FI113021B - Laite ja menetelmä syväporausten muotoon vaikuttamiseksi - Google Patents

Description

113021

LAITE JA MENETELMÄ SYVÄPORAUSTEN MUOTOON VAIKUTTAMISEKSI

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan 5 mukainen laite ja patenttivaatimuksen 9 johdanto-osan mukainen menetelmä syväporausten muotoon vaikuttamiseksi.

Suorien ja mahdollisimman tarkkaan suunnattujen syväporausten muodostaminen metalliesineiden lastuavassa työstössä hallitaan 10 riittävän hyvin aina siihen asti kunnes halkaisijan suhde poraussyvyyteen on 1:100 ns. BTA-menetelmällä. Suuntauksen stabiilisuuden ja porauksen suoruuden parantaminen on kuitenkin myös tällä suuruusalueella toivottavaa.

15 Erittäin pitkissä ja kapeissa porauksissa sekä työstettävän materiaalin ollessa epähomogeenista porausten muoto, eli poikkeama ideaalisesta muodosta, aiheuttaa kuitenkin erityisen ongelman. Tätä selitetään seuraavassa esimerkinomaisesti liittyen ns. kehäporauksilla varustettuihin kuumennusteloihin, 20 joissa syväporauksia paperinvalmistuksen ja -jalostuksen yhteydessä käytetään.

Tällaisissa teloissa tulee nestemäisen lämmönsiirtoväliaineen . ,·. virrata telan yläpinnan alapuolella tiheästi sijaitsevien 25 aksiaalisuuntaisten porausten läpi ja lämmittää siten telan • · ! pinta. Tällä tavalla on mahdollista saavuttaa parannuksia paperin ja muiden rainamaisten materiaalien valmistuksen ja • ’* jalostuksen laatuun ja taloudellisuuteen. Telan poikkileik- v * kausta tarkasteltaessa kehäporaukset muodostavat yksittäisiä 30 lämpölähteitä. Mahdollisimman tasaisen lämpötilan aikaansaa- • » * • *t! miseksi telojen pintaan, on edullista muodostaa mahdollisimman monia kehäporauksia, joilla on mahdollisimman pieni j porausläpimitta. Tämä koskee myös telan poikkileikkauksen * * » *!.V termistä muodon muutosta käytön aikana.

35

Erään tällaisen tyypillisen kuumennettavan kalanteritelan i ·.: halkaisija on 1350 mm ja pituus 8000 mm. Noin 45 kehäporausta, joiden halkaisija on n. 32 mm on järjestetty jakoympyrälle, 2 113021 jonka halkaisija on 1220 mm. Kehäporaukset on tällaisessa telassa porattava aina kahdessa vaiheessa molemmista tela-päistä telan keskikohtaan asti. Nykyisin ei kuitenkaan ole mahdollista mitoittaa niitä siten, että mainittu 5 halkaisija/poraussyvyys-suhde voitaisiin pitää l:100:ssa. Sen johdosta poraukset "vaeltavat", eli ne saattavat poiketa suorista yhdyslinjoista sisäänmenon ja ulostulon välillä toleranssit ylittävällä määrällä, ja vielä eri suuntiin; sivuille (viereisen porauksen suuntaan, telan pintaa kohti tai 10 telan keskiosaa kohti, ja näiden poikkeamien kombinaatioina myös spiraalisesti tai täysin määrittelemättömästi.

Ilman tarkempaa selitystä on selvää, että lämmönsiirtoväliai-neen mahdollisimman häiriötöntä läpivirtausta varten yhteen-15 kuuluvien porausten on kohdattava telan keskellä mahdollisimman hyvin. Lisäksi on esitetty erilaisia perusteluita sille, että kehäporausten mahdollisimman suora kulku on välttämätöntä .

20 Erityisesti kalanteriteloissa, jotka on valmistettu edullisimmin kovavalumateriaalista, on poraajan otettava huomioon se, että telan keskellä porauksella pyrkii olemaan suurempi etäisyys pintaan kuin telan päissä. Tällöin kuumatelakäytössä pintalämpötila on telan keskellä alhaisempi kuin päissä, koska : 25 lämpövirtauksella on keskellä suurempi vastus suuremman 1 I · seinämäpaksuuden johdosta.

