotoisen tietoliikenneväylän 1, joka koostuu *»* ·*.,.· kahdesta datalinjasta 11 ja 12. Tässä tapauksessa kolme asemaa 2, 3 ja 4 on liitetty tähän tietoliikenneväylään 1. Kukin asema 2, 3 ja 4 käsittää vastaavasti #tti; laitteen 21, 31 ja 41, joka on liitetty datalinjoihin 11 ja 12 liitäntäpiirin 22, 32,42 • · . avulla. Kuten on jo huomioitu, kyseinen laite voi olla TV-monitori, v : 35 videonauhoitin, audionauhoitin, audioviritin jne. Tietoliikenneväylän 1 tarkoitus * ·

11322E

5 on lähettää ohjaussignaaleja ensimmäiseltä asemalta toiselle asemalle. Mikä asema tahansa voi toimia pääasemana, jolloin kaikki muut asemat toimivat kohdeasemina. Jotkut asemat toimivat datan lähettiminä, jotkut toimivat datan vastaanottimina. Edelleen kaiken tyyppiset sekoitetut tai vaihtelevat tilanteet 5 ovat mahdollisia. Tässä selostettavat tietoliikenneväylällä tapahtuvat tietoliikenneoperaatiot suoritetaan liitäntäpiireillä 22, 32 ja 42. Liitäntäpiirinä voidaan käyttää esimerkiksi niinkutsuttua mikrokontrolleria MAB 5051, joka on perusteellisesti kuvattu kappaleessa 3 julkaisussa "Single Chip Microcontrollers"; User Manual 1988, Philips Electronic Components and Materials. Pysty-10 äkseen erottamaan eri asemia kullakin liitäntäpiirillä on ohjelmoitava, pysyvä muisti 23, 33, 43, johon asemaosoite on talletettu. Tyypillinen asemaosoite käsittää kaksitoista bittiä.

Sanoman rakenne

Sanoman rakenteen yleinen rakenne informaatiotasolla, joka ra-15 kenne on perusteellisesti esitetty edellä viitatun julkaisun "User Manual" kappaleessa 11, on osoitettu kuviossa 2A. Kyseinen sanoman rakenne alkaa aloitusbitillä ST. Sitä seuraa muotokenttä MO, jossa lähetetään useita niin kutsuttuja muotoilmaisubittejä. Muotoilmaisubittien tyypillinen lukumäärä on kolme. Ne ilmaisevat taajuuden, jolla seuraava informaatio lähetetään. Tosi-20 asiassa on määritetty rajoitettu lukumäärä standardisoituja lähetintaajuuksia. Tätä muotokenttää seuraa pääasemaosoitteen kenttä MSA. Tässä kentässä v. kaksitoistabittinen pääasemaosoite lähetetään asemasta, joka haluaa lähettää informaatiota kohdeasemalle. Kaksitoistabittinen kohdeasemaosoite lähete- • # · !·.·. tään peräkkäin kohdeasemaosoitteen kentässä SSA. Jos asema tunnistaa • · t 25 kohdeasemaosoitteen, se lähettää kuittauskoodin kuittauskoodikentässä ACI.

• ·

Jos tätä kuittauskoodia ei vastaanoteta, se merkitsee, että kyseinen koh- • I ft deasema ei ole läsnä, se ei toimi tai että kohdeasema on vastaanottanut koh- * · · ‘ deasemaosoitteen vääristyneessä, ei-tunnistettavassa muodossa. Näissä ta pauksessa tietoliikenne voi keskeytyä joka kerran kuittauskoodikentän jälkeen.

