FI112921B - Selektiivinen vaahdotusmenetelmä kiisumineraalien erottamiseksi - Google Patents

Description

5 112921

Selektiivinen vaahdotusmenetelmä kiisumineraalien erottamiseksi - Selektivt flotationsförfarande för separering av kismineralier Tämä keksintö kohdistuu rautasulfideihin, erityisesti mag-neettikiisuun, yhdistyneiden kiisumineraalien selektiiviseen erottamiseen.

10 Sudburyn altaan malmit, kuten muut kiisukerrostumat, sisältävät magneettikiisua, jota, koska sillä on vähän tai ei ollenkaan kaupallista arvoa, voidaan pitää kiisujuonikivenä. Sudburyn malmit käsittävät lisääntyvässä runsausjärjestyk-sessä kuparikiisua (Cp), rikkikiisua (Py), pentlandiittiä 15 (Pn) ja nikkelipitoista magneettikiisua (Po) peruskiisuina yhdessä joidenkin muiden pieninä ja vaihtelevina määrinä olevien kiisujen kanssa. Ei-kiisujuonimineraalit koostuvat pääasiassa kvartsista ja maasälvästä yhdessä pienten määrien tremoliittiä, mustakiillettä, magnetiittiä ja talkkia kans-20 sa. Magneettikiisu, jota on tavallisesti 20-25 % malmista, on yhdistyneenä läheisesti muihin mineraaleihin, ensisijaisesti pentlandiittiin. Käsiteltäessä tällaisia kompleksimal-, meja jotkin prosessivirroista voivat koostua oleellisesti kaikki pentlandiitti-magneettikiisuvälituotteista, jotka si-25 sältävät yli 70 % magneettikiisua. Näissä virroissa on ollut aina vakavia erotusongelmia. Useimmissa kömpieksikiisumal-• meissä, joilla on erilainen mineralogia, on erilaisia ero- : tusongelmia. Heikot erottamiset saavat aikaan arvokkaiden , ; mineraalien alhaisia konsentraattiasteita. Rautasulfidien 30 läsnäolo ei-rautaepäjalometallien konsentraateissa on aina lähes ei-toivottua. Nikkeli-kuparimalmien käsittelyssä Sud-byryn alueella mahdollistaa selektiivinen erotusmenetelmä vähinten arvokkaan kiisukomponentin, magneettikiisun, joka on pääasiallinen sulattojen rikkidioksidipäästöjen aiheutta-: 35 ja, taloudellisen hylkäämisen.

; Magneettikiisu erotetaan siihen yhdistyneistä mineraaleista käyttämällä magneettisen erottamisen tai vaahdottamisen 2 Λ Λ ο η η «ί

I I έ. I

menetelmää. Esillä olevan keksinnön ala on viimeksi mainittu. Vaahdotusmenetelmä käsittää yleisesti murskatun malmin jauhamisen tiiviissä lietteessä vapautuskokoon, mitä seuraa lietteen käsittely reagensseilla sopivasti laimeassa liet-5 teessä. Lyhyesti sanoen reagenssit voivat toimia kokoajina, jotka määrittävät mineraalien pintahydrofobisuuden (aero-fiilisyyden), vaahdotusaineina, jotka synnyttävät sopivan-kokoisia vakaita kuplia lietteeseen partikkelien sieppaamiseksi ja siirtämiseksi vaahtovaiheeseen niiden poistamisek-10 si konsentraattina, depressantteina, joilla on käänteinen vaikutus kokoamisaineisiin, jotka aiheuttavat valittujen mineraalipartikkelien pintojen tulemisen hydrofiilisiksi mahdollistaen siten niiden hylkäämisen hänniksi. Vaahdottaminen voidaan suorittaa yhtenä vaiheena tai moninkertai-15 sinä vaiheina.

Esillä olevassa keksinnössä kuvataan menetelmä rautasulfi-dien ja erityisesti magneettikiisun ja nikkelipitoisen mag-neettikiisun depressoimiseksi nikkelin ja muiden arvokkai-20 den epäjalometallikiisujen vaahdottamisen aikana. On erittäin tärkeää, että mikä tahansa depressantti, jota käytetään kaupallisessa toiminnassa, on yhdenmukaisesti tehokasta ja samalla kun useilla reagensseilla on tunnistettu ole-van selektiivistä toimintaa erilaisia epäjalometalleita .··» 25 sisältävien mineraalien vaahdotuksessa, niiden vaikutuksen ,yksinään magneettikiisuun on havaittu olevan ennalta ennus-tamattomissa. Dietyleenitriamiini (DETA) on eräs esillä olevan keksinnön tarkoituksiin käytetty edullinen reagens-' si. DETAn depressanttivaikutus kiisumineraalirikastukseen 30 tunnetaan alalla. Tämä reagenssi on yhteinen kolmelle US-patentille, jotka on myönnetty Griffit et al.:lle (US-pa-tentti nro 4 139 455), Bulatovic et ai.:Ile (US-patentti ; : : nro 4 877 517) ja Kerr et al.:lle (US-patentti nro 5 074 993).

35 DETA (H2N-CH2-CH2NH-CH2CH2-NH2) kuuluu polyamiinien perheeseen yleisellä teknisellä nimellä "[n] etyleeni [n+1] amiini" edustaen suhteellisesti yksinkertaisten ligandien sarjaa. Etyleeniamiiniyksikkö lisätään molekyylirakenteeseen 112921 3 muodostamaan homologien sarja. Perheen yksinkertaisin jäsen on monetyleenidiamiini (n=l), jota nimitetään kemian kirjallisuudessa lyhyellä versiolla "eniksi":ksi. Samaten dietyleenitriamiini (DETA) tunnetaan yleisesti lyhyellä 5 muodollaan "dieeninä" (so. n=2), trietyleenitetramiini "trieeninä" (so. n=3). Näiden polyamiinien rakenteessa ei ole mitään tertiääristä amiiniryhmää.

Polyetyleenipolyamiinidepressantit, joiden esimerkkinä on 10 esillä olevassa menetelmässä DETA, eroavat Griffithin et ai.:n (US-patentit nro 4 078 993 ja 4 139 455) ja Bulato-vicin et ai. (esim. US-patentti nro 4 877 517) kuvaamista rautasulfididepressanteista siinä, että viimeksi mainitut ovat oleellisesti useiden lisäreagenssien, kuten formalde-15 hydin, adipiinihapon, kaustisoidun tärkkelyksen, polyakryy-lihapon jne., reaktiotuotteita. Griffithin et ai. selostamassa menetelmässä tarvitaan myös tertiaarisen aminoryhmän läsnäoloa depressanttirakenteessa. Saadut polymeeriset rakenteet ovat viskoosisia, niissä on pikemminkin suuria mo-20 lekyylejä, joissa typpiatomi on polymeeriketjurakenteessa oleva kytkös.

US-patentissa nro 5 074 993, Kerr et ai., myönnetty 24. joulukuuta, 1991, kuvataan veteen liukenevien polyamiinien ···_ 25 käyttöä magneettikiisudepressanttina nikkeli-kuparimineraa-lien selektiiviseen vaahdottamiseen. Menetelmän menestystä on esitetty erilaisilla esimerkeillä käyttäen syöttönäyt-: teitä, joissa Po/Pn-suhde on suhteellisen alhainen poik- : keuksella (15:ssa) alempi kuin 10. Magneettikiisurikkaiden v : 30 virtojen prosessikäyttäytyminen ei ole välttämättä sama kuin niiden, jotka sisältävät suhteellisen pienen magneet-tikiisupitoisuuden. Kuten alan ammattimies helposti hyväk-; syy, vaikeus Pn-Po-erottamisessa pentlandiitin valikoivalla vaahdottamisella magneettikiisusta, lisääntyy spesifiseen 35 vaahdotusvaiheeseen syötön Po/Pn-suhteen lisääntyessä. Näin ollen tarvitaan yleensä erilaisia olotilasarjoja vaikeasti : käsiteltäville kompleksikiisuille aiottujen menetelmien vaatimusten täyttämiseen. Kuten seuraavissa esimerkeissä huomautetaan, DETAn depressiovaikutus magneettikiisuun it- 4 Λ '1 'Λ Ο Ί I ί l > l ι sessään on hyväksymättömän heikko käsiteltäessä Po-rikkaita prosessivälituotteita.

Esillä oleva keksintö eroaa Kerr et ai.:n (US-patentti nro 5 5 074 993) sekä Griffith et al.:n ja Bulatovic et al.:n (viitattu jo edellä) kuvaamasta menetelmästä siinä, että se saa aikaan spesifisen rikastusvaiheen rikkiä sisältävien apuaineiden kanssa. Kerr et ai.:n patentissa mainittujen polyamiinien NCCN-konfiguraatiota painotetaan spesifisenä 10 edellytyksenä depressiovaikutukselle magneettikiisuun, havainto, joka eroaa myös siitä, mitä esillä olevassa selostuksessa saadaan aikaan.