» · * * ·

Toisena ei-toivottuna vaikutuksena on pidettävä sitä, että j·(·t yksilöllisesti vaihtelevat porauslinjat tekevät telan epä- • · 30 tasapainoiseksi, ja lisäksi kohdissa, joissa ne vaikuttavat • · ·; tasapainolaatuun epäedullisimmin, eli telan keskellä. Pyöri- • < • J j misominaisuuksien huonontumisen johdosta tela voi suurilla käyttönopeuksilla aiheuttaa tärinöitä ja haitata koneen » · » y.. käyttöä huomattavasti.

35 * Pääsyy poraajan ongelmiin on kovavalutelan rakenne. Siinä on 3 113021 erittäin kova "valkoinen" kuori ja pehmeämpi "harmaa" ydin. Valuprosessissa pyritään tosin mahdollisimman rajoitettuun jäähdytykseen, niin että kehäporaukset voitaisiin muodostaa telapoikkileikkauksen "harmaalle" alueelle. Kuitenkin kokil-5 lien jäähdytysvaikutus ulottuu "valkoisen" kuoren yli. "Har- ' maan" alueen rakenne on sitä lujempi mitä kauempana ulkopuolella sijaitaan. Myös yksittäiset, mikroskooppisen pienet kovat karbidiset kerrostumat yleisempiä kauempana ulkona kuin sisällä. Poraajalla on siten ulompana suurempi vastus kuin 10 sisempänä; vastus pienenee pehmeämmän materiaalin suuntaan.

On yritetty ohjata porausta vastakkaissuuntaan siten, että telan päästä porataan aluksi kohti telan pintaa. Poraus lähenee tällöin aluksi pintaa ensimmäisen 1000 - 2000 mm 15 matkalla, ennen kuin poraussuunta taas kääntyy telan keskustaan päin. Tällä keinolla saavutetaan huomattavia parannuksia. Teloissa, joiden pituus on yli 8000 mm tulos ei kuitenkaan ole tyydyttävä.

20 Välttämättömät toleranssialueet materiaali- ja työkalupara-metreissa (poraus, geometria, käyttö jne.) johtavat samoin • porauslinjojen hajaantumiseen, joiden määräysten mukaisuudesta • ei aina pystytä huolehtimaan. Tästä voi olla seurauksena 1, t.‘ paikallisia lämpötilavaihteluja telan pinnassa. Tela taipuu : 25 erilaisten lämpövenymien johdosta ja pyörii vähemmän ympyrä- « · ·' mäisesti.

• · • ·

Myös tasalaatuisessa materiaalissa poraukset kulkevat suorasta i·'·' poikkeavasti, joka poikkeama kasvaa pituuden lisäyksen toiseen • · 30 potenssiin verrannollisesti. Tähän on todennäköisesti syynä ♦ t ’1' se, että poravarsi, jolla on hieman pienempi halkaisija kuin • > j porakärjellä, nurjahtaa porausvoiman johdosta saavutettaessa : vapaa nurjahduspituus. Poravarsi heilahtelee tällöin t·.’. porauksessa ja porakärjen ohjaukset menettävät pakotetusti 35 vaikutuksensa. Eräs viite sen puolesta, että tämä olettamus on • 1 · 1 oikea, on se, että pienemmällä porauspaineella voidaan 4 113021 saavuttaa parempi porauksen suoruus, koska silloin nurjahdus tapahtuu myöhemmin. Alhaisempi porauspaine johtaa kuitenkin porausaikojen ei-toivottuun pitenemiseen.

5 Ennestään ei tunneta monia ehdotuksia, miten syväporauksen kulkua voitaisiin parantaa. Erään ehdotuksen mukaan pyritään estämään poravarren nurjahdus poratyökalun suunnasta siten, että poravarren etuosa n. 500 mm porakärjen takana varustetaan lisäohjauslistoilla, jotka ovat porauksen seinämää vasten, ja 10 aikaansaavat "pehmeän" liitoksen muuhun poravarteen, minkä tulisi vähentää sen heilumisliikettä. Tällä rakenteella ei kuitenkaan ole saavutettu mainittavaa parannusta.