: V 30 Jos kohdeasema on lähettänyt kuittauskoodin, pääasema lähettää esimerkiksi nelibittisen ohjauskoodin ohjauskentässä CF. Tämän ohjauskoodin vastaan- ,.1.: oton jälkeen kohdeasema lähettää jälleen kuittauskoodin kuittauskoodiken- • * >t>>; tässä ACM. Jos pääasema ei vastaanota tätä toista kuittauskoodia, tietolii kenne voi keskeytyä. Jos pääasema on vastaanottanut tämän toisen kuittaus- > » v : 35 koodin, lähetetään datakenttä DF. Tässä datakentässä DF pääasema lähettää » » 113225 6 dataa kohdeasemalle tai päinvastoin. Datakenttä DF käsittää yhden ainoan tai useita komentokenttiä DCF. Kukin komentokenttä käsittää yhden tai useampia datatavuja DB, jotka edustavat varsinaista informaatiota, EOD-kentän (end-of-data), joka käsittää komentokentän datatavun (tavujen) päättymisen ja/tai sen 5 osoittamisen, seuraako tätä komentokenttää DCF I toinen komentokenttä DCF II, DCF III, ja kuittauskoodikentän ACIII, jossa kohdeasemaosoite ilmaisee, että informaatio on oikein vastaanotettu. Jos mitään koodikenttää ACIII ei vastaanoteta, tämä voi merkitä, että i) varsinainen informaatio on vääristynyt johtuen siirtovirheistä, ii) kohdeasema on kytketty pois päältä ohjauskoodin lä-10 hettämisen jälkeen tai iii) kohdeasema ei pysty vastaanottamaan ja puskuroimaan datatavua, esimerkiksi siitä syystä, että informaation käsittely kestää niin pitkään. Kaikissa näissä tapauksissa, eli niissä joissa ei vastaanoteta kuittaus-koodia AC, pääasema asetetaan toistuvaan paikkaansa lähettämällä jälleen kerran esimerkiksi koko sanoma. Toinen mahdollisuus on uudelleenlähettää 15 kuittauskoodin ACIII puuttuessa asianomainen komentokenttä niin usein, kunnes kuittauskoodi lopulta vastaanotetaan. Jos tämä komentokenttä ei ole viimeinen kenttä, lähetys jatkuu lähettämällä seuraava komentokenttä. Jos tämä kenttä on viimeinen kenttä, tietoliikennetoiminto päätetään. Tämän jälkeen voidaan aloittaa uusi tietoliikennetoiminto.

20 On huomattava, että myös useita pariteettibittejä lähetetään eri ken tässä informaation suojelemiseksi siirtovirheiltä.

Asemaosoite • · : ·. Kuviossa 2B on esitetty aseman yleinen rakenne. Se käsittää palve- • · ·

! v, luosoitteen SA, tyyppiosoitteen TA ja seuraajaosoitteen FA. Palveluosoite SA

25 käsittää esimerkiksi neljä bittiä ja se voi siten erottaa toisistaan kuusitoista pal-velua, esimerkiksi audiovideopalvelun, pesupalvelun, keitto/paistopalvelun jne.

• * · : Tyyppiosoite käsittää esimerkiksi viisi bittiä, joten kolmekymmentäkaksi ase- ’ maa voidaan erottaa toisistaan yhden palvelun puitteissa. Esimerkiksi pesu- palvelun puitteissa voidaan erottaa toisistaan pesukone, kuivaaja, astian- * * * i V 30 pesukone jne. ja audiovideopalvelun puitteissa voidaan erottaa toisistaan TV- vastaanotin, TV-monitori, viritin, videonauhoitin jne.

.,).: Käytännössä on usein niin, että käyttäjällä on useita samantyyppisiä • ·

. laitteita, esimerkiksi kaksi tai useampia videonauhoittimia. Seuraajaosoite FA

sallii hänen erottaa toisistaan nämä samantyyppiset laitteet. Tämä seuraaja- v : 35 osoite käsittää esimerkiksi kolme bittiä, joten toisistaan voidaan erottaa kah- -> 113225 deksan laitetta.