Eräs testatuista reagensseista on histidiini, jolla on seu-15 raava rakennekaava:

__________________ CH2CH(NH2)C02H

N. NH

20

Siinä on primäärinen aminoryhmä kiinnittyneenä etyleeniket-juun, joka puolestaan on kiinnittynyt toisesta päästään ·". viisijäseniseen renkaaseen, joka sisältää kaksi typpiato- 25 mia tertiäärisissä ja sekundäärisissä amiineissa vastaavas-,···. ti. Atomijärjestyksen vertailun osalta tämä molekyyliraken- ; ne voidaan katsoa 0CNCCCNCNC:ksi tai vaihtoehtoisesti ' OCNCCCCNCN:ksi rengasosuuden vuoksi. Kuten spesifisten esi- merkkien tuloksista havaitaan, tämä rakenne kykenee myös ’30 depressoimaan magneettikiisua mieluummin kuin pentlandiit-tiä. Kuitenkin depressanttifunktio, jonka indusoi sekä tä-män konfiguraation että NCCN-konfiguraation DETA-rakentees-·’ sa, riippuu oleellisesta prosessivaiheesta, joka määrää .esillä olevan keksinnön olemuksen.

35

Esillä oleva keksintö saa aikaan menetelmän ei-rautametal-·,,,· leja sisältävien kiisumineraalien valikoivaksi vaahdotta- i miseksi rautasulfideista, erityisesti magneettikiisusta.

Mukaan kuuluvat ei-rautamineraalit ovat nikkelin, koboltin 112921 5 ja kuparin ei-rautamineraalit liittyneenä jalometalleihin, jotka ovat peräisin kiisumalmeista, jotka ovat yleisiä Sudbu-ryn altaan kerrostumille, sekä muut epäjalometallikiisut, kuten nikkelin ja lyijyn kiisut, joita voi olla mukana magneet-5 tikiisussa.

Keksinnön mukaisen menetelmän, jonka oleelliset tunnusmerkit käyvät selville oheisista patenttivaatimuksista, olemuksena on magneettikiisua ja muita metallikiisuja sisältävän massan kä-10 sitteleminen rikkiä sisältävällä reagenssilla ennen kuin se käsitellään sellaisella reagenssilla kuin DETA tai sen aikana. Rikkiä sisältävä reagenssi takaa DETAn toiminnan ja saa aikaan magneettikiisun yhdenmukaisen depression. Magneettikiisua sisältävä virta voi olla joko juuri jauhettu malmi tai esikuu-15 mennettu ja hienoksi jauhettu prosessivälituote. Rikkiä sisältävä reagenssi voi olla mikä tahansa veteen liukenevien yhdisteiden sarjasta, jotka käsittävät mutteivät rajoitu niihin sulfidit (mukaan lukien vetysulfidit ja polysulfidit), sulfii-tit (mukaan lukien metabisulfiitit ja vetysulfiitit), ditio-20 naatit ja tetrationaatit sekä lisäksi rikkidioksidin kaasuna ja edellä mainittujen valikoidut seokset. Edellä mainittujen yhdisteiden kationinen osa, jos sitä on, voi koostua vedystä, =(! natriumista, kaliumista, ammoniumista, kalsiumista, bariumista mutta ei rajoitu niihin. Muut reagenssit käsittävät standardi-25 kokoamisaineet ja vaahdotusaineet tavallisine funktionaalisine , ·, ominaisuuksineen kiisuvaahdotuksessa.

Esillä oleva prosessikeksintö kohdistuu ensisijaisesti ei-rautametallien kiisumineraalien (edellä eritelty) erottamiseen 30 rautasulfideista, jotka koostuvat pääasiassa magneettikiisus- ·' ‘ ta, käyttämällä vaahdotuksen selektiivistä menetelmää. Erityi- semmin vaahdotussyötölle tai -menetelmälle, joka saadaan ; hyödyksi esillä olevasta keksinnöstä, on tunnusomaista melko ." , hieno jauhamiskoko ja muuttuva magneettikiisun ja siihen 35 pääasiassa yhdistyneen ei-rautametallia sisältävän kiisumine-raalin (esim. kyseisen prosessin esittelyssä käytetty ‘ 1 pentlandiitti) välinen suhde. Tämä suhde voi olla toisinaan pieni mutta tavallisesti se on yli 10, tyypillisesti lähellä 30, toisinaan se ylittää kuitenkin jopa 6 Ί12921 60, jolloin se edustaa kiisuseosta, joka on vaikea erottaa. Tässä menetelmässä mainittuja kiisumineraaleja sisältävä massa käsitellään suotuisan kemiallisen ympäristön aikaansaamiseksi typpeä sisältävien orgaanisten substanssien mu-5 kaan lukien polyetyleenipolyamiinit, kuten dietyyleenitri-amiini, trietyleenitetramiini tai niiden valikoidut seokset, tehokkaalle toiminnalle. Käsittelyvaihe voidaan suorittaa ennen massan saattamista kosketuksiin typpeä sisältävien kelatointiaineiden kanssa, sen aikana tai sen jäl-10 keen. pH-olosuhteista ja massassa olevasta magneettikiisu-määrästä riippuen annokset (ilmaisuna Kg-reagenssina tonnia käsiteltyjä kiintoaineita kohti, kg/tonni), joita tarvitaan edellä mainittuun käsittelyyn, vaihtelevat esimerkiksi 0,1-3,00 ja viimeksi mainitun osalta vastaavasti 0,05-0,60.

15

Muut kyseisessä menetelmässä käyttökelpoiset reagenssit ovat sulfidikokoamisaineita, kuten alkyyliksantaatteja (esim. natriumisobutyyliksantaatti, SIBX), dialkyyliditio-fosfinaatteja, tionokarbamaatteja tai ditiofosfaatteja ja 20 vaahdotusaineita, kuten D0WFR0TH TM 250 ja metyyli-isobu-tyylikarbinoli (MIBC). Näiden tyypillisten reagenssien annokset muuttuvat 0:sta 0,05:een kg/tonni, esimmäisen edustaessa "ei uutta lisäystä" -tapausta johtuen riittävästä määrästä jäännöskokoamisainetta ja vaahdotusainetta, jotka .25 ovat jo läsnä prosessivirrassa. On huomattava, että kokoa-, misaineen ja vaahdotusaineen tyyppi ei ole dominoiva tekijä . * kyseisen keksinnön menetelmässä.

; Prosessivälituotteet alistetaan hienojauhatukseen kiisumi- 30 neraalipartikkelien pienentämiseksi vapautuskokoon. Tämä voi käsittää yhden tai useampia vaiheita käyttämällä hyvin , ·* vakiintuneita koonpienentämismenetelmiä. Karakterisoinnin takia hienojauhatuksesta peräisin oleva tuote on vähintään • 70 % hienompi kuin 44 mikrometriä, US-patentissa 5 074 993 35 alleviivattu kuvio, joka eroaa merkittävästi alueelta 62-210 mikrometriä. Kuten keksijät Kerr et ai. esittivät "tämä kokoalue välttää liiallisesti hienon liejua tuottavan materiaalin ja liiallisesti karkean materiaalin, joka ei ole altis selektiiviseen vaahdotukseen". Eräs kyseisen keksin- 112921 7 nön kohteista oli saada aikaan menetelmä, joka kykenee erottamaan mineraalit selektiivisesti hienoksi jauhetussa syötössä, so. paljon hienommassa kuin alueella 62-210 mikrometriä .

5

Reagenssit, jotka sopivat pintamodifiointivaiheeseen ja joihin esillä olevassa keksinnössä luotetaan, ovat veteen liukenevia rikkiä sisältäviä ei-orgaanisia yhdisteitä, jotka käsittävät kalsiumpolysulfidin, natriumsulfidin, ammo-10 niumsulfidin, bariumsulfidin, natriumsulfiitin, natriumme-tabisulfiitin, natriumvetysulfiitin, rikkidioksidin sopivina annoksina ja yhdistelminä typpeä sisältävien kelatoin-tlaineiden kanssa. Nämä on mainittu tässä vain esimerkkeinä, koska kyseisen prosessin onnistuminen ei rajoitu näihin 15 spesifisiin mainintoihin, joiden on tarkoitettu toimivan pelkästään prosessin esittelynä.

Kyseisessä keksinnössä käytetty kalsiumsulfidi voidaan valmistaa tuoreesti seuraavasti: alkuainerikkiä lisätään säi-20 liöön, jossa on riittävä määrä vettä, joka kyllästetään kalkilla (Ca(0H)2), jota on läsnä ylimääränä. Sisältöjä sekoitetaan pidemmän ajan huoneenlämpötilassa rikin liuottamiseksi erittäin alkaliseen väliaineeseen. Valmistusaikaa voidaan lyhentää kuumentamalla sisällöt. Sen jälkeen kun 25 liuoksen väri muuttuu syvänkeltaiseksi, ylimääräiset kiintoaineet voidaan suodattaa pois haluttaessa ennen liuoksen lisäämistä suoraan vaahdotuskennoon riittävässä määrässä.

* I

Käsittelyskaalatesteissä käyttöä varten tämän liuoksen vai- ! · ‘ f mistaminen voidaan suorittaa 1 litran pullossa kuplittaen t i 30 samalla typpikaasua sen läpi. Täten valmistettua polysulfi-diliuosta nimitetään esimerkkien taulukoissa reagenssiksi K ja sillä on erittäin negatiiviset redoxpotentiaalit (esim. -575 mV, SCE noin pH:ssa 12 ja 20 °C:ssa).

35 Rikkiä sisältävät reagenssit voidaan lisätä haluttaessa suoraan vaahdotuskennoon kiinteässä tai kaasun muodossa niiden täysvoimakkuuden hyväksi käyttämiseksi. Tarvitut ; annokset vaihtelevat 0,05:stä 3,00:aan kg/tonni riippuen käsiteltävästä syötöstä. Natriumsulfidin lisäksi bariumsul- 112921 8 fidin (musta tuhka) tai ammoniumsulfidin käyttö tuottavat tarvittavan vaikutuksen magneettikiisuun. Näitä sulfideita on käytetty yhdessä erilaisten sulfiittien kanssa (esim. natriummetabisulfiitti). Käytettäessä useimpia näistä sul-5 fiiteista tai rikkidioksideista, massan pH laskee. pH voi laskea niinkin alhaiseen arvoon kuin 6,5-7. Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa vaahdotus-pH:n tulee olla 9-9,5, joka saadaan lisäämäällä seuraavaksi tai samanaikaisesti alkalia.