Erään toisen ehdotuksen mukaan kohdistetaan porausöljyn, joka 15 voitelee ja poistaa lastut, paineeseen kiertotaajuus-paineim-pulssi ja siten poratyökaluun isku samaan suuntaan. Ei ole tiedossa, onko tämä ehdotus edennyt koeasteelle.

Molemmat tunnetut ratkaisut ovat kuitenkin jo teoreettisesti 20 sopimattomia porausvirheen korjaamiseen porauksen alussa.

> i · ’ Eräs patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen laite :.· syväporausten lastuavaan työstöön tunnetaan julkaisusta DE-C- ·,· 767138. Epäkohtana tämän julkaisun mukaisessa ratkaisussa on > 25 kuitenkin se, että syväporauksen kulkuun ei voida vaikuttaa kääntymisen osalta.

t • · * ·

Julkaisusta DE-C-3720837 on tunnettua järjestää kääntöohjaus porauskärkeä varten. Julkaisussa esitettyä ohjauslaitetta 30 käytetään mahdollisimman pienen kääntymisen tai kääntymättömän * · 7' syväporauksen kulun toteuttamiseksi. Määrättyä vaikutusta • , syväporauksen kulkuun, erityisesti vaihtelevaa kulkua, ei : tämän julkaisun mukaisella laitteella ole mahdollista toteut- .·' taa.

• » • · 35 • > I 1 ‘ Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uudenlainen laite 5 113021 syväporausten työstämiseksi. Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista se, mitä on määritelty itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1. Keksinnön mukaisen laitteen edullisia toteutusmuotoesimerkkejä on määritelty epäitsenäisissä 5 patenttivaatimuksissa 2-8.

Keksinnön tarkoituksena on lisäksi aikaansaada uudenlainen menetelmä syväporausten työstämiseksi. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on määritelty 10 itsenäisessä patenttivaatimuksessa 9. Keksinnön mukaisen menetelmän edullisia toteutusmuotoesimerkkejä on määritelty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa 10-12.

Seuraavassa selitettävällä keksinnöllä on mahdollista vaikut-15 taa hallitusti syväporausten kulkuun lastuavassa työstössä. Siinä käytetään sekä jatkuvasti porauksen aikana vaikuttavaa laitetta että vaikutetaan poraussuuntaan muilla keinoilla porauksen mitoista riippuen.

20 Kuviossa 1 keksintö esitetään esimerkinomaisesti BTA-poran yhteydessä, jossa porakärjen 1 halkaisija on 38 mm. Porakärjen * pyöritys tapahtuu ontolla poravarrella 2, jonka ulkohalkaisija • on 28 mm ja sisähalkaisija 18 mm. Porausöljyä 4 johdetaan * · paineenalaisena porakärkeen 1 syötön 3 kautta (porausöljyn 25 syöttölaite, saks. "BOZA") porauksen ja poravarren 2 väliseen < * · rakoon. Porauslastut johdetaan pois 5 poratangon sisäporauksen . kautta poisvirtaavan porausöljyn mukana.

;· Porausöljyvirran esitetyllä suunnalla on se etu, että pora- » · h.! 30 kärjen ohjaus tapahtuu lastuttomassa öljyssä, jolloin ohjaimet • » *;* kuluvat tällöin vähemmän. On kuitenkin olemassa myös ns.

jj · yksihuulipora, jossa öljyn syöttö tapahtuu poravarren läpi.

Siinä tapauksessa voidaan "BOZA" jättää pois. Keksinnön t.*.t kannalta tällä erolla ei ole periaatteessa vaikutusta.

35 * * * ‘ ‘ Kuten edellä selitettiin, nurjahtaisi poravarsi 2 joka ta- 6 113021 pauksessa ilman ylimääräisiä toimenpiteitä, kun poravarren vapaa pituus ylittää tietyn rajan (poraussyvyys), ja heiluisi sen jälkeen hallitsemattomasti porauksessa.