Käyttöönotto

Kuten edellisessä kappaleessa jo huomautettiin, asemaosoite käsittää palveluosoitteen SA, tyyppiosoitteen TA ja seuraajaosoitteen FA. Palve-5 luosoitteen SA ja tyyppiosoitteen TA ovat antaneet valmistajat, ja käytännössä valmistaja ohjelmoi ne liitäntäpiirin 22, 32, 42 asemaosoitusmuistiin (22, 33, 63). Käytännössä valmistaja asettaa seuraajaosoitteen FA nollaksi (tai 111 :ksi) ja seuraajaosoitteen ohjelmointi tehdään käytössä ja se ei siten tapahdu ennen kuin asianomainen laite on liitetty tietoliikenneväylään 1 liitäntäpiirin avulla. 10 Tätä varten tällä liitäntäpiirillä on käyttöönotto-ohjelma, joka käsittää esimerkiksi kuviossa 3 esitetyt vaiheet 3 ja joka suoritetaan niin pian kuin laite on kytketty päälle. Erityisesti käyttöönoton aloituksen START:INIT jälkeen vaiheessa 50 esillä olevaa seuraajaosoitetta FA käytetään asettamaan testiarvo TST toisessa vaiheessa 52 (TST:=FA). Edelleen kyseisessä toisessa vaiheessa 52 15 kohdeasemaosoite SSA tehdään samaksi kuin esillä oleva pääasemaosoite MSA (jossa osat SA, TA ovat kiinteitä ja osa FA tulee löytää). Tämän jälkeen pääasemaosoitteeksi MSA asetetaan oletusarvo, esimeksi "FFF"H, joka merkitsee 1111 1111 1111 heksadesimaalijärjestelmässä. Edelleen seuraavassa vaiheessa 54 laskuri CNT ja ei-kuittausta-laskuri NAC asetetaan nollaksi.

20 Seuraavassa ohjelmavaiheessa 56 laskurista CNT tarkistetaan, onko sen arvo yhtä suuri tai suurempi kuin 4. Seuraavaksi vaiheessa 58 laskuria •" · *; CNT kasvatetaan yhdellä. Syy tälle selostetaan myöhempänä.

Seuraavassa ohjelmavaiheessa 60 lähetetään aloitusbitti ST, muoto- * kentän MO muotobitit, tämän jälkeen sen kohdeaseman, jonka kanssa tietolii- » » · 25 kennettä halutaan, oletusasemaosoite MSA ja lopuksi kohdeasemaosoite * · . " I SSA. Kuittauskoodin puuttumisen vastaanoton ilmaisu tapahtuu vaiheessa 62.

Jos ei-kuittausta on vastaanotettu koodi kuittauskoodikentässä ACI (siten että **' ' ACI=0), niin seuraavassa vaiheessa 64 laskurin arvoa NAC kasvatetaan ar volla 1 (NAC:=NAC+1). Seuraavassa vaiheessa 66 testataan, onko kuittausbi- i V 30 tin kolminkertainen puuttuminen ilmaistu. Jos näin on, niin silloin seuraavassa »* * vaiheessa 68 pääasemaosoite asetetaan kohdeasemaosoitteeksi SSA, joka sisältää silloin esillä olevan seuraajaosoitteen FA. Käyttöönottomenettely • « lin! päättyy tämän jälkeen vaiheessa 70.

• » . Kuitenkin, jos vaiheessa 66 on ilmaistu, että laskurin arvo NAC on v : 35 pienempi kuin kolme, menettely alkaa jälleen vaiheessa 56. Joka kerta lasku- * l 113225 8 rin arvoa NAC kasvatetaan, kunnes vaiheessa 62 on ilmaistu, että kuittausbitti on vastaanotettu kuittauskoodikentässä ACI (siten että ACI = 1), jolloin laskurin arvo CNT testataan vaiheessa 56. Jos laskurin CNT arvo on pienempi kuin 4, vaiheet 58 - 66 suoritetaan jälleen. Aina kun kuittauskoodi esiintyy (ACI = 1) 5 tämä merkitsee, että tietoliikenneväylään on liitetty asema, jolla on sama pal-veluosoite, tyyppiosoite ja seuraajaosoite kuin lähettävällä asemalla. Niin pian kun kuittauskoodi on vastaanotettu kyseiset kerrat on laskurin CNT arvo neljä, mikä merkitsee, että yhdellä asemista on ehdottomasti asemaosoite, jota tämän pääaseman ei pitäisi käyttää.