10

Taulukoissa mainitut massatasapainot, jotka on annettu esimerkeissä, perustuvat nikkelin, kuparin ja rikin painotal-teenottoihin ja kemiallisiin analyyseihin vaahdotustuot-teessa. Nämä kemialliset testit liittyvät yhdistyneiden 15 mineraalien koostumukseen seuraavilla yhtälöillä:

Pn%=2,801Ni% · 0,0461(S%-Cu%)

Po%=2,551S% · 2,581CU% -2,331Ni% 20 jotka ovat vakiintuneet vuosien aikana perustuen säännölliseen mineralogiseen stokiömetriaan sekä nikkelin keskimääräiseen määrään, jota on kemiallisesti läsnä magneetti-kiisumatriisissa. Erottamisen tehokkuus voidaan arvioida ;pentlandiitiin ja magneettikiisun suhteellisista talteen- 25 otoista sekä Po/Pn-suhteesta ja lopullisten häntien ja kon-sentraattien asteesta. Viimeksi mainitun osalta nikkelipro-• · ; sentti nikkeliä sisältävissä kiisuissa (%Ni/NBS) voidaan : ' : todeta, kuten seuraavaksi esitetään: 30 %Ni/NBS = Ni%/1001(Pn%+Po%) .. Erittäin selektiivisissä erotuksissa, jotka tuottavat kor keita konsentraattiasteita, lopullinen häntäaste ilmaistuna tässä yksikössä on 1,00:n ympäristössä, joka edustaa hän-; : 35 nänmuodostustuotetta, joka on hyväksyttävissä tehokkaaseen magneettikiisun hylkäämiseen.

' Nyt esitetään muutamia yksityiskohtaisia esimerkkejä kek sinnön mukaisesta selektiivisestä vaahdotusmenetelmästä.

9 112921

Esimerkki 1 Tässä esimerkissä tutkitaan vaahdotustietoja, jotka on saatu käyttämällä sekä käyttämättä DETAa. Näytettä, jonka Po/Pn-suhde on noin 28 ja joka on peräisin Ni-Cu-malmija-5 lostustehtaalta Sudburyn alueelta, käytettiin sen jälkeen kun se oli jauhettu 85 % hienommaksi kuin 44 mikrometriä.

Esimerkkisyöttö, joka sisälsi suunnilleen 1550 grammaa (kuivaperusta), jauhettiin 65 % kiintoaineiksi laboratorio-10 kankimyllyssä. Hienonnettu liete pestiin 4 litran Denver TM -vaahdotuskennoon, laimennettiin prosessivedellä noin 30 % kiintoaineiksi ja vaahdotettiin ilmanvirtausnopeudessa 3 litraa/minuutti. Siipirattaan nopeus pidettiin 1600 rpmissä. Kokoamisaineen (natriumisobutyyliksantaattia) ja 15 vaahdotusaineen (DOWFROTH TM 250) lisäysnopeus oli 0,01 kg/tonni ja 0,07 kg/tonni vastaavasti. Kaikkien käytettyjen reagenssien kokonaiskäsittelyaika oli 5 minuuttia. pH säädettiin kalkilla noin 9,5:een. 20 minuutin kokonaisvaahdo-tusaikana kerättiin neljä konsentraattia lisääntyvästi. 20 Tässä kuvattu testausmenetelmä muodostaa standardimenette-lyn, jota on käytetty testattaessa erilaisia eriä. Seuraa-vissa esimerkeissä eritellään vain poikkeamat tästä toteutuksesta.

;·* 25 Taulukossa 1 ja taulukossa 2 esitetään tulokset, jotka on saatu nollakokeessa, johon ei kuulu DETAa ja testissä, joka : suoritetaan käyttämällä 0,30 kg/tonnin DETAa vastaavasti.

Α Λ . ·. :'S Γ) Ί I I Z. 'j L i

-H S

Z CO 00 vO 00 N O

.. 00 3 CO 3 00 3*

ä ίδ <-T CO Oi Oi (N rH

C 0) oo vo oo in in O p n" i—Γ in oo" o" oo cum o'] !—i i—i r-ι (N 3* 00 3* 3 CSJ 00 O 8 VO O'" l-Γ ο" σ'" & rH i-h co 3 in 3 g O' co o oo o

S Q( 8 3·' in rH oo" rH

PC) rH 00 Ό 00 00 rH

jo eri 3 (S O O

ro c 8 oo" co es co" co" r-) (£ rH OOinvOvD 00 • in in oo ή σν S -h 8 h in in oo" n" g Z h co 3 in vo oo VD IN 00 O 3 00 O N CO CO o" o" co" a, vo n n oo oo in

VO in (N O' O N

00 rH OO O' 00 rH

0 -μ (S' o" 00 00 rH rH o" rH ΐ> oo oo in co co 3 CO 3* NrHOOCTi 00 QIC *

Pffi oo vo in 3 oo rH

4-> O 00 O' O O' N

Q) ^ k *. v v CO 00 3 00 3 00 00 HC/3 00 00 00 00 00 00

H O 3 N O' (N vO

H 00 N N VO VO O

+J 3 V

<00000000 a rH VO N CO 00 vo E oo σ' oo O O' oo S g rH oo" oo" oo" rH o"

. * C»P

; ^

• O 00 O 00 CO

, 3 8 3" in" in" 00" n" X, rH rH 00 00 3 in I il

. Q 00 _ Cj O

^ , I .§ .

^ S Q ^ ^ H C"·* rH *rj -P

3 ί 11 t I ä 7 ? 1 q > -p Öj Ä rH rH rH ffi

Ία ," f't A

\ ι./7 I i

izK -¾ CO CO H CN

·· co rH nv in vo co

ä Σδ rH co" CN CN CN rH

C m

f^TJ 00 CO O 00 Ή O

Op oo' CO' vo' [>' IN rH

¢5 05 cn ι-ΗγΗγΗϊ—I in ^ CN vo CO c-' co o c·" σ o rH i-l CO CO CO vo

ro co co O co (N

p O *. K v ·· < 3 cl o in in c- cn

PCj rH in [> co co i—I

jg co co cn oo rod 8 m oi vo' co' offi h co in vo vo co • in cn o cn oo

3 -H 8 CN vo' H o' CN

tae; z h co in in ^ cn σ oo co ο σ

Sco vo' co' in' ^ co o o o o vo

rH O 00 O rH O

<J\ rH in CN CN rH

+j 6* cT co" cn' cn cn o' rH 4J σ O 00 00 00

C/J CO O CO CO CO CN

40(5 CN ΐη'3,·Ν,'νΡ <H

+J CN VO O O' CO

fl) * s.

05 CO CO CO CN rH vO

•<H CO CN C0C0C0C0 CN

rH r- σ co vo vo

H CO O CO t> [> O

rod o' <h o' o' o' o' 3 ο σ co i> ^ t> i co m cn o o oo S ä I-H CN CN CN CN θ' <*> * ; ^ • CO CO 00 CN 00 p 8 vo' vo' co' vo' co' te; H rH CN CO CO vo ’ ’ * \ CO _ c o

CN O) I I C -H CN

O §4, ° I I ..

5 -Pro ·· co c

3 Q 25 S *H [>· rHI ·Η "P

ä H O < 5 P P co··*· S

1 Ip % g a 7 t £ h o d > -P cn s h rH η ac 12 112321

Kuten näistä kahdesta taulukosta voidaan nähdä, DETAa käyttämällä saavutettu vaahdotusselektiivisyys on verrattavissa nollatestin selektiivisyyteen. Konsentraattien Po/Pn-suhde (17-20) ja hännänmuodostusarvot 1,3-1,4 % Ni/NBS) ovat kor-5 keat osoittaen sen, että pentlandiitti-magneettikiisuerotus on huono huolimatta DETAn käytöstä.

Taulukon 1 ja 2 esimerkit osoittavat, että DETAn käyttö ei tuota toivottavaa selektiivisyyttä testatuissa vaahdotusme-10 netelmävälituotteissa.

Esimerkki 2 Tässä esimerkissä tutkitaan reagenssirakenteen vaikutusta magneettikiisudepressioon siten, että suorituskyvyn vertai-15 lu voidaan tehdä konfiguraation NCCNCCN (esim. dietyylitri-amiini) ja OCNCCCNCNC (esim. histidiini) välillä. Samasta prosessivirrasta otettiin erilaisia näyte-eriä ja valmistettiin ja testattiin käyttämällä samaa menetelmää kuin esimerkissä 1 kuvataan. Tiedot, jotka saatiin 0,30 kg/tonni 20 DETAa ja L-histidiiniä lisäämällä, on annettu taulukoissa 3, 4 ja 5.