5 Keksinnön mukaisesti tämä heiluntaliike estetään porauksen ja poravarren 2 väliin järjestetyllä puristuskappaleella 6. Poravartta 2 taivutetaan hallitusti ja porakärki näin ollen pakotetaan haluttuun suuntaan. Vaikutus esitetään esimerkinomaisesti aluksi suoralla porauksella, jonka halkaisija on 10 38 mm, jonka jälkeen keksinnön mukaista korjauslaitetta käytetään poran poikkeuttamiseen hallitusti suorasta suunnasta. Luonnollisesti keksintöä käytetään käytännössä siten, että jo meneillään oleva poraus palautetaan haluttuun suuntaan tai virhesuunnan muodostuminen estetään.

15

Valitussa esimerkissä (kuviot 1 ja 2) puristuskappale 6 sijoitetaan ohjausputken (ei esitetty) uraan etäisyydelle 500 mm porakärjestä 1 siten, että se on yhdeltä puolelta porausseinämää vasten ja toisella puolella painaa 28 mm 20 vahvuista poravartta 2 vastakkaista seinämää vasten. Poravarren (kuvio 2) taivutusviivasta seuraa, että porakärjen koh- » i « · dalle muodostuu kulma kolmikulmiota vastaavasti, jonka poh-jasivu on yhtä suuri kuin etäisyys a puristuskappaleesta • · \V porakärkeen ja korkeus on 1,5 kertaa poikkeama c. Poran •‘t l 25 etenemisliikettä 1000 mm vastaa esitetyssä esimerkissä korjaus 9 mm, jos oletetaan, että pora etenee uuteen suuntaan.

* * • * «

Korjauksen suuruuteen voidaan vaikuttaa joko siten, että :v, käytetään heikompaa puristuskappaletta tai muutetaan puris- ,*.'t 30 tuskappaleen etäisyyttä porakärjestä.

* Puristuskappaleen 6, jonka vahvuus on vakio, etäisyyden :,tii jatkuva muutos porakärjestä 1 on esitetty kuviossa 3, jossa on ,··*. lisäksi esitetty ohjausputki 7. Ohjausputki 7 on järjestetty * * 35 porakärjen 1 paikasta riippumattomasti aksiaalisuunnassa liikkuvasti. Tätä varten ohjausputki 7 on ohjattu "B0ZA":n 7 113021 läpi ja tiivistyy edelleen taaksepäin poravartta vasten. Porausöljyä 4 voidaan syöttää sekä "BOZA":n kautta että myös suoraan ohjausputkeen 4a.

5 Tässä tapauksessa suositellaan ohjausputken aksiaalisessa suunnassa liikkuvaa käyttöä, jolla tätä tavallisessa tapauksessa liikutetaan synkronisesti porakärjen etenemisnopeutta vastaavasti. Korjauksen muuttamiseksi synkronointi katkaistaan ja etäisyys säädetään uudelleen.

10

Edullisesti voidaan, kuten kuviossa 4 on esitetty, käyttää puristuskappaletta 6a, jonka vahvuus muuttuu jatkuvasti tai portaittain. Tämä voi tapahtua joko ohuella paineöljyjohdolla 8, joka on ohjattu ohjausputkeen 7 aina puristuskappaleeseen 6 15 asti, joka on toteutettu esimerkiksi hydraulisena matriisina tai puristustyynynä. Muitakin teknisiä ratkaisuja puris-tuskappaleen vahvuuden muuttamiseksi, kuten liikuttamalla kiiloja, voidaan luonnollisesti ajatella. Asennon ja vahvuuden kombinaatiolla saavutetaan huomattavasti laajempia vaiku-20 tusmahdollisuuksia poraussuuntaan, joita ei tässä lähemmin ole esitetty, koska alan ammattimies voi ne toteuttaa olemassa • * * · · ’ * olevien määräysten ja laskelmien pohjalta.