10 Siksi sen jälkeen kun on ilmaistu että laskurin arvo CNT > 4 suorite taan vaihe 72, jossa seuraajaosoitetta kasvatetaan yhdellä. Seuraavassa vaiheessa 74 testataan, eroaako seuraajaosoite FA testiarvosta TST, jos näin on niin käyttöönottomenettely aloitetaan jälleen asettamalla laskurin arvot CNT ja NAC nolliksi vaiheessa 54. Jos testiarvo TST on sama kuin seuraajaosoite FA, 15 niin silloin on jälkimmäisen kaikki eri paikat käytetty. Jos seuraajaosoite FA koostuu kolmesta bitistä, niin silloin kun on yritetty 8 kertaa eri arvoilla FA:ta varten aloitusarvo TST saavutetaan asettamalla TST:n asetus samaksi kuin FA vaiheessa 52. Kyseisessä tilanteessa käyttöönottomenettely keskeytetään (END) vaiheessa 72 ja kyseinen asema ei voi olla tietoliikenneyhteydessä 20 väylän 1 kautta.

Edellä olevassa esimerkissä nelinkertainen sanoma lähetetään väy-Iällä ja korkeintaan yksi epäonnistuminen, eli sanoman kuittaus hyväksytään väylään 1 liitetyn laitteen sallimiseksi käyttää osoitetta.

» '. ‘. Käyttöönoton edelleen eräs suoritusmuoto .···, 25 Kuten edellisessä kappaleessa on jo huomautettu, asemaosoite ;"'t käsittää palveluosoitteen SA, tyyppiosoitteen TA ja seuraajaosoitteen FA. Pal- veluosoitteen SA ja tyyppiosoitteen TA ovat antaneet valmistajat ja käytän- ! i » ’ nössä valmistaja ohjelmoi ne liitäntäpiirin 22, 32, 42 asemaosoitusmuistiin (22,

33, 63). Kuten edellä on selostettu, valmistaja asettaa seuraajaosoitteen FA

' ** 30 nollaksi (tai 111 :ksi) ja seuraajaosoitteen ohjelmointi tehdään käytössä ja se ei »« » siten tapahdu ennen kuin asianomainen laite on liitetty tietoliikenneväylään 1 liitäntäpiirin avulla. Käyttöönotto-ohjelman edelleen eräs suoritusmuoto käsit-tää esimerkiksi kuviossa 4 esitetyt vaiheet, jotka suoritetaan niin pian kun laite (;t on kytketty päälle. Erityisesti käyttöönoton aloituksen STARTJNIT jälkeen vai- *·' : 35 heessa 450 esillä olevaa seuraajaosoitetta FA käytetään asettamaan testiarvo » * »

11322E

9 TST toisessa vaiheessa 452 (TST:FA). Edelleen kyseisessä toisessa vaiheessa 452 kohdeasemaosoite SSA tehdään samaksi kuin esillä oleva pää-asemaosoite MSA (jonka osat SA, TA ovat kiinteitä ja osa FA tulee löytää). Tämän jälkeen pääasemaosoitteelle MSA asetetaan oletusarvo, esimerkiksi 5 "FFF"F, mikä merkitsee 1111 1111 1111 heksademismaalijärjestelmässä.

Seuraavassa ohjelmavaiheessa 460 lähetetään aloitusbitti ST, muotokentän MO muotobitit, tämän jälkeen sen kohdeaseman, jonka kanssa tietoliikennettä halutaan, oletusasemaosoite MSA ja lopuksi kohdeasemaosoite SSA. Kuittauskoodin puuttumisen vastaanoton ilmaisu tapahtuu vai-10 heessa 462. Jos ei-kuittausta on vastaanotettu koodi kuittauskoodikentässä ACI (siten että ACI=0), niin seuraavassa vaiheessa 464 laskurin arvoa NAC kasvatetaan arvolla 1 (NAC:=NAC+1). Seuraavassa vaiheessa 466 testataan, onko kuittausbitin kolminkertainen puuttuminen ilmaistu. Jos näin on, niin silloin seuraavassa vaiheessa 468 pääasemaosoite asetetaan kohdeasema-15 osoitteeksi SSA, joka sisältää silloin esillä olevan seuraajaosoitteen FA. Käyt-töönottomenettely päättyy tämän jälkeen vaiheessa 70.