»14 1» A Α fv O a I I l "J l i •H ‘33

2 W CN ^ Η UO

·· in ^ rH rH O

ä S3 rH (N ON CN rH

C CD

f^rj oo o in co co O § co σ' (N co ft 55 CO rH (N (N 00

O ID CTi rH

O 8 in o' N1' in ft <h <n ^ in (0 ο-. os η σ £ O < ·» < *w

P Qi O <N m (N IN

P u rH VO 00 rH

ffl CN CN CO <N

roc 8 in σ' ^ in

-n ft h in vo in CN

• ov m n* co § -h 8 co n·' <N in S 2 «π in vo oo r-\ oo m σ <h

So' σ in vo IN in in in vo

CM N- 00 00 VO

in oo O o h

Ql k. V V < V

^ P CJ Ο Ή H H O

rH p T—I 00 i—I vO CO

L “ ^

P ft rH -v* 00 00 O

P [V. τφ IN vo Π) V K *. *. *

CO 00 00 CN rH VO

CO CN 00 00 00 ON

H 00 IN Ns vo in

H iH ^ 00 00 O

P p v ..

ro o o o o o o

‘ ‘ 2 O CN 00 IN O

, ‘ . E rH O IN vo N- • · · ’ S 2 H ON rH rH o" • σ in in in 3 8 co vo h oo" .:. ϊ< rH oi oo in

- I I I

I ^p d) i ” t ° li % I ί ? 1 N,; gj o" >P W « Ή rH £ i '1 f ί Ί ί ι •H 'S3 2 (Ο ιη η οο ιη ο

·· LD ^ rH t—1 ι—I

rl CO 1 ν ν ν

Ζ m rH (N (N (N rH

G Qj ^ 1Π rH rH rH VO S1

Op co" en (N cm" co"

A W CO rH CM CM IS

m h oo s- O S vo" oo" cm" is" A rH CM CO M1 in g o o o 3 Oi 8 co" vo" cm" co"

P (J rH VO IS CO rH

jö 00 00 CO IN

ro e 8 cm" in rH co"

I-) A rH in VD IS CM

• CM IS VO Ti § -h 8 cm" en" o" U\z rH in in m σ σι oo o Äo" o" is" in" s"

is 00 s s VD

CO σι CM VD

ID M1 T—I 1—I rH

Oi K h \ K li

P Cl O rH rH rH O

^ -rl n p in co cm in is en 00 cm in co co m D k. v k 1,

P A rH CO CO O

P 00 rH VD ts O

$ CO" M1" CM" H s"

H W CM CO CO CO CM

•in CO rH rH σ VO

-rl rH in 'ί co o to θ o" o" o" o" o" *.! 3 cm in co o in

. E rH o IS IS IS

;;; 2 z h" cm" h" rn" o" • . ^

rH LO 00 S

§ 8 co" -ί σ" ό

; · g rH CM CO 00 VO

, , I

v ’ P G

1" ‘; Q \ $ P oli jZo-H -Pro Λ ·· cm o

S Ä TO Qffl -O rH rH CM P

' 8 03 § Q O 1 (M Ö S

3θ"3 > P W S H rH g A A ·' i"' O Ή ! \ljI i •H (8 *S $ S S3 S3 8

ä H3 iH (N CP <N r-T

d (1) ί^π 00 Ο 00 00 00 O "5 i—Γ **' in in o' CU 0) r-H r-H t—H ¢0

N O O

p 8 00 ι-H 00s t>

Vm «Η iH (N CN O

g <N ^ vO

3 a 8 in n ^ nf

P U H vo s is <N

2 ro σ in σι <-i rod 8 oi oi oi ts' n ffi h in in o oo . in in o o §Q * * **. * H O 00 00 O ^ x Z h oo ^ ^ Λ O ^ oo σι oo p oi in oi o' ci O, s s s s is in ^ σ o in σ oo is i-i a k v v v

^ +-> U O rH H rH O

-H +3 OP ID IS 00 g]d ^ ° ^ * °° PS f—i in -φ o

+J Έί OP rH

Q) * *. ·. *. v 35 σ> <n rH ο σ

•H C0 pp oo oo oo OP

Η σ s (N o •H t-ι vo m vo σ Ιο θ o' o' o' o' o' I ‘ 2 σ η σ ^ p-

. g O 00 rH rH [S

2 Z i—Γ oi pi oi o' • o m oo s- . § 8 co h oo' o'

• : · X rH rH OP 0P [S

,\ in o I

1 , OP 00 -H d HO'^ i ’ · *' · „ -P ts d d

in V'mvlll I I -Η -H

q o g g Ä S jg rHrHPP +j

; i 1 §j?i3 Is ι 1 h h I

16 i 1L y i i

Vertaamalla kumulatiivista astetta ja talteenottoja voidaan huomata, että näiden kahden reagenssin kokonaisvaikutus magneettikiisun depressioon on oleellisesti samanlainen. Huomaa kuitenkin, että magneettikiisun depressiotaso on 5 kummassakin tapauksessa varsin huono. Taulukossa 5 esitetään tulokset, jotka on saatu käyttämällä 100 ml reagenssia K ja 1,25 kg/tonni natriummetabisulfiittia (SMBS) 0,30 kg/-tonni L-histidiiniä lisäksi. Näiden tietojen vertailu kahden edellisen taulukon tietoihin osoittaa, että magneetti-10 kiisun talteenotto on alhaisempaa missä tahansa pentlandii-tin talteenotossa.

Esimerkki 3 Tässä esimerkissä tutkitaan trietyleenitetramiinin (TETA) 15 toimintaa. Ensimmäinen testi, joka edustaa standardikoetta, suoritettiin käyttämällä 0,20 kg/tonni TETAn lisäksi 0,01 kg/tonni isobutyyliksantaattia ja 0,007 kg/tonni D0WFR0TH TM 250. Taulukossa 6 esitetyt tulokset osoittavat noin 76 % kokonaispentlandiittitalteenoton vastaavan magneettikii-20 sutalteenoton ollessa noin 65 %.

» * » i < > i t » ✓5 ί '': Λ ! XL'Jl i

H "S

Z en CM Cl CTi IS CO iH

.. VO rH CJ> f- IS S 00 "ä S3 rH CM rH rH rH rH f—Γ C m

00 (Ji Oi W (N O

O 3 in h vo ον O o cm

CU W 00 OM CM CM 00 00 ID

O M1 M1 O (N OD

£8 cm' o' e ro' in i-Η CO in VO VO 00 g cm h oo o o

§ Q, 8 o rH IN θ' cm' CO

Pu rH IS 00 03 C C

(0 rH CM rH 'Φ VO

ro C 8 H cm' o' VO 00

-r-)(S H in VO IS IS S CM

• O cH 1—I (N (—I CT*

B -H 8 'f vo' vo' o' cm' S

& 2 iH ^ in VO S IS CM

S Ci 00 t"·· 00 CO eri ÄrjT in s' [C vo in o vo s s is ts is m oo in rH in rH o oi sf OM O 00 CO CO o +) θ O H H o' o' o' o'

rH .0 00 VO CM O CM i-H CO

m co Tfcnvoinin ei

(llC K V ^ * K

-P (Sh rH 00 OM (M CM CM O

-μ in co rH rH C'' oo vo Q) s. Ί. *. s V s

U) VO rH OM OM rH rH O

h co cm en en en en en cm H [V 00 in Ci 00 00 oo •rj rH Tf CO OM CM OM o ro θ o' o' o' o' o' o' o' ‘ 3 oo Mtin^frHO oo ·'·, e ο Ο'-ιη^'Φ^' vo

s 3 -H

Z Z rH i—I i—I 1—1 1—I '—I O

’ <*> • cm e in c oo I 8 o.' co' c oo' in' is £ rHOMoo^minin : i * ^ ^ jj |j |j h is Ώ 8 -μ

: 3 8 n % 8 i ? i ί I

. . ; g o' > -P eh S rH rH rH rH £ 18 Λ Λ . ''· , > η Λ

I i ., I I

Yhdistetyn konsentraatin magneettikiisu/pentlandiittisuhde on noin 30. Toinen testi suoritettiin käyttämällä syöttöä, joka on samanlainen ja menetelmää, joka on identtinen aiemmassa testissä käytetyn kanssa, jossa käytetään noin 0,50 5 kg/tonni SO2 standarditapauksessa käytettyjen reagenssien ja annostusten lisäksi. Tässä testissä saadut tulokset esitetään taulukossa 7 ja niitä voidaan verrata taulukon 6 tietoihin. Kun käytetään yhtä kyseisessä keksinnössä selostetuista optioista, magneettikiisun talteenotto on alhai-10 sempi kuin minkä tahansa annettu talteenotto. Vaikkakin osa pentlandiitista jää vaahdottamattomaksi, kokonaiskonsent-raattiaste on yksiselitteisesti parempi magneettikiisu/pyr-pentlandiittisuhteen ollessa melkein puolet siitä, mitä saadaan standarditestissä.

15

Taulukoissa 6 ja 7 esitetyt tulokset osoittavat kyseessä olevan keksinnön tehokkuutta, kun dietyleenitriamiinissa olevien etyleeniamiiniyksikköjen lukumäärä muutetaan.