• * « • · · • * · * · • Kiertämällä ohjausputkea 7 kuviossa 3 viitenumerolla 5 esi- : 25 tettyyn nuolisuuntaan tai vastakkaiseen suuntaan on mahdol- • > · lista saattaa puristuskappale haluttuun säteen suuntaiseen kulma-asentoon telakappaleeseen nähden. Näin ollen porauslin- jan korjaukset ovat mahdollisia kaikkiin ajateltavissa oleviin ;·(·. suuntiin. Tämä on erityisesti sen vuoksi huomattava etu, että • · 30 kuorikovavalumateriaalia porattaessa aiemmin mainittu • t *;* materiaalin epähomogeenisyys vaikuttaa lisäksi niin, että pora • » ·,· j liikkuu myös kehän suuntaan. Yhdessä poran "vaeltamisen" : kanssa puhutaan ns. "kello kahden efektistä", koska molemmista poikkeamista johtuva tulos osoittaa kohti kellotaulun numeroa 35 kaksi, kun telapoikkileikkausta katsottaessa muodostetaan • · · * * syväporausta kello kuuden suuntaan. Tästä efektistä johtuen 8 113021 suositellaan, että puristuskappale järjestetään tarkoituksenmukaisesti kello kahdeksaan, porausvirheen poistamiseksi.

Ohjausputken 7 pyöritettävyys korjaussuuntaan vaikuttamiseksi 5 on kuitenkin pitkälle sen johdosta tärkeätä, että se antaa mahdollisuuden porauksen kulun korjaamiseen kaikissa suunnissa .

Keksinnön erään toteutusmuodon mukaan, joka on esitetty 10 kuvioissa 5 ja 6, on mahdollista jättää ohjausputki pois, jos puristuskappale 6b integroidaan poravarteen 2. Puristuskappa-leen 6b puristusta porausseinämää vasten muutetaan esimerkiksi poravarren 2 mukana kulkevalla erillisellä paineöljyjohdolla 9 kiertotaajuuden mukaan, joka johto on yhdistetty 15 kiertosuorittimen 10 välityksellä painevariaattoriin (ei esitetty). Tosin tällä tavalla poraussuuntaan vaikuttaminen on vähemmän tehokasta kuin aiemmin esitetyssä toteutusmuodossa, koska haluttu poravarren 2 taipuma saavutetaan vain sillä osalla sen kiertoliikettä, jossa se sijaitsee porauksen 20 virheellisestä poikkeamasta katsottuna pois päin osoittavalle puolelle heilahtaessaan.

v;.: Porauksen kulun täydellinen hallinta saavutetaan siten, että • · ·',.·1 määritetään porapään todellinen asema säännöllisin välimatkoin : 25 tai jatkuvasti. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi ultraäänimittauksella tai muilla metallikappaleessa toimivilla kosketuksettomilla mittausmenetelmillä. Näin määritettyjen poikkeamien takaisinkytkennällä korjauslaitteeseen saavutetaan automaattisesti lähes ideaalisen suora porauslinja, mutta • · *.,! 30 tarvittaessa myös ennalta määrätty porauskaarevuus. Keksinnön ’h mukaiset laitteet ja menetelmä soveltuvat siten erityisesti

• I

·.· myös mekaanisesti ja/tai sähköisesti automatisoituun porauksen • · · ί .1 kulun korjaamiseen.

· · • 1 > 35 Esitetyt laitteet ja menetelmä eivät luonnollisesti rajoitu • 1 1 * ‘ vain esimerkinomaisesti mainitun kovavalu- tai vastaavien 9 113021 paperinvalmistuksessa käytettävien telojen käyttöön. Ne ovat periaatteessa käytettävissä kaikissa tapauksissa, joissa kovaan materiaaliin, jonka ei välttämättä tarvitse olla metallia (tosin metalli on useimmiten kysymyksessä), tehdään 5 pitkiä ja pituuteen verrattuna suhteellisen ohuita porauksia, ilman että on mahdollista pakko-ohjata porakärkeä siten, että se säilyttää suoran tai muun halutun suunnan.

-·»1· • 4 · · 1 · » » 1 * 1 * t * 1 · 4 · * · >

Claims (12)