Kuitenkin, jos vaiheessa 466 on ilmaistu, että laskurin arvo NAC on pienempi kuin kolme, menettely alkaa jälleen vaiheessa 460. Joka kerta laskurin arvoa NAC kasvatetaan, kunnes vaiheessa 62 on ilmaistu, että kuittausbitti 20 on vastaanotettu kuittauskoodikentässä ACI (siten että ACI = 1). Aina kun kuittauskoodi esiintyy (ACI = 1) tämä merkitsee, että tietoliikenneväylään on ; liitetty asema, jolla on sama palveluosoite, tyyppiosoite ja seuraajaosoite kuin • ’.,. lähettävällä asemalla.

Siksi seuraajaosoitetta FA kasvatetaan yhdellä vaiheessa 472 (FA:-.···. 25 FA+1). Seuraavassa vaiheessa 74 testataan, eroaako seuraajaosoite FA tes- tiarvosta TST, jos näin on niin käyttöönottomenettely aloitetaan jälleen asetta-maila laskurin arvo NAC nollaksi vaiheessa 454. Jos testiarvo TST on sama

< I I

• ‘ ’ kuin seuraajaosoite FA, niin silloin on jälkimmäisen kaikki eri paikat käytetty.

Jos seuraajaosoite FA koostuu kolmesta bitistä, niin silloin kun on yritetty 8 i 30 kertaa eri arvoilla FA:ta varten aloitusarvo TST saavutetaan asettamalla TST:n i » » asetus samaksi kuin FA vaiheessa 452. Kyseisessä tilanteessa käyttöönotto-menettely keskeytetään (END) vaiheessa 470 ja kyseinen asema ei voi olla tietoliikenneyhteydessä väylän 1 kautta.

Luonnollisesti on olemassa eri mahdollisuuksia yksilöllisten osoittei- v : 35 den löytämiseksi asemille (käyttämällä enemmistöääniä). Edellä annettujen • t I » I # t » 113225 10 esimerkkien tarkoitus ei ole rajoittaa keksinnön suojapiiriä, joka ei käytettyjä testiarvoja ja käyttöönotto-ohjelman tehokkuutta lukuunottamatta millään tavoin vaikuta keksintöön sinänsä.

Tilanteessa, jossa asemalla on käyttäjän ohjattavissa oleva osoitteen 5 asetuslaite, esimerkiksi kytkin VCR:n osoitteen asettamiseksi joko VCR-1:ksi tai VCR-2:ksi, voidaan kuviossa 3 ja kuviossa 4 esitettyjä vuokaavioita olennaisesti yksinkertaistaa. Vaiheet 72 ja 74 tai 472 ja 474 voidaan poistaa ja siten muuttuva kohta TST voidaan myös poistaa (katso vaihe 52 ja 452). Vaiheen 70 tai 470 lopussa pääasemaosoite on oletusarvo-osoite "FFF", mikä 10 tulee tiedottaa käyttäjälle esimerkiksi näytön avulla. Käyttäjä voi silloin kääntää kytkintä muuttaakseen aseman yhden esiasetetun osoitteen (VCR-1) aseman toiseksi esiasetetuksi osoitteeksi (VCR-2). Jos tämä toinen osoite kuitataan seuraavassa käyttöönottomenettelyssä, jonka käyttäjä käynnistää esimerkiksi kytkemällä virran päältä pois ja jälleen päälle, niin pääasemaosoitteeksi ase-15 tetaan jälleen oletusarvo-osoite "FFF". Jos käyttäjä ei enää puutu asiaan, niin silloin asema jatkaa toimintaansa oletusarvo-osoitteella.