% » * V * » * f I ·

» I

: t i - » > i 1 ,1. £ j

•H S

2 co (s ro ro σ co ^ ro .. vo o s< o σ σ i-π iz ,-Γ s<" co" ro" es" es" i—Γ G „ f^rj oo fv in m ίο oo

Op in σ" γη en «tf" o"

Cu 55 co '—i i—i '—i .—\ vo vo h co m ή en 8V ^ K K H v o ro o oo ro CU rH H rH CS CS CS Cv g Cv. h tv σι in in pa 8 s*" ro" 3<" co" i-Γ co" ro cy rH vo in co oo σ S cv in oo es o o ro C 8 σ" ro" ^ oo" η σ πκ h co s' ro ro ro oo • in rH in σ ovi oo 3 -h 8 oo" ro h s" Cv es Χ'Ζ rH m oo vi n* s1 in cv ro rH es ro cv S »hT in cv" in" ro" s<" s< ro vo ro ro ro ro ro rH ro ro cv co ro ro in rH in rH σ ro o V U V *. U V < ^ 4-> CT O OO OS es rH rH o ή ro oo ro s* σ ro ro in co co σ e- σ ro s* σ P (S h" ro" in" -vt" s1" -s'" o" ro in inincsroro i-h

Q) V VVVVV V

to ro σ σ σ ro tv ro •h co es es es es es es es H co σ σ ro co S' es rl rH o ro IV vo ro o

, -TOP v vvvvv V

(OO O rHOOOO o “*· "p ro MirH^Hoo ro g o σ ro es h o lv ... ^3 3 TrH *. - , . p 2 Z h esesoseses o ;' · : ^ <*>

:T: i? I

v · in in o O rH σ ;· ° § 8 o" ro" o' oo" ro" S'"

.... (0 2 Ή rHrHCSCSCS CV

< , » “Γ")

’^ I I

1^5* jj |j S h r Ώ -ij cB y

!li 3 8 II & 13777 I

, ; έ> -P CO äiHHjHH iu 20 112921

Esimerkki 4 Tässä esimerkissä tutkitaan kolmen lisätestin tietoja. Nämä testit suoritettiin Po/Pn-välituotteissa, jotka sisälsivät suuria nikkeli- ja kuparimääriä (so. 1,41 % nikkeliä ja 5 0,30 % kuparia kuumanäytteessä) laboratoriossa noin 83 % hienommaksi kuin 44 mikrometriä jauhamisen jälkeen. Kummassakin tapauksessa kerättiin 7 ja vastaavasti 30 minuutin jauhatuksen jälkeen kaksi konsentraattia. Metallurgiset suorituskyvyt on annettu taulukossa 8. Ensimmäisessä tes-10 tissa vaahdotussyöttö sai vain 0,30 kg/tonni DETA. Toisessa testissä käytettiin 0,50 kg/tonni S020 ensimmäisessä testissä käytetyn 0,30 kg/tonni DETAn lisäksi. Kolmanteen testiin kuului 70 ml:n reagenssia K ja 1,30 kg/tonni SMBS:ää käyttö 0,40 kg/tonni DETAn lisäksi. Testissä 2 ja 3 saadut 15 nikkeli- ja kuparimäärät ovat oleellisesti suuremmat kuin ne, jotka saatiin ensimmäisessä testissä, jossa käytettiin vain DETAa. Kolmannessa testissä käytetty menetelmä tuotti hännänmuodostuksen, jonka Po/Pn-suhde on noin 157 verrattuna toisen ja ensimmäisen testin 110reen ja 127:een.

20

Taulukon 8 tulokset osoittavat kyseessä olevan keksinnön tehokkuuden magneettikiisun hylkäämisessä, kun sitä käyte-•. tään prosessivälituotteissa, joiden syöttöaste on 1,42 % •' ': Ni ja Po/Pn-suhde noin 28.

25 t 112921 ί • · ^ 8 3 RS 88 R 3 « ® 9 Β 88 ä ι-Γ ιη οο' ο" ι—Γ σ\ν [> o' >-Γ ιη 3 θ' £ οο ο ι-ι r*· σ> οο _ ιη σ> «-< β« 9 ^ s 9 3 ^ ^ a 3 ^ ®“ 3

Ο COIN ιΟ rH O O VO

β § Ö $ s" § ^ 9 ES 3 a 8 3 g O [N 00 _ VO 00 C" 'tf Ήσ\ | θ 3 8 S3 3 3 88 3 3 8' 8 3

3 00 N CO o00 O' ^ O1-1 OO

Äfi 3 $ 8 3 3 g pr 8" 3 £ 8 3

j 00 ti H O 00 [> 'tf 0>rH

I ä 3 ti & 8 3 3 8 g 3 3 8 8

pH

CN

ΰ .3 voin vo go o o· οο οο’ί νοσν J β 3 δ $ 3 3 8 ti pT 3 S S 3 ä4) -5i< <S UO'tf 00 O <H 1-1 <7* <N 00·^ IW 8 8 8' 8 8 8 8 8 8 8 8 8' „83 38 88 8 8 83 88 LJ s. k. s _*» ^ *. s «w _ >> v _v k

O O *H OO O (N tH o O Ή OO

, d 8 38 38 $ 8 33 8 8 2 ϊ—Γ 3 oi o'" h t> 3" o" 3 3 oi d J O N 00 H CTi [> HCTi <#> S 3 ti ti 3 od 3 8 3 a 8 8 in» n- o- ::;·! I| a a I u ~ I s s " S ! v; li I ii a 1 i li s I I li s 1 o I Pl S8£ °0 o C ζ. , ca , ra | B J? J?ui| “Pl V·! ] S - rfl ^ §#]? n I^S-Ö 22 112921

Esimerkki 5

Testit suoritettiin näytteillä, joiden koostumus oli sama kuin edellisessä esimerkissä. Näytteet olivat kuitenkin päinvastoin kuin edellisessä tapauksessa koetehtaan tuote.

5 Partikkelien nimelliskoko on 80 % hienompi kuin 44 mikro-metriä. Penkkiasteikkotestit suoritettiin näillä näytteillä aloitus-pH:ssa 9,5-9,8 ja keskimääräisessä massan tiheydessä 28 % ilman kokoamisaineen tai muun vaahdotusapuaineen lisäämistä 4-litran vaahdotuskennoon. Taulukossa 9 esitetyt 10 tulokset saatiin käyttämällä 0,25 kg/tonni DETAa yksinään, mikä tuotti 45 % magneettikiisun talteenoton noin 84 % rissa pentlandiittitalteenottoa. Kuten taulukossa 10 ja 11 annetut tiedot osoittavat, pentlandiitti-magneettikiisun erottamista auttaa suuresti kyseessä olevan keksinnön kahden 15 menetelmän sisällyttäminen, nimittäin käsitteleminen 0,21 kg/tonnilla natriumsulfidia ja 0,29 kg/tonnilla bariumsul-fidia vastaavasti yhdistettynä 1,05 kg/tonniin natriumme-tabisulfidia kussakin tapauksessa käytetyn DETAn lisäksi.

112921

rH CO σ O' CS (N

·. σι co co o σ o

•H CO - ' ' ' ' V

Z m IH Ti CO CO (N rH

G <D

^ tj o σ c^ O' co (N

Jj v ^ V * * K

O pj O' tN O 00 Ti (N

o< ro co rH rH γη σ (N CD O CO O' 8' ' ' ' ' co co Q in 'f pu i-t <-h es ^ t* in ro es σ o- es 00 S O ' ' ' ' ' 9 Qj o θ' in co co co

Ρϋ rH Ti CO O' 00 rH

jö rH Ti CS σ rH

ro C 8 in θ' σ co" co'

•r*) 04 1—I ^ Ό ^ CO *H

• 00 <n m mo S -H 8 Ti Ti co' rH co' X.Z rH co in co θ' es σ σ θ' σ co 00

So σ co O' co co O' C'- O' O' O' co o rH co co σ o θ' co σ co es m P θ' 0' es' rH rH rH θ' (s -μ esrHO'Oines ro co ' co o> es θ' me ' O''' PE es rHO'inin o μ eo rH Ti s' θ' σ m ν ' ν ' ' ' ro σ co Ti co es co h co es coeoooeo es •ίΠ Ti O' CO rH m O' h es σ co in *3 o -P 3 ' ' ' ' ' roooooooo ·’: d o co co o- σ σ

E T? rH rH in 00 CO

‘ * ‘; :Z 2 h Ti co' es' es' o : : cp • · ^

o> o Ti σ rH

: · § 8 rH Ti co' h 00' •. ·. x h h es co Ti in £ 1 1 i S co . e o _ S 1 1 e -H es a,, ° t S ·· , £ |j θ' Ώ ·| -μ

is 11 s, 8 ä ? ΐ I

H 0 > ^ *" SrHrHH ffi 112921

•H ‘S

Z U) CO lO CO CO lO 00 .. σ -N· oo oo e-' σ> H GO **· ·». *» k v s 2:m «h o £| cn ir ti tn n in <f λ n v v co 03 vo co is s ts o

Ph 0) CN h in h es oo £8 k >. v V k.

ID CTi rH CO VO

1—I rH rH Cl CN Ck g in oo h σ> 3 o, o vo in in o" σ" -P CJ rH in s oo en 3 m ^ ·Ν< m oo C 8 cjCcCvdo en

rift rH 'tf'nC'-CO H

ts o σι rH σ 3 -H 8 CO CN CO CN Is" g Z rH co in in co co

cO KO O O lO (N

o σ" is" co" oo" ·>Φ h

Ph KO S IS lO CO IS

co o co co is en KO id is in co o .. <c -P u o" ci ci ci m" o"

Ph -H

CN H -P CN CO 00 lO U0 σ

O CO ID COtSrH^d1 CO

Φ e κ v -H -P Dl cn σ σ σ co o e -p oo σ cn o co oo Q Q) k k, k. k. V k.

P ra oo ^ co rH σ co

\ -H CO (N CO CO CO CN CN

jg -H co co^cncN CO

H CN «Tl on 00 00 O

. xHI -P3 ·> ...... k. V

CN (OO o o o o o o o" a o oo σ> in co o e ΐί co σ is Ν' s . . . k. P"H k. Skk.k. >.