10 113021

1. Laite syväporausten työstämiseksi lastuavasta metalliseen 5 tai ei-metalliseen materiaaliin, johon laitteeseen kuuluu: a) yhdellä tai useammalla leikkuureunalla varustettu lastuava poratyökalu (1), joka on yhdistetty muotolukitusti käyttölaitteella toimivan poravarren (2) kärkeen, jonka poravarren 10 ulkohalkaisija on pienempi kuin tehdyn porauksen halkaisija, b) ja syöttö (3) nesteen tai painekaasun (4) syöttämiseksi poravarren ja porauksen väliseen rakoon jäähdytystä, voitelua ja porauslastujen poistamista varten ja nesteen tai paine- 15 kaasun poistamiseksi yhdessä porauslastujen kanssa onton poravarren (2) läpi tai c) nesteen tai painekaasujen virtaussuunnan ollessa päinvastainen kohtaan b) nähden, 20 tunnettu siitä, että d) syväporaukseen vaikuttamiseksi on paikan suhteen muuttu- .···. vasti säädettävän etäisyyden (a) päässä poratyökalun (1) ; , 25 takana poravarren ja porauksen sisäseinän väliin sijoitettu _·;·ι puristuskappale (6), joka kohdistaa poravarteen puristuksen ja toteuttaa poravarren säteen suuntaisen poikkeaman ennalta määrättyyn suuntaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnet- * · t u siitä, että puristuskappale (6) on johdettu porauksesta poisvedetyn pitimen (7), edullisesti putken läpi, jonka pitimen halkaisija on hieman pienempi kuin porauksen hal-kaisija, aksiaalisessa suunnassa ja on kiinnitettävissä po- 11 113021 raukseen nähden mielivaltaisessa kulmassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnet- t u siitä, että puristuskappaleen (6) vahvuus tai sen kautta 5 poravarteen (2) kohdistettu voima on muutettavissa hydraulisella, sähköisellä, pneumaattisella tai mekaanisella elimellä .

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnet- 10. u siitä, että vaatimukset 2 ja 3 toteutetaan samanaikaisesti .

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 4 mukainen laite, tun nettu siitä, että ohjausputki (7) puristuskappaletta (6) 15 varten on poistettu porauksesta porausnesteen syötön (3) kautta, ja että syöttö on tiivistetty sekä työkappaletta että myös ohjausputkea vasten. 1 2 3 Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnet- 20. u siitä, että ohjausputki (7) puristuskappaletta (6) .varten on tiivistetty porauksen ulkopuolella poravartta vasten ja että porausnestettä syötetään lisäksi tai vaihtoeh-toisesti ohjausputken (7) ja poravarren (2) välistä poratyö-M kaluun. 25 2 Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnet- t » · » · · t u siitä, että puristuskappale (2b) on integroitu mukana pyörivästä poravarteen (2) ja että sen vahvuus ja/tai puris-tusvoima on säädettävissä kiertotaajuus j aksollisesti hyd-·. 30 raulisen, sähköisen, pneumaattisen tai mekaanisen elimen avulla. Γ": 3 Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen laite, : tunnettu siitä, että etäisyys a porakärjen (1) ja 12 113021 puristuskappaleen (6) välissä on käytännössä likimain nolla, eli puristuskappale on järjestetty porakärjen sisään tai viereen.

9. Menetelmä lastuavaksi työstämiseksi syväporausten kulkuun vaikuttamiseksi metallisessa tai ei-metallisessa materiaalissa, tunnettu siitä, että poratyökalua (1) käyttävään poravarteen (2) kohdistetaan taivutusvoima ja sitä säädetään poraukseen nähden hallitusti vahvuudeltaan ja/tai paikaltaan 10 muunneltavalla puristuskappaleella (6), joka on järjestetty poravarren (2) tai poratyökalun (1) väliin.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puristuskappaleen (6) ohjaus ja säätö 15 toteutetaan poravartta (2) pienellä etäisyydellä ympäröivällä ohjausputkella, joka on pituus- ja pyörimissuunnassa mielivaltaisesti liikkuva ja lukittava.

11. Patenttivaatimuksen 9 ja 10 mukainen menetelmä, t u n -20 n e t t u siitä, että puristuskappaleen vahvuuden ja/tai puristuksen vaihtelu toteutetaan hydraulisella, sähköisellä, , .·. pneumaattisella tai mekaanisella elimellä. ,···. 12. Jonkin patenttivaatimuksista 9-11 mukainen menetelmä, ·** 25 tunnettu siitä, että puristuskappaleen (6) paikan ja ... vahvuuden/puristuksen muuttaminen toteutetaan poratyökalun (1) paikan mittauksista riippuen manuaalisesti tai automaattisesti säädettynä ennalta määrätyn kulkuradan mukaan. < » · i”": 113021 13