* · * · · * # · • « · » · ' I * il* · • t * * · * · · > · » · * * · 1 * * · » MMI • * • ·

Claims (6)

1. Yksikanavainen tietoliikenneväylä, joka käsittää tietoliikenneväylän (1), johon on liitetty useita asemia (2, 3, 4), jotka voivat olla tietoliikenneyhtey-5 dessä toistensa kanssa tietoliikenneväylän kautta ja joille jokaiselle on annettu yksilöllinen asemaosoite, kyseisten asemien käsittäessä liitäntäpiirin (22, 32, 42), joka on sovitettu kutsumaan mitä tahansa kohdeasemaa kehittämällä kyseisen kohdeaseman kohdeasemaosoitteen ja vastaanottamaan kuittaussig-naalin, jonka asianomainen kohdeasema on lähettänyt, jos kohdeaseman 10 kohdeasemaosoite vastaa lähetettyä kohdeasemaosoitetta, jolloin aseman lii-täntäpiiri on edelleen sovitettu suorittamaan käyttöönotto-ohjelman, jonka ohjauksen alaisena liitäntäpiiri kehittää ja lähettää kohdeasemaosoitteen (SSA) ainakin useammin kuin yhden kerran, kyseisen kehittämisen ja lähettämisen keskeytyessä kuittaussignaalin puuttuessa ja kehitetty ja lähetetty kohde-15 asemaosoite (SSA) annettaessa pääasemaosoitteena (MSA) kyseiselle asemalle, tunnettu siitä, että asema ottaa oletusarvo-osoitteen ennen kohdeasemaosoitteen (SSA) lähettämistä käyttöönotto-ohjelman aikana, jonka oletusarvo-osoitteen käyttö on kielletty jokaiselta asemalta, joka toimii väyläjär-jestelmän käyttöönoton jälkeen

2. Patenttivaatimuksen 1 yksikanavainen tietoliikenneväylä, tun nettu siitä, että asema vastaanottaessaan kuittauksen asemaosoitteensa lähetettyään käyttöönoton aikana keskeyttää käyttöönottomenettelyn ja ottaa oletusarvo-osoitteen uudeksi yksilölliseksi osoitteeksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen yksikanavainen tietoni. 25 liikenneväylä, tunnettu siitä, että aloitettaessa käyttöönotto-ohjelma ensimmäisellä osoitteella, joka on kuitattu, liitäntä pystyy käyttöönotto-ohjel- ! * · :;;,: man ohjauksessa lähettämään ja kehittämään useita eri kohdeasemaosoitteita v ennalta määrätyssä järjestyksessä, kyseisen kehittämisen ja lähettämisen kes keytyessä kuittaussignaalin jäädessä puuttumaan, ja viimeiseksi lähetetty koh-: V 30 deasemaosoite annetaan pääasemaosoitteeksi kyseiselle asemalle kuittaus- I I i signaalin puuttuessa.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen tietoliikenneväylä, tu n- i>>>; nettu siitä, että kullakin asemalla on pysyvä muisti (23, 33, 43) kyseiselle » · asemalle annetun osoitteen tallettamiseksi, jolloin käyttöönotto-ohjelmaa »♦» :: : 35 käynnistettäessä eri kohdeasemaosoitteiden kehitys ja lähetys aloitetaan osoit- • · > 11322E 12 teella, joka on aikaisemmin talletettu kyseiseen pysyvään muistiin.

5. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen tietoliikenneväylä, tunnettu siitä, että käyttöönotto-ohjelmassa kehitetty ja lähetetty osoite käsittää kiinteän osan (SA, TA), joka riippuu aseman tyypistä, ja muuttuvan 5 osan (FA), joka käsittää kiinteän lukumäärän bittejä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen yksikanavainen tietoliikenne-väylä, tunnettu siitä, että kunkin kehityksen ja väylällä tapahtuvan lähetyksen jälkeen osoitteen, jonka toinen asema väyläjärjestelmässä on kuitannut, muuttuvaa osaa (FA) kasvatetaan yhdellä, ja tuloksena oleva osoite lähe- 10 tetään tämän jälkeen tietoliikenneväylällä ja että käyttöönotto keskeytetään, kun kaikki mahdolliset käytettävissä olevat osoitteet, jotka saadaan mahdollisen asemaosoitteen muuttuvan osan lukumäärältään kiinteiden bittien avulla, on kehitettyjä lähetettyjä kuitattu. t · · • · · f · • · • · · • 1 · ♦ 1 1 » · I ) i > » · ♦ 1 · » 1 · • · » t · 1 • · • » i t » t t » » 1 » » 13 113225