^ X Z rH COCOCOCO O

* *** ': ^ i m

O · σ cn en en rH

; ' rH 3 8 CO" CD rH n*" in

• · g rH rH H CN CN S

; : : co tf I | • * ·, 21 i 1 °? e -S 8 ';·· n I ^ ° 3 S ..

is 11 s B ä ? 7 1 S O “ SrHrHrH ffi 11 o o o i

i S /, ✓ £.. I

•H 'S

Z m σι is is is o ·· σ co vo vo in o •H CO *,·**.< k

Z fl] rH Ti Ti Tf TJ H

C (D

^ rj τ* vo ro ro rH <N

O § in ro' is" s" co ro' CU to (N σ vo o s- s co S 8 LO r-ι" CO LO Ti

pH rH CS CS CS S

to σ cm vo σ h P O ·**.***· »*

3 Q| o Q CS rH in tJ

Ρϋ h in ts ro ro rH

id S- O VO CO es "ro e 8 in ro' ro o' σ n ffi ih tc vo s ro h • tji in co ro es £ O *k *w k k

3 -H O VOC0QC0 VO

2 Z ro in ro ro co ro in co Tf co Ti

O CO' CO rH CO CS" rH

Cu vo s s vo vo s.

co es rH es in

S VO VO Ti CS rH

^ 4-> u o es" es" es" es" o in < -h es 4-> .-h ro σ co cs ro Ö ro is ro o Ti s is W (n C v k , -PS cs ro σ co s o S -μ incocorHrHCv H (U «* K s * * v R m co ^ cs o ro ro -neo cs co co CO (N cs 5> -H in cs o Ti is in -h cs σ σ ro s o

’ ,-, -R 3 VVKV V

;,; JQ <o o o oooo o 3 es O in o σ es o g ^ sisinrH s ; ; SS z rH co' ro co" ro' o' " ' jj il in . o ro in Ti vo O C Q vvvv

_JV 3 O Ti O Ti 00 rH

1-1 2 rH rH CS CS (S

• * * V

. S ro _ d o

; H e I ^ C CS

^ O |j g H +J

3 n li I hi? I

SO > ^ ® S^IrHrH ä 26 112921

Esillä olevan keksinnön erityiset optiot pentlandiitti-mag-neettikiisuerottamiseen on kuvattu seuraavissa lisäesimerkeissä.

5 Esimerkki 6 Tässä testisarjassa käytetyt näytteet olivat peräisin samasta lähteestä kuin edellisessä esimerkissä. Taulukossa 12 esitetään standarditestin tulokset, jossa käytettiin vain 0,37 kg/tonni DETA. Testi suoritettiin aloitus-pH:ssa 10,3 10 noin 29 %:issa kiintoaineita. Kuten taulukosta 12 voidaan huomata, 53,5 % magneettikiisusta raportoitiin kon- sentraattiin yhdessä 84 %:n pentlandiittia kanssa 20 minuutin vaahdotuksen lopussa. Samanlainen näyte vaahdotettiin testissä, joka on identtinen aiemman kanssa. Kuitenkin tähän 15 testiin kuului käsitteleminen 2,50 kg/tonnilla natriumsul-fiittia (Na2S03) 0,33 kg/tonnia DETA lisäksi. Tulokset on annettu taulukossa 13.

1 ! t > t 112921 !! C S 8 9 » 3 g tfi rH CT" <N (N (N ri c Λ ω \ rj in ^ in in σι SS 8 9' 3 9 a 88

M (N 00 VO

β 9 8 8 ^ 8 $ g _ 00 VO VO rH (Tl I ö1 § ^ P S ffi 9 3 in vo vo o o ftfi 9 fc a S 9 j in oj in vo SS 9 8 8 S P 8

VO O VO (N t> rH

β S S Ö Ö 8 8 " ^ En 8 8 9 9 9 H O' O" Oi rH rH rH Ö" I 9 k ö q a ® -P β oi ci in Ö"

So Cs vo en cvj σι OJ

! ω 9 8 8 8 8 9

a 8 P 8 3 8 S

o c> o' os o" o" ö

8 S tfi 9 8 S

z rH en oi oi oi o" . j eri in o oo o- ..:r i 9 9 8 3^8 li *« s i i « || I S g H ® a | * 0: Il II I I S 2 2 i 112921 'k

ä Efi H CO 'Φ ^ rH

G

CU m \|P o c?. is ^

Sri ti <* °° °° °° 8 co h <n es co Q § Ώ 9 9 S 8' g in en en vo ^ | ö* § 8 8 S 88 d Äfi 9 3» En" 8 R 8 j _ en co h in in

SS § 8 9 8 S

CO fv rH esi rH VO

ω β 8 R fc 8' 8 S

« 8 8 8 8 8 8 -p CT ö" oi oi oi oi σ' :jL Ώ § R 9 8 8 S iS oi o n is in o"

i-p rH CO (N oi_ en ID

| w 8 8 8 R R 8 „ R 8 8 8 8 8 O O rH o o o o

9 9 8 8 Is R

Z ri co co oi oi ö j oo co m m

8 I §899 8 R

- , « s

O

: ' S5| I *„ S | I ^ 1 ί1 '3.1 S f ^ ® I fi ; f g II I i 3 S 3 i 112921 29 Tämä menetelmä tuotti oleellisen vähenemisen magneettikii-sun kokonaistalteenotossa 53,5-19,2 % lisäten kokonaiskon-sentraatin astetta 2,4:stä 4,4 % Ni (sulfideja, jossa on nikkeliä). Taulukossa 14 esitetään tulokset, jotka on saatu 5 käyttämällä 2,50 kg/tonni natriumvetysulfiittia (^28204) 0,34 kg/tonni DETA lisäksi aloitus-pH:ssa noin 9,7. Kuten metallurgisesta tasapainosta voidaan havaita, tämä menetelmä tuottaa myös merkittävän magneettikiisudepression ja siten kokonaiskonsentraatin asteen lisäyksen.

10 - * 1 Ίουoi

ί I £-J £., I

H 'S

2 IS) "f CO σ σ Q Q

·· in vo co σ o o

ä 83 t—Γ co" co co rH

C <D

^ Tj S- σ vo vO IS

0 § co" o" σ" σ" σ" νο" cu tn n h en rH vo oo S' co 8 S. K K K < es ^i· in vo co CU 1—l rH rH rH i—I 00 ro es oo in s co

p O K. ' ' ' V

3Qi O CO σ 00 CS S

-PeJ rH invOSOO rH

ίο ^ ·«* co cr> h ro C 8 co vo" en vo" en"

H in VO VO CO

. is m in vo S' P o ' ' ' * ' 3-h O o σ ^ vo oo m 2 rH ooeo^-s1 in

O 00 rH CTi rH

Sco oo" "tf" o" is" s1" IS S S S- vo s in rH s- es en es in vo vo vo ui h 0 p ö* o" es" es" es" es" o" en p cd vo in p σ S' en σ> en S' en o s m C «· «.«.s». »

P CU rH S- S· S' IS O

p σ σ en co oo 95 σ S' es »n o σ •h en es co co co co es Ϊη σ o es o . -h rH σ σ σ oo o p 3 '''''' ro o o oooo o : vo s oo o Q m

* P t—I i—I rH i—I O S

rH 3 "H ' κ ' v ' k : g «2 ή co co co co o

’ cAP

:V: j? g s1 'a en a , o" · es ^ •s· σ h M' ' B 8 h" ·νφ" vo" s^ es" f ^ t—I i—I rH i—I iH 00 i ’ j rs ω ;·, ί I ί > ί °? q § 8 * B b+h ° I g ..

9 \ P ft .. e en C

I I ^ |}j 2 rH O' rH -g P

1 8 li I 8 9 7 7 I

PI si > ^ “ Sppp ffi 112921 31

Menetelmää testattiin myös tuotteissa, jotka tuotettiin kaupallisen asteikon toiminnassa. Johtuen edellä olevasta käytetystä magneettisesta erotusvaiheesta, Po-Pn-välituot-teiden magneettikiisupitoisuus on suurempi, tyypillisesti 5 75-85 %. Tehtaan kierrosta peräisin oleva uudelleen jauhet tu sykloniylivirtaus tuottaa vaahdotussyötön, joka on noin 75 % hienompi kuin 44 mikrometriä. Näytteistyksen aikana piirit toimivat tiheydessä noin 40 kiintoaineita massassa, jonka pH-alue on 11,2-11,5 (säädettynä kalkkimaidolla).

10 Vaahdotustestit suoritettiin käyttämällä 0,005 kg/tonni NaIBX:ää kokoamisaineena, eikä muuta vaahdotusainetta lisätty eikä massan tiheyttä säädetty. Taulukossa 15 esitetään tulokset, jotka on saatu käyttämällä 3,33 kg/tonni SO2 ja 0,37 kg/tonni DETA.

15

Aloitusvaahdotuksen pH on tässä testissä noin 9, uudelleen säädetty arvo S02:Ha käsittelemisen jälkeen. Kuten tiedoista voidaan havaita, otettiin talteen 75 % pentlandiit-tia yhdessä pelkästään 15 % magneettikiisua kanssa.

20 Tämä esimerkin taulukoissa esitetyt tiedot osoittavat esillä olevan keksinnön tehokkuutta siinä, että jokaisen option käyttö indusoi oleellisen selektiivisyyden pentlandiitin vaahdotuksen eduksi.

'j 25 112921 $ s s s s s s •H CO *> * s *>» v * *» Z Dj γη en co cv in «p o £ J co CO & O S3 VO SD Cv

^ ? s, s v v s v CO

Op (N CO CO ^3< SD CO

Q. M <Φ r-i

CO CV O rH CS CO

8 V V V «k K V

CS ^3< Cv rH in 3!

£L{ H f—I rH CO

m in en co es co P O ».*.**.* *- 3 Qi o CT» 00 CO CS in Tp -PO rH intvcocno' ίο en oo oo es co es V Q s s *. s s v 19c o oovDinrH^ in •r-)(£ rH CO in SO Γν [V es • Ti es es ^ es 00 §0 s k k * * *-

-h o eo^Qino; O

fcCZ rH csoo^'^'tf in co es es co eo co k en k ». V k * [V * SO 00 00 CP 'tf lO es co in in so vo co oo tn es so oo eo eo co

o es o O

Qi v % w v OJ *» Μ -PCJotvin-tfoo o eo -μ oo es ^ oo in 2! co m oo in <D £ - en vo eo * Cv «.

-P£ rH i—I rH rH O

P cv O IS rH «. es S es" es" o" o" o" eo eo" H cfl eo cocococo eo

H in es oo oo ^ es" rH

H h ^ co ^ o co o

4->P k * k < * * V

(OO O CSrHrHrHO O

3 eri inoeyiincv ^

g rH 00 00 rH CJV CS IS

2 is rH s" vo" in" eo" eo" o" ;5 g

i;;:: i I

Cv · co in eo cv ej' rH

eo ε ο - ^ 3 O co vo en oo is es

, o K rH rH rH CO

r::; g I I

* p L ° i ‘g 7. 'ä

: 18 li I ! 3 ? t ? I

^leo" > ^ ™ »HrHrHrH ffi 33 112921

Esimerkki 7 Tässä esimerkissä testataan erilaisten erityyppisillä ko-koamisaineilla/promoottoreilla ja vaahdotusaineilla vaahdotettujen erilaisten malmien prosessikäyttäytymistä. Tim-5 minsin alueelta peräisin oleva sinnki-kuparimalmin näyte, joka sisältää noin 45 % magneettikiisua, alistettiin vaah-dotukseen käyttäen jäljempänä annettua menetelmää. 2 kg:n näyte jauhettiin laboratoriotankomyllyssä 65 %:ssa kiintoaineita 80 %:a hienompaan kuin 44 mikrometriä 0,15 kg/ton-10 ni DETAa läsnäollessa. Toiset 0,35 kg/tonni vietiin vaah-dotuksen aikana. Vaahdotuksen ensimmäisessä vaiheessa massa rikastettiin 0,175 kg/tonilla DETA, 0,025 kg/tonnilla Cyan-amid TM AEROFLOAT 208 (etyyli plus sek.-butyyliditiofosfi-naatti ) , 0,010 kg/tonnilla MIBC (metyyli-isobutyylikarbi-15 noli) noin 5 minuutin kokonaisajan. Kaksi konsentraattia kerättiin 0-4 ja 4-10 minuutin aikana. Toisessa vaiheessa massaa kerättiin edelleen 0,175 kg/tonnilla DETA, 0,0375 kg/tonnilla D0WFR0TH TM 250 kahden lisäkonsentraatin keräämiseksi aikoina 10-12 minuuttia ja 14-20 minuuttia. Aloi-20 tusvaahdotus-pH oli ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa noin 10,8 ja 10,5 vastaavasti. Taulukossa 16 esitetään tämän menetelmän mukaisesti saatu metallurginen tasapaino.

Toinen testi suoritettiin käyttämällä menetelmää, joka on 25 identtinen aiemman kanssa poikkeuksella, että 1,07 kg/tonni rikkidioksidia sisällytettiin ennen vaahdotuksen ensimmäis-tä vaihetta. Tästä testistä peräisin olevia taulukon 17 ; tietoja voidaan verrata taulukon 16 tietoihin. Rikkidiok- sidin käyttö esillä olevan keksinnön eräänä optiona saa 30 aikaan raudan ja rikin pienemmän talteenoton missä tahansa annetussa sinkin, kuparin ja lyijyn talteenotossa. Näin ; ollen lopullisen hännänmuodostuksen rauta- ja rikkipitoi- v suudet nousevat 22,5:stä ja 7,7:stä 30,3reen ja 14,4:ään ·;· vastaavasti. Kuva-analyysi ja mikroskooppinen pistelaskenta ,35 osoittivat 42,2 % magneettikiisua häntänäytteissä, jotka tuotettiin esillä olevalla keksinnöllä, verrattuna vain ’>·' noin 18,2 % magneettikoisuun, kun käytettiin pelkästään DETAa.

112921 es co n in in 8*. V V » * oo in eri oo vo en .-H oo -s· n m in ^ co vo 'i

8» v v v V

co σι <n co oo cu ru eo is co σ> td co N σι in in

t O ».SV». V

3 m o *Φ coenm

Ph rH es co m oo h jo co co ^ in σι

To e! δ co" vo en o' i-> n γη co vo en σι • o γη ^ co es

I 3 8 o" (N IN oo' rH

isä O rH n» eri σι en "φ co h rH in es en t·"

θ' h en co' N·' IN

ω co <Φ co co co

+J

-H CS m CS rH rH

μ o rH ooo o o' o' o' o' o' o' oo co σ> co co es

, . 1 4-1 » s V S V V

gj g) en en co ^ in es ·. co co co^'S· es • Ή > en in en in in o ,···, -h co es oococo es

' · > * -μ £ in en rH co' N O

. · (ON H

:.: : 2 in co ό vo es in

,, . E O O CO ΙΟ 4 O

... 33 vssss V

;,· [^OrHcoeSrHH o * *' i * s1 in co co n- S § 8 s1' 'φ es' in . . . Q χ <x> h es co vo in es • r : ^ § i t | 8 !.J | .? Il 2 H S 3 | s

91 3 s II t 1-5 S ?t Tl I

I^q" > -P OT eCEi-lrHrHE fi 112921

H O O en H

8 !—Γ en vo" ro veT

C/3 rH (N (N VO CO rH

l> 00 ID O O

8 K S »V s K

O (N (N O O

CU H ID VO 03 en H

g CO CO 00 CO C"· 1 (D 8 id" o in "S1" id" -HpL| ιΗ Ή (N LO Oi

?Ö O 00 rH 00 CN

A O v s V. «*. v rod o γμ oo oo co m n N rH OS ^ 00 en

• O Cv 00 VO

§ 3 8 oo" vo in to ή i*S O ή id co en en

ID

oo O co en id co 'S' o" o" co" co" [>" ^r"

CO 00 ^ 00 00 00 rH

•H ID VO 00 00 (N es

4-> O H o O O O

j o" o" o" o" o" o" o ^ en oo ",. ‘ "m CD en" en" vo" rs oo" o . . en t, oo oo oo ^ co

,,. * -H

> 00 O en 00 Q o . ·. -H CO 00 OS ^ VO 00

' -iH V v * V V

P ,C ID CO rH CT> 00 O

I _ ' _ (ON rH

• ' ! □ LD Q OV 0- VO LD

.. , E O O O en id o 3 0 k v k v ^ »,

;.· JliOrHTil^frHrH O

\' '· ^ . : · ld oo co vo :'. 0 5 8 ld" es" h" vo" oo" , · · o t*J 0\0 rH rH CS ID VO 00 iil ^ 1 ^ -5 % 8

|i? lii"33! S

1 s il % §5 a 7 TS 1 3 o" > -P <« £ g rH rH rH g ffi 36 Ί12921

Taulukoissa 16 ja 17 esitetyt tiedot osoittavat esillä olevan keksinnön mukaisen tehon rautasulfideihin yhdistyneiden kiisumineraalien muuhun tyyppiin, erityisesti magneettikii-suun, jotka voivat tarvita erilaista vaahdotuskäytäntöä 5 käyttämällä erilaisia kokoamis- ja vaahdotusaineyhdistel-mien tyyppejä.

Esimerkki 8

Erästä esillä olevassa keksinnössä selostetuista käsittely-10 optioista on testattu käyttämällä 300 kg/h koetehdasta. pH-arvo oli näissä kokeissa 9,0-9,6. Jauhamispiirituote oli 78-80 % hienompaa kuin 44 mikrometriä. Kuudesta koeajosta saadut tyypilliset tulokset on esitetty taulukossa 18. Ensimmäinen testi suoritettiin lisäämättä mitään reagenssia; 15 pelkästään jäännösreagenssien läsnäollessa saadut pentlan-diitti- ja magneettikiisutalteenotot olivat 70,7 % ja 46,9 % vastaavasti. Testissä 2, jolle oli luonteenomaista 0,030 kg/tonni natriumisobutyyliksantaattia ja 0,50 kg/tonni DETA lisääminen, kaikkien kiisujen talteenotot lisääntyivät. 20 Kuten voidaan ratkaista asteesta (2,37 ja 2,34 % Ni NiBSrs-sä), näissä kahdessa tapauksessa saatujen konsentraattien Po/Pn-suhde (19-20), DETAn vaikutus magneettikiisudepres-santtina on nolla. Testit 3, 4, 5 ja 6 suoritettiin samanlaisissa toimintaolosuhteissa käyttämällä SO2 (2,6-2,9 kg/-•25 tonni) NaIBX:n (0,015-0,030 kg/tonni), DETA (0,25-0,50 kg/-tonni) lisäksi. Jokaisessa tapauksessa magneettikiisun talteenotto konsentraattiin on ollut oleellisesti vähentynyt tuottaen suurempia nikkeliasteita.

112921 • · '1 ä fi P1 ffi S S 8 S 8 g .H CS r-T r-Γ CS" H i—Γ ^ Ö ffi U0 Ό 00 "i O VO 'im fi -ö aa ώ a a' «“ a ^ 9

Oi H Φ H _ O' H

δ S $ ώ g ¢5 9 a" is 'ivo es oo _ e- oo & § P 8 9 88 9 9 s a g _ vo ^ ooco | & 9 a a S a a“ 9 a a m m in in in _ oo [> S S 9 S B 9 pf a 9 9 8 o 00 in en oo oo^ico s a s a a $ « s a £ oo r- o ovi oo oo in es in c/3 In s ^ a a* a ak 8 8 3 a Q 9 8 8 B S 8 8 HO o" o" o" o" ö o" o" o" o" :.: i a a a a a a a 9 a . * flj ?a s s s sk _s s s _s

_,· PZ i-HiHO iH»HO rHOOO

J- minnvoin_co es o\o 9 8 8 9 a §*" 9 9 sä

' · ’ ‘ I

-T il f g Ϊ 1 b I lal IS i s i * ϋ § & s s :/ a j i Ps pii 9 il tl *A -lp f li .-el „ öh „ siilt 112*21

S

• ·

p B IS B Ώ S Ö Ώ R S

iä (N ro »—Γ ι-i ^ ι-Γ ή" F'-'' o' ffi 00·^·^ a>(NCS Ή O _ β-ö a ^ S R ^ S S ^ 9 in ro n 1 °i o P P o ro ro fi 3 9 ffi 9 3 R 9 * roro o*» h o en 6- § P Pj 9 f? 83 9 S ä S n^1-1 _ ro o- ro « f fi 9 5 9 8 R 9 K gi m co (N ro ^ roro S ä § Ώ ^ 9 3 9 R f! ro ro c^ooro rororo ro ro ro fi S § P R S R- S3 ffi S3 ro σ> «n cotH^i ro σι ro R a R R" d R S3 8 8 3 R a 8 a R 8 9 9 8 -PO o" -H o' O' iH o" o" oi o'

;.:' M ^ 9 R 9 9 R 8 R P

: p ä i-T ro' o' i—Γ ro' o' o' ro' o' ... j roro roro _ ro ro : V S# § 3 S 9 S“ S 9 ^ 8

, ’ I

en : i* I 1 i · 1 i . * - I 1U Pii pii o | I igfjfc >3_ | Is, i 1 li u, Sfflo-g *> Sfflo-s 112921 39

Edellä olevien 8 esimerkin osalta on tunnustettava, että vaahdotussyöttö, jota käytetään esillä olevan keksinnön esittelyssä, edustaa suurta määrää näytteitä, jotka ovat joko käsittelemättömiä malminäytteitä tai prosessivälituot-5 teitä niiden magneettikiisupitoisuuden vaihdellessa noin 60 % - yli 80 % ja magneettikiisu/pentlandiittisuhteiden vaihdellessa 25 - noin 68. Näytteet eroavat myös valmistustavaltaan, joka on penkki, koe- ja tehdasskaalan toiminnot sekä niihin liittyvät prosessiolosuhteet, joihin ne on 10 alistettu.

Erityisten esimerkkien taulukoissa esittettyjen tietojen tarkastelu osoittaa, että jokaisessa tapauksessa depressio-selektiivisyys magneettikiisun osalta lisääntyy suuresti 15 käsiteltäessä massa rikkiä sisältävillä ei-orgaanisilla reagensseilla ja niiden sopivilla yhdistelmillä, joita käytetään yhdessä typpeä sisältävien orgaanisten reagenssien kanssa edullisen ryhmän ollessa polyetyleenipolyamiiniperhe mukaan lukien dietyleenitriamiini ja trietyleenitetramiini.

20

Siten yhdenmukaisen magnetiittikiisuhylkäyksen kokonaistarkoituksen toteuttavan erityisen rikastusvaiheen käyttö keksinnön mukaisesti muodostaa merkittävän edun kompleksikii-suvaahdotuksen alalla ja on erittäin tehokas parannettaessa 25 magneettikiisun ja siihen yhdistyneiden perusmetallisulfi-dien, jotka sisältävät ei-rautametalleja, välistä erotus-: tehoa parantaen siten konsentraattien laatua.

i > 1

Claims (14)

112921

1. Menetelmä vähintään yhden yhtä tai useampaa metallia sisältävän sulfidimineraalin, jossa metallina on muuta kuin rautaa, konsentroimiseksi mainitun mineraalin ohella mag- 5 neettikiisua sisältävästä kiisumalmista tai sen käsitellyistä virroista, jotka koostuvat oleellisesti välituotteista, jotka ovat tulosta aiemmista prosessivaiheista, tunnettu siitä, että mainittua malmia tai virtoja vaahdotetaan käyttäen vähintään yhtä sulfidimineraalin kokoamisainetta ja 10 vaahdotusainetta kuplien tuottamiseksi vaahdotukseen syötetystä kaasufaasista ja että ennen vaahdotusta hienoksi jauhettua mineraalia sisältävää massaa käsitellään alkalisessa pH:ssa vähintään yhdellä veteen liukenevalla epäorgaanisella rikkipitoisella yhdisteellä, joka on valittu ryhmästä, joka 15 koostuu sulfideista, sulfiiteista, ditionaateista, tetra-tionaateista ja rikkidioksidista, ja jonka määrä on välillä 0,10 kg - 3 kg/tonni käsiteltyjä kuiva-aineita, oleellisena vaiheena jatkokäsittelylle vähintään yhdellä typpipitoisella orgaanisella yhdisteellä, joka sisältää rakenteen OCNCCCNCNC 20 tai NCCN ja jota käytetään riittävänä annoksena määrättyyn vaahdotusvirtaan, jolloin saatettaessa jatkokäsitelty massa vaahdotukseen magneettikiisu depressoituu rikkipitoisen yh-: disteen ja typpipitoisen orgaanisen yhdisteen yhdistettyjen vaikutusten tuloksena mahdollistaen täten mainitun muuta 25 kuin rautaa sisältävän mineraalin selektiivisen vaahdottumi-sen ja rikastumisen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii- , , tä, että sulfidimineraali sisältää vähintään yhtä metallia 30 valittuna ryhmästä, joka koostuu nikkelistä, kuparista, ko-’·* ' boltista, platinasta, palladiumista, kullasta, sinkistä ja lyijystä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii-' 35 tä, että vähintään yksi sulf idimineraali ryhmästä, joka koostuu pentlandiitistä, kalkopyriitistä, sinkkivälkkeestä 112921 ja lyijyhohteesta, on mainitun kiisumalmin tai sen esikäsi-teltyjen prosessivirtojen osa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii-5 tä, että sulfidimineraali on läpikäynyt pintapuolisen hapetuksen ennen vaahdotusta tai sen aikana.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että typpeä sisältävä yhdiste on polyetyleenipolyamiini, 10 jota käytetään määränä, joka vaihtelee 0,05-0,6 kg/tonni käsiteltyä kuiva-aineita.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että etyleeniamiiniyksikköjen lukumäärä polyetyleenipo- 15 lyamiinissa on yhtä suuri tai suurempi kuin dietyleenitri-amiinissa.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siitä että massan pH on prosessin alkaessa noin 20 6,5-12.

.* 8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii- tä, että kokoamisaine on ksantaatti, fosf iiniperustainen yhdiste tai ditiofosfonaatti. : 25

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii-tä, että vähintään yksi veteen liukeneva epäorgaaninen rikkipitoinen yhdiste valitaan ryhmästä, joka käsittää sulfi-. . dit, vetysulfidit ja polysulfidit yhdisteen kationisen osan 30 ollessa natrium, kalium, ammonium, kalsium, barium tai vety.

: 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu sii- : tä, että rikkipitoinen yhdiste on kaiiumpolysulfidi. ,35

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että mainittu vähintään yksi veteen liukeneva epäorgaaninen rikkipitoinen yhdiste valitaan ryhmästä, joka kä 112921 sittää sulfiitit, vetysulfiitit, metabisulfiitit, ditionaa-tit, tetrationaatit ja rikkidioksidin, yhdisteen kationisen osan ollessa natrium, kalium, ammonium, kalsium, barium tai vety. 5

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rikkipitoiset yhdisteet ovat tetrationaatteja, jotka valmistetaan in situ reagoittamalla tiosulfaattiliuos rikkidioksidin tai vetyperoksidin kanssa. 10

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että typpipitoinen orgaaninen yhdiste on dietyleenitri-amiini, trietyleenitetramiini tai histidiini.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että massan käsittely suoritetaan käyttäen ainakin yhtä rikkipitoista yhdistettä, joka valitaan ryhmästä, joka käsittää sulfidit, hydrosulfidit ja polysulfidit, yhdisteen kationisen osan ollessa natrium, kalium, ammonium, kalsium, 20 barium tai vety, sekä ainakin yhtä rikkipitoista yhdistettä, joka valitaan ryhmästä, joka käsittää sulfiitit, vetysulfii-* tit, metabisulfiitit, ditionaatit, tetrationaatit ja rikki dioksidin, yhdisteen kationisen osan ollessa natrium, ka-: lium, ammonium, kalsium, barium tai vety. ; 25 43 1 12921